Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen palvelustrategiaa

Aluehallitus esittää Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiaa aluevaltuuston hyväksyttäväksi. Aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 19.6.2023.

Palvelustrategia laadittu asukkaita, henkilöstöä ja sidosryhmiä kuullen

Palvelustrategia syventää joulukuussa hyväksytyn hyvinvointialueen strategian palveluiden järjestämistä koskevia linjauksia ja tavoitteita. Palvelustrategia toimii myös strategian yhtenä toimeenpano-ohjelmana.

Palvelustrategiassa kuvataan sote-palvelutoimialojen yhteiset ja toimialakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä periaatteet, joilla rakenteellisia muutoksia tehdään. Palvelustrategia sisältää myös tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman mukaisia, palveluiden järjestämistä koskevia toimenpiteitä. Palvelustrategian liitteenä on sote-palveluiden toimenpideohjelma 2023−2025, jossa kuvataan palveluiden järjestämiselle asetetut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit palveluyksiköittäin.

Palvelustrategiaa on valmisteltu laajasti Pohjois-Savon alueen asukkaita, kuntia, järjestöjä, yrityselämää sekä hyvinvointialueen henkilöstöä ja toimielimiä kuullen.

−Palvelustrategiaa on ollut tekemässä valtava määrä Pohjois-Savon maakunnan alueen toimijoita. Siinä kuuluu Pohjois-Savon ääni, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen iloitsee. Olemme päässeet kuulemaan ihmisten odotuksia ja toiveita, mutta myös saaneet realistista käsitystä siitä, millainen tilanne sote-palveluissa maakunnassa vallitsee.

Aluehallitus hyväksyi myös strategiset ohjelmat, jotka ovat osaltaan myös hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmia:

• henkilöstövoimavarojen kehittäminen ja vahvistaminen
• hallinto, hankinnat ja tilat
• tutkimus, kehitys, koulutus, innovaatio (TKKI)

Talousennuste toimintalukujen 1−4/2023 pohjalta

Aluehallitus päätti esittää tammi−huhtikuun tietojen pohjalta laaditun talousennusteen vuodelle 2023 aluevaltuustolle tiedoksi.

Tilikauden alijäämäksi ennustetaan 1 906 000 euroa. Toimintatuottojen ennustetaan olevan 255 189 000 euroa, mikä on vähemmän kuin budjetoitu 260 973 000 euroa. Toimintakuluiksi ennustetaan 1 395 473 000 euroa, jossa on ylitystä talousarvion nähden 41 056 000 euroa. Henkilöstökulujen ennustetaan ylittävän 28 355 000 eurolla budjetoidun 654 761 000 euroa. Ennustettu vuosikate on 34 522 000 euroa, mikä on riittämätön hyvinvointialueen investointiohjelman toteuttamiseen.

Koska kyseessä on hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi ja toteumatietoja on vain neljältä kuukaudelta, sisältyy ennusteeseen merkittävää epävarmuutta.

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. 

Kesäajan palvelut

Kesäaika vaikuttaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastaanottotoimintojen ja muiden palveluiden aukioloon.

Tällä sivulla on tietoa palveluiden kesäaukioloajoista paikkakunnittain:

• Kesäajan palvelut

Huomioithan, että tietoja voidaan päivittää kesän aikana.

Ikäkeskuksen neuvonta palvelee ikäihmisiä ja heidän läheisiään nyt myös chatissa

Ikäkeskuksen neuvonta on palvellut pohjoissavolaisia ikäihmisiä ja heidän läheisiään vuoden 2023 alusta yhden luukun palvelumallilla. Uutena palvelukanavana on nyt tarjolla chat, joka on auki neuvonnan aukioloaikojen mukaisesti. Apua saa edelleen myös puhelimitse, sähköpostitse ja asiointipisteissä Iisalmessa sekä Kuopiossa.

Chat-palvelu toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivustolla osoitteessa www.pshyvinvointialue.fi/ikakeskus arkisin kello 9–14 ja arkipyhien aattoina kello 12 saakka. Chatin keskusteluikkuna avautuu muillakin sivuilla, joilla kerrotaan ikääntyneisiin liittyvistä asioista. Chatissa pääsee keskustelemaan Ikäkeskuksen neuvonnan työntekijöiden kanssa reaaliaikaisesti. 

– Haluamme tarjota monipuoliset palvelukanavat. Chat-palvelua on myös toivottu. Kovasti odotamme, että asukkaat, jotka eivät vielä ole kotihoidon, omaishoidon tai asumispalveluiden piirissä, löytävät chatin. Myös läheisten on helppo ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, kertoo TulKoti-hankkeen projektityöntekijä Jonna Mark-Jääskeläinen.

Ikäkeskuksesta matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa

Hyvinvointialueen yhteinen Ikäkeskuksen neuvonta tukee ja edistää ikääntyvien pohjoissavolaisten osallisuutta ja arjessa pärjäämistä. Neuvonta tarjoaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille ja heidän läheisilleen, jotka eivät ole vielä kotihoidon, asumispalveluiden tai omaishoidon tuen piirissä. Neuvonnan työntekijät kertovat laajasti erilaisista vaihtoehdoista, joita niin kunnat, yhdistykset, järjestöt, yritykset kuin hyvinvointialuekin tarjoavat ikääntyville ja heidän läheisilleen.

Asiakas voi olla yhteydessä Ikäkeskuksen neuvontaan, jos hän kaipaa toimintaa tai haluaa tietoa ikääntymiseen varautumisesta. Samoin neuvonnan henkilökunta auttaa, jos asiakas miettii, mistä voisi hankkia siivouspalvelua tai muita kotona asumista tukevia palveluita tai jos hän tai hänen läheisensä tarvitsee tukea arjessa pärjäämisessä. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan neuvonnasta palvelutarpeen arviointiin Ikäkeskuksen asiakasohjaukseen. 

Ikäkeskuksen neuvonnan yhteystiedot:

Palvelukanavissa palvellaan arkisin kello 9–14 ja arkipyhien aattoina klo 12 saakka.

• Puhelinnumero: 017 273 4100
• Sähköposti: ikakeskus@pshyvinvointialue.fi
• Chat-palvelu: www.pshyvinvointialue.fi/ikakeskus

Palvelupisteissä voi asioida arkisin kello 9–11 ja 12–14 ilman ajanvarausta

• Iisalmessa Satamakatu 10–12, Kauppakeskus Torikulma
• Kuopiossa Suokatu 6, Suokadun toimintakeskus

Lue lisää Ikäkeskuksen neuvonnan nettisivuilta

Työsuojeluvaltuutetun vaalien ehdokasasettelu käynnissä

Työsuojeluvaltuutettujen vaali-ilmoitus

Työsuojeluvaltuutettujen valinta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kaudelle 1.7.2023 – 31.12.2025.

Tämä vaali-ilmoitus julkaistaan Pulssi-intrassa, hyvinvointialueen internetissä tiedotteessa ja sähköpostilla työntekijöille ja viranhaltijoille (uutiskirjejakelu 8.6.).

Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation jäsenten valinta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimukseen.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

• Perehtyy oma-aloitteisesti oman työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisöön liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Valtuutetun tulee myös perehtyä työsuojelusäännöksiin.
• Kannustaa edustamiansa työntekijöitä kiinnittämään huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen ja tekemään ehdotuksia turvallisuuden kehittämiseksi.
• Välittää työntekijätason tietoa työturvallisuus- ja työterveysasioista käsiteltäväksi yhteistoiminnassa työnantajan kanssa.
• Työsuojeluvaltuutetulla ei ole oikeudellista vastuuta työsuojelusta valtuutetun asemassaan.
• Työsuojelutoimikunnan tehtävät
• Työsuojelutoimikunnalla on työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseen tähtääviä tehtäviä.
• Käsittelee työolojen tilaa ja kehitystä sekä tekee kehittämis- ja koulutusehdotuksia.
• Käsittelee esim. työterveyshuollon toimeenpanoa sekä työn terveellisyyttä ja turvallisuutta kuvaavia tilasto- ja seurantatietoja.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valitaan työsuojeluvaltuutettuja sekä jokaiselle ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettujen työnjako toteutuu aluemallin mukaisesti. Pohjois-Savon hyvinvointialueen työsuojelualueet kaudella 1.7.2023 -31.12.2025:

1. PSHVA Toimihenkilöt: päätoiminen (1) työsuojeluvaltuutettu ja kaksi (2) varavaltuutettua. Lisäksi valitaan neljä (4) toimihenkilöasemassa olevaa työsuojelutoimikunnan jäsentä.
2. Strategia- ja konsernipalvelut: hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, strategia- ja kehittäminen ja talouspalvelut, viestintä ja markkinointi, sisäinen tarkastus, omistajaohjaus ja valvonta, akuutti sijaisvälitys (akuutin sijaisvälityksen alueet 14, 15 ja 16, alueet 1–13 on työyksiköiden valtuutetuilla). Keskitetty tekstinkäsittely ja sihteeripalvelut kuuluvat tälle työsuojeluvaltuutetulle (ei Eteläinen alue): päätoiminen (1) työsuojeluvaltuutettu ja kaksi (2) varavaltuutettua.
3. Erityispalvelut, Kuopion yliopistollinen sairaala: Neurokeskus, Sydänkeskus, Kuvantamiskeskus, Kuntoutus: päätoiminen (1) työsuojeluvaltuutettu 1.9.2023 alkaen ja kaksi (2) varavaltuutettua
4. Pelatuslaitos/Ensihoito: 164511 Ensihoito/Kuopio, 164512 Ensihoito/Suonenjoki, 164513 Ensihoito/Varkaus: (1) osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu, ajankäyttö 5 tuntia viikossa ja kaksi (2) varavaltuutettua
5. PY Akuutti, Medisiininen keskus: kaksi (2) varavaltuutettua
6. Operatiivinen keskus, Tukielinkirurgiakeskus: kaksi (2) varavaltuutettua
7. Lääkinnälliset palvelut: syöpäkeskus, lasten ja nuorten keskus, Mielenterveys ja hyvinvointi: aikuispsykiatria, nuorisopsykiatria, psykiatrian polikliiniset palvelut, sosiaalityön palvelut: kaksi (2) varavaltuutettua
8. Peruspalvelut: Kuopio, Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi ja Tuusniemen isäntäkunta. Vastaanottopalvelut: Suun terveydenhuolto, kuvantamispalvelut, LANU, Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Sairaalapalvelut: Harjulan osastot 1, 2, 4, 5, 7 ja poliklinikka, sairaalan kuntoutus ja varahenkilöstö, tekstinkäsittelijät ja tukipalvelut, Karttulan, Nilsiän ja Tuusniemen vuodeosastot: 2. varavaltuutettu
9. Pohjois-Savon Pelastuslaitos: kaksi (2) varavaltuutettua
10. Ylä-Savo (Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Iisalmi): Hoito- ja hoivapalvelut sekä sisäiset sijaiset, akuutti sijaisvälitys- ja rekrytointipalvelut): kaksi (2) varavaltuutettua
11. Ylä-Savo (Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Iisalmi): Terveyspalvelut, hyvinvointipalvelut, talous-, tieto- ja kehittämistoiminta sekä hallintopalvelut): 2. varavaltuutettu
12. Varkaus, Joroinen: 2. varavaltuutettu
13. Siilinjärvi: 2. varavaltuutettu
14. Lapinlahti, Pielavesi: kaksi (2) varavaltuutettua
15. Vaalijala (PSHVA:n yksiköt): yksi (1) varavaltuutettu
16. Leppävirta: kaksi (2) varavaltuutettua
17. Tuusniemi: yksi (1) varavaltuutettu
18. Rautavaara: yksi (1) varavaltuutettu
19. Kaavi: sosiaalitoimi ja kotihoito: Yksi (1) varavaltuutettu
20. Rautalampi: kaksi (2) varavaltuutettua
21. Vesanto: kaksi (2) varavaltuutettua
22. Tervo: kaksi (2) varavaltuutettua
23. Keitele: kaksi (2) varavaltuutettua

Vaalit (ellei tule sopuvaalitulosta) käydään sähköisesti. Vaalitapa suora enemmistövaali. Asia selviää ehdokasasettelun jälkeen.

Äänestää ja asettua ehdolle voi ainoastaan omalla työsuojelualueella. Vaalit ja täydennysvaalit eivät koske sellaisia alueita, joissa on jo työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Oman äänioikeutenne ja vaalikelpoisuutenne voitte tarkastaa 1.6.2023 alkaen:
Päivi Väänänen 0400 169 804, Tiina Jauhiainen 044 461 0284, Kaija Räty 044 711 3779, Merja Viinikainen 044 717 5995

Vaalitoimikunta

Vaalitoimikuntaan kuuluvat Päivi Väänänen (Jyty/pj.), Tiina Jauhiainen (Juko/sihteeri), Sami Häikiö (Tehy ry), Merja Viinikainen (JHL), Sari Alismaa (Jyty/vpj.), Tarja Kaipainen (Juko LS) ja Kaija Räty (Super ry).

Ehdokasasettelu ja valinta

Ehdokasasettelu on ajalla: 1.-14.6.2023.

Jokaisella äänioikeutetulla on käytössään yksi ääni. Pohjois- Savon hyvinvointialueen työsuojelualueella työskentelevä henkilöstö äänestää vaalissa, jossa valitaan työsuojeluvaltuutettuja. Toisessa vaalissa valitaan varavaltuutettuja. Työsuojelun yhteistoimintasopimuksen 5 § mukaan: “Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla on oikeus valita keskuudestaan heitä edustava työsuojeluvaltuutettu varavaltuutettuineen.

Toimihenkilöasemassa olevilla tarkoitetaan henkilöstöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä, ja jotka eivät ota tai vain tilapäisesti ottavat osaa näiden työhön.” Toimihenkilöllä on rekrytointilupa- ja oman yksikön budjettivastuu. Muu henkilöstö on työntekijäasemassa.

Valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet.

Ehdokkaaksi voi asettua itse ja ehdokkaita voivat asettaa ehdokkaan suostumuksella vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heidän viralliset tai epäviralliset ryhmänsä, työnantajan edustajia lukuun ottamatta.

Ennen ehdokkaaksi asettumista tarkasta vaalikelpoisuutesi vaalitoimikunnalta.
Ehdokasasiakirja/suostumuslomake (pdf) lähetetään vaalitoimikunnan puheenjohtajalle sähköpostilla paivi.vaananen2@pshyvinvointialue.fi.sec.

Ehdokkaat esittäytyvät Pulssi intrassa. Ohjeet toimitetaan ehdokkaille henkilökohtaisesti. Ehdokkaat eivät voi käyttää työaikaa vaalimainontaan.

Jos tehtäviin asettuneita ehdokkaita ei ilmene enempää kuin avoinna olevia paikkoja, todetaan syntyneeksi sopuvaali ja ehdolla olevat henkilöt ovat tulleet valituiksi.

Yhteistyöterveisin:
Keskusvaalitoimikunta: Päivi Väänänen pj., Sari Alismaa vpj., Tiina Jauhiainen sihteeri, Sami Häikiö, Merja Viinikainen, Kaija Räty ja Tarja Kaipainen

Nuorisovaltuuston kannanotto: Nuorten mielenterveyteen on panostettava

Pohjois-Savo on tunnetusti Suomen huonoiten voivin maakunta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen maakunnallinen nuorisovaltuusto (PoSaNuva) on aloittanut toiminnan hyvinvointialueen päätöksenteossa ja on ottanut yhdeksin tärkeimmäksi teemakseen nuorten mielenterveyden palveluiden turvaamisen antamalla oman lausuntomme hyvinvointialueen palvelustrategiaan.

Teetimme kyselyn pohjoissavolaisille nuorille heidän kokemuksiaan saaduista tuen- ja hoidonpalveluista. Vastaajia oli yli 550, ja tulokset olivat karua luettavaa. Vastaajista jopa 24 % oli kokenut hoidossaan pallottelua, eli tekijältä tai toimipisteeltä toiselle siirtämistä. Eniten pallottelua oli koettu lääkäri- ja mielenterveyspalveluissa sekä opiskeluterveydenhuollossa. Vastaajat kokivat aikojen varaamisen, saamisen ja saadun palvelun riittämättömänä. Omaa hätää ja pahoinvointia ei palveluissa osattu ottaa riittävän vakavasti. Nuoret kokivat, että mielialalääkkeitä tarjottiin ainoana ratkaisuna oloon. Hoitoon pääsyä tai asian edistymistä oli saattanut joutua odottamaan kuukausista jopa vuosiin. Kukaan ei tuntunut ottavan kokonaisvastuuta tilanteesta.

PoSaNuvan kyselyyn vastanneet nuoret sanoivat mm. seuraavaa:

”Tunnen itseni unohdetuksi ja hylätyksi”

“Tuntuu, että minut on jätetty vain oman onneni nojaan pärjäilemään.”

"Tuntuu että ketään ei kiinnosta miltä minusta tuntuu vaan mietitään vaan kenenkä jonkun toisen vastuulle minut voitaisiin siirtää."

Kuraattoreille tekemämme kyselyn perusteella työ koetaan usein ensiavun antamiseksi, oppilasmitoituksissa unohdetaan koulujen/paikkakuntien erilaiset tarpeet ja ongelmien haastavuus suhteessa oppilaiden määrään, esihenkilöt eivät välttämättä tunne työn todellista luonnetta, harvalla on saatavilla työpari (esim. psykologi tai terveydenhoitaja), jonka kanssa toimia tiiminä. Ennaltaehkäisevälle työlle ei jää aikaa, jolloin tilanteet ehtivät mennä hankalammiksi ja työntekijät väsyvät ja lopulta äänestävät jaloillaan.

“Valitettavan usein opiskelijan tilanne on jo ehtinyt siinä määrin kriisiytyä, ettei riittävän syvän avun saaminen psykologilta, kuraattorilta tai terveydenhoitajalta ole tarkoituksen mukaista tai edes mahdollista”

PoSaNuva vaatii muutosta ja on tehnyt aloitteen uudenlaisen toiminnan kokeilusta perhe- ja vammaispalvelujen lautakunnalle. Kokeilun ideana on tarjota nuorille ns. akuuttikuraattori-palvelu, jossa kuraattori olisi saatavilla puhelimitse ilman ajanvarausta nimensä mukaisesti ”akuutisti”. Tarvittaessa akuuttikuraattori ohjaisi nuoren oman oppilaitoksen kuraattorille tai parhaaksi katsomalleen ammattilaiselle. Joskus pelkkä tieto matalan kynnyksen puhelinpalvelusta, läpi pääsystä helposti ja asian hoitamisesta yhdellä puhelulla helpottaa oloa. Lisäksi PoSaNuva suunnittelee vaikuttamistyön tekemistä kuntien suuntaan, jotta kunnissa lisättäisiin koulujen paikallisesti päätettävään tuntijakoon tunteja tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kaveritaitojen käsittelyyn.

Jos toimia lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen terveyden eteen ei tehdä moniko meistä on aikuisena opiskelu- tai työkuntoinen? Te päätätte, ja päätösten sekä todellisten toimien aika on nyt!

Nuorisovaltuuston puolesta,
Juho Juvenius, nuorisovaltuuston jäsen/sihteeri
 

Pohjois-Savossa tiivistetään yhteistyötä hävikkiruoan vähentämiseksi ja ruoka-avun kehittämiseksi

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kokeillaan uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on järjestöjen ja kuntien sekä hyvinvointialueen yhteistyön tiivistäminen hävikkiruuan vähentämiseksi sekä ruoka-aputoiminnan järjestämisen turvaamiseksi koko alueella. Pyrkimys on selventää toimijoiden rooleja.

Aiemmin valtionapua ovat hakeneet ruoka-aputoimijat suoraan. Nyt STM pilotoi uutta mallia, jossa ensisijaisesti hyvinvointialueen kunnat sopisivat itse, mikä kunta toimii koko alueen koordinaattorina. Toissijaisesti hakijana toimisi hyvinvointialue. Pohjois-Savossa on päädytty siihen, että hyvinvointialue kokoaa toimijat yhteisen hakemuksen alle.

Hakemus tehdään yhteistyössä järjestöjen ja muiden ruoka-aputoimijoiden, kuntien sekä hyvinvointialueen sosiaalitoimen kanssa.

Haemme nyt ruoka-apua järjestäviä yhdistyksiä ja säätiöitä osatoimijoiksi hankehakemukseen niin, että ruoka-apua saadaan järjestettyä koko Pohjois-Savon alueella. Samalla kartoitamme tarpeet yhteistyölle ja yhteishankinnoille.

Pyydämme yhteydenottoja 16.6.2023 mennessä kaikilta hankkeeseen mukaan haluavilta. Jätämme hankehakemuksen juhannukseen 2023 mennessä.

Lisätietoja:
​​​​​​​Projektipäällikkö Anne Aholainen, puh. 044 714 2676, anne.aholainen1@pshyvinvointialue.fi

Joditablettien maksuton jakelu alle 3-vuotiaille Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi ohjeen lääkejodin käytöstä säteilyvaaratilanteessa ja siihen varautumisessa 11.10.2022. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on aloitettu maksuton joditablettien jako alle 3-vuotiaille neuvoloissa viikon 21 alussa. Osa hyvinvointialueen neuvoloista jakaa joditabletteja keskitetysti, lisätietoa saa seuraamalla oman alueen neuvolan tiedotusta.

Joditabletti otetaan vain säteilyvaaratilanteissa, kun viranomaiset siihen kehottavat. Tilanne, jossa joditabletteja tarvittaisiin, on erittäin harvinainen. Säteilyvaaratilanteissa sisälle suojautuminen on ensisijainen suojelutoimenpide ja joditablettien ottaminen on toissijainen suojelutoimenpide. 

Radioaktiivinen jodi keräytyy kilpirauhaseen päästessään esimerkiksi hengityksen kautta elimistöön. Haitallisinta tämä on kasvuiässä oleville lapsille, raskaana oleville ja imettäville äideille. 

Suomen markkinoilla ei ollut myynnissä alle 3-vuotiaiden lasten annosteluun soveltuvaa joditablettivahvuutta, joten tämän ikäryhmän suojaus päätettiin toteuttaa julkisilla hankinnoilla. Hyvinvointialueemme tarjoaa vastikkeetta alle 3-vuotialle lapsille Kaliumjodidi G.L Pharma 65 mg 10 tabletin paketin säteilyvaaratilanteen varalle. 

Näin käytät joditabletteja:
•    Ota joditabletti vain viranomaisen kehotuksesta oikean ajoituksen varmistamiseksi. Ohjeet kuulet radiosta ja televisiosta. Noudata annostelussa pakkauksen ohjetta.
      o    Tabletit suositellaan käytettäväksi mahdollisimman pian ja mieluiten 2 tunnin kuluessa viranomaisen ilmoituksesta, mutta anto enintään 8 tunnin sisällä ilmoituksesta on hyödyllistä
•    Lääke otetaan suun kautta veden kera
•    Lääkeannoksen voi murskata jauheeksi ja sekoittaa veteen tai muuhun vastaavaan nesteeseen juuri ennen antamista  
•    Lääkettä otetaan lapsilla ainoastaan yksi annos
•    Annostelu 1 kk - alle 3 vuoden ikäisille: 32,5 mg kaliumjodidia (= ½ tablettia Kaliumjodidi G.L Pharma 65 mg tabletista kerta-annoksena)
•    Annostelu alle 1 kk:n ikäiset: 16,25 mg kaliumjodidia (= ¼ tablettia Kaliumjodidi G.L Pharma 65 mg tabletista kerta-annoksena)

Säilytys:
Säilytä joditabletit alle 25 °C, aina alkuperäispakkauksessaan ja lasten ulottumattomissa.  
Valmiste on herkkä valolle ja kosteudelle. 
Vanhentuneet joditabletit tulee palauttaa apteekkiin hävitettäväksi!

Lisätietoa: 
Jouni Ahonen 
Apteekkari 
Sairaala-apteekki, KYS
p. 044 717 4731
jouni.ahonen@pshyvinvointialue.fi 

Joditabletin pakkausseteli
Joditabletit - STUK
STM-ohje

Kutsu ja kysely: Hyvinvointialue kokoaa ruoka-avun yhteistyötä

Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut tehtäväkseen hakea ruoka-aputoimintaan suunnattua valtionapua. Hankehakemus on toteutettava mahdollisimman laajalla yhteistyöllä järjestöjen, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestämmekin kaksi yhteiskehittämisen pajaa jo ensi viikolla ja toivomme laajaa osanottoa halukkailta tähän kyselyyn: Kysely ruoka-aputoimijoille
Vastausaikaa on 28.5. klo 16:00 saakka. 

Hankkeen osatoimijoina voivat olla alueella toimivat oikeuskelpoiset, rekisteröidyt, yleishyödylliset ja ruoka-aputoiminnassa vakinaisesti mukana olevat yhdistykset ja säätiöt.  

Tätä varten kutsumme mahdollisia ruoka-avun osatoteuttajatahoja mukaan kahteen yhteiskehittämisen pajaan. Tilaisuudet järjestetään viikolla 22:

29.5. klo 16-18:00 Kaarisairaala, 4067A, Puijonlaaksontie 2, Kuopio
31.5. klo 13-15:00 Kaarisairaala, 4067 A, Puijonlaaksontie 2, Kuopio

Tilaisuudet ovat lähitilaisuuksia, mutta etäyhteyskin on mahdollinen. Tapaamispaikka on Kuopiossa KYS:llä Kaarisairaalan 4. kerroksessa, jonne pääsette ala-aulasta hissillä. Kaaarisairaalan sisäänmeno taasen on parkkitalon liikenneympyrän äärellä. Neljännessä kerroksessa kokoushuoneeseen johtaa lasiovet ja niitä saavun availemaan, mikäli ovat lukossa.

Ilmoittautuminen tilaisuuksiin on osana oheista kyselyä, joilla kartoitamme lähtökohtia yhteiselle hakemukselle sekä sen osatoteuttajille. Kaikkien mukaan lähtevien toivotaan vastaavan, että kokonaiskuva selkeytyy. 

Lisätietoja: 

Anne Aholainen
osallisuuskoordinaattori, projektipäällikkö
anne.aholainen1@pshyvinvointialue.fi
p. 044 7142676

Strategia ja kehittäminen -toimiala
Hyte- ja osallisuus -palvelualue
Tulevaisuuden sotekeskus -hanke, osallisuus ja järjestöt
RRP Arjen Ilo ja tuki

Reseptien uusiminen viivästynyt potilastietojärjestelmän hitauden vuoksi

Pohjois-Savon perusterveydenhuollon Pegasos-potilastietojärjestelmässä on havaittu laajasti hitautta. Tästä johtuen reseptien uusiminen on hidastunut. Samasta syystä terveysasemapalveluissa koko hyvinvointialueen laajuisesti saattaa esiintyä myös muuta ajoittaista hitautta, mikä voi vaikuttaa puolestaan vastaanottoaikojen saatavuuteen.  

Ongelman syytä selvitetään ja korjataan sovellustoimittajan kanssa korkealla prioriteetilla. Korjauspäivitys potilastietojärjestelmään tehdään torstaina 25.5.2023. Perusterveydenhuollon palveluissa voi vielä esiintyä viivettä tämänkin jälkeen, kunnes työjonot on purettu.

Pyydä reseptin uusintaa hyvissä ajoin

Reseptit uusitaan sähköisellä pyynnöllä Omakanta-palvelun kautta. Pyydämme tekemään reseptin uusintapyynnön hyvissä ajoin ennen reseptin vanhenemista tai lääkkeen loppumista. Pyydämme ottamaan huomioon, että reseptin uusimisessa saattaa kestää aiempaa kauemmin, joten pyydämme välttämään soittamista palvelunumeroihimme reseptin uusimisasioissa, mikäli asia ei ole kiireellinen. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteys omalle terveysasemallesi tai hoitotiimiisi.

Pahoittelemme asiakkaillemme järjestelmän hitaudesta aiheutuvaa vaivaa.

Takaisinsoittojärjestelmässä on viivettä Ylä-Savossa

Takaisinsoittojärjestelmään liittyvän häiriön vuoksi Iisalmessa, Kiuruvedellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä ja Vieremällä voi olla viivettä takaisinsoitossa. Häiriö koskee mm. ajanvarausvastaanottoja, hoitotarvikejakelua, neuvolapalveluita, kuvantamista ja suun terveydenhuoltoa. Pahoittelemme asiakkaillemme viiveestä aiheutuvaa haittaa.

Lisätietoja:

Tuula Savolainen
Iisalmen ja Kiuruveden ajanvarausvastaanottojen vs esihenkilö
puh. 040 355 7410
tuula.savolainen1@pshyvinvointialue.fi
 

Aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen osavuosikatsausta ja alueellista riskiarviota

Aluehallitus sai tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen osavuosikatsauksen tammi−maaliskuulta 2023 sekä hyvinvointialueen talouden toteuman tammi−huhtikuulta 2023.

KYSin virkistyspaikkojen myynnin hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen poisti esityslistalta jatkovalmisteluun. Jatkovalmistelussa kuullaan henkilöstöä. Asia tuodaan aluehallituksen päätettäväksi myöhemmin.

Hyvinvointialueen osavuosikatsaus

Hyvinvointialueen osavuosikatsaus sisältää henkilöstökatsauksen sekä katsaukset investoinneista, sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta ja sisäisestä tarkastuksesta. Lisäksi osavuosikatsauksessa on toimialojen raportit toiminnasta ja taloudesta.

Aluehallitus esittää osavuosikatsauksen käsittelyä aluevaltuustolle.

Pohjois-Savon alueellinen riskiarvio

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen laatiman alueellisen riskiarvion. Pelastustoimi- ja turvallisuuspalvelut on päivittänyt alueellisen riskiarvion sisäministeriön toimeksiannosta. Päivitystyössä on ollut mukana Pohjois-Savon alueen viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustus. Ajantasainen riskiarvio luo kehyksen alueellisen häiriösietoisuuden kehittämiselle ja yhteisten riskien hallinnalle sekä edellytykset toimintaympäristön ilmiöiden ja muutoksien huomioon ottamiselle.

Hyvinvointialueen konserniohje

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle Pohjois-Savon hyvinvointialueen konserniohjeen hyväksymistä täydennettynä siten, että myös hyvinvointialuejohtaja ja aluehallituksen puheenjohtajat voivat tulla nimetyiksi hallitusehdokkaiksi kansallisesti merkittävien konserni- ja osakkuusyhtiöiden hallituksiin.

Konserniohjeen tarkoituksena on varmistaa konsernin kokonaisedun, valtuuston tytäryhteisölle asettamien omistajapoliittisten linjausten sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen osakeyhtiölain ja hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla. Konserniohjeessa määritellään, miten tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta järjestetään. Konsernivalvonnalla tarkoitetaan konsernijohdon vastuulla olevaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia.

Pohjois-Savon alueellisen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunta

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon alueellisen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnan rakenteen. Aluehallitus pyytää ikäihmisten, perhe- ja vammaispalveluiden ja yleisten palveluiden lautakuntaa, järjestöneuvostoa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukuntaa ja Kansaneläkelaitoksen Itäistä vakuutuspiiriä nimeämään jäsenen ja varajäsenen toimeentulotuen alueelliseen neuvottelukuntaan vuosille 2023−2026.

Nimeämiset pyydetään 30.6.2023 mennessä, jonka jälkeen aluehallitus asettaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnan erillisellä päätöksellä.

Toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämisestä sekä yhteistyön toteuttamista koskevista asioista alueellaan.

Valtuustoaloitteet

Aluehallitus hyväksyi valtuustoaloitteesiin annetut vastaukset ja vie ne edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.

• valtuustoaloite, henkilöstön koulutuslupaus
• valtuustoaloite, seniorineuvola mukaan palvelustrategiaan

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.  

Aluevaltuusto käsitteli hyvinvointialueen talousennustetta vuodelle 2023

Aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.5.2023 vuoden 2023 talousennusteen toteumaraportin perusteella. Aluevaltuusto hyväksyi myös asiakasmaksujen hinnastomuutokset ja asiakasmaksujen huojennusohjeen.

Vuoden 2023 talousennuste

Talousennusteeseen sisältyy merkittävää epävarmuutta, sillä kyseessä on hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi ja historiatietoja on vain kolmelta kuukaudelta.

Toimintatuottojen ennustetaan olevan 263 839 000 euroa. Toimintakulujen määriksi ennustetaan 1 395 000 000 euroa, jossa on ylitystä talousarvion nähden 41 000 000 euroa. Henkilöstökulujen ennustetaan ylittävän 30 000 000 eurolla budjetoidun 654 761 000 euron.

Valtion rahoituksena on ennusteessa käytetty 1 182 881 351 euroa, joka sisältää 32 183 000 euroa kuntien talousarvioiden 2022 ja tilinpäätösennusteiden 2022 erotuksen perusteella maksettavaa kertakorvausta. Kertakorvauksen määrä saattaa muuttua, kun lopulliset kuntien tilinpäätöstiedot varmistuvat.

Ennustettu vuosikate on 42 322 000 euroa, joka on riittämätön hyvinvointialueen investointiohjelman toteuttamiseen.

Muutokset vuoden 2023 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin 

Aluevaltuusto on hyväksynyt 22.12.2022 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 1.1.2023 alkaen. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen toiminnan käynnistyttyä on huomattu tarpeita tehdä asiakasmaksuihin kokousaineistossa listatut korjaukset.

Aluevaltuusto hyväksyi asiakasmaksujen hinnastomuutokset ja asiakasmaksujen huojennusohjeen aluehallituksen esittämällä lisäyksellä: Terveydenhuollon tasamaksuja voidaan alentaa tai jättää perimättä sillä perusteella, että maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.

Lisäksi selvitetään ikääntyneiden lyhytaikaisen hoidon maksujen yhtenäistämistä ja siihen liittyvää maksukattokertymää.

Vihreän valtuustoryhmä teki kokouksessa valtuustoaloitteen vauvaperheiden synnytysvalmennusten, ryhmäneuvolan ja fysioterapiapalveluiden järjestämisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.

Päivystyksessä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia potilaita

Pohjois-Savon Hyvinvointialue ylläpitää kolmea ympärivuorokautista päivystysyksikköä Kuopiossa (KYS), Varkaudessa ja Iisalmessa. Päivystysyksiköiden tehtävänä on arvioida ja hoitaa sairaudet ja vammat, jotka vaativat välitöntä hoitoa. Kaikki päivystysyksiköt ovat ajoittain ruuhkautuneet, ja niihin ohjautuu myös potilaita, jotka lääketieteellisesti arvioiden eivät kuuluisi päivystykseen. 
 
Päivystyksiin hakeutuvat potilaat, joiden hoito ei vaadi välitöntä arviota, ohjataan hakeutumaan muuhun palveluun. Tämä tehdään siksi, että varmistetaan välitöntä hoitoa tarvitsevien hoidon toteutuminen. 

Ennen päivystykseen hakeutumista tulee soittaa ympärivuorokautiseen Päivystysapu-numeroon 116117, jossa arvioidaan, vaatiiko vaiva välitöntä arviota ja hoitoa päivystysyksikössä. Henkeä uhkaavissa hätätilanteessa soitetaan 112.
 
Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi
•    halvausoire, kuten äkillinen raajan velttous tai puhevaikeudet
•    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
•    kova rintakipu
•    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
•    isot vammat ja luunmurtumat
•    henkeä uhkaava allerginen reaktio 
•    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen 

Hoidon tarpeen arvion perusteella potilas ohjataan oikean avun piiriin. Hän jää joko päivystykselliseen hoitoon tai hänelle annetaan kotihoito-ohjeet. Potilas voidaan myös ohjata hoitoon muualle, jos todetaan, että päivystyksellisen hoidon tarvetta ei ole. Muu hoitopaikka voi olla esimerkiksi oma terveyskeskus.

Sairaanhoitaja tekee kaikille päivystykseen tulijoille hoidon tarpeen arvioinnin (Triage), jossa arvioidaan hoidon tarvetta ja kiireellisyyttä kansallisten hoito-ohjeiden mukaisesti. Ensihoitajat toteuttavat hoidon tarpeen arvion jo kotona tai tapahtumapaikalla. He ohjaavat potilaan muiden palvelujen käyttöön, mikäli käynti päivystyksessä ei ole tarpeen. Kaikissa tilanteissa ei myöskään ole tarvetta siirtyä päivystykseen ambulanssikuljetuksella vaan hyödyntäen muita kuljetusmahdollisuuksia. Näin varmistetaan resurssien kohdentaminen niiden potilaiden hoitoon, jotka vaativat välitöntä hoitoa ja kuljetusta.

– Kiireellisyysluokittelua tarvitaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Kaikkia ei ole tarpeen eikä voida päivystyksessä koskaan hoitaa yhtä aikaa. Potilaat hoidetaan aina lääketieteellisessä kiireellisyysjärjestyksessä, ei tulojärjestyksessä, riippumatta siitä tullaanko päivystykseen ambulanssilla vai muulla kulkuneuvolla, kertoo vastaava lääkäri Tero Martikainen.
 
On hyvä muistaa, että päivystyksessä ei uusita reseptejä. Pelkkä sairauslomatodistus ilman muuta välitöntä arvion tai hoidon tarvetta ei ole syy lähteä päivystykseen. Sairauslomatodistus tulee hakea työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta. 

Pohjois-Savossa ajankohtaisesti ruohikkopalovaara - avotulen tekeminen alueella kiellettyä

Kevätaurinko lämmittää päivä päivältä enemmän ja tulevana viikonloppuna voidaan odottaa jopa kevään lämpöennätyksien rikkoutumista. Lämpimistä säistä johtuen myös maasto on kuivempaa ja ajankohtaisesti Pohjois-Savon alueelle onkin annettu ruohikkopalovaroitus. Pohjois-Savossa on ollut kuluvalla viikolla useita maastopaloja, joista on aiheutunut myös vahinkoja rakennuksiin tai muuhun omaisuuteen. Annetun ruohikkopalovaroituksen vuoksi avotulen tekeminen on ajankohtaisesti kiellettyä!

Pohjois-Savon pelastuslaitos pyytää ihmisiä kiinnittämään erityistä huomiota myös sellaisiin asioihin ja toimintaan, joista voi syntyä kipinöitä. Esimerkiksi kipinöintiä voi aiheutua työkoneiden telaketjun raapaistessa maassa olevia kiviä, jolloin ruohikkopalon alkamisen vaara kasvaa. Kuivissa olosuhteissa mahdolliset ruohikkopalot myös leviävät nopeasti tuulisella säällä. 

Voimassa olevia varoituksia voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilta: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset

KYSin Lainesairaala harjakorkeudessa

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Puijon sairaalan kampukselle rakenteilla olevan psykiatrian uudisrakennuksen, Lainesairaalan, harjannostajaisia juhlittiin tänään. Ensi keväänä valmistuva Lainesairaala palvelee koko Pohjois-Savoa.

Lainesairaalaan keskitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erityistason mielenterveyspalvelut, jotka nyt toimivat useissa eri toimipaikoissa Kuopion alueella.

Mielenterveyspalveluiden palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk kertoo, että psykiatrian muutto Lainesairaalaan KYSin kampukselle on tärkeä muutos yhdistämään mielenterveys- ja päihdepsykiatrian palvelut somatiikan kanssa tiiviimpään yhteistyöhön.

– Olemme tehneet jo alustavia toiminnan muutoksia yhdistämällä Julkulan sairaalan osastotoiminnan kolmeksi osastoksi, joissa on yhteensä 7 moduulia. Nämä siirtyvät Lainesairaalaan omiin tiloihinsa vastaavilla sairaansijoilla, joita on yhteensä 77.  Puijon sairaalan päivystyksen kanssa olemme käynnistäneet päivystystoiminnan muutokset, jotka jatkossa Lainesairaalaan siirtymisen jälkeen tulevat entistä helpommiksi toteuttaa välimatkan lyhentyessä psykiatristen osastojen ja Puijon sairaalan päivystyksen välillä.

Laasonen-Balkin mukaan Kuopion alueen psykiatrisen ja nuorisopsykiatrisen avohoidon ja osastohoidon muuttaminen saman katon alle mahdollistaa myös uudenlaisen yhteistyön kehittämisen avohoidon ja osastohoidon toiminnalle potilaita hyödyttäen.

Henkilöstöresurssien käyttäminen eri yksiköiden välillä on mahdollista saada joustavammaksi yksiköiden sijaitessa fyysisesti lähellä toisiaan. Työntekijöille uudet, terveet tilat mahdollistavat turvallisen työympäristön, esteettisiä arvoja unohtamatta, Laasonen-Balk lisää.

Yhden hengen huoneilla rauhallisempi hoitoympäristö

Hankkeessa keskeistä on ollut työntekijöiden osallistaminen suunnitteluun alusta alkaen. Uudisrakennukseen tulee kahdeksan kerrosta. Vuodeosastoilla on 77 sairaansijaa ja potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita omilla wc-tiloilla. Tilasuunnittelussa yhtenä tavoitteena on ollut, että henkilöstöllä olisi enemmän aikaa potilaille. Avoimilla hoitaja-asemilla henkilöstö on potilaiden saavutettavissa aiempaa helpommin. Yhden hengen huoneet lisäävät potilaiden yksityisyyttä ja rauhoittavat osaston tunnelmaa.

Rakennus käyttöön alkukesästä 2024

Lainesairaalan rakennustyöt ovat olleet käynnissä reilun vuoden ajan. Hankkeen pääurakoitsijana toimivan Rakennustoimisto K. Tervon toimitusjohtaja Jussi Hämäläisen mukaan hanke on laajuudeltaan mittava Itä-Suomen alueella.

–  Yrityksellemme on ollut ilo päästä toteuttamaan psykiatrian uudisrakennusta. Omaamme vahvan kokemuksen sairaalarakentamisesta, mutta Pohjois-Savon alueen rakentamisen markkinoilla olemme uudehko toimija. Työmaalla kohteen rakennuttajan, suunnittelijoiden, sivu-urakoitsijoiden sekä omien aliurakoitsijoidemme kesken yhteistyö on ollut todella hyvää ja miellyttävää, Hämäläinen kiittää.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin käynnistämä hanke jatkuu Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallinnoimana. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 48 miljoonaa euroa ja laajuus 16 000 bruttoneliömetriä. Rakennuksessa tulee työskentelemään yli 300 työntekijää.

– Hanke etenee kustannusnousuista huolimatta budjetin ja kokonaisaikataulun mukaisesti. Rakennus otetaan käyttöön alkukesästä 2024, kertoo kiinteistöjohtaja Petri Pyy.

Kun uudisrakennus saadaan käyttöön, tyhjenee Julkulan sairaalan tilat kokonaan. Hyvinvointialue valmistelee Julkulan sairaalan kiinteistöstä luopumista.

Lainesairaalaan sijoittuvat:
00. kerros      sosiaalitiloja, huoltotiloja, teknisiä tiloja
0. kerros        Päivystys ja tehostettu avohoito, lounaskahvila
1. kerros        Aikuispsykiatrian poliklinikka
2. kerros        Aikuispsykiatrian vuodeosasto
3. kerros        Aikuispsykiatrian vuodeosasto
4. kerros        Nuorisopsykiatrian vuodeosasto
5. kerros        Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Lastensuojeluyksikkö, sairaalakoulu, Neuromodulaatioyksikkö
6. kerros        Potilaiden saunatilat, ulkoiluterassi (oleskelualue, pelikenttä, ulkokuntoiluvälineitä), kokoushuone. Kerroksesta kauniit Kallavesinäkymät.

Lainesairaala liittyy tunneliyhteydellä Kaarisairaalan kautta pääsairaalaan. Rakennuksen länsipuolelle tulee puistoalue, jossa ulkokuntoiluvälineitä sekä grillauspaikka.

KYSin Puijon sairaalakampuksen rakennus 5 liittyy lasisilloilla Lainesairaalaan kahdessa kerroksessa. Lainesairaalan toimintamalleja otetaan käyttöön myös rakennus 5:ssä sijaitsevissa yksiköissä.

Lisätietoja medialle:

Mielenterveys- ja hyvinvointipalveluiden palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk, p. 044 717 4060, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

Kiinteistöhallinto, kiinteistöjohtaja Petri Pyy, p. 044 717 9715, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

Kiinteistöhallinto, hankejohtaja Menna Kärnä, p. 044 717 6838, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

Terapianavigaattori auttaa aikuisten hoitoon ohjaamisessa mielenterveysasioissa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa on otettu käyttöön Terapianavigaattori. Se on digitaalinen apuväline, joka helpottaa tilannearvion tekemistä ja hoitoonohjausta oikeantasoiseen hoitoon mielenterveyden oireissa ja häiriöissä.
 
Terapianavigaattori on tällä hetkellä käytössä hoidon tarpeen arvioinnin tukena Karttulassa, Keiteleellä, Pielavedellä, Rautalammilla, Siilinjärvellä, Suonenjoella, Tervossa ja Vesannolla. Jatkossa se tulee käyttöön koko hyvinvointialueelle. 

Terapianavigaattori on aikuisille tarkoitettu digitaalinen hoidon arviointimenetelmä osoitteessa www.terapianavigaattori.fi. Se koostuu monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat vastaajan mielenterveyden oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita ja toiveita. 

– Terapianavigaattorin käyttäminen on helppoa niin apua hakevan kuin ammattilaisen näkökulmasta. Terapianavigaattorin täyttäminen on vapaaehtoista, anonyymia ja kestää noin 20–30 minuuttia, kertoo kokemuksista apulaisylilääkäri Anu Hirvonen Suonenjoen terveysasemalta. 

Kun henkilö on täyttänyt Terapianavigaattorin, hän saa yhteenvedon vastauksistaan ja henkilökohtaisen koodin. Jos henkilö päättää hakeutua mielenterveyspalveluihin, hän antaa koodin ammattilaiselle. Sen avulla ammattilainen ja asiakas pääsevät yhdessä käymään läpi Terapianavigaattorin yhteenvedon. 
 
Terapianavigaattorin käyttöönotto on osa kansallista Terapiat etulinjaan -toimintamallia. Mallilla parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Terapianavigaattori on valtakunnallisesti lähes kolmen miljoonan ihmisen käytettävissä.

 
Ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia hoitoina lieviin ja keskivaikeisiin häiriöihin 

Matalan kynnyksen psykososiaalisina menetelminä osassa hyvinvointialuetta on aloitettu ohjattu omahoito ja kognitiivinen lyhytterapia. Menetelmät soveltuvat lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden oireiden ja häiriöiden hoitoon.

Asiakkaan oireisiin sopiva omahoito-ohjelma valitaan ammattilaisen tuella Mielenterveystalo-verkkopalvelun omahoito-ohjelmista. Omahoidon lomassa asiakas käy ammattilaisen vastaanotolla 1–3 kertaa. 

Kognitiivinen lyhytterapia pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan. Hoito perustuu asiakkaan mielenterveyden tietouden ja itsetuntemuksen vahvistumiseen sekä käytännön harjoitteisiin. Lyhytterapia sisältää 5–10 käyntikertaa ja on usein riittävää hoitoa lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden häiriöissä.

Seuraa aluevaltuuston kokousta 15.5.2023

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (Auditoriorakennus, 2. kerros, Puijonlaaksontie 2, Kuopio), maanantaina 15.5.2023 kello 10.00.

Aluevaltuusto käsittelee mm. Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousennustetta toimintalukujen1-3/2023 pohjalta sekä muutokset vuoden 2023 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja huojennusohjeen hyväksymisen.

Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme .  

Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä .

Terveysaseman puhelinpalvelu ja Klinik ovat ruuhkautuneet Varkaudessa

Terveysaseman ajanvarauspuhelimen takaisinsoittojärjestelmä ja Klinik ovat ruuhkautuneet ennakoimattomien muutosten vuoksi. Lääkärien vastaanotoille avataan aikoja lääkäreiden saatavuuden mukaan ja kiireettömissä asioissa kuntalaisia pyydetään odottamaan tilanteen helpottumista. Jo varatut ajat pyritään hoitamaan, samoin turvataan kiireellinen hoito.
Laboratoriotietojen arkistoinnissa on ollut lisäksi tiedonsiirtoon liittyvää viivettä huhtikuussa, jonka vuoksi laboratoriovastaukset eivät ole näkyneet Omakannassa.

Tilanne on valitettava ja toivomme kuntalaisilta malttia. Teemme parhaamme ruuhkan purkamiseksi ja puhelinpalvelu pyritään saamaan ajantasalle niin pian kuin mahdollista.

Huomioimalla seuraavat asiat autat meiltä palvelun nopeutumisessa:
Ota yhteyttä samasta asiasta vain yhden kanavan kautta. Useat yhteydenotot eivät nopeuta ajan saamista, vaan ruuhkauttavat palvelua entisestään. Jos olet jättänyt viestin Klinikin kautta, älä jätä enää takaisinsoittopyyntöä. Jokainen yhteydenotto käsitellään ja takaisinsoittopyyntö johtaa yhteydenottoon puhelimitse, vaikka asiasi olisi jo hoidettu sähköisiä kanavia pitkin.  

Vastaathan, kun sinulle soitetaan ja soita numerosta, johon pääset vastaamaan. Soitot tuleva numerosta 017 579 6000. 
Tarvitessasi kiireellistä hoitoa, valitse takaisinsoittopalvelusta numero 2.
Reseptin uusintapyynnön voi laittaa Omakanta-palvelussa.

Henkilökuntamme on paras voimavaramme ja he tekevät kaikkensa palvellakseen kuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja antaa: 
Leena Kuusikko
Alue-esihenkilö
Sotekeskus palvelut, eteläinen alue
leena.kuusikko@pshyvinvointialue.fi  
p. 040 057 4549

Kirjaamo on kiinni tiistaina 9.5.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamo on kiinni tiistaina 9.5.2023. 

KYSin vastasyntyneiden teho-osasto sai WHO:n vauvamyönteisyyssertifikaatin ensimmäisenä yliopistosairaalana Suomessa

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) vastasyntyneiden teho-osasto on saanut Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisen vauvamyönteisyyssertifikaatin. Huhtikuussa myönnetty tunnustus on ensimmäinen yliopistosairaalayksikön saama Neo-BFHI-sertifikaatti Suomessa.

Vastasyntyneiden teho-osastojen kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma on WHO:n ja Unicefin vuonna 2015 käynnistämä terveyden edistämisen toimintaohjelma. Lyhenne Neo-BFHI tulee sanoista Baby-friendly Hospital Initiative for Neonatal Wards.

Ohjelman mukaisen sertifikaatin saaminen edellyttää, että yksikössä noudatetaan WHO:n määrittelemiä perhekeskeisiä, imetystä edistäviä periaatteita ja koko henkilökunta toimii yhtenäisesti niiden mukaisesti. Sertifiointiin tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen auditointi. Ulkoisen toiminnan arvioinnin Suomessa tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimeämä asiantuntijaryhmä.

Yksilöllistä tukea ja ohjausta imetykseen saa sairaalassa ja kotiuduttua

Vauvamyönteisyyssertifikaatin keskeisenä edellytyksenä on se, että myös sairaalahoidossa pyritään ja päästään täysimetykseen. Äidinmaidon korviketta tai luovutettua äidinmaitoa käytetään vain lääketieteellisestä syystä tai perheen niin päättäessä.

KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla imetysohjauksessa keskitytään perheen ja vauvan yksilölliseen tilanteeseen. Imetyksen tuki ja ohjaus pyritään räätälöimään perheen tarpeiden mukaan. Tukea ja ohjausta imetykseen annetaan koko hoitojakson ajan ja myös kotiutumisen jälkeen.

– Kaikilla osastomme hoitajilla on imetysohjaajakoulutus. Päivitämme lisäksi henkilökunnan tietämystä imetystaitopajoilla kolmen vuoden välein, kertovat imetysohjaajakouluttajat Anna-Miia Niskanen ja Minna Montonen.

KYSissä kaikki vastasyntyneitä hoitavat lastenlääkärit suorittavat WHO:n ja Unicefin lääkäreille suunnatun koulutuksen.

KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla perhe saa olla yhdessä

Hoito KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla on Suomessa ainutlaatuista, sillä vastasyntynyttä ei eroteta vanhemmasta. Synnytyksen jälkeen äiti ja vauva hoidetaan samassa perhehuoneessa.

Hoito on perhekeskeistä ja ympäristö järjestetään perheiden tarpeita huomioiden. Osastolla on 18 perhehuonetta, joissa on vuode myös toiselle vanhemmalle ja tarvittaessa sisaruksille. Perhehuoneilla tuetaan vanhemman kiintymistä omaan lapseen ja perheen muodostumista. Äidin ja vauvan katkeamaton yhdessäolo on myös edellytys imetyksen onnistumiselle.

– Perhe ei ole koskaan tiellä, vaan välttämätön ja tärkeä osa keskosen ja sairaan vastasyntyneen hoitotiimiä. Vanhempien antama varhainen ihokontakti ja kenguruhoito ovat tärkeä osa lapsen hoitoa, ja tutkimuksien mukaan ne nopeuttavat vastasyntyneen toipumista, edistävät kasvua ja imetyksen onnistumista sekä lyhentävät sairaalahoidon kestoa, kertoo osastonylilääkäri Ulla Sankilampi.

KYSissä toinen vastasyntyneen vanhemmista on teho-osastolla lähes aina, yli 95 prosenttia vauvan sairaalahoidon ajasta. Myös toinen vanhempi on osastolla tiiviisti. Joskus myös isovanhemmat tai muut läheiset aikuiset ovat vauvan tukena sairaalassa.

Yli kymmenen vuotta työtä vauvamyönteisyyden eteen

– Vauvamyönteisyyssertifikaatin hakeminen on ollut pitkä prosessi, joka alkoi jo ainakin kymmenen vuotta sitten perhekeskeisten toimintamallien lisäämisen myötä. Kaarisairaalaan muutto vuonna 2015 toi vanhemmille aidon mahdollisuuden olla vauvansa mukana tehohoitojakson ajan, muistelevat osastonylilääkäri Sankilampi ja osastonhoitaja Anne Vartiainen.

– Tunnustuksen saaminen on vaatinut kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä, asenteiden ja työtapojen muutosta ja eritoten tutkimusnäyttöön pohjautuvien, ennustetta parantavien hoitokäytäntöjen vakiinnuttamista käyttöön.

– Sertifikaatin saaminen tekee näkyväksi määrätietoisen, vuosia jatkuneen moniammatillisen työn tehohoidossa olevien vastasyntyneiden ja perheiden parhaaksi, ja olemme todella ylpeitä tästä saavutuksesta, Sankilampi ja Vartiainen toteavat.

THL:n ulkoinen auditointityöryhmä arvioi KYSin vastasyntyneiden teho-osaston 19.–20.4.2023. Ryhmä seurasi yksikön toimintaa KYSissä kaksi päivää ja haastatteli niiden aikana yli 30 lääkäriä, hoitajaa ja omaista.

Ulkoisen auditoinnin pohjana oli THL:lle toimitettu tilastotieto ohjelman periaatteiden noudattamisesta KYSissä, sairaalan ohjeistus ja hoitokäytännöt sekä vastasyntyneiden vanhemmille suunnatut etukäteiskyselyt. Jatkossa osasto tullaan auditoimaan viiden vuoden välein uudestaan.

Lisää aiheesta THL:n verkkosivuilla: Vauvamyönteisyysohjelma vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille sekä lastenosastoille (Neo-BFHI)