Leppävirran terveysaseman röntgenissä käyttökatko

Leppävirran terveysaseman röntgenin natiiviröntgenkuvauslaite on poissa käytöstä toistaiseksi.  
Käyttökatkon pituutta emme valitettavasti osaa vielä sanoa.
 
Leppävirran perusterveydenhuollon avovastaanoton potilaiden röntgenajanvaraukseen ei tule muutoksia, ajanvaraus toimii jatkossakin samasta puhelinnumerosta.
 
Käyttökatkon aikana Leppävirran vuodeosaston potilaat kuvataan muissa toimipisteissä, muun muassa Varkaudessa Aalto hyvinvointikeskuksessa. Röntgenkuvausaikoja on hyvin tarjolla kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen röntgenin toimipisteissä.
 
– Selvitämme parhaillamme mahdollisuuksia jatkaa kuvantamistoimintaa Leppävirran perusterveydenhuollon yksikössä. Kerromme, kun tilanne normalisoituu, kertoo vastaava ylilääkäri Mikko Taina KYS Kuvantamiskeskuksesta.
 
Kiitämme ymmärryksestänne.

Suurkiitos henkilöstölle osallistumisesta säästötalkoisiin – lomautuksilta vältytään

Hyvinvointialueen henkilöstö on hakenut aktiivisesti talousarviosäästöihin liittyviä vapaaehtoisia lomarahan vaihtamisia ja palkattomia työ- ja virkavapaita. Talkoisiin osallistuminen mahdollistaa sen, että voimme välttää vuodelle 2025 viimesijaisena säästökeinona suunnitellut lomautukset.  

– Haluan koko hyvinvointialueen johdon puolesta kiittää lämpimästi henkilöstöä näihin talkoisiin osallistumisesta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. 

Sen lisäksi, että monet henkilöstöstä ovat hakeneet lomarahan vaihtamista vapaaksi tai ottaneet vapaaehtoisia virka- tai työvapaita, henkilöstö on lähettänyt lukuisia ehdotuksia säästötoimenpiteistä. Näiden kaikkien toimenpiteiden yhteenlaskettu säästö on tavoiteltu kaksi miljoonaa euroa. 

Henkilöstöltä saatiin 7085 säästöehdotusta, joista tehtiin koonti ja yhdistettiin samaa aihetta koskevat ehdotukset. Koonti on käsitelty yhteistoimintaelimessä. Ehdotuksia on tehty paljon myös jo käynnissä oleviin säästökohteisiin, joihin liittyviä prosesseja päivitetään tarvittaessa.

– Henkilöstön osallistamisessa ja vaikuttamisessa näytti voimansa yhdessä tekeminen hyvinvointijoukkueena, ja tästä iso kiitos kaikille osallistuneille. Kehittämisehdotusten määrä löi meidät ällikällä. Valtavan määrän takia ehdotusten käsittelyä on tehty pitkään ja huolellisesti. Aineiston hyödyntämistä jatketaan osana vuoden 2026 talousarvion valmistelua, avartaa tilannetta henkilöstöjohtaja Mari Antikainen. 

– Hyviä ehdotuksia on esitetty erityisesti työajan ja prosessien tehostamisen osalta. Näistä on haasteellista laskea konkreettisia euroja, mutta tulokset voidaan nähdä työajan säästönä ja resurssien järkevämpänä kohdentamisena, kertoo työyhteisövalmentaja Hanna Ripaoja.

– Erillistä päätöksentekoa vaativia ehdotuksia arvioidaan ja toimeenpannaan mahdollisuuksien mukaan vuoden 2026 talousarviovalmistelussa. Välittömiä toimenpiteitä ja ehdotuksia otetaan käyttöön toimialoilla osaksi päivittäistä operatiivista toimintaa. Nämä voivat liittyä esimerkiksi tarvikkeiden ja materiaalien hankintoihin ja yleiseen säästäväisyyteen ja kustannustietoisuuden parantamiseen kautta koko työyhteisön, kertoo Korhonen.   

Henkilöstön tekemät säästöehdotukset tuovat vähintään 530 000 euron säästöt vuodelle 2025. Tämä summa huomioidaan osana kahden miljoonan euroon kokonaissäästötavoitetta.

– Lomarahaan ja palkattomiin vapaisiin liittyvien säästöjen edellytyksenä on ollut se, että poissaolojen ajaksi ei palkata sijaisia. Säästöehdotusten käsittelylle edellytys on puolestaan ollut se, että ne voitaisiin toteuttaa ilman laajoja ja kustannuksia aiheuttavia lisäselvityksiä. Työnantaja pitää kiinni sovitusta, joten mahdollisen vuoden 2025 muutostalousarvion osalta säästökohteet etsitään muualta kuin lomauttamisena, selventää Antikainen. 

Pohjois-Savossa toteutetun hyvinvointikyselyn pohjalta suositellaan kansallisesti yhdenmukaisten vointimittareiden käyttöönottoa

Politiikkasuositus: Systemaattisesti ja yhdenmukaisesti kerätty hyvinvointitieto vointimittareilla mahdollistaa potilaiden hyvinvoinnin sekä elämänlaadun seurannan ja arvioinnin
 

Vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan kansallisesti yhdenmukaista potilaiden raportoimaa vaikuttavuustietoa, tuoreessa politiikkasuosituksessa todetaan. PROM- eli vointimittarit ovat validoituja ja standardoituja kyselyjä, joilla potilas arvioi hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja toimintakykyään.

- Kansallisesti yhdenmukaisten vointimittareiden käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollistaisi systemaattisen ja vertailtavan potilaiden hyvinvoinnin sekä elämänlaadun seurannan ja arvioinnin. Vointimittari- ja tutkimustiedon avulla voidaan myös tunnistaa kustannusvaikuttavimmat toimintamallit hyvinvoinnin edistämiseen, professori Tomi Mäki-Opas toteaa.

Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa tehtiin Pohjois-Savossa hyvinvointikysely, jossa käytettiin EQ-5D-indeksiä kuvaamaan terveyteen liittyvää elämänlaatua. EQ-5D-indeksi mittaa liikkuvuutta, itsestään huolehtimista, päivittäisiä askareita, kipua ja epämukavuutta sekä ahdistusta ja masennusta. Lisäksi tutkittavilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä yleisesti.

Pohjois-Savossa miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään matala

Tutkimus osoitti, että pohjoissavolaisten miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään oli matalaa verrattuna naisiin ja ikääntyneisiin, joiden EQ-5D-indeksin mukainen terveyteen liittyvä elämänlaatu puolestaan oli heikompaa. Elämän laatu molemmilla mittareilla mitattuna oli heikkoa taloudellisesti huonommin toimeentulevilla ja vähän liikkuvilla. Lisäksi erityisesti mielenterveyteen liittyvät pitkäaikaissairaudet olivat negatiivisesti yhteydessä elämään tyytyväisyyteen.

- Kyselyllä selvitettiin Pohjois-Savon väestön hyvinvoinnin tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen alussa, ja se oli myös lähtöpistemittaus hyvinvointialueiden integraation vaikutusten arvioimiseen. Kiinnitämme tutkimuksessa huomiota erityisesti hyvinvoinnin epätasaiseen ja eriarvoiseen jakautumiseen sekä tutkimme väestön taustatekijöiden, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen, kertoo projektitutkija Hanna Rekola.

Poikkileikkaustutkimuksena kerättyyn hyvinvointikyselyyn vastasi yli 3 000 täysi-ikäistä pohjoissavolaista. Tutkimuksessa tarkasteltiin väestön taustatekijöiden, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Vastaava aineisto kerättiin myös kansallisesti.

Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE). Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa. Hankkeen rahoitus on tullut Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Lisätietoja:
Professori Tomi Mäki-Opas, puh. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)pshyvinvointialue.fi 
Projektitutkija Hanna Rekola, puh. 046 921 4359, hanna.rekola(at)uef.fi

Politiikkasuositus:
Rekola Hanna, Ahonen Tiina, Holappa Anna-Sofia, Kinnunen Kati, Mäki-Opas Tomi (2025), Vointimittareiden hyödyntäminen pohjoissavolaisten terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa.
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue yhdistää potilastietojärjestelmät – Varkaudessa, Joroisissa, Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä vastaanotolle kannattaa tulla hieman aiemmin

Pohjois-Savon hyvinvointialueen potilastietojärjestelmät yhdistyvät vaiheittain yhdeksi yhteiseksi järjestelmäksi vuosien 2025 ja 2026 aikana. Ensimmäisenä uuteen järjestelmään siirtyvät Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven terveydenhuollon toimipisteet huhtikuussa 2025.

Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä ammattilaiset ottavat uuden järjestelmän käyttöön tiistaina 8. huhtikuuta, kun taas Varkaudessa ja Joroisissa järjestelmä vaihtuu torstaina 10. huhtikuuta. 

- Muutoksen yhteydessä ammattilaiset siirtävät asiakas- ja potilastietoja vanhasta järjestelmästä uuteen. Toivomme, että asiakkaat tulevat lääkärin ja hoitajan vastaanotolle noin puoli tuntia aikaisemmin. Ammattilaiset ehtivät silloin tarkistaa hoidon kannalta tarpeelliset tiedot, kuten lääkityksen, ennen vastaanottoaikaa, projektipäällikkö Satu Musakka sanoo.

Sähköinen ajanvaraus eTerveyspalveluun

Potilastietojärjestelmän käyttöönoton takia Lapinlahdella, Varpaisjärvellä, Varkaudessa ja Joroisissa on tarjolla hieman tavallista vähemmän terveydenhuollon aikoja. Pääsy kiireelliseen hoitoon on kuitenkin turvattu.

Järjestelmäuudistus voi aluksi aiheuttaa hitautta esimerkiksi puheluissa ja vastaanotolla, ja ammattilaiset toivovat asiakkailta ymmärrystä siirtymävaiheen aikana.

Yhden hoitojakson maksu saattaa myös joillekin asiakkaille tulla jaettuna kahdelle eri laskulle, jos laskutus on siirtynyt kesken hoitojakson vanhasta järjestelmästä uuteen. Päällekkäisiä laskuja ei kuitenkaan tule.

Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven ajanvarauksen digiasiointi muuttuu osana potilastietojärjestelmän yhtenäistämistä. Aiemmin käytössä ollut Lifecaren Kansalaisen terveyspalvelu muuttuu eTerveyspalveluksi.

Asiakkaat voivat edelleen varata aikoja esimerkiksi sairaanhoitajan vastaanotolle, kutsuntatarkastuksiin ja ehkäisyneuvolaan. Tarjolla olevat palvelut kuitenkin vaihtelevat kuntakohtaisesti, kuten tähänkin saakka. Hyvinvointialue kehittää toimintamallia ja kasvattaa palveluvalikoimaa jatkuvasti. Ajanvaraukseen pääsee helposti hyvinvointialueen verkkosivuilta kohdasta omasavo.fi.

Parantaa hoidon jatkuvuutta

Yhteinen potilastietojärjestelmä tuo merkittäviä hyötyjä. Yhteisen järjestelmän ansiosta potilastiedot ovat jatkossa paremmin terveydenhuollon ammattilaisten käytettävissä.

- Yhteisen potilastietojärjestelmän suurin etu on se, että potilaan tiedot löytyvät yhdestä paikasta. Yhteinen potilastietojärjestelmä parantaa potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta, Satu Musakka kuvaa.

Luopuminen päällekkäisistä järjestelmistä säästää myös kustannuksia. Tulevaisuudessa yhteinen potilastietojärjestelmä säästää järjestelmien käyttömenoista arviolta noin 2,7 miljoonaa euroa vuodessa.

- Hyvinvointialueelle periytyi kirjava järjestelmäkokonaisuus, jota nyt yhdenmukaistamme kuumeisesti. Paine saada yhteiset toimivat työkalut on suuri, tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen kertoo.

KYS mukaan keväällä 2026

Huhtikuun käyttöönoton jälkeen koko hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa on käytössä yhteinen potilastietojärjestelmä eli esimerkiksi kaikissa hyvinvointialueen terveyskeskuksissa.

KYSin erikoissairaanhoidon ammattilaiset siirtyvät käyttämään yhteistä potilastietojärjestelmää huhtikuussa 2026. Sen jälkeen koko hyvinvointialueella on yksi yhteinen potilastietojärjestelmä käytössä.

Suun terveydenhuollossa myös muutoksia

Samalla viikolla, maanantaina 7. huhtikuuta, Varkauden, Joroisten, Lapinlahden ja Varpaisjärven suun terveydenhuollon ammattilaiset siirtyvät käyttämään yhteistä suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmää, jonka jälkeen koko hyvinvointialueella on yksi yhteinen suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä käytössä.

- Kun suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä on sama koko hyvinvointialueella, se tarjoaa jatkossa potilaille paremman mahdollisuuden valita suun terveydenhuollon hoitopaikka. Myös potilaskonsultaatiot suun terveydenhuollon ammattilaisten välillä helpottuvat, terveyskeskuksen vastaava hammaslääkäri Johanna Paavilainen kertoo.

Suun terveydenhuollon järjestelmän käyttöönottopäivänä 7. huhtikuuta ja sitä seuraavina viikkoina toimipisteiden kiireettömien ajanvarausten määrää on vähennetty. Hammaslääkäripäivystys toimii kuitenkin normaalisti.

Tietolaatikko: Yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä Pohjois-Savoon

• Pohjois-Savon hyvinvointialue siirtyy yhtenäiseen potilastietojärjestelmään, CGI:n OMNI360 Terveydenhuoltoon, joka korvaa nykyiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmät. Uusi järjestelmä on täysin käytössä keväällä 2026.
• Potilastietojärjestelmässä on terveydenhuollon asiakkaiden tiedot, ja se on yksi hyvinvointialueen ammattilaisten tärkeimmistä työkaluista.
• Yhteinen potilastietojärjestelmä helpottaa toiminnan yhdenmukaistamista Pohjois-Savossa, kun asiakkaiden tieto liikkuu saumattomasti eri palveluiden välillä. 
• Hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä luo pohjan myös digitaalisten palvelujen kehittämiselle kuten yhteiselle sähköiselle ajanvaraukselle.
• Suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä on In Net Oy:n WinHIT. Syksyllä 2025 KYSissä toimiva hammaslääketieteen opetusklinikka siirtyy Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteiseen WinHIT-tietokantaan. Muutos vahvistaa entisestään suun terveydenhuollon potilaiden sujuvaa hoitoa.

Lue lisää yhteisestä potilastietojärjestelmästä.

Avoimet perhekodit -tapahtuma toteutui ensimmäistä kertaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Valtakunnallinen Avoimet perhekodit -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa maanantaina 3.3.2025 yhteistyössä Perhehoitoliiton, hyvinvointialueiden sekä Omaishoitajaliiton- ja yhdistysten kanssa. Jatkossa tapahtuma järjestetään vuosittain Perhehoitoliiton Ajoissa Kotiin- kampanjan yhteydessä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tapahtumaan osallistuvissa perhekodeissa oli mahdollista tavata perhehoitajia, perhehoidossa olevia henkilöitä ja heidän omaisiaan sekä hyvinvointialueiden ja Perhehoitoliiton työntekijöitä. Tarjolla oli käytännönläheistä tietoa ja kokemuksia perhehoidon arjesta ja mahdollisuuksista ikääntyville, omaisille, tuleville perhehoitajille sekä päättäjille. Tapahtumassa vieraili muutamia kymmeniä henkilöitä päivän aikana.

Tapahtumassa pääsi tutustumaan Jännevirralla sijaitsevaan perhekotiin

Perhehoitaja Satu Nevanperä osallistui tapahtumaan ja avasi perhekotinsa ovet kaikille pohjoissavolaisille perhehoidosta kiinnostuneille Siilinjärven Jännevirran perhekodissaan. Satu tarjoaa lyhytaikaista perhehoitoa pääasiassa omaishoitoperheiden tueksi.

Sadun luona vieraili myös omaishoitaja, joka kertoi ajatuksiaan perhehoidon merkityksestä hänen ja puolisonsa elämässä.

– En jaksaisi omaishoitajuutta ilman perhehoitojaksoja. On hienoa, että saan tuoda läheiseni säännöllisesti tänne Sadun kotiin. Täällä hän saa tavata myös muita asiakkaita sekä elää tavallista, turvallista ja mahdollisimman aktiivista arkea minun omaishoidon vapaapäivien aikana.

Sadun luokse oli saapunut myös tämän kevään perhehoidon ennakkovalmennukseen osallistuvia, tulevia perhehoitajia. He innostuivat kuulemaan ja kyselemään Sadun kokemuksia perhehoitajuudesta. Myös perhehoidon projektityöntekijä Pohjois-Savon hyvinvointialueelta oli kertomassa kiinnostuneille perhehoidon nykytilanteesta, kuinka perhehoitoon tullaan asiakkaaksi ja miten voi valmentautua perhehoitajaksi.

Lisätietoa perhehoidosta

•    Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on laadittu ikäihmisten perhehoidon toimintaohje, joka määrittelee toimintamallin, palvelun myöntämisen perusteet sekä käytännöt koko perhehoitotoiminnalle.
•    Toimeksiantosuhteinen perhehoito on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu ja sen myöntäminen perustuu asiakkaan palveluntarpeeseen, jota ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksessa tehdään.
•    Lyhytaikaista perhehoitoa käytetään ikääntyneiden palveluissa tällä hetkellä omaishoitoperheiden tukemiseen, pääasiassa omaishoitajan vapaapäivien mahdollistajana.
•    Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan myöntää vaihtoehtona esimerkiksi yhteisölliselle asumiselle, jolloin asiakas muuttaa perhekotiin asumaan. Tällöin asiakkaalla ei vielä ole ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, mutta kotona asuminen ei onnistu enää kotiin annettavista palveluista huolimatta.
•    Perhehoidon tarjonnassa on vielä suuria alueellisia eroja.
•    Perhehoito käynnistyy aina tutustumisjaksolla tai tutustumiskäynnin pohjalta.

Tutustu myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen sivuihin ikääntyneiden perhehoidosta.

• Ikääntyneiden perhehoito - Pohjois-Savo
• Perhehoitajuus - Pohjois-Savo​​​​​​​

Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelle uusi sosiaalialan osaamiskeskus

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta on uuden äärellä. Valtioneuvosto antoi 30.10.2024 asetuksen, jolla muutetaan sosiaalialan osaamiskeskusten lukumäärää ja toimialueita siten, että jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella (YTA-alue) on jatkossa yksi sosiaalialan osaamiskeskus. Lisäksi koko maan kattaa yksi ruotsinkielinen osaamiskeskus. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat toimineet Suomessa yli 20 vuoden ajan.

Sosiaalialan osaamiskeskukset asiantuntemuksen ja kehityksen tukipilareina

Sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisenä tehtävänä on turvata muun muassa sosiaalialan asiantuntemuksen välittyminen, sosiaalihuollon perus-, erityis- ja asiantuntijapalveluiden kehittyminen sekä koulutuksen, tutkimuksen ja käytännön monipuolinen yhteys.

Uudistus Itä-Suomen yhteistyöalueella tarkoittaa, että uusi Itä-Suomen YTA-alueen sosiaalialan osaamiskeskus toimii jatkossa Keski-Suomen hyvinvointialueen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten alueella aikaisemman kahden sosiaalialan osaamiskeskuksen sijaan. 

– Prosessi sosiaalialan osaamiskeskuksen muodostamiseksi käynnistyi Itä-Suomen yhteistyöalueella ripeästi. Asetuksen julkaisun aikaan Itä-Suomen yhteistyöalueen johtoryhmä antoi vastuun uuden osaamiskeskuksen valmistelusta Keski-Suomen hyvinvointialueelle, kertoo projektia johtanut Keski-Suomen hyvinvointialueen konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä. 

Itä-Suomen yhteistyöalueen osaamiskeskusta on valmisteltu kahdessa työryhmässä, joista toisessa on valmisteltu osaamiskeskuksen hallinnollista rakennetta ja sopimusluonnosta toiminnan käynnistymistä silmällä pitäen. Toisessa ryhmässä on valmisteltu käynnistyvän osaamiskeskuksen toiminnan sisällöllisiä asioita. Teemoina ovat olleet esimerkiksi opit nykyisistä osaamiskeskusten toiminnoista sekä yhteistyö sosiaalialan korkeakoulujen, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Toiminta käynnistyy heinäkuussa

Itä-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta käynnistyy asetuksen mukaan 1.7.2025. 

– Sosiaalialan osaamiskeskus tullaan muodostamaan laajassa yhteistyössä yhteistyöalueemme sosiaalihuollon toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. Tätä varten on tarkoitus käynnistää kumppanuushaku toukokuun lopussa, josta viestimme lähempänä ajankohtaa, jatkaa Leppä. 

Sopimusluonnoksen ja luonnoksen sosiaalialan osaamiskeskuksen hallinnolliseksi rakenteeksi on tarkoitus valmistua maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen yhteistyöalueen johtoryhmä ja kunkin neljän hyvinvointialueen aluehallitukset käsittelevät sopimusluonnosta. Hallinnollisen prosessin on tarkoitus olla valmiina toukokuun loppuun mennessä. 

Lisätietoja:

• Lasse Leppä, konsernipalvelujen toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, lasse.leppa(at)hyvaks.fi, p. 050 599 9545
• Anu Pihl, strategiajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, anu.pihl(at)hyvaks.fi, p. 050 320 4896

Kangaslammin terveysaseman palvelut siirtyvät Varkauteen

Yleisten palveluiden lautakunta päätti 13.3.2025 kokouksessaan lakkauttaa Kangaslammin terveysaseman toiminnan 14.4.2025 alkaen. Palvelut siirtyvät Varkauden Aalto Hyvinvointikeskukseen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on päättänyt aluevaltuustossa 17.6.2024 (§47/2024) palvelujärjestelmäuudistuksen skenaario 1 mukaisesti lakkauttaa Kangaslammin terveysaseman.

Kangaslammin terveysasemalla on työskennellyt osa-aikaisesti yksi terveydenhoitaja. Asiakkaat ovat asioineet hoitajan vastaanotolla Varkauden Aalto Hyvinvointikeskuksessa silloin, kun hoitaja ei ole ollut tavattavissa Kangaslammilla. Käyntimäärät ovat olleet laskusuuntaiset jo useamman vuoden ajan. Pienen yksikön kustannustehokkuus jää matalaksi, koska kustannuksista aiheutuneet kulut ovat täysimääräiset huolimatta osa-aikaisesta toiminnasta. Lääkärin vastaanottopalvelut on tuotettu jo aikaisemmin Varkaudessa.

Lisätietoa palvelujärjestelmäuudistuksesta verkkosivuillamme.

Kumppanuusmalli tuo vaihtoehtoja ikääntyneiden palveluiden yhteisöllisen asumisen järjestämiseen

Ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunta hyväksyi torstaina 13.3.2025 pidetyssä kokouksessa kumppanuusmallin yhtenä ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen järjestämistapana. Tavoitteena on, että kumppanuusmallin myötä yhteisölliseen asumiseen tulee lisää vaihtoehtoja Pohjois-Savoon. Kokouksessa hyväksyttiin myös käyttöön tuleva sopimuspohja. Kumppanuusmallin edistäminen alkaa kevään aikana.

Yhteisöllinen asuminen nähdään merkittävänä palvelukokonaisuutena, joka asemoituu kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen väliin. Ikääntyneiden palveluiden yhtenä tavoitteena on, että vähintään 2 % alueen yli 75-vuotiaista ikääntyneistä henkilöistä asuisi yhteisöllisessä asumisessa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on edistänyt yhteisöllisen asumisen lisäämistä alueelle

• uusien rakennushankkeiden, kuten Suonenjoelle sijoittuvan yksikön, kautta.
• ottamalla käyttöön yhteisöllisen asumisen palvelusetelin.
• muuttamalla muutamia omia yksiköitä yhteisöllisen asumisen yksiköiksi.

– Tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeeseen nähden riittämättömät.  Kumppanuusmallilla pyrimme saamaan käyttöömme yhteisölliseen asumiseen sopivaa asuntokantaa. Kumppanuusmallissa yhteistyökumppani toimii vuokranantajana ja hyvinvointialue valitsee asiakkaat ja järjestää heidän palvelunsa. Sosiaali- ja terveysministeriön raporteissa kumppanuusmallia on pidetty esimerkkinä, jota toivotaan alueilla otettavan käyttöön, kertoo ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhonen.

Mitä on yhteisöllinen asuminen?

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Siellä asukkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja hänelle tarjotaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisölliseen asumiseen on erilliset myöntämisperusteet.

Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen asuminen.

Miksi panostamme yhteisölliseen asumiseen?

Sosiaalihuoltolakiin tuli muutoksia 1.1.2023 alkaen. Muutokset edellyttävät hyvinvointialueiden siirtymistä palveluasumisen järjestämisestä yhteisöllisen asumisen järjestämiseen. Valvira ja aluehallintovirasto edellyttävät, että hyvinvointialueiden on tehtävä uudistuksia, jotta lakiin tulleet muutokset toteutuvat.

Pohjois-Savon hyvinvointialue kiittää henkilöstöään toukokuussa

Hyvinvointialue järjestää henkilöstötapahtuman toukokuun puolivälissä Kuopion jäähallissa, ja se on ensimmäinen yhteistapahtuma Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tilaisuuden ohjelma on rakennettu henkilöstökyselyn toiveiden mukaan. 

Viime vuoden lopulla hyvinvointialueella järjestettiin kysely, jossa henkilöstö pääsi vaikuttamaan siihen, miten henkilöstön kiittämiseen kohdennettu talousarviovaraus tulisi käyttää. Kyselyyn vastaajien toiveissa korostui yhteisen tapahtuman, erityisesti konsertin järjestäminen. 

– Kaksivuotias hyvinvointialue on työnantajana vielä varsin nuori ja koottu yhteen 19 organisaatiosta. Alusta alkaen tavoitteena on ollut vahvistaa hyvinvointialueen yhteisöllisyyttä. Tämä on jäänyt alkuvaiheen myllerryksen jalkoihin. Ajatusta kuulumisesta yhteen hyvinvointialuejoukkueeseen ei ole kuitenkaan unohdettu, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen painottaa. 

– Yhteistyö ja yhteisöllisyys on hyvinvointialueen toiminnan kivijalka. Henkilöstötapahtuma tätä varmasti tukee. Hektisten aloitusvuosien jälkeen on hienoa, että henkilöstö saa laajalti toivotun yhteisen hetkensä, kommentoi JHL ry:n varapääluottamusmies Juha Pitkänen. 

– Tapahtuma on ehdottoman kannatettava ja vastaa henkilöstön toiveeseen, kertoo JUKO ry:n pääluottamusmies Tiina Jauhiainen. Myös Super tukee myös tapahtuman järjestämistä, jatkaa Super ry:n pääluottamusmies Marja-Leena Kiljunen. 

Hyvinvointialueen itse järjestämän ohjelman lisäksi illan aikana kuullaan myös laulaja-lauluntekijä Paula Vesalan konsertti. 

– Haluamme vastata suoraan henkilöstön toiveisiin. Henkilöstötapahtuma tuo yhteen eri puolilla Pohjois-Savoa työskenteleviä ihmisiä ja samalla työnantaja saa mahdollisuuden kiittää kaikkia siitä työstä, mitä jokainen on hyvinvointialueen hyväksi tehnyt. On todella merkittävää, että henkilöstömme avulla tilinpäätöksemme on nyt 20 miljoonaa euroa ennakoitua positiivisempi, jatkaa Antikainen. 

Tilaisuuden ohjelma on rakennettu henkilöstön toiveiden mukaan 

– Tämä linja on hyvä. Tulee kokemus, että työnantaja todella kuuntelee henkilöstöä ja henkilöstöllä on ollut oikeasti mahdollisuus vaikuttaa, Jyty ryn pääluottamusmiehet Mira Ahonen ja Reetta Parviainen kommentoivat. 

– Tätä on toivottu, joten on tärkeää pitää kiinni siitä, että henkilöstön toiveisiin vastataan. Työnantajan on hyvä huolehtia, että koko Pohjois-Savon alueelta pääsee mukaan tapahtumaan ja kyydit järjestellään sen mukaisesti, toteaa TEHY ry:n pääluottamusmies Sami Häikiö. 

Henkilöstötapahtuman järjestäminen on käsitelty 11.3. hyvinvointialueen ylimmässä viranhaltijajohdossa ja linjattu yhdessä henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiesten kanssa. 
Tapahtuman kokonaiskustannukset alittavat selvästi toteutukseen varatun noin 170 000 euron budjetin, jota vastaava summa on käytetty kahtena edellisenä vuotena henkilöstölle tarjottuun joululounaaseen. Hyvinvointialue pyrkii mahdollistamaan henkilöstön kiittämisen myös talousarvioissa 2026 ja tällöin henkilöstö voi jälleen vaikuttaa, mihin rahoja kohdennetaan. 

– Koska näin mittavan tilaisuuden järjestäminen on aika suuri ponnistus ja kaikkien saaminen yhteiseen tilaan yhtä aikaa on vaikeaa, emme todennäköisesti tule järjestämään tällaisia tapahtumia kovin usein, Antikainen kertoo. 

Hyvinvointialueen OmaSavo-mobiilisovellus on nyt ladattavissa

Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut uuden OmaSavo-mobiilisovelluksen. Sovelluksen voi ladata maksutta matkapuhelimeen tai tablettiin Googlen ja Applen sovelluskaupoista.

OmaSavo-mobiilisovelluksen avulla asiakas voi keskustella sairaanhoitajan chatissa ja ikäkeskuksen neuvonnan chatissa. Hän voi myös osallistua mobiililaitteella videovastaanotolle sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisen kanssa. 

Sovelluksen käyttö on turvallista ja helppoa, ja se voi lähettää ilmoituksia käyttäjälle digiasioinnista, jos asiakas sallii ilmoitukset. Sovelluksen käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista.

OmaSavo-mobiilisovelluksesta löytyvät myös linkit hyvinvointialueen terveyspalveluiden ajanvaraukseen sekä muihin digitaalisiin palveluihin. 

Digipalvelut laajenevat, Viestit-palvelu tulossa

Kehittämispäällikkö Mika Ålander kertoo, että OmaSavo-sovellus on osa hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehitystyötä.

- Mobiilisovellus on odotettu parannus hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen. Tavoitteenamme on tuoda digitaaliset palvelut lähemmäksi asukkaita ajasta ja paikasta riippumatta. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaaliset palvelut laajenevat tänä vuonna lisää. Jatkossa OmaSavo-mobiilisovelluksessa voi lähettää viestejä hyvinvointialueen ammattilaisille, kun asia ei ole kiireellinen. Viestit-palvelun kautta voi ottaa yhteyttä esimerkiksi rokotuksiin tai tutkimustulosten kyselyyn liittyvissä asioissa.  

Kaikki digipalvelut yhdestä paikasta

Uusi mobiilisovellus on osa hyvinvointialueen OmaSavo-kokonaisuutta, joka avautui 12.12.2024. Palveluun kuuluvat jo nyt esimerkiksi sairaanhoitajan chat, ikäkeskuksen neuvonnan chat, videovastaanotot, linkit nykyisiin sähköisiin ajanvarauksiin ja hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu. 

Osa OmaSavon digipalveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista, kuten sairaanhoitajan chat. Asiakkaat saavat sairaanhoitajan chatissa apua muun muassa flunssaoireisiin, tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, rokotusasioihin, reseptin uusimisiin sekä ajanvarauksiin ja varatun ajan perumiseen.

Ikäkeskuksen neuvonnan chatissa asiakas saa tietoa ikääntymiseen liittyvistä asioista.

OmaSavo on Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. Hyvinvointialue kokoaa OmaSavoon vaiheittain kaikki asiakkaan digipalvelut.

OmaSavo-palvelu löytyy osoitteesta omasavo.fi, ja sitä voi käyttää myös mobiililaitteilla verkkoselaimen kautta.
 

Faktalaatikko: Näin lataat OmaSavo-sovelluksen puhelimeesi 

• Voit ladata OmaSavo-mobiilisovelluksen maksutta älypuhelimeen tai tablettiin Googlen ja Applen sovelluskaupoista (Google Play ja App Store). 
• Salli ilmoitukset, jos haluat saada muistutuksia (notifications) esimerkiksi OmaSavoon saapuneista viesteistä.
• Salli sovelluksen käyttää kameraa, jos haluat lähettää kuvia chat-keskustelussa tai osallistua videovastaanotolle.
• Kun osallistut videovastaanotolle, suojaa yksityisyyttäsi. Valitse rauhallinen ympäristö, jossa voit keskustella luottamuksellisesti ja käyttää kameraa turvallisesti.
   

Unohtelu huolettaa? Se on usein normaalia

Oletko joskus unohtanut ostoslistan kotiin ja joutunut arvailemaan, mitä viikonlopuksi pitikään hankkia? Tai kenties työkaverin lasten nimet katoavat mielestä juuri silloin, kun ne pitäisi muistaa? 

– Erilaisten muistilistojen ja kalenterin varassa selviytyminen on monille arkipäivää – ja myös normaalia, kertoo neurologian apulaisylilääkäri ja UEF Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje.

– Jos arki ja työ sujuvat pääpiirteissään ongelmitta, ei muistiongelmista tarvitse huolestua. Työikäisiltä vaaditaan paljon, ja aivot kuormittuvat, kun samanaikaisesti pitää hallita työelämän vaatimukset, perhe-elämä ja muut arjen askareet, Solje jatkaa.

Muistin haasteiden taustalla monia syitä

Unohtelu ei automaattisesti tarkoita muistisairautta. Muistivaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi 

• liian suuret vaatimukset itselle
• vähäinen muistitukien käyttö
• stressi
• ihmissuhdeongelmat
• univaje
• mielialahäiriöt
• runsas alkoholin käyttö.

Muistisairauden puhkeaminen työikäisenä on harvinaista, mutta silti jopa joka kolmas työikäinen kokee huolta omasta muististaan. On kuitenkin tiettyjä merkkejä, joiden kohdalla on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

– Jos työkaverit tai läheiset ovat huolissaan muististasi, mielialasi on pitkäaikaisesti matalalla, unesi ei virkistä tai se on vähäistä, tai jos huomaat hoitavasi sisäistä rauhattomuuttasi alkoholilla, on syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Useimmiten taustalta löytyy hoidettavissa oleva syy, ja harvemmin kyseessä on etenevä muistisairaus, Solje muistuttaa.

Tieteen kehitys tuo toivoa

Vaikka etenevät muistisairaudet ovat harvinaisia työikäisillä, niiden tutkimus etenee vauhdilla. Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto ovat eturintamassa kehittämässä diagnostiikkaa ja uusia lääkkeellisiä hoitoja. Tämä kehitys ei olisi mahdollista ilman Pohjois-Savon alueen vapaaehtoisia tutkittavia, joiden panos on arvokas.

– Tulevaisuus tuo toivoa, ja yhteistyöllä voimme löytää yhä parempia ratkaisuja muistisairauksien hoitoon, summaa Solje.

Valtakunnallista aivoviikkoa vietetään viikolla 11

Valtakunnallista aivoviikkoa vietetään vuosittain. Tänä vuonna ajankohta on 10.–16.3.2025, ja teemana on Pääsi parhaaksi – aivoterveyttä pienillä teoilla. Viikon tavoitteena on lisätä tietoisuutta aivoista ja aivoterveyden vaalimisen merkityksestä. 

Katso videolta, mitä Eino Solje kertoo työikäisten muistihaasteista ja muistisairauksien tieteellisestä tutkimuksesta.

Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen puhelinpalvelu ruuhkautunut Joroisissa, Varkaudessa ja Ylä-Savossa

Lääkäri- ja hoitajavastaanottopalvelujen puhelinpalvelu on tällä hetkellä ruuhkautunut Joroisissa, Varkaudessa ja Ylä-Savossa. Syinä ovat sekä henkilöstövaje että yhteydenottojen poikkeuksellisen suuri määrä.

Takaisinsoittoa voi joutua odottamaan normaalia pidempään eikä puheluihin pystytä vastaamaan saman päivän aikana, joka on normaalisti tavoitteena.

Asiakkailla on mahdollista hyödyntää vaihtoehtoisia asiointikanavia, ja asioida sähköisesti OmaSavo-palveluihin kuuluvassa sairaanhoitajan chatissa. Chatin kautta voi hoitaa esimerkiksi kiireellisen reseptin uusimisen, lyhyiden poissaolotodistusten saamisen sekä varattujen lääkäri- tai hoitajavastaanottoaikojen perumisen.

Lisätietoa:

Chat-palvelusta löytyy Chat- ja viestit -verkkosivulta.

Omahoito-ohjeita erilaisiin terveysongelmiin ja oireisiin löytyy Omatoiminen asiointi -verkkosivulta.

Tarkempia tietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuudesta löytyy OmaSavo-verkkosivulta.

Etsivän vanhustyön verkostomallin pilotti päättyi - yhteistyö jatkuu kolmannen sektorin kanssa

Etsivän vanhustyön verkostomallin pilotti toteutui Leppävirran, Varkauden ja Joroisten alueella 28.10.2024-24.1.2025 välisenä aikana. Mukana pilotissa oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden lisäksi kolmannen sektorin toimijoita. Lisää pilotista voit lukea aikaisemmasta tiedotteestamme.

Pilotin aikana pääsimme kokeilemaan käytännössä verkostolle luotuja toimintamalleja, kuten:

• yhteistä alustaa tiedottamisen ja asiakkaan ohjaamisen tukena,
• prosessia asiakkaan ohjautumiseen ikääntyneiden asiakasohjauksesta kolmannen sektorin toimijoille sekä
• ammattilaisten välistä konsultointia ja työparityöskentelyä.

Tunnistimme pilotin aikana kahdeksan asiakasta, jotka tarvitsivat yksilöllistä, verkoston tukea. Verkoston kolmannen sektorin toimijat vastasivat jokaiseen ohjaukseen. Ohjauksissa korostui eniten tuen tarve yksinäisyyden kokemukseen ja sosiaalisten verkostojen puutteeseen.

Keräsimme pilottiin osallistuneilta ammattilaisilta palautetta pilotin kokemuksista ja kehittämistarpeista. Palautteissa nousi erityisesti esiin kiitos siitä, että tieto lisääntyi alueen toimijoiden tarjonnasta ja ajantasaisista yhteystiedoista. Myös konsultaatiomahdollisuus näyttäytyi merkittävänä hyötynä. Kaikki kyselyyn vastanneet kokivat, että verkostomallista on hyötyä sekä ammattilaiselle, että asiakkaalle. Kaikki kyselyyn vastanneista pitivät myös tärkeänä verkostomallin toiminnan jatkamista ja kehittämistyötä alueella.

Kokosimme verkostolle myös yhteisen esitteen pilotin aikana, mikä on tällä hetkellä jakelussa verkoston toiminta-alueella. Esite antaa tukea ja ohjausta ikääntyneille henkilöille, keillä ei ole vielä sosiaalipalveluiden asiakkuutta vireillä tai käynnissä.

Etsivän vanhustyön verkostomalli on ikääntyneiden palveluiden määräaikainen projekti ja työskentelemme tällä hetkellä toiminnan vakiinnuttamisen sekä verkostomallin laajentumisen parissa.



 

OmaTiimi-mallin ja opetusvastaanotto Osmon asiakasraati starttasi

OmaTiimi-mallin ja opetusvastaanotto Osmon asiakasraadin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin torstaina 27.2.2025 Kuopiossa. Asiakasraadin tavoitteena on arvioida, suunnitella ja kehittää pohjoissavolaisten asukkaiden hoidon jatkuvuutta sekä perustason palveluita hoitopolun eri vaiheissa asiakasnäkökulmasta.

Asiakasraati OmaTiimi-mallia pohtimassa

Hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli mahdollistaa asiakkaalle tai potilaalle entistä paremmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jossa hänen hoidostaan vastaavat samat tutut lääkärit, hoitajat ja muut tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

- Asiakasraatilaisille esiteltiin OmaTiimi-mallin tavoitteita ja etenemistä, ja keskustelimme hoidon jatkuvuuden sekä nopean hoitoon pääsyn tärkeydestä eri terveysongelmien yhteydessä, summaa projektiasiantuntija Katja Soininen asiakasraadin työskentelyä.

Keskustelussa korostui, että hoidon jatkuvuus on erityisen tärkeää pitkäaikaissairauksien, mielenterveysasioiden ja monimutkaisten terveysongelmien hoidossa, kun taas akuuteissa vaivoissa, kuten infektioissa, nopea hoitoon pääsy nähtiin tutun ammattilaisen vastaanotolle pääsyä tärkeämpänä.

Osallistujat nostivat esiin hoidon jatkuvuuden merkityksen erityisesti silloin, kun diagnoosi ei ole vielä selvillä, sillä ammattilaisen vaihtuminen voi vaikeuttaa asian selvittämistä. Toisaalta pitkäaikaissairauden seurantakäynneillä tutun ammattilaisen merkitys koettiin tärkeäksi luottamuksen ja hoidon jatkuvuuden kannalta.  Myös erityisryhmien, kuten vammaisten, kohdalla tutun ammattilaisen merkitys korostui. Lisäksi monialaiselle vastaanotolle nähtiin tarvetta, jotta potilaat eivät joutuisi itse huolehtimaan hoitokokonaisuuden koordinoinnista.

Keskustelussa nousi esiin myös haasteita, kuten eri lääkäreiltä saadut ristiriitaiset ohjeet sekä tiedonkulun vaikeudet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.

Opetusvastaanotto herätti positiivisia ajatuksia raadissa

OmaTiimi-mallin lisäksi asiakasraadissa esiteltiin opetusvastaanotto Osmon suunnitelmia. Opetusvastaanotto Osmo on tulevaisuuden perusterveydenhuollon oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia monialaisesti ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille.  Vastaanottokäynneillä potilaat ja asiakkaat saavat laadukasta hoitoa lääkärin tai muun terveydenhoidon ammattilaisen ohjauksessa toimivilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta.

- Opetusvastaanoton monialainen käytännön opetus herätti runsaasti keskustelua, jonka sävy oli positiivinen, kertoo projektisuunnittelija Henna Oikarinen.

Asiakasraadilta kysyttiin muun muassa, mitä ajatuksia opetusvastaanotolle asiakkaaksi kutsuminen heissä herättäisi. Moni koki, että olisi hienoa päästä osallistumaan opiskelijoiden ammattilaisiksi kasvamiseen ja jokainen raatilainen pohti tulevansa mielellään asiakkaaksi. Opiskelijan tutkittavana ja hoidettavana olo ei herättänyt epäilyksiä, kunhan kutsumisen yhteydessä asiakas saisi tiedon siitä, että ammattilainen on aina opiskelijan tukena ja vahvistamassa hoitopäätökset.

Eri alojen opiskelijoiden yhteinen työskentely nähtiin hyvänä ratkaisuna varsinkin tilanteeseen, jossa asiakkaalle on kertynyt paljon terveyshuolia, näin asiakkaan vähiä voimavaroja ei tarvitse käyttää siihen, että hän tapaa useita eri ammattilaisia erikseen. Kuitenkin esimerkiksi mielenterveyteen tai seksuaaliterveyteen liittyvät asian nähtiin sellaisina, jotka mieluiten käsiteltäisiin tutussa hoitosuhteessa kahden kesken.

OmaTiimi-malli ja Opetusvastaanotto Osmo ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa -hanketta. Kaksivuotisen hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuuden turvaava OmaTiimi-malli sekä  pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. Opetusvastaanotto Osmon toiminnan suunnitellaan jatkuvan myös vuoden 2025 jälkeen. Lue lisää hankkeesta ja tule mukaan opetusvastaanoton Kick Off -tilaisuuteen!

Ikäkeskuksen neuvonta on ruuhkautunut

Ikääntyneiden palveluiden asiakasohjauksen neuvonta eli Ikäkeskuksen neuvonta on tällä hetkellä ruuhkautunut. Syynä on äkillinen henkilöstövaje sekä yhteydenottojen runsas määrä. Vastausta yhteydenottoon voi joutua odottamaan normaalia pidempään.

– Emme välttämättä pysty vastaamaan yhteydenottoihin samana tai seuraavana arkipäivänä, joka on palvelumme tavoite. Työntekijämme tekevät kuitenkin kovasti töitä, jotta saamme tilanteen jälleen hallintaan, kertoo neuvonnan esihenkilö Teemu Moilanen.

Ikäkeskuksen neuvonta antaa ikääntyneille henkilöille ja heidän läheisilleen neuvontaa ja ohjausta erilaisissa ikääntymiseen liittyvissä asioissa ja tilanteissa. Neuvonnan kautta saa myös tietoa ikääntyneille henkilöille sopivista palveluista Pohjois-Savossa.

ResMedin CPAP-hoitotarvikkeiden kuljetuspalvelun toimittaja on vaihtunut

ResMedin CPAP-hoitotarvikkeiden kuljetuspalvelun pilotointi on alkanut 24.2.205 Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hoitotarvikkeiden toimituksesta vastaa FedEx, joka korvaa aiemman toimittajan PostNordin.

FedEx toimittaa ensisijaisesti kotitoimituksen kautta tehdyt tilaukset suoraan asiakkaan kotiin. Jos asiakas haluaa, hän voi valita toimituksen noutopisteeseen tai pakettiautomaattiin. Kun lähetys on matkalla, asiakas saa FedEx:n tekstiviestin. Tekstiviestissä on linkki toimitusvaihtoehtojen valitsemiseksi.

Lisätietoja:
Maanantai–perjantai kello 8–9, puhelin 044 718 6707

Uusi tutkimushanke kehittää älykkäitä johtamisen ratkaisuja sote-ammattilaisten työhyvinvoinnin tukemiseksi

Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) kohtaa merkittäviä haasteita henkilöstön työhyvinvoinnin, sitoutumisen ja jaksamisen ylläpitämisessä. Työsuojelurahaston rahoittama uusi tutkimushanke ”Ketterät johtamisinterventiot sote-ammattilaisten työhyvinvoinnin edistämiseksi hyvinvointialueilla” pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä älykkäitä johtamisen työkaluja ja toimintamalleja, jotka tukevat henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia.

Tutkimushanketta johtaa apulaisprofessori Laura-Maria Peltonen. Hanke toteutetaan vuosina 2025–2026 Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla. Hanke keskittyy operatiivisen johtamisen kehittämiseen ja erityisesti siihen, miten sote-henkilöstön hyvinvointia voidaan tukea työyhteisötasolla. Nykyiset johtamiskäytännöt eivät aina riitä vastaamaan kasvaviin haasteisiin, ja hankkeen tavoitteena on tarjota konkreettisia, näyttöön perustuvia ratkaisuja johtamisen tueksi.
Sote-henkilöstön työhyvinvointi on vakavasti uhattuna ja keskeisimmät haasteet liittyvät korkeaan työkuormitukseen, resurssien riittämättömyyteen ja toiminnan johtamisen haasteisiin. Tutkimusten mukaan jopa 30–60 % sote-henkilöstöstä kärsii työuupumuksesta, mikä heikentää heidän jaksamistaan ja sote-palveluiden laatua. Digitalisaation myötä lisääntyneet hallinnolliset tehtävät, puutteelliset tietojärjestelmät ja potilaiden yhä monimutkaisemmat hoitotarpeet kuormittavat henkilöstöä entisestään, eikä resurssit aina riitä vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin. Lisäksi operatiivisilla johtajilla ei välttämättä ole käytössään riittäviä työkaluja tai koulutusta, joilla tukea henkilöstön työhyvinvointia ja ennaltaehkäistä työuupumusta. Näiden haasteiden ratkaiseminen edellyttää uusia, älykkäitä ja ketteriä johtamisen keinoja, jotka tukevat sote-henkilöstön hyvinvointia ja sitoutumista työyhteisöön.

Hankkeen keskiössä on työhyvinvointia tukevien rakenteiden kehittäminen organisaation tasolla. Näin voidaan tunnistaa työkuormituksen taustalla olevia tekijöitä ja kehittää pitkäkestoisia, vaikuttavia ratkaisuja. Tavoitteena on arvioida nykyisiä johtamiskäytäntöjä ja niiden vaikutuksia työhyvinvointiin ja tunnistaa keskeisiä haasteita, jotka estävät vaikuttavaa työhyvinvoinnin johtamista. Ratkaisut kehitetään yhteistyössä sote-henkilöstön ja hyvinvointialueiden johtajien kanssa. Ratkaisut testataan ja arvioidaan kahdella hyvinvointialueella. Hankkeen lopputuloksena syntyy työkalupakki ja suositukset henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi operatiiviseen johtamiseen sote-sektorilla, jonka avulla voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä työuupumuksesta ja kehittää työympäristöä tukemaan henkilöstön jaksamista paremmin. Onnistuneiksi todettuja ratkaisuja voidaan hankkeen jälkeen laajentaa ja hyödyntää laajemmin eri hyvinvointialueilla.

Lisätietoja: 
Laura-Maria Peltonen
johtava erityisasiantuntija, Hoitotieteen sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskus, Pohjois-Savon hyvinvointialue, apulaisprofessori, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, Itä-Suomen yliopisto
laura-maria.peltonen (at) pshyvinvointialue.fi tai laura-maria.peltonen@uef.fi
p. +358 50 590 3413

Pohjoismaiden ensimmäinen rintarauhasen kasvaimen kryoablaatio ultraääniohjauksessa tehtiin Kysissä

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on suoritettu Pohjoismaiden ensimmäinen rintarauhasen kasvaimen kryoablaatio ultraääniohjauksessa 17.12.2024. Tämä uraauurtava toimenpide toteutettiin moniammatillisena tiimityönä ja usean yksikön yhteistyönä.

Kryoablaatio rintarauhasen hoidossa

Kryoablaatio ei ole täysin uusi menetelmä, sillä sitä on käytetty jo parikymmentä vuotta esimerkiksi munuaisten ja maksan kasvainten hoidossa. Rintarauhasen hoidossa tämä on kuitenkin vähemmän tunnettu hoitomuoto.
​​​​​​​
- Ensimmäinen potilas on hoidettu onnistuneesti ja kaikki sujui erinomaisesti, apulaisylilääkäri Sudah Mazen kertoo.

Röntgenhoitajat Jonna Huusko ja Jenni Koskivuori olivat merkittävässä roolissa, kun tätä ensimmäistä toimenpidettä alettiin suunnittelemaan.

- Kryotoimenpidettä varten meidän oli ennakkoon tutustuttava kryoablaatiovälineistöön ja toimenpiteeseen meidän rintaradiologien ja tietokonetomografiavastuuhoitajien avustamana, Jenni kertoo.

- Koska rinnan kryoablaatio on täysin erilainen toimenpide kuin muut, laadimme uudet hoito-, tutkimus- ja haavahoito-ohjeet tätä varten. Yhdessä radiologien kanssa mietimme ja ideoimme, mitkä asiat, toimintatavat ja välineet palvelevat toimenpidettä.  Pohdimme myös, mihin erityisesti joudumme kiinnittämään huomiota, Jonna kertoo valmistautumisesta.

KYS edelläkävijänä

KYSin yksikkö on kansainvälisestikin edelläkävijä rintadiagnostiikassa ja hoidossa. Yksikössä on otettu käyttöön useita uusia innovatiivisia tutkimuksia ja toimenpiteitä, jotka ovat jo rutiinikäytössä.
Kun uutta hoitoa alettiin suunnitella, oli tärkeää tehdä perusteellista taustatyötä ja -tutkimusta aiheesta. Aiheeseen perehdyttiin laajasti kirjallisuuteen tutustumalla sekä samanlaista toimenpidettä käytiin seuraamassa käytännössä Madridissa saakka.

- Vanhoihin toimenpiteisiin ja käytäntöihin emme jumiudu, vaan olemme tiiminä valmiita kehittymään ja oppimaan uusia menetelmiä. Tämä tekee työskentelystä innostavaa, radiologian erikoislääkäri Heli Tuomainen kertoo.

Vaihtoehtoinen hoitomuoto

Kryoablaatio ei ole vielä kirurgiaa korvaava hoitomuoto kaikkiin rintarauhasen kasvaimiin, ja potilaat valikoituvat hoitoon tiukkojen kriteereiden perusteella. Hoitomuodon valinta tehdään moniammatillisen työryhmän yhteisen arvion perusteella. Jokainen potilas ja hänen tilanteensa arvioidaan yksityiskohtaisesti.

- Tulevaisuudessa toimenpiteet tullaan tekemään tiiminä ja yhdessä kokonaisuutena. Sillä pyritään varmistamaan jatkuvuus erikoistoiminnalle. Oletuksena, että tulevaisuudessa enenevässä määrin tullaan valikoimaan lisää potilaita kryoablaatiohoitoon, kertoo Heli Tuomainen, joka on myös rintakasvaimien kryoablaatio-toiminnan vastuuhenkilö.

Vaihtoehtona kirurgialle

Kryoablaatio on vaihtoehto hyvänlaatuisten kasvainten sekä varhaisvaiheen syöpien hoitoon valikoiduille potilaille. Hoito on huomattavasti kevyempi verrattuna kirurgiaan ja sopii erityisesti niille, joille kirurgia ei ole paras vaihtoehto. Hoidon etuja ovat toimenpiteen nopeus, helppous, lyhyt toipumisaika sekä paremmat kosmeettiset tulokset.

Toimenpide suoritetaan paikallispuudutuksessa, jolloin se on lähes kivuton. Potilas saapuu kävellen ja poistuu tunnin kuluttua samalla tavalla. Toimenpide voidaan toistaa tarvittaessa, esimerkiksi uusiutumisen tai useiden pienten kasvainten hoidossa.

Innovatiivinen tiimi

Apulaisylilääkäri rintaradiologian dosentti Sudah Mazen korostaa tiimin innovatiivisuutta ja halua tehdä uutta.

- Olemme kouluttautuneet aiheesta vapaa-ajallakin, mikä kertoo tiimimme sitoutumisesta ja innovaatiokyvystä, hän toteaa.

​​​​​​

Kryoablaation toimintamekanismi

Kryoablaatio hyödyntää äärimmäistä kylmyyttä rintakasvaimen hoidossa. Menetelmä aiheuttaa suoran soluvaurion, verisuonivaurion ja immuunijärjestelmän aktivoinnin. Kasvaimen alueelle muodostuu jääpallo, joka tuhoaa kasvaimen.

Tämä ensimmäinen toimenpide on merkittävä askel eteenpäin, ja toivomme sen herättävän kiinnostusta sekä tuovan lisää tutkimustietoa tulevaisuutta varten.

Aluehallitus kiristi vuoden 2025 alijäämätavoitetta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallitus päätti kokouksessaan 25.2.2025 uusista, kuluvaa talousarviovuotta koskevista tavoitteista. Tarve tavoitteiden tarkentamiseen perustuu vuoden 2024 tilinpäätöstietoihin. Loppuvuoden 2024 aikana menot jäivät selvästi arvioitua alhaisemmiksi. Tiukan kulukurin halutaan jatkuvan vuonna 2025, ja tavoitteena on pienentää aiemmin 46 miljoonaksi euroksi arvioitu alijäämä 21 miljoonaan euroon.

– Lokakuun tietoihin perustuva budjetti ei vastaa tämän hetken todellisuutta. Tuolloin vuodelle 2024 ennustettu 90 miljoonan euron alijäämä jäi lopulta 67 miljoonaan. Vaikka henkilöstömenot kohosivat 5 prosenttia, ja lisäksi monien ostopalvelujen hinnat kallistuivat jyrkästi, koko hyvinvointialueen kulujen nousu pysyi 2,8 prosentissa. Se osoittaa, että henkilöstö on tehnyt todella paljon työtä menojen hillitsemiseksi, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen sanoo.

– Inflaation hidastuttua pidämme uutta tavoitetta vaativana mutta mahdollisena. Kaikki, mitä kykenemme nyt säästämään, helpottaa elämää tulevina vuosina, jolloin hyvinvointialue joutuu kattamaan vanhat alijäämänsä.

Säästölistalla myös valtuutettujen ryhmäraha ja puheenjohtajien määrä

Aluehallitus esittää valtuustolle, että valtuustoryhmille vuosittain myönnettävä tuki, ns. ryhmäraha, pienenee ensi vaalikauden alussa 4000 euroon valtuutettua kohti. Kuluvalla valtuustokaudella tuen suuruus on ollut 5000 euroa, joten tuki putoaa viidenneksen.

Aluevaltuuston ja -hallituksen varapuheenjohtajien lukumäärä esitetään pudotettavaksi kolmesta kahteen. Valtuuston ja hallitusten jäsenten palkkiot ja kokouspalkkio esitetään pidettäviksi ennallaan.

– On oikein ja kohtuullista, että myös luottamushenkilöt osallistuvat säästötalkoisiin. Kaikki palkkiot on tarkoitus jäädyttää vuonna 2022 määritellylle tasolle, Riitta Raatikainen sanoo.

Pielaveden röntgen säilyy, Kuopion pääterveysaseman röntgenkuvauslaite Puijon sairaalaan

Aluehallitus päätti siirtää Kuopion pääterveysaseman natiiviröntgenkuvauslaitteen Puijon sairaalan radiologian tiloihin. Siirto toteutetaan lokakuun 2025 ja huhtikuun 2026 välisenä aikana.

Aluevaltuuston palveluverkkopäätöksen mukaan Pielavesi kuuluu laajan palveluiden soteasemiin. Aluehallitus päätti, että Pielavedellä järjestetään jatkossakin kuvantamispalveluita asukkaiden palvelutarpeen mukaan.

Aluehallitus käsitteli 25.2.2025 myös muun muassa seuraavat asiat: Kuopion palveluasumisen ja asumis- ja kuntoutusyksikön hankesuunnitelmat, yhteiskilpailutus koskien vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita sekä muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuhinnastoon.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Yhteistyö kuntien, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa vahvistuu monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin kautta

Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottamassa käyttöön monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin, joka tukee hyvinvointialueen strategian mukaisesti asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä yhteistyötä kuntien, kolmannen sektorin, seurakuntien ja muiden yhteisöjen kanssa. Toimintamalli tarjoaa ammattilaisille yhtenäiset käytännöt ja työkalut asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistävään HYTE-toimintaan.

Toimintamallissa on kolme erilaista toimintapolkua. Ensimmäinen polku keskittyy omatoimisen asiakkaan ohjaukseen Tarmoa-alustalle tai suoraan ammattilaisen tuntemaan HYTE-toimintaan tai -palveluun. Toinen polku ohjaa asiakkaan matalan kynnyksen pisteelle henkilökohtaista ohjausta varten. Kolmas polku mahdollistaa hyvinvointilähetteen tekemisen asiakkaalle, joka tarvitsee yhteydenottoa HYTE-toimijalta.

Digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa auttaa niin ammattilaisia kuin asiakkaita löytämään alueensa HYTE-palvelut ja -aktiviteetit. Lisäksi Mitä sinulle kuuluu? -kortti ja -huoneentaulu helpottavat hyvinvoinnin ja tuen tarpeen puheeksi ottamista ja arviointia. Hyvinvointilähete mahdollistaa asiakkaan yhteystietojen siirtämisen HYTE-toimijalle, jolloin kunnan, kolmannen sektorin tai seurakunnan työntekijä voi olla yhteydessä asiakkaaseen päin ja tukea häntä HYTE-toimintaan osallistumisessa. Henkilöstö pääsee perehtymään toimintamallin käyttöön Moodle-koulutuksen avulla huhtikuun alusta alkaen.

Toimintamalli on kehitetty monialaisesti yhdessä hyvinvointialueen henkilöstön, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajien kanssa. Keskusteluissa ja toimintamallin piloteissa koettiin tärkeäksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja HYTE-toimijat tuntevat toisiaan ja toistensa toimintaa. Monialaista yhteistyötä tukevat esimerkiksi käynnistymässä olevat luterilaisen seurakunnan, kuntien ja hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden yhteistyöverkosto sekä hyvinvointialueen ja kuntien järjestöyhdyshenkilöiden verkostot. 

Toimintamallin tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja sen merkityksestä asiakkaiden hyvinvointiin, tarjota asiakkaille yhdenmukaisia palveluita, helpottaa asiakkaiden ohjautumista HYTE-toimintaan sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toimintamalli on kehitetty monialaisessa yhteistyössä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa EU:n (Next GenerationEU) tuella vuosina 2023–2025.

Lisätietoja: 
Projektipäällikkö Lilli Martikainen
lilli.martikainen@pshyvinvointialue.fi
p. 044 717 4171