Nepsy-tukea huoltajille sujuvampaan arkeen

Onko sinulla kotona alakouluikäinen lapsi? Vai löytyykö kotoa neurokirjo- piirteinen yläkouluikäinen nuori?

Polku Kirjolle -hanke järjestää kaksi kaikille avointa verkkotapahtumaa, johon voit tulla kuulemaan ja vaihtamaan ajatuksia arjen ohjauksen keinoista!

Nepsy-piirteinen yläkoululainen – Miten tukea nuorta arjessa?

Milloin?

22.9.2026 klo 17-18.30

Lisätietoa osallistumisesta saat täältä: Nepsy-piirteinen yläkoululainen – Miten tukea nuorta arjessa? - Pohjois-Savo

Arki toimimaan -ilta alakouluikäisten huoltajille

Milloin?

29.9.2026 klo 16.30-18.00

Lisätietoa osallistumisesta saat täältä:

Arki toimimaan -ilta alakouluikäisten huoltajille - Pohjois-Savo

Neurokehityksellisten häiriöiden palvelupolku lapsille, nuorille ja perheille (alle 18-vuotiaille)

Tutustu juuri avattuun neurokehityksellisten häiriöiden palvelupolkuun sekä alle 18-vuotiaille tarjottaviin tukiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla. Palvelupolku on vielä kehitteillä ja voit antaa siitä palautetta!

Neurokehityksellisten häiriöiden palvelupolku lapsille, nuorille ja perheille (alle 18-vuotiaille) - Pohjois-Savo

Yhteisövaikuttavuustyö käynnistyi Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialue on liittynyt lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistavaan yhteisövaikuttavuustyöhön. Työn tukena on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itla.  

Yhteisövaikuttavuustyö on tapa kehittää palveluita niin, että hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt auttavat lapsiperheitä ajoissa ja yhdessä. 

Pohjois-Savossa vahvistetaan järjestöjen ja seurakuntien osallisuutta perhekeskusyhteistyössä

Pohjois-Savon perheiden hyvinvointia tukee jo nykyisellään laaja perhekeskusverkosto, joka kokoaa yhteen eri toimijat yhteisen toimintasuunnitelman ohjaamana. Käynnistyvä yhteisövaikuttavuustyö rakentuu tämän vahvan yhteistyön perustalle ja tarjoaa uusia keinoja yhteisen tilannekuvan muodostamiseen, tavoitteelliseen yhteistyöhön sekä toiminnan vaikutusten arviointiin.

- Kehitämme yhdessä Itlan ja Lastensuojelun keskusliiton Perheet keskiöön -toiminnan kanssa entistä vaikuttavampaa perhekeskusyhteistyötä erityisesti järjestöjen ja seurakuntien näkökulmasta. Tämä työ on osa Pohjois-Savossa syksyllä käynnistyvää yhteisövaikuttavuusmallia, ja prosessi käynnistyy kahdella työpajalla, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhekeskuspalvelujen palveluyksikköjohtaja Hanna-Mari Tanninen.

Lue lisätietoa Itlan sivulta Miksi lapsiperheiden palvelujärjestelmään pitää uudistaa

Psykiatrian palveluissa valmistellaan muutoksia Iisalmessa ja Siilinjärvellä

Pohjois-Savon hyvinvointialue valmistelee muutoksia psykiatrian palveluiden toimintaan Iisalmessa ja Siilinjärvellä. Muutosten tavoitteena on kohdentaa henkilöstö- ja tilaresursseja tarkoituksenmukaisesti sekä turvata palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa.

Iisalmen osaston toiminta muuttuu kuntoutuspainotteiseksi

Merkittävin muutos koskee Iisalmen osaston toimintaa. Nykyinen osastotoiminta muuttuu jatkossa kuntoutusosastotoiminnaksi, minkä seurauksena henkilöstöresurssin tarve vähenee.

Muutoksen vuoksi viisi hoitajaa siirtyy työskentelemään KYSin Lainesairaalaan. Henkilöstölle järjestettiin muutosta koskeva keskustelutilaisuus maanantaina 31.8.2026. Asiasta käydään tarvittavat henkilöstöä koskevat menettelyt ennen lopullisia ratkaisuja.

Siilinjärven aikuispsykiatrian palvelujen järjestämistapa muuttuu

Siilinjärvellä valmistellaan aikuispsykiatrian erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan tilojen siirtämistä Kuopioon. Muutos liittyy Viertotie 4:n tilojen tyhjentämiseen ja niiden ottamiseen muuhun hyvinvointialueen käyttöön.

Kyse ei kuitenkaan ole palvelujen lakkauttamisesta. Aikuispsykiatrian palveluja tuotetaan jatkossakin Siilinjärven asukkaille Kuopiosta käsin etävastaanottoina, jalkautuvina palveluina sekä tarvittaessa myös Siilinjärvellä toteutettavina vastaanottoina. Siilinjärven sosiaali- ja terveyskeskukseen jäävät matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut. Henkilöstölle järjestettiin muutokseen liittyvä tiedotustilaisuus perjantaina 4.9.2026.

Muutosten tarkka aikataulu ei ole vielä tiedossa, mutta niiden arvioidaan toteutuvan aikaisintaan vuoden 2027 alkupuolella. 

Vointikyselyt tuovat asiakkaan oman kokemuksen aiempaa vahvemmin osaksi hoitoa

Helmikuussa Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöön otetut vointikyselyt tuottavat yhdenmukaista tietoa asiakkaiden kokemasta voinnista, toimintakyvystä ja elämänlaadusta osana hoitoa.

Ensimmäisinä omaa vointiaan ovat arvioineet KYSin endokrinologian poliklinikan aikuiset diabetespotilaat. Vastaajat ovat pääosin tyypin 1 diabetesta sairastavia henkilöitä. Sähköisen kyselyn vastausprosentti on vaihdellut 40–50 prosentin välillä. Eniten vastauksia on saatu 30–64-vuotiailta asiakkailta.

Tulosten perusteella vastaajat arvioivat, että oma vointi on kokonaisuudessaan hyvä eri elämänlaadun osa-alueilla. 34 prosenttia vastaajista ei raportoinut vaikeuksista millään kyselyn osa-alueella. 

Vointikyselyä hyödynnetään vastaanotolla asiakkaiden oireiden ja huolien kartoittamisessa sekä jatkohoidon suunnittelun tukena.

- Kyselyssä on noussut erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla esiin lievää ahdistusta ja masennusta. Tämä on korostanut tarvetta ottaa esimerkiksi hoitoväsymys aiempaa herkemmin puheeksi. Samalla olemme lisänneet jatkohoidon suunnittelua yhdessä potilaan kanssa, tarvittaessa esimerkiksi diabeteslääkärin tai työterveyslääkärin kanssa, sairaanhoitaja Tiia Laitinen endokrinologian poliklinikalta kertoo.

Asiakas saa tekstiviestin kyselystä

Asiakas saa tekstiviestin, jossa häntä pyydetään täyttämään sähköinen kysely OmaSavo Plus -palvelussa. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu turvallisesti vahvan tunnistautumisen kautta OmaSavo Plus -palvelussa. Hyvinvointialue keskittää kaikki digitaaliset lomakkeensa tähän palveluun.

Tekstiviestin lähettäjänä näkyy PSHVA eikä tekstiviesti sisällä aktiivisia linkkejä tietoturvasyistä.

Sähköisten kyselyiden seuraava vaihe alkoi elokuussa, kun diabetespotilaille lähetetään nyt kuuden kuukauden seurantakyselyitä.

Seurantakyselyiden avulla arvioidaan, miten asiakkaiden kokema terveys, toimintakyky ja elämänlaatu muuttuvat ajan myötä.

- Seuraavaksi tarkastelemme kuuden kuukauden seurantakyselyiden tuloksia ja vertaamme niitä lähtötilanteeseen. Itseraportoitu vointitieto auttaa arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja tunnistamaan hoitopolkujen kehittämiskohteita. Jotta voimme hyödyntää tietoa luotettavasti palveluiden kehittämisessä, on tärkeää saada vastauksia seurantavaiheessa. Myös tilanteissa, joissa vointi on pysynyt ennallaan, vastaus on arvokas, projektikoordinaattori Katja Soininen sanoo.

- Yleisen vointitiedon lisäksi tarvitsemme sairauskohtaisia mittareita, jotka tuovat tarkempaa tietoa potilaiden oireista ja tuen tarpeista, Soininen lisää.

Vointitieto tukee palveluiden kehittämistä

Vointietoa kerätään myös Kuopion psykiatrian poliklinikan asiakkailta. Hyvinvointialueen tavoitteena on laajentaa vointikyselyjä vaiheittain eri palveluihin ja asiakasryhmiin.

– Vointikyselyiden käyttöönotto on mahdollistanut Pohjois-Savon hyvinvointialueella ensimmäistä kertaa asiakkaiden vointitiedon sähköisen ja yhdenmukaisen keräämisen osana hoitopolkua. Asiakkaiden oma arvio hyvinvoinnistaan voidaan nyt huomioida aiempaa systemaattisemmin hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä, Soininen kuvaa.

- Kiitämme tässä vaiheessa kaikkia asiakkaita, jotka ovat jo vastanneet kyselyihin. Jokainen vastaus auttaa kehittämään palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi.

Ikääntyneiden asumisyksikkö Puijonnokka harjakorkeudessa Kuopion Julkulassa

Kuopion Julkulaan rakennettavan ikääntyneiden asumisyksikkö Puijonnokan rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti, ja rakennus on saavuttanut harjakorkeutensa. Uudisrakennuksen arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2027.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion ikääntyneiden palveluasumisen hankkeessa toteutetaan Julkulan kaupunginosaan 60 ympärivuorokautisen palveluasumisen asuntoa tukitiloineen.

Noin 8 miljoonan euron taseinvestointina toteutettavan hankkeen kokonaisvastuu-urakoitsijana toimii Vexatec Oy, johon hyvinvointialueen kanssa sopimuksen tehnyt Pohjolan Kiinteistörakenne Oy on äskettäin fuusioitunut. Rakennuksen laajuus on noin 3 400 neliömetriä.

Puijonnokka rakennetaan hyvinvointialueen omistamalle tontille rakenteilla olevan vammaisten asumisyksikkö Saarnipuun viereen.

– Väestö ikääntyy alueella tulevina vuosina, joten vastaamme uudella asumisyksiköllä kasvavaan palvelutarpeeseen. Puijonnokka vahvistaa ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen palveluja Kuopiossa ja tukee osaltaan palveluverkon kehittämistä, kertoo vs. toimialajohtaja Kaija Kokkonen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

– Hanke etenee budjetin ja aikataulun mukaisesti. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2025 ja rakennus otetaan käyttöön alkuvuodesta 2027, kertoo kiinteistöjohtaja Petri Pyy.

Myös kokonaisvastuu-urakoitsijan Vexatec Oy:n mukaan Puijonnokan hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti hyvässä yhteistyössä tilaajan, käyttäjien, suunnittelijoiden ja kaikkien hankkeen osapuolten kanssa.

– Harjannostajaiset ovat tärkeä virstanpylväs hankkeen etenemisessä, ja olemme tyytyväisiä siihen, että työt ovat edenneet laadukkaasti ja turvallisesti. Hanke on Vexatecille merkittävä ja hieno esimerkki siitä, mitä avoimella yhteistyöllä ja yhteisellä tavoitteella voidaan saavuttaa, toteaa Vexatec Oy:n rakentamisen liiketoimintajohtaja Pekka Ervasti.

Kodinomaiset tilat 60 asukkaalle

Puijonnokkaan valmistuu 60 yhden hengen asuntoa ympärivuorokautista palveluasumista tarvitseville ikääntyneille. 

Rakennuksessa on kaksi kerrosta, ja sen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen. Rakennuksen sijainti luonnonläheisessä ja rauhallisessa ympäristössä Julkulassa tukee asukkaiden hyvinvointia.

Puijonnokassa työskentelee valmistumisen jälkeen noin 40 työntekijää.

Asukkaat valitaan asumisyksikköön hyvinvointialueen normaalin palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Päätökset tehdään lähempänä yksikön käyttöönottoa.
 

Voisitko sinä olla sijaisvanhempi? Anne kertoo, miksi perhehoito on hänen kutsumuksensa

Perhehoitaja Anne tiesi jo lapsena viihtyvänsä lasten parissa. Vuosien varrella haave suurperheestä toteutui yllättävällä tavalla.  

Videolla Anne kertoo kokemuksistaan erilaisissa lastensuojelun perhehoidon tehtävissä. Arki suuren lapsijoukon kanssa tuo mukanaan myös haasteita, mutta perhehoitajuudesta on tullut hänelle merkityksellinen elämäntyö.

- Olen aina ollut semmoinen, että ihan pienestä pitäen olen hoitanut naapurin lapsia ja tykännyt olla lasten kanssa. Ehkä suurin haaveeni oli joskus olla suurperheen äiti, ja tänä päivänä jo olen. Se on ollut osa minun ja meidän perheen elämää.

Perhehoito tarjoaa lapselle turvallisen kodin

Lastensuojelussa perhehoitoa järjestetään huostaanotetuille, kiireellisesti sijoitetuille sekä avohuollon tukitoimena sijoitetuille lapsille ja nuorille. Myös nuoren jälkihuoltoa voidaan toteuttaa perhehoidossa aina 23 ikävuoteen saakka.

Pohjois-Savon hyvinvointialue rekrytoi ja valmentaa uusia lasten ja nuorten perhehoitajia jatkuvasti. Toimeksiantosuhteisena perhehoitajana eli sijaisperheenä voi toimia yksi aikuinen, pariskunta tai perhe, joka on valmis sitoutumaan tehtävään tarvittavaksi ajaksi. 

Perhehoitajalta edellytetään vakiintunutta elämäntilannetta, valmiutta vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin sekä hyviä yhteistyötaitoja.

Kiinnostaisiko sinua sijaisvanhemmuus?

Perhehoitajana voit tarjota lapselle turvallisen arjen, pysyviä ihmissuhteita ja mahdollisuuden kasvaa kodinomaisessa ympäristössä.

Jos olet kiinnostunut sijaisvanhemmuudesta, ota yhteyttä perhehoidon tiimiin sähköpostitse perhehoidontuki@pshyvinvointialue.fi

Perhehoidon tiimi on sinuun yhteydessä ja kertoo lisää perhehoitajuudesta sekä valmennuksesta.

Syyskuussa etsitään uusia perhehoitajia valtakunnallisessa kampanjassa

Perhehoitoliitto järjestää jo 19. kerran valtakunnallisen Ajoissa kotiin -kampanjan, jonka tavoitteena on löytää uusia sijaisvanhempia sekä aikuisten ja ikäihmisten perhehoitajia.

Vuoden 2026 kampanjan suojelijana toimii radiojuontaja ja mediapersoona Esko Eerikäinen. Kampanjan aikana on mahdollista osallistua myös maksuttomaan webinaariin 17.9.2026.

Lisätietoa kampanjasta löydät Perhehoitoliiton verkkosivulta.

Suojaan-harjoitus kokosi yli 2 000 osallistujaa Savilahden Luolalle Kuopiossa

Kuopion Savilahden Luolalla järjestettiin 2.–3.9.2026 laaja väestönsuojeluharjoitus Suojaan 2026, jossa testattiin suuren väestömäärän suojaamista paikalleen. Harjoitukseen osallistui yli 2 000 henkilöä, ja sen tavoitteena oli arvioida väestönsuojelun toimivuutta sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden valmiuksia poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelta harjoitukseen osallistui laaja joukko toimijoita ja Pohjois-Savon pelastuslaitos oli johtovastuussa harjoituksesta.

Harjoituksen skenaariossa kuvattiin tilanne, jossa kriittisen infrastruktuurin häiriöt ja kiristynyt turvallisuustilanne edellyttäisivät väestön siirtämistä väestönsuojaan. Suojautumiseen sisällytettiin sähkökatkoa jäljitellyt tilanne, jossa sähkönjakelu keskeytettiin hetkellisesti. Tämän jälkeen harjoittelivat arkea väestönsuojan olosuhteissa.
 

Harjoitus kiinnosti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin

Suojaan-harjoitus herätti huomattavaa kiinnostusta. Mediaa, niin Suomesta kuin ulkomailtakin, oli saapunut paikalle tekemään harjoituksesta tiedotusta väestönsuojeluun, varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvistä teemoista. Harjoituksen näkyvyys suuria yleisöjä tavoittavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä medioissa on osaltaan osoitus tapahtuman onnistumisesta ja sen ajankohtaisuudesta.

Harjoituksen aikana Luolalla oli paljon eri näytteilleasettajia. Pohjois-Savon hyvinvointialueelta mukana oli pelastuslaitoksen ja ensihoidon pisteet, joissa esiteltiin toimintaa sekä jaettiin tietoa niin varautumisesta kuin turvallisuudesta harjoitukseen osallistuneille opiskelijoille sekä avoimien ovien tapahtumassa vierailleelle yleisölle.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuskoordinaattori Hannu Heikkinen on monin tavoin tyytyväinen harjoitukseen osallistuneiden viranomaisten sekä muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Harjoitus on tarjonnut monin tavoin niin työkaluja varautumisen kehittämiseen kuin onnistumisen kokemuksiakin.

- Harjoituksesta kerättyjä hyviä käytänteitä sekä kehittämiskohteita hyödynnetään väestönsuojelun koulutuksen kehittämisessä sekä tulevien harjoituksien suunnittelussa, Heikkinen kertoo.

Turvallinen kotiutuminen syntyy yhteistyöllä – kotiutuskoordinaatio varmistaa sujuvan siirtymän sairaalasta kotiin

Kun ikääntynyt asiakas kotiutuu sairaalasta, onnistunut kotiutuminen ei synny sattumalta. Taustalla on huolellista suunnittelua, yhteistyötä ja kymmenien yksityiskohtien yhteensovittamista. Tässä työssä keskeisessä roolissa on kotiutuskoordinaatio, jonka tehtävänä on varmistaa, että asiakkaan siirtyminen sairaalasta kotiin tapahtuu turvallisesti ja oikeaan aikaan.

Kotiutuskoordinaattori Juho Räsäselle työn merkitys on ollut selvä jo pitkään.

– Olen nähnyt kotihoidon sairaanhoitajana, kuinka tärkeää on, että ikäihmisen kotiutuminen tapahtuu hallitusti eikä yllättäen. Turvallinen kotiutuminen vaatii ennakointia, suunnittelua ja sitä, että tieto kulkee oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Lopulta kyse on asiakkaan turvallisuudesta, hän sanoo.

Räsänen aloitti kotiutuskoordinaattorina vuoden 2026 alussa. Pohjakoulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, ja lähes koko työuransa hän on työskennellyt ikääntyneiden palveluissa asumispalveluista kotihoitoon, kotisairaalaan, kotiutusyksikköön ja erilaisiin kehittämistehtäviin. Monipuolinen kokemus on antanut vahvan ymmärryksen siitä, mitä onnistunut kotiutuminen käytännössä vaatii.

Yksi yhteinen kotiutuskoordinaatio koko hyvinvointialueelle

Pohjois-Savon kotiutuskoordinaatio palvelee koko hyvinvointialuetta. Se tekee tiivistä yhteistyötä sairaaloiden, terveyskeskusten, kotiin annettavien palvelujen, asiakasohjauksen sekä useiden muiden toimijoiden kanssa.

Kotiutuskoordinaatiossa työskentelee tällä hetkellä neljä sairaanhoitajaa. Vaikka työ tapahtuu toimistossa, päivät täyttyvät nopeasti vaihtuvista tilanteista, puheluista ja ongelmanratkaisusta.

– Työmme on epäsuoraa asiakastyötä. Emme kohtaa asiakasta kasvotusten, mutta järjestämme kaikki ne asiat, joiden pitää olla kunnossa ennen kuin asiakas voi turvallisesti lähteä kotiin.

Kun osastolla on tehty asiakkaalle kotiuttamissuunnitelma ja kotiutushoitaja on selvittänyt asiakkaan tilanteen, siirtyy vastuu kotiutuskoordinaatiolle. Sen jälkeen alkaa yhteistyö vastaanottavan tahon kanssa.

Kotiutuskoordinaattorit varmistavat, että kotiutumisen kannalta olennaiset asiat on huomioitu, sopivat kotiutuksen ajankohdasta, välittävät tiedot kotiin annettaville palveluille ja huolehtivat siitä, että esimerkiksi lääkehoitoon ja apuvälineisiin liittyvät asiat ovat kunnossa.

Samalla kotiutuskoordinaatio vapauttaa aikaa sekä osastojen että kotihoidon henkilöstölle.

– Osaston kotiutushoitajat voivat keskittyä asiakkaan kohtaamiseen ja kotihoidon työntekijät asiakkaiden hoitamiseen. Me hoidamme suuren osan puheluista, selvittelyistä ja koordinoinnista heidän puolestaan.

Turvallinen kotiutuminen alkaa jo sairaalassa

Juho korostaa, että onnistunut kotiutuminen ei ala kotiutuspäivänä.

– Kotiutumisen suunnittelu alkaa käytännössä jo silloin, kun asiakas saapuu sairaalaan, parhaimmillaan jopa ennen sitä. Mitä aikaisemmin asioita voidaan ennakoida, sitä turvallisempi ja sujuvampi kotiutuminen yleensä on.

Juuri ennakoinnin merkitys on hänen mielestään yksi tärkeimmistä asioista, joita kotiutuskoordinaatio on tuonut osaksi toimintaa.

Hyvin suunniteltu kotiutuminen vähentää tilanteita, joissa asiakas joutuu palaamaan sairaalaan pian kotiutumisen jälkeen.

– Hauraiden ikäihmisten kohdalla liian aikainen tai puutteellisesti valmisteltu kotiutuminen ei palvele ketään. Asiakas ei välttämättä pärjää kotona, jolloin hän joutuu palaamaan takaisin sairaalaan hyvin nopeasti. Siksi on tärkeää, että kotiin tarvittavat palvelut ovat valmiina ja kaikki osapuolet tietävät oman roolinsa.

Ratkaisuja nopeasti muuttuviin tilanteisiin

Kotiutuskoordinaattorin työssä harva päivä on samanlainen. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja ratkaisuja on löydettävä usein tiukan aikataulun puitteissa.

– Työssä pitää hallita paljon nopeasti vaihtuvaa tietoa ja pystyä tekemään päätöksiä rauhallisesti myös paineen alla. Kaikkein eniten tässä tarvitaan ongelmanratkaisukykyä.

Ja juuri se tekee työstä myös palkitsevaa. Sen sijaan, että Juho näkisi haasteet esteinä, hän pitää niitä mahdollisuuksina löytää asiakkaalle toimiva ratkaisu.

– Pidän siitä, että jokainen tilanne on vähän erilainen. Pyrimme löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia osapuolia, mutta ennen kaikkea asiakkaan etua.

Työssä auttaa pitkä kokemus kotiin annettavista palveluista.

– Kun tuntee palvelurakenteet ja tietää, miten eri yksiköt toimivat, on helpompi hahmottaa, mikä ratkaisu toimii juuri siinä tilanteessa.

Yhteinen tavoite yhdistää

Vaikka kotiutuskoordinaatio on vielä melko uusi toimintamalli, tietoisuus sen toiminnasta on kasvanut nopeasti. Myös yhteistyötahoilta saatu palaute on ollut pääosin erittäin myönteistä.

Juho korostaa, ettei kotiutuskoordinaation tarkoituksena ole ottaa muiden tehtäviä itselleen.

– Emme ole korvaamassa kotiutushoitajia emmekä viemässä keneltäkään töitä. Haluamme olla yhteistyökumppani, jolta voi kysyä neuvoa ja jonka kanssa voidaan yhdessä pohtia asiakkaan kannalta paras ratkaisu kotiutumiseen liittyen.

Toimintaa kehitetään edelleen yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Juho uskoo, että yhteinen keskustelu ja palautteen hyödyntäminen vievät toimintaa jatkuvasti eteenpäin.

– Kaikenlainen palaute on meille arvokasta. Sen avulla pystymme kehittämään toimintaa niin, että se palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia yhteistyökumppaneita ja ennen kaikkea asiakkaita.

Tuhansia kotiutuksia turvallisemmin

Kotiutuskoordinaation toiminta alkoi vuoden 2026 alussa ja se on kasvanut nopeasti. Vuoden 2026 alusta elokuun puoliväliin mennessä kotiutuskoordinaation kautta hoidettiin yli 1 700 kotiutusta ja lähes 8 000 puhelua. Kotiutuksia on keskimäärin noin 200 kuukaudessa.

– Saavutimme tähänastisen huippukuukauden heinäkuussa, jolloin hoidimme kuukauden aikana yli 1600 puhelua ja kauttamme kulki yli 400 kotiutusta.

Luvut kertovat ennen kaikkea siitä, kuinka paljon koordinointia turvallinen kotiutuminen vaatii ja kuinka paljon työ säästää aikaa muilta ammattilaisilta.

Juholle tärkeintä ei kuitenkaan ole tilastoissa näkyvä määrä, vaan se, että jokaisen kotiutuksen taustalla on mahdollisimman turvallinen ratkaisu.

– Parasta työssä on, kun onnistumme järjestämään asiakkaalle sujuvan ja turvallisen kotiutumisen. Lisäksi tuntuu hyvältä kuulla yhteistyökumppaneilta, että työmme helpottaa heidän arkeaan. Silloin tietää, että tällä työllä on oikeasti merkitystä.

​​​​​​​

Muutoksia KYSin pyöreän pysäköintitalon käytössä to 10.9.2026

KYSin pyöreässä pysäköintitalossa tehdään sähkökatko sähköhuoltotoimia varten torstaina 10.9.2026 klo 15.30-20.00 välisenä aikana.

Sähkökatkosta johtuen joudutaan tekemään muutoksia pyöreän pysäköintitalon asiakaspysäköintikäyttöön:

• Pyöreän pysäköintitalon asiakaspysäköinnin sisäänajo on suljettu klo 15.30-20.00.
• Ulosajoväylä on toiminnassa normaalisti.
• Asiakaspysäköinnissä klo 15.30-20.00 palvelee Sädesairaalaa vastapäätä oleva Sädeparkki, os. Kelkkailijantie 9.

Selkein tapa kulkea Sädeparkista esimerkiksi KYSin päivystykseen on ulkokautta Kelkkailijantien reunaa:

Reitti KYSin Sädeparkin ja päivystyksen välillä.

Aluehallitus käsittelee yhteistoimintaneuvottelujen tuloksia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu maanantaina 7.9.2026. Kokouksen keskeisiä asioita ovat vuoden 2027 talousarvion valmisteluun ja johtamisjärjestelmän uudistamiseen liittyvien yhteistoimintaneuvottelujen tulokset. Lisäksi aluehallitus käsittelee muun muassa ikääntyneiden asumispalvelujen rakennushankkeita Siilinjärvellä ja Iisalmessa.

Aluehallitus käsittelee kahden yhteistoimintamenettelyn tuloksia

Aluehallitus päättää työnantajan esityksistä kahden päättyneen yhteistoimintamenettelyn tuloksiksi. Toinen yhteistoimintamenettelyistä koski koko henkilöstöä ja liittyi vuoden 2027 talousarvion valmisteluun, toinen hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistamiseen.

Vuoden 2027 talousarvion valmisteluun liittyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26.8.2026. Työnantajan esitys sisältää yhteensä 212 henkilötyövuoden vähentämisen. Suurin osa vähennyksistä toteutettaisiin muun muassa eläköitymisten kautta ja jättämällä tehtäviä täyttämättä. Esityksen mukaan 43 henkilötyövuoden vähennys toteutettaisiin irtisanomisina.

Lue lisää työnantajan esityksestä vuoden 2027 talousarvion yhteistoimintamenettelyn tulokseksi: Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella - henkilöstövähennykset yhteensä 212 henkilötyövuotta

Johtamisjärjestelmän uudistusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytiin 9.6.–18.8.2026. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää johtamisvastuita, yksinkertaistaa johtamisrakennetta ja tukea palvelujen yhteensovittamista koko hyvinvointialueella.

Uudistukselle on asetettu noin 1,2 miljoonan euron säästötavoite, joka tarkoittaisi enintään 10 henkilötyövuoden vähennystä. Säästötavoitteen arvioidaan toteutuvan vuoteen 2030 mennessä eläköitymisten ja tehtävämuutosten myötä.

Lue lisää työnantajan esityksestä johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteistoimintamenettelyn tulokseksi: Johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Aluehallitus käsittelee ikääntyneiden asumispalvelujen rakennushankkeita

Aluehallitus käsittelee Siilinjärvelle suunnitellun uuden ikääntyneiden asumisyksikön hankesuunnitelmaa. Yksikköön on suunniteltu 30 ympärivuorokautisen asumisen ja 14 yhteisöllisen asumisen paikkaa.

Aluehallitukselle esitetään Siilinjärven hankesuunnitelman hyväksymistä ja rakennushankkeen kilpailutuksen aloittamista. Seitsemän miljoonan euron hanke sisältyy vuosien 2026–2029 investointisuunnitelmaan, ja rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2028.

Lisäksi aluehallitus päättää Iisalmen ikääntyneiden palveluasumishankkeen rakennusurakoitsijan valinnasta. KVR-urakoitsijaksi esitetään tarjouskilpailussa edullisimman hyväksytyn tarjouksen tehnyttä Jalon Rakentajat Oyä. Suunnitelmana on toteuttaa rakennushanke vuosina 2027 – 2028 ja ottaa rakennus käyttöön vuonna 2028. 

Aluehallitus käsittelee myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiön sääntömuutoksia, jotka liittyvät KYS tutkimussäätiön sulauttamiseen tukisäätiöön. Aluehallitukselle esitetään myös tukisäätiön nimen muuttamista Savon Tuki sr.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla. 
 

Tekoälyavusteisen tulkkauspalvelun kokeilu Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyi syyskuussa tekoälyavusteisen tulkkauspalvelun kokeilu, jonka tavoitteena on tukea eri kieliä puhuvien asiakkaiden ja ammattilaisten välistä viestintää sekä kerätä kokemuksia palvelun soveltuvuudesta sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toimintaympäristöihin.

Tekoälyavusteinentulkkaus mahdollistaa puheen reaaliaikaisen kääntämisen eri kielten välillä ja tarjoaa ammattilaisille uuden työvälineen tilanteisiin, joissa yhteistä kieltä asiakkaan kanssa ei ole. Kokeilun aikana arvioidaan palvelun käytettävyyttä, luotettavuutta ja soveltuvuutta erilaisiin asiakas- ja palvelutilanteisiin. Mukana on työyksiköitä sosiaalipalveluista ja terveydenhuollosta eri puolilta hyvinvointialuetta.

"Pohjois-Savon hyvinvointialueella kohdataan päivittäin asiakkaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Tämän kokeilun avulla haluamme selvittää, miten tekoälyavusteinentulkkaus voi tukea laadukasta asiakaspalvelua ja palvelujen saavutettavuutta erilaisissa tilanteissa. Samalla arvioimme, voiko ratkaisu vähentää henkilöstön työkuormitusta ja tuoda pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä", kertoo koulutusjohtaja Minna Taam-Ukkonen.

Uutta tietoa toiminnan kehittämiseen

Kokeilun aikana kerätään kokemuksia henkilöstöltä ja asiakkailta sekä seurataan palvelun käyttöä erilaisissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten hyvin tekoälyavusteinentulkkaus soveltuu hyvinvointialueen palveluihin ja missä tilanteissa siitä on eniten hyötyä. Kokemusten perusteella arvioidaan palvelun mahdollista jatkohyödyntämistä sekä laaditaan tarkempi palvelukuvaus, jossa määritellään käyttötarkoitukset, toimintamallit ja vastuut.

"Saamme arvokasta tietoa palvelun toimivuudesta käytännön työssä. Haluamme tunnistaa tilanteet, joissa tekoälyavusteinentulkkaus parhaimmillaan tukee asiakkaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta, mutta myös ne tilanteet, joissa ihmisen tekemä tulkkaus on edelleen välttämätöntä. Lisäksi kokemukset eri kielten toimivuudesta ovat meille erittäin tärkeitä", kertoo projektiasiantuntija Minna Miettinen.

Palautetta kerätään sekä henkilöstöltä että asiakkailta koko kokeilun ajan. Palautteiden kautta rakennetaan tietopohjaa, jonka avulla voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä tekoälytulkkauspalveluiden mahdollisesta laajemmasta hyödyntämisestä tulevaisuudessa.

"Monikielisten ja eri kulttuuritaustoista tulevien asiakkaiden määrä kasvaa tasaisesti lasten ja nuorten terveyspalveluissa. Näemme tekoälyavusteisessa tulkkauspalvelussa merkittävää potentiaalia palvelujen saavutettavuuden parantamisessa sekä asiakkaiden ja ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Tällä hetkellä tätä palvelua pilotoidaan kuitenkin ainoastaan äitiysneuvolapalveluissa, eikä sitä vielä hyödynnetä lasten ja nuorten kohdalla", sanoo lasten ja nuorten terveyspalveluiden päällikkö Sanna Niinimäki.

Tietoturva ja tietosuoja huomioidaan palvelun käytössä

Käyttöön otettu tekoälyavusteinen tulkkauspalvelu on arvioitu hyvinvointialueen tietoturva- ja tietosuojavaatimusten mukaisesti. Henkilöstö perehdytetään palvelun käyttöön ennen toiminnan käynnistymistä. Asiakkaalta kysytään aina suostumus palvelun käyttöön. 

Tekoälyavusteinentulkkaus toimii ammattilaisen työvälineenä eikä korvaa ammattitulkkia tilanteissa, joissa asiakkaan tilanne, asian laatu tai virallinen asiointi edellyttää ammattitulkin käyttöä. Palvelun soveltuvuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti, ja ammattilainen päättää, milloin sen käyttö on turvallista ja tarkoituksenmukaista.

"Palvelun suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota henkilötietojen suojaamiseen ja tietojen turvalliseen käsittelyyn. Kokeilun tavoitteena on varmistaa, että ratkaisu täyttää sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toimintaympäristöille asetetut vaatimukset ja että sen käyttö on turvallista sekä asiakkaille että henkilöstölle", sanoo erityisasiantuntija Zeynep Niiranen.

Tekoälyavusteisen tulkkauspalvelun käyttöönotosta vastaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tulkkipalvelut, jotka toimivat osana Koulutusyksikköä.
 

Muutoksia pelastustoimen onnettomuustiedottamiseen 1.9.2026 alkaen

Sisäministeriö uudistaa pelastustoimen tietojärjestelmiä, mikä muuttaa myös onnettomuuksista viestimisen käytäntöjä. Uudistuksen seurauksena pelastustoimen hälytystehtävistä ei julkaista enää automaattista ensitiedotetta 1.9.2026 alkaen. Pohjois-Savon pelastuslaitos tiedottaa jatkossakin alueensa onnettomuuksista medialle ja asukkaille.

Muutoksen tavoitteena on vahvistaa onnettomuuksien uhrien yksityisyydensuojaa sekä varmistaa julkaistavien tietojen paikkansapitävyys. 

Pohjois-Savon pelastuslaitos käyttää nykyistä onnettomuustiedotejärjestelmää mediatiedotteiden välittämiseen vuoden 2026 loppuun saakka. Tiedottamisen painopiste on onnettomuuksissa, joilla on vaikutuksia ihmisten turvallisuuteen, liikenteeseen, ympäristöön tai yhteiskunnan toimintaan. Pelastuslaitoksen tavoitteena on tarjota luotettavaa, ajantasaista ja varmennettua tietoa pelastustoimen tehtävistä. 
 

Asukkaiden turvallisuus ei vaarannu

Muutokset onnettomuustiedottamiseen eivät vaikuta pelastuslaitoksen lakisääteiseen velvollisuuteen varoittaa väestöä vaara- ja onnettomuustilanteissa. Mikäli onnettomuudella tai muulla vaaratilanteella on vaikutuksia väestön turvallisuuteen, pelastuslaitos varoittaa vaara-alueella asuvia ja oleskelevia sekä antaa tarvittaessa toimintaohjeita.

Väestön varoittamisen keinot, kuten viranomaistiedotteet, vaaratiedotteet ja väestöhälyttimet, säilyvät ennallaan. Pelastuslaitos tiedottaa vaaraa aiheuttavista tilanteista myös medialle sekä hyödyntää tarvittaessa hyvinvointialueen sekä pelastustoimen verkkosivuja ja pelastuslaitoksen sosiaalisen median kanavia asukkaiden tavoittamiseksi.

Aluevaltuusto päätti hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti kokouksessaan 31.8.2026 hakea lisäaikaa kertyneiden alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Hyvinvointialueella oli vuoden 2025 tilinpäätöksen jälkeen noin 123 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Aluevaltuusto valitsi kokouksessa myös uuden 2. varapuheenjohtajan sekä päätti kotihoidon tilapäisten lisäkäyntien asiakasmaksuista ja neuvolapalvelujen järjestämisestä Varpaisjärvellä ja Vehmersalmella.

Alijäämien kattamiseen haetaan lisäaikaa vuoden 2029 loppuun

Lisäajan hakeminen perustuu kesäkuussa 2026 voimaan tulleeseen hyvinvointialuelain väliaikaiseen muutokseen. Sen perusteella hyvinvointialue voi hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen, jos alijäämää ei pystytä kattamaan alkuperäiseen määräaikaan eli vuoden 2026 loppuun mennessä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden kehitys kääntyi vuoden 2025 tilinpäätöksessä ylijäämäiseksi, mutta aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää oli edelleen noin 123 miljoonaa euroa. Aluevaltuuston aiemmin hyväksymän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisesti alijäämät on tarkoitus kattaa vaiheittain vuosina 2026–2029.

Päätöksen myötä hyvinvointialue hakee lisäaikaa vuoden 2029 loppuun saakka.

Kotihoidon asiakasmaksuista ja neuvolapalveluista päätökset esitysten mukaisesti

Kotihoidon asiakkaalta ei jatkossa peritä erillistä asiakasmaksua tilapäisistä ja akuuteista lisäkäynneistä tai palvelutuntien tilapäisestä lisäämisestä Saga-asiakastietojärjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Varpaisjärven äitiys- ja lastenneuvolapalvelut yhdistetään Lapinlahden neuvolaan. Vehmersalmen neuvolatoiminta jatkuu nykyisellä alueella, mutta vastaanottopäivien määrää vähennetään.
Päätösten taustoista ja perusteluista kerrotaan tarkemmin ennen kokousta julkaistussa ennakkotiedotteessa: Aluevaltuusto päättää alijäämien kattamisen lisäajan hakemisesta sekä kotihoidon asiakasmaksuista

Aluevaltuustolle valittiin uusi 2. varapuheenjohtaja

Aluevaltuusto myönsi Karoliina Partaselle eron aluevaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä hänen tultuaan nimitetyksi valtioneuvoston jäseneksi. Hänen tilalleen 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Kati Hynninen. Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Hannu Kokki ja 1. varapuheenjohtajana Minna Pellikka.

Tutustu kaikkiin aluevaltuuston kokouksessaan käsittelemiin kokousmateriaaleihin verkkosivuillamme. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan verkkosivuilla sen hyväksymisen jälkeen. 
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue kysyy näkemyksiä palvelustrategian päivittämiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialue on avannut kyselyn, jolla kerätään pohjoissavolaisten näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian päivittämisen tueksi. Kysely ovat avoinna 13.9.2026 saakka.

Vastaa asukaskyselyyn tästä linkistä. 

Palvelustrategiassa määritellään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja kehittämisen keskeiset periaatteet. Sen päivittäminen on ajankohtaista, jotta linjaukset vastaavat hyvinvointialueen vuonna 2025 hyväksyttyä strategiaa sekä muuttuneen toimintaympäristön ja talouden asettamia vaatimuksia.

Asukaskyselyssä vastaajia pyydetään arvioimaan muun muassa nykyistä palvelulupausta ja palvelujen kehittämisen painopisteitä. Lisäksi kyselyssä kartoitetaan näkemyksiä siitä, millä keinoilla hyvinvointialueen strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. 

Myös henkilöstölle ja hyvinvointialueen päättäjille järjestetään kyselyt. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään valmistelutyössä.

Tutustu hyvinvointialueen strategiaan: Strategia ja suunnitelmat

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaisten asumisyksikkö Saarnipuu ja vammaispalveluiden osaamiskeskuksen tilat harjakorkeudessa Kuopion Julkulassa

Kuopion Julkulaan rakennettavan uudisrakennuksen, vammaisten asumisyksikkö Saarnipuun ja vammaispalveluiden osaamiskeskuksen tilojen rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti ja yksikkö on valmistumassa marraskuussa.

Rakennushankkeen etenemistä juhlistetaan tänään perjantaina järjestettävissä harjannostajaisissa henkilöstön ja kutsuvieraiden kesken.

Saarnipuuhun tulee kymmenen pitkäaikaisen asumisen paikkaa sekä viisi lyhytaikaista arviointi- ja kuntoutuspaikkaa. Kehitysvammaisten asumis- ja kuntoutusyksikkö täydentää Pohjois-Savon hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa, ja yksikköön tulee yli 20 työntekijää.

Vuodesta 2022 valmisteltua rakennushanketta on ohjannut tarve vahvistaa hyvinvointialueen omaa ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelutuotantoa. Lisäksi tavoitteena on lisätä erityisesti nuorille aikuisille suunnattuja kuntoutus- ja lyhytaikaisen huolenpidon asiakaspaikkoja.

–  Yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää Etelä-Savon hyvinvointialueelta ostettavan pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Lähes kaikki pitkäaikaisen asumisen paikat tulevat käyttöön Nenonpellosta siirtyville asiakkaille, kertoo toimialajohtaja Kati Kantanen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Asumisyksikön yhteyteen sijoittuu myös vammaispalveluiden osaamiskeskus, joka toimii tällä hetkellä Alavan sairaalan tiloissa. Osaamiskeskus tarjoaa koko hyvinvointialueen laajuisesti erityisen vaativaa moniammatillista tukea tarvitseville vammaisille henkilöille polikliinisia vastaanottopalveluja sekä asiakkaiden toimintaympäristöihin vietäviä palveluja arkisin virka-aikaan. Osaamiskeskuksessa työskentelee noin 15 ammattilaista.

– Osaamiskeskuksen vahvuutena on moniammatillinen osaaminen, jota voidaan hyödyntää koko hyvinvointialueella. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa asiantuntijapalvelut mahdollisimman sujuvasti ja tarvittaessa myös omassa toimintaympäristössään. Uusien tilojen myötä voimme vahvistaa yhteistyötä asumispalvelujen kanssa ja kehittää palveluja kokonaisuutena, toteaa vammaisten avopalveluiden palveluyksikköjohtaja Sanna Suomi.

– Läheinen sijainti mahdollistaa osaamiskeskuksen asiantuntijapalvelujen hyödyntämisen asiakkaidemme kuntoutusjaksojen aikana, kiittää vammaisten asumisen ja päivä- ja työtoiminnan palveluyksikköjohtaja Eija Pennanen.

Rakennushanke edennyt haasteitta

Rakennushanke toteutetaan hyvinvointialueen taseinvestointina investoinnin kokonaissumman ollessa 4,2 miljoonaa euroa. Kohteen laajuus on noin 1 200 neliömetriä, ja sen kokonaisvastuu-urakoitsijana toimii RP-Karmi Oy.

Saarnipuun rakentaminen on sujunut hyvin ja rakennushanke tulee valmistumaan sovitussa aikataulussa. 

– Rakentaminen on edennyt hyvässä yhteistyössä urakoitsijoiden ja muiden osapuolten kanssa. Hanke toteutuu aikataulun, laadun ja kustannuksien suhteen asetettuihin tavoitteisiin, arvioi rakennuttajapäällikkö Reino Pyy Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

– RP-Karmi Oy kiittää tähänastisesta yhteistyöstä sekä tilaajaa että alihankkijoita, ja omaa henkilöstöään hyvästä yhteistyöstä sekä omistautumisesta hankkeelle, toteaa toimitusjohtaja Jarkko Mattila RP-Karmi Oy:stä.

Saarnipuun uudisrakennus otetaan käyttöön vaiheittain joulu-tammikuun aikana. Joulukuussa uusiin tiloihin muuttaa vammaispalveluiden osaamiskeskus Alavasta ja tammikuussa käyttöön otetaan asumisyksikkö Saarnipuu.

Hyvinvointialueen terveydenhuollon laskutuksessa voi olla tänä syksynä viivettä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto erikoissairaanhoidossa on 14. lokakuuta. Lokakuun aloitus koskee niin KYSiä, Iisalmen ja Varkauden erikoissairaanhoitoa kuin Kuopion erikoissairaanhoidon yksiköitä.

Samassa aikataulussa lokakuussa vaihtuu myös terveydenhuollon asiakaslaskutukseen käytettävä ohjelma. Sen takia asiakkaat voivat saada laskunsa tavallista myöhemmin. Viive koskee niin terveyskeskusten kuin KYSin laskutusta.

- Pyydämme asiakkailta ymmärrystä muutoksen aikana. Laskutuksessa voi esiintyä viivettä eikä laskutuksessa välttämättä voida huomioida maksukaton ylittymistä automaattisesti. Mahdolliset laskutusviiveet käsitellään kuitenkin jälkikäteen, laskutuspäällikkö Tiina Roininen sanoo.

Terveydenhuollon asiakasmaksuilla on vuosittainen maksukatto, jonka täytyttyä suurin osa julkisen terveydenhuollon maksuista muuttuu maksuttomiksi loppuvuodeksi. Maksukatto vuonna 2026 on 815 euroa ja asiakkaan täytyy lain mukaan itse seurata maksukattonsa ylittymistä. Lisätietoa maksukatosta löytyy verkkosivuiltamme. 

Jos asiakkaan saama lasku ylittää maksukaton, hänen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueen laskutusyksikköön. Yhteystiedot löytyvät laskusta. Asiakkaan tulee ilmoittaa myös muilla hyvinvointialueilla kertyneet maksukattoon sisältyvät asiakasmaksut, sillä hyvinvointialueilla ei ole yhteistä järjestelmää maksukattojen seurantaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilastietojärjestelmät yhdistyvät vaiheittain yhdeksi yhteiseksi järjestelmäksi vuosina 2025–2026. Perusterveydenhuollossa yhteinen potilastietojärjestelmä on jo käytössä. Suun terveydenhuollossa käytetään omaa erillistä potilastietojärjestelmää ja laskutusta.

Tieto varatusta ajasta voi tulla myöhemmin

Ennen uuteen potilastietojärjestelmään siirtymistä asiakas voi saada tiedon hänelle varatusta erikoissairaanhoidon ajasta tavallista myöhemmin. Tämä koskee niitä aikoja, joita ammattilaiset varaavat asiakkaille lokakuun käyttöönoton jälkeiselle ajalle.

Erikoissairaanhoidon ajoista tiedotetaan normaalisti viikkoon 42 saakka.

Erikoissairaanhoidon työntekijöiden koulutukset uuteen järjestelmään ovat käynnissä ja jatkuvat lokakuulle. Kun lähes 4 000 ammattilaista osallistuu koulutuksiin, se voi näkyä asiakkaille. Käyttöönoton aikana palveluissa voi myös esiintyä hitautta. 

- Uuden järjestelmän käyttöönotto on merkittävä muutos erikoissairaanhoidon työntekijöille, ja ammattilaiset toivovat asiakkailta ymmärrystä siirtymävaiheen aikana. Pääsy kiireelliseen hoitoon on kuitenkin turvattu kaikissa tilanteissa, johtajaylilääkäri Antti Hedman korostaa.

Tietolaatikko: Yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä Pohjois-Savoon

• Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy yhtenäiseen potilastietojärjestelmään, CGI:n OMNI360 Terveydenhuoltoon vaiheittain. Perusterveydenhuolto käyttää jo yhtä yhteistä järjestelmää. Erikoissairaanhoito siirtyy Uranuksesta Omniin syksyllä 2026.
• Potilastietojärjestelmässä on terveydenhuollon asiakkaiden tiedot, ja se on yksi hyvinvointialueen ammattilaisten tärkeimmistä työkaluista.
• Yhteinen potilastietojärjestelmä helpottaa Pohjois-Savossa toiminnan yhdenmukaistamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, kun asiakkaiden tieto liikkuu saumattomasti eri palveluiden välillä.
• Kun potilaan tiedot löytyvät yhdestä paikasta, se parantaa potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta.
• Hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä luo pohjan myös digitaalisten palvelujen kehittämiselle, kuten yhteiselle sähköiselle ajanvaraukselle.
• Potilastietojärjestelmän vaihtuminen ei edellytä hyvinvointialueen asukkailta toimenpiteitä.

YTHS-opiskelija: ehkäisyvalmisteesi noutopaikka muuttuu 1.9.2026 Kuopiossa

Kuopion Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n opiskelijoiden maksuttomien ehkäisyvalmisteiden noutaminen muuttuu 1.9.2026 alkaen. Jatkossa Kuopion YTHS:ssä määrätyt maksuttomat ehkäisyvalmisteet haetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen seksuaaliterveysneuvolasta Kuopion pääterveysasemalta.

Pohjois-Savon hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman raskauden ehkäisyn alle 25-vuotiaille kotipaikasta riippumatta.

YTHS:n seksuaaliterveyspalvelut jatkuvat normaalisti

YTHS tarjoaa edelleen opiskelijoille:

• hoidon tarpeen arvioinnin
• seksuaaliterveysneuvonnan ja -ohjauksen
• ehkäisyvalmisteen vaihdon
• ehkäisyreseptien uusimisen
• seksitautien testauksen.

Muutos koskee ainoastaan maksuttomien ehkäisyvälineiden luovuttamista.

Näin haet maksuttoman ehkäisyvalmisteesi

Voit hakea Kuopion YTHS:ssä sinulle määrätyn maksuttoman ehkäisyvalmisteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen seksuaaliterveysneuvolasta. Ohjeet ajanvaraukseen jäljempänä. 

Kuopion pääterveysasema
Tulliportinkatu 15 H
Seksuaaliterveysneuvola, 4. kerros

Hakukäynnillä voit noutaa sinulle Kuopion YTHS:ssä määrätyn ehkäisyvalmisteen, esimerkiksi

• kondomit 
• ehkäisypillerit 
• ehkäisyrenkaan.

Huomioithan, että hakukäynnillä ei tehdä hoidon tarpeen arviota eikä vaihdeta ehkäisyvalmistetta toiseen.

Ajanvaraus OmaSavossa

Ehkäisyvalmisteen hakemista varten varaa aika OmaSavo-palvelussa.

1. Kirjaudu OmaSavoon https://omasavo.suomisote.fi/ 
2. Varaa aika aikatyypillä WSEKYTHS  
3. Tämä ajanvaraustyyppi on tarkoitettu ainoastaan Kuopion YTHS:n asiakkaille.

Jos sopivaa hakuaikaa ei ole saatavilla riittävän ajoissa, voit hankkia ehkäisyvalmisteen omakustanteisesti apteekista. Tällöin sinulla tulee olla voimassa oleva resepti.

Kierukan tai ehkäisykapselin asennus

Soita seksuaaliterveysneuvolaan, puhelin 017 273 4260. Kuuntele nauhoite ja toimi ohjeen mukaisesti. Sinulle soitetaan takaisin. 

Peruuttamattomista ajoista peritään maksu

Peruuttamatta jätetystä vastaanottoajasta peritään 18 vuotta täyttäneeltä asiakkaalta 73,70 euron maksu voimassa olevien asiakasmaksuasetuksen mukaisesti.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Alle 21-vuotiaat

• Lyhytvaikutteinen ehkäisy: kondomit, ehkäisypillerit, ehkäisyrengas
• Pitkävaikutteinen ehkäisy: ehkäisykapseli sekä hormoni  ja kuparikierukat

21–24-vuotiaat

Lyhytvaikutteinen ehkäisy

• ensimmäinen kolmen kuukauden ehkäisypilleri- tai ehkäisyrengaspakkaus maksutta, kun valmiste arvioidaan sopivaksi 
• valmisteen soveltuessa resepti kahdeksi vuodeksi.

Pitkävaikutteinen ehkäisy

• ehkäisykapseli 
• hormonikierukka 
• kuparikierukka 
• kondomit.

Ehkäisyvalmisteen noutopaikan muutos tulee käyttöön 1.9.2026. YTHS tarjoaa opiskelijoille seksuaaliterveyspalveluita normaalisti myös muutoksen jälkeen.

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella - henkilöstövähennykset yhteensä 212 henkilötyövuotta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko henkilöstöä koskeneet, vuoden 2027 talousarvion valmisteluun liittyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 26.8.2026. 

Työnantajan esitys sisältää yhteensä 212 henkilötyövuoden vähentämisen, joista suurin osa toteutettaisiin esimerkiksi eläkepoistumana ja siten, että tehtäviä jätetään täyttämättä. Vähennyksistä 43 toteutettaisiin irtisanomisina. 

Aluehallitus käsittelee työnantajan esitystä ja päättää lopullisesta neuvottelutuloksesta kokouksessaan 7.9.2026.

Henkilöstövähennysten kokonaismäärä pieneni neuvottelujen aikana

Hyvinvointialueen on jatkettava taloutensa tasapainottamista ja ensimmäisinä toimintavuosina kertyneiden alijäämien kattamista. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli löytää henkilöstökustannuksista noin 18,5 miljoonan euron säästöt vuodelle 2027. Neuvottelujen alkaessa tämän arvioitiin tarkoittavan noin 300 henkilötyövuoden vähentämistä.

Työnantajan esityksessä henkilöstövähennysten määrä on 212 henkilötyövuotta. Lisäksi esitys sisältää muita rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joiden avulla säästötavoite saavutettaisiin.

– Säästötavoitteemme henkilöstökuluista olivat tällä neuvottelukierroksella suuremmat kuin koskaan aiemmin. Tilanne on vaikea, mutta talouden tasapainottamisen kannalta välttämätön. Samalla tunnistamme myös sen, että henkilöstövähennyksillä voi olla vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja henkilöstön riittävyyteen, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen sanoo.

– Haluan kiittää henkilöstöämme aktiivisesta säästöideoiden esittämisestä sekä henkilöstöjärjestöjä rakentavasta yhteistyöstä. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta neuvottelut käytiin koko prosessin ajan hyvässä yhteistoiminnan hengessä. Yhdessä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa löysimme keinoja, joilla laajat irtisanomiset pystyttiin välttämään, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen sanoo.

Henkilöstövähennyksiä toteutetaan ensisijaisesti muilla keinoilla kuin irtisanomisilla

Neuvotteluissa käytiin yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa läpi keinoja irtisanomisten välttämiseksi. Vuonna 2027 hyödynnetään mahdollisimman paljon muun muassa eläköitymistä, määräaikaisten palvelussuhteiden päättymistä ja tehtävien uudelleen järjestelyä.  

Työnantajan esityksen 212 henkilötyövuoden (htv) vähennys toteutettaisiin seuraavasti:

• Eläkepoistuma 56 htv
• Määräaikaiset 7 htv
• Osa-aikaistamiset 1,7 htv
• Irtisanomiset 43 htv
• Muut toimet (tehtäviä ei täytetä, tehtäviä lakkaa) 104,5 htv

Vähennykset vuonna 2027 kohdistuvat eri toimialoille seuraavasti:

• Konsernihallinto: 
  • Hallintopalvelut: 7,5 htv
  • Talouspalvelut: 6,7 htv
  • Strategia- ja kehittäminen -palvelut: 12,2 htv
  • Henkilöstöpalvelut: 42 htv
• Pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut: 13,7 htv
• Perhe- ja vammaispalvelut: 14,6 htv
• Peruspalvelut: 9 htv
• Erityispalvelut: 26,5 htv
• Ikääntyneiden palvelut: 79,9 htv

Ikääntyneiden palveluissa vähennysten määrä on toimialoista suurin, yhteensä 79,9 henkilötyövuotta. Vähennykset liittyvät ikääntyneiden asumispalvelujen palvelurakenteen uudistamiseen, jossa ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä vähennetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa kotona asumista tukevia palveluja sekä siirtää palvelujen painopistettä ennaltaehkäiseviin, kuntouttaviin ja kotiin vietäviin palveluihin. Henkilöstövähennykset toteutetaan pääosin hyödyntämällä luonnollista poistumaa ja muuta lähtövaihtuvuutta.

Henkilöstön ehdotuksilla 3,2 miljoonan euron säästövaikutus

Henkilöstö osallistui aktiivisesti säästöjen suunnitteluun sähköisen aloitelaatikon ja toimialojen yhteisökeskustelujen kautta. Kaikkiaan henkilöstön tekemien säästöehdotusten arvioidaan tuovan vuonna 2027 noin 3,2 miljoonan euron säästöt. Säästösumma vastaa laskennallisesti noin 64,5 henkilötyövuoden henkilöstökustannuksia ja on osaltaan vähentänyt irtisanomistarvetta.

Työnantajan esityksen mukaan vuonna 2027 henkilöstön ehdottamia säästöjä haetaan muun muassa paperipostin sähköistämisellä, tehostamalla leasing-autojen käyttöä ja luopumalla osasta leasing-kahviautomaatteja. Lisäksi esityksessä luovuttaisiin vuonna 2027 määräaikaisesti henkilöstön Epassi-eduista sekä jokaiselle työntekijälle varatusta 12 euron vuosittaisesta palkitsemisrahasta.

Keikkatyön järjestämiseen valmistellaan rakenteellista muutosta

Osana säästökokonaisuutta hyvinvointialue suunnittelee uutta rakenteellista ratkaisua keikkatyön järjestämiseen.  Suunnitelmana on esittää aluehallitukselle, että nykyisin keikkatyönä toteutettavaa työtä siirretään järjestettäväksi in-house-yhtiö Järvi-Suomen Terveys Oy kautta.
Muutoksesta käydään aluehallituksen päätöksen jälkeen erilliset yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on toteuttaa muutos vuoden 2027 alussa, ja sen arvioitu säästövaikutus on noin 2,3 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee työnantajan esitystä ja päättää lopullisesta neuvottelutuloksesta kokouksessaan 7.9.2026.
 

Toisen asteen opiskelijoiden digitaalinen terveyskysely käyttöön 1.9.2026

Opiskeluterveydenhuollon digitaalinen terveyskysely otetaan käyttöön 1.9.2026 alkaen. Uudistuksen myötä kaikki lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat täyttävät opintojensa alussa digitaali-sen terveyskyselyn.

Digitaalinen terveyskysely on keskeinen osa opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksia. Sen avulla tunnistetaan opiskelijan mahdolliset tuen tarpeet ja ajoitetaan terveystarkastukset tarkoituksenmukaisesti.

Uudistuksen tavoitteena on 

• parantaa terveystarkastusten yhdenvertaisuutta 
• kohdentaa tuki aiempaa paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin.

Terveyskysely ohjaa terveystarkastusten ajankohtaa

Digitaalisesta terveyskyselystä on käytössä kaksi versiota:

• oppivelvollisuusikäisille opiskelijoille
• aikuisopiskelijoille (19 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat)

Oppivelvollisuusikäisille terveystarkastuksen ajankohta määräytyy terveyskyselyn vastausten perusteella joko ensimmäiselle tai toiselle opiskeluvuodelle. Aikuisopiskelijoiden terveystarkastukset toteutetaan jatkossa yksilöllisen tarpeen perusteella.
 
Opiskelijalla on aina mahdollisuus ottaa yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon myös oma-aloitteisesti, jos terveydestä, hyvinvoinnista tai opiskelukyvystä herää huolta. 

Digitaaliseen kyselyyn vastaaminen

Opiskelija saa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ohjeet ja linkin terveyskyselyn täyttämiseen opiskeluterveydenhuollosta. Kysely täytetään sähköisesti Omaolo-palvelussa ja vastaaminen edellyttää vahvaa tunnistautumista, esimerkiksi pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Suosittelemme opiskelijaa hoitamaan vahvan tunnistautumisen keinot kuntoon, jotta digitaaliset palvelut sujuvat opintojen käynnistyttyä. Vahvaa tunnistautumista opiskelija tarvitsee esimerkiksi digitaaliseen terveyskyselyyn vastaamisessa ja digitaalisessa ajanvarauksessa.

Jos sähköisen kyselyn täyttäminen ei ole mahdollista, kyselyn voi saada myös paperisena opiskeluterveydenhuollosta.

Kutsuntojen ennakkoterveystarkastus yhdistyy opiskeluterveydenhuoltoon 

Vuoden 2027 alusta opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukseen yhdistetään oppivelvollisilla kutsuntojen ennakkoterveystarkastus. Uusi digitaalinen terveyskysely korvaa erillisen Puolustusvoimien terveyskyselyn.

Vinkki uudelle opiskelijalle

Sujuvan asioinnin varmistamiseksi kannattaa rekisteröityä jo ennen opintojen alkua OmaSavon käyttäjäksi. Näin sähköinen ajanvaraus ja asiointi opiskeluterveydenhuollon kanssa onnistuvat helpommin.
Lisätietoa OmaSavo-palvelusta https://pshyvinvointialue.fi/omasavo

Lue lisätietoa THL:n tiedotteesta Uusi digitaalinen terveyskysely sujuvoittaa toisen asteen opiskelijan terveydenhuoltoa Uusi digitaalinen terveyskysely sujuvoittaa toisen asteen opiskelijan terveydenhuoltoa - THL

Kuopion yliopistollinen sairaala uudistaa puhelinpalvelujaan vaiheittain

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä suu- ja leukasairauksien poliklinikoiden puhelinnumerot, takaisinsoittojärjestelmä ja palveluajat uudistuvat 26. elokuuta. Tavoitteena on yhtenäistää yhteydenottokanavia ja sujuvoittaa potilaiden asiointia. 

Muutos on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuosina 2025–2026 toteutettavaa puhelinpalvelujen uudistusta. Nyt aistielinsairauksien palveluissa otetaan käyttöön kuusi uutta palvelunumeroa. Uudet palvelunumerot palvelevat arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–12. 

Takaisinsoittopyyntö jätetään puhelinvalikossa 

Takaisinsoittopyyntö tallentuu järjestelmään valikon ohjeiden mukaisesti, eikä soittajan tarvitse jäädä jonottamaan. Ajan peruuttaminen ja siirtäminen onnistuvat edelleen puhelinvalikon kautta. 

Takaisinsoitto tehdään mahdollisimman pian, useimmissa palveluissa viimeistään seuraavana arkipäivänä. Järjestelmään voi jättää kerrallaan yhden takaisinsoittopyynnön. 

KYSin tukielinkirurgialla on jo toukokuussa otettu käyttöön uusi takaisinsoittojärjestelmä, jonka käytöstä on saatu positiivisia kokemuksia. 

Aiemmin, edellisen järjestelmän ollessa käytössä, vuoro saattoi kestää kello 15 saakka, nyt on valmista jo puolen päivän aikoihin. Kun ääniviestejä ei kuunnella, on tällä iso merkitys niin työajan käytön, kuin myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työpäivän jälkeen on virkeämpi olo, KYSin Tukielinkirurgian osastonsihteerit kertovat kokemuksistaan. 

Vanhoihin numeroihin soittaville kerrotaan uudesta numerosta nauhoitteella. Puhelua ei ohjata automaattisesti uuteen numeroon. 

Ajantasaiset yhteystiedot kannattaa tarkistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilta, kunkin palvelun kohdalta.

Muutos  etenee seuraavasti:

Tukielinkirurgiakeskus 20.5.2026, Aistielinsairaudet 26.8.2026, Medisiininen keskus 9.9.2026, Lasten ja nuorten keskus 16.9.2026, Kuvantamiskeskus 23.9.2026, Kuntoutus 29.9.2026, Naistenkeskus 2.11.2026, Syöpäkeskus 11.11.2026, Kirurgia 18.11.2026, Mielenterveys ja hyvinvointi 25.11.2026, Neurokeskus 2.12.2026, Sydänkeskus 9.12.2026.