Aluehallitus esittää vuoden 2025 talousarviota aluevaltuustolle

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 2. joulukuuta hyvinvointialuejohtajan esityksen ensi vuoden talousarviosta. Talousarvioon sisältyy asiakasmaksujen korotuksia, jotka pohjautuvat asiakasmaksuasetuksen korotuksiin.
Aluehallitus hyväksyi myös hyvinvointialuejohtajan perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesityksen.

Lopullisen päätöksen ensi vuoden talousarviosta sekä perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta tekee aluevaltuusto kokouksessaan 16. joulukuuta.

Lue lisää vuoden 2025 talousarviosta: Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä - Pohjois-Savo
Lue lisää perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta: Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi - Pohjois-Savo

Aluehallitus esittää asiakasmaksujen korotusta, maksukatto säilyy ennallaan

Vuoden 2025 talousarvioesityksessä on huomioitu asiakasmaksujen korotukset, jotka perustuvat asiakasmaksuasetukseen. Asetukseen pohjautuvien asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksia vastaava summa on vähennetty hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksesta. 
Perusterveydenhuollon maksuja esitetään korotettavaksi 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Maksukatto säilyy kuitenkin ennallaan 762 eurossa kalenterivuodessa. Sen jälkeen, kun maksukatto on täyttynyt, on asiointi julkisessa terveydenhuollossa saman kalenterivuoden aikana pääosin maksutonta. 
Korotukset tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi: tavoitteena saavutettavat ja asiakaslähtöiset palvelut

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tuo perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesityksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi maanantaina 2. joulukuuta. Esityksessä on otettu huomioon lausuntojen, kyselyiden sekä asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien kautta saatu palaute ja vaikutustenarviointi.

Uudistuksella tähdätään palvelurakenteen keventämiseen, oman palvelutuotannon vahvistamiseen sekä ostopalveluiden vähentämiseen. Tavoitteena on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on myös tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille. 

Perheiden palveluja järjestetään jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa

Perhekeskuspalveluja tuotetaan lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä etä- ja digipalveluina. Palvelut järjestetään kolmen tasoisissa toimipisteissä:
1.    laajat perhekeskukset (5)
2.    perustason perhekeskukset (11)
3.    perhekeskusten palvelupaikat (11)

Laaja perhekeskus tuottaa palveluja jalkautuvina palveluina perustason perhekeskuksiin ja perhekeskuksen palvelupaikkoihin. Perustason perhekeskuksen ja perhekeskuksen palvelupaikan aukiolo ja palveluvalikoima muotoutuvat paikallisen palvelutarpeen ja asiakasmäärien perusteella. 

– Uudistuksen valmisteluvaiheessa olemme kuulleet runsaasti palautetta alueen asukkailta, kunnilta ja muilta hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilta lähipalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuudesta, erityisesti äitiysneuvoloiden osalta. Me jaamme tämän huolen, ja siksi emme esitä muutoksia nykymuotoisten äitiysneuvolapalveluiden järjestämiseen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. 

– On tärkeää, että nämä palvelut säilyvät lähellä pohjoissavolaisia perheitä, ja siksi olemme päättäneet varmistaa niiden jatkuvuuden ja saatavuuden, toteaa Korhonen.

Perhekeskusten palveluvalikoima tarkentuu toimeenpanovaiheessa ja palveluverkkosuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain.

– Äitiysneuvolapalveluissa on tärkeää säilyttää THL:n suosituksen mukainen riittävä asiakasmäärä, jotta terveydenhoitajien ammattitaito pysyy ajan tasalla ja asiakasturvallisuus taataan. Tämä meidän tulee ottaa huomioon toimeenpanossa palvelujen toteuttamistapaa suunniteltaessa, muistuttaa perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalinen opiskeluhuollon palveluihin ei esitetä muutoksia. Palveluja tarjotaan kouluilla ja oppilaitoksilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Lastensuojelussa ja vammaispalveluissa vahvistetaan perhehoitoa ja omaa asumistuotantoa

Lastensuojelussa tavoitteena on avohuollon vahvistaminen ja kodin ulkopuolisten sijoitusten vähentäminen. Lastensuojelun sijaishuollossa tavoitellaan laitoshoidon vähentämistä sekä hyvinvointialueen oman tuotannon ja perhehoidon vahvistamista. 

Vammaispalveluiden uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi palvelurakenne, jolloin jokaiselle asiakkaalle asuminen järjestetään yksiköllisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen perusteella. Asumispalveluissa vähennetään ostopalveluiden käyttöä ja vahvistetaan omaa tuotantoa. Ympärivuorokautista palveluasumista sekä laitoshuoltoa vähennetään ja lisätään yhteisöllistä asumista sekä tuettua kotona asumista.

Taloudelliset tavoitteet saavutettavissa

Aluehallitus on asettanut perhe- ja vammaispalveluiden uudistukselle 5–10 miljoonan euron vuosittaisen kustannussäästötavoitteen, mikä on arvioiden mukaan nyt esitettävillä toimenpiteillä saavutettavissa. Uudistus on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen laajempaa palvelujärjestelmän uudistusta, jonka kustannusvaikutustavoite on yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 2. joulukuuta ja tekee oman esityksensä aluevaltuustolle. Lopullisen päätöksen uudistuksesta tekee aluevaltuusto 16. joulukuuta.

Muutokset toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2028, mikä vähentää riskejä ja varmistaa sujuvan siirtymän uusien toimintamallien käyttöön.

• Tutustu perhe- ja vammaispalveluluiden uudistukseen tarkemmin pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.
• Perhe- ja vammaispalveluiden uudistus aluehallituksen 2.12.2024 kokouksen esityslistalla.
   

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen esittää 2. joulukuuta aluehallitukselle vuoden 2025 talousarvion, joka rakentuu palvelujärjestelmän uudistamisen, kustannustehokkuuden ja lakisääteisten palveluiden turvaamisen ympärille.

Vuoden 2025 talousarviossa keskeistä on talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistaminen. Hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio on jatkoa aluevaltuuston kesäkuun 2024 linjaamille palvelujärjestelmäuudistuksille. Uudistusten toimeenpano on käynnissä, ja lisätoimia valmistellaan parhaillaan.

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen painottaa, että sopeutustoimista huolimatta lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut säilyvät pohjoissavolaisten saatavilla.

– Olemme ottaneet merkittäviä askeleita talouden tasapainottamisessa. Palvelujärjestelmän uudistus on keskeinen työväline sekä kustannusten hillitsemisessä että palveluiden laadun ja saavutettavuuden varmistamisessa. Nyt on tärkeää varmistaa, että tehdyt päätökset toimeenpannaan täysimääräisesti ja vaikuttavasti, Korhonen sanoo.

Vuonna 2025 hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan 52 miljoonalla eurolla

Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne jatkuu haastavana, mutta sopeutustoimet ovat tuottamassa tuloksia ja ensi vuoden arvioitu alijäämä on kuluvaa vuotta huomattavasti matalampi. Vuoden 2024 alijäämäksi arvioidaan noin 92 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 talousarvio on 46,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio sisältää kaikkiaan 52 miljoonan euron säästö- ja tehostamistoimet.

Alijäämän kattaminen vaatii kuitenkin lisätoimia tulevien vuosien aikana.

– Kansallista rahoitusjärjestelmää on uudistettava, jotta lakisääteisten palveluiden ja rahoituksen epäsuhta korjaantuu. Samaan aikaan meidän on omilla toimillamme osoitettava, että pystymme saavuttamaan tehokkuutta ilman palveluiden kriisiytymistä, Korhonen toteaa.

Kuten monella muullakin hyvinvointialueella, Pohjois-Savossa lakisääteinen tavoite alijäämien kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä ei näillä näkymin toteudu.  Tavoitteena on kattaa hyvinvointialueen alijäämät vastuullisesti ja hallitusti niin, että lakisääteiset palvelut voidaan koko ajan turvata Pohjois-Savon asukkaille.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen avainasemassa

Valtiovallan niukkeneva rahoitus luo paineita nopeille säästötoimille. Kustannusten hillintää haetaan muun muassa digipalveluiden laajentamisella ja tietojärjestelmien yhtenäistämisellä.

– Digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kriittinen osa palvelujärjestelmää. Niiden toimivuus ja laatu on nostettava uudelle tasolle. Tämä ei ole vain kansallinen tavoite, vaan myös meidän alueemme asukkaiden odotus, Korhonen tähdentää.

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen kokouksessaan 2. joulukuuta, jonka jälkeen lopullisen päätöksen talousarviosta tekee aluevaltuusto kokouksessaan 16. joulukuuta.

– Aluehallituksen ja -valtuuston rooli on nyt ratkaiseva. Taloudellinen liikkumavara on vähäinen, mutta yhtenäisellä linjalla voimme varmistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kestävän tulevaisuuden, Korhonen muistuttaa.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

LIITE: Talousarvio ja -suunnitelma 2025-2027

Yhteydenotto Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon helpottuu – uusi puhelinnumero käyttöön joulukuussa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelu uudistuu 10. joulukuuta. Kaikki nykyiset puhelinnumerot korvataan yhdellä keskitetyllä numerolla 017 273 4500. Tämä muutos helpottaa asiakkaiden yhteydenottoja ja parantaa palvelujen saatavuutta.
 
Suun terveydenhuollon uusi puhelinnumero on 017 273 4500. Se palvelee arkisin kello 7.45–16.00.

Virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot hoituvat aiempaan tapaan:

• Arki-iltaisin kello 16 jälkeen sekä arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 9 jälkeen: Päivystysapu 116117.
• Arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 8–9: puhelinnumero 017 174 020.

– Yksi keskitetty numero nopeuttaa palveluun pääsyä. Lisäksi muutos selkeyttää asiointia ja parantaa asiakaskokemusta. Samalla voimme tehostaa toimintaamme ja vapauttaa henkilöstöresursseja itse hoitotyöhön, kertoo ylihammaslääkäri Hannaleena Jämsä.

– Vuoden 2025 aikana teemme lisää uudistuksia asiakkaiden sujuvan asioinnin eteen, kun otamme käyttöön chat-palvelut, Jämsä lisää. 

THL kutsuu 64 000 aikuista laajaan Terve Suomi -tutkimukseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu 64 000 aikuista vastaamaan Terve Suomi -kyselyyn tänä syksynä. Ensimmäiset kutsut saapuvat postitse syyskuun aikana. Kutsun saajat on poimittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista.

Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, elintavoista, elämänlaadusta, toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hyvinvointialue voi hyödyntää tuloksia toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Koko Suomen tasoisen tilannekuvan lisäksi kerätty tieto mahdollistaa kattavan alueellisen vertailun.

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi sote-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa sekä terveyden edistämisessä. Ajantasaisten tietojen avulla on mahdollista myös arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Jokainen vastaus on tärkeä

Tutkimukseen toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevilta. Jokainen tutkimukseen valikoitunut edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä, eikä ainuttakaan vastaajaa voi korvata toisella. 

Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi.

"Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen kutsun saanut vastaa kyselyyn”, toteaa tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan väestöryhmittäin ja hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla vuoden 2025 aikana. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista

Lisätietoja tutkimuksesta:

Annamari Lundqvist
tutkimuksen johtaja
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Osallistujille:

Sähköposti: tervesuomi(at)thl.fi
Puhelin (ilmainen): 0800 97730 arkisin klo 9–11

Terve Suomi -kysely: thl.fi/tervesuomi/osallistu

Opetusvastaanotto 2.0 - Tulevaisuuden monialainen oppimisyksikkö ja terveyspalveluiden uudistaja Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden oppimisyksikköä, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä ja palvelujärjestelmää tarjoten kokonaisvaltaisia palveluita Pohjois-Savon asukkaille. Kehittäminen kytkeytyy tiiviisti palvelujärjestelmän uudistamiseen. 

Uudessa Opetusvastaanotto 2.0 -mallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutetaan monialaista koulutusta ja yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat asiakaslähtöisiksi, laadukkaiksi ja tehokkaiksi palvelukokonaisuuksiksi, tukien samalla hoidon jatkuvuutta ja ammattilaisten osaamisen jakamista. Monialaisuus on rikkaus, ja kun yhdistetään eri alojen osaaminen, voidaan tarjota potilaille entistä parempaa hoitoa.

- Opiskelijoille on taattava riittävä määrä potilaskontakteja opintojensa aikana, jolloin saamme työelämään valmiimpia ammattilaisia meille töihin. Opetusvastaanotolla opiskelijat pääsevät toimimaan monialaisesti ja mahdollisimman itsenäisesti aidoissa asiakastapaamisissa. Yhteistyö on sujuvampaa, kun ymmärretään mitä toinen ammattilainen tekee, luotetaan työkaveriin ja hänen osaamiseensa, toteaa koulutusjohtaja Minna Taam-Ukkonen. 

Palvelualuejohtaja Jouni Kurolan mukaan opetusvastaanotto tiivistää perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä toimien linkkinä näiden välillä. Tämä mahdollistaa ketterät konsultaatiokäytännöt. Itä-Suomen yliopiston professori ja lääketieteen laitoksen johtaja, ylilääkäri Ville Leinosen mukaan opetusvastaanoton kehittäminen kytkeytyy tiiviisti palvelujärjestelmän uudistamiseen.   

- Opetusvastaanotto 2.0 uudistaa opetuksen ja tutkimuksen toteuttamista Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Opetusvastaanotto on joustava ja kehittämismyönteinen ympäristö uusien toimintamallien testaamiseen, kouluttamiseen sekä tutkimuksen opettamiselle ja toteuttamiselle, Leinonen selventää.

Opetusvastaanoton toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen parissa työskentelee moniammatillinen asiantuntijatiimi, jonka vahvuutena on näkemys ja innostus opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kouluttamiseen. Tiimillä on laaja kokemus käytännön työstä perus- ja erityispalveluissa ja jo pitkään toimineesta hammaslääketieteen opetusvastaanotosta, sekä verkostot alueen koulutusorganisaatioihin.

- SOKK-hanke (2020–2022) käynnisti laajasti monialaisen kehittämisen Pohjois-Savon alueella ja on upeaa jatkaa tämän kehittämistä edelleen, kertovat kliininen opettaja Henna Saari Itä-Suomen yliopistosta ja lehtori Tiina Mäkeläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Pilotointi käynnistyy syksyllä 2025

Projektiasiantuntija Janne Rautiaisen mukaan Opetusvastaanotto 2.0 -toimintaa pilotoidaan syyslukukaudella 2025 KYS:n kampuksella. Käynnistysvaiheen opiskelijaryhminä mukana ovat lääketieteen, hoitotyön ja ravitsemusterapian opiskelijat, jotka hoitavat pilotin aikana 1000 asiakaskäyntiä. Tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan portaittain mahdollisimman laajalle sote-alan opiskelijajoukolle. Pilotin ajan opiskelijoiden ohjaus ja kouluttaminen järjestyvät pääasiassa hanketiimin toimesta, hankerahoituksen turvin.

- Kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviisti alueen koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijat osallistetaan kehittämiseen vahvasti ja heidän kokemuksiaan kartoitetaan tarkasti, jotta voimme tehdä suunnitelman siitä, miten toimintaa on järkevä toteuttaa pilotin päättymisen jälkeen, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen ja jatkaa:

- Olemme perehtyneet kirjallisuuteen ja erilaisiin malleihin toteuttaa sote-alan opiskelijoiden koulutusta, etsien parhaita ratkaisuja toteutustapoihin, joita testaamme käytännössä ja konkreettisesti ensi vuonna käynnistyvässä pilotissa.

Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Lue lisää Opetusvastaanotto 2.0 -mallista: https://pshyvinvointialue.fi/fi/opetusvastaanotto 

Janne Rautiainen, projektiasiantuntija
Jutta Kakkinen, projektiasiantuntija
Tiina Rantamo, asiantuntijahammaslääkäri
Rosa Korhonen, asiantuntijahammaslääkäri
Henna Saari, asiantuntijalääkäri
Anna Karjalainen, projektipäällikkö (tilat)
Tiina Mäkeläinen, projektiasiantuntija
Henna Oikarinen, projektityöntekijä
 

Varkauden kotihoidossa on käynnistynyt arkikuntoutuksen pilotti

Varkauden kotihoidossa on alkanut lokakuussa pilotti, jossa testataan ja arvioidaan moniammatillista, tehostetun arkikuntoutuksen toimintamallia. Kohderyhmänä ovat säännöllisen kotihoidon asiakkaat ikääntyneiden palveluissa. Pilotti kestää helmikuun 2025 loppuun saakka.

Moniammatillinen arkikuntoutus on tuttu toimintamalli kuntouttavalta arviointijaksolta. Pilotissa testataan, miten toimintamallia voidaan toteuttaa osana säännöllistä kotihoitoa. Toimintamallia kehitetään pilotin aikana ja tavoitteena on laajentaa toimintamalli myös muihin Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntiin kevään 2025 aikana.

Arkikuntoutuksen toimintamallin tavoitteina ovat

• kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden vahvistaminen arjen toiminnoissa,
• sairaalahoitoa vaativien keskeytysten vähentäminen sekä
• ympärivuorokautiseen asumispalveluiden tarpeen/siirtymisen viivästyminen.

Arkikuntoutus toteutetaan määräaikaisena jaksona ja sen kesto vaihtelee 4–8 viikon välillä asiakkaan tarpeen mukaan. Jakson aikana asiakkaan edistymistä seurataan tarkasti ja hänen kuntoutumissuunnitelmaansa muokataan tarvittaessa. Jakson päättyessä saavutettuja tuloksia arvioidaan ja tehdään suunnitelma jatkoa varten. Jatkosuunnitelman avulla pyritään ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä myös jakson päätyttyä.

Tehostettu moniammatillinen arkikuntoutusjakso kuuluu osaksi kotihoidon säännöllisiä palveluita, eikä siitä synny asiakkaalle erillisiä kustannuksia.

Toimintamallista lyhyesti:
Tehostettu moniammatillinen arkikuntoutusjakso on tarkoitettu niille säännöllisen kotihoidon asiakkaille, joilla tunnistetaan, että toimintakyky on laskenut tai vaarassa laskea. Jakso alkaa fysioterapeutin tekemän toimintakyky- ja kuntoutustarpeen arvion perusteella. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, jonka pohjana on asiakkaan omat tavoitteet ja arkitoimissa ilmenevien haasteiden ratkaiseminen.

Jakson aikana asiakkaan kuntoutumista tuetaan moniammatillisesti asiakkaan omassa arjessa fysioterapeutin koti- tai etäkäynneillä sekä hoitajakäyntien yhteyteen suunniteltujen toimintakykyä edistävien toimien avulla. Tarkoituksena on, että kotihoidon hoitajat ohjaavat ja tukevat asiakasta esimerkiksi päivittäisissä askareissa, liikkumisessa tai tasapainon ja lihasvoiman kehittämisessä. Harjoitukset sulautetaan luontevasti osaksi asiakkaan arkea.

Sähköinen perhekeskus: Digitaaliset palvelut lisäävät ennaltaehkäisevää tukea ja alentavat kustannuksia

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhtenä painopisteenä on vanhemmuuden vahvistaminen. Hyvinvointialueen tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta. Perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisen tavoitteena on muun muassa palvelurakenteen keventäminen ja digitaalisten palveluiden lisääminen. Sähköinen perhekeskus tukee näiden tavoitteiden saavuttamista.

Sähköinen perhekeskus on perhekeskustyön verkkopalvelukokonaisuus, joka on suunnattu hyvinvointialueiden asukkaille ja perhekeskustyön ammattilaisille. Pohjois-Savossa perheille ja perhettä suunnitteleville tarkoitettu Omaperhe.fi otettiin käyttöön viime vuoden lopulla, nuorille suunnattu Omahelpperi.fi tänä syksynä, ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -osion käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 alusta.

Omahelpperi-verkkopalvelun kustannusvaikuttavuuden arviointi  

Pohjois-Savon hyvinvointialueella Sähköisen perhekeskuksen kehittäjät ja vaikuttavuustiimin asiantuntijat tarkastelivat yhdessä Omahelpperi-verkkopalvelun kustannusvaikuttavuutta osana terveydenhuollon menetelmien arviointia (HTA). Arvioinnissa keskityttiin Omahelpperi-verkkopalvelun käyttöönoton ja ylläpidon kustannuksiin sekä palvelun tuottamiin hyötyihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Vastaavia arvioita ennaltaehkäisevistä digitaalisista palveluista on tehty hyvin vähän. HTA-arvioinnissa hyödynnettiin skenaarioajattelua, koska ennaltaehkäisevän toiminnan syy-seuraussuhteiden osoittaminen on haastavaa. Pohjois-Savossa tehty arviointi toimii mallina muille hyvinvointialueille.  

-    Ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisella ja vanhemmuustaitojen vahvistamisella voidaan saavuttaa sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä, kertoo projektikoordinaattori Ulla Särkkä.

Omahelpperin kustannukset koostuvat kertaluonteisista ja jatkuvista palvelumaksuista sekä Sähköisen perhekeskuksen projektikoordinaattorin työpanoksesta. Arvioinnin mukaan asukkaiden omatoimisuuden lisääntyminen mahdollistaa sen, että ammattilaisten aikaa saadaan kohdennettua vaikuttavammin. Tämä tuo säästöä jo lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden käytön odotetaan lisääntyvän ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenevän.

-    Sähköinen perhekeskus mahdollistaa voimavarojen kohdentamisen aktiivisemmin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Palvelu parantaa asukkaiden pärjäämistä omassa arjessa sekä madaltaa kynnystä hakea apua ja tukea varhaisessa vaiheessa perhekeskusverkoston palveluista, projektikoordinaattori Merja Jumpponen tähdentää.

Vanhemmuustaitojen vahvistumisen voidaan nähdä edistävän lasten ja nuorten mielenterveyttä. Tämä on myös kustannustehokasta, sillä jo yhden lapsen tai nuoren säästyminen mielenterveyshäiriön takia tarvittavalta sairaalahoidolta tai sijoitukselta tuo merkittäviä säästöjä.
 

Kirjoittajat Ulla Särkkä ja Merja Jumpponen toimivat projektikoordinaattoreina Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa.
  

• Omaperhe.fi ja Omahelpperi.fi ovat perhekeskustoiminnan sähköisiä kanavavia ja osa Sähköistä perhekeskusta. Sähköisen perhekeskuksen kehittämisen taustalla on valtakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja perhekeskustoimintamalli.
  
  DigiFinland Oy koordinoi Sähköisen perhekeskuksen kehitystyötä. DigiFinland Oy on julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajia ovat vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja valtio.
   

Aluehallitus vahvisti yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus vahvisti kokouksessaan 18.11.2024 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen. Viranhaltijavalmisteluna laadittu neuvottelutulos hyväksyttiin pieniä muutoksia lukuun ottamatta.

Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla ovat henkilöstöön kohdistuvat muutokset palvelujärjestelmäuudistuksen yhteydessä sekä merkittävät taloudelliset ja tuotannolliset säästöpaineet. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

Vahvistetussa neuvottelutuloksessa hyvinvointialueelle kohdistuvat pysyvät henkilöstösäästöt ovat yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2025 kohdistuvat kertaluonteiset henkilöstösäästöt noin 5 miljoonaa euroa.

Vahvistettu neuvottelutulos sisältää vuoden 2025 talousarviossa enintään 188,8 henkilötyövuoden pysyvän vähennyksen. Irtisanomisia kohdistuu enintään 77 tehtävään. Suurin osa henkilöstövähennyksistä toteutetaan eläkepoistumana ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisenä, sekä avoinna olevien tehtävien täyttämättä jättämisellä.

Pysyvät henkilöstösäästöt kohdistuvat eri toimialoille seuraavasti:

• Ikääntyneiden palvelut: 2,6 miljoonaa euroa
• Erityispalvelut (erikoissairaanhoito): 2,3 miljoonaa euroa
• Strategia- ja konsernipalvelut: 2 miljoonaa euroa
• Peruspalvelut (perustason terveydenhuolto ja työikäisten sosiaalityö): 1,2 miljoonaa euroa
• Perhe- ja vammaispalvelut: 0,7 miljoonaa euroa
• Pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut: 0,7 miljoonaa euroa

Henkilöstövähennyksissä on huomioitu mm. ensi vuonna lakkaavien yksiköiden henkilöstövaikutukset ja muut hyvinvointialueen toimintaan vaikuttavat uudistukset ja muutokset. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa on huomioitu valmisteilla oleva lakimuutos, jonka myötä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä henkilöstön vähimmäismitoitus olisi vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vastaava mitoitus oli aiemmin käytössä kevääseen 2023 saakka.

- Tulevat henkilöstövähennykset ovat niin mittavat, että niiden vaikutukset näkyvät väistämättä asiakkaillemme. Teemme kuitenkin kaikkemme, jotta nämä vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Lakisääteiset palvelumme turvataan, eikä asiakas- tai potilasturvallisuus vaarannu näiden muutosten myötä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Aluehallituksen puheenjohtajan Riitta Raatikaisen mukaan muutokset ovat kipeitä mutta välttämättömiä.

- Meidän on huolehdittava siitä, että toiminnan taloudellinen perusta kestää myös tulevaisuudessa.  Henkilöstökulujen vähentäminen on yksi askel kohti hallitumpaa talouden hoitoa tässä monella tapaa vaikeassa tilanteessa, sanoo Raatikainen.

Aluehallitus päätti kahdesta muutoksesta lopulliseen neuvottelutulokseen. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä sosiaalijohtajan ja johtavan ylihoitajan tehtävänkuvat muutetaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi. Lisäksi aluehallitus päätti selvittää kahden erikoissairaanhoidon varhaiskasvatuksen työtehtävän järjestelyt.

Monelle irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle voidaan tarjota uusia tehtäviä tai uudelleenkoulutusta

Aluehallituksen päätöksen myötä hyvinvointialueella käynnistyvät selvitykset irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleen sijoittumisista ja mahdollisista uudelleenkoulutuksista. Esimerkiksi lakkautuvan yksikön tai osaston sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle voidaan tarjota oman alan työtä uudella tehtäväkuvalla. Suunnitelmissa on myös avata yhteensä noin 30 oppisopimuskoulutuspaikkaa hoiva-avustajan tehtäviin.

- Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman monelle nyt irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle tilaisuus jatkaa uudenlaisissa tehtävissä hyvinvointialueella. Kaikille emme kuitenkaan voi välttämättä taata jatkoa, sanoo henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.

Lopulliset henkilöstövaikutukset tarkentuvat, kun selviää kuinka moni ottaa tarjottavan uuden tehtävän vastaan ja irtisanottavien uudelleensijoitusmahdollisuudet ovat tiedossa.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Lue lisää syksyn yhteistoimintaneuvotteluista aiemmista tiedotteistamme:

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella – aluehallitus päättää neuvottelutuloksesta - Pohjois-Savo

Aluehallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua - Pohjois-Savo

Pohjoissavolaisia työikäisiä kutsutaan mukaan tutkimukseen edistämään terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia

Vuoden alussa käynnistyneeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteiseen tutkimukseen kutsutaan parhaillaan mukaan 18–64-vuotiaita pohjoissavolaisia.

Hankkeessa tutkitaan pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia, päihteiden käyttöä sekä niiden taustalla olevia tekijöitä. Tavoitteenamme on kehittää hyvinvointialueen ja sen asukkaiden käyttöön vaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja.

Voit halutessasi osallistua tutkimukseen, mikäli:

●    olet 18–64-vuotias,
●    asut Pohjois-Savossa,
●    sinulla on riittävä suomen kielen taito ja 
●    käytettävissäsi on älypuhelin tai muu vastaava mobiililaite.

Tutkimukseen pääset ilmoittautumaan osoitteessa: https://hoitoketjut.pshyvinvointialue.fi/pienetteot 

Tutkimus toteutetaan hyödyntäen digitaalisia työkaluja, joilla kerätään tutkittavista monipuolisia terveys- ja hyvinvointitietoja sekä kannustetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä arjen pieniä tekoja. Tutkimukseen ei sisälly tutkimuskäyntejä ja osallistuminen on vapaaehtoista.

Tutkimukseen osallistuessasi voit saada monipuolista tietoa elintavoistasi, mielenterveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Voi kuitenkin olla, ettei tutkimuksesta ole sinulle hyötyä.

Tutkimus on jatkoa keväällä 2023 Mieliteko-ohjelmassa toteutetulle pilotille, jossa kokeilimme digitaalisten kyselyiden ja sovellusten toimivuutta mielen hyvinvoinnin edistämisessä ja sen arvioimisessa.

Tutkimuksessa hyödyntämämme BitHabit-sovellus on alun perin kehitetty suomalaisessa Stop Diabetes -tutkimuksessa, jossa sen todettiin vaikuttavan myönteisesti käyttäjänsä ruokatottumuksiin ja liikunnan määrään. Nyt tavoitteemme on vahvistaa tuloksia ja tarkastella myös sovelluksen vaikuttavuutta mielen hyvinvointiin.
 

Tutkimuksesta vastaavat:

Professori Tomi Mäki-Opas
Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo
Pohjois-Savon hyvinvointialue, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus

Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen  
Pohjois-Savon hyvinvointialue 


 

Nuorisovaltuuston avoin haku seuraavalle kaudelle

Etsimme nyt tulevalle toimikaudelle uusia, innokkaita ja vaikuttamisesta kiinnostuneita 13-25-vuotiaita nuoria mukaan toimintaan!

Pohjois-Savon maakunnallinen nuorisovaltuusto on hyvinvointialueesta säädetyn lain tarkoittama osallistumis- ja vaikuttamistoimielin 13–22-vuotiaille nuorille.

Nuorisovaltuusto toimii nuorten äänenä kaikessa maakunnallisessa päätöksenteossa, joka vaikuttaa nuoriin nyt ja tulevaisuudessa! Nuorisovaltuusto muun muassa antaa lausuntoja nuorten mielipiteistä päätöksenteon tueksi, kokoaa alueen nuorten näkemyksiä ja lisää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Savossa.

Nuorisovaltuuston kautta saat mahdollisuuden verkostoitua samankaltaisten, vaikuttamisesta kiinnostuneiden ihmisten kanssa, pääset tutustumaan laajemmin päätöksentekoon ja sinulle avautuu suora väylä päästä vaikuttamaan koko Pohjois-Savoa koskeviin päätöksiin.

Oletko valmis tekemään Pohjois-Savosta paremman paikan nuorille?

Käy täyttämässä hakulomake ja hae rohkeasti mukaan 13.12.2024 mennessä!

Lisätietoja hausta antavat:
Juho Juvenius, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, 044 5553034, juho.juvenius@pshyvinvointialue.fi
Tiia Hartikainen, nuorisovaltuuston ohjaaja, 040 8608174, tiia.hartikainen@pshyvinvointialue.fi

Ylä-Savon suun terveydenhuollon chat-palvelu sulkeutuu marraskuun lopussa

Ylä-Savon alueen suun terveydenhuollon chat-palvelu päättyy 30.11.2024. Palvelu on ollut käytössä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän asukkaille, ja se on mahdollistanut nopean yhteydenoton suun terveydenhuoltoon esimerkiksi vastaanottoajan peruuttamiseksi. Hyvinvointialueen toiminnan aikana muissa kunnissa ei ole ollut tarjolla suun terveydenhuollon chat-palvelua.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kehittää parhaillaan yhteistä chat-palvelua, joka avataan koko hyvinvointialueen asukkaille alkuvuoden 2025 aikana.

Ylä-Savon alueen asukkaat saavat yhteyden suun terveydenhuoltoon puhelimitse:

• arkisin kello 8–16: keskitetty puhelinnumero 017 272 4400
• arki-iltaisin, arkipyhinä ja viikonloppuisin Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivystys on keskitetty Kuopioon
  • yhteydenotto arki-iltaisin kello 16 jälkeen, arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 9 jälkeen puhelinnumerosta 116117
  • arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 8–9 puhelinnumerosta 017 174 020.

Suun terveydenhuollon puhelinpalvelu uudistuu

Hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelu uudistuu 10.12.2024, jonka jälkeen koko hyvinvointialueella otetaan käyttöön yksi keskitetty puhelinnumero, joka korvaa kaikki nykyiset suun terveydenhuollon puhelinnumerot. Tästä numerouudistuksesta tiedotetaan myöhemmin.

Aluehallitus käsittelee 18.11.2024 yhteistoimintaneuvottelutulosta osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 18.11.2024. Kokouksen esityslistalla on muun muassa yhteistoimintaneuvottelun neuvottelutulos osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua sekä talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2027 ensimmäinen käsittely.  
 
Työnantajan ja henkilöstön väliset yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2025 talousarviota käytiin runsaan kuuden viikon aikana 26.9.-11.11.2024. Neuvotteluista tarkemmin tiedotteessa: Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella – aluehallitus päättää neuvottelutuloksesta.  
 
Aluehallituksen kokouksessa aloitetaan myös hyvinvointialueen talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2025–2027 käsittely. Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tekee esityksensä vuoden 2025 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta 2025 – 2027 aluehallitukselle seuraavassa kokouksessa 2.12.2024. Päätökset molemmista suunnitelmista tekee aluevaltuusto.
 
Esityslistalla on myös muun muassa osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2024, Pohjois-Savon hyvinvointialueen laatupolitiikka, Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen toimeenpanon tilannekatsaus ja Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelma.
 
Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati tapasi toisen kerran

Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati starttasi syyskuun lopussa. Toinen tapaaminen järjestettiin torstaina 7.11. Kuopiossa.

Ensimmäisellä kerralla asiakasraatilaiset tutustuivat toisiinsa sekä asiakasraadin tavoitteisiin. He pääsivät myös saman tien työpajatyöskentelyn makuun, kun pohdittavana oli kysymyksiä yhteisölliseen asumiseen liittyen. Asiakasraatilaisten ajatukset siitä, millaiseksi yhteisöllisen asumisen tulisi muotoutua Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kerrottu eteenpäin ikääntyneiden palveluiden johtoryhmälle.

Asiakasraadin puheenjohtaja ja projektipäällikkö Sami Tuominiemi on tyytyväinen ensimmäisen työpajatyöskentelyn tuloksiin.

– Sekä asiakasraatilaiset että nykyiset asumispalveluidemme asiakkaat ovat kertoneet ajatuksiaan yhteisöllisestä asumisesta ja toiveet ovat hyvin samanlaisia. Tämä vahvistaa uskoani siitä, että pystymme kehittämään yhteisöllistä asumista asiakkaidemme toiveiden mukaiseksi, pohtii Sami Tuominiemi.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla asiakasraatilaiset saivat kotitehtäväksi tutustua Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuihin. Tehtävänä oli etsiä verkkosivuilta Ikäkeskuksen neuvonnan yhteystiedot sekä pohtia, ovatko yhteydenottotavat neuvontaan ikääntyneille sopivia.

Kotitehtävän tuloksia purettiin toisessa tapaamisessa. Osa asiakasraatilaisista ja heidän läheisistään kokivat yhteystietojen löytämisen vaikeaksi ja sivut hankaliksi. Toisaalta ensikertalaiset kertoivat löytäneensä tiedot helposti ja sivut koettiin selkokielisiksi. Yhteydenottotapoja oli myös testattu läheisten asioita hoitaessa ja ne koettiin toimiviksi. Kasvokkaista yhteydenottotapaa toivottiin myös muille paikkakunnille kuin vain Kuopioon ja Iisalmeen.

Ammattilaisten käyttämillä sanoilla on vaikutusta onnistuneeseen asiakaskokemukseen

Toisessa tapaamisessa pohdittiin sitä, mitä yhteydenotolta Ikäkeskuksen neuvontaan toivotaan. Asiakasraatilaiset toivoivat yhteisesti sitä, että neuvonnan työntekijät puhuisivat selkokielellä ja käyttäisivät harkitusti ammattisanastoa.

– Käytettävä sanasto on muuttunut todella paljon ja ikääntyneet eivät välttämättä ymmärrä niitä sanoja, mitä nykyään käytetään. Toivomme, että meille puhuttaisiin helpommilla ja kaikille tutuilla sanoilla, pohtivat asiakasraatilaiset.

Myös huoli-ilmoitus eli ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta tuli tutuksi asiakasraatilaisille. Työpajassa pohdittiinkin sitä, että missä tilanteissa huoli-ilmoitus kannattaa tehdä. Asiakasraatilaisilta nousi myös hyvin tärkeä muistutus jokaiselle ikääntyvälle.

– Ottakaa ihmiset koppi omasta vanhenemisesta! Esimerkiksi edunvalvontavaltuutus on hyvin tärkeä, muistuttivat asiakasraatilaiset.

Seuraava asiakasraadin tapaaminen järjestetään helmikuussa. Tapaamisia järjestetään yhteensä kuusi kertaa vuosien 2024 ja 2025 aikana.

Lue ensimmäisestä tapaamisesta lisää täältä.

​​​​​​​

Kirjaamo on suljettu 19. - 20.11.2024

Kirjaamon asiakaspalvelu ja palvelupuhelin on suljettu 19.-20.11. Palvelemme normaalisti 21.11.

Kirjaamon aukioloajat

KYSillä Jali Heikkisen taidenäyttely G2-käytävägalleriassa 31.1.2025 saakka

KYSin Kaarisairaalan ja pääsairaalan välisessä G2-käytävägalleriassa (2. krs) on avautunut Jali Heikkisen taidenäyttely. Näyttely on esillä 31.1.2025 saakka.

Jali Heikkinen on kuopiolainen 26-vuotias kehitysvammainen autisti. Hän on edennyt pitkän tien hyvin varovaisesta kynänkäyttäjästä värikkäiden taulujen maalaajaksi.

Piirtäminen on ollut Jalille lapsuudesta asti apuna rauhoittumiseen ja keskittymiseen. Alkuun työt olivat hyvin pieniä mustavalkoisia piirustuksia, mutta vähitellen hän rohkaistui värien käyttöön.

Jalin tapa on piirtää suoraan liikkuvasta kuvasta ilman hahmottelua. Piirtämisen ja maalaamisen lisäksi monipuolinen Jali virkkaa, muovailee ja askartelee. Hän haluaa ilahduttaa kädentöillään muita ihmisiä. Jali on tehnyt muun muassa siskon- ja veljenlapsille värityskirjoja.

Jalin haaveena on ollut pitää oma yksityisnäyttely, jolle tarjoutui nyt mahdollisuus. Hän toivoo, että värikkäät kuvat ilahduttavat sairaalassa kävijöitä ja henkilöstöä. Näyttelyssä on esillä sekä mustavalkoisia piirustuksia että värikkäitä maalauksia.

Teksti: taideasiantuntija Henna Hietainen
 

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella – aluehallitus päättää neuvottelutuloksesta

Tekstiä muokattu 11.11.2024 klo 17.47. Muutos kohtaan Irtisanomisia kohdistuu enintään 79 henkilötyövuoteen, korjattu: Irtisanomisia kohdistuu enintään 77 henkilötyövuoteen

Yhteistoimintaneuvottelut Pohjois-Savon hyvinvointialueella ovat päättyneet 11.11.2024. Viimeisessä yhteistoimintaneuvottelussa käytiin läpi työnantajan lopullinen viranhaltijaesityksenä laadittu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen vahvistamisesta päättää aluehallitus kokouksessaan 18.11.2024.

Yhteistoimintaneuvottelujen avulla tavoitellaan 14,5 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa. Henkilöstöön vaikuttavia toimenpiteitä käsiteltiin yhteistoimintamenettelyssä ennen varsinaisia päätöksiä.

Neuvottelutuloksessa hyvinvointialueelle kohdistuvat pysyvät henkilöstösäästöt ovat yhteensä 9,5 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2025 kohdistuvat kertaluonteiset säästöt noin 5 miljoonaa euroa. 
Työnantajan neuvottelutulos sisältää vuoden 2025 talousarviossa enintään 188,8 henkilötyövuoden vähennyksen. 

Henkilötyövuosien vähennykset sisältävät: 

• Osa-aikaistamisia kohdistuu enintään kahteen tehtävään.  
• Irtisanomisia kohdistuu enintään 77 henkilötyövuoteen. 
• Palvelussuhteen muutoksia kohdistuu enintään 50 tehtävään. 
• Muut henkilöstövähennykset toteutetaan luonnollisena eläkepoistumana ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisenä.  

- Pyrimme tarkastelemaan eri vaihtoehtoja henkilöstösäästöiksi mahdollisimman monipuolisesti tavoitteena toimeenpanna ensisijaisesti muita keinoja kuin irtisanomiset. Tavoitteemme on ollut, että irtisanomisten käyttö henkilöstövähennyksen keinona jäisi mahdollisimman kohtuulliseksi. Näin ollen henkilöstösäästökeinoja on etsitty muun muassa luonnollisen poistuman ja määräaikaisen henkilöstön osalta lähes puolet, eli 4,2 miljoonan euron edestä. Valitettavasti näin kovien säästötavoitteiden edessä emme voineet tässä viranhaltijavalmisteluna toteutetussa neuvottelutuloksessa välttyä irtisanomisiltakaan. Irtisanomisia esitykseen sisältyy noin 2 miljoonan euron edestä. Aluehallituksella on lopullinen päätösvalta neuvottelutuloksen vahvistamisesta, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen kertoo.

Kaikki henkilöstöjärjestöt jättivät eriävän mielipiteensä neuvottelutuloksesta.

Viranhaltijaesitys sisältää kertaluonteisia säästöjä viisi miljoonaa euroa vuodelle 2025

Pysyvien säästöjen lisäksi viranhaltijaesityksessä vuodelle 2025 kohdistuu kertaluonteisina säästöinä 5 miljoonaa euroa. Nämä toteutetaan henkilöstövuokrauksen ja vastaavien ostopalvelujen sekä keikkatyön vähentämisenä, vapaaehtoisilla lomarahan vaihdoilla sekä työ- ja virkavapailla. Vuoden 2025 kertaluontoisissa säästöissä huomioidaan myös henkilöstön tekemät säästöehdotukset syksyn 2024 aikana toteutetussa laajassa henkilöstökyselyssä. Säästökohteista saatiin ehdotuksia 7 085 kappaletta.

- Haluan kiittää kaikkia työntekijöitämme, jotka lähettivät meille säästöideoita! Olen yhtä mieltä henkilöstöjärjestöjen kanssa siitä, että henkilöstön säästöideat ovat todella tärkeitä. Jatkamme niiden analysointia ja otamme säästöehdotuksia ensi vuonna käyttöön niin laajalti kuin mahdollista, Mari  Antikainen painottaa.

Lomautuksia ei ole poissuljettu vuoden 2025 keinovalikoimasta. Lomautukset tulevat keinona käyttöön ainoastaan siinä tilanteessa, jos ensisijaisilla toimenpiteillä, eli lomarahan vaihdoilla vapaaksi, työ- ja virkavapailla, ja henkilöstön ehdottamilla säästötoimenpiteillä ei saavuteta tavoiteltua 2 miljoonan euron säästöä.

Mikäli lomautuksiin päädytään, kohdennetaan ne strategia- ja konsernipalveluiden henkilöstöön ja palvelutuotannon ylimpään johtoon. Palvelutuotannon varahenkilöstö ei tule olemaan lomautusten piirissä. Lomautukset kestäisivät enintään 2–3 viikkoa työntekijää kohti. 

Neuvottelutulos käsitellään yhteistoimintaelimessä 12.11. ja aluehallituksessa 18.11.2024

Neuvottelutulos käsitellään yhteistoimintaelimessä 12.11. ja siitä päättää aluehallitus kokouksessaan 18.11. Työnantaja tekee päätökset irtisanomisista, lomautuksista tai osa-aikaistamisista vasta, kun yhteistoimintaneuvottelut on saatu päätökseen, yhteistoimintavelvoite täytetty ja aluehallitus tehnyt päätöksensä asiasta.

Tarjolla oleva työ tulee kuitenkin vähentymään hyvinvointialueella olennaisesti ja pysyvästi. Niitä henkilöitä, joilta työt päättyvät, ei voida välttämättä sijoittaa uudelleen tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Työnantaja kartoittaa neuvottelujen kuluessa ja irtisanomisprosessin aikana mahdollisuudet järjestää sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Työantaja kartoittaa esim. oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet.

Neuvottelutuloksen toimeenpano alkaa aluehallituksen päätöksen jälkeen ja jatkuu talousarviovuoden 2025 loppuun. 

Lue lisää yhteistoimintaneuvotteluiden taustasta: Aluehallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua - Pohjois-Savo

Automaattinen lääkkeiden annosjakelu on alkanut uusien apteekkien kanssa Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialue kilpailutti kesällä 2024 automaattisen lääkkeiden annosjakelupalvelun. Kilpailutus pilkottiin 30 osa-alueeseen, jotta myös pienemmillä apteekeilla oli mahdollisuus osallistua tuottamaan lähipalvelua omassa kunnassaan. Hankinnan omistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekki.

Kilpailutuksessa saatiin tarjouksia 28 osa-alueelle, joiden kanssa tehtiin sopimukset. Uudet sopimukset otetaan käyttöön marraskuun 2024 loppuun mennessä kaikissa yksiköissä. Rautavaaran ja Keiteleen alueelle ei tullut tarjouksia. Näiden alueiden automaattinen lääkkeiden annosjakelu hoidetaan suoraostoina erillisellä sopimuksella. Sopimukset ovat voimassa kaksi (2) vuotta ja niihin sisältyy optiokaudet 1+1 vuotta.

Uudet sopimukset koskevat noin sataa toimintayksikköä ikääntyneiden palveluissa sekä erityisasumis- ja vammaispalveluissa. Annosjakelun piiriin kuuluvat kaikki asiakkaat, joille on todettu tarve lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun ja joiden kohdalla annosjakelu soveltuu lääkehoidon toteuttamiseen. Hankintaan sisältyy myös asiakkaan muiden annosjakelun ulkopuolisten lääkkeiden, kuten akuuttilääkkeiden toimittaminen yksiköihin.

Alla olevat apteekit tuottavat jatkossa lääkkeiden annosjakelupalvelua Pohjois-Savon hyvinvointialueella:

• Iisalmi, Priima apteekki
• Kiuruvesi, Kärsämäen apteekki
• Sonkajärvi, Sonkajärven apteekki
• Vieremä, Vieremän apteekki
• Lapinlahti, Lapinlahden 1 apteekki
• Varpaisjärvi, Lapinlahden 2. Varpaisjärven apteekki
• Maaninka, Maaningan apteekki
• Nilsiä, Kuopion 11. apteekki
• Siilinjärvi, Lapinlahden 1 apteekki
• Juankoski, Kuopion 13. Juankosken apteekki
• Kaavi, Kaavin apteekki
• Kuopion kantakaupunki, Satama apteekki
• Riistavesi, Kuopion Uusi apteekki, Riistaveden sivuapteekki
• Tuusniemi, Tuusniemen apteekki
• Vehmersalmi, Satama apteekki
• Karttula, Vesannon apteekki
• Pielavesi, Pielaveden apteekki
• Rautalampi, Rautalammin apteekki
• Suonenjoki, Suonenjoen apteekki
• Tervo, Karttulan apteekki
• Vesanto, Vesannon apteekki
• Joroinen, Pieksämäen 3. Naarajärven apteekki
• Leppävirta, Taulumäen apteekki
• Varkaus (Käpyranta, Häyrilä, Kaura-aho ja Joutenlahti), Pieksämäen 3. Naarajärven apteekki
• Varkaus (Taulumäki, Kuoppakangas, Kommila, Puuttila, Luttila, Päiviöinsaari ja Könönpelto), Taulumäen apteekki
• Varkaus (Kangaslampi), Heinäveden apteekki

Valtakunnalliseksi Vuoden tutkimushoitajaksi valittiin sairaanhoitaja Elina Jalava Kysistä

Valtakunnalliseksi Vuoden tutkimushoitajaksi on valittu sairaanhoitaja Elina Jalava KYSin tukielinkirurgian poliklinikalta. Vuoden tutkimusammattilaisten nimeämisen tavoitteena on tuoda esiin suomalaista tutkimusosaamista ja parantaa kliinisten lääke- ja laitetutkimusten arvostusta ja näkyvyyttä.

Elina Jalava on työskennellyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) vuodesta 2005. Hän toimii kirurgian ja ortopedian poliklinikalla tutkimushoitajana sekä koordinoi opetusvastaanottoja. Lisäksi Jalava tekee välillä sairaanhoitajan ja luustohoitajan työtä.

Tutkija, tutkimushoitaja ja CRA (Clinical Research Associate) muodostavat lääketutkimuksessa tiimin, jossa jokaisella on tärkeä osansa turvallisen ja onnistuneen lääketutkimuksen varmistamisessa.

-  Tämä valinta oli täydellinen yllätys, ja meni hetki edes tajuta asia. Tuntuu epätodelliselta. Tällaista näkee yleensä tapahtuvan muille. Olo on tietysti yllätetty ja erittäin kiitollinen, Elina Jalava kertoo.

Lääketutkimusten toteuttaminen on erittäin vaativaa ja säänneltyä työtä. Se edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja hyvien kliinisten tutkimustapojen syvällistä tuntemusta. Tutkimukset ovat tärkeitä myös terveydenhuollolle.

- Olen ehkä sattumalta ajautunut tähän työhän ja olen siitä iloinen, sillä huomaan että pidän työstäni paljon. Tässä sattumana toimi professori Heikki Kröger, sillä hän aikoinaan haastatteli minua. Kiitos Heikki!  

Työ on monipuolista ja itsenäistä – työkavereilla suuri merkitys jaksamiseen
Elina Jalavan työhön on sisältynyt niin pieniä paikallisia tutkimuksia, kansallisia monikeskustutkimuksia kuin kliinisiä lääketutkimuksiakin. Erikoisalana hänellä on pääasiassa ortopedia, mutta mukaan on tullut myös urologia ja gastrokirurgia.

- Tutkimushoitajana pidän käytännön pyörimässä tutkimussuunnitelman mukaisesti, hyvin lyhyesti sanottuna. Tutkimustyön lisäksi teen sairaanhoitajan tehtäviä polilla, koordinoin opetusvastaanottoja ja tarvittaessa sijaistan luustohoitajaa. Tämä työn monipuolisuus sopii minulle.

Työ on ajoittain erittäin itsenäistä ja vaativaa, ja kaikilla työkavereilla on suuri merkitys työssä jaksamiseen.

- Eri tutkimuksissa on tietysti eri tiimit, mutta meillä on kyllä aina ollut hyvä ilmapiiri tehdä tutkimustyötä. Kiitos yhteistyöstä kaikille kollegoille, Jalava toteaa.

Tunnustuspalkinnot jaettiin kansainvälisessä tapahtumassa lokakuun lopussa

Vuoden tutkimusammattilaiset on valittu nyt kymmenen kertaa. Vuoden tutkija, tutkimushoitaja ja CRA palkittiin 31.10.2024 Helsingissä kansainvälisessä Nordic-Baltic Conference in Clinical Trials -tapahtumassa.
 
Vuoden tutkimusammattilaisten palkintojen saajia voivat ehdottaa lääkealalla toimivat, kuten lääketeollisuuden ammattilaiset, kliinisiä lääke- ja muita tutkimuksia toteuttavat tahot sekä muut tutkimustoimintaan eri tavoin osallistuneet ja sitä seuraavat henkilöt.
 
Annettujen ehdotusten perusteella valinnan tekee asiantuntijaraati, joka koostuu lääkeyrityksissä ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksissa työskentelevistä henkilöistä. Perinteinen Kliinisten tutkimusten foorumi on järjestetty tänä vuonna Pohjoismaat ja Baltian kattavana Nordic-Baltic Conference in Clinical Trials -tapahtumana.
 
Vuoden 2024 tapahtuma oli alan kahdeksas pohjoismainen konferenssi ja Kliinisten tutkimusten foorumina jo kahdeskymmenes. Järjestäjänä toimii lääkeinformaatiopalveluiden ja tiedolla johtamisen teknologia- ja asiantuntijayritys Pharmaca.

Pohjois-Savon hyvinvointialue onnittelee lämpimästi Elina Jalavaa hienosta saavutuksesta tutkimustyössä.

Elina Jalavaa äänestettiin esimerkiksi näillä perusteilla:
• ”Elina on toiminut tutkimushoitajana KYSissä todella pitkään ja kaikkina yhteistyövuosina ollut osaava, vastuullinen ja asioita myös omatoimisesti edistävä, asiantunteva tutkimushoitaja. Elina kohtaa asiallisesti ja hyväntuulisesti niin tutkimuspotilaat kuin tutkijat ja kollegatkin ja pitää hallitusti lukemattoman määrän lankoja käsissään yhtä aikaa. Arvostan Elinan osaamista, ja siihen, että hän on mukana tutkimuksen toteutustiimissä, yhdistyy aina myös kokemus siitä, että asiat etenevät ja jos haasteita tulee vastaan, niistäkin selvitään.”
• ”Hyvän kliinisen tutkimuksen teko ei ole helppoa, mutta se on huomattavasti helpompaa, kun Elinan kaltaisia ihmisiä on tiimissä mukana. Ystävällisyys, työkumppanien ja tutkimuspotilaiden arvostus, sitoutuminen, laaja ymmärrys ja kokemus tutkimustyöstä ovat Elinaan liittyviä hyvin vahvoja tutkimushoitajan ominaisuuksia.”
• ”Rautainen ammattilainen, tutkimushoitaja, joka tekee tutkijan työn helpoksi ja pitää kaikki langat käsissään.”
 

Hyvinvointialueen puhelinvaihde ja muut palvelunumerot toimivat taas normaalisti

Hyvinvointialueen puhelinvaihde (017 173 311) ja muut palvelunumerot toimivat jälleen tavalliseen tapaan. 
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYSin) varavoimalähteen ylikuumentuminen aiheutti aamulla 5. marraskuuta tulipalon ja sähkökatkoja. Sähkökatkojen takia hyvinvointialueen puhelinvaihde ja osa 017-alkuisista palvelunumeroita eivät toimineet päivän aikana. Vika puhelinkeskuksessa on nyt saatu korjattua ja sähköt pääosin pystytty palauttamaan katkoalueille. 

Huomisesta lähtien KYSin toiminta jatkuu jälleen normaalisti. 

Lue lisää aiemmista tiedotteistamme: KYSin varavoimalähteen ylikuumentuminen aiheutti tulipalon ja sähkökatkoja, mutta ei vaarantanut potilasturvallisuutta - Pohjois-Savo

Hyvinvointialueen puhelinvaihde ei toimi, häiriöitä osassa 017-alkuisia palvelunumeroita - Pohjois-Savo