Vanhemmuuden tuen työkalupakki

Vanhemmuuden tuen työkalupakki


Tältä sivulta löydät lisätietoa vanhemmuuden tuesta ja tukiverkostoista Pohjois-Savossa.

Vanhempien hyvinvointi heijastuu suoraan lapsen hyvinvointiin. Lapsen hyvinvointi sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistuminen eivät voi toteutua ilman koko perheen ja parisuhteen hyvinvointia. Vanhemmuuden tuen tavoitteena on mahdollistaa optimaalinen vanhemmuus, joka suojaa lapsen mielenterveyttä ja on yhteydessä hyvään terveyteen ja hyvinvointiin.

Perhekeskus on ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen painottuva monialainen palveluverkosto, joka toimii ja jota johdetaan kokonaisuutena. Perhekeskus tarjoaa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palveluja. Moniammatillinen yhteistyö, vertaiskohtaamiset sekä perheiden oma asiantuntijuus ovat lähtökohtia palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena on, että perheiden osallisuus ja toimintakyky vahvistuvat.

Pohjois-Savon perhekeskustoiminnassa vanhemmuutta tuetaan käyttämällä erilaisia ennaltaehkäiseviä näyttöön perustuvia ja vahvan näytön omaavia vanhemmuuden tuen menetelmiä, toimintamalleja ja työkaluja.

Vanhemmuuden tuen menetelmät, toimintamallit ja työvälineet - työkalupakki

Vanhemmuuden tuen menetelmät, toimintamallit ja työvälineet - työkalupakki

Menetelmä tukee lapsen ja perheen pärjäävyyttä erilaisissa arjen muutoksissa ja haasteissa. Lapset puheeksi menetelmän avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä arjesta.

Lapset puheeksi menetelmässä käydään työntekijän ja perheen kesken keskustelu lapsen arjen sujumisesta. Jos keskustelussa tulee esille, että haasteita on enemmän, niin sovitaan monitoimijainen Lapset puheeksi neuvonpito, joka voidaan toteuttaa myös Yhdessä aikana. Menetelmää käyttävät useat perhekeskusverkoston toimijat.

Lapset puheeksi tilastointiohje ammattilaisille 

Ammattilaiset tilastoivat pidetyt lapset puheeksi keskustelut sekä neuvonpidot seurannan sekä kehittämisen tueksi. Lapset puheeksi menetelmän käytöstä seurataan toteutuneet tapahtumat ja ne tilastoidaan:

  • Potilastietojärjestelmä Pegasokseen raportointikoodein (Muut erittelyt: LAPTAR, LAPKES, LAPKE2, LAPNEU)
  • Potilastietojärjestelmä Lifecareen sisältömerkinnöin  (Sisältömerkinnät: LAPTAR, LAPKES, LAPKE2, LAPNEU)
  • Muut järjestelmät: Surveypal tilastointi ammattilaisille (LP menetelmä) (LAPTAR, LAPKES, LAPNEU)

Menetelmän haastattelun tehtävä on auttaa tunnistamaan ja ottamaan puheeksi raskauteen, synnytykseen ja vauvaan liittyviä mielikuvia, huolia, mahdollisia haasteita. VaVu -haastattelu auttaa perheen voimavarojen, tuen tarpeen ja saatavilla olevan tuen tarpeen kartoittamisessa ja ratkaisujen etsimisessä.

Haastattelun tavoitteena on edistää lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen myönteistä kehittymistä ja sujumista. Menetelmä on pääsääntöisesti käytössä neuvolassa. Varhainen vuorovaikutus menetelmän lisäksi perhekeskusverkoston työntekijät tukevat vanhempien ja lapsen välistä varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä ja ylläpitämistä.

Vahvuutta vanhemmuuteen -menetelmä on ryhmämuotoinen menetelmä, jonka tavoitteena on tukea vanhemman ja lapsen myönteistä vuorovaikutussuhdetta sekä vanhemman mentalisaatiokykyä. Menetelmä on käytössä mm. neuvolassa ja järjestöjen toiminnassa. Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmiä ohjataan moniammatillisesti.

Neuvokas perhe tarjoaa vinkkejä ja ideoita perhearjen hyvinvointiin. Kun syöminen, liikkuminen, lepo, ruutuaika tai lapsen kehosuhde pohdituttaa, on Neuvokas perhe apunanne. Neuvokas perhe on osa Suomen Sydänliiton toimintaa.

Ryhmämuotoisilla menetelmillä, kuten perhevalmennus, ryhmäneuvola, Adhd-Strategia, edistetään perheen terveyttä ja hyvinvointia, parisuhteen toimivuutta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Lisäksi ryhmämuotoiset toiminnot vahvistavat vertaistukea. Ryhmämuotoisia toimintoja järjestää eri perhekeskuksen toimijat, mm. neuvola, järjestöt, seurakunnat.

Parisuhteen tukeminen on tärkeä osa hyvinvointia. Parisuhteessa eläminen on todettu lisäävän hyvinvointia ja terveyttä. Onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan empatiaa, avoimuutta, kuuntelemista ja kuulluksi tulemista.

Oman kumppanin epätäydellisyyden, keskeneräisyyden ja haavoittuvuuden kestäminen helpottuu, kun ymmärtää hänen tarpeitaan ja toiveitaan.  Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen on myös parisuhteiden tukemista.

Perhekeskusverkoston toimijoilla on valmius ohjata ja neuvoa asiakkaita parisuhdeasioissa. Toimijoiden tekemä parisuhteen hyvinvoinnin puheeksi ottaminen on tehokas tapa pohtia parisuhdeasioita.

Parisuhteen puheeksioton perehdytysvideo sekä asiakkaille että työntekijöille:

Yhdessä aika -toimintamalli on tarkoitettu lasten, nuorten ja perheiden tueksi hyvin varhaisessa vaiheessa, silloin kun huolet ovat vielä pieniä. Yhdessä ajalla pysähdytään miettimään keinoja ja ratkaisuja perheen tilanteeseen tarvittavien ammattilaisten kanssa.

Perhe voi myös itse pyytää Yhdessä ajan koollekutsumista ottamalla asian puheeksi perhekeskusverkoston palveluissa esimerkiksi neuvolassa, koulussa, varhaiskasvatuksessa, perheentalolla tai seurakunnan toiminnoissa. Ei ole liian pientä tai suurta asiaa, etteikö sitä voisi keskustella työntekijän kanssa.

Katso kuvitteellinen video toimintamallista:

Asiakaspalaute Yhdessä ajasta

Voit antaa palautetta perheellenne järjestetystä Yhdessä ajasta. Palautteiden avulla pyrimme kehittämään toimintaamme paremmin lapsia, nuoria ja perheitä palvelevaksi. Palautteesi on meille tärkeä! Yhdessä aika -asiakaspalaute (Surveypal-kyselylomake).

Yhdessä ajan seurantalomake ammattilaisille

Jokaisesta järjestetystä Yhdessä ajasta täytetään yksi seurantalomake koollekutsujan tai muun Yhdessä ajalle osallistuneen ammattilaisen toimesta. Järjestetyt Yhdessä ajat on tärkeää raportoida, jotta toimintaa pystytään seuraamaan ja kehittämään. Seurantalomake ammattilaisille (Surveypal-kyselylomake).

Perhekeskuksessa edistetään ja varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Yksi tehtävistä on ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan kokemuksista kysytään kaikilta, kun kartoitetaan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.   

Pelotta -polkumalli

Ehkäise lähisuhdeväkivaltaa -puheeksiottamisen ja ohjaamisen polku on ammattilaisille koottu tieto- ja välinelähde. Kun ammattilaisilla on keinoja ottaa turvallisuus ja lähisuhdeväkivalta puheeksi, mahdollistuvat apu ja tuki lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, käyttäneille ja sille altistuneille lapsille ja aikuisille. 

MARAK toiminta

MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. MARAK kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. MARAK-työryhmiä on kaikissa Pohjois-Savossa perhekeskusalueilla.

Sovinnollinen ero tarkoittaa eron käsittelemistä rauhanomaisesti ja yhteistyössä, jotta lapsen etu toteutuu mahdollisimman hyvin. Ero on iso muutos lapsen elämässä, ja sen käsittely ja eron jälkeinen vanhemmuus vaikuttavat ratkaisevasti lapsen hyvinvointiin. Perhekeskusverkoston toimijoiden kanssa voi ottaa puheeksi eroon liittyviä asioita.

Vanhemmuussuunnitelma on tarkoitettu avuksi, kun suunnitellaan eron jälkeistä vanhemmuutta. Vanhemmuussuunnitelma on vanhempien yhteinen ja vapaaehtoinen työkalu vanhemmuuteen eron jälkeen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Myös erovanhempien ja -perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää vanhemmuussuunnitelmaa apuvälineenä työssään.

Käynti kerrallaan -työskentelyssä (KKT) on kyse uudenlaisesta palvelun tuottamisen tavasta, jossa asiakasta ei jonouteta vaan hänet tavataan nopeasti yhteydenoton jälkeen.

Käynti Kerrallaan Terapia (tai Käynti Kerrallaan Työskentely) on työskentelymalli, joka pohjautuu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa saatuun tulokseen, jonka mukaan yli puolet erilaisiin mielenterveyspalveluihin ja hakeutuvista ihmisistä on saanut toivomansa avun 1–3 tapaamisesta silloin, kun työskentely on toteutettu tämän ajattelutavan mukaisesti. 

Nimi kuvaa hyvin sitä, että usein yksi tapaaminen voi olla riittävä. Ensimmäiselle käynnille asiakas täyttää itse lomakkeen, jossa määrittelee, mihin ongelmaan hän toivoo apua juuri nyt ja mistä on hänen mielestään tärkeää keskustella. Työskentely painottuu käynnillä asiakkaan itse määrittelemän keskeisen ongelman tai huolen tarkasteluun ja tapaamista ohjaavat lomakkeet, jotka "ryhdittävät" työskentelyä, tavoitteen asettelua sekä jatkon suunnittelua.

Asiakastapaamisella sovitaan seurantasoittoaika noin 3 viikon päähän. Seurantasoittoa ohjaa oma lomake, jonka avulla tutkitaan asiakkaan kanssa yhdessä tilanteen kehittymistä suhteessa hänen määrittelemiin ongelmiinsa. Seurantasoiton päätteeksi asiakkaan toiveet jatkotyöskentelylle kartoitetaan ja niistä sovitaan. Jokaisesta työskentelykerrasta työntekijä pyytää lopuksi asiakkaalta palautetta. Työskentelyssä tapaamiset sovitaan "käynti kerrallaan". Käynti Kerrallaan menetelmä on käytössä Pohjois-Savon kasvatus- ja perheneuvonnoissa. 

Sähköinen perhekeskus on perheiden, perhettä suunnittelevien, nuorten sekä ammattilaisten verkkopalvelu, joka kokoaa luotettavan tiedon, tuen ja palvelut yhteen paikkaan.

 

Strategia-menetelmä on käsikirjapohjainen ja ryhmämuotoinen vanhempainohjausmenetelmä. Se on kehitetty vanhemmille, joilla on adhd-diagnoosin saanut lapsi. Menetelmästä on olemassa kaksi eri kokonaisuutta: toinen on suunnattu 4–12-vuotiaiden lasten vanhemmille ja toinen 13–17-vuotiaiden nuorten vanhemmille.

Strategia-menetelmän tavoitteena on lisätä vanhempien ymmärrystä adhd:stä, sen tuomista haasteista lapsen ja nuoren toimintakyvylle. Vanhempien valmiuksia tukea lastaan vahvistetaan tiedon ja käytännönläheisten strategioiden avulla. Strategiat ovat toimintamalleja, joilla helpotetaan arkea, tuetaan lapsen toimintaa ja vähennetään ristiriitoja. Kurssilla saa tietoa myös koulun ja muun yhteiskunnan tukimuodoista.
 
Kurssi koostuu viidestä tapaamiskerrasta. Kokoontumisia on tavallisesti kerran viikossa. Kurssin sisältö rakentuu luennoista, yhteisistä keskusteluista muiden vanhempien kesken ja harjoituksista.

Lue lisää strategia-menetelmästä ADHD-liiton sivuilta