Iisalmen päivystyksessä on ruuhkaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivystysyksiköissä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia potilaita, joiden hoitoa ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Iisalmen päivystysyksikkö on ruuhkautunut, ja tällä hetkellä sinne ohjautuu potilaita, joiden hoidon tarpeen mukainen hoitopaikka on alueen terveyskeskus. Itsehoito-ohjeita eri tilanteisiin löytyy Terveyskyla.fi- ja Omaolo.fi -palvelusta. Terveyskeskuksen takaisinsoittopalveluun soittajia pyydetään odottamaan takaisinsoittoa.

Vaikeutuneen hoitaja- ja lääkärisaatavuuden takia Iisalmen ja muiden lähikuntien perusterveydenhuollon vastaanotoille yhteyden saamisessa on viivettä ja tämä aiheuttaa osaltaan sen, että Iisalmen päivystykseen ohjautuu potilaita, jotka hoidon tarpeen arvion mukaan ja lääketieteellisesti arvioiden eivät kuuluisi päivystykseen.

Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

Päivystysyksikön tehtävänä on arvioida ja hoitaa sairaudet ja vammat, jotka vaativat välitöntä hoitoa. Päivystyksessä potilaita hoidetaan lääketieteellisten periaatteiden mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, millä turvataan ensisijaisesti vakavasti sairaiden potilaiden hoito. Päivystyksiin hakeutuvat potilaat, joiden hoito ei vaadi välitöntä arviota, ohjataan hakeutumaan muuhun palveluun. Tämä tehdään siksi, että varmistetaan välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon toteutuminen.

Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi äkilliset halvausoireet, voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus, kova rintakipu, äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky, isot vammat ja luunmurtumat, henkeä uhkaava allerginen reaktio tai muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

Pelkkä sairauslomatodistus, ilman muuta välitöntä arvion tai hoidon tarvetta, ei ole syy lähteä päivystykseen. Sairauslomatodistus tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

Terveyskeskuksen takaisinsoittopalveluun yhteydenottajia pyydetään odottamaan rauhassa – kansalaiseen pyritään ottamaan yhteyttä samana päivänä ja sovitaan tarpeen mukaisesta hoidon järjestelystä. Kansalaisia kannustetaan katsomaan itsehoito-ohjeita esimerkiksi terveyskyla.fi- palvelusta tai tekemään oirearvioita sähköisessä omaolo.fi- palvelussa ja toimimaan ohjeistuksen mukaisesti. Kiireettömissä tai pitkittyneissä vaivoissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen puhelimitse tai Ylä-Savon alueella chat-palvelun kautta.

Ennen päivystykseen hakeutumista tulee soittaa ympärivuorokautiseen Päivystysapu 116117 -numeroon, jossa arvioidaan ja ohjataan kansalainen oikeaan hoitopaikkaan.
Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

Lisätietoja:
Akuutti, Palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela, anssi.uutela@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 717 1080
Sote-keskus, Palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri, ritva.vitri@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 717 1210

Hyvinvointialue vetäytyy Siilin Sydän-rakennushankkeesta

Pohjois-Savon hyvinvointialue oli tilaajana ikäihmisten yhteisöllisen asumisen yksikön rakennushankkeessa Siilinjärvellä, jonka toteuttajana oli rakennusliike Lapti Oy. Tässä rakennushanke Siilin Sydämessä oli myös muita osia, kuten asuntoja ja päivittäistavarakauppa ja sen oli tarkoitus uudistaa Siilinjärven linja-autoaseman aluetta.
 
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut Siilin Sydämeen suunnitellun yhteisöllisen asumisen yksikön hankintamenettelystä selvityskäsittelyn. Tämä käsittely aiheuttaa sen verran pitkän viivästyksen rakennussuunnitelmiin, että hyvinvointialue joutuu vetäytymään rakennushankkeesta. 
 
Selvityspyynnön taustalla on alkujaan Siilinjärven kunnalta hyvinvointialueelle siirtynyt sopimus ikäihmisten yhteisöllisen asumisen yksikön rakentamisesta.
 
Useasta toisistaan riippuvasta osasta ja käyttäjästä koostuvan Siilin Sydämen aloitusedellytykset eivät enää täyty hyvinvointialueen vetäytymisen jälkeen ja näin hanke keskeytyy toistaiseksi. 
 
Yhteyshenkilöt:
Jussi Heikkilä, tekninen johtaja, Rakennusliike Lapti Oy, 0400 807 299, jussi.heikkila@lapti.fi 
Petri Pyy, kiinteistöjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue, 044 717 9715, petri.pyy@pshyvinvointialue.fi

Hankintojen strategiset linjaukset varmistavat yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat hankinnat

Aluehallitus hyväksyi iltakokouksessaan 28.2. hyvinvointialueelle hankintojen strategiset linjaukset. Hyvinvointialueen hankintajohtaja Outi Kalske kertoo, että hankinnat ovat yksi keskeisistä keinoista, joilla hyvinvointialue pyrkii vastaamaan talouden ja toiminnan haasteisiin.

- Tavoittelemme hankintalinjauksilla ihan konkreettisia euroja. Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat isossa roolissa ja hankimme harkiten. Lakikin velvoittaa, että hankinnalle on oltava selkeä tarve ja on mietittävä, onko hankinnalle muita vaihtoehtoja.

- Linjaukset ovat ryhtiliike, kun kaikki niihin sitoutuvat, meillä on yhdenmukaiset toimintatavat, Kalske tiivistää.

Hankinnoilla on suuri taloudellinen merkitys. Hyvinvointialueen eri toimintojen ja palvelujen kokonaiskustannuksista jopa 50–80 prosenttia muodostuu hyvinvointialueen ulkopuolelta ostettavista palveluista sekä aineista, tarvikkeista ja tavaroista.

Vuoden 2023 tilinpäätöksessä palvelujen ostojen osuus oli noin 524 miljoonaa euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden siivu noin 137 miljoonaa euroa. Tänä vuonna palvelujen ostoihin on budjetoitu 484,5 miljoonaa euroa ja aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin 128,5 miljoonaa euroa.

Lähellä asiakasta muiden toimijoiden kanssa

Hankintalaki määrittelee tarkoin julkisten hankintojen pelisäännöt. Kalske kertoo, että lain sallimissa rajoissa hyvinvointialue voisi tulevaisuudessa esimerkiksi hyödyntää toisiaan lähellä olevia tiloja yhdessä kolmannen sektorin toimijan tai yrityksen kanssa, niin, että asiakkaille tarjotaan näiden ryhmien palveluja samalta kampukselta.

 - Kunnilla on paljon tiloja, jotka ovat olleet soten käytössä, eikä hyvinvointialueella ole välttämättä samanlaisia tilatarpeita tulevaisuudessa, kun digitaaliset, liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut lisääntyvät kuten palvelujärjestelmäuudistuksessa on esitetty.

Yhteistyö hankinnoissa on myös yksi keino säästää rahaa. Yhteistyötä aiotaan lisätä varsinkin yhteistoiminta-alueella, YTA-alueella, joka tarkoittaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueita.

-  YTA-alueen yhteishankinnat esimerkiksi aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa parantavat huoltovarmuutta ja volyymien yhdistäminen näkyy halvempina hintoina. Uskon, että myös yrityksiä kiinnostaa tarjota tuotteita YTA-alueen laajuisesti.

- Tarvikehankinnoilla ja keskitettyihin valikoimiin sitoutumisella on mahdollista saavuttaa miljoonien eurojen säästöä. Meillä on toteutettu onnistunut tutkimus- ja leikkauskäsineiden kilpailutus ja käynnissä on uusia, kuten kilpailutukset angiografia- ja pallolaajennustarvikkeista ja inkontinenssituotteista.

Satoja hankintoja, tuhansia sopimuksia

Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdään vuosittain satoja hankintoja. Hankintoja ennakoidaan useamman vuoden tähtäimellä ja hankinnoista tehdään vuosittain tarkentuva suunnitelma, joka on kaikkien luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla kohdassa Tietoa meistä, Hankinnat. 

Kun kilpailutus on paketissa, tehdään osapuolten kesken sopimus. Hyvinvointialueella on reilut 8 000 voimassa olevaa sopimusta ja määrä tulee kasvamaan.

Kalske korostaa, että kaikki hankinnat ovat tärkeitä. Oli sitten kyse käsineistä, kuumemittareista tai hintahaitarin toisesta ääripäästä isoista rakennushankkeista ja lineaarikiihdyttimistä.

Samoin laatu on otettu huomioon kilpailutuksissa jo aivan alkumetreiltä asti. Materiaaleille ja palvelulle on listattu aina ehdottomat vaatimukset, joiden pitää kilpailutuksessa täyttyä. Tämän lisäksi hankinnoissa usein määritellään myös laadullisesti vertailtavat ja pisteytettävät kriteerit, jotka vaikuttavat hankinnan lopputulokseen.

Hankinnoissa pyritään varmistamaan, että niihin osallistuminen on mahdollista eri kokoisille yrityksille. Perinteisten hankintojen rinnalla hyvinvointialueella on käytössä erilaisiin tarpeisiin myös palvelusetelit.

Mihin Kalske on itse erityisen tyytyväinen uusissa linjauksissa?

- Olen tyytyväinen, että saamme konkretisoitua, mitä hankinnoilla tavoitellaan ja mitä niillä on myös mahdollista saavuttaa. Jokaisen hyvinvointialueella työskentelevän on helpompi seurata linjauksia, kun ne ovat ymmärrettäviä ja selkeitä.

Tietolaatikko

Hankintojen uudet strategiset linjaukset pohjaavat hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan.

Linjaukset kuvaavat hankintojen tekemiseen vaikuttavat periaatteet tarkasti ja ohjaavat hankintojen tekemistä työnarjessa.

Hankinnoissa noudatettavat strategiset linjaukset ovat:

1) Ennakointi ja suunnitelmallisuus,

2) Toiminnan tarpeita tukevat kilpailutukset

3) Vahva valikoimahallinta ja sitoutuminen

4) Selkeät prosessit ja jatkuva parantaminen

5) Sähköiset menettelyt ja osaamisen varmistaminen

6) Monituottajamalli hankinnoissa

7) Lisäarvoa tuottava yhteistyö hankinnoissa

8) Tuloksellinen sopimushallinta ja -ohjaus

Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Uusi onnettomuustiedotejärjestelmä käyttöön Pohjois-Savon pelastuslaitoksella

Pohjois-Savon pelastuslaitos on ottanut käyttöön uuden onnettomuustiedotejärjestelmän, joka on yhteinen Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa.
 
Otiedote.fi-sivusto on julkinen ja sitä kautta tehdyt onnettomuustiedotteet ovat nähtävissä kaikille sivustolla vieraileville. Järjestelmä lähettää tiedotteet myös suoraan eri medioille ja pelastuslaitoksen yhteistyökumppaneiden sähköposteihin.
 
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen onnettomuustiedotteiden jakelulistalla aiemmin mukana olleet vastaanottajat ovat mukana myös uuden Otiedote.fi-järjestelmän jakelussa ja heitä on informoitu uuden tiedotteen käyttöönotosta aiemmin.
 
Onnettomuustiedotteiden lähettäjäosoitteena on pelastuslaitos@otiedote.fi. Tiedote ei entiseen tapaan avaudu suoraan sähköpostissa, vaan sisältää nykyisellään linkin, jota klikkaamalla tiedote avautuu Otiedote.fi -sivustolla.

​​​​​​​

Aluehallitus lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausuntokierrokselle

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 28.2.2024 lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin. Luonnokset lähetetään lausunnoille myös Pohjois-Savon kuntiin. Lausunnot esitettyihin luonnoksiin on toimitettava 30.4.2024 mennessä.

Samalla aluehallitus päätti käynnistää laajan sidosryhmien osallistamisen. Kevään aikana kuullaan uudistusluonnosten tiimoilta mm. hyvinvointialueen henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä.

Hyvinvointialueen valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.

Työikäisten sosiaalipalveluiden ympärivuorokautisen asumisen ja yhteisöllisen asumisen hankintojen kattohinnat tarkastetaan

Hyvinvointialue kilpailutti vuodenvaihteessa hankintakokonaisuuden, johon kuuluivat ympärivuorokautisen palveluasumisen, tuetun asumisen ja yhteisöllisen asumisen palvelut. Tuetun asumisen ja päihteet sallivan yhteisöllisen asumisen osalta tarjouksia saatiin riittävästi, ja näiden palveluiden osalta Sansia tekee hankintapäätöksen.
Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen tasojen 1 ja 2 osalta tarjousten määrä ei kuitenkaan ollut riittävä vastaamaan asiakastarpeisiin. Tästä syystä aluehallitus päätti uusista kattohinnoista näiden palvelujen osalta. 
Uusien kattohintojen myötä hankinnan arvo on nousemassa aiemmin arvioidusta 16,5 miljoonasta eurosta vuodessa noin 17,5 miljoonaan euroon vuodessa. 
Aluehallituksen päätöksen pohjalta julkaistaan uusi tarjouspyyntö. Vaikka talousarvioraami vuodelle 2024 on kireä, nähdään uusi tarjouspyyntökierros välttämättömänä asiakkaiden palvelujen järjestämiseksi.
 

Aluehallitus käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan myös mm. hyvinvointialueen uudet hankintojen strategiset linjaukset, sekä päivitetyn hankintaohjeen.

Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Kriisiapua Kiuruveden raideliikenneonnettomuuteen liittyen

Kohdatessasi järkyttävän asian, on luonnollista, että voit reagoida monin eri tavoin. Suurin osa reaktioista on luonnollisia, mutta niistä voi olla myös hyvä puhua.

Eilinen raideliikenneonnettomuus Kiuruvedellä voi aiheuttaa erilaisia tunteita ja ajatuksia. Mikäli koet tarvetta keskustella, voit olla yhteydessä Pohjois-Savon sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 044 718 3930

Palvelujärjestelmän uudistamisen taustalla laaja tietopohja

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa on tarkasteltu eri alueilla sijaitsevan väestön kehitystä ja tulevaisuuden palveluiden tarvetta sekä sitä, miten palvelut ovat saavutettavissa. Samalla täytyy varmistaa henkilöstön riittävyys eri palveluiden tuottamiseen ja täyttää talouden tasapainottamisvelvollisuudet. 

20. helmikuuta julkaistussa materiaalissa on arvioitu muun muassa esitettyjen vaihtoehtojen saavutettavuus-, kustannus-, henkilöstö- ja investointivaikutuksia. Lisäksi valmistelussa on tarkasteltu esimerkiksi työssäkäyntialueita, julkista liikennettä, tulevaisuuden väestörakennetta ja siihen liittyvää palvelutarvetta, asiakas- ja suoritemääriä, huoltosuhdetta, henkilöstön riittävyyttä ja hyvinvointieroja. 

−Väestömme ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Meidän on kyettävä kymmenen vuoden päästä järjestämään palvelut suurin piirtein nykyisen kokoisella henkilöstömäärällä yli puolitoistakertaiselle määrälle ikääntyneitä. Meidän on löydettävä uusia ja tehokkaampia tapoja toimia, kertoo strategiajohtaja Jussi Lampi. 

−Myös oma henkilöstömme ikääntyy ja eläköityy, eikä nuoret ikäluokat riitä korvaamaan työvoiman tarvetta. Jo nykyisellään pula henkilöstöstä on pakottanut sulkemaan väliaikaisesti vastaanottoja, osastoja ja leikkaussaleja eri puolilla Pohjois-Savoa, Lampi toteaa. 

Julkaistut ehdotukset ovat keskustelunavaus − valmistelu jatkuu kevään aikana 

Palvelujärjestelmän uudistaminen on laaja kokonaisuus, johon myös alueen elinvoimakysymykset vaikuttavat. Valmistelu jatkuu kevään 2024 aikana, jolloin syvennetään vaikutusten ja riskien arviointia osana laajaa osallisuuskeskustelua asukkaiden, henkilöstön ja kuntien edustajien kanssa. Käsittelyn eri vaiheessa valmisteluryhmät analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä tarvittaessa muokkaavat ja korjaavat luonnoksia. 

Aluehallitus käsittelee luonnoksia kokouksessaan 28. helmikuuta, jonka jälkeen niitä käsitellään laajasti hyvinvointialueen eri lautakunnissa, jaostoissa ja vaikuttamistoimielimissä. Lisäksi Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot. Asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle tehdään kyselyt maaliskuussa ja kevään mittaan järjestetään alueellisia asukastilaisuuksia ja henkilöstötilaisuuksia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta 17. kesäkuuta, jonka jälkeen alkaa uudistusten käytännön toteuttaminen.  

− Sitä ennen on aika keskustella, tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja kommentoida niitä. Mitään ei ole lyöty ennakolta lukkoon. Kaikki rohkeat avaukset ovat tervetulleita, toivoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen. Tarvitsemme niitä, jotta käytössä olevilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman paljon hyvää, ja toiminnan painopiste kyetään suuntaamaan sinne, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat, Raatikainen jatkaa. 

Tutustu uudistuksen materiaaleihin 

Olemme koonneet palvelujärjestelmän uudistamisesta tietoa verkkosivuillemme: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus. Voit katsoa sivuilta esimerkiksi toimielinkäsittelyn aikataulun ja tutustua valmistelun taustamateriaaliin. Päivitämme ja täydennämme materiaaleja sitä mukaa, kun aineistoa valmistuu. 

Valmistelu perustuu muun muassa seuraaviin aineistoihin: 

• Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategia 
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelustrategia 
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma 
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjen kuntokartoitus  
• Pohjois-Savon väestöennusteet 
• FCG: palvelutarpeen ennusteet, 2022 ja 2023 
• FCG: vastaanottotoiminnan selvitys 01/2024 
• THL: hyvinvointialueiden arviointiraportti 

Lue lisää: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus 

KYS Uusi Sydän rakennushankkeen 1C2-vaiheen Arvoa rahalle -raportti julkaistu

Keväällä 2023 valmistuneen KYSin peruskorjaus- ja laajennushankkeen, KYS Uusi Sydän 1C2-vaiheen, tuloksia ja arvontuottoa kuvaava Arvoa rahalle -raportti on julkaistu. Raportissa arvioidaan laajasti hankevaiheen etenemistä eri näkökulmista. Uusina elementteinä mukana ovat mm. taide ja vastuullisuus.

KYS Uusi Sydän 1C2 -vaiheen aikana ilmeni useita ennakoimattomia haasteita. Koronapandemia aiheutti poissaoloja, erityisjärjestelyjä sekä yhdessä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kanssa erittäin merkittäviä toimitusvaikeuksia sekä kustannusten nousua. Näistä haasteista huolimatta 1C2 -vaihe saatiin toteutettua suunnitellussa aikataulussa sekä kustannuksissa pysyen. Hankevaiheen lopullinen tavoitebudjetti oli 78,9 M€ ja se alitettiin 2,5 M€:lla toteutuneen kokonaisbudjetin oltua 76,4 M€. 1C2 -vaiheen toteutunut neliökustannus oli 2 660 €/brm².

1C2 -vaiheen muutot saatiin toteutettua ilman suurempia ongelmia, vaikka muuttoaikataulu oli erittäin kireä ja muutot käynnistyivät välittömästi työmaan vastaanoton jälkeen.

Hyvinvointialuemuutoksella ei ollut juurikaan vaikutuksia KYS Uusi Sydän 1C2 -vaiheeseen, mutta projektin seuraaviin vaiheisiin muutos tuo vaikutuksia. Muuttuva toimintaympäristö sekä epävarmuus tuovat haasteita toiminnalliselle suunnittelulle sekä projektin toteutukselle. Standardoitut tilaratkaisut ja geneerinen osastorakenne ovat mahdollistaneet nopeatkin muutokset toimintojen sijoittamisessa.

Raportin sisältö on tuotettu allianssissa tilaajien ja palveluntuottajien yhteistyönä. Raportin kokoamisesta on vastannut tilaajan edustajana projekti-insinööri Titta Haatainen Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöhallinnosta. Sparraajana on toiminut Eero Moilanen Vison Oy:stä sekä Allianssin johtoryhmän jäsenet.

Lue lisää KYS Uusi Sydän 1C2-vaiheen Arvoa rahalle -raportista (pdf).

Lisätietoja:
PSHVA kiinteistöhallinto
projekti-insinööri Titta Haatainen
etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi
p. 044 717 9645

Kansainvälinen rekrytointi alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella – ikääntyneiden palveluissa aloittaa 35 työntekijää Filippiineiltä

Kansainvälisten osaajien rekrytointi etenee Pohjois-Savon hyvinvointialueella suunnitelmien mukaisesti. Hyvinvointialueelle saapuu helmikuun lopussa töihin 35 filippiiniläistä hoiva-alan työntekijää. He sijoittuvat työhön ikääntyneiden asumispalvelujen ja kotiin vietävien palvelujen yksiköihin eri puolille Pohjois-Savoa. 

Kansainvälinen rekrytointi tuo vähitellen jonkin verran helpotusta hoitoalan henkilöstövajeeseen. Filippiiniläiset osaajat aloittavat työt lähihoitaja-oppisopimusopiskelija-nimikkeellä ja muuttavat Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven, Kuopion, Keiteleen, Pielaveden, Suonenjoen, Vesannon ja Varkauden asukkaiksi.

− Pohjois-Savossa muun muassa Kuopion kaupunki on aiemmin työllistänyt filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Tavoitteenamme on työllistää sata kansainvälistä hoito- ja hoivatyöntekijää vuosittain. Tässä otamme nyt ensimmäisiä reippaita askeleita kohti tavoitetta ja työvoiman vahvistamista, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen toteaa.

Pohjois-Savoon saapuvat filippiiniläiset ovat kouluttautuneet lähtömaassaan jo yhdeksän kuukauden ajan. Koulutukseen on sisältynyt suomen kielen ja kulttuurin opiskelua sekä suomalaisen koulutuksen mukaiset hoiva-avustajan opinnot. Heillä on lähtömaakoulutuksen ansiosta B1-taitotason mukainen suomen kielen osaaminen. Lisäksi heillä on kolmen vuoden työkokemus hoivatyöstä ja / tai sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä hyvä englannin kielen taito.

Tavoitteina lähihoitajan tutkinto ja Pohjois-Savossa viihtyminen

Filippiiniläisten oppisopimuskoulutuksesta vastaa Savon ammattiopisto. Kuuden ensimmäisen viikon sisällä muutosta oppilaitos ottaa vastaan heidän hoiva-avustajaopintojensa näytöt. Oppisopimuskoulutus lähihoitajiksi työn ohella kestää noin 1,5 vuoden ajan. Koulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää kuukaudessa oppilaitoksella ja lisäksi verkko-opintoja sekä työssä oppimista. Lähipäivät toteutetaan asuinpaikkakunnan mukaan Kuopion, Iisalmen tai Varkauden kampuksella. 

Oppisopimuskoulutuksen ajan jokaisella työntekijällä on nimetty työpaikkaohjaaja, jolle maksetaan ohjauskorvausta paikallisen sopimuksen mukaan. Tavoitteena on lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde hyvinvointialueelle ja Pohjois-Savoon jääminen. Kotouttaminen vaatii suunnitelmallisia toimenpiteitä. Kotoutumista helpottaa se, että samalle paikkakunnalle sijoittuu aina useampi kansainvälinen osaaja. Työntekijöillä on käytössään myös rekrytointikumppanin tarjoama tukipalvelu, joka auttaa käytännön asioissa vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä.

Filippiiniläisille työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista lähihoitajan palkkaa ja oppisopimuskoulutus huomioidaan paikallisen sopimuksen mukaisesti. Haittalisät vuorotyöstä maksetaan normaalisti SOTE-sopimuksen mukaisesti. Koulutuksesta ei koidu työntekijöille kustannuksia. 

Lähihoitajien rekrytointiin useita satsauksia

Hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti työtä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Kansainvälinen rekrytointi ei yksinään ratkaise lähihoitajapulaa. Lähihoitajien rekrytointia myös Suomessa halutaan edelleen vahvistaa.

− Joulukuussa 2023 meillä oli noin 220 lähihoitajan paikkaa auki. Sen lisäksi lähihoitajien eläke-ennuste seuraavan viiden vuoden ajalle on noin 500. On siis tehtävä erityistoimia usealla rintamalla, taustoittaa rekrytointipäällikkö Seija Mononen.

Oppilaitosyhteistyötä ja opiskelijoihin kohdentuvia toimia on tehostettu. Sote-alan ja sen koulutusohjelmien sekä työpaikkojen vetovoiman parantamiseksi tehdään kehittämistyötä. Kevään aikana Pohjois-Savossa käynnistyy oppisopimuskoulutushaku hoiva-avustajille ja lähihoitajille. Myös maakunnassa jo asuville maahan muuttaneille henkilöille pyritään saamaan rekrytointikoulutusryhmä käyntiin. 

Lisää kansainvälisiä osaajia rekrytoidaan keväällä ja syksyllä

Pohjois-Savon hyvinvointialue lähti koordinoimaan Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA-alue) laajuista kansainvälisen rekrytoinnin kilpailutusta syksyllä 2023. Mukana kilpailutuksessa olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen lisäksi Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Kilpailutuksessa kumppaneiksi valittiin kolme palveluntuottajaa: Barona Oy, Healthcare Staffing Solutions Oy (HSS) ja Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy. 

Helmikuussa Pohjois-Savon hyvinvointialueelle saapuvat filippiiniläiset työntekijät tulevat HSS:n kautta. HSS on vastannut lähtömaakoulutuksesta ja järjestää työntekijöiden asumisen sekä tarjoaa heille jatkossa 24/7 tukipalvelua. 

Baronan kautta hyvinvointialueelle saapuu noin 20 ulkomaalaista sairaanhoitajaa huhtikuun puolivälin jälkeen. Kansainvälisiä osaajia saapuu lisää syksyllä, noin 40 lähihoitajiksi. Lisäksi tavoitellaan EU- tai ETA-alueelta kuuden lääkärin ja 25:n sairaanhoitajan rekrytointia.

Lue myös filippiiniläisten Manuelin ja Brianin tarina verkkosivuillamme.

Digitaaliset, liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut keskeisiä palvelujärjestelmän uudistamisessa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuleva palvelujärjestelmä rakennetaan yhdessä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön, päätöksentekijöiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset luonnokset uudesta palvelujärjestelmästä julkaistiin 20. helmikuuta. Luonnoksissa painottuvat tulevaisuuden suuntana digitaaliset palvelut, kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut, sekä asukkaan vapaus valita asiointipisteensä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Nykyistä järjestelmää haastavat ongelmat henkilöstön saatavuudessa ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen nousu. Samalla hyvinvointialueen pitää kyetä vähentämään kustannuksia ja tasapainottamaan taloutta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on määrittänyt palvelujärjestelmäuudistuksen tavoitteeksi, että hyvinvointialueen pysyvät vuosittaiset kustannukset laskevat 30–50 miljoonalla. Hyvinvointialueen tilinpäätösennuste vuodelle 2023 on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio on 36 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli tarve uudistuksille on kova. Valtiovarainministeriö edellyttää hyvinvointialueita tasapainottamaan taloutensa vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi ministeriö on asettanut palvelujärjestelmäuudistuksen muun muassa tulevien rakennusinvestointien hyväksymisen ehdoksi.  
 
−Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä muutoksia koko palvelujärjestelmäämme, painottaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. Tärkeintä on varmistaa, että tulevaisuudessakin pohjoissavolaiset saavat tarvitsemiaan sote-palveluja. Tämä onnistuu vain muutamalla tapaamme toimia. Tulevaisuuden palvelumuotoja ovat esimerkiksi nykyistä laajemmat digipalvelut, sekä liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. 
 
Nyt julkaistuissa uudistusluonnoksissa esitetään uusien palvelumuotojen lisäksi kolme erilaista mallia palvelupaikkaverkoston muodostamiseksi, eli ehdotuksia muun muassa siitä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköt sijaitsevat. Eri mallien säästövaikutukset vaihtelevat 25–45 miljoonan euron välillä, riippuen siitä, kuinka tiivis verkosto olisi. 

Palvelujärjestelmän suunnittelussa tavoitteena saavutettavat, sujuvammat palvelut

Yksi yhteinen hyvinvointialue palveluiden järjestäjänä luo mahdollisuuksia. Asiakas voitulevaisuudessa asioida valintansa mukaan missä tahansa hyvinvointialueen palvelupaikassa esimerkiksi sen mukaan missä hän liikkuu tai käy töissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri yksiköiden ja ammattilaisten yhteistyön lisääminen nopeuttaa potilaiden hoitoa ja lyhentää jonoja.
 
Tavoitteena on, että palvelujen yhteensovittamisella vältytään esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa turhilta siirtelyiltä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen välillä. Tulevaisuudessa uusi kotiutusyksikkö avustaa kotiutumisessa, ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan. Kotihoito ja -kuntoutus turvaavat arkea, liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen palvelun asiakkaan kotiin. Asumispalveluiden muotoina ovat yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. 

Digitaalisia palveluja on hyvinvointialueella tällä hetkellä käytössä varsin vähän, joten niiden kehittämisessä ja lisäämisessä on suuri potentiaali. Uudessa palvelujärjestelmässä tavoitteena onkin, että nykyistä isompi osa asiakaskontakteista toteutetaan digitaalisina. 
 
−Digitaaliset palvelut ovat osalle pohjoissavolaisista tervetullut uudistus, jotka sujuvoittavat omien asioiden hoitamista. Kaikille ne eivät kuitenkaan sovi. Tulevaisuudessakin meillä on vastaanottojen palvelupaikkaverkko, jota täydentävät liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. Näin varmistamme pääsyn sote-palveluihin asiakkaan omien valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti, kuvailee strategiajohtaja Jussi Lampi. 
 
Uudistuksen suunnittelussa on huomioitu myös saavutettavuus. Suunnitteilla oleva uusi palvelupaikkaverkko muodostuu laajoista sosiaali- ja terveyskeskuksista, joiden ympärillä toimii alueellinen sosiaali- ja terveysasemien ja hyvinvointi/sote-pisteiden verkosto. Vaihtoehdosta riippuen 87–91 prosenttia asukkaista asuisi tulevaisuudessa 15 minuutin ajomatkan päässä hyvinvointialueen palvelupaikasta. Tällä hetkellä 15 minuutin saavutettavuus on 92 prosentilla asukkaista. 
 
Uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Uudet palvelumallit, kuten esimerkiksi liikkuva sairaala ja kotiutusyksikkö, tarjoavat kiinnostavia työmahdollisuuksia hyvinvointialueen ammattilaisille.
 

Julkaistut luonnokset ovat keskustelunavaus 
 

Palvelujärjestelmän uudistuksessa on valmistelussa kolme kokonaisuutta: 
1.    vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus 
2.    osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus ja 
3.    perhe- ja vammaispalveluiden uudistus. 
Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman valmistelu on alkanut STM:n sairaalaselvityksen pohjalta. 
 
Nyt julkaistut uudistusluonnokset sisältävät kaksi ensimmäistä kokonaisuutta. Perhe- ja vammaispalveluiden osalta ehdotukset julkaistaan toukokuun alussa. 
 
−Ensimmäiset luonnokset on tehty viranhaltijavalmisteluna. Ehdotukset lähtevät laajalle käsittelykierrokselle hyvinvointialueen eri lautakuntiin, jaostoihin ja vaikuttamistoimielimiin. Lisäksi Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot, kertoo aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari.  
 
Maalis-huhtikuussa kerätään kyselyjen avulla asukkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä kommentteja ja ehdotuksia. Keväällä järjestetään myös alueellisia kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savoa. 
 
Käsittelyn eri vaiheessa valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Päätöksenteon aika on kesäkuussa, jolloin aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.

Palvelujärjestelmän uudistuksesta kootusti pshyvinvointialue.fi -verkkosivuilla.

Materiaalipaketti palvelujärjestelmäuudistusksesta (pdf)

Kuopion yliopistolliselle sairaalalle ISO 9001:2015 -sertifikaatti Suomen ainoana yliopistollisena sairaalana 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollinen sairaala on suorittanut menestyksekkäästi ISO 9001:2015 -standardin mukaisen johtamis- ja laatujärjestelmän eli toimintajärjestelmän arviointi- ja sertifiointimenettelyn. Sertifioinnin päivityksen myötä KYS on ainoa yliopistollinen sairaala Suomessa, jolla on ISO 9001:2015 standardin sertifikaatti.

Sertifikaatilla varmistetaan, että sairaalan tehtävät, palvelut ja prosessit täyttävät organisaation sisäiset ja ulkoiset laatuvaatimukset. 

Arviointimenettelyssä havaittiin yhteensä kolme lievää poikkeamaa. Niiden perussyiden analysointi ja korjaavat toimenpiteet on hyväksytty, ja ne puoltavat Kuopion yliopistollisen sairaalan sertifikaatin myöntämistä. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi ne ovat mukana myöhemmin suoritettavissa seuranta-arvioinneissa. Siten varmistetaan, että suunnitelmat etenevät suunnitellusti ja ne saavuttavat tavoitteensa. 

- On tärkeää muistaa, että paljon asioita on myös hyvin. Positiivisia havaintoja ja vahvuuksia on kirjattu runsaasti, ja se kertoo sairaalamme vahvasta toiminnasta, toteaa palvelualuejohtaja Jouni Kurola.

Ensimmäinen sertifikaatti jo vuonna 1999 – sairaaloista ensimmäisenä Euroopassa ja suurimpana maailmassa 

Sairaala sai ISO 9002 standardin sertifikaatin jo vuonna 1999, ja KYS oli tuolloin suurin sairaala maailmassa ja ensimmäinen sairaala Euroopassa, joka oli sertifioitu ISO-järjestelmään. Nyt sertifiointipäivityksen jälkeen KYS on ainoa ISO 9001:2015 standardin sertifikaatin yliopistollinen sairaala Suomessa. 

Sertifiointiin sisältyvä toiminta kattaa strategia- ja konsernipalvelut Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminnassa sekä tiedepalvelukeskuksen, pois lukien opetustoiminta. KYSin toimipaikat, Iisalmen ja Varkauden sairaalat, eivät sisälly sertifiointiin. 

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Jukka Heiskanen, kehittämispalvelut, jukka.heiskanen(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 711 3020, palvelualuejohtaja Jouni Kurola, yliopistollisen sairaalan hallinto, p. 044 717 4085, jouni.kurola(at)pshyvinvointialue.fi 

Lähteet: Valtakunnallinen SOTE-laatuverkosto, 2023, sekä hyvinvointialueet ja yliopistolliset sairaalat (Pirkanmaan hyvinvointialue/ Tampereen yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Pohjanmaa/ Oulun yliopistollinen sairaala ja Helsingin kaupunki/ Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala, 2024), ja Liisa Rantakokko, Kiwa Inspecta (2024). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos linjassa isompien hyvinvointialueiden kanssa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi tulee olemaan noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Summa vastaa noin neljää prosenttia hyvinvointialueen vuoden 2023 kokonaiskuluista. 

Kun summa jaetaan asukasmäärän mukaan, nähdään, että Pohjois-Savossa alijäämää on noin 254 euroa per pohjoissavolainen. Pohjois-Savon tilanne ei poikkea merkittävästi muista hyvinvointialueista ja vertautuu hyvin esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä per asukas oli 247 euroa tai Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä oli 258 euroa per asukas. 

Ensimmäisen toimintavuoden tuloksissa näkyy, että pitkään jatkunut yhteistyö myös tehostaa toimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun Soten alijäämä per asukas oli koko maan alhaisin, 140 euroa per asukas. Siun Sote on toiminut Pohjois-Karjalassa jo vuodesta 2017 alkaen. 

- Miinuksella menemme niin kuin kaikki muutkin. Kun verrataan lukuja asukasmäärän pohjalta, olemme ns. keskitasoa. Viime vuoden vuosikate, eli menojen ja tulojen erotus, on noin 30 miljoonaa euroa miinuksella. Tämä summa vastaa noin yhden viikon toimintamenoja hyvinvointialueella, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kuvaa.

- Mitään syytä paniikkiin ei ole. Luvut muuttuvat, kun muutamme hyvinvointialueen toimintaa. Kun tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanon lisäksi alamme uudistaa palvelujärjestelmäämme, on meillä hyvä mahdollisuus saavuttaa talouden tasapaino, Korhonen sanoo.

- Viime vuonna hyvinvointialueeseen yhdistyi osia 19 kunnan ja neljän kuntayhtymän aiemmista toiminnoista. Käynnistymisen aika on nyt takana, mutta hyvinvointialue on yhä alussa. Vuosi 2024 avaa mahdollisuudet toiminnan merkittävään kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä, sillä valtion myöntämä rahoitus ei mitenkään riitä entisillä malleilla jatkamiseen, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen. 

Vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden toimintakulut olivat noin 1 468 miljoonaa euroa ja tulot noin 1 447 miljoonaa euroa. Tuloista suurimpia eriä olivat valtion rahoitus 1 175 miljoonaa euroa ja sekä toimintatuotot 267 miljoonaa euroa. Menoja kasvattivat vuonna 2023 varsinkin henkilöstökulut, mukaan lukien palkankorotukset ja vuokratyövoiman käyttö, sekä ostopalvelujen kustannusten nousu ja inflaatio.

Hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen kertoo, että toisen toimintavuoden nyt alkaessa talouden suunnittelu on saatu hyvälle mallille.

- Kun tarkastelee viime vuoden menoennusteita, näkee että alkuvuoden isojen muutosten jälkeen loppuvuotta kohti ennusteemme olivat hyvin tarkkoja, eikä heittoja enää tullut.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulukuun lopussa vuoden 2024 talousarvion. Myös vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämän suuruudeksi on arvioitu tälle vuodelle 36 miljoonaa euroa.

Janhonen muistuttaa, että lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä aiempien vuosien alijäämät.

- Vuosien 2023 ja 2024 alijäämä pitää kattaa vuosina 2025 ja 2026, eli plussaa on tehtävä noin sata miljoonaa euroa.
 

Tietolaatikko: Hyvinvointialueen rahoitus

• Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääasiassa valtiolta.
• Jokainen alue saa rahoitusta tarveperusteisesti. Rahoitukseen vaikuttaa palvelutarve kuten asukasmäärä ja se, miten suuri osa väestöstä on vanhuksia ja miten paljon asukkaat sairastavat.
• Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy sen perusteella, kuinka hyvinvointialue onnistuu oman alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat alueelliset riskitekijät. 
• Vuodesta 2024 alkaen Pohjois-Savon hyvinvointialue saa myös yliopistosairaalalisää. Lisällä katetaan yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia.
• Lainsäädännön puitteissa hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, kuinka ne käyttävät saamansa rahoituksen. 
• Rahoitus tarkistetaan vuosittain.

Henkkarit yli tuhannelle Pohjois-Savossa

Henkkarit kaikille -kampanjan valokuvauspäivät tavoittivat lähes 1200 pohjoissavolaista.  Kampanjassa autettiin henkilötodistusten hankkimisessa heitä, joilla sitä ei ole. Näin mahdollistettiin vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti. 

Henkkarit kaikille -kampanja toteutettiin 11 kunnassa tai maaseutualueella Pohjois-Savossa marraskuusta 2022 tammikuuhun 2024. Pop up -valokuvauspäivän ja poliisin lupapalveluihin suuntautuvan bussimatkan järjestelyistä vastasivat kunnat, seurakunnat ja monet yhdistykset vapaaehtoisineen. Bussimatkan matkaeväät saatiin pankeilta ja paikallisilta yrityksiltä. Digitukea ja apua sähköisten hakemusten täyttämisessä antoivat Senioreiden ATK-yhdistys Savonetin vapaaehtoiset, kunnat ja pankit.

Pohjois-Savon hyvinvointialue rahoitti kahdeksan alueen Henkkarit -kampanjaa ja koordinoinnista vastasi Kehittämisyhdistys Mansikka ry.

Lisätietoja:
https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/henkkarit-kaikille-kampanja
sekä 
https://mansikkary.fi/lue-hankkeista/osallisuudella-uusia-palveluratkaisuja-ja-hyvinvointia-pohjois-savoon/hyvat-kaytannot/

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet laajentavat ja syventävät yhteistyötään

Itä- ja Keski-Suomen hyvinvointialueet tiivistävät yhteistyötään. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset valmistelivat (9.2.2024) Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimusta Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksessa Pieksämäellä. 

Neuvottelujen alaisena oleva YTA-sopimus käsittää kaikki hyvinvointialueiden palvelujen toimialat. Aiempi yhteistyö sairaanhoitopiirien välillä käsitti vain erikoissairaanhoidon vaativimmat palvelut. Nyt sopimuksessa ovat mukana laajasti myös perusterveydenhoito, lasten ja perheiden sekä ikäihmisten palvelut, muut sosiaalipalvelut, pelastustoimi sekä tukipalvelut. Yhteistyön keskiössä ovat myös tutkimus, koulutus ja innovaatiot, sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät sekä valmius ja varautuminen itäisellä alueella. 

YTA-sopimuksen neuvottelut ovat edenneet hyvässä yhteistyön hengessä loppusuoralle. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa toimiva työnjako ja kustannusten hallinta koko 810 000 asukkaan alueella. 

-     Teemme tiivistä, strategista ja hyvähenkistä yhteistyötä, joka auttaa meitä jokaista. Yhteistyöllä pärjäämme paremmin ja pystymme tekemään asioita tehokkaammin. Sopimus on edennyt jo niin pitkälle, että sitä voitiin esitellä aluehallituksille. Päätöksentekoon se tulee kevään aikana. Kaikkien hyvinvointialueiden mittavat alijäämät ja henkilöstöpula ovat myös kirittäneet meitä miettimään yhteistyön syventämistä ja edullisempia tapoja tuottaa palveluja, kertoo kokousta isännöinyt Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.).

YTA-sopimuksessa sovittaan vaativimpia erikoissairaanhoidon palveluja koskevasta yhteistyöstä. Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden aluehallitukset pitävät tärkeänä Kuopion yliopistollisen sairaalan aseman vahvaa roolia. Vahva yliopistollinen sairaala on olennainen mm. vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden, lääkärikoulutuksen ja lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. 

Aluehallitukset keskustelivat kokoontumisessaan sairaalaverkkoa koskevista ehdotuksista. Aluehallitukset viestivät valtion suuntaan, että jokaisella hyvinvointialueella tulee olla laajan päivystyksen sairaala, jossa on   ympärivuorokautinen tarvittavien erikoisalojen päivystys ja mahdollisuus yöaikaiseen leikkaustoimintaan, tehohoitoon sekä synnytysten hoitamiseen. Keskussairaalat ovat välttämättömiä, jotta väestön kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata myös tulevaisuudessa.
 
Itä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden TKKI-toimintaa edistetään jatkossa tiiviissä yhteistyössä. TKKI-infrastruktuurin yhteiskäyttöä vahvistetaan. Tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa ohjaamaan perustetaan Itä-Suomen yhteistyöalueen TKKI-yhteistyöryhmä. 

-    Jäsenet nimetään yhteistyöalueen hyvinvointialueilta ja keskeisiltä yhteistyötahoilta kuten korkeakouluista. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovat merkittävä alan osaamisen ja koulutuksen keskittymä. Ne ovat kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien kouluttajina koko maan suurimpia, toteaa Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.).

Yhteistyöalueen tutkimustoiminta laajennetaan kattamaan hyvinvointialueiden koko toimintakenttä vahvistamalla muun muassa sosiaalipalvelujen-, hoitotieteen-, sosiaali- ja terveysjohtamisen-, vaikuttavuuden sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen tutkimusta ja siihen liittyvää yhteistyötä. Hyvinvointialueiden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja tuloksellisuuden seurantaa rakennetaan yhteistyössä. 

Yhteistyötä siivittää myös sote- ja tukipalvelujen ammattilaisten pula liki kaikissa ammattiryhmissä laitoshuoltajista erikoislääkäreihin. Väestön ikääntyessä myös työvoiman saatavuus vaikeutuu. Palveluja tarvitsevien potilaiden määrän kasvaessa ei henkilökuntaa olekaan saatavissa riittävästi tuottamaan palveluita. 

-    Tämän epäsuhdan korjaaminen edellyttää palvelujen luonteen ja sisällön kehittämistä sekä hoitojen hyödyn arviointia. Esimerkiksi erikoislääkärien puute aiheuttaa helposti pullonkaulan palvelujen saatavuuteen. Tämän vuoksi on koulutusta kehitettävä tulevien vuosien tarpeiden mukaisesti, sanoo Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk.). 

Koulutettujen asiantuntijoiden riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi sekä osaamistason jatkuvaksi nostamiseksi kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen aloilla aletaan tehdä tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointialueiden ja eri koulutusorganisaatioiden yhteistyötä tiivistetään perustutkintoihin, jatkuvaan oppimiseen kuten ammatilliseen jatko-, erikoistumis-, ja täydennyskoulutuksiin, moniammatillisiin harjoitteluihin sekä akateemiseen jatkokoulutukseen liittyen.

-    Näin hyvinvointialueet pystyvät vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin koulutusta ja tutkintoja suunniteltaessa. Varmistamme sopimusten avulla, että harjoittelut ja käytännön opetusjaksot toteutuvat koko yhteistyöalueella yhtenäisellä ja sujuvalla tavalla, sanoo Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja Juha Mustonen (kesk.). 
 
Lääketieteen perusopetuksen hajautetusta järjestämisestä, erikoislääkäreiden, hammaslääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja muiden yliopistotasoisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta sekä harjoitteluista ja muusta opetusyhteistyöstä on tehty tai tehdään sopimukset yhteistyöalueen hyvinvointialueiden, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kesken. 

Sähköisten palvelujen yhteistyössä on tunnistettu neljä osa-aluetta, joiden kohdalta nähdään eniten suoraviivaista yhteistyön rakentumista. Osa-alueet ovat tuotannon- ja toiminnanohjauksen, APTJ (asiakas- ja potilastietojärjestelmä), digiratkaisut ja arkkitehtuuri sekä tietojohtaminen.

-    Aluehallitusten yhteinen toive on, että valtio edesauttaisi pitkäjänteisellä rahoituksella esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmien käyttöönottoa. Niiden kilpailutukset ja käyttöönotot ovat pitkiä vaalikausia ylittäviä prosesseja, joiden vieminen loppuun onnistuu parhaiten yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa, arvioi Mustonen. 
YTA-sopimus on voimassa vuoden 2027 loppuun saakka. Sen toteutumista arvioidaan vuosittain Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmässä, joka koostuu yhteistyöalueen hallitusten puheenjohtajista ja hyvinvointialuejohtajista. Johtoryhmä myös tarvittaessa linjaa sopimuksen toteuttamiseen liittyviä operatiivisia kysymyksiä ja antaa tarvittaessa suosituksia sopimukseen tarvittavista päivityksistä.

Hyvinvointialueiden yhteistyötä ohjaa sote-uudistuksen yhteydessä säädetty järjestämislaki. YTA-sopimus laaditaan valtuustokausittain.

Aluehallitusten kokouspaikkana toimineen Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen palveluja käyttävät kaikki hyvinvointialueet, koska se tuottaa valtakunnallisesti vaativimpia kuntoutuspalveluja erityistä tukea vaativille henkilöille.

Lisätietoja

Riitta Raatikainen, Pohjois-Savon aluehallituksen puheenjohtaja p.  050 373 3540, riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi
Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula@hyvaks.fi
Heikki Laukkanen, Etelä-Savon aluehallituksen puheenjohtaja, p. 0400 755 204, heikki.laukkanen@etela-savo.fi
Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 387 7696, juha.mustonen@luottamus.siunsote.fi

Pielaveden osasto ja Ilonakoti toimivat nyt yhteisin voimin sosiaalihuollon hoivayksikkönä – määräaikainen kokeilu kestää elokuun loppuun

Pielaveden terveysasemalla on alkanut kokeilu, jossa terveydenhuollon osasto ja sen tiloissa toimiva Ilonakoti työntekijöineen ovat vuoden 2024 alussa yhdistyneet sosiaalihuollon hoivayksiköksi.
Kokeilulla pyritään turvaamaan jatkohoitopaikkojen ja henkilöstön saatavuus sekä pysyvyys alueella. 

Hoivayksikössä tarjotaan asiakkaille turvallista ja laadukasta hoivaa vuorokauden ympäri. Keskeisinä toimintoina ovat omaishoidon vapaiden järjestäminen, lyhytaikainen tilapäinen hoiva ja tilapäinen jatkohoito tuettua asumista odottaville henkilöille. Ilonakoti on toiminut Pielaveden terveysaseman tiloissa viime vuoden joulukuusta lähtien.

Yksikköön ohjataan asiakkaita potilas- ja hoivakoordinaattoreiden kautta. Sinne ei ohjata asiakkaita, jotka tarvitsevat varsinaista terveyden- ja sairaanhoitoa. Asiakkaat tulevat yksikköön omat lääkkeet, hygieniatarvikkeet, apuvälineet ja vaatteet mukanaan. Asiakaspaikkoja kodinomaisessa yksikössä on 15–20. Asiakasmaksut ovat asiakasmaksuhinnaston mukaisia.

Suurin osa hoivayksikön työntekijöistä on lähihoitajia. Sairaanhoitajat työskentelevät pääsääntöisesti aamuvuorossa arkipäivisin. Lääkäri käy yksikössä kerran viikossa ja on muutoin tavoitettavissa asiakasasioissa puhelimitse. 

Tavoitteena on kokeilla myös sitä, miten tulevaisuudessa on mahdollista muotoilla sosiaali- ja terveyspalvelut vastaamaan asukkaiden tarpeisiin voimavarojen mukaisesti. Määräaikainen kokeilu kestää 31.8.2024 saakka.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita runsaasti käyttävän asiakasryhmän palveluiden vaikuttavuuden arviointiin ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen 1,5 miljoonaa euroa Pohjois-Savoon

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän valtionavustuksen saanut tutkimuskonsortio tuottaa vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustietoa itäiselle yhteistoiminta-alueelle (YTA) paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidon jatkuvuuden kohentamiseksi, sosiaali- ja terveydenhuollon oikea-aikaisuuden parantamiseksi ja palveluiden johtamisen tueksi. 

- Yhtenä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on saumattomien hoitoprosessien toteutuminen ja laadukkaiden kustannusvaikuttavien palveluiden turvaaminen, erityisesti paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävillä asiakasryhmillä. Suuren palveluiden käytön taustalla on monia syitä, kuten se, etteivät palvelut kohtaa asiakkaiden tarpeita, kertoo konsortion johtaja Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopiston professori ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityisasiantuntija. 

PALVA-tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on tuottaa ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa kyseisen asiakasryhmän tilanteen ja palveluiden arvioinnin tueksi ja tunnistaa syitä asiakasryhmän tilanteen taustalla, sekä tutkia asiakasryhmän hoidon laatua, hoitosuositusten toteutumista sekä palveluiden vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tavoitteena on myös tutkia moniammatillisen yhteistyömallin vaikuttavuutta asiakasryhmässä ja testata sekä kehittää parempia vaikuttavuusmittareita asiakasryhmään kohdistettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden arvioimiseksi. 

Tutkimuskokonaisuus selvittää monikäytön syitä, solmukohtia ja arvioi palveluiden vaikuttavuutta

Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon koordinoimattoman monikäytön syitä ja palveluiden solmukohtia monimenetelmällisesti sekä rekisteritietoon että haastatteluista saatavaan tietoon perustuen. 

- Näin on mahdollista kehittää työkaluja ja toimintatapoja, jotka parantavat palveluiden kohdentamista niitä eniten tarvitseville, kertoo osatutkimuksen vastuuhenkilö, Itä-Suomen yliopiston professori ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylilääkäri Pekka Mäntyselkä. 

Itä-Suomen yliopiston professori Tiina Laatikaisen vastuulla olevassa toisessa osatutkimuksessa tutkitaan monisairaiden ja paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien hoidon laatua, vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Laatikaisen mukaan sähköiset asiakasrekisterit mahdollistavat nykyisin jo monimuotoisen palveluprosessien tarkastelun. 

- Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on jo pitkään tehty tähän liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä, ja tässä jatketaan aiheen vaikuttavuustutkimusta tarkastelemalla syvällisemmin asiakkaiden pitkäaikaisia palveluprosesseja, summaa Laatikainen. 

Kolmannessa osatutkimuksessa tutkitaan monialaisen ja -ammatillisen tuen ja hoidon toimintamallin vaikuttavuutta paljon palveluita tarvitsevissa asiakasryhmissä. Terveydenhuollon toimintamallien vaikuttavuudesta on paljon tutkimusta, mutta sosiaalihuollon palveluita koskeva tutkimus on toistaiseksi vähäistä. Tässä osatutkimuksessa tarkastellaan paljon palveluita tarvitsevien asiakasryhmiä Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla, ja kahta erilaista toimintamallia. Osatutkimuksessa tutkitaan paljon palveluita tarvitsevien alaryhmiä ja palveluketjuja, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden käyttömääriä, toimintamalleihin ohjautumista ja palvelujen kustannustehokkuutta.

- Tutkimuksesta saadaan ainutlaatuista ymmärrystä asiakasryhmän, työntekijöiden, ja palveluiden käytön sekä kustannusten näkökulmista, kertoo osatutkimuksen vastuuhenkilö professori Aini Pehkonen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. 

Lisäksi tutkimuskokonaisuus kehittää sosiaalipalveluiden vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusmittareita tiedolla johtamisen tueksi

Neljännen osatutkimuksen tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja -palveluiden vaikuttavuuden ja tiedolla johtamisen sekä ohjaamisen osaamista, kertovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimuspäällikkö Anne Walden sekä DIAK:in erityisasiantuntija Sakari Kainulainen. Osatutkimuksessa testataan ja kehitetään sosiaalipalveluiden vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusmittareita, joita itäisellä yhteistoiminta-alueella on käytössä. 

Lisätietoja:

Tomi Mäki-Opas, konsortion johtaja, PSHVA, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus, 
p. 050 323 4020, tomi.maki-opas@pshyvinvointialue.fi 

Minna Rytkönen, konsortion koordinointi, Hankevoimala, PSHVA, minna.rytkonen@pshyvinvointialue.fi 

Pekka Mäntyselkä, osatutkimus 1, pekka.mantyselka@pshyvinvointialue.fi 

Tiina Laatikainen, osatutkimus 2, tiina.laatikainen@uef.fi 

Aini Pehkonen, osatutkimus 3, aini.pehkonen@pshyvinvointialue.fi 

Sakari Kainulainen, osatutkimus 4, sakari.kainulainen@diak.fi

Aluehallitus päätti käynnistää kilpailutuksen henkilöstövuokrauksen käytöstä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 5.2.2024 käynnistää kilpailutuksen vuokratyöntekijöiden käytöstä ja aloittaa samalla neuvottelut in-house-yhtiö Tempore Oy:n roolista vuokratyöntekijöiden rekrytoimisessa. Tempore Oy on hyvinvointialueiden ja kuntien kumppani sijaisvälityksessä ja henkilöstövuokrauksessa.

Hyvinvointialue hankkii jo vuokratyövoimaa Tempore Oy:ltä Varkaudessa, Siilinjärvellä, Lapinlahdella ja Tuusniemellä. Aluehallitus selvittää, kannattaako toimintaa laajentaa koko hyvinvointialueelle kustannusten hillitsemiseksi.

Hyvinvointialueen palvelut tuotetaan aina ensisijaisesti oman henkilöstön voimin. Hyvinvointialue käyttää vuokratyöntekijöitä vain, jos työntekijätarvetta ei saada täytettyä omalla varahenkilöstöllä, sisäisin järjestelyin tai mahdollisen in-house-yhtiö avulla. Vuokrattu henkilöstö on paljon omia työntekijöitä kalliimpaa ja kustannukset nousevat vielä erityisesti virka-ajan ulkopuolella tehtävästä työstä. Hyvinvointialueen säästötavoitteet tänä vuonna edellyttävät vuokratyövoiman käytön kustannusten hillintää.

Hyvinvointialue tarvitsee tilapäisesti vuokratyövoimaa, koska henkilöstöpulan takia hyvinvointialueella on täyttämättömiä vakituisia hoito- ja hoivatyöntekijöiden tehtäviä. Eniten kysyntää on tällä hetkellä ikääntyneiden palveluissa.

Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
 

Hätänumeroviikko ja 112-päivä

Hätänumeroviikkoa vietetään Suomessa 5.-11.2.2024. Vuonna 2024 teemana on hätänumeron oikea käyttö, ja erityisenä kohderyhmänä lapset sekä nuoret. 

Hätänumeroviikko on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen.Viikko huipentuu 112-päivään 11. helmikuuta.  

Kuopiossa 112-päivän tapahtuma järjestetään Petosen pelastusasemalla 11.2.2024 klo 10–14, osoitteessa Porkkanakatu 2, 70820 Kuopio. Tapahtumassa viranomaiset pelastuslaitokselta, poliisista hätäkeskuslaitokselta ja liikenneturvasta jakavat turvallisuusinformaatiota sekä kertovat viranomaisten ja vapaaehtoisten toimijoiden toiminnasta. Lisäksi pääset tilaisuudessa tutustumaan pelastuslaitoksen ja poliisin kalustoon. 

Petosen pelastusaseman pihassa ei ole pysäköintimahdollisuutta. Tapahtumavieraat voivat jättää ajoneuvot joko kadunvarsipaikoille tai Lippumäen urheilualueen parkkipaikalle. 

Olet lämpimästi tervetullut!

Tule mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen opiskelijaraatiin!

Pohjois-Savon hyvinvointialueen monialainen opiskelijaraati aloittaa toimintansa kevään 2024 aikana. Opiskelijaraadin tarkoituksena onopiskelijalähtöisen opetuksen ja ohjauksen kehittäminen. Opiskelijaraati muodostetaan alueen lähikoulutusorganisaatioiden eri sote-alojen kehittämisestä kiinnostuneista opiskelijoista. Monialaisen opiskelijaraadin jäsenet pääsevät osallistumaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella opiskelijoille tarjottavan opetuksen jaohjauksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen.

Monialainen opiskelijaraati

• keskustelu- ja kehittämistyöryhmä
• jäsenyys 1 - 2 vuotta
• kokoontuu neljä kertaa vuodessa
• tapaamisaika klo 15.30 - 17.30
• tapaamispaikkana Puijon sairaalan tilat
• jäsenille maksetaan kokouspalkkio
• tapaamisissa tarjotaan pientä purtavaa

Miten voit päästä mukaan?

• jätä hakemus tämän linkin kautta
• kirjoita hakemukseen yhteystietosi ja tiivis perustelu, miksi haluat mukaan toimintaan
• hakuaika 29.1. - 18.2.2024
• valinnat teemme hakemusten perusteella, ilmoitamme valinnoista henkilökohtaisesti

Lisätietoja opiskelijaraadin toiminnasta voit kysyä raadin pj. Susanna Vataselta (susanna.vatanen@pshyvinvointialue.fi, puh. 0447179664)

Pohjois-Savon hyvinvointialue on paras paikka oppia opiskelijoille ja ammattilaisille!

Opiskelijaraadin esite pdf-muodossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on pyritty jo ennakkoon minimoimaan poliittisten mielenilmauksien vaikutukset palveluihin

Poliittiset mielenilmaukset torstaina 1.2.2024 vaikuttavat hyvinvointialueella lähinnä palvelutuotannon tukitoimiin, kuten siivoukseen, kiinteistöhuoltoon ja kuljetuksiin. Normaalit palvelut asiakkaille ja potilaille pystytään kuitenkin turvaamaan erityisjärjestelyiden avulla hyvinvointialueen palvelupaikoissa.

Siilinjärven terveyskeskuksessa ja Varkauden Aaltokeskuksessa voi torstaina 1.2. olla puutteita siivouksessa. Siitä ei kuitenkaan synny vaaraa asiakkaille ja potilaille. Henkilöstön kanssa on jo ennakkoon suunniteltu, miten häiriöt saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisinä.

Vaikutuksia voi olla joissakin yksiköissä myös ruokapalveluissa. Tämä näkyy lähinnä muutoksina ruokalistoissa. Asiakkaille turvataan kuitenkin täysipainoiset ateriat ja erityisruokavaliot poikkeustilanteesta huolimatta.

Poliittiset mielenilmaukset eivät vaikuta hyvinvointialueen kuljetuksiin. Kaikki terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät lääke-, näyte-, tarvike- ja välinehuollon kuljetukset pyritään hoitamaan, mutta viiveitä voi esiintyä.