Bannerikuva, palvelujärjestelmän uudistus

alt=

Palvelujärjestelmän uudistus

Palvelujärjestelmän uudistus


Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistus tehdään peruspalvelut turvaten. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä lisätään asiakkaan palvelun ja hoidon nopeuttamiseksi. Näin turvataan laadukkaat palvelut kaikille pohjoissavolaisille.

Palveluiden uudistaminen on välttämätöntä, sillä sote-palveluiden järjestämistä haastaa väestön ikääntymisestä johtuva kasvava palveluiden tarve, henkilöstön riittävyys ja talouden tasapainottamisvelvollisuudet. Uudistamista ohjaa hyvinvointialueen strategia, ja se kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen.

Valmistelussa on kolme kokonaisuutta:

  • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus
  • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus ja
  • perhe- ja vammaispalveluiden uudistus.

Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman valmistelu on alkanut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sairaalaselvityksen pohjalta.

Palvelujärjestelmä uudistetaan yhteistyöllä

Tuleva palvelujärjestelmä tehdään yhdessä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön, päätöksentekijöiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset luonnokset on julkaistu 21. helmikuuta. Tällöin alkaa palvelujärjestelmän uudistamisohjelman laaja-alainen jatkotyöstö hyvinvointialueen eri vaikuttamis- ja päätöksentekotoimielimissä. Kyselyt asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille julkaistaan maaliskuussa. Kevään aikana järjestetään alueellisia asukastilaisuuksia ja henkilöstötilaisuuksia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta 17. kesäkuuta, jonka jälkeen alkaa uudistusten käytännön toteuttaminen. Toimeenpanon arvellaan kestävän vähintään kaksi vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.

Video, palvelujärjestelmän uudistus

Palvelujärjestelmän uudistus, video

 

Haitari, palvelujärjestelmän uudistus

Ensimmäiset luonnokset on julkaistu tiistaina 20.2.2024. Tällöin alkaa palvelujärjestelmän uudistamisohjelman laaja-alainen jatkotyöstö hyvinvointialueen eri vaikuttamis- ja päätöksentekotoimielimissä sekä kuullaan asukkaita, henkilöstöä ja sidosryhmiä.

Päätöksenteko- ja vaikuttamistoimielinten käsittelyaikataulu:

  • 19.2. aluevaltuuston ja lautakuntien yhteinen seminaari
  • 28.2. aluehallitus
  • 20.3. asiakaskokemusjaosto
  • 20.3. yhteistoimintaelin
  • 4.4. ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta
  • 4.4. yleisten palveluiden lautakunta
  • 11.4. tulevaisuus- ja strategiajaosto
  • 11.4. kokonaisturvallisuuslautakunta
  • 17.4. ikäihmisten neuvosto
  • 17.4. vammaisneuvosto
  • 19.4. omistajaohjaus- ja valvontajaosto
  • 22.4. perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta
  • 29.4. yleisten palveluiden lautakunta
  • 15.5. yhteistoimintaelin
  • 20.5. perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta
  • 21.5. nuorisovaltuusto
  • 3.6. aluehallitus
  • 17.6. aluevaltuusto: päätöksenteko

Kokousajat varmistuvat myöhemmin:

  • järjestöneuvosto
  • HYTE-neuvottelukunta
  • yrittäjäfoorumi
  • kuntafoorumi

Järjestämme kevään aikana huhti-toukokuussa alueellisia asukastilaisuuksia. Ohjelma julkaistaan maaliskuun alussa.

Palvelujärjestelmän uudistuksesta kerrotaan myös hyvinvointialueen päätöksenteon uutiskirjeessä. Uutiskirje julkaistaan noin kerran kuukaudessa. 

Tilaa uutiskirje sähköpostiisi: https://uutiskirje.pshyvinvointialue.fi/

Lue aiemmin julkaistuja päätöksenteon uutiskirjeitä.

Palvelujärjestelmä koostuu hyvinvointialueen palveluverkon toimipisteistä, etä- ja digipalveluista, liikkuvista palveluista ja asiakkaalle kotiin vietävistä palveluista.

Saatavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tarpeisiin vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluja on riittävästi tarjolla ja oikea-aikaisesti käytettävissä.

Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että asiakkaan pääsy sosiaali- ja terveyspalveluihin on varmistettu ja asiakas pystyy hyödyntämään palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuteen vaikuttaa se, missä palvelua tarjotaan (esim. välimatkat) ja kuinka helposti asiakas pääsee palvelua tarjoavaan paikkaan (digipalvelut, liikkumismahdollisuudet, elämäntilanne ja liikennepalvelujen tarjonta). 

Lähipalvelut on palveluja, jota annetaan asiakkaan päivittäisessä elinympäristössä tai tarjotaan asiakkaille helposti saavutettavana digipalveluna. Hyvinvointialueen lähipalveluja ovat etä- ja digipalvelut, liikkuvat palvelut ja kotiin vietävät palvelut.

Digipalvelut (digitaaliset palvelut) on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettuja sähköisiä palveluja. Digipalvelun toteutuksessa käytettävä viestintäkanava voi olla esimerkiksi verkkosivu, sovellus, ääni-, video- tai chattiyhteys tai sähköposti. Digitaalisia palveluja voidaan käyttää paitsi kotona myös hyvinvointialueen toimipaikassa.

Liikkuvat palvelut ovat palveluita, jotka liikkuvat hyvinvointialueen eri palvelupaikkojen välillä. Esimerkiksi henkilöstö liikkuu tiettyinä aikoina tiettyihin toimipisteisiin tai liikkuvia palveluja järjestetään tietyissä paikoissa tiettyinä aikoina esimerkiksi liikuteltavien konttien avulla. Liikkuvia palveluita voidaan tarjota myös asiakkaan kotona, kuten liikkuvan sairaalan palvelut.

Kotiin vietävät palvelut ovat palveluita, jotka viedään asiakkaan kotiin, esimerkiksi kotihoito ja liikkuva sairaala.

Kotihoito on palvelu, joka vastaa toimintakyvyn ylläpitoon sekä hoitoon ja hoivaan liittyviin tarpeisiin asiakkaan kotona. Kotihoitoon sisältyy  kotona tapahtuva monialainen ohjaus ja kuntoutus, hoito ja hoiva, sairaanhoito sekä lääkärin lääketieteellinen hoito. Kotihoitopalvelua edeltää kuntouttava arviointijakso (ARVI). Asukkaan tukena voi toimia tuetun kotiutumisen palvelu, mikäli asukas tarvitsee päivystyksestä tai osastolta kotiutuakseen terveydenhuollon tukea esim. lääkityksen aloittamisessa. 

Liikkuva sairaala on sairaalatasoista hoitoa asukkaan kotona tai palveluasumisyksikössä. 

Toimipiste tai palvelupaikka on fyysinen paikka, johon toiminta- tai palveluyksikön toiminnot tai osa toiminnoista tai palveluista on sijoitettu, esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskus, perhekeskus, neuvola, paloasema.

Yhteisöllistä asumista järjestetään asiakkaille, jotka tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa sekä soveltuvan asunnon, mutta joilla ei ole tarve ympärivuorokautiselle palveluasumiselle. Yhteisöllinen asuminen tukee omannäköistä elämää sekä ylläpitää hyvinvointia, terveyttä ja ihmissuhteita.

Ympärivuorokautinen asuminen on kohdennettu henkilöille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa sairauden ja heikentyneen toimintakyvyn vuoksi, eivätkä he voi asua kotona esimerkiksi kotihoidon tai muiden kotiin järjestettävien palvelujen avulla.

Vuodeosastot:
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) erityispalveluiden vuodeosastot vastaavat koko hyvinvointialueen ja osin myös yhteistoiminta-alueen (YTA-alue) erikoissairaanhoidon osastohoidosta.
Perusterveydenhuollon vuodeosastojen tehtävä on vastata potilaiden akuuttien sairauksien hoidosta ja niihin liittyvästä osastokuntoutuksesta. Lisäksi vuodeosastoilla toteutetaan mm. saattohoitoa. 

Kotiutusyksikkö avustaa muita ammattilaisia silloin, kun sairaalassa olevan kotiutuskyky ei ole selkeä. Kotiutumisyksikössä arvioidaan potilaan/asiakkaan kotikuntoisuuden edellytykset, mahdolliset kotiutumisen tueksi tarvittavat kotiin vietävät palvelut sekä arvio sen hetkisestä jatkotarpeesta, esimerkiksi onko kotiutuminen realistinen vaihtoehto vai tarvitseeko asiakas jatkossa tuetumpaa asumista yhteisöllisessä asumisessa tai ympärivuorokautisessa asumisessa.

Arviointi- ja kuntoutusosasto auttaa asiakasta silloin, kun kuntouttavan päivystys- tai osastohoidon jälkeinen jatkohoito ei onnistu omassa kodissa kotiutusyksikön tai liikkuvan sairaalan turvin. Arviointi- ja kuntoutusosastolla laaja-alainen mahdollisuus ja osaaminen geriatrisiin interventioihin sekä kuntoutukseen.

Geriatrinen poliklinikka on monialainen ikääntyneiden asiakkaiden palveluyksikkö, joka toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskusverkoston sekä kuntoutus- ja arviointiosaston kanssa. Matalan kynnyksen muistipoliklinikat ovat osa geriatrista poliklinikkaa. Poliklinikkaa ympäröi verkostomainen ikääntyneiden arjen tuki, johon asukkaalla on matalan kynnyksen pääsy. 

Potilashotelli tukeutuu polikliinisiin palveluihin ja liikkuvaan sairaalaan. Potilashotelli on turvallinen vaihtoehto asiakkaalle, jonka ei hoitotoimenpiteen vuoksi ole välttämätöntä yöpyä sairaalassa. Se voi palvella monia potilasryhmiä (esim. synnyttäjät, pitkästä matkasta tulevat syöpäpotilaat, hyvinvointialueen reuna-alueilla asuvat omatoimiset potilaat, jotka tarvitsevat antibiootti- tai haavan hoitoa useita kertoja päivässä, eikä liikkuva sairaala ole mahdollinen pitkän matkan vuoksi).  Myös läheisillä on mahdollisuus yöpyä potilashotellissa. 

Palveluohjaus on yksilötyötä, jossa palveluohjaaja kartoittaa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, ottaa vastuun asiakkaan palvelukokonaisuudesta, huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta sekä valvoo, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti. 

Suunnitelmallista sosiaalityötä edeltää tilanteen arviointi, jossa keskeistä on asiakkaan kokema tarve. Työskentely perustuu asiakassuunnitelmaan, jossa sovitaan tavoitteista, työskentelystä (toimenpiteet ja keinot) ja arvioinnista. Suunnitelmaan kirjoitetaan ne olosuhteet ja asiat, joihin halutaan vaikuttaa, tuen tarve, palvelut ja tukitoimet sekä aika, jossa tavoitteet halutaan saavuttaa.

Kuntouttavia sosiaalipalveluja ovat kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus. 

Kuntouttava työtoiminta on pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimisto ja hyvinvointialue laativat yhdessä henkilön kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen tulee kuulua henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. 

Sosiaalisen kuntoutus on tarkoitettu täysi-ikäisille henkilöille, jotka eivät ole työelämässä, ja jotka toivovat löytävänsä itselleen sopivia toimintamahdollisuuksia. Asiakkaan henkilökohtainen palvelukokonaisuus muodostuu palveluohjaajien tarjoamasta yksilöohjauksesta sekä asiakkaan toimintasuunnitelman mukaisten palvelujen mahdollistamisesta. Tukea voi saada esimerkiksi arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan sekä vuorovaikutussuhteisiin.

Kotouttavan sosiaalityön asiakkaana ovat kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja perheet sekä perheenyhdistämisen kautta tulleet perheenjäsenet. Kotoutumista edistävä sosiaalityö ohjaa ja neuvoo sekä tekee suunnitelmallista yksilö- ja perhekohtaista sosiaalityötä, joka perustuu palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan. Yhteistyötä tehdään tiiviisti kunnan eri toimialojen ja järjestökentän kanssa ja asiakkaat ohjataan tarpeen mukaisesti muihin ensisijaisiin tai erityispalveluihin. Asiakkaalle laaditaan kotoutumissuunnitelma yhdessä TE-toimiston kanssa.

Päiväkeskuspalvelu on lakisääteinen päihteitä ongelmallisesti käyttäville henkilöille suunnattu palvelu, jossa perustarpeisiin vastaamisen lisäksi tarjotaan sosiaaliohjausta ja viriketoimintaa.
 

Lisää määritelmiä voit lukea THL:n Sote-sanastot -palvelusta.