Fysioterapian rooli on kasvanut alaselkäkivun hoidossa

Kansainvälistä fysioterapiapäivää vietetään sunnuntaina 8.9. Tämän vuoden teemana on alaselkäkipu. Alaselkäkipu on hyvin tavallinen vaiva, josta kärsii elämänsä aikana kahdeksan kymmenestä aikuisesta. Hoidoksi ei enää nykyään suositella vuodelepoa, vaan kevyttä liikuntaa ja mahdollisimman normaalin arjen elämistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskentelevät fysioterapeutit Katja Lassila, Minna Siitari ja Jaana Tervo kertovat, millaista alaselkäkipuisen kuntoutus on tänä päivänä.​​

Fysioterapiaan pääsee eri reittejä pitkin

Fysioterapeutti Katja Lassila on työskennellyt Juankosken terveyskeskuksella valmistumisestaan saakka eli yli 25 vuotta. Hän tekee pääsääntöisesti polikliinista vastaanottotyötä, jossa asiakkaat ohjautuvat hänen vastaanotolleen lääkärissä käynnin jälkeen.

Nykyään fysioterapian merkitys on korostunut erilaisissa tuki- ja liikuntaelinvaivoissa ja fysioterapian vastaanotolle pääsyä on helpotettu ja nopeutettu. Katjan vastaanotolle pääsee myös uuden OmaOlo-palvelun arvioinnin kautta tai hoitajan hoidon tarpeen arvion kautta. Näissä tapauksissa asiakkaan on arvioitu hyötyvän ensisijaisesti fysioterapeutin palveluista, eikä lääkärikäynnistä.

Suurin osa Katjan asiakkaista kärsii kivuista joko alaselässä, olkapäissä tai polvissa. Selkäkivuista kärsivillä kivut ovat voineet jatkua jo pidempään tai sitten ne ovat alkaneet äkillisesti. Katja on huomannut työssään, että nykyajan passiivinen elämäntyyli ja liikkumattomuus selittää osan hänenkin asiakkaidensa kivuista.

– Olen huomannut, että ihmisten yleiskunto ja lihasvoima on laskenut. Omasta kunnosta ei pidetä huolta ympäri vuoden. Sitten keväällä puutarhatöiden alkaessa tai syksyllä haravoidessa ja marjastaessa iskevät kivut alaselkään ja muihin niveliin. Ja näitä vaivoja olen huomannut entistä nuoremmilla, Katja kertoo.

Fysioterapeutti Katja Lassila.

Fysiatrian poliklinikan asiakkaista suurin osa on alaselkäkipuisia

Minna Siitari ja Jaana Tervo työskentelevät fysiatrian poliklinikalla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Lääkintävoimistelijoiksi noin 40 vuotta sitten valmistuneet Minna ja Jaana kuntouttavat pääasiassa pitkäaikaisesta selkäkivusta kärsiviä asiakkaita.

Suurimmalla osalla fysiatrian poliklinikan asiakkaista on pitkittynyt selkäkipu, jota on yritetty kuntouttaa yhdellä tai useammalla fysioterapiajaksolla ennen lähetettä poliklinikalle. Asiakkaat ohjautuvat fysiatrian poliklinikan fysioterapiaan pääasiassa fysiatrian- tai kipuosaston ja kuntoutustutkimuspoliklinikan lääkäreiden lähettäminä.

– Asiakkaan kokonaisvaltainen huomiointi on tärkeää kuntoutuksessa. Meillä kuntoutusta ja hoitoa suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä lääkäreiden, fysioterapeuttien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kesken, kertovat Minna ja Jaana.

Keskiössä aktiivinen kuntoutus

Fysioterapian hoitokäytännöt ovat muuttuneet merkittävästi viimeisen 20–30 vuoden aikana. Siinä missä aiemmin korostettiin passiivisia hoitomuotoja, kuten hierontaa ja laitehoitoja, on painopiste nykyään asiakkaan oman aktiivisuuden lisäämisessä. Enää ei myöskään odoteta, että asiakas on kivuton, ennen kuin harjoittelu voidaan aloittaa.  Muutos on tapahtunut tiedon lisääntymisen seurauksena.

Katja, Minna ja Jaana ovat kaikki olleet mukana fysioterapian hoitokäytänteiden muutoksessa. Asiakkaiden opastus ja motivointi liikkumiseen sekä itse tehtävien harjoitteiden ohjaus ovat nykyään keskeisessä asemassa kuntoutusta suunniteltaessa. Pitkittyneen selkäkivun hoidossa on oleellista kivun lievittyminen, asiakkaan toimintakyvyn kohentuminen ja elämänlaadun paraneminen.

– Nykyään leikkaushoito sekä röntgen- ja magneettikuvien ottaminen ei ole enää automaatio selkäkipuisilla asiakkailla. On huomattu, että aktiivisella fysioterapialla saadaan samoja tai jopa parempia tuloksia aikaiseksi. Tämä on mielestäni oikea kehityssuunta, sillä kivun syytä ei suurimmassa osassa tapauksia voida edes varmentaa kuvien avulla, pohtii Katja.

Sekä Katja että Minna ja Jaana tapaavat asiakkaitaan keskimäärin 3–5 kertaa. Asiakkaat saavat tapaamiskerroilla yksilöllisiä ja heidän tavoitteitaan tukevia harjoitteita ja niiden vastetta arvioidaan noin kuukauden välein. Näin fysioterapiajakso on kestoltaan pidempi ja asiakkaan kehittymistä pystytään seuraamaan kauemmin.

– Korostamme fysioterapiassa asiakkaan omaa aktiivisuutta ja hänen omia mahdollisuuksiansa harjoittelulle. Olisi tärkeää, että jokainen asiakas löytää itselle merkityksellisen tavoitteen, mikä motivoi harjoittelemaan. Mielestämme on myös tärkeää löytää asiakkaalle sopiva ja mieleinen liikuntaharrastus, joka tukee aktiivista elämää fysioterapiajaksonkin jälkeen, kertovat Minna ja Jaana.

​​​​​​​Fysioterapeutit Jaana Tervo ja Minna Siitari.

​​​​​​​Tutustu Omaoloon ja Terveyskylään

Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Omaolo tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa saamaan yhteyden julkisen terveydenhuollon ammattilaisiin.

Voit täyttää Omaolon kautta arviointilomakkeen muun muassa alaselkä-, polvi- tai olkapääkipuihin liittyen. Arvion perusteella voit saada joko itsehoito-ohjeita tai sinua opastetaan ottamaan yhteyttä jatkohoitopaikkaan.

https://www.omaolo.fi/ 

Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä ja ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelu. Sieltä löytää luotettavaa terveystietoa muun muassa kuntoutumis- ja kivunhallintatalosta.

https://www.terveyskylä.fi​​​​​​​

Tutustu myös rankapotilaan hoitoketjuun

Rankapotilaan hoitoketju on laadittu aikuisten niska- ja selkäoireiden diagnostiikan ja hoidon toteutuksen tueksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hoitoketjuun on liitetty itsehoito-ohjeita selkäkipuihin liittyen.

Rankapotilaan hoitoketju: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/shp01389 

Hyvinvointialue valmistelee yhteistoimintaneuvotteluesitystä osana vuoden 2025 talousarviota

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi valmistellaan yhteistoimintaneuvottelun käynnistämistä osana talousarvion 2025 valmistelua. Hyvinvointialuejohtajan päätösesitys yhteistoimintaneuvottelusta on tällä hetkellä viranhaltijavalmistelussa. Aluehallitus päättää mahdollisesta yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisestä ja siihen sisältyvistä toimenpiteistä kokouksessaan 16. syyskuuta. Yhteistoimintaneuvottelun taustalla ovat muun muassa palvelujärjestelmäuudistukseen liittyvät henkilöstöä koskettavat muutokset ja mittavat taloudelliset säästöpaineet.

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 4. syyskuuta vuoden 2025 talousarvion raamin. Suunnitteluvaiheen talousarvioraami ensi vuodelle on 57 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvoite kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.

- Hyvinvointialueen talouden näkymä on kriittinen. Vaikka ensi vuoden budjettia valmistellaan alijäämäiseksi, tavoitteemme on, että vuoden 2025 lopussa toteuma olisi huomattavasti tämän hetken näkymiä parempi, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Jotta tavoitteeseen päästään, hyvinvointialueen toimintatapoja on muutettava ja niissä on panostettava rohkeasti uusiin menetelmiin, kuten digitalisaatioon, joka tuo lisää tehokkuutta.

- Tässä tilanteessa hyvinvointialueen on arvioitava jatkuvasti työn tuottavuutta ja sen kohdistumista. Meidän on myös kyettävä luopumaan asioista, jotka eivät ole perustavoitteemme ja lakisääteisten tehtäviemme kannalta ensisijaisia, Raatikainen toteaa.
 

Palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano vaatii yhteistoimintaneuvottelun käynnistämisen

Yhteistoimintaneuvottelun ajankohtaa määrittää ensi vuoden talousarvion valmistelu ja käynnissä oleva palvelujärjestelmäuudistus. Uudistuksen tavoitteena on paitsi luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, myös saada aikaan noin 50 miljoonan pysyvät säästöt ja näin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta pitkällä tähtäimellä.

Palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano käynnistyy syksyllä 2024 ja jatkuu ensi vuonna. Aluevaltuusto päätti kesäkuussa esimerkiksi sulkea Kangaslammin, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat sekä Kaavin, Karttulan, Lapinlahden, Leppävirran, Pielaveden ja Tuusniemen vuodeosastot. Uudistuksen myötä monen hyvinvointialueen työntekijän tehtävänkuva tai työntekopaikka muuttuu. Tällaiset muutokset tulee aina neuvotella henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelussa. Vuoden 2025 talousarviota ei myöskään voida vahvistaa ennen kuin henkilöstöä koskevat toimenpiteet on käyty läpi yhteistoimintaneuvottelussa.

- Talousarviovalmistelussa ennakoidaan palvelujärjestelmäuudistuksen vaatimia muutoksia ensi vuonna. Tämä edellyttää lakisääteistä yhteistoimintamenettelyä talousarviossa henkilöstöön liittyvistä mahdollisista toimenpiteistä, sanoo hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.

Osana yhteistoimintamenettelyä arvioidaan edelleen myös esihenkilö- ja asiantuntijarakennetta sekä työyksiköiden henkilöstörakenteita.

- Viranhaltijaesitys aluehallitukselle on, että yhteistoimintaneuvottelu koskettaisi koko henkilöstöä. Neuvotteluesitykseen otetaan siten mukaan myös mahdolliset irtisanomiset sellaisten tehtävien kohdalla, joita ei esimerkiksi palvelujärjestelmäuudistuksen taio digitalisaation tai toiminnallisten muutosten myötä enää tarvita. Mahdolliset irtisanomiset ovat kuitenkin aina se viimeinen vaihtoehto, jota pyrimme luonnollisesti välttämään, kertoo Antikainen.

Koska yhteistoimintaneuvottelun suunnittelussa on mukana kaikki vaihtoehdot henkilöstövähennyksiin, myös mahdolliset henkilöstön irtisanomiset, asetetaan hyvinvointialueella välitön rekrytointikielto 6. syyskuuta alkaen.

Rekrytointikielto on voimassa ensin aluehallituksen kokoukseen 16.9. asti, ja virallisen päätöksenteon jälkeen aloitetaan tarkempi määräaikainen rekrytointikielto. Rajaukset tähän rekrytointikieltoon ovat mahdollisia.

- Taloustilanne on ollut jo tänä vuonna vaikea, joten haluan kiittää henkilöstöämme vuonna 2024 toteutuneista vapaaehtoisista säästötoimenpiteistä. Olemme esimerkiksi hyödyntäneet oman yliopistollisen hyvinvointialueemme henkilöstömme vahvaa asiantuntijaosaamista koulutuksissa ja tämän johdosta on säästymässä 1,5-2 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset lomarahavapaat ja virka- ja työvapaat ovat tuoneet säästöä 1,3 miljoonaa euroa tänä vuonna, Antikainen lisää.

Lisäsäästöjä haetaan hankinnoista, tukipalveluista ja logistiikasta

Yhteistoimintaneuvottelun lisäksi hyvinvointialueella haetaan lisäsäästöjä hankinnoista, tukipalveluista ja logistiikasta. Sisäisesti otetaan käyttöön entistäkin tiukemmat linjaukset esimerkiksi maksu- ja luottokorttiostoihin ja maksukorttien määrää vähennetään. Vuokratyövoiman käyttöä ja palvelujen ostoja pyritään edelleen karsimaan vain välttämättömiin. 

Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa siirtyivät sille kuntien kanssa tehdyt sote-kiinteistöjen vuokrasopimukset. Nämä vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2025 lopussa ja myös niiden ehtoja tarkastellaan osana muita säästötoimenpiteitä. 
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue valitsi Mehiläinen Oy:n digitaalisen asiointialustan toimittajaksi

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden uuden digitaalisen alustan toimittaa Mehiläinen Oy. Pohjois-Savon hankinnasta päätti aluehallitus kokouksessaan keskiviikkona 4. syyskuuta.

Kilpailutukseen osallistui neljä ehdokasta, joista kaksi jätti lopullisen tarjouksen. Mehiläinen pärjäsi parhaiten hinta-laatuarvioinnissa. Vertailussa painotettiin erityisesti digitaalisen asiointialustan käyttöönoton sujuvuutta ja käytettävyyttä. 

- Tavoitteena on ottaa Pohjois-Savossa ensimmäiset digipalvelut käyttöön uudella alustalla jo vuoden 2024 loppupuolella ja loput vaiheittain vuoden 2025 loppuun mennessä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri sanoo. 

- Uudistuksella pyrimme parantamaan asiakkaiden palveluun pääsyä ja digitaalisten palveluiden käyttökokemusta sekä tehostamaan sote-ammattilaisten työtä.

Digitaaliset palvelut yhdeltä luukulta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen kokonaisuus on nimeltään OmaSavo. OmaSavoon kootaan vaiheittain kaikki ammattilaisen ja asiakkaan digipalvelut.

Molemmilla hyvinvointialueilla on jo käytössä erilaisia digipalveluja, mutta ne koostuvat useista erillisistä ja sirpaleisista ratkaisuista. Palvelut vaihtelevat myös kunnittain. Toive nykyaikaisesta ja helppokäyttöisestä digitaalisesta palvelualustasta on noussut niin asiakkailta kuin ammattilaisilta.

Kun OmaSavo on Pohjois-Savon hyvinvointialueella käytössä, asiakas löytää yhdestä paikasta, hyvinvointialueen verkkosivuilta, kaikki digitaaliset palvelut. Osa palveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista.

- Tuleva digialusta kokoaa yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle helppokäyttöiselle alustalle ja samalla erillisiä, kustannuksia tuottavia päällekkäisiä ratkaisuja karsitaan. Tavoitteena on, että yhteen käyttötarkoitukseen on vain yksi digitaalinen asiointiratkaisu, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen kuvaa. 

Nykyistä sujuvammat työkalut

Digipalvelujen kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Pohjois-Savossa siihen liittyy hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen, joka tapahtuu vaiheittain vuosina 2024–2028. Osana palveluverkoston uudistamista on tarkoitus siirtää 25–40 prosenttia asiakaskontakteista etä- ja digipalveluihin sekä kotiin vietäviin ja liikkuviin palveluihin.

Samalla kun digitaaliset palvelut kehittyvät, hyvinvointialue yhtenäistää myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asiakkaiden palvelupolkuja, mikä sujuvoittaa työn tekemistä. 

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille tuleva uusi digitaalinen asiointialusta on jo käytössä useilla hyvinvointialueilla ja koko itäisellä yhteistoiminta-alueella on jatkossa yhtenäinen alustaratkaisu.  

Pohjois-Savo valmisteli ja toteutti kilpailutuksen. Kumpikin hyvinvointialue vastaa hankinnasta ja hankintasopimuksesta omalta osaltaan.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
 

Tietoliikennekatko päättynyt Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä

Iltapäivällä 4. syyskuuta alkanut tietoliikennekatko Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä on päättynyt saman päivän iltana klo 20.00. 

Tietoliikennekatko Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä – hyvinvointialueen asiakkaiden palvelut pystytään turvaamaan

Tietoliikennekatko Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä vaikuttaa näiden paikkakuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät katkon aikana toimi. Katkosta huolimatta hyvinvointialueen asiakkaiden palvelut ja potilasturvallisuus pystytään varmistamaan. 

Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluissa ja kotihoidossa on myös katkon aikana käytettävissä tarvittavat tiedot lääkehoidon varmistamiseksi. Myös turvapuhelimet toimivat katkon aikana. 

Matkapuhelinverkko toimii kaikilla Pohjois-Savon paikkakunnilla normaalisti, eli hälytysnumerosta 112 saa hälytettyä apua tavalliseen tapaan.

Korjaukset ovat käynnissä ja arvion mukaan ne saadaan valmiiksi 5. syyskuuta aamuun mennessä. 

Tietoliikennekatko ei vaadi hyvinvointialueen asiakkailta, eikä asiakkaiden omaisilta mitään erityisiä toimenpiteitä. 

Uusi Kartiokeila-TT-laite parantaa potilasturvallisuutta ja diagnostiikkaa Kysissä

Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen radiologian osasto ja Planmed Oy ovat solmineet merkittävän puitesopimuksen, joka koskee maailman ensimmäisen pystyasentoon ja koko vartalon kuormituskuviin kykenevän kartiokeila-TT-laitteen kehittämistä ja tutkimusta. Tämä innovatiivinen laite, Planmed XFI™, asettaa uuden standardin potilasturvallisuudelle ja diagnostiikan tarkkuudelle.

​​​​​​​"Tarkoituksena alkuvaiheessa on tutkia sisäkorvaistutteita postoperatiivisesti leikkauksen jälkeen, koska laite on asennettu vaaka-asentoon. Jatkovaiheessa meillä on toiveissa tehdä ortopedisiä kuvantamisia, jolloin laite siirretään pystyasentoon." kertoo professori Juhana Hakumäki, kliinisen radiologian ylilääkäri Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Yhteistyön tavoitteet

Yhteistyössä keskitytään laitteen kehittämiseen ja validointiin kliiniseen käyttöön Fimean valvonnassa. Tutkimuksen aikana arvioidaan laitteen suorituskykyä ja kuvanlaatua käytännön kliinisessä työssä, mukaan lukien sen käyttö leikkausrobotiikassa. Laitteen edut ovat merkittävät: se tarjoaa tarkempaa kuvaa mutta käyttää vähemmän ionisoivaa säteilyä kuin perinteiset TT-laitteet, mikä vähentää potilaiden säderasitusta ja siihen liittyviä terveysriskejä.

Lisäksi laite tarjoaa mahdollisuuden kuvata potilaita eri asennoissa, kuten pystyasennossa, mikä parantaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien diagnosointia. Esimerkiksi sisäkorvan kuvantaminen makuuasennossa mahdollistaa kuvanlaadun parantamisen, vähentäen liikkeen aiheuttamaa häiriötä.

Kliininen tutkimus käynnissä Kuopiossa

Kliininen tutkimuslaite on nyt asennettu Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen radiologian yksikköön, ja käyttökoulutukset ovat alkamassa. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa keskitytään sisäkorvan ja alaraajojen nivelten kuvantamiseen yhteistyössä sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä ortopedian yksiköiden kanssa.

"Tämä puitesopimus on pitkäaikaisen yhteisen ideoinnin ja neuvottelun tulos. Yhteistyö Planmed Oy:n kanssa tarjoaa hyvinvointialueelle ja Itä-Suomen yliopistolle upean mahdollisuuden olla kehittämässä ja tutkimassa tulevaisuuden huipputeknologiaa johtavan kotimaisen kuvantamislaitevalmistajan kanssa," toteaa vastaava tutkija, professori Juhana Hakumäki.

Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkain-pisteiden aukiolopäivät muuttuvat

Ikäkeskuksen neuvonta tarjoaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Palvelua saa soittamalla, sähköpostin ja chatin kautta sekä kahdella eri kasvokkain -pisteellä.

Maanantaista 2.9.2024 alkaen Kuopion ja Iisalmen kasvokkain-pisteet palvelevat asiakkaita uusilla aukioloajoilla.

Jatkossa kasvokkain-pisteet ovat avoinna:
-    Kuopiossa maanantaisin ja tiistaisin
-    Iisalmessa keskiviikkoisin ja torstaisin

Palvelua saa entiseen tapaan klo 9–11 ja klo 12–14 välillä. Arkipyhien aattoina palvelua saa kello 12 saakka.

– Päivitämme kasvokkain-pisteiden aukioloaikoja, koska niiden asiakasmäärät ovat laskeneet selvästi tämän vuoden aikana. Samaan aikaan asiakkaamme ovat alkaneet käyttää muita neuvonnan palvelukanavia entistä enemmän. Päivittämällä kasvokkain-pisteiden aukioloaikoja, pystymme keskittymään muiden palvelukanavien entistä parempaan hoitamiseen ja sitä kautta myös toimintamme, kuten chat-palvelun, kehittämiseen, kertoo neuvonnan esihenkilö Teemu Moilanen.

Ikäkeskuksen neuvonnan palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät ole vielä kotihoidon, asumispalveluiden tai omaishoidon tuen piirissä. Ikäkeskuksen neuvonnasta saa apua esimerkiksi kotona asumista tukevista palveluista tai ikääntyneille suunnatusta toiminnasta eri kunnissa.

Lue lisää Ikäkeskuksen neuvonnasta: https://pshyvinvointialue.fi/fi/ikakeskuksen-neuvonta

​​​​​​

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden palvelut eivät ole kriisissä

Hyvinvointialuejohtajien yhteinen viesti on selkeä. Vaikka keskustelu alueiden taloudesta on vilkasta, hyvinvointialueiden palvelut toimivat vahvasti.

Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan hyvinvointialueiden palveluista, korostavat hyvinvointialuejohtajat yhteisesti.

Viime viikkojen julkista keskustelua hyvinvointialueiden määristä, Uudenmaan erillisratkaisun tulevaisuudesta ja alueiden rahoitusmallista on käyty tilanteessa, jossa Suomen suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon alusta on vasta alle kaksi vuotta.

Keskustelun keskiössä on alueiden talous. Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että asukkaiden ja alueiden henkilöstön ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta hyvinvointialueiden palveluista.

”Viestimme on tämä: hyvinvointialueen lakisääteiset palvelut turvataan”, sanoo hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

Monet hyvinvointialueiden palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta

Kaikki hyvinvointialueet kehittävät haastavasta talouden tilanteesta ja väestön palvelutarpeen kasvusta huolimatta toimintaansa siten, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeita.

Vastoin yleistä käsitystä, monet hyvinvointialueiden järjestämistä palveluista ovat paremmalla tolalla kuin ennen uudistusta.

”Palvelujen uudistuminen näkyy jo arjessa”, sanoo Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

Esimerkiksi hoitotakuun mukainen perusterveydenhuollon hoitoon pääsy on kohentunut sote-uudistuksen jälkeen. Koko maan tasolla jonot erikoissairaanhoitoon, asumispalveluihin ja päivystyksestä vuodeosastolle ovat lyhentyneet merkittävästi. Henkilöstöpula on monella alueella taittunut. Sujuvat digitaalisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhä useamman suomalaisen ulottuvilla. 

Talouden tasapainon lisäksi on tärkeää varmistaa luottamus hyvinvointialueiden palveluihin

Hyvinvointialuejohtajat ovat sitoutuneita siihen, että talous saadaan hyvinvointialueiden osalta tasapainoon. Tämän tulee kuitenkin tapahtua turvallisesti ja hallitusti, ihmisten lakisääteiset palvelut ja luottamus säilyttäen.

Talouden tasapainoa ja luottamuksen ilmapiiriä ei voida saavuttaa yksin. Molempien tueksi tarvitaan kansallisella tason tukea ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Väestön luottamuksen saavuttamisessa hyvinvointialueet ovat itse keskeisessä roolissa.

Hyvinvointialueiden toiminnan muuttaminen perustuu muutoksiin lainsäädännössä ja rahoituksessa. Merkittävät säästöt edellyttävät velvoittavan lainsäädännön purkamista. Vahva aluepoliittinen päätöksentekokyky on keskeinen tekijä uudistusten onnistumisessa.

Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että nyt nähtävät talouden haasteet olisivat toteutuneet myös aiemmassa mallissa, jossa palvelujen järjestäminen oli kuntien ja kuntayhtymien vastuulla.

Sote-menojen kasvun takana ovat ennen kaikkea inflaatio, palkkaratkaisut, palvelutarpeen lisääntyminen ja koronan jälkeinen hoitovelka, ei palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille. Työ alueellisesti ja kansallisesti yhdenvertaisen palvelujärjestelmän puolesta on alueilla vahvasti käynnissä ja jatkuu päämäärätietoisesti. 

Verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue 

Matti Bergendahl, toimitusjohtaja, HUS-yhtymä 

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue 

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue 

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue 

Juha Jolkkonen, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja, Helsinki 

Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 

Katja Virta, johtajaylilääkäri, vt. hyvinvointialuejohtaja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue 

Timo Halonen, vt. hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue 

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue 

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue 

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue 

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Varkauden kotihoidon varautumissuunnitelma on voimassa 22.9.2024 saakka

Varkauden voimassa ollutta varautumissuunnitelmaa jatketaan 2.9.-22.9.2024 väliselle ajalle. Tämän hetkinen varautumissuunnitelma on voimassa 2.8.–1.9.2024 välisenä aikana. Henkilöstötilanne jatkuu edelleen haastavana. Varautumissuunnitelman takia käyntejä ei tulla perumaan ja kaikki kotihoidon asiakkaat hoidetaan.

Varautumissuunnitelman käyttöönottaminen tarkoittaa, että

• kotihoidon asiakkaiden kotikäynnit saatetaan toteuttaa lyhennettyinä käynteinä tai ne voidaan korvata joko etähoivakäynnillä tai puhelinsoitolla.
  • Jos soiton tai etähoivakäynnin aikana ammattilaiselle tulee huoli asiakkaan pärjäämisestä tai terveydentilasta, käynti vaihdetaan kotikäynniksi.
• käynneillä toteutetaan vain välttämättömimmät toimenpiteet, kuten huolehditaan asiakkaan lääkehoidosta, ravitsemuksesta sekä hygieniaan liittyvistä asioista.
• jos käyntiajat alittuvat pidemmällä aikavälillä, niin laskutusta tarkastetaan varautumissuunnitelman ajalta käytetyn ajan mukaiseksi.

Aluehallitus käsittelee talousasioita ja digitaalisen asiointialustan hankintaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 4.9.2024. Aluehallituksen esityslistalla on mm. tammi-heinäkuun talouden toteuma sekä näiden lukujen perusteella laadittu talousennuste loppuvuodelle. Talousennuste on linjassa jo aiemmin tehtyjen laskelmien kanssa. Vuoden 2024 alijäämäksi ennustetaan noin 98 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee myös vuoden 2025 talousarvion laadintaperiaatteita. Ensi vuoden talousarviota käsitellään aluehallituksen kokouksessa 18.11.2024 ja lopullisen talousarvion käsittelee aluevaltuusto kokouksessaan 2.12.2024.

Aluehallituksen esityslistalla on myös digitaalisen asiointialustan hankinta. Osana laajempaa palvelurakenteen uudistusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen tärkeä tavoite on lisätä ja vahvistaa digitalisia palveluja. Nyt käsittelyssä oleva hankinta yhtenäistää hyvinvointialueen erilaiset digitaaliset palvelut yhdelle asiointialustalle. Tavoitteena on ottaa ensimmäiset palvelut käyttöön uudella alustalla jo vuoden 2024 loppupuolella.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

THL selvittää nuorten masennusta ja sen hoitoa – tiedonkeruu alkaa Kuopion ja Siilinjärven kouluissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee tämän vuoden aikana laajan tutkimuksen, joka selvittää nuorten masennusoireita ja niiden hoitoa Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä kattavaa tietoa siitä, kuinka moni nuori kärsii masennuksesta ja kuinka moni heistä saa tarvitsemaansa apua. Tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta koko maassa.

Tutkimukseen kutsutaan osallistumaan jopa 9 000 yläkouluikäistä nuorta eri puolilta Suomea. Osallistujien masennusoireita ja hoitokokemuksia seurataan kyselyillä 6–12 kuukauden ajan. Lisäksi tietoja kerätään nuorten huoltajilta ja heitä auttaneilta työntekijöiltä sekä hyödynnetään rekisteritietoja.

Tiedonkeruu toteutetaan yhteistyössä 11 kunnan kanssa eri puolilla Suomea. Itä-Suomessa tutkimus alkaa Kuopion ja Siilinjärven kouluissa syksyn aikana. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista, ja oppilaita sekä heidän huoltajiaan tiedotetaan asiasta Wilma-viestillä. Lisäksi nuorille järjestetään infotilaisuus koulupäivän aikana.

Vuorovaikutusohjanta tukemaan nuorten mielenterveyttä

Tutkimuksen yhteydessä arvioidaan myös vuorovaikutusohjannan (IPC-N) vaikuttavuutta nuorten masennusoireisiin verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Nuorten interpersonaalinen ohjanta (IPC-N), joka keskittyy ihmissuhteisiin ja elämäntapahtumien käsittelyyn, on ollut käytössä kouluissa jo muutaman vuoden ajan. Noin 1 500 ammattilaista on jo saanut koulutuksen menetelmän käyttöön.

Kuopion yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastaava ylilääkäri, nuorten menetelmäkeskuksen ylilääkäri Tarja Koskinen korostaa vuorovaikutusohjannan tärkeyttä erityisesti nuorten nykyajan haasteiden keskellä.

- Nuorten yksinäisyys, ahdistuneisuus ja sosiaaliset paineet voivat johtaa masennusoireiluun, joka pitkittyessään voi johtaa vakavampiin ongelmiin. Vuorovaikutusohjanta auttaa katkaisemaan tämän kielteisen kehityskaaren, Koskinen kertoo.

Menetelmä on erityisen sopiva koulumaailmaan, sillä se on tehokas keino tukea nuorten mielenterveyttä varhaisessa vaiheessa. Tutkimus tulee tarjoamaan arvokasta tietoa menetelmän hyödyistä ja sen soveltuvuudesta nuorten mielialaoireiden hoidossa.

Lue lisää Imagine- tutkimushankkeen tutkimusinfo nuorelle ja huoltajalle

Tuusniemen lääkärivastaanotot tauolla 2.9.–3.11.2024

Tuusniemen terveysasemalla ei ole lääkärivastaanottoa 2.9.–3.11.2024. Potilaat ohjataan tarvittaessa Juankosken terveysasemalle.

Hoitajavastaanotto toimii normaalisti. Hoitajavastaanoton puhelinajanvaraus, puhelin 044 718 3005, on avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15 ja perjantaisin kello 8–12. Käytössä on takaisinsoittojärjestelmä.

Kiireellisissä asioissa tulee soittaa Päivystysapu-numeroon 116 117 ja hätätapauksissa numeroon 112.

Tästä linkistä pääset Hoitajavastaanotto-verkkosivuillemme.

Etsivän vanhustyön verkostomallia kehitetään Pohjois-Savossa

Etsivän vanhustyön verkostomallin kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyi vuoden 2024 alussa ikääntyneiden palveluissa. Kehittämisprojekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP)-hanketta.

Tarve kehittämiselle on selkeä: Mielenterveys- ja päihdehaasteita tai yksinäisyyttä kokevat ikääntyneet eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja palveluita oikea-aikaisesti. Hyvinvointialueen palvelut eivät myöskään aina yksinään kykene vastaamaan ikääntyneen tarpeisiin. Rinnalle tarvitaan kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tarjoamia palveluita, jotta palvelujärjestelmästä saadaan kestävämpi ja ikääntyneitä pystytään auttamaan entistä paremmin.

Verkostomallissa luodaan keino tukea niitä ikääntyneitä, jotka hyötyisivät yksilöllisestä tuesta, mutta eivät tarvitse vielä sosiaalipalveluita.

Tavoitteena eri toimijoiden yhteistyö ja ikääntyneiden tukeminen

Projektin yhtenä tavoitteena on luoda verkostomalli, missä eri toimijoiden etsivän vanhustyön työotetta toteuttavat työntekijät tuodaan yhteen. Verkostomalli rakentaa keinoja asiakkaan sujuvaan ohjautumiseen ja tukeen verkoston eri toimijoiden välillä. Verkosto nähdään myös oman alueensa ilmiöiden sekä haasteiden esiintuojana ja se antaa tilaa yhteiselle ideoinnille toiminnan kehittämiseksi.

– Moni toimija tekee tärkeää ja vaikuttavaa työtä ikääntyvien parissa, mutta vajaa tieto tarjonnasta tai mallintamaton ohjaus voi estää ikääntyneen tuen saamisen. Verkostossa on myös mahdollisuus jakaa tietoa ja ymmärrystä hyvinvointialueen palveluista ja hyödyntää ammattitaitoa yli organisaatiorajojen, kertoo projektisuunnittelija Mari Väätäinen.

Kehittämistyö eteläisellä palvelualueella

Kehittämistyö on aloitettu tilanteen kartoittamisella ja toimijoiden yhteen kokoamisella Leppävirran, Varkauden ja Joroisen alueella. Alussa pidettiin myös avoin keskustelutilaisuus etsivän vanhustyön teemasta. Kartoituksessa huomattiin, että suoranaisesti etsivää vanhustyötä tekeviä järjestöjä alueella ei vielä ole, mutta kohderyhmän parissa toimii järjestöjä ja diakoneja, jotka tekevät etsivällä työotteella työtä. Toimijat ovat olleet valmiita kehittämään ja tiivistämään yhteistyötä ikääntyneiden asiakkaiden hyväksi.

Alueen etsivän vanhustyön verkosto koostuu tällä hetkellä mielenterveys-, päihde-, omaishoito- ja muistijärjestön työntekijöistä, diakoniatyöntekijöistä sekä ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaajista sekä gerontologisesta sosiaalityöntekijästä. Kehittämistyötä on tehty yhdessä jo neljässä työpajassa. Alueella on tarkoitus pilotoida toimintamallia lokakuussa 2024.

– Työpajatyöskentely on ollut antoisaa eri toimijoiden välillä. On erityisen tärkeää puhua samaa kieltä, vaikka tulemmekin eri organisaatioista. Meillä on intoa ideoida ja toimia yhteisenä rintamana yhteisen asiakkaamme puolesta, Mari Väätäinen kertoo.

Ajatus on, että rakennettu verkosto jää toimimaan alueelle aktiivisesti myös projektin päätyttyä. Toimintamallin vakiinnuttamiselle ja mahdolliselle laajentamiselle myös muille alueille on projektin tiimoilta aikaa kesään 2025 saakka.

Mitä etsivä vanhustyö on?

Etsivä vanhustyö on suunnattu yli 65-vuotiaille haavoittuvassa asemassa oleville ikääntyneille. He ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle, heillä on haasteita pyytää tai vastaanottaa tukea perinteisin keinoin tai heillä on muuta yksilöllisen tuen tarvetta. Taustalla voi olla yksinäisyyttä, mielenterveys- tai päihdehaasteita.

Etsivä vanhustyö
•    pyrkii löytämään ikääntyneen jalkautumalla tai verkostoyhteistyöllä oikea-aikaisesti,
•    kohtaamaan hänet yksilöllisesti ja
•    etsimään yhdessä hänen kanssaan oikeat palvelut tai tuen muodot elämänlaadun parantamiseksi.

Usein työ tähtää osallisuuden lisäämiseen ja ikääntyneen voimavarojen kasvamiseen. Etsivää vanhustyötä tehdään ammatillisesti ja sitä toteutetaan palvelujärjestelmän rajapinnoilla – sillä ei korvata palveluita, vaan tuetaan niitä.

Etsivää vanhustyötä toteutetaan eri puolilla maata vaihtelevin menetelmin, erilaisilla malleilla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yleisesti etsivä työ mainitaan sosiaalihuoltolaissa (7 a § (29.12.2022/1280)) osana yhteisösosiaalityötä, eikä se edellytä etsivän työn kohdentamista tiettyyn kohderyhmään. Kyseessä ei siis ole lainsäädännössä tarkoitettu sosiaalipalvelu, vaan keino tavoittaa tuen tarpeessa olevia henkilöitä, jotka hyötyisivät palveluista ja ohjata heitä eteenpäin.

Valtioneuvoksen julkaisema ”Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027” on julkaistu helmikuussa 2024 ja siinä etsivän ja löytävän vanhustyön toimintaedellytyksiä ja -mahdollisuuksia kehotetaan vahvistamaan.

Pohjois-Savon palomuseo avoinna 21.9. ja 22.9. klo 12-18

Uudistunut palomuseo on yleisölle avoinna lauantaina 21.9.2024 sekä sunnuntaina 22.9.2024 klo 12.00 - 18.00. Museon esittelystä vastaa museotoimikunta. Näyttelyyn tutustumisen lisäksi vierailijoilla on mahdollisuus kokeilla alkusammutusta virtuaaliohjelman avulla.

Neulamäen uudelle pelastusasemalle saapuminen osoitteessa Neulamäentie 2A, Kuopio, tapahtuu Neulamäentien puolelta. 

Tervetuloa!

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstöä valmiussiirrolla Portugalissa

Elokuun alussa 2024 valmiussiirrolle Portugaliin lähti Suomen maastopalomuodostelman 1. rotaation mukana myös Pohjois-Savon pelastuslaitokselta pelastaja Jari Marttila Iisalmesta, pelastajat Matti Westman Kuopiosta ja Jussi Lyytikäinen Iisalmesta sekä sopimuspelastajat Esa Ikäheimo ja Tuomas Rantonen Siilinjärveltä.

”Saimme arvokasta kokemusta edelliseltä Portugalin valmiussiirrolta. Halusimme olla tukemassa valmiussiirtoa myös tänä vuonna omalla osaamisellamme. Tämän vuoden valmiussiirto on tähän mennessä sujunut hyvin. Almeirimissa pidettyjen alkujärjestelyjen ja Portugalin isäntien ohjeistusten jälkeen B-joukkue siirtyi varsinaiseen palveluspaikkaansa Trancosoon”, kertoo B-joukkueen johtajana valmiussiirrolla toiminut Marttila.

Trancoson FEPC:n (Força Especial de Proteção Civil) paloaseman henkilöstö piti B-joukkueelle perehdytyksen, joka sisälsi maastopalojen perustoimintamalleihin ja kalustoon tutustumista sekä käytännön harjoittelua. Suomalaiset jaettiin toimimaan yhdessä paikallisen työvuoron kanssa.

Valmiussiirrolle osallistuneet suomalaiset pääsivät nopeasti tositoimiin. Alueella riehui kaksi erillistä maastopaloa, joiden paloalue oli yhteensä 16 hehtaaria. Näiden sammuttamiseen osallistui yli sata pelastajaa, mukanaan noin 40 ajoneuvoa sekä 7 ilma-alusta. Portugalin FEPC:n henkilöstön kanssa sytytettiin myös vastatulet rajoittamaan paloaluetta.

1. rotaation aikana lämpötilan Portugalissa arvioitiin nousevan paikoin jopa 40 asteeseen. Tämän takia Portugalin pelastusviranomaiset nostivat valmiutta siirtämällä lisähenkilöstöä muun muassa Trancoson paloasemalle, joiden joukossa olivat myös suomalaiset valmiussiirrolla mukana olleet.
”Mielestämme saimme hyviä vinkkejä, joita voimme tuoda Suomeen sekä päivittäisiin tehtäviimme.” Marttila toteaa yhdessä kollegoidensa kanssa.

Portugalissa on parhaillaan valmiussiirron 2. rotaatio, jossa mukana Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstöä.

Raskaana oleville suositellaan hinkuyskärokotetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee raskaana oleville hinkuyskärokotteen tehosteannosta raskausviikoilla 16–32. Hyvinvointialueen neuvoloissa rokotuksia annetaan raskausviikon 22–24 terveystarkastuksen yhteydessä tai muun määräaikaisen terveystarkastuksen yhteydessä.

Rokotuksen tavoitteena on estää vauvojen vakavia hinkuyskätapauksia. Hinkuyskän vasta-aineet siirtyvät sikiöön ja antavat vastasyntyneelle suojan hinkuyskää vastaan.

Hinkuyskä on vaarallinen alle 1-vuotiaille ja aivan erityisesti vastasyntyneille, jotka eivät ole vielä ehtineet saada kolmen kuukauden iässä annettavaa ensimmäistä hinkuyskärokoteannosta.
 
Rokotteen voit ottaa tarvittaessa myös myöhemmässä raskauden vaiheessa. Rokotus on vapaaehtoinen ja maksuton.
 
Jos olet saanut raskauden aikana ikäkausitehosteena annettavan dtap-rokotuksen, ei toista rokotusta tarvita. Muutoin rokotusta suositellaan kaikille raskaana oleville 16 raskausviikosta eteenpäin riippumatta siitä, milloin hän on saanut edellisen hinkuyskärokotteen.

THL:n ohje rokotteiden tarjoamisesta raskaana oleville on voimassa tammikuun 2025 loppuun asti.

Lue lisää

THL:n suositus
​​​​​​​Rokotusohjelma lapsille ja aikuisille THL

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun puhelinnumero muuttuu 9.9.2024

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun puhelinpalvelu uudistuu 9.9.2024. Uudistuksen myötä nykyiset numerot poistuvat käytöstä, ja hoitotarvikejakelun asiakkaat voivat tilata tarvikkeita yhdestä, keskitetystä numerosta.

Uusi puhelinnumero on 017 273 4170. Hoitotarvikejakelu palvelee puhelimitse arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–10. Hoitotarvikkeet noudetaan jatkossakin sovitusta jakelupaikasta.

– Otamme käyttöön yhtenäisen puhelinpalvelujärjestelmän, joka parantaa palvelujen saatavuutta ja tasapuolisuutta kaikille asiakkaillemme. Samalla yhtenäistämme palveluajat ja tehostamme toimintaamme, kertoo ma. hoitotarvikejakelun alue-esihenkilö Esa Miettinen.

Miettinen korostaa myös uuden takaisinsoittojärjestelmän hyötyjä. – Jos linjamme on varattu, asiakkaan puhelu tallentuu järjestelmään, ja soitamme takaisin mahdollisimman pian. Toivomme, että asiakkaat seuraavat annettuja ohjeita varmistaakseen sujuvan asioinnin.

Lue lisää hoitotarvikejakelu-verkkosivultamme.

Kehitysvammaisten ja vaikeasti vammaisten koululaisten loma-ajan hoito

Hyvinvointialue järjestää loma-ajan hoitoa erityishuoltoon oikeutetuille lapsille ja nuorille koulujen loma-aikoina. Loma-ajan hoitoa järjestetään ryhmämuotoisena ja pääsääntöisesti esimerkiksi vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun mahdollistamiseksi.

Järjestämme loma-ajan hoitoa päiväaikaisesti arkipäivinä. Hoidon aikataulu määräytyy perheiden välttämättömistä tarpeista. Tarjoamme loma-ajan hoitopäivän aikana lapsille lounaan ja välipalan.

Hae loma-ajan hoitoa lomakkeella ja lähetä se asuinkuntasi vammaispalvelukeskukseen hakuaikana. Myöhässä tulleisiin hakemuksiin emme välttämättä pysty järjestämään hoitoa.

Hakuajat:

• Hae talviloman hoitoa viikolla 4.
• Hae kesäloman hoitoa maaliskuun loppuun mennessä.
• Hae syysloman hoitoa viikolla 36.
• Hae joululoman hoitoa viikolla 45.

Järjestämme loma-ajan hoitoon perheiden kannalta välttämättömät kuljetukset, jotka olet ennalta sopinut omatyöntekijän kanssa. Hyvinvointialue järjestää kuljetukset ensisijaisesti yhteiskuljetuksena.

Hyvinvointialue ja hiippakunta sopivat yhteistyöstä

Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Kuopion hiippakunta allekirjoittivat 23.8. yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää hyvinvointialueella toimivien Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien sekä hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Sopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen Kuopion hiippakunnan johtamisfoorumissa Leppävirralla.

Kuopion hiippakunnan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan valtakunnassa.

- Kuopion hiippakunnan alueeseen kuuluu kolme hyvinvointialuetta. Alueemme seurakunnat tekevät jo tällä hetkellä hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa muun muassa varhaiskasvatuksen, nuorisotyön, perhetyön ja diakoniatyön parissa. Tällä sopimuksella haluamme luoda selkeät puitteet yhteistyölle, tukea hyviä toimintamalleja ja mahdollistaa uusia avauksia. Haluamme kirkkona tukea hyvinvointialuetta sen tehtävässä ihmisten parhaaksi, piispa Jari Jolkkonen totesi.

Kuva: Kuopion hiippakunta/Simo Parni
​​​​​​​

Vaikean taloustilanteen takia hälytysrahat laskevat hyvinvointialueen SOTE-sopimuksen ja HYVTESin piirissä olevilla työntekijöillä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vakavan taloustilanteen vuoksi hyvinvointialueen hälytysrahasopimukset on irtisanottu. Hälytysraha laskee maan korkeimmalla tasolla olleesta 160 eurosta 100 euroon SOTE-sopimuksen ja HYVTESin piirissä olevilla työntekijöillä. Lääkärisopimuksen osalta päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta nämäkin neuvottelut käydään elokuun loppuun mennessä.  
 
Hyvinvointialueella on ollut elokuun aikana käynnissä neuvottelut paikallisesti sovittujen hälytysrahasopimusten sisällöstä ja korvauksista. Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan työntekijälle 7,61 euron hälytysraha, mikäli töihin tulo täyttää oikeuden hälytyskorvaukseen. Tuon minimimäärän lisäksi hälytyskorvausmäärästä voidaan neuvotella myös paikalliset sopimukset.  
 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen paikalliset neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa SOTE-sopimuksen ja HYVTESin hälytyskorvaussopimuksesta päättyivät 22.8.2024.   
 
Henkilöstöjärjestöt jäivät neuvotteluissa yksimielisesti erimieliseksi, joten paikallisen sopimuksen sijaan työnantaja tekee päätöksen asiasta elokuun loppuun mennessä.  Työnantaja esittää hälytysrahaksi 100 euroa aiemman 160 euron sijaan. 
 
Lääkärisopimuksen osalta neuvottelut käydään elokuun loppuun mennessä. 

Taloustilanne vakava – hälytyskorvaukset kasvaneet tänä vuonna säästötavoitteen sijaan  

 
Valtio edellyttää hyvinvointialueita kattamaan alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Tämän takia vuoden 2024 talousarvioon liittyvissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin säästötavoitteeksi vuodelle 2024 noin 20 % hälytysraha- ja ylityökorvauksista. Korvausten määrä ei ole kuitenkaan alentunut, vaan on hieman jopa kasvanut. Koko tämän vuoden ennuste on hälytysrahojen osalta jopa 6,5 miljoonaa euroa.  
 
Hälytysrahakustannukset vuonna 2023 olivat yhteensä noin 6,4 miljoonaa, eli talouden säästöjä ei ilman uusia toimenpiteitä synny.  
 
•    Hyvinvointialueemme taloustilanne on erittäin vakava, joten säästöjä täytyy kohdistaa myös hälytysrahoihin. Hälytysrahaoikeus kohdentuu kriittisen potilas- ja asiakastyön lisäksi myös työhön, jossa on lainsäädännön mukainen henkilöstömitoitus, kertoo henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.  
 
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tähän asti ollut käytössä maan korkein palkkio muun muassa hoitotyön hälytysharakorvauksissa. Taustalla ovat korona-aikaan tehdyt korotukset hälytysrahakorvauksiin, jotka siirtyivät käyttöön myös hyvinvointialueelle.  
 
Vertailua hyvinvointialueittain: 
 
VAKE-hyva 80 euroa 
LAPHA 100 euroa 
Länsi-Uusimaa 110 euroa 
OMA Häme 120 euroa 
Pohjanmaa 120 euroa 
Siun sote 120 euroa 
PIRHA 140 euroa, päättyy 31.12.24, neuvottelut alemmasta suunnitteilla. 
Keusote 150 euroa, ja neuvottelut alemmasta käynnissä. 
VARHA irtisanonut sopimukset 160 eurosta ja uusi hälytysraha 100 euroa 
PSHVA irtisanonut sopimukset 160 eurosta ja uusi hälytysraha 100 euroa 

Myös monella muulla hyvinvointialueella neuvotellaan parhaillaan hälytysrahasopimuksista.