Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 6.2.2023 Uutinen

    Aluehallitus päätti käynnistää ikääntyneiden asumispalvelujen kilpailutuksen

    Aluehallitus kokoontui maanantaina 6.2.2023 Iisalmessa Terveyskeskuskampuksella Kampus Pulssissa.

    Aluehallitus päätti kokouksessaan käynnistää ikääntyneiden asumispalvelujen hankinnan kilpailutuksen ja valtuutti Sansian tekemään hankintapäätöksen sekä tekemään hankintaan liittyvät sopimukset. Hankinnan arvo on noin 86 miljoonaa euroa vuodessa ja neljän vuoden hankintakautena 345 miljoonaa euroa. 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on siirtynyt sisällöltään ja kustannustasoltaan hyvin erilaisia ikääntyneiden asumispalvelujen sopimuksia. Ikääntyneiden asumispalveluiden hankinta on tarpeen hyvinvointialueen asumispalveluiden sisältöjen sekä toteuttamistapojen yhtenäistämiseksi. 

    Erityispalveluiden toimilinjajohtajan viransijaisuus ja uudet virat

    Aluehallitus valitsi erityispalveluiden toimilinjajohtajan viransijaisuuteen ajalle 13.2−27.8.2023 hallintoylilääkäri, erikoislääkäri, dosentti Sami Remeksen. Palkka on erityispalveluiden toimilinjajohtajan kokonaispalkka 10 810 euroa.

    Aluehallitus vahvisti hyvinvointialueen virkojen ja tehtävien kelpoisuusehdot. Lisäksi aluehallitus päätti uusien virkojen perustamisesta ja liitti hyvinvointialueen kelpoisuusluetteloon uusien virkojen kelpoisuusehdot. 

    Aluehallituksen kokouksen esityslistan asiakohdat päätettiin esitysten mukaan.

    Kokousaineisto
     

  2. 3.2.2023 Uutinen

    Kaupan alan lakko voi vaikuttaa Servican ateriapalveluihin 6.2.2023 alkaen

    Palvelualojen ammattiliitto PAM on antanut kaupan alalle lakkovaroituksen, joka kohdistuu ensi viikon alusta alkaen useisiin alan varastoihin ja toimipaikkoihin. 

    Toteutuessaan lakko aiheuttaa todennäköisiä tuotepuutteita elintarviketoimituksiin, mikä voi aiheuttaa muutoksia Servican ruokalistoille. Asiakkaiden tuotetilausten toimituksessa voi myös olla puutteita ja tuotemuutokset ovat mahdollisia. Puuttuvat tuotteet korvataan ensisijaisesti vastaavilla tuotteilla tai toimittamatta jääneet tuotteet hyvitetään asiakkaille.

    Toistaiseksi kaupan alan lakko ei vaikuta Servican muihin palveluihin. Myös muut ammattiliitot ovat antaneet lakkovaroituksia, jotka voivat vaikuttaa toteutuessaan Servican palveluihin laajemmin.

    Seuraamme tilanteen kehittymistä ja tiedotamme lisää tarpeen mukaan.

    Ystävällisin terveisin
    Servica Oy

  3. 31.1.2023

    Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) maksatusaikataulun tarkennus

    1.1.2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöönotetun palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän (PSOP) maksuaikataulu muuttuu. Käytössä olevien taloushallinnon ja PSOP-järjestelmän yhteensovittamisessa ei voida varmistua siitä, että toimittajille aiemmin luvattu maksuaikataulu voisi toteutua. Palveluntuottajille maksupäivä toteutuu viimeistään kuun 14. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Pahoittelemme muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa.

    Oheisessa tiedostossa on palveluntuottajille suunnattu erillinen laskutuksen ohjeistus:

    Laskutuksen ohjeistus (PDF-tiedosto)

    Kehitämme järjestelmiä edelleen muun muassa saamamme palautteen perusteella. Yhtenä selvitettävänä jatkokehityskohteena on järjestelmän ominaisuus, joka mahdollistaisi maksamisen kaksi kertaa kuukaudessa.

    Lisätietoja:
    Riikka Kilpeläinen, projektityöntekijä
    riikka.kilpelainen@pshyvinvointialue.fi 

  4. 26.1.2023 Tutkimus

    Hoikan ulostetta ylipainoisille – DIFTOB-tutkimus

    Tutkimuksessa selvitetään hoikalta henkilöltä saadun ulosteensiirron ja ravitsemuksen yhteisvaikutuksia ylipainoisten henkilöiden terveyteen. 

    Tutkimus suoritetaan yhteistyössä Kuopion yliopistollisen sairaalan, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopiston, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (Päijät-Hämeen keskussairaala) ja Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiön kanssa. Tutkimus toteutetaan vuosina 2022–2024. 

    Tutkimus kestää vuoden ajan. Tutkittavat satunnaistetaan kahteen ryhmään, joista toinen saa ulosteensiirron laihalta henkilöltä. Toinen ryhmä saa valeulosteensiirron. Ulosteensiirtoryhmään otetaan kaksi kertaa enemmän tutkittavia kuin valeulosteensiirtoryhmään. Molemmissa ryhmissä tutkimukseen osallistumisen vaiheet ovat samanlaiset.

    Henkilö saattaa sopia tutkimukseen, jos 

    • painoindeksi (BMI) on vähintään 30 kg/m2
    • ikä 18–75 -vuotias. 

    Henkilöllä ei saa olla:

    • tyypin 1 diabetesta
    • tyypin 2 diabetesta, jonka hoitona on
      • Insuliini tai muu pistettävä diabeteslääkitys
      • semaglutidi, (Rybelsus®), kanagliflotsiini (Invokana®), ertugloflotsiini (Steglatro®), dapagliflotsiini (Forxiga®) tai empagliflotsiini (Jardiance)
    • lihavuusleikkaus tehtynä tai leikkausarviota tulossa
    • muuta maksasairautta kuin rasvamaksatauti

    Kaikille osallistujille annetaan samanlainen ravitsemusohjaus. Ravitsemusterapeutin ohjauskertoja ja niitä edeltävästi täytettäviä ruokapäiväkirjoja on neljä kertaa. Ulosteensiirto tai valeulosteensiirto annetaan mahalaukun tähystyksen yhteydessä ohutsuolen alkuosaan tutkimuksen alussa kerran. Maksaa kuvannetaan ultraäänellä kolmesti, verikokeita otetaan neljä ja ulostenäytteitä kuusi kertaa vuoden aikana. Tutkimuksen kyselylomakkeita täytetään neljästi. Fyysistä aktiivisuutta seurataan aktiivisuusrannekkeella noin 13 viikon ajan tutkimuksen alussa ja kaksi viikkoa tutkimuksen puolivälissä ja lopussa. Tehdyistä tutkimuksista annetaan kattava palaute tutkimuksen lopussa. 

    Tutkimuksen ajankohdan voi valita joustavasti esim. loma-ajankohdat huomioiden. Seuraavat tutkittavat aloittavat tutkimuksessa helmikuussa 2023.

    Ilmoittautuminen tutkimukseen klo 12.00–15.00 tutkimushoitaja Matti Laitiselle puh. 044 717 2563 tai sähköpostilla matti.laitinen(at)uef.fi. 

    Tutkimuksesta vastaa Kuopiossa professori Ursula Schwab (ursula.schwab(at)uef.fi) ja päätutkijana toimii erikoislääkäri Milla-Maria Tauriainen (milla-maria.tauriainen(at)pshyvinvointialue.fi).
     

  5. 25.1.2023 Uutinen

    Aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä

    Aluehallitus päätti kokouksessaan 25.1.2023 käynnistää Pohjois-Savon hyvinvointialueella lakisääteisen yhteistoimintamenettelyn. Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen on käsitelty yhteistoiminnallisesti henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa yhteistoimintaelimen kokouksessa 18.1.2023. 

    Yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään työtehtäviin ja hyvinvointialueen organisointiin ja palveluihin liittyviä muutoksia eikä suunnitteilla ole tässä vaiheessa henkilöstövähennyksiä.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on aloittanut uutena työnantajana 1.1.2023 alkaen noin 12 200 työntekijälle. Suurin osa henkilöstöstä on siirtynyt liikkeenluovutuksella pääosin entisissä työtehtävissään ja -yksiköissään luovuttavien organisaatioiden rakenteiden mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyjen tavoitteena on rakentaa organisaatio, joka rakentuu hyvinvointialueen toimialojen mukaisesti sekä järjestää palveluja uudella tavalla. 

    Hyvinvointialueen palveluverkko perustuu alkuvaiheessa kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyneisiin rakenteisiin. Valmistelun aikana on tunnistettu muutostarpeita, jotka edellyttävät palvelutarpeen ennakointia ja työtehtävien yhteensovittamista. Tavoitteena on asiakkaan palvelupolkujen yhtenäistäminen ja sujuvoittaminen sekä työvoiman riittävyyden turvaaminen. Tavoitteena on saavuttaa kestävä ja tasapainoinen toiminta ja talous, jotka turvaavat palvelu- ja uudistumiskyvyn. 

    Lisätietoja:   
    Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi, p. 050 373 3540  
    Henkilöstöjohtaja Mari Antikainen, mari.antikainen@pshyvinvointialue.fi. p. 044 718 6401
     

  6. 25.1.2023 Uutinen

    Avustusyhteistyö käynnistynyt hyvinvointialueella

    Hyvinvointialueen ensimmäinen avustushaku tuotti 45 hakemusta. Asiakaskokemusjaosto otti hakemukset selvitettäväksi ja linjasi työskentelyn jatkoa.

    Hyvinvointialueen avustustoimintaan on budjetoitu 950 000 euroa, josta noin kaksikolmasosaa jaetaan ensimmäisen hakukierroksen perusteella ja loput myöhemmin keväällä. Avustuslajeja on kaksi kumppanuusavustus sekä toiminta- ja innovaatioavustus. Kumppanihaussa oli haettavana hyvinvointialueen avustukset yleishyödyllisille toimijoille. Hakijoina pystyivät olemaan rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt, sekä neljännen sektorin toimintaryhmät.

    Avustusten käsittely etenee kohti asiakaskokemusjaoston päätöksentekoa maaliskuussa ja huhtikuun alussa avustukset saadaan jakoon avustuksen saaneille. Ennen päätöksentekoa kriteerit parhaiten täyttävistä avustuksista käydään neuvottelut tarpeen mukaan hakijan, sidosryhmien ja hyvinvointialueen viranhaltioiden kanssa.

    - Ensimmäinen haku antaa meille valmistelijoille merkityksellistä tietoa kolmannen sektorin toimijakentästä ja avustustarpeista. Vain käytännön avulla pystymme suuntaamaan yhteistyötä esimerkiksi kuntien kanssa, toteaa Anne Aholainen, osallisuus- ja järjestötoiminnan valmistelija.

    Hyvinvointialue tekee avustusperusteista yhteistyötä tukeakseen sellaista yleishyödyllistä toimintaa, joka edistää pohjoissavolaisten ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Avustuksen myöntämiselle on asetettu kriteerit.

    Avustettavan toiminnan tulee olla hyvinvointialueen strategian mukaista ja tukee hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Toiminnan on oltava avointa kaikille Pohjois-Savon asukkaille ja toiminta on konkreettisesti ulotettava oman paikkakunnan rajojen yli.

    - Yleishyödyllisten toimijoiden väliselle yhteistyölle on annettu painoarvoa. Esimerkiksi yli kuntarajojen tehtävä toiminta vaatii verkostoitumista. Tämä on ollut selkeästi uutta ajattelua hakijoille, Aholainen kertoo.

    Uudesta kevään hakukierroksesta sekä vuoden 2024 avustustoiminnan suunnittelusta tiedotetaan, kun ensimmäisen hakukierros on saatu maaliskuussa päätökseen.

  7. 24.1.2023 Uutinen

    Tule mukaan KYS kuvantamiskeskuksen asiakasraatiin

    Nyt sinulla on mahdollisuus päästä kehittämään KYSin röntgenpalveluita asiakkaan näkökulmasta. Kuopion yliopistollisen sairaalan Kuvantamiskeskuksen asiakasraati aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2023. Asiakasraati on osallistava keskustelu- ja kehittämistyöryhmä, jonka jäsenenä sinun on mahdollista päästä aidosti vaikuttamaan toimintaamme muiden raatilaisten kanssa.

    KYSin Kuvantamiskeskukseen kuuluvat Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, Kliininen neurofysiologia, Radiologia sekä Patologia. Asiakasraadin ensimmäinen toimintavuosi rajataan koskemaan radiologian yksikköä, johon kuuluvat muun muassa röntgen-, ultraääni-, angiografia-, tietokonetomografia- sekä magneettitutkimukset. Asiakasraatitoiminnan tavoitteena on parantaa palveluidemme viestintää, toiminnan sujuvuutta sekä selkeyttää opasteita ja ohjeita.

    Asiakasraati

    • muodostuu röntgenin palveluita käyttävistä tai heidän läheisistään/omaisistaan
    • on määräaikainen, kesto radiologian osalta vuoden, mahdollisuus jatkaa seuraavalle kaudelle
    • kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana, tapaamisaika kaksi tuntia klo 16-18
    • tapaamispaikka KYS pääsairaalan tiloissa
    • jäsenille maksetaan matkakulukorvaus julkisen kulkuneuvon mukaisesti, tapaamisissa kahvitarjoilu

    Ilmoittaudu 29.1.2023 mennessä!
    ​​​​​​​Vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen hanne.parviainen@pshyvinvointialue.fi
    Hakemuksen sisältö: nimi, yhteystiedot ja lyhyt perustelu, miksi olet kiinnostunut asiakasraatitoimintaan osallistumisesta.

    Lisätietoja: Apulaisosastonhoitaja, röntgenhoitaja Hanne Parviainen. Asiakasraatitoiminta toteutetaan osana YAMK-opinnäytetyötä.

  8. 23.1.2023 Uutinen

    Psykiatriatalon uudeksi nimeksi tulee Lainesairaala

    Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alueelle rakenteilla olevan psykiatrian uudisrakennuksen nimeksi on valittu Lainesairaala.

    Aiemmin Psykiatriatalona tunnetulle rakennukselle haettiin nimeä viime syksynä avoimella nimikilpailulla. Ehdotuksia tuli yhteensä 1606. Lainetta ehdotti nimeksi neljä osallistujaa.

    Nimen valinnut työryhmä painotti valinnassaan asiakasnäkökulmaa. Uudisrakennuksen nimeksi haluttiin erikoisalaa korostamaton selkokielinen suomen kielen sana, joka on helppo ymmärtää, lausua ja muistaa. Lisäksi nimen pitää sopia KYSin muiden sairaalarakennusten nimeämistapaan.

    Laineen voi sanana nähdä kuvaavan uuden rakennuksen julkisivussa kiertävää taideteosta. Symbolisesti se kuvaa ihmisen elämänkulussa laineen lailla kulkevia tunnetiloja ja mielenliikkeitä.

    Nimikilpailun palkintona ollut sadan euron ravintolalahjakortti arvottiin voittajaehdotuksen tehneiden kesken.

    Ensi vuonna valmistuva Lainesairaala palvelee koko Pohjois-Savoa

    Lainesairaalaan sijoittuvat Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut, jotka nyt toimivat useissa eri toimipaikoissa Kuopion alueella.

    – Saman katon alla toimiminen lisää mahdollisuutta yhteistyön tiiviimpään kehittämiseen niin omien yksiköittemme välillä kuin yhteistyössä somatiikan kanssa. Tästä uskon tulevan monenlaista etua palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen. Uusia terveitä tiloja on myös kaivattu. Uskon, että pääsääntöisesti odotukset Lainesairaalaan siirtymistä kohtaan ovat toiveikkaat ja myönteisesti odottavat, kertoo mielenterveyspalvelujen palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk.

    Uudisrakennukseen tulee kahdeksan kerrosta. Vuodeosastoilla on 77 sairaansijaa ja potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Lainesairaalasta tulee tunneliyhteydet pääsairaalaan ja Kaarisairaalaan.

    Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin käynnistämä hanke jatkuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallinnoimana. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 48 miljoonaa euroa ja laajuus 15 000 bruttoneliömetriä.

    – Hanke etenee budjetin ja kokonaisaikataulun mukaisesti. Rakennustyöt valmistuvat keväällä 2024, toteaa kiinteistöjohtaja Petri Pyy.

  9. 20.1.2023 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialue mukana kansallisen vaikuttavuuskeskuksen valmistelussa

    Vaikuttavuustyö parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuutta ja asiakkaiden elämänlaatua

    Suomeen syntyy sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus, joka kokoaa yhteen eri puolilla Suomea karttuvan vaikuttavuustiedon ja -osaamisen. Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden elämänlaatua parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Valmistelutyötä johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue.

    Onko leikkaus paras mahdollinen hoito tilanteessani vai parantaako jokin muu hoito elämänlaatuani enemmän? Miten pääsen osallistumaan vahvemmin ja kertomaan näkemykseni palveluiden järjestämisestä? Milloin kalliit hoidot ja palvelut kannattavat ja kenen niitä kuuluu saada? Miten hyvinvointialueen rahat saadaan riittämään tarvittaviin palveluihin?

    Muun muassa näihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomeen syntyvä sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuskeskus, jota lähdetään rakentamaan Euroopan unionin elpymisrahastosta myönnetyllä kahden miljoonan euron rahoituksella. 

    Valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toimiva hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen Pirkanmaan hyvinvointialueelta kertoo, että työryhmän ensimmäisiä tehtäviä on koota yhteen eri puolilla Suomea tehty vaikuttavuustyö ja vaikuttavuustiedon tarpeet.

    − Hoidon ja palvelujen vaikuttavuus sisältää lukuisia kysymyksiä, joihin vastaamalla on mahdollista taklata resurssien rajallisuutta ja tuoda asiakkaille aidosti lisää elämänlaatua ja arjessa pärjäämistä. Nyt meillä on upea tilaisuus tuoda eri puolilla Suomea kertyneet parhaat käytännöt, asiakaskyselyt, mittarit ja tutkimustulokset jatkojalostettaviksi yhteiseen pöytään. Olisi tuhlausta tehdä tätä työtä kaikkialla erikseen ja olla hyödyntämättä alueiden erityisosaamista, hän sanoo.

    Mukana koko palveluketju

    Valmistelua johtaa Pirkanmaan hyvinvointialue, jossa työhön palkataan projektipäällikkö ja 1−2 suunnittelijaa. Pirkanmaan lisäksi työryhmään kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen yliopistolliset hyvinvointialueet ja Helsingin yliopistollinen sairaala HUS. 

    Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Pohjois-Savon hyvinvointialue tekee vahvaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa vaikuttavuuden tutkimuksessa ja on mukana Vaikuttavuuden talon toiminnassa. 

    − Vaikuttavuusajattelusta on tulossa arkipäivää, mutta vielä on myös tehtävää vaikuttavuusarvioinnin jalkauttamiseksi. Pidän kansallista hanketta erinomaisena, sillä sote-ammattilaisten työn tueksi tarvitaan kansallisesti yhteneväiset toimintamallit, vastaava lääkäri Antti Hedman Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kertoo.

    − Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty systemaattisesti sähköisiin potilastietojärjestelmiin kerätyn tiedon hyödyntämistä laadun ja vaikuttavuuden raportoinnissa, arviointiylilääkäri Kati Kinnunen KYSistä jatkaa.

    Sosiaalijohtaja Marena Paahto kertoo, että sosiaalipalvelujen järjestämisen haasteet kohdistuvat tällä hetkellä monilta osin iäkkäiden palveluihin. 

    − Tutkimusta tarvitaan ikääntyneiden palveluista ja niiden vaikuttavuudesta iäkkäiden hyvinvointiin. Lisäksi tutkimusta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti kehitettyjen yhteistyömenetelmien ja -mallien vaikuttavuudesta erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa. 

    − Tutkimuksessa kiinnostavaa on se, voiko asiakkaan vahvempi osallisuus vahvistaa myös palvelun vaikuttavuutta, pohtii Paahto.

    Vaikuttavuustutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa hyvinvointialueiden käynnistymisestä johtuvasta palvelujärjestelmän muutoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen integraatiosta.

    Ensin etsitään yhteinen toimintakulttuuri

    Kansallisen vaikuttavuuskeskuksen tarve nähtiin vuonna 2021 valtioneuvostolle tehdyssä selvityksessä, jossa kartoitettiin sote-palveluiden vaikuttavuustyötä ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa. Toiminnan vaikuttavuutta kehittämällä on mahdollista säästää Suomessa satoja miljoonia euroja.

    Selvitys tehtiin Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston tutkimustyöhön keskittyvän Vaikuttavuuden talon yhteistyönä. Selvityksen tekoon osallistunut Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas toimii myös vaikuttavuuskeskuksen työryhmän aktiivisena jäsenenä.

    − Vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilan kartoittaminen, mutta erityisesti vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muun vaikuttavuusdatan laajempi hyödyntäminen näyttöön perustuvan päätöksenteon tukena, Mäki-Opas listaa.

    Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo on tutkinut muun muassa TYÖOTE-mallin kustannusvaikuttavuutta. Työkyvyttömyyttä torjuva malli otetaan pian käyttöön koko Suomessa.
    Käytännön mittareiden ja toimien lisäksi on löydettävä yhteinen toimintakulttuuri.

    − Täytyy määritellä yhteinen arvopohja sille, millaista vaikuttavuutta tavoittelemme eli mitä vaikuttavat palvelut ja hoito tarkoittavat ja kenen hyvinvointia meidän tulee edistää. Sitten päästään miettimään mittareita ja arvioimaan sitä, kuinka voimme nämä tavoitteet saavuttaa arjessa yhdessä ammattilaisten ja päättäjien kanssa.

    Lisätietoja: 
    - Hallintoylilääkäri Suvi Liimatainen, sairaalapalvelujen linja, Pirkanmaan hyvinvointialue, p. 0400 581 871, suvi.liimatainen@pirha.fi
    -Vastaava lääkäri Antti Hedman, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 717 2110, antti.hedman@pshyvinvointialue.fi 
    -Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 717 2110, kati.kinnunen@pshyvinvointialue.fi 
    -Sosiaalijohtaja Marena Paahto, Pohjois-Savon hyvinvointialue, p. 044 750 7040, marena.paahto@pshyvinvointialue.fi
    - Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 323 4020, tomi.maki-opas@uef.fi

  10. 19.1.2023 Uutinen

    KYS Uusi Sydän -rakennusprojektin kolmas vaihe alkamassa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 7.12.2022 Uusi Sydän -projektin kolmannen vaiheen aloittamisen vuoden 2023 alussa. Kolmannen toteutusvaiheen allianssisopimus allekirjoitettiin 19.1.2023 KYSillä. 

    Toteutusvaiheen allianssisopimusta allekirjoittamassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen puolesta hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen ja kiinteistöjohtaja Petri Pyy ja Mikko Koponen Rakennusliike Lapti Oy:stä. Kuva: Joni Partanen
    Toteutusvaiheen allianssisopimusta allekirjoittamassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen puolesta hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen ja kiinteistöjohtaja Petri Pyy sekä Mikko Koponen Rakennusliike Lapti Oy:stä. Kuva: Joni Partanen


    KYS Uusi Sydän -rakennusprojektin kolmannessa vaiheessa peruskorjataan kaupunkikuvallisesti tunnetuin osa KYSiä, vuonna 1959 valmistunut vuodeosastotorni. Peruskorjattava osa on laajuudeltaan noin 21 500 bruttoneliötä.

    - Uusi Sydän -projektin kolmannen vaiheen aikataulun siirtyminen ja kustannusnousut kasvattivat hankkeen kokonaiskustannuksia 4,5 M€, ja projektin kokonaisbudjetti on nyt 198,5 M€. Kolmannen vaiheen kustannus on siitä 76 M€, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjohtaja Petri Pyy.

    Peruskorjattavaan 10-kerroksiseen rakennusosaan tulee sijoittumaan poliklinikka- ja vuodeosastotilojen lisäksi opetus-, neuvottelu- ja meetingtiloja sekä huolto-, logistiikka- ja teknisiä tiloja.

    Uusi Sydän -projektin jatkaminen kolmanteen vaiheeseen toteuttaa tulevaisuuden osastostrategiaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Uusi Sydän -projekti mahdollistaa erityis- ja perustason integroinnin ja sen kautta on saavutettavissa synergiaetuja esimerkiksi tukipalveluiden toiminnoissa ja -tiloissa muun sairaanhoitotoiminnan ohella.

    -  Jatkossa esimerkiksi Pohjois-Savon keskeisen alueen perustason osastohoidon toiminnot on mahdollista integroida KYSille osaksi Uusi Sydän -kokonaisuutta. Selvitystyö tämän osalta on käynnissä, kertoo hankejohtaja Menna Kärnä.

    Peruskorjauksen rakennustyöt käynnistyvät KYSin pääsairaalassa helmikuussa, kun hankkeen toisessa vaiheessa rakennettava uudisrakennusosa valmistuu ja yksiköt pääsevät muuttamaan rakennustöiden alta uusiin ja osin väistötiloihin: 
    -  Vaikka peruskorjattava alue on laaja, pääsairaalan pääaulan palvelut ovat käytettävissä ja kulkuyhteydet pääaulasta muualle sairaalaan toimivat rakennustöidenkin ajan, Pyy toteaa.

    Allianssimallilla toteutettavan rakennushankkeen tilaajana on Pohjois-Savon hyvinvointialue ja päätoteuttajana toimii Rakennusliike Lapti Oy. Muut allianssikumppanit ovat A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Granlund Kuopio Oy, Raami Arkkitehdit Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky sekä aliallianssikumppanit Are Oy, Caverion Oy ja Siemens Osakeyhtiö.

    Kolmannen vaiheen rakennustyöt valmistuvat syksyllä 2025. Uusi Sydän -projektin neljännen vaiheen jatkosta tullaan päättämään erikseen.

    KYSillä allianssisopimuksen allekirjoitustilaisuudessa läsnä olivat Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky:stä Riina Höök, Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä Petri Kontukoski, Are Oy:stä Aapo Toivainen, Caverion Oy;stä Juho Mustonen, Granlund Kuopio Oy:stä Tommi Miettinen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen puolesta hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen ja kiinteistöjohtaja Petri Pyy, Siemens Osakeyhtiöstä Tomi Akiola, Rakennusliike Lapti Oy:stä Mikko Koponen, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä Esa Suomalainen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä Harri Kivistö.
    KYSillä allianssisopimuksen allekirjoitustilaisuudessa läsnä olivat Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky:stä Riina Höök, Arkkitehdit Kontukoski Oy:stä Petri Kontukoski, Are Oy:stä Aapo Toivainen, Caverion Oy;stä Juho Mustonen, Granlund Kuopio Oy:stä Tommi Miettinen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen puolesta hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen ja kiinteistöjohtaja Petri Pyy, Siemens Osakeyhtiöstä Tomi Akiola, Rakennusliike Lapti Oy:stä Mikko Koponen, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä Esa Suomalainen ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä Harri Kivistö. Kuva: Joni Partanen

    Lisätietoja:
    Kiinteistöhallinto, kiinteistöjohtaja Petri Pyy, p. 044 717 9715, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi
    Kiinteistöhallinto, hankejohtaja Menna Kärnä, p. 044 717 6838, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi
     

  11. 19.1.2023 Uutinen

    Omais- ja perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun palkkioiden maksatus hyvinvointialueella

    Pohjois-Savon kuntien omais- ja perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelujen sopimukset ovat siirtyneet Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Koska toimeksiantosopimukset ovat sisällöiltään, palkkioiltaan ja maksupäiviltään erilaisia, on Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenäistettävä sopimukset vuoden 2023 aikana. Hyvinvointialue tulee neuvottelemaan uudet sopimukset hoitajien kanssa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi 7.12.2022 hyvinvointialueelle yhtenäiset omais- ja perhehoidon sekä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan toimintaohjeet ja palkkiot. Lisäksi aluehallitus hyväksyi henkilökohtaisen avun sekä omais- ja perhehoidon keskuksen (HOP-keskus) käynnistymiseen liittyvät linjaukset.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut HOP-keskuksen käyttöön Oima-palvelun perhe- ja omaishoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun palkkioiden ja kulu- ja matkakorvauksien maksatukseen. Kunnat ovat toimittaneet tiedot 1.1.2023 voimassa olevista sopimuksista Monetralle, joka on siirtänyt tiedot Oima-palveluun. Parhaillaan käymme läpi sopimuksia ja tarkastamme tietoja Oima-palvelussa, ja aloitamme maksatuksen heti tämän jälkeen.

    Maksuaikataulut

    Pystymme maksamaan ensimmäiset tuet ja palkkiot Oima-järjestelmän käyttöönoton, tietojen siirron ja tarkastamisen jälkeen alla olevan aikataulun mukaisesti.

    Omaishoidon tuen hoitopalkkioiden ensimmäinen maksupäivä on 15.2.2023, jolloin maksetaan palkkiot ajalta 1.1.–31.1.2023.

    Pitkäaikaisen perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausien ensimmäinen maksupäivä on tavoitteena aikaistaa viikolle 5 (31.1.–3.2.2023), jolloin maksetaan palkkiot ajalta 1.1.–31.1.2023.

    Muut palkkiot (lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe- ja tukihenkilöpalkkiot) maksetaan 15.2.2023.

    Seuraava palkkioiden maksupäivä on 15.3.2023.

    Pyydämme perhe- ja omaishoitajilta anteeksi. Olemme tunnistaneet kokonaisuuden haltuunoton haasteellisuuden, kuten myös viivästyneistä tai väärin maksetuista palkkioista syntyvän haitan. Pyydämme olemaan yhteydessä HOP-keskukseen, mikäli maksupäivämuutokset aiheuttavat taloudellisia ongelmia. Työskentelemme sen eteen, että tilanteessa päästään eteenpäin mahdollisimman vähäisin haitoin ja että hoitajat voivat luottaa hyvinvointialueen toimintaan. HOP-keskuksen ja Oima-järjestelmän avulla hoitajien tuki vahvistuu entisestään, kunhan vain saamme toimeenpantua muutokset tavoitteiden mukaisesti.

    Mikä on HOP-keskus ja Oima-palvelu?

    Uuden omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkanmaksun keskuksen (HOP-keskus) käyttöönotto etenee hyvinvointialueen aloitettua toimintansa. Keskuksen käyttöönotolla tavoitellaan omais- ja perhehoitajien palvelujen kehittämistä ja parantamista.

    HOP-keskus tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisen avun sekä omais- ja perhehoidon palveluista asiakkaille ja työntekijöille. Sen tehtäviin kuuluu henkilökohtaisen avun ja omais- ja perhehoidon palvelujen koordinointiin ja kehittämiseen osallistuminen. HOP-keskus vastaa omais- ja perhehoidon palkkioiden ja vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkojen maksatuksesta. HOP-keskuksessa työskentelee toimistosihteerejä ja palveluohjaajia.

    HOP-keskukseen on otettu käyttöön Oima-sijaismaksajajärjestelmä. Järjestelmän avulla hoidetaan muun muassa avustajien työeläkevakuuttamiseen liittyvä sähköinen asiointi ja muut sijaismaksajan työnantajavelvoitteet, kuten palkanlaskenta ja -maksu sekä muut lakisääteiset vakuutus- ja viranomaisilmoitukset.  

    Oima-palvelussa hoitajat kirjaavat itse toteutuneet hoitopäivät ja kilometrit järjestelmään maksutapahtumaa varten. Hoitajat kirjaavat myös pidetyt vapaat ja keskeytykset. Oima-palvelussa hoitaja voi seurata muun muassa voimassa olevia toimeksiantosopimuksia, vapaiden määrää ja toteutuneita palkkiolaskelmia.

    HOP-keskuksen asiakastuki opastaa henkilökohtaisen avun, perhe- ja omaishoidon palkkioiden ja kulukorvauksien maksatukseen liittyvissä asioissa

    Oima-palvelun käyttökoulutukset

    Järjestämme Oima-palvelun käyttökoulutuksia eri asiakasryhmille.

    • Lastensuojelun perhehoitajien käyttökoulutus järjestetään tiistaina 31.1.2023 kello 16.00 etäkoulutuksena.
      • Osallistumislinkki on lähetetty hoitajille sähköpostitse.
    • Omaishoitajien ja henkilökohtaisen avun työnantajien ja avustajien koulutus järjestetään helmi- maaliskuussa 2023 etäkoulutuksena.
      • Tiedotamme koulutuksesta asiakkaita sähköpostitse ja pshyvinvointialue.fi-verkkosivuilla.

  12. 18.1.2023 Tutkimus

    KuBiCo-tutkimus on edistänyt äitien ja lapsien terveyttä jo kymmenen vuoden ajan

    KuBiCo-tutkimus raskaana oleville naisille ja heidän Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) syntyville lapsilleen alkoi kesällä 2012. Tutkimuksessa on ollut mukana noin 30–40 % KYSissä vuonna 2012–2022 synnyttäneistä naisista ja heidän vastasyntyneistään. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvitetty laajasti raskaus- ja synnytystapahtumien yhteyttä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen. 

    Raskausajalta on kerätty tietoa muun muassa äidin ravitsemuksesta, lääkkeiden käytöstä, hyvinvoinnista, elämäntavoista ja ympäristötekijöistä. Syntyneen lapsen terveyttä on seurattu vanhemmille suunnatuilla vuosittaisilla kyselyillä. Osalle lapsista on lisäksi tehty kliininen tutkimus 5-vuotiaana. Vanhimmat KuBiCo-lapset ovat tällä hetkellä 10-vuotiaita. 

    Raskausajan ravitsemuksella yhteys äidin masennusoireisiin

    Raskausaikana masennuksesta kärsii noin 10–20 % naisista. KuBiCon Psykobiologia-tutkimusryhmän tuoreimmassa julkaisussa tohtorikoulutettava, LL Ville Airaksinen osoitti, kuinka raskausajan heikompilaatuinen ravitsemus oli yhteydessä äidin raskausajan korkeampiin masennusoireisiin. 

    Mielialaoireita mitattiin Edinburghin masennuskyselyllä, sekä ravitsemuksen laatua kahdella ruoankäyttökyselyn perusteella lasketulla, koko ruokavalion terveellisyyttä kuvaavalla indeksillä. Yhteys oli nähtävissä sekä alku- että loppuraskauden aikana, eivätkä ruokavalion muutokset vaikuttaneet äidin masennusoireisiin raskausaikana.  

    – Masennuksen ja ravitsemuksen välinen yhteys on nykytiedon valossa yleisesti tunnustettu, mutta raskauden ajalta aiheesta on toistaiseksi tiedetty vain vähän. Tutkimuksemme osoittaa, että ravitsemuksen laatu on masennusoireiden esiintyvyyden kannalta huomionarvoinen tekijä myös raskauden aikana, toteaa Ville Airaksinen.

    Kyselyt 10-vuotiaille lapsille ja synnyttäneille äideille

    Kymmenvuotiaiden KuBiCo-lasten kyselyt aloitettiin syksyllä 2022.  Kyselyissä selvitetään lapsen terveyteen, ravitsemukseen ja elinoloihin liittyviä asioita, kuten aiemmissakin lapsille suunnatuissa kyselyissä.  

    Tulevaisuudessa on tarkoituksena selvittää tarkemmin synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia. Se on jo tiedossa, että tietyt raskausajan sairaudet, kuten raskausdiabetes ja -myrkytys, lisäävät naisen riskiä sairastua myöhemmin diabetekseen sekä sydän- ja verenkiertosairauksiin. 

    KuBiCossa on kartoitettu runsaasti erilaisia tekijöitä raskausajalta. Jatkossa on mielenkiintoista mitata muita raskausaikana todettuja terveysriskejä ja suojaavia tekijöitä, jotka heijastuvat tulevaan elämänlaatuun ja terveyteen. Raskausaikana on mahdollista vaikuttaa myös perheen elämäntapoihin. Tarvitaan kuitenkin enemmän tietoa siitä, miten syntyville lapsille luodaan mahdollisimman terveellinen elinympäristö jo kohdunsisäisesti. 

    – Varhaisten mikrobikontaktien merkitys lapsen terveen kehityksen kannalta saa yhä enemmän huomiota ja myös KuBiCo-tutkimuksessa tähän haetaan lisätietoa. Selvitämme esimerkiksi, voiko sektioon liittyvä lasten kohonnut astmariski selittyä vähäisemmällä synnytyksen aikaisella mikrobialtistuksella, kuten oletetaan, kertoo johtava tutkija Pirkka Kirjavainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

    Tuoreita kuulumisia tutkimusryhmistä 

    Tutkimuksen kohteina ovat olleet raskausajan ravitsemuksen, synnytystavan, varhaisen elinympäristön ja varhaisen mikrobiomin yhteys lapsen allergioiden ja hengitystieinfektioiden kehittymiseen. 

    Farmasian laitoksen tutkijoiden kanssa on mitattu istukan vierasaineita, steroideja metaboloivien entsyymien aktiivisuuksia ja geenien ilmentymistä mRNA-tasolla eri altisteiden yhteydessä. Lisäksi on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan tutkia raskaana olevien äitien, vastasyntyneiden ja vanhempien lasten hiusnäytteistä esimerkiksi raskaudenaikaista ja kohdunsisäistä kofeiini-, nikotiini- ja glykyrritsiinialtistusta, sekä stressihormoni kortisolin pitoisuutta. Näillä kaikilla voi olla merkitystä lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille ja kehitykselle. 

    Lisäksi on selvitetty erilaisten lääkeaineiden, kuten masennuksen hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden ja tupakoinnin merkitystä istukan toimintaan. Näissä tutkimuksissa huomattiin, miten lääkeaineet vaikuttivat istukan ns. vierasaineiden käsittelyyn vaikuttavien entsyymien toimintaan. Lisäksi kyselytutkimuksen avulla osoitettiin, kuinka puolison alkoholin käyttö heijastui raskaana olevan naisen omaan raskautta edeltävään ja raskauden aikaiseen alkoholinkäyttöön. Tulevaisuudessa tutkimus hyödyntää uusien tutkimusmenetelmien keinoja (mm. metabolomiikkaa) selventääkseen tarkemmin raskausaikaisen, kohdunsisäisen altistumisen vaikutusta sikiön ja vastasyntyneen terveyteen sekä elimistön toimintaa mittaaviin aineenvaihduntatuotteisiin.

    Lastenpsykiatrian tutkimusryhmä on selvittänyt äidin raskausajan hyvinvoinnin yhteyksiä pikkulapsen hyvinvointiin ja uneen. Alustavissa tuloksissa on osoitettu, kuinka yösyöttö on yhteydessä toistuvaan yölliseen heräilyyn ja vanhemman nukahtamisavun tarpeeseen. Lisäksi on selvää, kuinka lasta aktivoivien nukuttamismenetelmien (kuten sylissä keinuttaminen ja syöttäminen) käyttö on yhteydessä lapsen temperamenttipiirteisiin ja uniongelmiin. Alustavasti on kartoitettu sekin, miten äidin myönteinen tai kielteinen raskausajan mielenterveys heijastuu yksivuotiaan temperamenttiin. Jatkossa tutkitaan raskausajan tekijöiden yhteyksiä vanhemman lapsen nukkumisvaikeuksiin. 

    Faktaa KuBiCosta

    • KuBiCo (Kuopio Birth Cohort) -tutkimus käynnistyi KYSissä 1.7.2012.
    • KYSin, Itä-Suomen yliopiston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttaman tutkimuksen tavoitteena on äitien ja lasten terveyden edistäminen.
    • Tutkimuksessa ovat mukana mm. lastentautien, lastenpsykiatrian, synnytysten ja naistentautien, psykiatrian, anestesiologian, ravitsemustieteen, farmasian ja toksikologian sekä ympäristöterveyden erikoisalat. 
    • Tähän mennessä tutkimukseen on osallistunut noin 6 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä äitiä ja syntynyttä lasta. Tällä hetkellä tutkimustietoa kerätään erilaisilla kyselyillä.
    • Tutkimukseen voi osallistua jokainen KYSissä synnyttävä nainen ja hänen syntyvä lapsensa. Ensitiedon tutkimuksesta saa äitiysneuvolakäynneillä, ja osallistuminen ei vaadi erikoisjärjestelyjä raskauden tai synnytyksen aikana.
    • Tutkimuksen virallinen verkkosivusto löytyy osoitteesta www.kubico.fi.

  13. 16.1.2023 Uutinen

    Aluehallitus keskusteli yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä

    Pohjois-Savon aluehallitus kokoontui vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina 16. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä ja investointeja. Aluehallitus myös nimesi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnan.

    Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen

    Aluehallitus päätti, että yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella viedään 18.1.2023 yhteistoimintaelimen kokoukseen käsiteltäväksi. Asia valmistellaan yhteistoimintaelimen käsittelyn jälkeen aluehallitukselle varsinaiseen päätöksentekoon keskiviikon 25.1.2023 kokoukseen.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on aloittanut uutena työnantajana 1.1.2023 alkaen noin 12 200 työntekijälle. Suurin osa henkilöstöä on siirtynyt liikkeenluovutuksella pääosin entisissä työtehtävissään ja -yksiköissään.

    Hyvinvointialueen toiminnan alettua henkilöstö on siirtynyt luovuttavien organisaatioiden rakenteiden mukaisesti. Hyvinvointialueella on tarkoituksenmukaista kuitenkin organisoitua uuden työnantajan toimialojen mukaisesti ja järjestää palveluja uudella tavalla. Hyvinvointialueelle on luotu uusia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita, joihin henkilöstö ei ole vielä sijoittunut. Mahdollisissa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään työtehtäviin ja hyvinvointialueen organisointiin liittyviä muutoksia eikä suunnitteilla ole tässä vaiheessa henkilöstövähennyksiä.

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus hyväksyi investointisuunnitelman muutokset rakennuksia koskevien investointeja vastaavien sopimusten osalta. Lisäksi aluehallitus päätti hankkia Accuray Inc:ltä suorahankintana Cyber Knife lineaarikiihdyttimen asennuksineen erillisen tarjouksen mukaisesti, siten, että hankintaan varattu määräraha 3,4 miljoonaa euroa ei tule ylittymään. Laitehankinta sisältyy aluevaltuuston 22.12.2022 hyväksymään investointisuunnitelmaan.

    Aluehallitus nimitti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) neuvottelukunnan esityksen mukaan. Aluehallituksen edustajaksi neuvottelukuntaan nimettiin varsinaiseksi jäseneksi Merja Rautiainen ja varajäseneksi Annukka Ojala.

    Kokousaineisto

    Lisätietoja:  
    Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi, p. 050 373 3540 
    Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 4111 
     

  14. 13.1.2023 Uutinen

    Kuopion apuvälinepalveluissa hoidetaan vain kriittiset apuvälineasiat muuttopäivinä 16.–17.1.2023

    Muuton sekä järjestelmäpäivityksen takia Kuopion apuvälinepalveluissa hoidetaan muuttopäivinä 16.–17.1.2023 ainoastaan kriittiset apuvälineasiat.
     
    Kriittisiä ovat sairaalasta kotiutumiseen, sairaalaan joutumisen uhkaan tai päivittäisessä käytössä olevan apuvälineen korjaukseen tai vaihtamiseen liittyvät apuvälineasiat. Kaikkea muuta asiointia sekä apuvälineiden palautuskäyntejä pyydetään välttämään muuttopäivinä.
     
    Kuopion apuvälinepalvelut toimivat vielä maanantaina 16.1. kello 8–12 osoitteessa Leväsentie 3. Tiistaista 17.1. kello 12 alkaen apuvälinepalvelut toimivat osoitteessa Saaristokatu 5 (uusi Servican kiinteistö).

  15. 12.1.2023 Uutinen

    Kuopion hoitotarvikejakelussa keskeytys 16.1.2023

    Kuopion hoitotarvikejakelu on suljettuna maanantaina 16.1. ohjelmistojen päivittämisen vuoksi. Palvelu on jälleen avoinna normaalisti tiistaina 17.1. klo 13-16.

  16. 12.1.2023 Uutinen

    Keskustelu hyvinvointialueen organisoitumiseen liittyvistä yhteistoimintaneuvotteluista alkaa

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on aloittanut uutena työnantajana 1.1.2023 alkaen noin 12 200 työntekijälle. Suurin osa henkilöstöä on siirtynyt liikkeenluovutuksella pääosin entisissä työtehtävissään ja -yksiköissään – ja toimii jatkossakin samoissa tehtävissä ja yksiköissä.

    Hyvinvointialueen toiminnan alettua henkilöstö on siirtynyt luovuttavien organisaatioiden rakenteiden mukaisesti. Hyvinvointialueella on tarkoituksenmukaista kuitenkin organisoitua uuden työnantajan toimialojen mukaisesti ja järjestää palveluja uudella tavalla. Hyvinvointialueelle on luotu uusia toimintamalleja ja organisaatiorakenteita, joihin henkilöstö ei ole vielä sijoittunut.  Muutos tarjoaa henkilöstölle uusia mahdollisuuksia.

    Mahdollisissa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään työtehtäviin ja hyvinvointialueen organisointiin liittyviä muutoksia – suunnitteilla ei tässä vaiheessa ole henkilöstövähennyksiä

    Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta edellyttää, että muutostilanteessa näitä kysymyksiä käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa. Yhteistoimintaneuvotteluissa henkilöstö voi vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Samalla edistetään hyvinvointialueen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on tiedottanut henkilöstöä ennakoivasti organisoitumiseen liittyvien yhteistoimintamenettelyjen mahdollisesta käynnistymisestä 14.9.2022 ja 12.10.2022.

    Keskustelu yhteistoimintaneuvotteluista on aluehallituksen seuraavan kokouksen esityslistalla keskusteluasiana maanantaina 16.1. Aluehallitus ei tee kuitenkaan vielä maanantaisessa kokouksessaan asiasta päätöksiä. Aluehallituksen kokouksen jälkeen asia käsitellään yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaelimessä keskiviikkona 18.1. Päätöksen mahdollisesta yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä tekee aluehallitus keskiviikon 25.1. kokouksessaan.

    Asiasta kerrotaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstöinfossa torstaina 12.1. klo 10-11.

    Lisätiedot:
    Aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi, p. 050 373 3540
    Henkilöstöjohtaja Mari Antikainen, mari.antikainen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 6401

  17. 11.1.2023 Uutinen

    Pitkään jatkunut hoitajapula heijastuu kiireettömään hoitoon Kaavin terveysasemalla

    Pitkään jatkuneen hoitajapulan takia Kaavin terveysaseman palvelut ovat ruuhkautuneet. Uusia kiireettömiä aikoja hoitajan vastaanotolle ei tällä hetkellä voida antaa. Jo varatut ajat toteutuvat ja kiireelliset, päivystyksellistä hoitoa vaativat asiat hoidetaan.

    Kiireettömissä asioissa Kaavin terveysasemalla vastataan nyt vain yhdessä numerossa, 017 171 485. Takaisinsoittopyyntö on väliaikaisesti poissa käytöstä eikä uusia takaisinsoittopyyntöjä kiireettömistä asioista voi jättää.

    Vanhoihin 4. tammikuuta tai sen jälkeen jätettyihin kiireettömiin takaisinsoittopyyntöihin vastataan. Jos henkilön tilanne soittopyynnön jättämisen jälkeen on ennallaan, hän voi odottaa soittoa terveysasemalta. Jos vointi on pyynnön jättämisen jälkeen oleellisesti muuttunut huonompaan, tulee olla yhteydessä päivystysnumeroon.

    Terveysaseman päivystysnumeroon 017 171 487 voi soittaa kiireellisissä, päivystyksellistä hoitoa vaativissa tilanteissa maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaisin kello 8–15. Päivystysnumeroon voi jättää takaisinsoittopyynnön. Muina aikoina palvelee Päivystysapu numerossa 116117. Henkeä uhkaavassa tilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

    – Tilanne Kaavilla on valitettava kaikkien kannalta ja toivomme kuntalaisilta malttia. Suosittelemme uusimaan reseptit verkossa Omakanta-palvelussa tai apteekin kautta, jos se on mahdollista. Tämä jo osaltaan helpottaisi tilannetta terveysasemalla, mainitsee alue-esihenkilö, ylilääkäri Pauliina Sulku.

    Terveysasemalta toivotaan myös, että kuntalaiset ottaisivat yhteyttä ensi sijassa puhelimitse. Takaisinsoittopyynnön jättäneen kannattaa odottaa soittoa terveysasemalta, ellei voinnissa tapahdu selkeää muutosta. Toistuvat soitot kuormittavat puhelinpalvelua entisestään.

    Kaavin terveysasemalla hoitajista on ollut vajetta jo pidemmän aikaa. – Tilanne on vuodenvaihteen jälkeen ruuhkautunut niin, että kiireetöntä vastaanottotoimintaa joudutaan tilapäisesti supistamaan. Aktiivisesti rekrytoimme hoitajia, että toiminta Kaavilla saataisiin pyörimään normaalisti, Sulku kertoo.

     

  18. 10.1.2023 Uutinen

    Pohjois-Savon haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden kehittämiseen 12,4 miljoona euroa

    Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeelle 12 382 000 euron valtionavustuksen vuosille 2023–2025. Hankkeessa vahvistetaan haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden saatavuutta, vaikuttavuutta sekä kustannustehokkuutta hyvinvointialueellamme esimerkiksi digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton myötä. Lisäksi tuetaan mielenterveyskuntoutujien työelämään pääsyä ja työelämässä pysymistä.

    Pohjois-Savossa tavoitteena on asukkaidemme mielenterveys- ja päihdeongelmien ja niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen sekä digitaalisten palveluiden entistä parempi hyödyntäminen. Ennaltaehkäisyä, arjen tukea ja itsehoitoa edistetään ja tuetaan muun muassa yhteistyössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 

    Erityisesti tuetaan työyksikkölähtöisesti työntekijöiden ja esimiesten valmiuksiin kehittää omaa työtään niin, että kehittämisen toimintatavat heijastuvat myönteisesti työolosuhteisiin. 
    Myös työntekijöiden ja esimiesten valmiuksia kehittää omaa työtään ja työolosuhteitaan tuetaan, sillä tämä heijastuu suoraan asiakastyöhön.

    NEPSY-osaajien verkostoa ja palveluohjausta vahvistamalla tuemme nuorten nopeaa avunsaantia ja hoitoon. Ongelmien vaikeutumisen estämiseksi ja erityistason hoidon tarpeen vähentämiseksi jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien toimintamallia laajennetaan toiselle asteelle huomioiden päihdetyön näkökulma. Tämä on suoraa jatkumoa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeelle. 

    – Tärkeä kehittämiskohde tulevina vuosina on myös omais- ja perhehoito. Ikääntymisen haasteista selviämiseksi kasvatetaan omais- ja perhehoidon peittävyyttä raskaampien palveluiden tarpeen vähentämiseksi. Hankkeessa yhdenmukaistetaan ja laajennetaan hyviä käytäntöjä omais- ja perhehoitajien jaksamisen tueksi koko alueella, hankepäällikkö Minna Tihinen sanoo.

    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hanke on aloittanut kesällä 2022. Syksyn aikana tarkensimme toimenpidesuunnitelmia ryhmien palveluvelan purkamisen ja nopean hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Hanke on strategisesti sulautettu yhteen Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen kanssa, joka päättyy vuoden 2023 lopussa.

    Suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota hyvinvointialueen tuomiin muutoksiin ja henkilöstövajeeseen. Konkreettiset toimenpiteet ja pilotoinnit suunnitellaan yhdessä johdon ja henkilökunnan kanssa vuoden 2023 alussa niin, että hanke voi tukea yksiköiden toimintaa.
    Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

    Lisätietoja:
    Minna Tihinen, hankepäällikkö
    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon
    minna.tihinen@pshyvinvointialue.fi
    044 717 6704
     

  19. 10.1.2023 Uutinen

    Onko motivoivalla elintapaohjauksella vaikutusta masennuksesta toipumiseen, mielen hyvinvointiin tai fyysiseen terveyteen?

    Tätä selvitetään marraskuussa 2022 alkaneessa DEPKuopio-tutkimuksessa. Tutkimukseen pyydetään mukaan 210 vähintään 18-vuotiasta henkilöä, jolla lääkäri on todennut masennuksen ja hoito on aloitettu Kuopion alueen perusterveydenhuollossa. Tutkittavien toipumista ja terveyttä seurataan kyselylomakkein, verikokein ja mittauksin yhteensä kahden vuoden ajan. Tutkittavien masennusta hoidetaan alueellisten hoitokäytäntöjen mukaisesti, mutta lisäksi puolet tutkittavista arvotaan 3 kuukautta kestävään motivoivaan elintapaohjaukseen, joka toteutetaan yhteistyössä Savon Sydänpiirin kanssa ja se kohdistuu liikuntaan, ravitsemukseen ja stressin hallintaan.

    Aiempien tutkimusten mukaan liikunta- ja ravitsemusohjauksella voidaan saada lievitystä masennusoireisiin. Motivoivan haastattelun menetelmällä toteutettua elintapaohjausta on kuitenkin tutkittu vasta vähän.

    Näin perusterveydenhuollossa pyritään tutkimuksen keinoin löytämään uusia tapoja masennuksen tavanomaisten hoitokäytäntöjen tueksi. Aihe on ajankohtainen Pohjois-Savon suuren mielenterveyshäiriöiden sairastavuuden vuoksi. Lisäksi masennukseen liittyy usein kansansairauksille altistavia terveystottumuksia kuten vähäistä liikuntaa ja epäterveellistä ravitsemusta, joihin vaikuttamista varhaisella ohjauksella on tärkeää tutkia.

    Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kuopion alueen sotekeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Oslon yliopiston kanssa.

    Tutustu tutkimukseen:

    https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/depkuopio/

    Lisätietoja tutkimuksesta antavat,

    Pekka Mäntyselkä, tutkimuksesta vastaava henkilö, yleislääketieteen professori, pekka.mantyselka@uef.fi

    Ulla Mikkonen, väitöskirjatutkija, yleislääketieteen erikoislääkäri, ulla.mikkonen@uef.fi

  20. 4.1.2023

    Vika korjattu: Verkkosivuilla vikatilanteesta johtuen virheellisiä osoitetietoja

    Pshyvinvointialue.fi-verkkosivuilla on teknisestä viasta johtuen virheitä palvelupisteiden osoitteissa.

    Vika on selvityksessä ja pyritään korjaamaan mahdollisimman pian.

    Palvelukohtaiset puhelinnumerot ovat sivuillamme kuitenkin oikein.

    Pahoittelemme häiriöstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

    Vikatilanne on saatu korjattua ja osoitetiedot näkyvät sivuillamme nyt oikein. 
    (Uutista päivitetty 5.1.2023 klo 9.30)