Näin suojaudut helteen haitoilta – tärkeät vinkit kuumille päiville

Vaikka Pohjois-Savossa säät ovat pysyneet kesän mittapuulla vilpoisina, on ennakointi erilaisiin sääolosuhteisiin tärkeää. 

Nyt Pohjois-Savoon on luvattu lämpimiä säitä – etenkin riskiryhmille lyhyetkin hellejaksot voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja, ja siksi varautuminen on keskeisessä asemassa oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Iäkkäät ihmiset, pitkäaikaissairaat sekä pienet lapset ovat erityisen alttiita helteen vaikutuksille, kuten nestehukalle, lämpöuupumukselle ja, jopa hengenvaaralliselle lämpöhalvaukselle. Näiden riskien ehkäisemiseksi on tärkeää toimia ennakoivasti.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kehottaa ihmisiä huolehtimaan sekä omasta että läheisten hyvinvoinnista seuraamalla vointia, juomalla riittävästi vettä, välttämällä fyysistä rasitusta päivän kuumimpina hetkinä sekä viilentämällä asuintiloja parhaansa mukaan.

Lisäksi on hyvä varautua pienten terveysongelmien omahoitoon – esimerkiksi päänsärky, huimaus tai lievä pahoinvointi voivat olla merkkejä alkavasta nestehukasta tai lämpöuupumuksesta. Näissä tilanteissa nopea reagointi ja riittävä lepo voivat estää tilanteen pahenemisen.

Terveydenhuoltoon on tärkeä olla yhteydessä, jos ilmenee voimakkaita lämpöön liittyviä oireita, perussairauden oireet selvästi pahenevat tai yleistila heikkenee. 

Vinkkejä helteen haittojen ennaltaehkäisyyn:

• Muista juoda vettä ja syödä pitkin päivää. Helteisinä päivinä on tärkeää juoda vettä säännöllisesti, vaikka janon tunnetta ei olisikaan.
• Vältä helteellä alkoholia, sillä se kuivattaa elimistöä.
• Pysy poissa auringonpaahteesta, etenkin päivän kuumimpaan aikaan (yleensä klo 11–17 välillä) ja vältä voimakasta fyysistä rasitusta.
• Kiinnitä huomiota vaatetukseen ja auringolta suojautumiseen.
• Viilennä kehoa uimalla, viileällä suihkulla, kosteilla vaatteilla tai kylmäkääreillä.
• Pidä sisätilat mahdollisimman viileinä verhojen tai sälekaihtimien avulla.
• Pidä huolta helteillä itsestäsi, mutta myös läheisistä – auta tarvittaessa myös muita.
   

Vastuullinen vesilläliikkuja huolehtii paitsi omasta myös muiden turvallisuudesta – asianmukainen varustautuminen kuuluu jokaiseen vesireissuun

Turvallinen vesillä liikkuminen edellyttää ennakointia, oikeanlaista varustautumista sekä vastuullista toimintaa niin yksin kuin seurassakin. Jokaisen on tärkeä ymmärtää, ettei pelastusliivit ole vain varotoimi uimataidottomille. Pelkkä pelastusliivien mukana pitäminen ei riitä – niitä tulee käyttää aina, myös veden läheisyydessä. Tämä ohjeistus koskee kaikkia, iästä tai uimataidosta riippumatta. Yllättävissä tilanteissa pelastusliivi voi olla ratkaiseva tekijä eloonjäämisessä.

Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vesipelastustehtävät ovat näkyneet tilastoissa tänäkin kesänä. Neulamäen pelastusaseman päivystävä palomestari Ville Tuovisen mukaan pelastusliivien käyttö itsessään on tärkeää, mutta on myös huomioitava, että niitä käyttää oikein.

– Pelastusliivit ovat vesillä liikuttaessa pakollinen turvavaruste. Pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti ja ne ovat päällä, kun henkilö putoaa veteen. On täysin mahdollista, että onnettomuuden sattuessa pelastusliivejä ei kerkeä tai pysty pukemaan päälle. On myös tärkeä huomioida, että pelastusliivit on puettu oikein, Tuovinen pelastuslaitokselta muistuttaa.

Tapaturma ei tule kello kaulassa – pelastusliivit pelastavat yllättävässä tilanteessa

Moni voi kokea olevansa hyvä uimari tai mieltää vesillä liikkumisen rutiininomaiseksi, todellisuus voi kuitenkin olla toinen – tapaturmat sattuvat yleensä nopeasti ja yllättäen. Kaatunut vene, horjahdus laiturilta tai, esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuva vesillä liikkuminen, voivat johtaa vaaratilanteisiin, joissa pelastusliivi voi ratkaista tilanteen lopputuloksen.

Valtaosa vesillä hukkuneista ei käyttänyt kelluntavarusteita. Vaaratilanteita kesäkaudella aiheuttavat erityisesti alkoholin vaikutuksen alaisena veteen putoaminen ja talvella puolestaan heikkojen jäiden läpi putoaminen – esimerkiksi poikkeuksellisissa sääolosuhteissa omat voimat voivat ehtyä hyvinkin nopeasti ja kylmässä vedessä toimintakyky lamaantua, jolloin pelastusliivit ovat ratkaisevassa asemassa hengissä pysymisen kannalta. 

Pohjois-Savon pelastuslaitos muistuttaa jokaista vesillä liikkujaa huolehtimaan omasta sekä muiden turvallisuudesta. Näytä esimerkkiä ja toimi vastuullisesti liikkuessasi vesillä ja sen läheisyydessä – käytä pelastusliivejä!

Ikääntyneiden huoli-ilmoitusten käsittelyä yhtenäistettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistettiin vuoden 2024 alussa projekti, jonka tavoitteena oli yhtenäistää ikääntyneiden huoli-ilmoitusten käsittelyä. Tavoitteena oli varmistaa asiakkaille tasalaatuinen palvelu ja helpottaa ikääntyneen elämäntilanteen selvittämistä sen jälkeen, kun ilmoitus saapuu ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaukseen.

Projektissa uudistettiin ja yhdenmukaistettiin huoli-ilmoitusten käsittelyprosessia asiakasohjauksessa. Työntekijöiden työn tueksi laadittiin koko prosessin kattava käsittelyohje sekä vaiheittaisia ohjeita työntekijöille.

Kehittämistyössä painotettiin myös viestintää, jonka tavoitteena oli lisätä oikea-aikaisten ilmoitusten tekemistä. Asukkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille haluttiin välittää tietoa siitä, miten ja minne ilmoitus tehdään, mitä sen tulisi sisältää ja kuinka ilmoituksia asiakasohjauksessa käsitellään.

Projektissa tuotettiin myös ohjevideo Näin teet huoli-ilmoituksen ikääntyneestä, jota voidaan hyödyntää viestinnässä jatkossakin. Videon löydät täältä: Videot alueen asukkaille – Näin teet huoli-ilmoituksen ikääntyneestä.

Toukokuussa 2025 asiakasohjauksen työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella ilmoitusprosessin sujuvuus oli parantunut tavoitteiden mukaisesti. Projektisuunnittelija Kaija Blombergin mukaan myös tietoisuus huoli-ilmoituksen tekemisestä on lisääntynyt, mikä on parantanut ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tukea oikeaan aikaan.

Tarkempi ohjeistus ikääntyneen huoli-ilmoituksen tekemisestä löytyy täältä: Ikäkeskuksen neuvonta.

Projekti on ollut osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hanketta ja sen rahoitus on tullut EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 

​​​​​​

Kesämyrsky lähestyy Pohjois-Savoa vilkkaimpaan loma-ajankohtaan

Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden mukaan voimakas kesämyrsky on matkalla kohti Pohjois-Savoa. Myrskyn odotetaan saapuvan seuraavien vuorokausien aikana, tuoden mukanaan runsasta sadetta sekä voimakkaan puuskittaisia tuulia.

Poikkeuksellista myrskyssä on se, että se osuu suoraan vilkkaimpaan lomasesonkiin. Monet viettävät parhaillaan kesälomaansa ja ovat hakeutuneet luontoon, mökkeilemään tai veneilemään. Pelastuslaitos kehottaa seuraamaan säätilanteen kehittymistä viranomaisten ja Ilmatieteen laitoksen tiedotteiden kautta.

Myrskyyn on hyvä varautua huolellisesti

Voimakkaat puuskat voivat kaataa puita, irrottaa kattopeltejä ja heitellä pihalla olevaa irtaimistoa, kuten roskiksia, trampoliineja ja puutarhakalusteita, mikä on riski ulkona liikkuville. Viranomaiset suosittelevat pysyttelemään myrskyn ajan sisätiloissa ja välttämään tarpeetonta liikkumista - mikäli liikkuminen on välttämätöntä, tulee noudattaa varovaisuutta ja seurata ajantasaisia sää- sekä liikennetiedotteita.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastuslaitos sekä sote-valmiuskeskus nostavat esiin tärkeitä varautumiseen liittyviä huomioita, jotka koskevat myrskyn eri vaiheita – ennen myrskyä, sen aikana ja sen jälkeen. Alla olevaan listaukseen on jokaisen hyvä tutustua ja oman turvallisuutensa näkökulmasta noudattaa:

Ennen myrskyä

• Sulje ovet ja ikkunat, varsinkin kattoikkunat ja parvekelasit.
• Pidä eläimet sisällä ja siirrä auto sekä muu vastaava kalusto autotalliin sekä pois puiden läheisyydestä.
• Kytke pois kaikki sähkölaitteet, joihin pääset käsiksi.
• Tarkasta veneiden sekä ranta- ja terassikaluston yms. kiinnitykset.
• Suojaa tai kerää pihalta kalusteet ja kaikki muu irtain tavara, joka voi tuulessa lentäessään aiheuttaa lisävahinkoja. Pura teltat ja katokset.
• Varaa vettä ja ruokaa sekä lataa matkapuhelimet ja vara-akut.

Myrskyn aikana

• Siirry sisätiloihin ja pysy pois ikkunoiden läheisyydestä. Teltat, kevyet rakennelmat tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia.
• Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisissä hätätilanteissa.
• Huomioi, että hätänumero ja pelastuslaitosten toiminta ruuhkautuu. Avun saaminen voi viivästyä, koska tehtävät suoritetaan prioriteettijärjestyksessä.
• Sähköyhtiöt valvovat jakeluverkkojaan ympäri vuorokauden. Yhtiöt ovat tietoisia mahdollisista häiriöistä. Odota rauhassa, kunnes vika on korjattu ja sähköt palaavat.
• Älä korjaa omaisuusvahinkoja myrskyn aikana.
• Varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja.
• Ulkona ollessasi suojaudu kaatuvilta puilta kivien väliin, kalliojyrkänteen juureen tai ojaan.
• Liikenteessä huomioi, että myrskytuulenpuuskat voivat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon. Pysäköi ajoneuvo etäälle puista ja sähkölinjoista. Varo sivutuulta, kun ajat metsän suojasta aukealle alueelle.
• Jos olet vesillä, hakeudu lähimpään rantaan, mikäli se on turvallista. Etsi mahdollista suojaa tuulelta esim. saaren lähettyviltä, lahdesta, poukamasta. Laske purjeet, kiinnitä ja ankkuroi alus vähintään neljästä pisteestä.

Myrskyn laannuttua

• Varo tielle kaatuneita puita ja varoita muita tielläliikkujia tiellä olevista esineistä esimerkiksi varoituskolmiolla.
• Pysy vähintään 20 metrin päässä vaurioituneista sähkönjohtimista.
• Osittain tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.
• Korjaa vahingot, jotka osaat ja eivät aiheuta lisävahingon vaaraa. Jos et itse tarvitse apua, auta tarvittaessa naapuria.
• Tarkista veneiden kiinnitykset, kattorakenteet, savuhormit ja ikkunat mahdollisten vaurioiden varalta.
• Puhdista sadevesijärjestelmät, testaa sähköisten järjestelmien toimivuus.

Lue lisää: 
Varoitukset ja turvallisuus - Ilmatieteen laitos
Toimintaohjeita myrskypuuskiin - Ilmatieteen laitos
72 tuntia on varautumissuositus kotitalouksille
Näin varaudut pitkiin sähkokatkoihin (pdf)

OmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu kesätauolla 1.7.–4.8.2025

Kesäaika tuo muutoksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja aukioloaikoihin. Palveluissa keskitytään kesällä erityisesti kiireelliseen ja puolikiireelliseen hoitoon, mikä vaikuttaa myös digitaalisen asioinnin palveluihin.

OmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu on kesätauolla 1.7.–4.8.2025. Ennen taukoa saapuneet viestit käsitellään, mutta vastausaika voi olla normaalia pidempi, ja kestää yli kymmenen arkipäivää. Jos asiakas on sallinut ilmoitusten vastaanottamisen, hän saa tekstiviestin ja ilmoituksen OmaSavo-digiasiointiin, kun hänen viestiinsä on vastattu.

Sairaanhoitajan viestit-palvelu on tarkoitettu esimerkiksi pitkäaikaissairauden, tutkimusten ja tutkimustuloksiin liittyvien asioiden hoitoon eli tilanteisiin, jotka eivät vaadi kiireellistä hoitoa tai päivystyksellistä arviota.

Palvelun kesätauon tavoitteena on varmistaa henkilöstön riittävyys ja digitaalisen palvelualustan sujuva toiminta koko hyvinvointialueella.   

Oirearviot ja sairaanhoitajan chat palvelevat kesälläkin

Terveydenhuollon kiireellisemmän hoidon tarpeen arviointiin tarkoitetut digipalvelut ovat käytettävissä koko kesän ajan.

Sairaanhoitajan chat on avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 8–16 sekä perjantaisin ja arkipyhien aattona kello 8–15.30.

Omaolon oirearviot ovat asiakkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden osoitteessa www.omaolo.fi. Tietyt oirearviot ohjautuvat tarvittaessa suoraan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisille (sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille). Oirearvioviestin lähettäminen ammattilaiselle on vapaaehtoista.

Omaolosta välittyy viesti hyvinvointialueelle seuraavien oirearvioiden perusteella:

• punkin purema
• virtsatietulehdus (naisille)
• alaselkäkipu tai -vamma
• polven oire tai vamma
• olkapään kipu, jäykkyys tai vamma
• seksitaudit

- Etenkin tilanteissa, joissa asiakas pohtii tarvetta hakeutua hoitajalle tai lääkärille, kannattaa Omaolon oirearvio tehdä ensimmäisenä. Sitä kautta on mahdollisuus saada ohjeet tilanteen hoidon kiireellisyydestä, seurannan tarpeesta ja hoitokeinoista, joilla tilannetta voi hoitaa itse, kertoo asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.
 

Kuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.2025

Kuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.2025.

Digipolut siirtyvät OmaSavoon syksyllä 2025 – digipolkujen nykyisten käyttäjien pitää luoda profiili

Hyvinvointialueen nykyiset digipolut siirtyvät syksyn 2025 aikana osaksi OmaSavo-palvelua. Muutos koskettaa Terveyskylän digihoitopolun (Omapoku) ja KYS Mobiilipolun nykyisiä käyttäjiä. Lisätietoja muutoksesta saat hoidostasi vastaavasta yksiköstä.

Mitä muutos tarkoittaa sinulle?

Jos et ole vielä kirjautunut OmaSavoon, aloita OmaSavon käyttö luomalla sinne oma profiili. Luo profiili OmaSavoon mahdollisimman pian. Silloin polkusi siirtyy sujuvasti uuteen järjestelmään, ja voit jatkaa sen käyttöä keskeytyksettä. 

• Kun kirjaudut OmaSavoon, OmaSavo ohjaa sinua profiilin luomisessa. Lisää omaan profiiliisi puhelinnumero ja  sähköpostiosoite.
• Tarkemmat ohjeet löydät sivulta Ohjeet ja digituki.

Digipolkujen kautta saat tietoa hoidostasi ja voit olla yhteydessä sinua hoitavien ammattilaisten kanssa. Palvelun käytöstä voit sopia yhdessä sinua hoitavan ammattilaisen kanssa, minkä jälkeen ammattilainen avaa polun sinulle.

Jos olet luonut profiilin jo aiemmin, digipolkusi jatkaa toimimista

OmaSavo otettiin käyttöön joulukuussa 2024, ja sen tavoitteena on tarjota keskitetty, helppokäyttöinen ja turvallinen digitaalinen asiointikanava kaikille Pohjois-Savon asukkaille.

Jos olet jo aiemmin kirjautunut OmaSavoon ja luonut profiilin, sinun ei tarvitse tehdä enää mitään ja digipolkusi jatkaa toimimista.

Olet voinut luoda profiilin, jos olet esimerkiksi:

• Chattailut sairaanhoitajan kanssa.
• Jättänyt viestin ammattilaiselle, jos asiasi ei ole ollut kiireellinen.
• Osallistunut etävastaanotolle.

OmaSavoa voi käyttää joko OmaSavo-mobiilisovelluksella tai tietokoneen ja älypuhelimen verkkoselaimella osoitteessa Omasavo.fi.

Lue lisää OmaSavosta ja kokeile eri digipalveluita. 

Ryhdy tukiperheeksi!

Hyvinvointialueen perhehoidon tukiyksikkö etsii uusia tukiperheitä antamaan lapsille ja heidän perheilleen arvokasta tukea arjen keskellä.

Tukiperhe toimii lapsen ja hänen perheensä tukena silloin, kun perheen omat voimavarat ovat vähissä eikä läheisverkostoa ole tukena. Tukiperheitä haetaan lapsille, joilla on asiakkuus lastensuojelussa tai lapsiperheiden sosiaalityössä. Tavallisesti lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuukaudessa.

Tukiperheeksi voi ryhtyä yksin asuva, pariskunta tai perhe – lapsiperhe tai lapseton. Tärkeintä on halu ja kyky sitoutua lapsen tukemiseen turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä.

Tukiperhetoiminta

• antaa lapselle mahdollisuuden uusiin myönteisiin kokemuksiin ja turvallisiin aikuiskontakteihin
• tarjoaa vanhemmille hengähdystauon arjesta
• tuo tukiperheelle itselleen merkityksellisiä kokemuksia ja iloa

Hyvinvointialue järjestää koulutuksen tukiperhetoimintaan mukaan tuleville. Seuraavat tukiperhekoulutukset ovat syksyllä.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä perhehoidontuki@pshyvinvointialue.fi

Politiikkasuositus: Pohjois-Savossa resursoitava tukea nuorten ja työttömien toimintamahdollisuuksien parantamiseen

Pohjois-Savossa toteutetun Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hankkeen (HYPE) tuoreessa tutkimuksessa suositellaan panostamaan toimintamahdollisuuksiin ja rakenteelliseen sosiaalityöhön, jotta Pohjois-Savon hyvinvointia voidaan edistää vaikuttavammin.

Politiikkasuositus: Toimintamahdollisuudet Pohjois-Savossa

Kestävä hyvinvointi ja -talous edellyttävät vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden kehittämiseen tarvitaan monipuolista vaikuttavuustietoa. Toimintamahdollisuuksien viitekehys kääntää hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä huomion yksilön vastuullistamisesta ympäröiviin rakenteisiin kysyen, millaiset ovat yksilön mahdollisuudet ylläpitää ja edistää terveyttään ja hyvinvointiaan? Koetuilla toimintamahdollisuuksilla viitataan yksilön omaan arvioon mahdollisuuksistaan mielekkääseen elämään. 

-    Toimintamahdollisuuksien mittari täydentää olennaisesti perinteisten vointimittareiden joukkoa, tarjoten laajemman näkökulman hyvinvoinnin arviointiin. Tieto toimintamahdollisuuksien jakautumisesta ja vajeista eri väestöryhmissä ja -alueilla voi mahdollistaa epäkohtiin puuttumisen ajoissa ja täten edistää ennaltaehkäisevää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mikä olisi kestävän hyvinvoinnin ja -talouden kannalta ajassamme ratkaisevan tärkeää, toteaa professori Tomi Mäki-Opas.
 

Toimintamahdollisuudet seuraavat sosioekonomista asemaa

Pohjois-Savossa havaittiin yleisesti ottaen hyvät mahdollisuudet mielekkääseen elämään -työssäkäyvien osalta. Toimintamahdollisuudet kuitenkin seurasivat vahvasti sosioekonomista asemaa. Korkeasti koulutetut kokivat mahdollisuutensa selvästi paremmiksi kuin matalammin koulutetut. Työssäkäyvät arvioivat mahdollisuutensa huomattavasti paremmiksi kuin työttömät.

Huolestuttavaa oli, että Pohjois-Savon työttömät ja opiskelijat kokivat mahdollisuutensa selvästi heikommiksi kuin vastaavat ryhmät muualla maassa. Esimerkiksi 35 % pohjoissavolaisista työttömistä koki mahdollisuutensa elää terveellistä elämää huonoiksi, kun muualla Suomessa vastaava osuus oli 24 %. Pohjoissavolaisista opiskelijoista 21 % koki mahdollisuutensa elää miellyttävässä elinympäristöissä huonoiksi, kun viiteryhmästä näin koki vain 11 %.  

Tutkimuksen pohjalta suositellaan kiireellistä reagointia erityisesti Pohjois-Savon opiskelijoiden ja työttömien heikkoihin toimintamahdollisuuksiin, ennen kuin ne kääntyvät negatiivisiksi lopputulemiksi, kuten sairauksiksi. 
 

Rakenteellinen sosiaalityö avainasemassa

Tutkijat korostavat, että toimintamahdollisuuksien näkökulma tarjoaa uudenlaisen potentiaalisesti vaikuttavan tavan kehittää hyvinvointialueita yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Sen sijaan, että keskitytään vain resursseihin tai lopputuloksiin, tulisi huomiota kiinnittää myös siihen, millaiset mahdollisuudet ihmisillä on elää hyvää elämää.

-    Toimintamahdollisuuksien sanoma valinnanmahdollisuuksien merkityksestä ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle on yksinkertainen, mutta vaikuttava ja helposti omaksuttava ja täten se voisikin tarjota Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kokonaisvaltaisen ja eri toimijoiden yhteistyötä integroivan yhteisen tavoitteen alueemme vahvistamiseksi, kertoo tutkija Tiina Ahonen.

Erityisesti rakenteellinen sosiaalityö nähdään keskeisenä keinona edistää toimintamahdollisuuksien kontekstissa haavoittuvina piirtyvien ryhmien – kuten työttömien ja opiskelijoiden – hyvinvointia ja johtaa toimintamahdollisuuksien edistämistä. 

Rakenteellinen sosiaalityö on yhteiskunnallista muutostyötä ja vaikuttamista rakenteellisiin epäkohtiin tiedon tuottamisen ja välittämisen, yhteistyön edistämisen sekä toiminnan ja toimintaympäristöjen kehittämisen kautta. 

Sosiaalityöntekijöillä on hyvä tuntemus haavoittuvien ryhmien tilanteista ja toimintaympäristöistä, mutta resurssien puute on estänyt rakenteellista vaikuttamistyötä. Tutkijat peräänkuuluttavatkin lisäresursseja sosiaalityöhön, jotta Pohjois-Savon hyvinvointia ja elinvoimaa voidaan vahvistaa kestävästi. 
 

Kehittämistä yhteistyöllä hyvinvoinnin ja vaikuttavuuden parantamiseksi

Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia hyvinvointikyselyyn vastanneita pohjoissavolaisia sekä muun Suomen aikuisväestöä, josta oli poistettu pohjoisavolaiset vastaajat. 

Lisätietoja:
Professori Tomi Mäki-Opas, tomi.maki-opas(at)pshyvinvointialue.fi 
Tutkija Tiina Ahonen, tiina.ahonen(at)uef.fi

Politiikkasuositus: 
Ahonen Tiina, Rekola Hanna, Holappa Anna-Sofia, Kinnunen Kati, Mäki-Opas Tomi (2025), Pohjois-Savossa resursoitava rakenteelliseen sosiaalityöhön haavoittuvien ryhmien toimintamahdollisuuksien edistämiseksi

Toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen alkaa

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Hyvinvointialueelle on laadittu yhdenvertaisuuslakiin perustuva henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lain mukaan viranomaisen on lisäksi arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Aiempi, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) toiminnallinen yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu vuosille 2022–2025. Nyt alkavan työskentelyn aikana suunnitelma laajennetaan koskemaan kaikkea hyvinvointialueen toimintaa.  Työskentelyä koordinoi palvelualueiden edustajista koostuva työryhmä. 

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan nykytilan arviointi käyttäen eri tietolähteitä, kuten hyvinvointialueen tilastoja ja raportteja. Henkilöstöä, asiakkaita ja sidosryhmiä osallistetaan kesän ja syksyn aikana kyselyin ja työpajoin. 

Ensimmäisenä toteutetaan kyselyt. Kyselyihin vastaaminen on tärkeää keskeisten tavoitteiden tunnistamiseksi. Kyselyjen linkit julkaistaan hyvinvointialueen julkisilla verkkosivuilla sekä henkilöstön sisäisessä intranetissä. Tiedotamme kun kyselyt ovat auki.

Lisätietoja:
Laila Hytönen 
Hyvinvointikoordinaattori (osallisuus)
HYTE ja osallisuus palveluyksikkö
laila.hytonen(at)pshyvinvointialue.fi   
p. 044 7176 175

Kansainvälistä menoa Pielakodissa – pieni savolaiskylä on saanut osaamista eri puolilta maailmaa

Pienen savolaiskylän kadulla voi kohdata pitkään paikkakunnalla asuneita savolaisia, mutta myös maailman toiselta puolelta tulleita hoitajia. Tänä kesänä Pielavesi, pieni ja rauhallinen kunta Pohjois-Savossa, on saanut kunnon tuulahduksen kansainvälistä elämää, kun ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö Pielakoti työllistää samanaikaisesti seitsemän ulkomaalaistaustaista työntekijää.

60-paikkaisessa yksikössä työskentelee tänä kesänä osaajia Filippiineiltä, Kanadasta, Pakistanista ja Bangladeshista. Osa heistä on työskennellyt Pielakodissa yli vuoden, ja osa on vasta aloittanut tänä kesänä. Pielakodin esihenkilö Kirsi Rajasuo näkee kansainvälisyyden yksikön ehdottomana vahvuutena.

– Meidän ei ole ollut pakko palkata ulkomaalaisia työntekijöitä siksi, ettei suomalaisia työntekijöitä olisi ollut saatavilla. Olemme nimenomaan halunneet heidät meille, koska he rikastuttavat meidän arkea osaamisellaan, kulttuuritaustallaan ja persoonallaan. Tämä on ollut mielestäni myös koko Pielavedelle hyvä asia, Kirsi toteaa.

Pielakodin asukkaat, heidän omaisensa sekä koko työyhteisö ovat ottaneet uudet työntekijät lämpimästi vastaan. Negatiivista palautetta ei ole tullut sanaakaan. Päin vastoin, monen katse kirkastuu, kun tuttu kansainvälinen hoitaja astuu huoneeseen.

Noniin – suomalaisella toteamuksella selviää pitkälle

Filippiiniläinen lähihoitaja Fritzel Cabico on työskennellyt Pielakodissa yli vuoden. Hänelle suurin haaste työssä on ollut Suomen kielen oppiminen. Fritzel on kuitenkin oppinut Suomen kieleen kuuluvia toteamuksia, joilla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

– Koska työskentelemme muistisairaiden kanssa, niin välillä minua puhutellaan vaimon tai tyttären nimellä. Toisinaan saatan olla myös Minttu tai Michelle. Mutta olen oppinut, että kaikkeen voi vastata ”noniin” – se toimii aina, Fritzel nauraa.

Myös lähihoitajat Dyan Rivera ja Jennilyn Chan ovat kotoisin Filippiineiltä, jossa he ovat myös työskennelleet ikääntyneiden parissa. Työ Suomessa onkin ollut tuttua ja luontevaa. Myös heille vaikeinta on ollut suomen kielen oppiminen, mutta Pielakodissa sen oppimiseen on saanut rauhassa aikaa ja kannustusta.

– Työkaverit ovat kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä. On hyvä tunne, kun tietää ettei tarvitse osata kaikkea heti. Opettelemme Suomea hitaasti, mutta varmasti Dyan ja Jennilyn sanovat yhdestä suusta.

Kulttuurien välisistä eroista huolimatta yhteinen sävel on löytynyt

Bangladeshista kotoisin oleva ensihoidon opiskelija Tanim Mahtab pitää siitä, miten Suomessa ikääntyneitä tuetaan tekemään asioita itse.

– Kotimaassani olemme tottuneet siihen, että asiat tehdään ikääntyneiden puolesta, mutta täällä ohjataan ja autetaan niin, että he voivat toimia itsenäisesti. Se on hienoa ja antaa heille mahdollisuuden tehdä asioita haluamallaan tavalla, Tanim kertoo.

Ikääntyneiden oma halu onkin näyttäytynyt huvittavalla tavalla Pielakodissa. Aikaisemmin omatoimisesti sängystä noussut rouva ei ole Tanimin tulon jälkeen siihen enää pystynyt.

– Nykyään rouva ei pääse enää sängystä itse ylös, mikäli nuori ja komea Tanim on työvuorossa. Muina päivinä se kyllä onnistuu. Rouva huutelee Tanimia aina nostamaan hänet ylös, Kirsi nauraa. 

Kanadalainen Joseph Kuchta on myös päätynyt Pielakotiin yli vuosi sitten. Aikaisemmin lomittajana työskennellyt Joseph päätyi opiskelemaan hoiva-avustajaksi oppisopimuksella. Työhön sekä Pielakotiin tykästyneenä hän on päättänyt jatkaa opiskelua lähihoitajaksi saakka.

– Asukkaita kiinnostaa mistä olen kotoisin ja sen myötä myös he myös monesti kertovat omista muistoistaan ja perheestään, jos esimerkiksi lapset ovat asuneet ulkomailla. Vaikka olemme eri maista kotoisin, niin yhdistäviä tekijöitä löytyy aina, Joseph kertoo.

Joseph on myös pyrkinyt luomaan yhteyttä asukkaiden välille, sillä häntä yllätti alkuun, kuinka vähän he olivat vuorovaikutuksessa keskenään.

– Meidän tehtävämme ei ole vain hoitaa, vaan myös tuoda ihmisiä yhteen, hän pohtii.

Kansainväliset työntekijät ovat iso osa Pielakotia

Pakistanista kotoisin oleva ensihoidon opiskelija Abdul Tahir sekä filippiiniläinen lähihoitaja Joy Gabas kuuluvat myös Pielakodin kansainvälisiin työntekijöihin. Kun heiltä sekä muilta kysytään, mikä on ollut parasta työskentelyssä Pielakodissa, vastaavat he kuin yhdestä suusta: Pielakotiin on ollut helppo tulla.

– Yhteisö on lämmin ja ystävällinen, työkaverit mukavia ja esihenkilö tukee ja tsemppaa meitä. Täällä otetaan kansainväliset työntekijät avosylin vastaan, kertovat Fritzel, Dyan, Jennilyn, Tanim, Joseph, Abdul ja Joy.

Kirsi iloitsee siitä, kuinka Pielakodin ulkomaalaiset työntekijät eivät ole jääneet vain työyhteisön sisälle, vaan heidät yhdistetään Pielakotiin myös kylällä.

– Minulta tullaan heti kysymään, onko meille tullut uusia työntekijöitä, kun joku näkee uuden ulkomaalaisen kasvon. Minusta on ihana, että heidät tunnistetaan osaksi meidän porukkaamme, Kirsi kertoo ylpeänä.

Kansainväliset työntekijät ovat viihtyneet Pielavedellä ja Pielakodissa. Heidän mukaansa Pielavedellä ihmiset ovat ystävällisiä ja ilmapiiri turvallinen. Asukkaat moikkaavat kylällä, ja työyhteisö on ottanut kaikki uudet tulijat ilolla vastaan. Yksi miinus Pielavedellä kuitenkin on.

– Pielavesi on pieni, pieni, pieni, vastaavat kaikki nauraen.

​​​​​​​

Hyvinvointialue kutsuu 30–65-vuotiaita naisia kohdunkaulan syövän seulontaan

Kohdunkaulan syövän seulontaan osallistuminen on tärkeä osa naisen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Hyvinvointialue kutsuu 30–65-vuotiaita naisia maksuttomaan seulontatutkimukseen viiden vuoden välein osana valtakunnallista seulontaohjelmaa.

Seulontojen avulla voidaan havaita solumuutokset ajoissa, ennen kuin niistä kehittyy syöpää. Suomessa seulontaohjelman ansiosta kohdunkaulan syövän esiintyvyys on vähentynyt jopa 80 prosenttia.

Kutsu seulontaan lähetetään henkilökohtaisella kirjeellä kotiin. Kirjeessä ilmoitetaan seulonnan ajankohta tai annetaan ohjeet ajan varaamiseksi.   

Seulontoja järjestetään ympäri vuoden kaikissa hyvinvointialueen neuvoloissa. Tutkimustulokset toimitetaan asiakkaalle kirjallisesti noin kahden kuukauden kuluessa. Mikäli tulos edellyttää jatkotutkimuksia, asiakas saa automaattisesti lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Liian moni jättää väliin

Suomen Syöpärekisterin julkaiseman vuoden 2022 vuosiraportin mukaan seulontoihin osallistuminen oli alhaisinta Pohjois-Savossa. Lähes 4 500 naista jätti tulematta seulontaan. Kohdunkaulasyövän seulontaohjelma vuosiraportti 2022 seulonnasta

- Joukkotarkastuksen väliin jättäminen voi tuntua hyvin vähäiseltä asialta, mutta valitettavasti syöpä tai kohdunkaulan syövän esiaste ehtii kehittyä, jos näytteiden väli on liian pitkä. Yksi väliin jäänyt kutsu tarkoittaa, että seuraava tarkastus voi olla vasta kymmenen vuoden päästä. Varhaisvaiheen muutoksia voidaan seurata ja tarpeen mukaan hoitaa ennen kuin muutos kehittyy syöväksi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Palmroth KYSistä kertoo. 

HPV-rokote suojaa papilloomavirustartunnoilta

HPV-rokote antaa tehokkaan ja turvallisen suojan muun muassa kohdunkaulan syöpää vastaan, kun rokotesarja (nuorilla 2 annosta) otetaan oikeaan aikaan – ennen seksielämän aloitusta.

Suomessa valtakunnallinen HPV-rokotusohjelma tytöille alkoi vuonna 2013, ja ensimmäiset rokotetut osallistuvat kohdunkaulansyövän seulontoihin 30-vuotiaina vuonna 2028. 

Poikien rokottaminen alkoi vuonna 2020. Papilloomavirus aiheuttaa osan peräaukon, peniksen sekä pään ja kaulanalueen syövistä (Lähde THL). HPV-rokotuksilla voidaan torjua myös osa näistä syövistä. 

HPV-rokotekattavuus vaihtelee – Pohjois-Savo näyttää esimerkkiä

Vaikka HPV-rokote on erittäin tehokas, sen kattavuus ei vielä ole riittävä valtakunnallisesti.

• Tytöistä noin 80 prosenttia on saanut rokotteen.
• Pojista vain noin 70 prosenttia.

Pohjois-Savossa HPV-rokotteen kattavuus on valtakunnan huippua.

• Tytöistä rokotettu 88 prosenttia. 
• Pojista yli 80 prosenttia.

Mitä useampi nuori saa rokotteen ja mitä useampi aikuinen osallistuu seulontoihin, sitä paremmin kohdunkaulan syöpä voidaan ehkäistä ja havaita ajoissa.

Lue lisätietoa seulontaan osallistumisesta

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistus etenee – valmistelun keskiössä palveluiden saatavuus ja yhteensopivuus

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistus, jonka osana valmistellaan nyt myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistusta. Uudistuksen valmistelu etenee sovitun aikataulun mukaisesti ja tavoitteena on julkaista uudistuksen taustamateriaalit ja päätösehdotukset alkuvuonna 2026.  

Aluehallitus päätti mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksen käynnistämisestä lokakuussa 2024. Tämän uudistuskokonaisuuden konkreettinen aloitus päätettiin ajoittaa toukokuulle 2025. Näin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistustyössä voidaan hyödyntää jo tehtyjä linjauksia ja päätöksiä esimerkiksi erikoissairaanhoidon uudistuksen osalta.  

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksessa tarkastellaan palveluketjua kokonaisuutena lapsista ikääntyneisiin ja pyritään löytämään ratkaisuja, jotka parantavat palveluiden saatavuutta, toimivuutta, vaikuttavuutta ja yhteen sovittamista. Tarkastelussa ovat niin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, palveluiden ohjaus- ja johtamisrakenteet kuin resurssien käyttö. 

Henkilöstön näkemykset mukana valmistelussa

Uudistuksen valmistelua tehdään kahdessa työryhmässä: aikuisten työryhmää vetää Mielenterveys- ja hyvinvointi -palveluyksikön palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk ja lasten ja nuorten työryhmää puolestaan perhepalveluiden palvelualuejohtaja Minna Pitkänen. 

Työryhmien toimintaa ohjaa toimialarajat ylittävä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen ja perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen. Ulkopuolisena arviointiasiantuntijana mukana työskentelyssä on professori, ylilääkäri Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.  

Henkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista ja painopisteistä kartoitetaan kesän aikana ja niitä hyödynnetään työryhmien ja ohjausryhmän työskentelyssä. Tavoitteena on julkaista uudistuksen taustamateriaalit ja päätösehdotukset alkuvuodesta 2026. 
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut koskettavat monia eri asiakasryhmiä ja niiden kehittäminen on koko hyvinvointialueen yhteinen asia. Tavoitteena on rakentaa vaikuttavia ja sujuvia palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeisiin, Jari Saarinen ja Kati Kantanen painottavat.  

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: Palvelujärjestelmän uudistus - Pohjois-Savo

Kotiutusyksikkö toimii jatkossa Kuopion lisäksi myös Koillis-Savon alueella

Kotiutusyksikön toiminta käynnistyy 23.6.2025 alkaen Juankoskella, josta tarjotaan tuetun kotiutumisen palvelua Juankosken, Kaavin, Tuusniemen ja Riistaveden alueen kotiutujille. Toiminta käynnistyy vaiheittain seuraavalla tavalla:

• 23.6. alkaen toiminta käynnistyy 1 vuorossa: Asiakkaille, joilla on tarve kotikäynneille kerran päivässä, voidaan tarjota tuetun kotiutumisen palvelua kello 7–15 välillä. 
• 28.7. alkaen toiminta 2 vuorossa: Asiakkaille voidaan tarjota tuetun kotiutumisen palvelua kello 7–21 välillä. ​​

Palvelun käyttöönottoa laajennetaan koko hyvinvointialueelle vuoden 2025 aikana.

​​​​​​​

​​​​​Tuettu kotiutuminen

Tuetun kotiutumisen palvelu on tarkoitettu sairaalasta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Palvelulla turvataan asiakkaan kuntoutuminen ja jatkohoito hänen kotiympäristössään. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät selviydy kotiutumisesta läheisten tai olemassa olevien palveluiden turvin. 

Tuetun kotiutumisen palvelua voidaan tarjota sekä uusille asiakkaille että tarvittaessa myös säännöllisen kotihoidon asiakkaille, mikäli asiakkaan oma tiimi ei pysty vastaanottamaan asiakasta kotiin (erityisesti ilta- ja viikonloppuajat). 

Käynnit toteutetaan tarpeen mukaisesti kotikäynteinä tai puhelimitse.  

Kotiutumisen tuki voi sisältää esimerkiksi: 

• lääkehoidossa tukemista 
• hoidollisia toimenpiteitä 
• voinnin seurantaa 
• apuvälinetarpeen arviointia 
• kuntouttavien harjoitteiden ohjaamista 
• kotona pärjäämistä tukevien apujen arviointia 

Palvelun kesto ja asiakasmaksu  

• Lyhytaikaista, kestoltaan pääsääntöisesti 1–14 päivää 
• Hinta 16,40 € / käynti. Laskutetaan enintään 2 käyntiä / vrk. 

Asiakkaaksi ohjaudutaan terveydenhuollon ammattihenkilön (esim. kotiutushoitaja) yhteydenoton kautta.

Hyvinvointialueen tammi-toukokuun toteuma 15,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui maanantaina 16. kesäkuuta käsittelemään vuoden 2025 tammi-toukokuun talouden toteumaa ja investointisuunnitelmia. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tammi-toukokuun 2025 tilikauden ylijäämä on 15,1 miljoonaa euroa (huhtikuussa 2025 vastaava luku oli 17,3 miljoonaa euroa). Kustannusten kasvu on saatu edelleen pidettyä maltillisena, sillä toimintakulut ovat kasvaneet tammi-toukokuussa vain 1,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Maksutuotot ovat kasvaneet 6,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

Talous pysyy kuitenkin edelleen kireänä. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä vuosilta 2023 ja 2024 yhteensä 128,5 miljoonaa euroa.

Investointisuunnitelma vuodelle 2026 jätettiin pöydälle ja käsitellään syksyllä 2025. Sen sijaan alustavat investointisuunnitelmat vuosille 2027–2030 hyväksyttiin. Investointisuunnitelmassa vuosille 2027–2030 uudet taseinvestoinnit ovat 142,2 miljoonaa euroa, josta rakennusten osuus on 19,0 miljoonaa euroa, laitteiden ja kaluston osuus 82,6 miljoonaa euroa ja ICT:n osuus 40,6 milj. euroa. Pelastuslaitoksen osuus investoinneista on 11,5 miljoonaa euroa.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastamisen jälkeen.

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan maanantaina 16. kesäkuuta viime vuoden tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen. Kokouksessa käsiteltiin myös tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus vuodesta 2024. Lisäksi aluevaltuusto sai tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta 2025 sekä talousennusteen vuodelle 2025 näiden lukujen pohjalta.

Vuoden 2024 tilinpäätös: 67,8 miljoonaa euroa alijäämää

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tillinpäätös vuodelta 2024 on noin 67,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden alijäämät olisi katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mihin Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pysty. Aluevaltuuston 16.12.2024 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä.

Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. Vuonna 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön kokonaistyöpanos oli 11 782 henkilötyövuotta (12 905 henkilöä). Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Naisia hyvinvointialueen henkilöstöstä oli 81 prosenttia ja miehiä 19 prosenttia. Vakituista henkilöstöä oli 73 prosenttia ja määräaikaisia 27 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli 18,3 päivää per henkilö.

Talous ylijäämäinen tammi–huhtikuussa 2025 – talouden tasapainottaminen jatkuu

Tammi-huhtikuun 2025 aikana Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous on ollut 17,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on merkittävä parannus verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin alijäämää kertyi 14,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat tammi–huhtikuussa 13,8 prosenttia (10,9 miljoonaa euroa), mihin vaikutti vuoden alussa voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset. Toimintamenojen kasvu pysyi maltillisena – nousua oli 1,6 prosenttia eli 7,8 miljoonaa euroa.

Vaikka alkuvuoden tulos on positiivinen, koko vuoden 2025 talousennuste on noin 17 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä on kuitenkin linjassa aluevaltuuston 5. toukokuuta hyväksymän muutostalousarvion kanssa, jossa vuoden 2025 alijäämäksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä vuosilta 2023 ja 2024 yhteensä 128,5 miljoonaa euroa.

• Tutustu kokousmateriaaleihin verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan

Aluevaltuustossa 16.6. vuoden 2024 tilinpäätös ja henkilöstökertomus

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan maanantaina 16. kesäkuuta viime vuoden tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen. Kokouksessa käsitellään myös tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus vuodesta 2024. Lisäksi aluevaltuusto saa tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta 2025 sekä talousennusteen vuodelle 2025 näiden lukujen pohjalta.

Aluevaltuuston kokous alkaa kello 10.00 ja se pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan M-rakennuksen auditoriossa osoitteessa Puijonlaaksontie 2. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä. Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus. 

• Katso aluevaltuuston kokoonpano
• Tutustu kokouksen esityslistaan verkkosivuillamme 

Asiakaspalautteen kerääminen laajenee tekstiviestikyselyihin

Maanantaista 16.6.2025 alkaen palautetta kerätään tekstiviestikyselyllä. Kysely lähetetään osalle täysi-ikäisistä asiakkaista, jotka ovat antaneet luvan sähköiseen asiointiin. Palautteen antaminen on helppoa ja vaivatonta – vain muutama klikkaus älypuhelimella riittää. 

Tekstiviestikyselyn tavoitteena on tehdä palautteen antamisesta mahdollisimman helppoa ja vaivatonta asiakkaalle. Hyvinvointialueelle palautteet tarjoavat arvokasta tietoa, jonka avulla palveluita voidaan kehittää ja suunnata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Missä palveluissa tekstiviestikysely otetaan käyttöön?

Asioinnin jälkeen asiakas voi saada kahden vuorokauden sisällä tekstiviestin, jossa on linkki lyhyeen palautekyselyyn. Tekstiviestejä lähetetään aluksi seuraavien palveluiden asiakkaille:

• Yhteispäivystys KYS
• Naistentaudit ja synnytykset KYS
• Päihdepsykiatria KYS

Tekstiviestikysely laajenee myöhemmin myös muihin hyvinvointialueen palveluihin.

Mistä numerosta tekstiviesti tulee ja mitä se sisältää?

Tekstiviesti lähetetään numerosta 12181, ja se sisältää seuraavan viestin:

”Kiitos asioinnistasi! Anna palautetta saamastasi palvelusta vastaamalla lyhyeen kyselyyn. Linkki kyselyyn. Terveisin Pohjois-Savon hyvinvointialue.”

Mitä kyselyssä kysytään?

Kyselyssä asiakas arvioi asteikolla 0–10 kuinka todennäköisesti hän suosittelisi palvelua läheiselleen. Mahdollista on myös antaa avointa palautetta. Lisäksi kysytään muutamia väittämiä, jotka pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksiin.

Kysely on turvallinen, maksuton ja vapaaehtoinen. Linkki toimii vain älypuhelimella. Kysely lähetetään vain täysi-ikäisille asiakkaille, jotka ovat hyväksyneet sähköisen asioinnin.

Palautetta voi antaa myös verkkosivujen kautta. Verkkosivulla on kaksi palautelomaketta:

• Palautetta palvelusta – Lomake palautteen antamiseen suoraan siihen yksikköön, jossa asiakas asioi.
• Yleinen palaute – Lomake yleisen palautteen antamiseen hyvinvointialueen toiminnasta. Lomakkeella voi myös pyytää yhteydenottoa palautteeseen liittyen.

Kaikki palautteet käydään läpi säännöllisesti osana palvelujen kehittämistä.

Sinun näköistäsi lääkärintyötä – ikääntyneiden palveluissa yhdistyvät vapaus, vastuu ja yhteistyö

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden lääkärit tekevät työtä, jossa yhdistyvät vapaus, vastuullisuus ja yhteistyö muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Työ ikääntyneiden palveluissa on monipuolista, itsenäistä ja liikkuvaa lääkärintyötä, jossa potilas kohdataan hänen omassa kodissaan tai asumisyksikössä. Lisäksi työhön voi kuulua vastaanottotyötä alueen geriatrisilla poliklinikoilla.

Nyt toimintaa kehitetään kerralla ja kunnolla, kun ikääntyneiden palveluihin haetaan 15 uutta lääkäriä. 

Taustalla on hyvinvointialueen järjestämissuunnitelma, joka ohjaa kehittämään toimintaa siten, että ikääntyneen heikentyvä kunto havaittaisiin ajoissa ja siihen olisi mahdollista vaikuttaa. Ennestään tuttu muistipoliklinikkatoiminta on jo laajentunut geriatrisiksi keskuksiksi ja ikääntyneiden palveluiden geriatrit ovat päivittäin sosiaali- ja terveyskeskusten konsultoitavissa.

Tavoitteena on jatkossa myös turvata kaikille kuntouttavien arviointijaksojen, säännöllisen kotihoidon tai asumispalvelujen asiakkaille tasalaatuinen ja riittävä lääkäripalvelu, joka tukee iäkkään arkea ja kotona pärjäämistä.

– Kahden uuden ylilääkärin myötä pääsemme entistä tiiviimmin kehittämään toimintamalleja ja tukemaan kaikkia meillä työskenteleviä ammattilaisia. Meillä on selkeä suunta, intoa ja osaamista. Tämä joukko kasvaa nyt kohti yli 30 lääkärin yhteistä kokonaisuutta. Etsimmekin seuraavaksi osaavia ja hyviä tyyppejä meille työkavereiksi toimintamme laajentuessa, kertoo ikääntyneiden palveluiden vastaava ylilääkäri Heli Mattila.

Itsenäistä ja ihmislähtöistä lääkärin työtä

Lääkäri Ilkka Sillanpää ja geriatri Marika Suominen tietävät, mistä puhuvat, kun kehuvat omaa työtänsä vuosien kokemuksella.

– Tässä työssä korostuu itsenäisyys. Saan tehdä töitä omalla tyylillä ja rytmillä. Työpäivä ei ole kellontarkka, kertoo Ilkka Sillanpää, joka työskentelee pääasiassa kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä Kuopion Saarijärven ja Männistön alueella.

Samaa korostaa myös Marika Suominen, joka geriatriksi valmistumisen jälkeen on työskennellyt myös muistipoliklinikalla sekä kotihoidon kuntouttavien arviointijaksojen parissa. 

– Tämä on ihmisläheistä ja kokonaisvaltaista työtä. Tässä on mukavasti haastetta. Mutta tykkään itse siitä, että on ongelmia, mitä ratkaista ja siitä tulee hirveän hyvä mieli, kun saa potilaan asioita hoidettua.

Vaikka työtä tehdään itsenäisesti, kukaan ei ole yksin. Moniammatillinen yhteistyö hoitajien, kuntoutuksen ja muistin asiantuntijoiden ja muiden lääkärien kanssa on tiivistä ja matalan kynnyksen tukea on aina saatavilla.

– Meillä on lämminhenkinen ja rento työyhteisö, jossa saa olla oma itsensä. Ei ole turhaa hierarkiaa. Apua saa ja kysyä voi aina – myös niitä niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä, Marika kertoo hymyillen.

Työn sisältöön saa vaikuttaa itse 

Lääkärin työtä kehitetään aktiivisesti yhdessä ikääntyneiden palveluissa. Yhteisiä tapaamisia on viikoittain ja työn sisältöön voi vaikuttaa omien toiveiden, taitojen ja tarpeiden kautta.

– Meiltä kysytään säännöllisesti toiveita omasta työn sisällöstä. Se on hienoa, Marika kertoo.

Lisäksi erikoistuvat lääkärit saavat viikoittaista ohjausta ja kokeneet lääkärit osallistuvat aktiivisesti uusien kollegoiden perehdyttämiseen. Työssä on myös mahdollisuus etäpäiviin ja puhelinkiertoihin, mikä lisää joustavuutta arkeen.

Ilkka ja Marika kuvailevat työyhteisöä tiiviiksi ja helposti lähestyttäväksi. Yhteishenki ei kuitenkaan rajoitu vain työasioihin. Tiimi järjestää tyhy-toimintaa ja myös vapaa-ajalla pidetään yhteyttä ja tehdään asioita yhdessä.

Työkaverit ja työnsisältö ajoivat takaisin ikääntyneiden palveluihin

Vaikka Ilkalle ja Marikalle on kertynyt lyhyitä työpätkiä myös terveyskeskuksessa ja yksityisellä puolella, niin molemmat ovat silti palanneet takaisin ikääntyneiden pariin. Ja syyt ovat selkeät.

– Tykkään miettiä ja hoitaa ikääntyneisiin liittyviä asioita. Ne ovat haastavia, mutta se on tämän työn suola. Mielestäni juuri tässä työssä on jatkuvuutta ja pääsen näkemään ihmisen elämänvaiheita sieltä elämänkaaren lopusta, Ilkka kertoo.

Vaikka potilaat ovat usein monisairaita, työssä on tilaa myös huumorille ja kepeydelle.

– Koen, että meidän työmme ei ole niin virallista ja tästä löytyy paljon huumoria. Asiat ovat vakavia ja asiakkaat voivat olla hyvinkin sairaita, mutta tietyllä tapaa tästä löytää hyvin myös ilot ja lämpimät asiat sen vastapainoksi, Ilkka pohtii.

– Minulle tämä työ on vetovoimaista. Vaikka työskentelemme ikääntyneiden kanssa, niin koen, että tämä on ihan nuorekasta työtä, Ilkka jatkaa naurahtaen.

– Minä taas tulin takaisin, kun tuli ikävä työkavereita. Meillä on niin hyvä porukka, ja työ on mielenkiintoista ja mukavaa, Marika summaa.

Haluatko sinä osaksi Ilkan ja Marikan työyhteisöä?

Haemme nyt 15 uutta lääkäriä kasvavaan tiimiimme. Haku Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden avoimiin lääkärin tehtäviin käynnistyy maanantaina 16.6.2025.

Lue lisää ja jätä hakemus osoitteessa https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/uudet-virat-erikoislaakareita-ja-laakareita-pohjois-savon-hyvinvointialueen-geriatrisiin-palveluihin-667297/

Liikkuva sairaala laajenee ja kehittyy nopeasti Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen liikkuva sairaala jatkaa kasvuaan. Toukokuun alussa toiminta laajeni Pielavedelle, ja uusi yksikkö tuo sairaalatasoista hoitoa nyt myös Pielaveden, Keiteleen, Vesannon ja Tervon alueiden asukkaille. Vastaanotto on ollut erinomainen: yhteydenottoja on tullut runsaasti niin osastoilta kuin kotihoidosta ja asumispalveluistakin.

– Alueen kotihoidon ja asumispalveluiden yksiköissä on iloittu siitä, että nyt on saatavilla sairaanhoidollista tukea arkeen ja hoidon tarpeen arvioon. Tällaiselle palvelulle on selvästi ollut tarvetta, kertoo Iisalmen ja Pielaveden liikkuvan sairaalan esihenkilö Leena Holopainen.

Potilas saa sairaalatasoista hoitoa kotiinsa

Liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin. Potilas voi esimerkiksi saada kotonaan suonensisäistä antibioottihoitoa, punasolutankkauksia tai palliatiivista hoitoa. Ilman liikkuvaa sairaalaa nämäkin hoidot olisivat vain osastohoidossa mahdollisia. 

Liikkuvan sairaalan hoitojaksot ovat pääasiassa lyhyitä ja niiden pituus määräytyy potilaan tarpeen mukaan. Potilaat tulevat palvelun piiriin terveydenhuollon ohjaamina.

– Meille ohjautuu potilaita muun muassa vuodeosastoilta, päivystyksistä, kotihoidosta ja asumispalveluyksiköistä. Liikkuva sairaala voi jatkaa hoitoa kotona, kun potilas ei enää tarvitse ympärivuorokautista sairaalahoitoa, mutta tarvitsee edelleen lääketieteellisesti vaativaa hoitoa, Leena Holopainen kertoo.

Työ liikkuvassa sairaalassa on monipuolista ja vastuullista. Sairaanhoitajat työskentelevät pääosin itsenäisesti potilaiden kotona. He suunnittelevat itse päivänsä, arvioivat potilaiden vointia ja tekevät tarvittavia hoitotoimenpiteitä.

– Tässä työssä tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, hyviä kädentaitoja ja kykyä reagoida nopeasti, jos jokin tilanne herättää huolta. Lisäksi pitää pystyä toimimaan empaattisesti ja rauhallisesti erilaisissa kodeissa ja elämäntilanteissa, kuvailee Iisalmen liikkuvan sairaalan sairaanhoitaja Johanna Pitkänen.

Työ vaatii kokemusta – mutta antaa paljon

Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajat työskentelevät laajalla alueella ja he voivat ajaa jopa 70 kilometriä potilaan kotiin. Sairaanhoitajalla voi olla päivässä jopa 10–12 käyntiä, jos välimatkat ovat lyhyitä eli potilaat asuvat lähellä toisiaan. Potilaat ovat pääasiassa yli 18-vuotiaita, suurimmaksi osaksi työikäisiä.

Työtä tehdään pääasiassa yksin potilaan kotona, joten se ei ole ihanteellisin vastavalmistuneelle sairaanhoitajalle. Kokemus näkyy siinä, miten hoitajat osaavat havainnoida potilasta, arvioida tilanteita ja tehdä päätöksiä itsenäisesti sekä organisoida hoitoa.

– Meillä Iisalmessa työskentelee sairaanhoitajia, joilla on kokemusta osastoilta, päivystyksestä ja ensihoidosta. Tämä ei ole helpoin työ, mutta se on erittäin merkityksellinen. Potilaat antavat työntekijöille paljon kiitosta, joka on yksi motivaattoreista tässä työssä, Leena Holopainen sanoo.

Yksi kasvava potilasryhmä on palliatiiviset ja saattohoitopotilaat. Liikkuva sairaala tukee heitä ja heidän läheisiään loppuelämän hetkissä potilaan omassa kodissa. 

– Teemme ensikäynnillä kattavan tilanteen kartoituksen ja rakennamme tuen sen mukaan. Kotisaattohoito on aina yhteistyötä omaisten kanssa, ja sen ytimessä on kivunlievitys ja hyvän olon varmistaminen potilaalle, Johanna Pitkänen kertoo.

Pielavedellä toiminta on lähtenyt hienosti käyntiin

Pielaveden yksikössä palvelua tarjotaan toistaiseksi kello 8–16 välisenä aikana, mutta tavoite on laajentaa toimintaa kahteen vuoroon, jolloin palvelua voi saada kello 21 saakka. Tulevaisuudessa liikkuva sairaala tekee paljon yhteistyötä alue-ensihoidon kanssa, etenkin haja-asutusalueilla.

– Liikkuva sairaala on tällä hetkellä hienossa kehitysvaiheessa. Täällä saa tehdä työtä, jolla on merkitystä ja johon voi itse vaikuttaa. Meillä on hyvä ilmapiiri ja vahva halu kehittää toimintaa yhdessä, Leena Holopainen kertoo.

Pielaveden uudet työntekijät ovat olleet perehtymässä toimintatapoihin Iisalmessa. Kesän aikana yksikkö keskittyy yhteistyökumppaneiden löytämiseen ja alueen ammattilaisille tiedottamiseen.

– Meillä on koko hyvinvointialueella hyvä moodi liikkuvassa sairaalassa. Yhteistyö eri yksiköiden välillä on tiivistä ja toimintatapoja yhtenäistetään. Näin saamme varmistettua, että palvelu on tasalaatuista ja toimii joka puolella samalla tavalla, Leena Holopainen kertoo.

Hyvä työpaikka, jossa saa positiivista palautetta

Sekä Leena Holopainen että Johanna Pitkänen painottavat liikkuvan sairaalan työyhteisön vahvuutta. Työtä tehdään suurella sydämellä ja yhdessä kehittäen.

– Tämä on todella hyvä työpaikka sairaanhoitajalle, jolla on kokemusta ja halu tehdä vastuullista ja merkityksellistä työtä. Meillä saa käyttää omaa osaamistaan laajasti ja kehittää toimintaa eteenpäin, Leena Holopainen lupaa.

– Ja meillä on ihan huippu kollegat! On ilo tehdä tätä työtä tässä porukassa. Palautetta tulee myös paljon potilailta ja se lähes pelkästään positiivista. Se kertoo, että teemme oikeita asioita, Johanna Pitkänen lisää.

Kun tulevana syksynä liikkuvan sairaalan toiminta laajenee vielä seudullisesti Tuusniemen, Kaavin, Riistaveden ja Vehmersalmen alueille, on käytännössä koko hyvinvointialue liikkuvan sairaala palveluiden piirissä. Myös tämän kokonaisuuden toiminnan käynnistymistä odotetaan niin alueen asukkaiden kuin ammattilaistenkin toimesta. Tämä tarkoittaa myös lisää rekrytointeja.

– Välillä mietin, että miksi kaikki eivät halua tehdä tätä, Johanna Pitkänen hymyilee.

Lue lisää liikkuvan sairaalan toiminnasta täältä: https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/liikkuva-sairaala-tuo-sairaalatasoisen-hoidon-potilaan-kotiin