Sydänkeskus

Voit valita KYS Sydänkeskuksen hoitopaikaksesi asuinpaikkakunnastasi riippumatta. Meillä pääset hoitoon tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

Lähetteen Sydänkeskukseen voit saada terveyskeskus- tai työterveyslääkäriltäsi. Tämän jälkeen lähetämme sinulle kutsukirjeen ja sen mukana ohjeet käyntiin valmistautumiseen.

Puolet potilaistamme tulee hoitoon kiireettömän lähetteen perusteella, ja meillä lähetetään potilaita myös muista sairaaloista. Kiireelliset potilaat, kuten rintakipu- tai rytmihäiriöpotilaat, ohjataan ensiavusta oikealle osastolle tai tarvittaessa suoraan toimenpiteeseen. 

Sydäntutkimusosastolta potilas kotiutuu tutkimuspäivänä tai seuraavana päivänä. Sydänosastolla keskimääräinen hoitoaika on 4 vuorokautta. Sydänleikkauksen jälkeen potilas pääsee kotiin tai siirtyy jatkohoitoon toiseen sairaalaan yleensä 4–7 vuorokauden kuluttua. Sydänvalvonnan hoitoaika on yleensä 1–2 vrk, jonka jälkeen potilas siirtyy jatkohoitoon sydänosastolle tai lähettävään sairaalaan.

Poliklinikalla keskimääräinen asiakaskäynti kestää alle tunnin. Usein jo ennen poliklinikkakäyntiä tehdään erilaisia tutkimuksia, jotta käytettävissä on mahdollisimman kattava tieto jatkohoitoa varten.

Sydänsairauksia voidaan diagnosoida yhä tarkemmin nykyaikaisilla kuvantamismenetelmillä. Sydänkeskus tekee tiivistä yhteistyötä KYSin Kuvantamiskeskuksen kanssa. Vuosittain sydänpotilaillemme tehdään lähes 500 sydämen magneettikuvausta, noin 500 isotooppikuvausta sekä 350 sydämen tietokonetomografiatutkimusta.

Sydämen kuvantamisen menetelmät soveltuvat yhä vaativampien sydänsairauksien diagnosointiin. KYSissä sepelvaltimotaudin tutkimisessa käytetään uutta huippumodernia radiovesiperfuusiomenetelmää, jolla sydänlihaksen hapen puute voidaan laskea tarkasti ja paikantaa tietyn sepelvaltimohaaran alueelle. Tätä tietoa voidaan hyödyntää katetri- ja leikkaushoitoja suunniteltaessa. Vastaava menetelmä on käytössä KYSin lisäksi Suomessa ainoastaan Turun yliopistollisessa sairaalassa.

Sydänsairauksien hoidon laatua ja tuloksellisuutta mitataan meillä erilaisin menetelmin. Potilailta kerättävää tietoa kartoitamme muun muassa elämänlaatukyselyn sekä potilaspalautteiden avulla.

Hoidon vaikuttavuutta mitataan 15D-elämänlaatumittarilla. Mittaus toteutetaan lähtötilanteessa ennen hoitoa ja 6–12 kuukauden kuluttua hoidosta.

Seuraamme myös toimenpiteiden ja leikkausten määrää ja kestoa, hoitoon pääsyä, hoitoon liittyviä kustannuksia sekä hoidosta johtuvia komplikaatioita. Kehitämme palveluidemme laadun seurantaa, jotta se olisi myös paremmin vertailtavissa.

Tutkimus

KYS Sydänkeskuksessa tehdään merkittävää tutkimustyötä. Erityisosaamistamme on muun muassa geenihoito sepelvaltimotaudissa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Kardiovaskulaaristen ja Metabolisten tautien huippuyksikön tutkimusohjelmaa. Sille on saatu lähes 6 miljoonan euron EU -rahoitus.

Toinen merkittävä tutkimusalueemme on sepelvaltimoahtaumien hoito ns. nanotekniikalla. Myös se on EU-rahoitteinen tutkimushanke. Muita tutkimusalueita ovat rytmihäiriöiden hoito, sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito sekä hoidon kustannusvaikuttavuus.

Sydänkeskuksen tutkimusprojekteja koordinoi tutkimushoitaja Lari Kujanen, lari.kujanen(at)pshyvinvointialue.fi /  p. 044 717 5873.

Erikoislääkärikoulutus

Sydänkeskuksessa voi erikoistua kardiologian, sydän- ja rintaelinkirurgian ja verisuonikirurgian erikoislääkäriksi. Yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa toteutettavan koulutuksen vastuuhenkilöt sydänkeskuksessa ovat professori Juha Hartikainen (kardiologia) ja ylilääkäri Kimmo Mäkinen (verisuonikirurgia).

Hoitotyön opetus

Sydänkeskus tarjoaa monipuolisen ja haasteellisen työ- ja oppimisympäristön terveysalan opiskelijoille. Opiskelijat ovat tärkein kohderyhmä, kun sydänkeskukseen rekrytoidaan uutta osaavaa työvoimaa.

Tule mukaan kehitystyöhön

Sydänkeskus on mukana Terveyskylä.fi -verkkopalveluhankkeessa kehittämässä Sydäntaloa  ja erityisesti sen alle rakennettavaa Sydämen vajaatoimintataloa. Sähköisten terveyspalvelujen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä potilaiden, heidän omaisten sekä kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen kanssa.

Tarvitsemme mukaan joukkoomme sekä potilaiden edustajia sekä ammattilaisia ideoimaan sekä testaamaan virtuaalisia terveyspalveluja. Mikäli olette kiinnostuneet osallistumaan tähän kehitystyöhön, voitte olla yhteydessä projektikoordinaattoriin, katja.soininen(at)pshyvinvointialue.fi.

Lue lisää

• Töihin Pohjois-Savon hyvinvointialueelle?