Kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistoimintamalli laajenee Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialue toteutti syksyllä 2025 kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteistoimintamalliin liittyvän pilotin Suonenjoella. Mallin tavoitteena on turvata kotihoidon asiakkaiden arkea entistä paremmin, kehittää kahden eri toimialan välistä yhteistyötä sekä sujuvoittaa ikääntyneiden kotiin annettavia palveluja.

Pilotti päättyi Suonenjoella tammikuun lopussa ja yhteistoimintamalli jatkuu osana normaalia arjen palvelutuotantoa paikkakunnalla. Seuraavaksi toimintamallia lähdetään laajentamaan myös muihin hyvinvointialueen kuntiin.

Kevään 2026 aikana toimintamalliin liittyviä valmisteluja tehdään Leppävirralla, Lapinlahdella sekä Nilsiässä. Tavoitteena on, että toimintamallin käyttöönotto näillä paikkakunnilla voidaan aloittaa syyskuussa. Loppuvuonna on vuorossa Kiuruveden ja Keiteleen valmistelutyöt, joissa toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2027 alusta. 

– Valmisteluun osallistetaan molempien toimialojen henkilökuntaa ja heidän havaintojaan ja kehitysehdotuksiaan hyödynnetään valmisteluissa, kertoo pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen.

Kokemuksia Suonenjoen pilotista

Suonenjoen pilotin aikana toimintamalliin liittyviä yhteistyötehtäviä toteutui yhteensä 20. Suurin osa tehtävistä liittyi tilanteisiin, jossa kotihoito pyysi pelastuslaitokselta apua asiakkaan nostamiseen esimerkiksi kaatumisen jälkeen

Pilotin aikana kotihoidon ja pelastuslaitoksen työntekijöiltä kerättiin palautetta. Erityisesti kotihoidon henkilöstö kertoi, että yhteistoimintamalli on lisännyt heidän turvallisuuden tunnettaan, vähentänyt kuormitusta sekä parantanut työturvallisuutta yksin työskentelyn tilanteissa. Kotihoidosta nousi myös suora toive yhteistoimintamallin jatkamiselle.

– Positiivisissa palautteissa korostui avoin ja hyvä kommunikointi, selkeät toimintaohjeet sekä nopea avunsaanti. Kehitettävääkin vielä on. Toimintamallin vakiintuessa ja laajentuessa meidän on tärkeää muistaa sekä pelastuslaitoksen että kotihoidon hyvä perehdyttäminen molempien työnjaosta ja rooleista, toteaa kotiin annettavien palveluiden alue-esihenkilö Jonna Maapuro.

Mitä yhteistoimintamalli tarkoittaa?

Yhteistoimintamalli on sujuva ja saumaton toimintatapa, jossa pelastuslaitoksen ja kotihoidon työntekijät tekevät yhteistyötä. Kotihoidon asiakas saa palvelut helposti ja oikea-aikaisesti, kun kotihoidon työntekijät voivat pyytää pelastushenkilökunnalta apua tietyissä, rajatuissa tilanteissa. Asiakasvastuu säilyy aina kotihoidolla. 

– Yhteistoimintamalli auttaa kotihoidon työntekijöitä, kun meidän ei tarvitse ohjata useampaa hoitajaa esimerkiksi nostamaan asiakasta, vaan voimme pyytää siihen pelastuslaitokselta apua. Tämä yhteistyö myös tukee kotihoitoa pysymään asiakastyön aikatauluissa, kertoo Jonna Maapuro.

Pelastuslaitos tarjoaa tarvittaessa apua kotihoidolle muun muassa:

• kiireettömissä nostoavustustilanteissa (esim. asiakas on kaatunut lattialle).
• teknisissä ongelmissa (esim. kotihoidon ajoneuvo on juuttunut kiinni lumeen).
• lyhyen viiveen lähietsinnöissä, kun poliisin etsintäavulle ei ole vielä tarvetta (esim. asiakas on poistunut kotoansa ja hän ei pysty terveydentilansa takia huolehtimaan itsestään).

Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä on vastata pelastuslaissa määriteltyihin ja pelastusviranomaisen vastuulle kuuluviin tehtäviin. Pelastajan lakisääteiset työtehtävät sisältävät koulutus- ja asiakaspalvelutehtäviä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa sekä viranomaisyhteistyötä ja kykyä tehdä moniammatillista yhteistyötä potilas- ja työturvallisesti. Yhteistoimintamallin mukainen toiminta on pelastajille osa normaalia arjen palveluntuotannon toteuttamisen sisältöä.

– On tärkeää muistaa, että pelastajat toimivat kotihoidon työntekijän tukena, eivätkä korvaa heitä missään tilanteissa tai tee heidän työtehtäviään. Lisäksi pelastustoimen lakisääteiset tehtävät toteutuvat aina keskeytyksettä, sillä pelastushenkilöstö on koko ajan hälytysvalmiudessa kiireellisiin tehtäviin, kertoo pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen.

Potilastietojärjestelmän käyttöönotto erikoissairaanhoidossa lähestyy, tieto varatusta ajasta voi tulla tavallista myöhemmin

Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilastietojärjestelmät yhdistyvät vaiheittain yhdeksi yhteiseksi järjestelmäksi vuosien 2025 ja 2026 aikana. Perusterveydenhuollossa yhteinen potilastietojärjestelmä on jo käytössä, ja erikoissairaanhoito siirtyy samaan järjestelmään lokakuussa 2026.

Ennen uuteen järjestelmään siirtymistä asiakas voi saada tiedon hänelle varatusta erikoissairaanhoidon ajasta tavallista myöhemmin. Tämä koskee niitä aikoja, joita ammattilaiset varaavat asiakkaille lokakuun käyttöönoton jälkeiselle ajalle. Hyvinvointialue pahoittelee tilanteesta asiakkaille aiheutuvaa häiriötä.

– Tieto ajasta saattaa viivästyä, koska asiakkaita siirretään jonoon odottamaan uuteen potilastietojärjestelmään avattavaa aikaa. Eli vaikka asiakas on asetettu hoitojonoon, tieto hoito‑ tai toimenpideajasta voidaan antaa tavallista myöhemmin, jos aika ajoittuu viikon 42 jälkeen. Viikolle 42 asti erikoissairaanhoidon ajoista tiedotetaan normaalisti, palveluyksikköjohtaja Tatu Kemppainen kuvaa.

Erikoissairaanhoidon työntekijöiden koulutukset uuteen järjestelmään ovat elo-lokakuussa, mikä voi näkyä asiakkaille. Käyttöönoton aikana palveluissa voi myös esiintyä hitautta.

- Uuden järjestelmän käyttöönotto on merkittävä muutos erikoissairaanhoidon työntekijöille, ja ammattilaiset toivovat asiakkailta ymmärrystä siirtymävaiheen aikana. Pääsy kiireelliseen hoitoon on kuitenkin turvattu kaikissa tilanteissa, Kemppainen korostaa.

Parantaa hoidon jatkuvuutta

Yhteinen potilastietojärjestelmä tuo merkittäviä hyötyjä. Yhteisen järjestelmän ansiosta potilastiedot ovat jatkossa paremmin terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä.

Kun potilaan tiedot löytyvät yhdestä paikasta, se parantaa potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta.

Tietolaatikko: Yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä Pohjois-Savoon

Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy yhtenäiseen potilastietojärjestelmään, CGI:n OMNI360 Terveydenhuoltoon vaiheittain. Perusterveydenhuolto käyttää jo yhtä yhteistä järjestelmää. Erikoissairaanhoito siirtyy Uranuksesta Omniin syksyllä 2026.

Potilastietojärjestelmässä on terveydenhuollon asiakkaiden tiedot, ja se on yksi hyvinvointialueen ammattilaisten tärkeimmistä työkaluista.

Yhteinen potilastietojärjestelmä helpottaa Pohjois-Savossa toiminnan yhdenmukaistamista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, kun asiakkaiden tieto liikkuu saumattomasti eri palveluiden välillä.

Hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä luo pohjan myös digitaalisten palvelujen kehittämiselle kuten yhteiselle sähköiselle ajanvaraukselle.

Potilastietojärjestelmän vaihtuminen ei edellytä hyvinvointialueen asukkailta toimenpiteitä.

Kesäaika tuo muutoksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja aukioloaikoihin

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kesä vaikuttaa osaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Muutokset koskevat erityisesti pienempien toimipisteiden aukioloaikoja ja joidenkin palvelujen saatavuutta. Kiireellinen hoito turvataan koko kesän ajan.  

Perusterveydenhuollon palvelut 
Osa pienistä sosiaali- ja terveysasemista on kesällä ajoittain suljettuna. Tarkemmat tiedot poikkeusaukioloajoista löytyvät verkkosivuiltamme: https://pshyvinvointialue.fi/poikkeusaukioloajat. 

- Esimerkiksi reseptien uusiminen kannattaa hoitaa hyvissä ajoin ennen sulkuja Omakanta-palvelussa. Kiireettömissä tilanteissa, kuten hyvin hoitotasapainossa olevien perussairauksien kohdalla, suosittelemme kontrolliajankohtaa keskeisimmän kesälomakauden jälkeen, muistuttaa sotekeskuksen vs. palveluyksikköjohtaja Anu Ryynänen. 

Sulkujen aikana kiireellinen hoito turvataan. Mikäli potilaan oma lähiterveysasema on suljettu, tarjotaan palvelua toisella terveysasemalla, esimerkiksi naapurikunnassa. Palveluneuvontaa, hoidon tarpeen arviointia ja ohjausta saa puhelimitse ja chatin kautta.   

Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskitetty puhelinpalvelu ja sairaanhoitajan chat palvelevat kesän aikana normaalisti  

• arkisin maanantai–torstai kello 8–16 

• perjantaisin ja juhannusaaton aattona kello 8–15.30. 

Puhelinpalvelut alueittain: 

• Pohjoinen alue, puhelin 017 273 4600  
  (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä) 

• Keskinen alue, puhelin 017 273 4700  
  (Juankoski, Kaavi, Karttula, Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Tuusniemi, Vehmersalmi) 

• Eteläinen alue, puhelin 017 273 4800  
  (Joroinen, Kangaslampi, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto)  

Kiirevastaanotot ja päivystykset 
Kesällä kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa annetaan sekä sotekeskusten kiirevastaanotoilla että keskitetyissä päivystyksissä. 

• arkisin virka-aikaan yhteys lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskitetyn puhelinpalvelun tai sairaanhoitajan chatin kautta.  

• muina aikoina Päivystysapu 116 117 palvelee ympäri vuorokauden. Päivystysapu auttaa äkillisissä terveysongelmissa, joiden hoito ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.  
• Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 

​​​​Varkauden päivystysyksikön toiminta muuttuu 1.7.–9.8.2026 kiirevastaanottotoiminnaksi. 
Palvelua on saatavilla arkipäivisin ja viikonloppuisin klo 8–18. 

Kiirevastaanotolla hoidetaan äkilliset ja kiireelliset vaivat samalla tavoin kuin aiemminkin. Asiakkaan ja potilaan näkökulmasta palvelun sisältö säilyy olennaisilta osin ennallaan. 

Muutoksen myötä käynnistä perittävä asiakasmaksu muuttuu erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksusta perusterveydenhuollon lääkärivastaanoton asiakasmaksuksi.

Leikkaustoiminta 
15.6. - 14.8.2026 leikkaustoiminnassa hoidetaan pääsääntöisesti päivystyksellistä ja kiireellistä kirurgiaa.  

Suun perusterveydenhuollon palvelut 
Suun perusterveydenhuollon keskitetty puhelinpalvelu, 017 273 4500, on kesällä avoinna normaalisti. Suun terveydenhuollon palvelujen poikkeusaukioloajat löytyvät verkkosivuiltamme, Poikkeusaukioloajat - Pohjois-Savo.

Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut  
Kuvantamispalveluiden aukioloajat löytyvät osoitteesta https://pshyvinvointialue.fi/fi/kuvantamiskeskus-ja-rontgen. Pielaveden ja Lapinlahden röntgenit ovat suljettuna heinäkuussa, muissa palvelupisteissä kuvantamispalveluita tarjotaan läpi kesän. 

Laboratoriopalveluiden aukioloajat löytyvät osoitteesta Islab.fi . Laboratoriotutkimuksiin tarvitaan pääsääntöisesti varata aika. Ajanvarauksen voi tehdä sähköisesti ympäri vuorokauden tai puhelimitse arkisin kello 8–14, puhelin 044 717 8888. 

Liikkuvan sairaalan palvelut ja kotihoito 
Liikkuva sairaala (entinen kotisairaala) tarjoaa kesän aikana sairaalatasoista ja määräaikaista hoitoa kotiin tai asumispalveluyksiköihin ympäri vuorokauden. Palvelun tavoitteena on korvata tai lyhentää hoitoa sairaalan osastolla. 

Sosiaali- ja kriisipäivystys sekä turvakotipalvelut 
Palvelut toimivat vuorokauden ympäri. 

• Sosiaali- ja kriisipäivystys, puhelin 044 718 3930 (ei tekstiviestejä). Kiireellisessä tilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112. 
• Turvakotipalvelut (Saaristokatu 16, 70620 Kuopio): puhelin 044 718 1370. 

Mielenterveys- ja päihdepalvelut 
Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelinpalvelu alueittain arkisin kello 8–15: 

• Pohjoinen alue, puhelin 017 273 4210   
  (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä) 

• Keskinen alue, puhelin 017 273 4220   
  (Juankoski, Kaavi, Karttula, Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Tuusniemi, Vehmersalmi) 

• Eteläinen alue, puhelin 017 273 4230   
  (Joroinen, Kangaslampi, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto) 

Aikuispsykiatrian polikliininen toiminta koko alueella jatkuu supistettuna kesän ajan. 
Nuorisopsykiatrian poliklinikka Kuopiossa on suljettuna 6.–26.7.2026.  

Osastopalvelut 
Iisalmen osasto 3 on suljettuna 19.6.-16.8.2026. Muut peruspalveluiden osastot Iisalmessa, Lapinlahdella, Siilinjärvellä, Kuopiossa, Juankoskella, Suonenjoella ja Varkaudessa toimivat normaalisti. 

Erityispalveluiden osastopalvelut toimivat normaalisti.   

Lapsiperheiden palvelut 
Perhekeskuksen neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelu, 017 273 4300, palvelee alueen lapsiperheitä kesän aikana normaalisti. Palveluajat maanantai–tiistai kello 9–10.30, keskiviikko kello 14–15 ja torstai–perjantai kello 9–10.30. 

Neuvolapalvelujen poikkeusaukioloajat löytyvät verkkosivuiltamme, Poikkeusaukioloajat - Pohjois-Savo. 

Ikäihmisten palvelut 
Ikäkeskuksen neuvonta antaa ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille ja heidän omaisilleen myös kesällä. Ikäkeskuksen neuvonta palvelee arkisin kello 9–11 ja 12–14 (arkipyhien aattoina kello 12 saakka) 

• puhelimitse, puhelin (017) 273 4100 

• verkkosivujen chat-palvelun kautta, https://pshyvinvointialue.fi/fi/ikakeskuksen-neuvonta 

• sähköpostitse, ikakeskus@pshyvinvointialue.fi.  

Matalan kynnyksen muistivastaanotto 

• Muistihoitajamme ovat puhelimitse tavoitettavissa koko hyvinvointialueella, yhteystietohaku: Muistitutkimukset - Pohjois-Savo.  

• Kuopion geriatrinen poliklinikka palvelee läpi kesän, myös ympäristökuntien osalta. Muilla paikkakunnilla hoitajan matalan kynnyksen vastaanotoissa on lyhyitä taukoja kesän aikana. Kiireellisissä tilanteissa ohjaamme lähimpään avoinna olevaan yksikköön. 

• Muistihoitaja ei ole paikan päällä:  
  • Iisalmi: 6.7-2.8.2026 
  • Kiuruvesi: 13.7-2.8.2026 
  • Vieremä, Sonkajärvi ja Rautavaara: 29.6-19.7.2026 
  • Pielavesi ja Keitele: 13.7-19.7.2026 ja 27.7-9.8.2026 
  • Suonenjoki ja Rautalampi: 6.7-2.8.2026 
  • Tuusniemi, Kaavi ja Juankoski: 22.6-17.7.2026 
  • Vesanto, Tervo, Karttula, Siilinjärvi, Maaninka 
  • Varkaus: 13.7-3.8.2026 
  • Leppävirta: 29.6-13.7.2026.

Itsehoidon kesämuistilista 
•    Terveyskyla.fi -palvelu sisältää terveystietoa, itsehoito-ohjeita sekä tietoa ja tukea eri sairauksiin. Terveyskylän Päivystystalosta  löytyy itsehoito-ohjeita äkillisiin terveysongelmiin. 
•    Omaolo.fi -palvelussa saa tukea itsehoitoon sekä ohjauksen tarvittaessa avun piiriin. 
•    Terapianavigaattori.fi  tarjoaa apua mielenterveyden tuen tarpeen tunnistamiseen ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. 

Sivua päivitetään.

Kotiutus- ja arviointiyksiköt tukevat ikääntyneiden turvallista kotiutumista ja kuntoutumista kotona

Pohjois-Savon hyvinvointialueella alkoi viime vuonna uusi tuetun kotiutumisen palvelu, jota varten perustettiin yhdeksän kotiutus- ja arviointiyksikköä eri puolille Pohjois-Savoa. Yksiköt tukevat ikääntyneitä asiakkaita sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja arvioivat, millaista apua he tarvitsevat pärjätäkseen kotona.

Siilinjärvellä kotiutus- ja arviointiyksikkö aloitti toimintansa viime vuoden lokakuussa. Tiimissä työskentelee 10 lähihoitajaa ja kaksi sairaanhoitajaa, ja he vastaavat Siilinjärven ja Maaningan alueen asiakkaista. Työssä yhdistyvät kotiutumisen tuki, kuntoutus ja asiakkaan arjen kokonaisvaltainen tarkastelu.

Tukea oikeaan aikaan kotiutumisen jälkeen

Kotiutus- ja arviointiyksikön asiakkaat tulevat tavallisesti päivystyksestä tai sairaalan osastoilta kotiin palatessa. Osa tarvitsee kotiutumisen tueksi vain muutamia käyntejä, joiden jälkeen arki jatkuu entiseen tapaan. Suurin osa asiakkaista tarvitsee kuitenkin pidempää arviointia ja kuntoutusta.

– Suurin osa asiakkaista on iäkkäitä, monisairaita ja hauraita. Monen kohdalla nähdään jo heti alkumetreillä, että tuetun kotiutumisen jälkeen tarvitaan kuntouttava arviointijakso, kertoo Siilinjärvellä työskentelevä lähihoitaja Laura Suikkanen.

Tuetun kotiutumisen jaksolla arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, kotona pärjäämistä ja avun tarvetta. Samalla pyritään tukemaan kuntoutumista niin, että asiakas voisi olla mahdollisimman omatoiminen ja asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntouttavan arviointijakson aikana asiakkaan kuntouttaminen jatkuu, mutta samalla arvioidaan, onko asiakkaalla säännöllisen kotihoidon tarvetta.

Siilinjärven kotiutus- ja arviointiyksikön sairaanhoitaja Kirsi Weisell arvioi, että noin puolet kotiutusyksikön asiakkaista siirtyy kuntouttavalle arviointijaksolle ja sen jälkeen säännöllisen kotihoidon asiakkaiksi. Tavoitteena on kuitenkin aina löytää asiakkaalle juuri oikeanlainen tuki.

– Tavoite on, että asiakkaat kuntoutuisivat niin hyvin, etteivät he tarvitsisi säännöllistä kotihoitoa, Kirsi kertoo.

Uusi palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin Siilinjärvellä

Kotiutus- ja arviointiyksikön toiminta on vielä uutta Pohjois-Savossa, mutta palvelu on lähtenyt hyvin liikkeelle ainakin Siilinjärvellä ja Maaningalla. Asiakasmäärät vaihtelevat vielä paljon, sillä välillä on rauhallisempaa ja välillä taas kiireisempää.

Lähihoitaja Laura työskenteli seitsemän vuotta kotihoidossa ennen siirtymistään viime syksynä kotiutus- ja arviointiyksikköön. Uusi palvelu on tarjonnut työntekijöille mahdollisuuden tehdä työtä asiakkaan omassa arjessa ja hänen omista lähtökohdistaan käsin. Laura kertoo viihtyvänsä työssään hyvin.

– Tämä on vaihtelevaa, haastavaa ja mielenkiintoista työtä. Me pääsemme asiakkaan omaan rytmiin ja teemme työtä asiakkaan ehdoilla. Tavoitteena on tehdä työtä kuntouttavalla työotteella, jotta asiakas pystyisi olemaan mahdollisimman omatoiminen ja mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, Laura toteaa.

Toiminta on kuitenkin vielä uutta ja se tarvitsee edelleen kehittämistä.

– Jatkossa voisi sujuvoittaa vielä paremmin tuetun kotiutumisen ja kuntouttavan arviointijakson välistä siirtymää. Kun tunnistetaan ajoissa, että kuntouttavaa arviointijaksoa tarvitaan, siihen liittyviä arviointeja voitaisiin aloittaa jo tuetun kotiutumisjakson aikana, Kirsi pohtii.

Työssä painottuu kuntoutuksen ja arvioinnin merkitys

Kotiutus- ja arviointiyksiköissä kuntoutus on osa jokapäiväistä työtä. Fysioterapeutti on tärkeä osa yksikön toimintaa ja hänen roolinsa korostuu erityisesti kuntouttavan arviointijakson aikana, jolloin asiakkaiden kuntouttamiseen voidaan käyttää enemmän aikaa.

– Tässä työssä saamme ajan kanssa kuntouttaa asiakkaitamme. Fysioterapeuttimme esimerkiksi ohjaavat meidän hoitajien käynneille kuntouttavia toimia, jos katsovat, että asiakas niistä hyötyisi, Kirsi kertoo.

Pidempien käyntien aikana ehditään arvioida rauhassa, miten asiakas pärjää kotona, millaista apua hän tarvitsee ja mikä tukisi hänen kuntoutumistaan parhaiten. Muutoksia asiakkaan voinnissa saa nähdä konkreettisesti.

– Tässä työssä näkee hyvin asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvan muutoksen. Vointi saattaa olla kotiutusvaiheessa paljon huonompi, ja sitten se kohenee jakson aikana, Laura sanoo.

Hoitajat tekevät asiakkaiden luona myös arkikuntoutusta. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ulkona kävelyä, kotona tehtävää jumppaa tai tavallisiin arjen askareisiin kannustamista.

– Myös arjen kotityöt kuuluvat arkikuntoutukseen. Se on juuri sitä omatoimisuutta, johon kannustamme ja jossa avustamme asiakkaita, Laura kuvaa.

Kuntoutuksella voi olla suuri merkitys siihen, millaista tukea asiakas jatkossa tarvitsee.

– Vaikka asiakas tarvitsisi jakson jälkeen kotihoitoa, kuntoutus on voinut onnistua siinä mielessä, että apuja tarvitaan vähemmän tai kotihoidon käyntejä on harvemmin. Joillekin voi riittää esimerkiksi lääkeautomaatti tai etähoivan käynnit, Kirsi kertoo.

​

Esitys yleisten palvelujen lautakunnalle: perustetaan päiväsairaala osana erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palvelujen lautakunta käsittelee erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusohjelman toimeenpanosuunnitelmaa kokouksessaan 13.5.2026. Suunnitelmassa esitetään esimerkiksi uuden päiväsairaalan perustamista Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) yhteyteen. 

Päiväsairaalan perustaminen on keskeinen osa uudistusta, jonka tavoitteena on tehostaa nykyistä toimintaa, sujuvoittaa potilaiden hoitopolkuja ja lisätä hoidon saatavuutta ilman henkilöstömäärän kasvua. Päiväsairaalaan siirretään jatkossa osa niin sanotuista päiväkävijöistä ja toimenpiteen jälkeistä seurantaa tarvitsevista potilaista. Muutos vapauttaa osastopaikkoja vaativampaan hoitoon ja samalla lisää potilaiden hoidon joustavuutta ja parantaa sen laatua. 

– Uudistusohjelma perustuu vahvasti henkilöstömme osaamiseen ja sitoutumiseen. Toimintatapojen muutokset edellyttävät joustavuutta ja uuden oppimista, mutta samalla ne mahdollistavat sujuvamman hoidon ja paremman resurssien käytön, sanoo yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen.

Tavoitteena sujuvammat ja tarkoituksenmukaiset potilasvirrat 

Uudistuksessa tarkastellaan yliopistollisen sairaalan toimintaa kokonaisuutena.  

Keskeisiä muutoksia ovat:  

• osasto- ja heräämöhoidon uudelleenjärjestely  
• päiväkirurgisen ja polikliinisen toiminnan vahvistaminen  
• päiväsairaalatoiminnan käynnistäminen nykyisissä KYSin tiloissa 
• potilasvirtojen sujuvoittaminen esimerkiksi kotiin vietävien palvelujen avulla 
• toimintatapojen uudistaminen esimerkiksi automatisaatiota, tekoälyä sekä digipalveluita hyödyntämällä  

Muutokset mahdollistavat leikkaus- ja toimenpidejonojen lyhentämisen sekä leikkaustoiminnan lisäämisen nykyisillä resursseilla.

Henkilöstömuutokset toteutetaan ilman laajoja irtisanomisia  

 Alkuperäisessä, aluevaltuuston kesällä 2025 hyväksymässä uudistussuunnitelmassa esitettiin erikoissairaanhoidon henkilöstövähennyksiä yhtenä keinona saavuttaa säästötavoitteet. Tässä uudistuksen toimeenpanosuunnitelmassa ei kuitenkaan esitetä ensisijaisesti laajoja irtisanomisia. Tarvittaviin henkilöstövähennyksiin pyritään pääsemään erilaisten toiminnan muutosten ja tehostamistoimien avulla. Uudistusten toimeenpano edellyttää kuitenkin henkilöstön uudelleenkohdentamista, mikä tarkentuu toimeenpanon aikana. Erikoissairaanhoidon ja KYSin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hallitusti tulevien 3-4 vuoden aikana pääosin eläköitymisten myötä. 

Hoitohenkilöstön osaamista laajennetaan ja jatkossa hoitajat voivat työskennellä kahdella erikoisalalla. Tämä parantaa resurssien joustavaa kohdentamista vaihtelevissa kuormitustilanteissa. Lisäksi selkeytetään eri ammattiryhmien tehtäviä ja vähennetään päällekkäistä työtä.

Tehostaminen tukee taloutta ja palveluiden saatavuutta 

Uudistuksen taloudelliset hyödyt syntyvät erityisesti toiminnan tehostumisesta: jonojen lyhentymisestä ja hoitomäärien kasvusta ilman henkilöstömäärän lisäystä.  

 Lisäksi hyvinvointialue pyrkii kasvattamaan niin sanottua ulkomyyntiä eli palveluiden tarjoamista muille hyvinvointialueille, erityisesti Itä-Suomen yhteistyöalueen sisällä. Tämä tuo lisätuloja, parantaa toiminnan kustannustehokkuutta sekä ylläpitää korkealaatuista yliopistosairaalaosaamista.

Lue koko yleisten palvelujen lautakunnan kokouksen 13.5.2026 esityslista ja tarkempi toimeenpanosuunnitelma täältä.  

Uudistuksen toimeenpanosuunnitelman tausta ja päätöksenteko

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen toukokuussa 2025. Uudistuksen vuosittainen säästötavoite on yhteensä 20,6 miljoonaa euroa, ja se kohdistuu muun muassa poliklinikkatoimintaan, leikkaustoimintaan, päivystykseen sekä tutkimukseen ja opetukseen. Nyt julkaistava toimeenpanosuunnitelma tarkentaa uudistuksen toteutusta kuvaamalla keskeiset toiminnot, prosessit sekä kehittämisen painopisteet, joilla erikoissairaanhoidon kustannuksia hillitään. 

Yleisten palvelujen lautakunnan käsittelyn jälkeen toimeenpanosuunnitelmasta päättää aluehallitus kokouksessaan 1.6.2026. 

Lisätietoja:

Aluevaltuusto päätti erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta ja muutostalousarviosta vuodelle 2025

Aluehallituksen esitys erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta aluevaltuustolle

Ennakkotiedote perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan kokouksesta – käsittelyssä neuvoloiden yhdistäminen ja lastensuojelun rakennushanke

Pohjois-Savon hyvinvointialueen perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta kokoontuu tiistaina 12.5.2026. Kokouksessa käsitellään muun muassa neuvolapalveluiden yhdistämistä sekä lastensuojelun laitoshoidon uudisrakennusta koskevaa hankesuunnitelmaa.

Neuvoloiden yhdistäminen

Lautakunnalle esitetään, että 

• Leppävirran Oravikosken koulun lastenneuvolapalvelut yhdistetään Leppävirran neuvolaan
• Leppävirran Timolan koulun lastenneuvolapalvelut yhdistetään Leppävirran neuvolaan
• Kuopion Vehmersalmen äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen yhdistetään Kuopion kaupunkialueen muihin neuvoloihin
• Lapinlahden Varpaisjärven äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen yhdistetään Lapinlahden neuvolaan.

Esitykset perustuvat perhe- ja vammaispalveluiden R3-uudistuksen toimeenpanosuunnitelmaan sekä palveluverkon kehittämiseen.

Lastensuojeluyksikön rakennushankkeen hankesuunnitelma

Kokouksessa käsitellään myös uuden lastensuojeluyksikön hankesuunnitelmaa. Suunnitelmassa esitetään 21-paikkaisen lastensuojelun laitoshoidon uudisrakennuksen rakentamista Kuopioon Haapaniemen kaupunginosaan (Tasavallankatu 6).

Hyvinvointialueen aluehallitus päättää rakennushankkeen toteuttamisesta kokouksessaan 1.6.2026.

Lautakunnan kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Aluevaltuusto hyväksyi päivitetyn tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja kuuli johtamisjärjestelmän uudistuksen etenemisestä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan maanantaina 4. toukokuuta päivitetyt versiot tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta sekä Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimuksesta. Lisäksi aluevaltuusto sai katsauksen hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistuksen etenemisestä.

Aluevaltuusto hyväksyi keskustelun ja äänestysten jälkeen Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivitetyn tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman esitetyssä muodossa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on kattaa edellisiltä toimintavuosilta kertyneet alijäämät yhteensä 123,2 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma toimii pohjana valtiovarainministeriöltä haettavalle lisäajalle hyvinvointialueen alijäämien kattamiselle ja on lainanottovaltuuden edellytys. Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on ylijäämäiset tilinpäätökset tulevina vuosina seuraavasti: 9,5 miljoonaa euroa vuonna 2026, 15 miljoonaa euroa vuonna 2027, 41,1 miljoonaa euroa vuonna 2028 ja 57,6 miljoonaa euroa vuonna 2029.

• Tutustu Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan

Hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistus etenee

Ajankohtaisissa asioissa aluevaltuusto sai hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen katsauksen hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistuksesta. Aluehallitus valitsi kokouksessaan 20. huhtikuuta mallin, jonka pohjalta poliittisen ohjausryhmän valmistelu etenee. 

Jatkotyöstettävässä mallissa hyvinvointialueen ylin johto järjestyy uudella tavalla. Lain mukainen järjestämistehtävä ja palvelutuotanto erotetaan toisistaan aiempaa selkeämmin. Palvelutuotantoa valmistellaan integroitavaksi kahteen kokonaisuuteen: toinen kattaa terveys- ja turvallisuuspalvelut ja toinen hyvinvointi- ja hoivapalvelut. Palvelujen järjestämisestä vastaavan johtajan tehtävänä on erityisesti tukea asiakasnäkökulman ja integraation toteutumista. Strategisen suunnittelun ja talouden ylin johto yhdistetään. Lisäksi konsernitason tukitoiminnot, jotka nykyisin muodostavat itsenäisiä hallinnon toimialoja, on tarkoitus sijoittaa yhteisen johdon alle.

Aluehallitus päättää uudesta johtamisjärjestelmästä kesäkuussa. Tätä ennen hyvinvointialueen yhteistoimintaelin käsittelee aluehallitukselle menevän esityksen kokouksessaan 27. toukokuuta. Aluehallituksen päätöksen jälkeen aloitetaan yhteistoimintamenettely, jonka aikana uudistuksen linjaukset viedään käytäntöön ja muodostetaan uusi organisaatio. Johtamisrakenteen muutos koskee koko organisaatiota, ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2027 alkaen.

Lisää johtamisjärjestelmän uudistuksesta:

• hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen esityskalvot
• aluehallituksen 20.4. kokouksen päätöstiedote
• uutinen: Johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistyy

Katso muut kokouksen asiakohdat ja kokousaineisto verkkosivuiltamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.
 

Politiikkasuositus: Tutkimus suosittelee varhaista tunnistamista paljon palveluja käyttäville Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset keskittyvät vahvasti pienelle osalle väestöstä. Tuoreen TUKI-hankkeen tutkimuksen perusteella suositellaan, että paljon palveluja käyttävät potilaat tunnistetaan varhain ja ennakoivasti, jotta heidän palvelutarpeisiinsa voidaan vastata ajoissa ja kokonaisvaltaisesti.

Tutkimus osoittaa, että noin viidennes potilaista vastaa yli puolesta palvelukäytön kokonaiskustannuksista. Samalla potilaiden palvelutarpeet ovat usein moninaisia ja ylittävät yksittäisten palvelujen tai sektoreiden rajat. Tämä korostaa ennakoivien ja paremmin koordinoitujen palvelumallien tarvetta.

- Vaikka suomalaisten hyvinvointi on tilastojen valossa keskimäärin parantunut, Pohjois-Savo on edelleen yksi Suomen sairastavimmista maakunnista. Siksi on tärkeää tarkastella paljon palveluja käyttäviä nimenomaan alueellisesta näkökulmasta. Ilman riittävää tietoa vaarana on, että reagoimme monimutkaisiin tilanteisiin liian myöhään ja liian kapeasti, toteaa professori Aini Pehkonen.

Palvelukäyttö ja kustannukset kasautuvat

Tutkimuksen mukaan runsas palvelukäyttö liittyy erityisesti mielenterveyden häiriöihin, päihderiippuvuuksiin ja monisairastavuuteen. Palvelujen käyttö kohdistuu pääasiassa perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin, mutta myös mielenterveys-, päihde- ja akuuttipalvelujen osuus on merkittävä. Alueellisia eroja havaittiin erityisesti korkean kustannusriskin potilaiden osuuksissa.

Tulokset viittaavat siihen, että palvelujärjestelmä toimii pitkälti reaktiivisesti, ja tuki kohdistuu usein vasta ongelmien jo kasautuessa.

- Hyvinvointialueella kannattaisi selvittää, miten kehittynyttä data-analytiikkaa ja tekoälymenetelmiä voitaisiin hyödyntää palvelukäytön ja kustannusten keskittymisen tunnistamisessa sekä korkean riskin potilaiden ennakoivassa tunnistamisessa, sanoo tutkija Mika Kiela.

Kokonaisvaltainen tuki voi parantaa hoitoa ja hillitä kustannuksia

Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat voidaan tunnistaa paitsi palvelujen käyttötietojen, myös palvelutarpeiden perusteella. Näillä potilailla on usein kasautunutta huono-osaisuutta sekä useita erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä hyvinvointivajeita.

- Kartoittamalla asiakkaiden tuen tarpeet kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti voidaan vähentää päällekkäistä palvelukäyttöä, parantaa hoidon ja palvelujen jatkuvuutta sekä hillitä kustannusten kasvua, korostaa tutkija Anna‑Sofia Holappa.

Osa laajempaa TUKI-hanketta

Tutkimus toteutettiin osana Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaiden palvelutarpeet aikuissosiaalityössä (TUKI) ‑hanketta, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (sosiaalityön VTR). Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toteuttamassa hankkeessa tavoitteena on tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisasiakkaiden palvelutarpeita, palvelupolkuja sekä monialaisen työskentelyn ja kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia.

Lisätietoja:

Professori Aini Pehkonen, puhelin 040 775 3202, aini.pehkonen@pshyvinvointialue.fi
Tutkija Mika Kiela, puhelin 044 717 2170, mika.kiela@pshyvinvointialue.fi
Tutkija Anna-Sofia Holappa, puhelin 044 717 2171, anna-sofia.holappa@pshyvinvointialue.fi

Politiikkasuositus:
Kiela, Mika & Holappa, Anna-Sofia & Pehkonen, Aini (2026) Paljon palveluja tarvitsevien palvelukäyttö Pohjois-Savossa – alueellinen tarkastelu (pdf)

Seuraa aluevaltuuston kokousta verkossa tai paikan päällä 4.5.2026

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu maanantaina 4.5.2026 Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) M-rakennuksen auditoriossa (Puijonlaaksontie 2). Kokous alkaa klo 10.

Kokouksessa käsitellään muun muassa hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivitys sekä Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimuksen päivitys. Aluevaltuusto kuulee myös hyvinvointialuejohtaja Marko Korhosen tilannekatsauksen hyvinvointialueen johtamisjärjestelmän uudistuksesta.

Voit seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkkolähetyksenä. Verkkolähetyksessä on mukana viittomakielen tulkkaus. Huomioithan, että paikan päällä viittomakielen tulkkausta ei ole saatavilla.

• Seuraa kokousta tästä linkistä: suora verkkolähetys 
• Tutustu kokouksen esityslistaan verkkosivuillamme
• Lue lisää johtamisjärjestelmän uudistuksesta aluehallituksen päätöstiedotteesta
• Lue tarkemmin aluevaltuuston toiminnasta ja jäsenistä: Aluevaltuusto

Hyvinvointialue selvittää monialaisen arviointi-, kuntoutus- ja opetusyksikön perustamista Lapinlahdelle

Pohjois-Savon hyvinvointialue käynnistää selvityksen monialaisen arviointi-, kuntoutus- ja opetusyksikön perustamisesta Lapinlahden terveyskeskuksen yhteyteen, vuodeosaston tiloihin.

Selvitystyön tavoitteena on arvioida mahdollisuudet ja edellytykset yksikön perustamiselle, laatia toteutussuunnitelma ja hakea rahoitus yksikön käynnistämiselle. Selvityksessä arvioidaan myös kotisairaalan ja vuodeosaston toimintoja yhdistävää mallia sekä turvallisen lääkehoidon toteuttamista yhteistyössä apteekin kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa monialainen palvelumalli, joka on toteutettavissa samankaltaisiin konsepteihin missä tahansa kunnassa.

Uusia ratkaisuja etsitään laajassa yhteistyössä

Uusilla ratkaisuilla ja maakuntatasoisella yhteistyöllä halutaan vastata ikääntyvien pohjoissavolaisten terveyden ja toimintakyvyn tarpeisiin ja kasvaviin kustannuksiin.

Selvitys kokoaa Ylä-Savon kuntien, yliopiston, alueen korkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen sekä hyvinvointialueen tavoitteet, toimintamahdollisuudet ja asiantuntemuksen yhteen. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotta pohjoissavolaisilla asukkailla on käytössään monipuolisia ja vaikuttavia palveluja terveytensä ja toimintakykynsä vahvistamiseksi osana peruspalveluja.

Maakuntaohjelma ohjaa innovatiivisiin toimenpiteisin

Selvitys ja siitä seuraava hanke tukevat maakuntaohjelman (2026–2029) toimeenpanoa, jossa korostuvat elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä osaavan työvoiman saatavuus ja pysyvyys alueella.

– Yhteistyön tiivistäminen kuntien, hyvinvointialueen ja maakunnan suurten oppimiskeskittymien kesken on pohja aluelähtöiselle kehittämiselle, jota hankkeen avulla halutaan parantaa, sanoo toimialajohtaja Jari Saarinen.

Selvitystyö on Pohjois-Savon liiton osarahoittama. Maakuntahallitus päätti 27. huhtikuuta myöntää selvityshankkeelle Pohjois-Savon kehittämisrahaston tukea 26 839 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 38 342 euroa.

Lisätietoja:
Jari Saarinen, toimialajohtaja, p. 044 7186301, jari.saarinen@pshyvinvointialue.fi

Auta kehittämään terveysasemien palveluja – vastaa asiakaspalautekyselyyn!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää terveysasemien lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Kyselyn tarkoituksena on parantaa toimintaa ja kehittää palveluja.

Asiakaspalautekysely toteutetaan toukokuussa 2026 kaikilla Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. THL julkaisee syksyllä 2026 kyselyn valtakunnalliset tulokset verkkosivuillaan.

Kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka asioivat lääkärin ja hoitajan tai fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotolla 4.–24.5.2026 terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. Alle 12-vuotiaat voivat vastata kyselyyn yhdessä huoltajansa kanssa.

Kyselyyn vastataan ensisijaisesti sähköisesti. Ohjeet saat vastaanottokäynnin yhteydessä. Kyselyyn on mahdollista vastata myös paperilomakkeella vastaanottokäynnin päätteeksi. Mikäli vastaanotto toteutuu puhelimitse tai etäyhteydellä, asiakkaalle voidaan lähettää tieto kyselystä sähköpostitse.

Jokainen palaute on tärkeä - Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään palveluitamme!

Kuopion yliopistollisen sairaalan SERI tukikeskuksen ikäraja laskee – apua jatkossa myös 13–15 vuotiaille nuorille

1.5.2026 alkaen myös 13–15 vuotiaat nuoret voivat hakeutua SERI tukikeskuksen (SERI-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kokeneiden hoito- ja tukiyksikkö) palveluihin. Aiemmin palvelu on ollut tarkoitettu vähintään 16 vuotiaille. Muutos koskee kaikkia sukupuolia ja tarkoittaa käytännössä sitä, että 13 vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret voivat tulla SERI tukikeskukseen matalalla kynnyksellä tilanteissa, joissa he ovat kokeneet seksuaaliväkivaltaa.

Muutos koskee 13–15 vuotiaita nuoria Pohjois Savon alueella. KYSin SERI tukikeskuksessa ikärajan lasku tulee voimaan 1.5.2026. Kaikissa Suomen SERI tukikeskuksissa ikäraja ei ole sama, mutta vastaava 13 vuoden ikäraja on käytössä jo useilla paikkakunnilla. Meillä tavoitteena on, että kyseessä on pysyvä muutos.

– Tähän saakka 13–15 vuotiaiden nuorten tutkiminen ja hoito on tapahtunut yhteistyössä lastenpäivystyksen ja lastenlääkärien kanssa ja vastuu on jakautunut eri yksiköihin. Muutoksen myötä kaikkien tämän ikäisten SERI asiakkaiden hoidollinen kokonaisuus voidaan keskittää yhteen paikkaan sukupuolesta riippumatta, kertoo apulaisosastonhoitaja Johanna Kejonen.

Ikärajan laskeminen perustuu palvelukäytäntöjen kehittämiseen. Haluamme varmistaa, että nuori saa avun ja mahdollisen jatkohoidon ohjauksen yhdestä paikasta ilman ylimääräisiä siirtymiä. Kokemukset muualta Suomesta ovat osoittaneet, että tällainen toimintamalli selkeyttää hoitopolkuja ja tukee nuorta vaikeassa tilanteessa.

– Kun apu löytyy yhdestä paikasta, nuoren ei tarvitse pohtia, mihin ottaa yhteyttä. Se voi helpottaa avun hakemista herkässä ja kuormittavassa tilanteessa, Kejonen sanoo.

SERI tukikeskuksen palvelut ovat aina vapaaehtoisia myös alaikäisille. Oikeuslääketieteellinen näytteenotto perustuu vapaaehtoisuuteen ja nuoren tilannetta käydään läpi hänen ikänsä ja etunsa huomioiden. Alaikäisten osalta on kuitenkin velvollisuus tehdä rikos  ja lastensuojeluilmoitus. SERI tukikeskuksessa hoidetaan vain hoidollinen osuus, lastensuojelu ja muut lasten ja nuorten palvelut vastaavat omista tehtävistään.

13–15 vuotias nuori voi hakeutua SERI tukikeskukseen itse tai esimerkiksi läheisen, kaverin tai viranomaisen ohjaamana. Lähetettä tai rikosilmoitusta ei tarvita ja nuori voi tulla myös yksin. Yhteydenoton yhteydessä käydään puhelimessa lyhyt tilannekartoitus ja tilanteen mukaan nuori ohjataan saapumaan SERI tukikeskukseen. Mikäli SERI tukikeskus ei ole oikea paikka, nuori ohjataan tarkoituksenmukaisiin palveluihin, kuten koulu  tai opiskeluterveydenhuoltoon.

OP Pohjois-Savo tukee pohjoissavolaisten hyvinvointia 50 000 euron lahjoituksella

OP Pohjois-Savo on lahjoittanut 50 000 euroa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiölle. Lahjoitus käytetään pohjoissavolaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävään tutkimustyöhön.

Lahjoitus kohdennetaan täysimääräisesti tutkimukseen, jonka tavoitteena on kehittää vaikuttavia ja ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Lahjoitussumma jaetaan tutkimushaun kautta lähivuosien aikana.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiö on uusi säätiö. Sen tehtävänä on tukea ja täydentää hyvinvointialueen toimintaa vaikuttavuutta painottavalla kehittämisrahoituksella. Säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia erityisesti tutkimukseen sekä muuhun hyvinvointialueella toteutettavaan kehittämistoimintaan.

Kuvassa vasemmalta OP Pohjois-Savon varatoimitusjohtaja Kati Kytökorpi, tukisäätiön asiamies Mikko Vartiainen ja OP Pohjois-Savon toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen.

– Olemme erittäin kiitollisia tästä lahjoituksesta. Sen avulla voimme rahoittaa tutkimusta, jolla on suora vaikutus pohjoissavolaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä hoidon ja palvelujen laatuun, sanoo säätiön asiamies Mikko Vartiainen.

OP Pohjois-Savon perustehtävänä on edistää omistaja-asiakkaidensa sekä koko toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuva tutkimustyö tukee alueen pitkäjänteistä kehittämistä.

– Hyvinvointi ja terveys ovat koko Pohjois-Savon elinvoiman perusta. Tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia ratkaisuja, jotka parantavat ihmisten hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä, sanoo OP Pohjois-Savon toimitusjohtaja Mikko Vepsäläinen.

Päätöksen lahjoituksesta teki OP Pohjois-Savon edustajiston kokous 15.4.2026. Lahjoitukset ovat osa OP Pohjois-Savon vastuullisuusohjelmaa ja pitkäjänteistä yhteiskuntavastuutyötä Pohjois-Savon hyväksi.

Tutustu Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiöön verkkosivuilla.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil: Kehysriihi ei tuonut helpotusta hyvinvointialueiden ahdinkoon

Päättynyt kehysriihi toi uusia asiakasmaksukorotuksia sosiaali- ja terveyssektorille. Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ovat huolissaan valtion ylioptimistisista asiakasmaksukorotuksista, jossa korotusten vaikutukset ja hyvinvointialueiden rahoituksen leikkaukset toistuvasti yliarvioidaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tehty useampia merkittäviä korotuksia viime vuosina, ja maksut ovat Suomessa jo merkittäviä. Aiemmin tehtyjen korotuspäätösten toteutumisesta ei ole tehty vaikutusarviota tai seurantaa, vaikka hyvinvointialueiden rahoitusta on leikattu jo etukäteen. 

Asiakasmaksut kasvattavat luottotappiota

Käytännössä hyvinvointialueille ei kerry asiakasmaksutuloa arvioituja määriä, koska yhä useamman asiakkaan kohdalla vuosittainen maksukatto täyttyy. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia asianomaisen kalenterivuoden loppuun saakka. 

Edellisten vuosien merkittävät asiakasmaksukorotukset tulevat heijastumaan hyvinvointialueille myös 
kasvavina luottotappioina. Yhä enemmän asiakasmaksuja jää käytännössä perimättä. Joillain hyvinvointialueilla on jo nyt käytössä asiakasmaksujen huojennuksia esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaille.

Vaikutustenarviointi puuttuu

Tällä hetkellä hyvinvointialueille on epäselvää, miten asiakasmaksukorotusten tuottoarviot on laadittu. Hyvinvointijohtajien verkosto ja Hyvil peräänkuuluttavat valtiolta vaikutustenarviointia jo-tehdyistä leikkauksista ja asiakasmaksuista. Alueilla ei ole nyt käytössään päätösten taustalaskelmia, eikä vaikutusarvioita.

Lisätietoja:
Hyvinvointialuejohtajien verkosto 23

23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy

Toimitusjohtaja
Minna Korkiakoski-Västi, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy 
p. 050 325 5600
 

Valitse elämä – jokainen päihdekuolema on turha

Nuorten päihdemyrkytyskuolemat ovat Suomessa edelleen yksi yleisimmistä nuorten kuolinsyistä, ja Pohjois‑Savossa tilanne on ollut erityisen huolestuttava. Päihdemyrkytyskuolemien ennaltaehkäisemiseksi alueella käynnistyy Valitse elämä – jokainen päihdekuolema on turha viestintäkampanja.  

Kampanja opastaa tunnistamaan päihdemyrkytyksen merkit, kannustaa avun antamiseen ja avun hälyttämiseen viivyttelemättä. Mukana kampanjan toteutuksessa ovat Suomen Punainen Risti sekä Kuopion, Siilinjärven, Varkauden ja Vesannon kunnat. Kampanja on osa Pohjois‑Savon hyvinvointialueen Uusi suunta yhdessä ‑hanketta, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö osana valtakunnallista Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa.  

Kampanja toteutuu ajalla 27.4.–17.5.2026 ja tulee näkymään Pohjois-Savossa muun muassa digitaalisilla näytöillä, sosiaalisessa mediassa sekä ammattilaisille suunnatussa viestinnässä. Haluamme rakentaa Pohjois-Savoon ilmapiiriä, jossa kaikki ammattilaiset ja aikuiset ottavat päihteet, mukaan lukien huumausaineet, puheeksi mahdollisimman varhain sekä keskustelevat niihin liittyvistä riskeistä ja rajoista avoimesti, ilman tuomitsemista. Kampanjan sanoman myötä haluamme vähentää päihteisiin liittyvää stigmaa. 

”Stigma voi estää ihmisiä kertomasta päihteiden käytöstä, hakeutumasta palveluihin tai soittamasta apua hätätilanteessa. Kampanjan viestillä pyritään vähentämään päihteisiin liittyvää häpeää ja korostetaan, että jokainen ansaitsee tulla autetuksi.” kertoo Uusi suunta yhdessä hankkeen projektipäällikkö Kirsi Eskola 

Suomessa päihdekuolemien taustalla ei useimmiten ole yksittäisen aineen yliannostus, vaan erilaisten huumaavien aineiden yhteiskäytöstä johtuva tapaturmainen myrkytystila. Monet näistä kuolemista olisivat estettävissä, jos päihdemyrkytyksen merkit tunnistettaisiin ajoissa ja apua uskallettaisiin hälyttää. 

Tavoitteena madaltaa avun antamisen ja hälyttämisen kynnystä 

Tärkeintä on pysähtyä auttamaan ja uskaltaa toimia. Henkeä uhkaavassa tilanteessa 112:een soittaminen on aina oikea ratkaisu – hätäkeskuspäivystäjä arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaviin toimiin. 

Näin tunnistat henkeä uhkaavan päihdemyrkytyksen merkit 

• Henkilö on poikkeuksellisen väsynyt 

• Iho on kalpea 

• Hengitys on epäsäännöllistä tai poikkeavaa 

• Henkilö ei avaa silmiä 

• Henkilö ei reagoi voimakkaaseen herättelyyn 

Näin toimit, jos henkilö ei reagoi 

• Soita 112 ja pysy linjalla. Kerro epäilystä päihdemyrkytyksestä. 

• Tarkista hengitys. Kohota leukaa. Jos henkilö oksentaa, käännä pää sivulle. 

• Jos hengittää: käännä kylkiasentoon. 

• Jos ei hengitä: aloita elvytys (30 painallusta, 2 puhallusta). Jos puhallukset eivät ole mahdollisia, jatka painelua keskeytyksettä. 

(Lähde: Suomen Punainen Risti) 

Lisätietoja: 

Palveluyksikköjohtaja, Katja Rautiainen, katja.rautiainen@pshyvinvointialue.fi  

Projektipäällikkö, Kirsi Eskola, kirsi.eskola@pshyvinvointialue.fi.  

Suomen Punaisen Ristin ohjesivu: Päihteiden aiheuttamat ensiaputilanteet - Punainen Risti 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun nimissä leviää huijausviestejä

Huijausviestejä on levitetty tekstiviestitse. Tekstiviestissä ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksesta, joka olisi nähtävillä viestissä olevan linkin kautta.

Ainakin yhdessä hyvinvointialueen tietoon tulleessa huijausviestissä lähettäjän puhelinnumeroksi on ilmoitettu 045-alkuinen numero. Vastaavista tapauksista on uutisoitu viime syksynä muun muassa Traficomin verkkosivuilla: Rikolliset levittävät huijausviestejä lastensuojelun nimissä
 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen lähettämissä tekstiviesteissä ei ole mukana linkkejä.

Toimi näin, jos saat tällaisen viestin:

• Poista viesti heti.
• Älä avaa viestin linkkiä.
• Älä anna mitään tietojasi viestin lähettäjälle tai linkkien takana oleville sivustoille.

Katso myös: Huijausviestejä liikkeellä suun terveydenhuollon ajanvarauksen nimissä

Lasten syöpähoidon tulokset erinomaisella tasolla koko Suomessa

Lasten syöpien hoitotulokset ovat Suomessa pohjoismaisella tasolla ja kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyviä. Monien syöpäsairauksien hoidon tulokset ovat maailman kärkitasoa. Syöpään sairastuneista alle 16-vuotiasta lapsista kuusi seitsemästä paranee.

Lasten syöpähoito on keskitetty Suomen viiteen yliopistosairaalaan, joissa hoidetaan kaikkia lasten syöpäsairauksia. CAR-T-soluhoidot ja allogeeniset kantasolusiirrot tehdään HUSin Uudessa lastensairaalassa. 

Yleisimmät lasten syövät ovat akuutti lymfoblastileukemia (ALL) ja pahanlaatuiset aivokasvaimet. Muita lapsilla esiintyviä syöpiä ovat muun muassa neuroblastooma, lasten nefroblastooma eli Wilmsin tuumori ja osteosarkooma eli luusyöpä. 

Alle 16-vuotiaana syöpään sairastuneiden selviytymisennuste on 2000-luvulla noussut 81,2 prosentista noin 87,7 prosenttiin. Akuutin lymfoblastileukemian (ALL) 5 vuoden elossaoloennuste on Suomessa tällä hetkellä 95 prosenttia. 

Taulukko: Tiedot on koottu Syöpärekisteristä, lastenklinikoiden syöpätautien laaturekisteristä sekä lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäreiden tutkimushankkeesta, joka on osa laajempaa pohjoismaista hanketta. 

Yhteistyöllä ja uusilla hoitomuodoilla kohti entistä parempia hoitotuloksia 

Lasten erinomaiset hoitotulokset perustuvat tiiviiseen kansalliseen ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön sekä yhtenäisiin hoito-ohjelmiin. Kansallinen yhteistyö tiivistyy jatkossa entisestään, kun ammattilaisten välisiä konsultaatiota lisätään, vaikeita potilastapauksia käsitellään yhdessä ja ammattilaisille mahdollistetaan sujuvampi liikkuminen sairaaloiden välillä. 

Lasten syövät poikkeavat usein aikuisten syövistä sekä taudinkuvan että hoidon suhteen. Lapset sietävät tavallisesti raskaitakin hoitoja aikuisia paremmin. Lasten syöpähoidoissa käytetään uusimpia menetelmiä, kuten vasta-ainehoitoja ja CAR-T-soluhoitoa. Valtaosa suomalaisista lapsipotilaista osallistuu kansainvälisiin lääke- ja hoitotutkimuksiin. Hoidon laatua – diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta – seurataan ja verrataan jatkuvasti kansainvälisiin tuloksiin, ja hoitosuosituksia päivitetään tarpeen mukaan näiden tietojen perusteella.

Huijausviestejä liikkeellä suun terveydenhuollon ajanvarauksen nimissä

Pohjois‑Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon nimissä on havaittu huijausviestejä, joita on lähetetty Reservio‑ajanvarausjärjestelmän nimissä.

Kyseessä on todennäköisesti laajempi kalastelukampanja, jossa huijausviestejä on lähetetty sekä sähköpostitse että tekstiviesteinä. Myös uutismediassa on raportoitu vastaavista tapauksista.

Huijausviestit voivat näyttää aidolta ajanvaraukseen liittyvältä viestiltä ja ne saattavat sisältää linkkejä tai liitteitä. Viestien tarkoituksena on saada vastaanottaja avaamaan linkki tai luovuttamaan henkilö‑ tai pankkitietoja.

Pohjois‑Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuolto 

• ei lähetä ajanvaraukseen liittyviä viestejä sähköpostitse eikä viestien mukana liitetiedostoja. Mahdollisia epäilyttäviä viestejä ei tule avata, vaan ne tulee poistaa välittömästi.
• ei lähetä tekstiviestien mukana linkkejä.

Katso myös: Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun nimissä leviää huijausviestejä

Kybertuvallisuuskeskuksen ohjeet, jos tulit tai epäilet tulleesi huijatuksi:

• Ota viipymättä yhteys pankkiisi, jos olet tehnyt huijauksen perusteella maksun, rikollinen on päässyt verkkopankkiisi tai saanut maksukorttitietosi käsiinsä.
• Tee rikosilmoitus poliisille. Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen verkossa.  
• Voit ilmoittaa asiasta myös Kyberturvallisuuskeskukselle.  
• Ohjeet tietovuodon uhrille  

Tutustu keinoihin tunnistaa ja suojautua nettihuijauksilta

• Yleisimmät huijaustavat  
• Nasevia neuvoja tilisi turvaamiseksi  

Yöaikainen lääkärien varallaolopäivystys päättyy Iisalmen ja Varkauden osastoilla 1.5.2026 alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palvelujen lautakunta päätti, että Iisalmen ja Varkauden osastoja varten ollut yöaikainen lääkärien varallaolopäivystys päättyy 1.5.2026 alkaen. Jatkossa Iisalmen ja Varkauden osastojen yöaikaiset puhelinkonsultaatiot toteutetaan tukeutuen Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystykseen.

Iisalmen ja Varkauden päivystysyksiköiden ympärivuorokautinen lääkäripäivystys päättyi jo 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Iisalmen ja Varkauden päivystysyksiköt sekä sotekeskusten kiireellinen vastaanottopalvelu ovat palvelleet arkisin ja viikonloppuisin kello 8–22.

Päivystystoiminnan muutoksia on seurattu alkuvuoden 2026 aikana. Tammi-maaliskuussa kummallakaan paikkakunnalla ei ilmennyt tarvetta yöaikaiselle varallaolopäivystäjän osastokäynnille. Puhelinkonsultaatioita tehtiin Varkauden osastolta 23 ja Iisalmen osastolta 37.

Seurannan perusteella osastojen erilliselle, yli 30 minuutin varallaoloa edellyttävälle yöaikaiselle lääkäripäivystykselle ei ole osoitettavissa lääketieteellistä tarvetta.
Osastojen yhteistyö ensihoitopalvelun kanssa on toteutunut ongelmitta.
 

Aluehallitus vahvisti sihteeri- ja tekstinkäsittelypalvelujen yt-neuvottelun tuloksen ja käsitteli johtamisjärjestelmän uudistamista

Aluehallitus vahvisti kokouksessaan maanantaina 20. huhtikuuta sihteeri- ja tekstinkäsittelypalvelujen yhteistoimintaneuvottelun neuvottelutuloksen työnantajan esityksen mukaisesti. Lisäksi aluehallitus käsitteli johtamisjärjestelmän uudistamista.

Sihteeri- ja tekstinkäsittelypalvelujen yhteistoimintaneuvottelun tulos

Neuvottelujen tuloksen mukaisesti hyvinvointialueella päätettiin yhteensä 48 sihteerinimikkeisiin kohdistuvaa tehtävien vähentämistä. Näistä 36 toteutuu irtisanomisina. Vähennykset kohdistuvat pääosin tekstinkäsittelijätehtäviin (43 tehtävää), ja osa vähennyksistä toteutuu muun muassa eläkepoistuman ja muun lähtövaihtuvuuden kautta.

• Lue lisää uutisesta: Aluehallitukselle esitetään sihteeri- ja tekstinkäsittelypalveluja uudistettavaksi

Johtamisjärjestelmän uudistus etenee

Poliittinen ohjausryhmä on valmistellut johtamisjärjestelmän uudistamista alkuvuoden aikana muun muassa johdon kanssa käymissään työpajoissa ja laajan esihenkilökyselyn avulla. Työskentelyssä on käyty läpi vaihtoehtoisia ratkaisuja hyvinvointialueen johtamisrakenteen kehittämiseksi.
Kokouksessaan aluehallitus valitsi etenemismallin, jossa hyvinvointialueen ylin johto järjestyy uudella tavalla. Lain mukainen järjestämistehtävä ja palvelutuotanto erotetaan toisistaan aiempaa selkeämmin. Palveluiden järjestämisestä vastaavan johtajan työssä olennaista on tukea asiakasnäkökulman ja integraation toteutumista.

Strategisen suunnittelun ja talouden ylin johto yhdistetään. Lisäksi konsernitason tukitoiminnot, jotka nyt muodostavat itsenäisiä hallinnon toimialoja, on tarkoitus sijoittaa yhteisen johdon alle. 

– Jatkossa palvelutuotanto aiotaan integroida kahteen kokonaisuuteen. Toinen niistä kattaa terveys- ja turvallisuuspalvelut, toinen hyvinvointi- ja hoivapalvelut, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen toteaa.

Seuraavien viikkojen aikana aluehallitus jatkaa valmistelua valitun mallin pohjalta. Tavoitteena on vahvistaa uusi johtamisjärjestelmä ylimpien virkojen osalta kesäkuun alussa.

• Lue lisää uutisesta: Johtamisjärjestelmän uudistaminen käynnistyy
• Katso luonnos, johon aluehallituksen jatkovalmistelu perustuu

Talouden toteuma tammi-maaliskuulta positiivinen

Aluehallitus sai tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman alkuvuodelta 2026. Toteuma tammi-maalliskuulta on 0,8 miljoonaa euroa positiivinen ja kumulatiivinen ylijäämä on 4,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot olivat 68 miljoonaa euroa ja toimintakulut 366 miljoonaa euroa.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.