Aluehallitus aloittaa vuoden 2024 talousarvion käsittelyn

Aluehallitus aloittaa kokouksessaan maanantaina 4. joulukuuta käsittelemään Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarviota vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024−2026. Perhe- ja vammaispalveluiden, yleisten palveluiden, ikääntyvien palveluiden sekä kokonaisturvallisuuden lautakunnat ovat aiemmissa kokouksissaan käsitelleet taloussuunnitelmaesitykset toimialakohtaisesti.

Talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä jatketaan aluehallituksen kokouksessa 12. joulukuuta, jolloin aluehallitus antaa esityksen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta päätettäväksi aluevaltuuston kokoukseen 29.12.2023.

Vuosi 2024 on ratkaisujen vuosi

Ensi vuoteen siirrytään merkittävän alijäämän saattelemana, sillä Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2023 talouden ennakoidaan jäävän noin 82,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Sopeuttamistavoitteista huolimatta vuoden 2024 alijäämäksi ennakoidaan 35,6 miljoonaa euroa.

Kertyneet alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä edellyttää Pohjois-Savon hyvinvointialueelta tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamista ja palvelujärjestelmän uudistamista. Uudistamisohjelman valmistelu on alkanut, ja toimenpiteistä päätetään aluevaltuuston kokouksessa ensi vuoden kesäkuussa. Ohjelmalla tavoitellaan noin 30−50 miljoonan euron vuotuista kustannusvaikutusta.

Hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi ehdotetaan muun muassa palvelujärjestelmän kehittämistä digi-, etä- ja liikkuvien palveluiden avulla, toiminnan kehittämistä kevyemmin resurssoitavaksi sekä painopisteen siirtoa ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta raskaista palveluista saataisiin säästöä. Tarkoituksena on hakea pysyvää muutosta sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen kustannusrakenteeseen

Vuoden 2024 talousarvioesityksen toiminnan tulot ovat noin 1,47 miljardia euroa, suurimpana tulolähteenä valtion rahoitus 1,2 miljardia euroa. Toimintamenot ovat noin 1,5 miljardia euroa, josta henkilöstökulut ovat 147 miljoonaa euroa ja palveluiden ostot 484 miljoonaa euroa.

Toimitalojen talouden sopeuttamistarpeet ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja aikuisosiaalityön yhteensä yli 35 miljoonaa euroa, perhe- ja vammaispalveluissa 28,3 miljoonaa euroa, ikääntyneiden palveluissa 21 miljoonaa euroa ja pelastus- ja turvallisuuspalveluissa 4,2 miljoonaa euroa.

Tutustu talousarvioehdotukseen ja taloussuunnitelmaan esityslistan liitteenä.

Aluehallitus käsittelee ensi maanantain kokouksessaan myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousarvion toteumaa tammi-lokakuulta vuodelta 2023 sekä hyvinvointialueen talouden toteumaennustetta kuluvalle vuodelle.

Tutustu esityslistaan kokonaisuudessaan.

Influenssa- ja koronatehosterokotukset jatkuvat Ylä-Savossa joulukuussa

Influenssa- ja koronatehosterokotteita on syksyn aikana haettu Ylä-Savossa runsaasti. Molempien rokotteiden antamista jatketaan joulukuussa saatujen palautteiden myötä.

– Kuluneena syksynä yläsavolaiset ovat hakeneet influenssa- ja koronarokotteita runsaasti ja tämä on hieno asia, toteaa Pohjoisen alueen alue-esihenkilö Pasi Kuosmanen.

– Olemme saaneet palautetta rokotusjärjestelyistä, ja siten lisänneet uusia rokotusaikoja joulukuulle, jatkaa Kuosmanen.

Rokotuspäiviä on lisätty Iisalmessa ja Kiuruvedellä. Rokotuksia on mahdollista saada ilman ajanvarausta tai ajanvarauksella. Rokotusajan voi 1.12.2023 alkaen varata sähköisesti eTerveyspalvelujen ajanvarauksen kautta tai asioimalla terveyskeskuksessa.
Linkki eTerveyspalveluun .

Iisalmen rokotuspisteellä eli Veljeskoti-kiinteistössä ja Kiuruveden terveyskeskuksessa annetaan influenssarokotteiden lisäksi samalla käynnillä myös koronatehosterokote, jos asiakas kuuluu koronaviruksen riskiryhmiin.

– Kun itse varaa ajan sähköisesti influenssa- ja koronatehosterokotukseen, yksi ajanvarausaika (influenssarokotusaika) riittää. Samalla käynnillä saa myös koronatehosterokotteen, jos on siihen oikeutettu. Koronarokotusaikaa ei tarvitse erikseen varata, selventää Kuosmanen.

– Jos haluaa vain koronarokotteen, tulee varata influenssarokotusaika ja kirjoittaa Lisätieto-kenttään ”Haluan pelkästään koronarokotteen”, ohjeistaa Kuosmanen.

Influenssa- ja koronarokotukset Iisalmessa (Veljeskoti-kiinteistö, Meijerikatu 4) 
-    maanantai 11.12.2023 kello 12–17 vain ajanvarauksella
-    lauantai 16.12.203 kello 10–14 ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta
-    maanantai 18.12.2023 kello 10–16 vain ajanvarauksella.

Influenssa- ja koronarokotukset Kiuruvedellä (terveyskeskus)
-    tiistai 12.12.2023 kello 12–16 ajanvarauksella.

Muina päivinä Iisalmessa ja Kiuruvedellä on mahdollista saada ajanvarauksella vain influenssarokote, joka annetaan terveyskeskusten neuvoloissa.

Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven, Rautavaaran ja Vieremän asukkaat voivat käydä rokotuksella edellä mainituissa kunnissa.

Kohdunkaulan syövän seulonta on tehokas keino ehkäistä syöpää

Kaikki suomalaiset naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnissa seulontakutsun saavat jatkossa kaikki 30–65-vuotiaat naiset. Kuopiossa on vielä tänä vuonna kutsuttu seulontaan myös 25-vuotiaat.

Jokaisen naisen on tärkeää osallistua seulontaan, koska se on tehokas keino ehkäistä syöpää. Seulonnalla voidaan löytää esiasteet ja estää itse syövän kehittyminen. 

Seulontatutkimukseen osallistuminen on maksutonta. Kutsu tutkimukseen tulee henkilökohtaisella kirjeellä. Seulonta-aikoja on saatavilla vielä tälle vuodelle. Nyt viimeistään kannattaakin varata itselle sopiva aika joko sähköisesti tai puhelimitse kutsukirjeessä mainitusta numerosta. Jo varattu aika kannattaa siirtää myöhemmäksi, jos tulee sairastuminen.

Kohdunkaulan syöpään voivat sairastua kaikenikäiset naiset eikä sukupuolisella suuntautumisella, seksuaalisella aktiivisuudella tai käytetyllä ehkäisymenetelmällä ole merkitystä. Kaikki seulontakäynnillä ilmenevät asiat ovat luottamuksellisia.

Lisätietoa seulontatutkimuksista verkkosivuillamme.

Vuoden syöpähoitajan titteli moniosaajalle Kuopion yliopistolliseen sairaalaan

Syöpäsäätiö on valinnut vuoden 2023 syöpähoitajaksi sairaanhoitaja Sirpa Janttosen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta (KYS). Hän tekee potilaslähtöistä ja kokonaisvaltaista työtä gynekologisena syöpäsairaanhoitajana KYSin naistentautien osastolla.

Janttosta esitettiin palkinnon saajaksi, koska hän on erityisen ansioitunut ja kokenut gynekologisen syöpäpotilaan hoidossa sekä syöpäsairaanhoitajana toimimisessa. Hänet on valittu ensimmäiseksi syöpäsairaanhoitajaksi moniammatilliseen gynekologisten syöpäpotilaiden hoitoketjuun, jossa hän on tehnyt uraauurtavaa työtä. Hän on saanut itse vaikuttaa työnkuvaansa ja työnsä sisältöön. Itsenäisessä työssään hän selvittelee paljon asioita niin potilaiden kuin kollegoidenkin tueksi.

Kollegoiden mukaan Sirpa Janttonen on osaava, empaattinen ja pidetty hoitaja. Saamastaan tunnustuksesta hän on erittäin iloinen, onnellinen ja häkeltynyt.

Syöpäsäätiön 5000 euron tunnustuspalkinnot myönnetään vuosittain säätiön saamien ehdotusten perusteella. Vuoden 2023 valinnassa Syöpäsäätiö on halunnut korostaa valittujen syövän hoidon ammattilaisten korkeatasoista kliinistä ja kokonaisvaltaista potilaan hoitoa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit KYSin potilaskirjeiden toimittamiseen

Asiakas voi saada Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lähettämän potilaskirjeen, kuten ajanvarausilmoituksen, sähköisesti Suomi.fi-viestinä 27. marraskuuta 2023 alkaen. Sähköisen kirjeen vastaanottaminen edellyttää, että henkilö on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Sähköisiä kirjeitä KYSistä voi jatkossakin saada myös OmaPosti-palveluun.

Suomi.fi-viestit on luotettava ja tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Suomi.fi-viestit ovat käytettävissä mobiilisovelluksella sekä tietokoneen tai mobiililaitteen verkkoselaimella. Uuden viestin saapumisesta vastaanottaja saa aina tiedon sähköpostiinsa.

Jos henkilöllä on käytössään sekä Suomi.fi-viestit että OmaPosti, lähetetään KYSin sähköiset potilaskirjeet ensisijaisesti Suomi.fi-viestit -palveluun. Ilmoitus saapuneesta kirjeestä tulee henkilön Suomi.fi-palveluun ilmoittamaan sähköpostiin ja Suomi.fi-mobiilisovellukseen.

Jos henkilöllä on käytössään OmaPosti ja hän on sallinut sähköisen kirjeen vastaanottamisen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta tai kaikilta lähettäjiltä, toimitetaan kirje OmaPostin sähköiseen postilaatikkoon.

Jatkossakin KYSin potilaskirjeet toimitetaan paperikirjeinä postitse niille asiakkaille, jotka eivät käytä Suomi.fi-viestejä tai OmaPostia tai eivät ole OmaPostissa ilmoittaneet vastaanottavansa postin vain sähköisesti.

• Lisätietoa Suomi.fi-viesteistä ja ohjeet käyttöönottoon
• Lisätietoa OmaPostista​​​​​​​

Kirjaamon asiakaspalvelu on suljettu 21.-22.11.2023

Kirjaamon asiakaspalvelu on suljettu tiistaina 21.11. - keskiviikkona 22.11.2023.
Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse: kirjaamo@pshyvinvointialue.fi 

Koe paloaseman syke Päivä Paloasemalla® -tapahtumassa!

Päivää Paloasemalla -tapahtumaa vietetään paloasemilla ympäri Suomen lauantaina 25.11.2023.

Päivä Paloasemalla -tapahtumassa esitellään pelastuslaitoksen toimintaa sekä kalustoa. Tapahtumassa järjestetään myös tehtävärasteja, joissa opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja, muun muassa harjoitellaan alkusammutusta. Päivä Paloasemalla -tapahtuma starttaa Paloturvallisuusviikon, jonka kunniaksi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen somekanavissa vietetään tapahtumarikasta viikkoa aiheeseen liittyen.

Pohjois-Savon alueella tapahtuma järjestetään seuraavilla pelastusasemilla: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Nilsiä, Petonen, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Riistavesi, Sonkajärvi, Sukeva, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vehmersalmi sekä Vieremä.

Tarkistathan pelastusaseman tapahtuma-aikataulun tästä:  Paloasemat kartalla 2023, tapahtuma-aika vaihtelee pelastusasemittain.

Pilotin avulla tavoitellaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa yhtenäistä toimintamallia Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitajien rooli on usein vaativa, minkä takia heidän hyvinvoinnistaan ja terveydestään huolehtiminen on yhtä tärkeää kuin omaishoidettavienkin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa on menossa parhaillaan pilotti, jossa järjestetään omaishoitajille lakisääteisiä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.

Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen tarkoituksena on tukea omaishoitajaa hänen tärkeässä tehtävässään. Omaishoitajan oma hyvinvointi saattaa helposti unohtua arjessa, kun keskitytään hoidettavan asioihin, joten tarkastusten avulla pyritään vahvistamaan omaishoitajan jaksamista, hyvinvointia ja terveyttä sekä tarjoamaan tukea monin eri keinoin.

Ikääntyneiden palveluissa pilotoidaan parhaillaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Pilotti toteutuu 25.9.–30.11.2023 välisenä aikana Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän alueella. Tarkastukset järjestetään vastaanottotoimintana kyseisissä kunnissa, jolloin omaishoitajat pääsevät tarkastukseen omalla kotipaikkakunnallaan. Pilotin kohderyhmänä ovat ikääntyneiden palveluissa toimivat omaishoitajat, joita on pilotoitavalla alueella reilu 300 henkeä. Pilottiin ohjaudutaan omaishoidon asiakasohjauksen kautta. Pilottivaiheessa tarkastuksia toteuttaa yksi terveydenhoitaja.

– Pilotissa toteutettava toiminta ei ole uutta Pohjois-Savon alueella, mutta tänä vuonna tarkoituksena on ollut yhtenäistää tarkastusten sisältöä ja käytäntöjä, jotta tulevaisuudessa hyvinvointialueellamme olisi käytössä yksi yhteinen toimintatapa. Yhtenäisen toimintatavan käyttöönotto edellyttää kuitenkin resurssien kohdentamista tähän toimintaan ja siihen liittyvät käytännön asiat ovat vielä ensi vuoden osalta avoinna, kertoo projektityöntekijä Katja Myllynen.

Pilotin tarkoituksena on ollut testata hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin kehitettyä mallia sekä kyselylomaketta, joka toimii keskustelun tukena tarkastusten aikana. Etenkin omaishoitajien kokemukset ovat arvokkaita ja niiden kautta saadaan tärkeää tietoa pilotin onnistumisesta.

– Olemme saaneet hyvää palautetta pilotin aikana pidetyistä tarkastuksista omaishoitajilta. Heille on ollut tärkeää se, että tarkastus on voitu toteuttaa heidän kotipaikkakunnallaan ja he ovat saaneet keskustella heidän omasta jaksamisestaan ja omaishoitajuudestaan kiireettömästi, kertoo asiakasohjaaja Reeta Kauppinen sekä terveystarkastuksia pilotissa toteuttava terveydenhoitaja Päivi Sipola.

Lisätietoja:
Katja Myllynen, projektityöntekijä, omais- ja perhehoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset
katja.myllynen@pshyvinvointialue.fi p. 044 740 2357 

Juankosken lääkärivastaanottojen kiireellisen hoidon puhelinnumeron vika on korjattu

Päivitys 17.11.2023: Juankosken lääkärivastaanottojen kiireellisen hoidon puhelinnumerossa ollut häiriö on korjattu ja numero toimii nyt normaalisti.

Juankosken lääkärivastaanottojen kiireellisen hoidon puhelinnumero (017 218385) on häiriön vuoksi poissa käytöstä. Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä sekä kiireellisissä että kiireettömissä asioissa kiireettömän hoidon numeroon 017 218 380.

Strategiajohtajan ja erityispalveluiden toimilinjajohtajan virkoihin hakeneet

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtajan ja erityispalveluiden toimilinjajohtajan haut päättyivät 13.11.2023. Määräaikaan mennessä strategiajohtajan virkaan tuli 18 hakemusta ja erityispalveluiden toimilinjajohtajan virkaan 3 hakemusta.

Strategiajohtaja

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtajan virkaan ovat hakeneet:

• Alatalo Suvi-Sanette, insinööri YAMK
• Auvinen Toni, johtava konsultti, FCG Finnish Consulting Group Oy
• Engblom-Pelkkala Kristiina, kehityspäällikkö, Tays Kehitysyhtiö Oy/Tähtisairaala
• Fritius Ilkka, ekonomi, KTM
• Hämäläinen Markku, toimitusjohtaja, Järvi-Suomen Terveys Oy
• Ihantola Mervi, asiakkuuspäällikkö, Kymenlaakson hyvinvointialue
• Koiste Ville, arvonluonnista vastaava johtaja, Gesund Partners Oy
• Lampi Jussi, vs. strategia- ja kehittämisjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Lehtimäki Anneli, muutosjohtaja, Satakunnan hyvinvointialue
• Mattila Eija, hoitotyön johtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
• Mattila Jussi, perusturvajohtaja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
• Mokkila Saara, Technology consulting manager, Accenture Oy
• Myyrä Taija, asiantuntija/tarkastaja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
• Neuvonen Mikael, VTM
• Pahnila Marja-Leena, merkonomi
• Rautiainen Markku, teknikko
• Reinikainen Ari, diplomi-insinööri
• Sahlström Merja, erikoissuunnittelija, Pohjanmaan hyvinvointialue

Strategiajohtaja johtaa strategia- kehittämispalveluita ja vastaa muun muassa jatkuvan strategiaprosessin toteutumisesta hyvinvointialueella. Hän vastaa myös hyvinvointialueen palveluiden tiedolla johtamisesta ja strategisesta resurssiohjauksesta sekä laatu- ja asiakaspalautejärjestelmien käyttöönotosta, kehittämisestä sekä optimaalisesta hyödyntämisestä. Strategiajohtajan vastuualueisiin kuuluu myös tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKKI).

Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi tiedekorkeakoulututkinto sekä riittävä johtamiskokemus ja perehtyneisyys ko. toimialaan. 

Erityispalveluiden toimilinjajohtaja

Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityispalveluiden toimilinjajohtajan virkaan ovat hakeneet:

• Sami Remes, vs. toiminlinjajohtaja, erityispalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialue
• Mahmoud Shiri, Market development manager, Tehran innovation and technology fund 
• Markku Rautiainen, teknikko

Erityispalveluiden toimilinjajohtaja johtaa ja kehittää erityispalveluiden toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja taloudesta sekä yhteensovittaa ja sopeuttaa toimilinjan toimintaa koko hyvinvointialueen toimintaan. Erityispalveluihin kuuluu erikoissairaanhoito ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Erityispalveluiden toimilinjajohtaja myös tukee osaltaan hyvinvointialuejohtajaa ja yleisten palveluiden toimialajohtajaa järjestämistehtävään liittyvissä strategissa asioissa, kansallisissa hyvinvointialueneuvotteluissa ja edunvalvonnassa.

Kelpoisuusvaatimuksena virkaan on soveltuva ylempi tiedekorkeakoulututkinto, riittävä johtamiskokemus ja perehtyneisyys ko. toimialaan. 

Kiireetön leikkaustoiminta KYSissä jatkuu

Kiireetöntä leikkaustoimintaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on pystytty kuluvalla viikolla jatkamaan lähes suunnitellusti, mutta tilannetta joudutaan tarkastelemaan päivittäin. Vuodeosastohoitoa tarvitsevien koronapotilaiden suuren määrän vuoksi kiireetöntä leikkaustoimintaa jouduttiin tilapäisesti supistamaan viime viikolla.

Muutokset leikkausaikoihin ovat kuitenkin edelleen mahdollisia. Sairaalasta ollaan yhteydessä henkilöihin, joiden ajanvarauksiin KYSissä tulee muutoksia.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella erityispalvelujen ja peruspalvelujen eri vuodeosastoilla oli viikon alussa hoidossa noin 60 potilasta koronan takia. Koronaepidemian aiheuttama ruuhkatilanne terveyspalveluissa on viime viikosta hieman rauhoittunut, mutta vuodeosastot ovat edelleen hyvin täynnä. Tehohoidon osasto ei ole kuormittunut koronapotilaista.

Terveyspalvelujen kuormituksen tilannetta seurataan hyvinvointialueella päivittäin.

Korona ei ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti - hoito on maksullista

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetusmuutoksen, jonka myötä koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti ei enää ole yleisvaarallinen tartuntatauti.
Covid-19 määritellään valvottavaksi tartuntataudiksi. Asetus on tullut voimaan 30.6.2023.
Muutoksen vuoksi koronan tutkimus tai hoito eivät ole enää asiakasmaksulain 5 §:n perusteella maksuttomia. 

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen, kuntien ja maakuntaliiton yhdyspintasopimuksen

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan maanantaina 13. marraskuuta Pohjois-Savon hyvinvointialueen, kuntien ja maakuntaliiton välisen yhdyspintasopimuksen.

Sopimus lähetetään Pohjois-Savon kuntiin ja Pohjois-Savon liittoon hyväksyttäväksi. Sopimuskumppaneilla on yhteiset asukkaat sekä tarve tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja palvelujen toteuttamiseksi. Kumppanit sitoutuvat yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti ihmislähtöisten ja toimivien palvelujen järjestämiseksi sekä osaavien työntekijöiden saatavuuden varmistamiseksi. Sopimus on puitesopimus ja luonteeltaan yleinen tahdonilmaus.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Aluehallitus päätti hyväksyä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2023–2025 ja esittää sen hyväksymistä aluevaltuustolle. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia hyvinvointialueella. Suunnitelman tavoitteena on myös tukea lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä. Suunnitelma liitetään osaksi hyvinvointialueen laajaa hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2023 ja vuoden 2024 talousarvion valmistelu

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi hyvinvointialueen osavuosikatsauksen tammi-syyskuulta 2023 ja lähettää sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle.

Aluehallitus päätti merkitä tiedoksi yleisten palveluiden lautakunnan, ikäihmisten- ja hoivapalveluiden lautakunnan, kokonaisturvallisuuslautakunnan, perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan sekä strategia- ja konsernipalveluiden esitykset talousarviosta 2024. Talousarvion käsittelyä jatketaan aluehallituksen kokouksessa 4. joulukuuta.

Muita päätöksiä

Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen vauvaperheiden synnytysvalmennusten ja kuuden kuuden ikäisten vauvojen ryhmäneuvolan yhteydessä pidettävästä fysioterapiapalveluiden järjestämisestä vauvoille sekä synnyttäneille Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Aluehallitus päätti hyväksyä aloitteeseen annetun vastauksen, ja toimittaa sen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.

Koko kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.      

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja käsitteli taloutta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 13. marraskuuta 2023.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi aluehallituksen 1.11. hyväksymän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivitetyn version. Alkuperäinen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma on hyväksytty vuoden 2023 koskevan lainanottovaltuuden hyväksymisen yhteydessä 21.11.2022. Aluevaltuusto kuuli myös toimenpiteet ja kustannusvaikutukset vuosille 2023 ja 2024. Taloudelliset säästötavoitteet ovat 32–33 miljoonaa euroa vuosien 2023–2024 aikana. Toimenpidekohtaiset arviot talousvaikutuksista on esitetty kokouksen liiteaineistossa.

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan toimialakohtaisia talousarviomuutoksia kuluvalle vuodelle 2023.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös 

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2023−2027. Kokonaisturvallisuuslautakunta on hyväksynyt palvelutasopäätöksen kokouksessaan 11.10. ja aluehallitus 23.10. Palvelutasopäätöksen valmistelun aikana saatiin lausunnot Itä-Suomen aluehallintovirastolta, Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnilta sekä hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimiltä. Hyväksytty palvelutasopäätös lähetetään Itä-Suomen aluehallintovirastoon.

Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen toimintasuunnitelma

Aluevaltuusto hyväksyi äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa kuvataan äitiys- ja lastenneuvolan tavoitteet ja tehtävät sekä palvelumuodot ja neuvolapalveluiden hyvinvointitavoitteet ja yhteistyötahot. Suunnitelmaan tehdään aluevaltuutettujen toivomat tekniset korjaukset.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2022 ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen arviointikertomuksen vuodelta 2022.

Aluevaltuusto myönsi eron Mia Simpaselle omistajaohjaus- ja valvontajaoston jäsenen tehtävästä ja valitsi Tarja Pöyhösen jaostoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Aluevaltuusto totesi Riikka Pirkkalaisen menettäneen vaalikelpoisuutensa Pohjois-Savon hyvinvointialueelta pois muuton myötä ja myönsi hänelle eron aluevaltuuston jäsenyydestä. Aluevaltuuston puheenjohtaja on kutsunut Pirkkalaisen tilalle aluevaltuuston jäseneksi varavaltuutettu Tapio Tolppasen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Pohjois-Savon SDP:n aluevaltuustoryhmä jätti kokouksessa valtuustoaloitteen paljon palveluja käyttävien ja tarvitsevien palvelujen järjestämisestä.

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.  

Kauppakeskus Apajassa tarjolla walk in -koronarokotuksia marraskuun 18. päivä

Kuopiossa, kauppakeskus Apajan rokotuspisteellä, järjestetään walk in -rokotuspäivä lauantaina 18.11.2023 klo 8–15. Päivän aikana tarjotaan koronan tehosterokotetta erityisesti heille, jotka eivät ole saaneet varattua rokotusaikaa puhelimen tai ajanvarausjärjestelmän kautta. Tällä rokotusajalla ei anneta influenssarokotteita, vaan pelkästään koronarokotteita.

Walk in -rokotuspäivä on vain kuopiolaisille. Rokotuksia annetaan saapumisjärjestyksessä ilman ajanvarausta eli varauduthan jonottamaan. Huomioithan myös sen, että edellisestä sairastetusta koronasta on täytynyt kulua vähintään kolme kuukautta.

Koronan tehosterokotteita suositellaan yli 65-vuotiaille sekä riskiryhmäläisille.

Jos sinulla on jo aika varattuna influenssarokotukseen, saat koronarokotuksen samalla ajalla. Tällaisessa tilanteessa ei siis kannata tulla hakemaan koronarokotetta walk in -rokotuspäivänä.

Terveyspalvelut ruuhkautuneet koronapotilaista Pohjois-Savossa, KYS siirtää leikkauksia

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon vuodeosastopaikat ovat täyttyneet hengitystieinfektiopotilaista, joista valtaosa sairastaa koronainfektiota. Tämän vuoksi KYS joutuu siirtämään tälle viikolle varattuja kiireettömiä leikkauksia, joista aiheutuisi osastohoidon tarvetta. Päivystysleikkaukset ja kiireelliset leikkaukset hoidetaan. Tehohoidon osasto ei ole kuormittunut koronapotilaista.

Toistaiseksi pystytään jatkamaan suunnitellusti lyhytjälkihoitoisia toimenpiteitä, joista potilas siirtyy kotiin toipumaan eikä tarvitse osastohoitoa toimenpiteen jälkeen.

Sairaalasta ollaan yhteydessä henkilöihin, joiden ajanvarauksiin KYSissä tulee muutoksia.

Myös KYSin päivystys on ruuhkautunut. Päivystysyksiköiden tehtävänä on arvioida ja hoitaa sairaudet ja vammat, jotka vaativat välitöntä hoitoa. Päivystyksiin hakeutuvat potilaat, joiden vaiva ei vaadi välitöntä hoitoa, ohjataan hakeutumaan muuhun palveluun. Tämä tehdään siksi, että varmistetaan välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon toteutuminen.

Päivystyksessä potilaat hoidetaan sairauden mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä.

Koronainfektiot leviävät nopeasti – tauti on onneksi lievä

Menossa oleva korona-aalto on merkittävästi vähemmän haittaa aiheuttava kuin pandemian alkuvaiheen aallot. Valtaosalla tartunnan saaneista tauti on lieväoireinen, syysflunssaa muistuttava hengitystieinfektio johtuen omikron-varianttien vähäisemmästä kyvystä aiheuttaa vaikeaa tautia. Myös rokotukset ja aikaisemmat tartunnat lisäävät vastustuskykyä, jolloin taudin oireet rajoittuvat ylähengitysteihin eikä keuhkotulehdusta ilmene. Sama koskee valtaosaa riskiryhmiin kuuluvia, myös iäkkäitä. Tartunta ei siis yleensä edellytä yhteydenottoa terveydenhuoltoon.

Tavallisia oireita ovat nuha, yskä, lämpöily tai korkeampikin kuume.

Suurin osa sairastuneista paranee kotihoidossa lepäämällä

Tämä on tärkein ohje, jotta epidemian leviäminen vähenee. Sama koskee kaikkia hengitystieinfektioita, kuten influenssa ja RSV.

Jos joutuu liikkumaan ihmisten joukossa, voi käyttää maskia ja noudattaa hyvää yskimis- ja käsihygieniaa.

Tauti voi olla vakava niillä, joiden puolustuskyky on voimakkaasti alentunut

Koronatartunta voi johtaa vakavaan taudinkuvaan elinsiirtopotilailla ja rankkoja syöpähoitoja tai muita puolustuskykyä voimakkaasti heikentäviä hoitoja saavilla. Näille potilaille suositellaan harkittavaksi taudin pahenemista estävää lääkitystä, jonka tarpeellisuuden arvioi hoitava lääkäri. Ne, jotka ovat vakavan taudin suhteen suurimmassa riskissä, voivat nyt välttää ihmispaljoutta ja suojautua käyttämällä FFP2/3-luokan hengityksensuojainta.

Koronan tehosterokotukset tarpeen vain riskiryhmäläisille

Koronatehosterokotetta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmäläisille sekä voimakkaasti immuunipuutteisille yli 12-vuotiaille. Muut eivät lisärokotteista hyödy.

Rokotuksiin käytetään uutta XBB.1.5-varianttiräätälöityä Comirnaty-rokotetta.

Nyt meneillään oleva aalto tulee todennäköisesti nousemaan jyrkästi, mutta myös vaimenemaan nopeasti kuten epidemia-aalto Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Terveyspalvelujen kuormituksen tilannetta seurataan hyvinvointialueella päivittäin. Leikkaustoiminnan jatkumisesta tiedotetaan ensi viikon alussa.

Yhteistoimintamenettely talousarviovalmistelusta alkoi hyvässä hengessä

Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Neuvotteluissa haetaan yhdessä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa pitkävaikutteisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä uudistuksia, joilla saadaan aikaiseksi säästöjä. 

Yhteistoimintaneuvottelut käydään lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 8.11.−20.12.2023. Neuvottelukutsu henkilöstöjärjestöille on annettu 2.11.2023. Nyt käytävissä neuvotteluissa keskitytään neuvottelemaan talousarviovaikutuksista vuodelle 2024. Neuvottelujen tuloksena annetaan yhteenveto konkreettisista toimenpide-ehdotuksista ensi vuoden talousarvioon. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman ennuste vuodelle 2023 on noin 91,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvion raamin vuodelle 2024 ennakoidaan olevan 25−35 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisältyy henkilöstömenojen osalta 15 miljoonan euron sopeuttamistarve. 

Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa käymään lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut tilanteessa, jossa hyvinvointialueen talousarvioehdotuksessa aluevaltuustolle harkitaan sellaisia toimenpiteitä, jotka saattaisivat johtaa henkilöstön vähennyksiin, kuten esimerkiksi irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa.

Isoja yhteisiä ponnistuksia seuraavien vuosien aikana ovat muun muassa tuottavuuden parantaminen kehittämällä työhyvinvointia ja johtamisen kulttuuria, sairauspoissaolojen vähentäminen, palveluiden uudistaminen ja piilossa olevan kehittämispotentiaalin löytäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Neuvottelujen tarkoituksena on myös kuulla henkilöstöjärjestöjen ehdotukset talouden sopeuttamiseksi. Vasta viimesijaisina keinoina ovat mahdolliset osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai palvelussuhteen päättämiset.

Järjestäytymiskokouksessa keskusteltiin tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintamenettelyn ensimmäinen kokous järjestettiin keskiviikkona 8. marraskuuta. Kokouksessa sovittiin toimintasuunnitelmasta ja kokousten teemoista kuuden viikon ajalle.

Neuvottelut alkoivat hyvässä hengessä. Henkilöstöjärjestöt toivat kokoukseen järjestöjen näkemykset ja ehdotukset säästö- ja tehostamistoimenpiteistä ja yhteistoimintaneuvotteluissa huomioitavista asioista. 

−Yhteisesti todettiin, että henkilöstöllä on paljon hyviä konkreettisia ehdotuksia. Henkilöstö on havainnut oman työn kautta säästömahdollisuuksia ja palvelujen tuotantotapojen järkeistämismahdollisuuksia uudessa isossa organisaatiossa. Käsittelemme näitä ehdotuksia tarkemmin seuraavissa kokouksissa, kokouksen puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen kertoo.

Henkilöstöjärjestöt ehdottivat, että huomiota tulisi kiinnittää mm. seuraaviin seikkoihin:

• vuokratyövoima ja ostopalveluiden käyttö
• tukipalveluiden tarkastelu
• johtamisjärjestelmän tarkastelu
• palveluiden yhteensovittaminen ja
• sairaspoissaolojen vähentäminen ja osatyökykyisten tukeminen.

−Yhteistyön voima näyttäytyi jo järjestäytymiskokouksessa. Kokouksessa käytettiin laadukkaita puheenvuoroja, jotka heijastavat pitkää kokemusta ja pohdintaa taloudellisuusnäkökulmasta. Henkilöstöjärjestöt olivat jäsentäneet erittäin hyvin omia tavoitteitaan neuvottelujen pohjaksi, Antikainen kiittää.

Neuvottelujen yhteydessä tehdään neuvotteluteemojen vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Tällöin arvioidaan toimenpiteiden perusteet, toiminnalliset tavoitteet henkilöstökustannusten vähentämiseksi sekä vaihtoehtoja säästötavoitteille.

Myös henkilöstöä kannustetaan tuomaan esiin omia ehdotuksia säästö- ja tehostamistoimenpiteistä ja ehdotukset käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa.

Influenssarokotteita on saatavilla Kuopiossa

Olemme saaneet Kuopioon lisäerän influenssarokotteita. Rokotusaikoja voi nyt varata sähköisen ajanvarauksen kautta tai puhelimitse numerosta 044 718 6921. Samalla rokotuskerralla voi saada myös koronarokotteen. Rokotteita annetaan Apajan rokotuspisteellä.

Lue lisää verkkosivuiltamme: Influenssarokotukset

Varaa aika sähköisesti: Sähköinen ajavaraus
Varaa aika puhelimitse: p. 044 718 6921

Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijän epäillään käsitelleen potilas- ja asiakastietoja asiattomasti

Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijän epäillään syyllistyneen potilas- ja asiakastietojen asiattomaan käsittelyyn, jolloin tietoja on jaettu katseltavaksi yhdelle sivulliselle henkilölle. Tämänhetkisen tiedon mukaan jaetut tiedot ovat olleet yksittäisiä ja rajattuja otteita asiakkaita ja potilaita koskevista tiedoista. Asiassa ei ole syytä epäillä tietojen jatkoväärinkäyttöä esimerkiksi rikollisiin tarkoituksiin.

Hyvinvointialue rekisterinpitäjänä on informoinut kirjeitse kaikkia henkilöitä, joiden tietoja asiaton käsittely koskee.

Hyvinvointialue on tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille ja ilmoituksen tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetun toimistolle. Hyvinvointialue on työnantajana ryhtynyt työoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Poliisin tutkinnan turvaamiseksi vuoksi emme voi kertoa asiasta enempää.

Olemme tapahtumasta erittäin pahoillamme emmekä hyväksy ilmi tullutta toimintaa.

Monialaisessa oppimisyksikössä KYSissä eri alojen opiskelijat oppivat yhdessä ja toisiltaan

Monialaisessa oppimisyksikössä nimensä mukaisesti kohtaavat eri alojen opiskelijat. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) lokakuussa aloittanut yksikkö on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Perinteisesti oman alan työn oppiminen työpaikalla tapahtuu oman alan työntekijän ohjauksessa. Uudessa monialaisessa oppimisyksikössä KYSin gastrokirurgian ja urologian osastolla eri alojen opiskelijat toimivat yhdessä oppien toinen toisiltaan.

Monialaisessa yhteistyöosaamisessa korostuu jokaisen ammattialan edustajan asiantuntemuksen tasavertaisuus ja merkitys osana yhteistyötä. Asiakas on aina hoidon keskiössä ja hänen monialaiset hoidon ja palvelun tarpeensa ohjaavat toimintaa. Opiskelija saa tietoa eri ammateista ja niissä tarvittavasta osaamisesta. Monialaisessa yhteistyössä opiskelijat pääsevät kehittämään vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja ja palvelujärjestelmätuntemus lisääntyy.

Tulevaisuuden oppimismuoto

Gastrokirurgian ja urologian osasto valittiin monialaiseksi oppimisyksiköksi HUSista saadun kokemuksen kannustamana. – HUSissa samantyyppinen yksikkö toimii verisuonikirurgian osastolla ja osastoympäristö on sopinut sille hyvin. Siellä oppimisyksikkö myös lisäsi osaston houkuttelevuutta työntekijöiden keskuudessa, kliinisen hoitotyön opettaja Janne Rautiainen valottaa.

Osastonhoitaja Kristiina Korhonen tunnistaa monialaisen oppimisyksikön myötä syntyvän vetovoiman rekrytoinnissa. Gastrokirurgian ja urologian osastolle on jo saatu rekrytoitua kaksi opiskelijaohjauksesta kiinnostunutta ja oppimisyksikön toiminnan kehittämiseen sitoutunutta sairaanhoitajaa. Heidän kanssaan oppimisyksikössä työskentelee kaksi osaston sairaanhoitajaa ja tarvittaessa apulaisosastonhoitaja.

– Oppimisyksikkö tarjoaa toisenlaisen työnkuvan ohjaajana toimivalle sairaanhoitajalle. Opiskelijoille se on perinteistä työssä oppimista rauhallisempi oppimisympäristö, mikä mahdollistaa laadukkaan ohjauksen. Tämä on tulevaisuuden oppimismuoto, jonka kehittämiseen ja aloittamiseen halusimme ehdottomasti lähteä mukaan, Korhonen kertoo.

Oppimisyksikön avulla osastolla pyritään pitämään käytössä kaikki sairaansijat ja lisäämään opiskelijamäärää. Kristiina Korhonen pitää mahdollisena hyödyntää oppimisyksikköä myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä.

Enemmän aikaa ja kokonaisvaltaista hoitoa potilaalle

Monialaisessa oppimisyksikössä potilasta hoitavat eri alojen opiskelijat ammattilaisten muodostaman ohjaajatiimin ohjeistuksella.

– Opiskelijoilla saattaa olla enemmän aikaa potilaalle kuin perinteisesti osastolla työskentelevällä hoitajalla. Yleensä potilaat ovat olleet opiskelijoiden toteuttamaan hoitoon erityisen tyytyväisiä, kliinisen koulutuksen asiantuntija Elina Pääkkönen kertoo.

– Lisäksi yksikössä kiinnitetään erityistä huomiota potilaan monialaisiin hoidon ja palvelun tarpeisiin. Esimerkiksi potilaan tarvitessa tukea ravitsemukseen liittyen, niin ravitsemusterapeuttiopiskelija ja ravitsemusterapeutti tekevät hänelle suunnitelmaa yhdessä monialaisen tiimin kanssa. Sosiaalietuuksien hakemisessa apuna ovat puolestaan sosiaalityön opiskelija ja sosiaalityöntekijä yhdessä muun tiimin kanssa.

Toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Jalmari Salmela on ensimmäistä kertaa monialaisessa harjoittelussa. Harjoittelupaikka on vastannut odotuksia. – Ensimmäisestä päivästä lähtien on saanut hypätä työn touhuun ja päässyt kiinni oppimisyksikössä olevien potilaiden hoitoon, Salmela iloitsee. – Suosittelen tätä kaikille sosiaali- ja terveysalalla ainakin kerran koulutuksen aikana koettavaksi.

Harjoittelussa olevat opiskelijat ovat eri vaiheessa opintojaan, osa alkupuolella ja osa jo loppusuoralla. Harjoittelun kesto vaihtelee alakohtaisesti. Hoitotyön opiskelijoilla ja amanuenssin tehtävissä toimivilla lääkäriopiskelijoilla jakso on pääsääntöisesti viisi viikkoa. Ravitsemustieteen opiskelijat ovat mukana yhden päivän, fysioterapeuttiopiskelijat ja sosiaalityön opiskelijat puolestaan noin viikon ajan. Opiskelijoiden ottamisesta harjoitteluun hyvinvointialue sopii oppilaitoksen edustajien kanssa.

Sairaanhoitajaohjaaja ohjaa monialaista tiimiä

Monialaisen oppimisyksikön ohjaajatiimissä on neljä tai viisi sairaanhoitajaa, jotka päätyönään ohjaavat opiskelijatiimiä. He varmistavat potilasturvallisuuden osallistumalla potilaiden hoitoon aina tarvittaessa.

Ohjaajan rooli on perinteiseen yksilöohjaukseen nähden mentoroivampi. Uutta on myös se, että sairaanhoitajaohjaaja ohjaa muitakin kuin oman alansa opiskelijoita. Ohjaustyöhön kuuluu nyt myös monialaisen tiimin ohjaaminen yhteistoimintaan.

Vastuuohjaajan lisäksi muiden alojen työntekijät osallistuvat oman alansa opiskelijoiden ohjaukseen. He ovat saatavilla päivän aikana ja osallistuvat viikoittaisiin oppimiskeskusteluihin yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Koko maassa tavoitteena on lisätä monialaisen oppimisen paikkoja sosiaali- ja terveysalan käytännön työssä. Pääkkösen ja Rautiaisen mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella monialaisia oppimisyksiköitä voisi perustaa sekä erityispalveluiden että peruspalveluiden erilaisiin toimintaympäristöihin.

– Jo tällä hetkellä hyvinvointialueella on monialaisia oppimisympäristöjä esimerkiksi sote-keskusten vastaanotoilla. Nämä oppimisympäristöt toteutuvat yleensä kerran vuodessa esimerkiksi viikon ajan. Oppimisyksikössä erityistä on se, että se toimii ympärivuotisesti, Pääkkönen ja Rautiainen summaavat.