Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.

​​​​​​
Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.

Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
​​​​​​​

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
Jussi Lampi, strategiajohtaja

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?

Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
 
Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

Riitta Raatikainen
​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja

Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva

Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan. 

Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta. 

Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa. 

Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään. Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja. 

Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla.  Julkisuudessa hyvinvointialueiden toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli, jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja näkökohtia ja huolenilmauksia.

Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan. Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa ja miten se toteutetaan. 

Hannu Tsupari
aluvaltuuston puheenjohtaja
 

Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

Oikeaa palvelua, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa – Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeen jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

Mistä lähdettiin

Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmallimme pilotointi on alkanut Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa keväällä 2022. Tuolloin ryhdyimme vastaamaan jo tunnistettuihin tarpeisiin nuorten mielenterveyden hoidon saatavuuden ja palveluun pääsyn kohentamiseksi sovittujen yläkoulujen opiskeluhuollon työhön liittymällä. Tulevaisuuden sotekeskus -kaudella tavattiin yhteensä 345 iältään 
13–16-vuotiasta nuorta kaikkien hankkeen kuuden sairaanhoitajan voimin.  Nuoret ohjautuivat lievien tai keskivaikeiden oireiden vuoksi oppilaitoksen jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan maksimissaan 12 käyntikertaa sisältävälle hoitojaksolle. 

Aikaa on kulunut ja eteenpäin on mennä posoteltu. Hankekausi vaihtui nyt meneillään olevaksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon- eli RRP-hankkeeksi. Aiemmin yläkoulupainotteisen työmme painopiste vaihtui samalla toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi olemme liittyneet osaksi alueellisia perhekeskuspalveluita eli meistä tuli “lanulaisia”. Kauden aikana olemme jatkaneet jalkautuvan mielenterveyden perustason palvelun pilotointia sovittuihin oppilaitoksiin huomioiden universaalien ja myös meitä perustason toimijoita koskevien yhteisten mielenterveys- ja päihdetyön sekä nepsy-haasteiden näkökulmat 16–29-vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa.  

Työmme hoidon tarpeen kartoituksen, konsultaatiokäytänteiden vahvistamisen ja hoidon tarpeeseen vastaamisen parissa yhdessä opiskeluhuollon ja alueellisten nuorten perustason tiimien kanssa jatkuu RRP-hankkeen muodossa kesään 2025 saakka. 

Työn ytimessä

Nuorten ja perheiden näkökulmasta jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmalli saamiemme palautteiden perusteella on ollut vaikuttava. Jalkautuvan työn merkitys on korostunut maaseutualueilla, joissa perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelua tarjoavaan kivijalkatoimipisteeseen suuntautuva yhdensuuntainen matka voi helposti olla useita kymmeniä kilometrejä. Julkisten liikenneyhteyksien varassa olevien nuorten hoitoon pääsy olisi haastavaa, ellei jopa mahdotonta ja sitoisi huomattavan suuren määrän aikaa niin huoltajalta kuin nuoreltakin. Hyvän palautteen ydinasioita ovat kuitenkin olleet nopea palveluun pääsy ja palveluun ohjautumisen sujuvuus.  

Myös opiskeluhuollon toimijoiden palaute on ollut rohkaisevaa, sillä suuri osa kyselyihin vastanneista on kokenut oman työmääränsä keventyneen työmallimme pilotoinnin myötä. Keventymisen seurauksena opiskeluhuollon resurssi on voinut suuntautua jälleen enenevissä määrin ennaltaehkäisevään ja lakisääteiseenkin työhön. Sairaanhoitajan työpanos myös konsultatiivisena toimijana on otettu hyvin vastaan ja todettu tarpeelliseksi. Tiiviin yhteistyön ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus on osoittautunut merkitykselliseksi niin nuoren, sairaanhoitajan kuin opiskeluhuollon kannalta.

Mittaritiedon valossa työ näyttäytyy myös vaikuttavalta, sillä hoitojakson jälkeen 13 % nuorista todettiin jatkohoitoa tarvitsevina ja erityistason sairaanhoidon tutkimuksen ja hoidollisen palvelun piiriin ohjautui alle 5 % nuorista. Tosin tuoreimmissa tiedoissa nämä luvut eivät ihan näin edulliset enää ole. Syitä tähän pohditaan yhdessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen edustajien kanssa. Palveluumme nuoret ovat päässeet pääsääntöisesti 14 vuorokauden kuluessa ja jatkossa tavoite on vastata hoidon tarpeeseen noin seitsemän (7) vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.  

Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia eli painopiste raskaista erityistason palveluista on siirtynyt nuoren toimintaympäristöön asiakaslähtöisen mallin mukaisesti niillä kouluilla joilla työskentelemme, nuoret ovat saaneet oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua ja yhteistyötä on tiivistetty eri palvelutuotannon toimijoiden välillä. Osa aiemman hankekauden pilottiyläkouluista on mukana myös meneillään olevalla hankekaudella.  Näille kouluille kohdentuu myös tutkimushanke, jossa jalkautuvan työmallin vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksen keinoin vuosina 2024–2025.  
 

Tehdään yhdessä

Jalkautuvaa hoitotyön mallia on toteutettu koillisella ja läntisellä alueella jo aiemmin, joten henkseleitä emme uuden toimintamallin idean nimiin ottamisen puolesta ole paukuttelemassa. Näissä perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita toteuttavissa yksiköissä kehittämistyömme panosta onkin päästy hyödyntämään yhteisesti havaituissa, alueellisissa kehittämisen kohteissa. Toimintaamme ohjaa suunnitelmallisuus, jonka avulla uudenlainen yhteistyö työntekijöiden välillä on lisääntynyt ja tukea on ollut tarjolla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. 

Silkkaa onnistumisten siivittämää silkkiä työmme ja matkamme eivät ole toki ole olleet. Yhteisen ajan järjestäminen yhdessä kaikkien sidosryhmiemme toimijoiden kanssa on osoittautunut välillä enemmän, välillä vähemmän haastavaksi. Sinnikkyyttä on tarvittu puolin ja toisin. Uuden oppiminen on ollut välttämätöntä myös meille jalkautuville sairaanhoitajille. Oppilaitokset työympäristöinä ovat kovin erilaisia, mihin olimme ennen hanketyöhön siirtymistä tottuneet. Tämä onkin edellyttänyt uusien työkenttien haltuunottoa ja uusien asioiden (jopa sanaston) sisäistämistä. Lähimmillä yhteistyökumppaneillamme on ollut suuri merkitys siinä, kuinka olemme tässä onnistuneet, sillä tätä työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja molemminpuolista tuttuutta sekä mielenkiintoa toisen tekemää työtä kohtaan.  
 

Jatkoa ajatellen

Vaalimisen arvoisista asioista haluamme nostaa esille havaintomme yhteistyön lisäämisen tarpeesta ja merkityksen tiedostamisesta hoidon porrastuksen kaikkien tasojen välillä. Lisäksi kannustamme lämpimästi jalkautuvan työmallin käyttöönottoa kaikilla alueilla oleellisena osana oppilaitosyhteistyön muodostamista. Vakiintuneiden konsultaatiokäytänteidenkin puolesta liputamme osana kaikkien ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämistä. 

Hankkeilla on, ja kuuluukin olla, alku ja loppu. Mallinnetut, vaikuttaviksi todetut vakiintuneet käytänteet eivät hankkeen päättyessä vuonna 2025 kuitenkaan ole katoamassa mihinkään metadatan mustaan aukkoon, vaan päätyvät pysyviksi käytännöiksi hyvinvointialueelle yhteisten nuortemme hyväksi.

Terveisin,  

Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat  

Pia Hakkarainen, Rautalammin yläkoulu & lukio, Karttulan yläkoulu ja Vesannon lukio 
Niina Heiskanen, Maaninkajärven yläkoulu ja IngmanEdu 
Anni Orovuo, Nilsiän yläkoulu & lukio ja Sakky Siilinjärvi

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).  
 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: KYSin lastenneurologian yksikössä moniammatillista osaamista ja perheen tukea

Maaliskuinen TET-aamupäiväni kului Kysin lastenneurologian yksikössä, jossa tehdään tärkeää moniammatillista työtä lasten neurologisten kehityshäiriöiden tiimoilla ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. Lastenneurologian ylilääkäri Jarkko Kirjavainen ja muu henkilöstö ottivat minut vastaan innostuneina ja käyntiini hyvin valmistautuneina. Paikalla oli yli kaksikymmentä lastenneurologian työntekijää.



Heti alussa puheterapeutti Paula Mielo kävi hyväntuulisesti ja selkeästi läpi, miten päivä etenee, ja ihan kuvien avulla, että varmasti ymmärrän. Niin kuulemma on tapana tehdä lapsille, joille tänne tulo voi olla hyvin jännittävä hetki. Minulle kerrottiin, että minun ei tarvitse kaikkea muistaa, vaan täällä aikuiset kertovat mitä tapahtuu. Taisihan se tosiaan helpottaa vähän omaakin jännitystäni.

Minulle esiteltiin erityistyöntekijöiden toimintaa, ja aika vaikuttavalta se tuntuikin. Lastenneurologian yksikkö vastaa yliopistosairaalatasoista hoitoa vaativien lastenneurologisten sairauksien hoidosta koko Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tämä perhekeskeinen yksikkö vastaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella erityisesti kehitys- ja kuntoutusseurannasta niiden lasten osalta, joilla on laaja-alaisia kehityksellisiä haasteita, kuten CP- tai kehitysvamma.

Sain kuulla, että yksikkö toimii KYS:n epilepsiakeskuksen osana, ja sen erikoisosaamista on vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito. Yksikössä tehdään myös kliinistä lääketutkimusta epilepsian ja migreenin osalta sekä tutkijalähtöisiä tutkimuksia ja laajaa erikoisalayhteistyötä, myös lääkärien perusopetusta.

Ymmärsin kuunnellessani, että tässäkin yksikössä on paljon erikoisosaamista ja henkilökunnassa oli hyvin erilaisia työnkuvia. Minulle kerrottiin, että työtä tehdään laajalla alueella ja monissa verkostoissa, ja täällä olisi hyvät valmiudet kehittämistyölle.

Työssä tarvitaan osaamisen lisäksi tunteiden huomioimista

Kierrellessäni aamupäivän aikana yksikön poliklinikalla ja vastaanotoissa, ja tavatessa myös perheitä, vaikutuin yhä enemmän. Kyllä täällä tehdään tärkeää työtä ja vanhempien kanssa on tärkeää muistaa sensitiivisyys, herkkyyttä huomioida myös tunteita.

Kun vanhemmat tulevat tänne ensimmäisen kerran lapsensa kanssa, heillä on tästä iso huoli, ja kuten minulle kerrottiin, perheille se on useinkin kriisitilanne. Perheitä onkin ohjattu ihan alkuvaiheessa tarvittaessa myös Kuopion kriisikeskuksen asiakkaiksi, jossa he saavat tukea uuden tilanteensa käsittelyyn.

Seuraavaksi pääsin itsekin arviointiin, kun toimintaterapeutti Tarja Rissanen testasi neurologisia kykyjäni. Minulta testattiin esimerkiksi tasapainoa ja esineiden muotojen tunnistamista kädellä, jotka läpäisin ongelmitta. Hyvä tulos piristi omaakin mieltäni. Voin kyllä tunnustaa, että esineiden muotojen tunnistaminen oli pari kertaa yllättävän hankalaa pelkästään kädellä, ilman näköaistia.

Herkistymistä aidoissa asiakastilanteissa

Pääsin seuraamaan aamupäiväni aikana vastasyntyneen epilepsiakohtauksien vuoksi sairaalahoitoa vaativan vauvan tutkimusta sekä lääkäriopiskelijoiden opetustilannetta syli-ikäisen lapsen tutkimuksessa.

Kyllä se herkisti mielen, kun hyvin pientä lasta tutkittiin. Vauvaa tutkiva lääkäri huomioi mielestäni oikein hyvin tilanteen, ja kertoi aina, mitä milloinkin tutki ja mitä hän arvioi vauvan tilanteesta. Saatiin vähän hymyä vauvan äidinkin huulille, kun lääkäri kertoi lopuksi yhteenvetoa tutkimuksensa tuloksista. Siinä kysyttiinkin myös äidin jaksamisesta, mikä on tärkeä myös muistaa.

Syli-ikäinen lapsi oli hyväntuulinen, mutta taisi vähän säikähtää, kun iso porukka tuppasi yhtäkkiä huoneeseen. Itku rauhoittui pian äidin sylissä. Piipahdimme seuraamassa myös kouluikäisen lapsen käyntiä lastenneurologialla migreenin takia. Potilas osallistui kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan erään migreenilääkkeen tehoa migreenin estohoitona. Lääke oli auttanut migreenin hoidossa ja potilaalla oli nyt fiilis korkealla, kun hän pääsee pian Liverpooliin jalkapallo-otteluun.

Aivosähkötoiminnan seurantaa

Kävimme myös kliinisen neurofysiologian yksikön Video-EEG-tutkimusyksikössä, jossa lapsipotilas oli useamman vuorokauden tutkimuksessa. Tutkimuksessa rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa ja samalla kuvataan lasta videolle. Tutkimushuoneessa on useampi monitori, joiden äärellä aina henkilöstö valvoo seuraamassa tilannetta, kuten nytkin. 

Video-EEG yksikköön tulee aikuispotilaita laajalta alueelta koko Suomesta ja lapsipotilaita Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Yksikkö toimii myös keskeisenä osana epilepsiakeskusta.

Sitten olikin aika jo siirtyä normityöarkeen. Koko TET-aamupäiväni oli hyvin valaiseva ja samalla myös mieltä herkistävä, kun ajattelen ison asian äärellä olevia perheitä pienen lapsensa kanssa. On hienoa, että tietoisuuteni on lisääntynyt näiden TET-käyntien myötä. Kun sitten asioita tuodaan eteen päätöselimissä, niin on jo toinen silmä auki, mitä täällä tapahtuu.

Asiakastilanteisiin, joihin pääsin osallistumaan, oli asiakkailta kysytty lupa jo etukäteen. Olin noissa tilanteissa kuitenkin enemmän kuuntelijana ja kokemuksen omaksujana, ja annoin tilaa hoitohenkilöstön ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Esteellisyys hyvinvointialueilla puhuttaa

Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, voivatko useassa päättävässä elimessä, kuten esimerkiksi sekä kunnanhallituksessa että hyvinvointialueen aluehallituksessa istuvat luottamushenkilöt osallistua päätöksentekoon silloin, kun aluehallituksessa päätetään palveluverkosta. Asia on ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueet tekevät säästöpaineiden alla päätöksiä siitä, missä sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarjotaan.

Kunnanhallituksen jäsenen tulee lähtökohtaisesti ajaa kunnan etua ja hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenen koko hyvinvointialueen etua. Kyse on siitä, voivatko nämä edut joutua ristiriitaan, jos sama luottamushenkilö istuu useammalla pallilla. Jos eturistiriita syntyy, luottamushenkilö on esteellinen päätöksenteossa.

Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen

Esteellisyyssäädöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa päätöksentekoon, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan kumota.

Hyvinvointialueyhtiö Hyvil onkin suositellut, että jos kunnan luottamushenkilö on jäsenenä hyvinvointialueen lautakunnassa tai aluehallituksessa, hänen tulisi jättäytyä pois hyvinvointialueen päätöksenteosta silloin, kun siellä käsitellään hänen oman kuntansa asioita. Tämän näkemyksen mukaan eturistiriita voi syntyä esimerkiksi siitä, että hyvinvointialueen näkökulmasta jonkin palvelupisteen lakkauttaminen voi olla tarkoituksenmukaista, vaikka se olisikin kunnan edun vastaista.

Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaisen mukaan (Helsingin Sanomat 9.3.2024) kunnan edun määritteleminen ei ole välttämättä yksinkertaista. Hänen mukaansa kaikki kuntapäättäjät voitaisiin nähdä esteellisinä tämän tyyppisissä asioissa. Jos jonkun kunnan palveluverkkoa karsitaan, voidaan se nähdä niiden kuntien hyötynä, joiden palveluita ei karsita. Hänen mielestään juridista jääviyttä ei synny tällaisissa tilanteissa, jossa päättäjällä on kaksoisrooli.

Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen. Päättäjien tulee ottaa huomioon mahdolliset eturistiriidat ja sen tuomat jääviydet, mutta samalla on huomioitava poliittiset oikeudet ja osallistumisoikeudet. Voikin Hyvil Oy:n toimitusjohtajan Sami Uotisen tavoin kysyä (Helsingin Sanomat 10.3.2024), onko päättäjien kaksoisroolin aiheuttama uusi tilanne osattu ennakoida riittävästi hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä. Hänen mielestään olisikin hyvä tarkastella, onko lainsäädäntö tältä osin ajan tasalla, ja ottaako se tämän uuden tilanteen riittävällä tavalla huomioon.

Hannu Tsupari
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua

Tästä vierailusta olisi saanut hyvinkin raflaavan otsikon, kuten: "viinaa ja väriaineita patologialla tai Kysin CSI-osaston toiminta on näkymätön, mutta ratkaisevan tärkeä. Mutta oikeasti vierailulla kävi ilmi, että patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua.

Satuin TET-vierailulle päivänä, jolloin lähes koko patologian yksikkö oli kokoontunut paikalle viettämään kollegansa läksiäisiä, jonka vuoksi saimmekin oikein kunnon kakkukahvit!

Heti kättelyssä minulle esitettiin kysymys: ”Mitä tulee mieleen sanasta patologia tai patologi?” Näin leikkisästi vastasin alkuun, että CSI, kaikki jännittävä ja vaikeat tapaukset TV-sarjoissa ratkotaan patologian avulla.

Tämä TET-harjoittelu olikin varsin intensiivinen kurssi patologian saloihin tutustuessa. Minulle oli räätälöity oma perehdytyssuunnitelma, jossa pääsin tutustumaan jokaiseen työvaiheeseen siitä hetkestä, kun näyte vastaanotetaan ja lopuksi skannataan järjestelmään. Tämä oli ikään kuin koko prosessin läpikäyminen pikakelauksella. Oikeastihan jokaiseen työvaiheeseen tarvitaan enemmän aikaa.

Reilun kahden tunnin aikana pääsin tositoimiin ja sain ihan kädet savessa tehdä eri työvaiheisiin kuuluvia tehtäviä, joiden kautta ymmärrys työtä kohtaan tuli selkeästi esille.

Ja kuinka monta tarkkuutta vaativaa yksityiskohtaista työtehtävää tähänkin kokonaisuuteen kuuluu -ei sitä aina osaa ajatellakaan. Ja kuinka tärkeää potilaan kannalta onkaan, että jokainen näistä yksityiskohdista onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. On meillä täälläkin sellaista erityisosaamista, josta voi syystäkin olla ylpeä.

Tiimityön tärkeys ja luottamus kollegaan oli käsinkosketeltavaa. Kaikkia tiimissä tarvitaan, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen. Patologian osasto on saanut opiskelijoiltakin tunnustusta.

Patologian osastolla työskennellään sulassa sovussa 1800-luvun keksintöjen keinoin ja nykypäivän digimaailman kanssa. Molemmat ovat yhtä tärkeitä. Olemme jo osittain digipatologian maailmassa, mutta tulevaisuudessa digitaalisuus tulee lisääntymään täälläkin. Se on mahdollisuus, joka paitsi nopeuttaa työtä, mutta myös mahdollistaa työskentelyn yhteistyössä vaikkapa helsinkiläisen kollegan kanssa.

Kaikkein tärkeintä näissä kohtaamisissa on henkilöstön kuuleminen, toisiimme ja toistemme työhön tutustuminen.

TET-harjoittelusta sain hyväksytty-merkinnän. Ja kiitos luottamuksesta, että sain osallistua tarkkuutta vaativiin työtehtäviin.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Nyt on aika vaikuttaa palvelujärjestelmän uudistamiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Uudistus koskettaa kaikkia pohjoissavolaisia ja herättää paljon keskustelua. Tätä me toivommekin – nyt on aika tuoda omat näkemykset ja ideat esiin ja vaikuttaa siihen, miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto tulevaisuudessa näyttää.
 
Uudistuksen valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelun eri vaiheista on kerrottu alueen kunnille ja muille yhteistyökumppaneille avoimesti.

Hyvinvointialueen aluehallitus käynnisti uudistamistyön viime syyskuussa. Työ on edennyt sovitun suunnitelman mukaisesti. Ensin viranhaltijat valmistelivat uudistusluonnokset työryhmissä. Nämä luonnokset julkaistiin helmikuun lopussa. Tämän jälkeen alkoi valmistelun yksi tärkeimmistä vaiheista: keskustelu alueen asukkaiden, hyvinvointialueen henkilöstön, kuntien edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Alueemme asukkaita, henkilöstöämme ja eri sidosryhmiä kuullaan laajojen kyselyjen avulla maaliskuusta lähtien. Kevään mittaan järjestetään alueellisia asukas- ja henkilöstötilaisuuksia. Myös hyvinvointialueen eri lautakunnat, jaostot ja vaikuttamistoimielimet antavat lausuntonsa luonnoksista kevään aikana.
 
Näiden kuulemisten, kyselyjen ja muiden osallistamisen tapojen avulla pystymme arvioimaan entistäkin syvemmin uudistuksen vaikutuksia ja riskejä.  Kevään aikana valmistelutyöryhmät tekevätkin tiukasti töitä ja analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä muokkaavat, täydentävät ja korjaavat luonnoksia.

Asukkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden, kuntien ja muiden sidosryhmien osallistaminen on tärkeä osa vaikutusten arviointia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa on arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia alueen asukkaisiin ja huomioon otettiin mm. palveluiden saavutettavuus, kustannukset, henkilöstön riittävyys ja investointitarpeet. Lisäksi valmistelussa tarkasteltiin esimerkiksi työssäkäyntialueita, julkista liikennettä, tulevaisuuden väestörakennetta ja siihen liittyvää palvelutarvetta, asiakas- ja suoritemääriä, huoltosuhdetta, henkilöstön riittävyyttä ja hyvinvointieroja. Samalla meidän täytyy varmistaa henkilöstön riittävyys eri palveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa ja täyttää talouden tasapainottamisvelvollisuudet.

Vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä kesken ja myös tämä on osa ennalta sovittua suunnitelmaa. Nyt käynnissä oleva asukkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden, kuntien ja muiden sidosryhmien osallistaminen onkin tärkeä osa vaikutusten arviointia, myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti. Kevään aikana käymme varmasti useita vaikeita keskusteluja, mutta nekin ovat tärkeä osa meidän yhteistä tavoitettamme: varmistaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleville sukupolville.

Valmistelumateriaali on avoimesti kaikkien saatavilla

Olemme koonneet palvelujärjestelmän uudistamisesta tietoa verkkosivuillemme: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän uudistus. Sivuilta löytyy esimerkiksi toimielinkäsittelyn aikataulu ja valmistelun laajat taustamateriaalit. Päivitämme ja täydennämme materiaaleja sitä mukaa, kun valmistelu etenee.

Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6.2024. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta.

Nyt siis on rakentavien ehdotusten aika, ja sinä pääset vaikuttamaan monin eri tavoin. Tule mukaan keskusteluun!

Jussi Lampi
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtaja

Teksti on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 10.3.2024.
 

Puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen palveluissa suunta kohti 2030-lukua

Hyvät asukkaat, yhteistyökumppanit ja luottamushenkilöt! 

Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkistanut ensimmäiset luonnokset suunnitelmista, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan kohti 2030-lukua. Viranhaltijoiden tekemä pohjatyö avautuu nyt hyvinvointialueen asukkaiden, henkilöstön, luottamushenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.

Luonnokset käsittelevät hyvinvointialueen järjestämiä terveydenhuollon, aikuisten sosiaalihuollon ja ikäihmisten palveluita. Perhe- ja vammaispalveluiden osalta suunnitelmat täsmentyvät keväällä ja KYSin osalta ensi syksynä. 

Miksi muutoksia jo nyt suunnitellaan, vaikka hyvinvointialue on vasta päässyt alkuun? 

• Väestö ja sen tarpeet muuttuvat. Kymmenen seuraavan vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden pohjoissavolaisten määrä kasvaa nykyisestä enemmän kuin puolitoistakertaiseksi. Jotta voisimme varmistaa ikääntyvien ja muiden eniten apua tarvitsevien hyvän hoidon ja hoivan, meidän on löydettävä nykyistä tehokkaampia tapoja toimia. 
• Nuorten ikäluokat pienenevät, eikä sosiaali- ja terveydenhuollosta eläkkeelle jäävien tilalle löydy riittävästi uusia työntekijöitä. Jo nyt pula henkilöstöstä on pakottanut sulkemaan väliaikaisesti vastaanottoja, osastoja ja leikkaussaleja eri puolilla maakuntaa. 
  Jatkossa ihmisten työ on kohdistettava entistä tarkemmin sellaisiin tehtäviin, jotka vain ihminen voi hoitaa. Samaan aikaan yhä useammat palvelut voidaan toteuttaa nopeasti ja vaivattomasti digitaalisten ratkaisujen avulla.
• Julkisen talouden kriisi heijastuu suoraan hyvinvointialueiden toimintaan. Niille valtion budjetista ohjattu rahoitus ei riitä palveluiden tuottamiseen samalla mallilla, joka rakentui 1900-luvulla vanhan, hajanaisen järjestelmän tarpeisiin. Siksi tarvitsemme välttämättä uusia ratkaisuja.

Etsitään yhdessä parhaita vaihtoehtoja

Hyvinvointialueen palveluiden uudistaminen kuuluu kevään tärkeisiin puheenaiheisiin, eikä syyttä. Linjauksilla, joita aluevaltuusto ensi kesäkuussa tekee, on kauaskantoisia vaikutuksia.

Heti suunnitelmien julkistamisen jälkeen saamamme kommentit keskittyvät ensisijaisesti toimipisteiden verkostoon. Varsinkin terveydenhuollon palvelut on totuttu liittämään nykyisten terveysasemien seiniin, aukioloaikoihin ja tuttuihin työntekijöihin. Ajatus muutoksista herättää ymmärrettävästi huolta.

Toimipisteet ovat tärkeitä, mutta huomattava osa hyvinvointialueen toiminnasta tapahtuu jo nyt niiden ulkopuolella. Tulevaisuudessa entistäkin suurempi osa palveluista irtoaa kiinteistä kivijaloista. Lähipalvelut saavat uusia muotoja.

Kotisairaala, kotikuntoutus ja kotihoito sekä joustavat, ympärivuorokautiset etäpalvelut tekevät omasta kodista terveyden ja hyvinvoinnin perusyksikön. Tavoitteena on myös vahva ja jatkuva valinnanvapaus, niin että palveluita voisi käyttää siellä, missä kunkin asiakkaan kannalta sopivin paikka sijaitsee.

Uudistuksilla on vaikutuksia muun muassa hyvinvointialueen ja kuntien välisiin vuokrasopimuksiin. Tulevaisuutta rakennetaankin yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Muutoksen pyörteessä voi silti mennä hetki ennen kuin saamme kaikkien toimijoiden kompassit näyttämään samaan suuntaan.

Sitä ennen on aika keskustella, tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja kommentoida niitä. Mitään ei ole lyöty ennakolta lukkoon. Kaikki rohkeat avaukset ovat tervetulleita. Tarvitsemme niitä, jotta käytössä olevilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman paljon hyvää, ja toiminnan painopiste kyetään suuntaamaan sinne, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat.

Valoisaa kevättalvea toivottaen,

Riitta Raatikainen
Aluehallituksen puheenjohtaja
riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Eteläisen alueen lastensuojelu Varkaudessa vaalii yhteisöllisyyttä - vaikka neulomalla

TET-päivä suuntautui eteläisempään osaan hyvinvointialuettamme, Hyvinvointikeskus Aaltoon Varkauteen. Heti aamusta täällä oli vastaanottamassa iloinen Auli Pääkkönen-Ervelius, johtava sosiaalityöntekijä.

Päivän teema keskittyi eteläisen alueen lastensuojelun sosiaalityön- ja ohjaukseen palveluihin ja sen henkilöstön tutustumiseen. Esittäytymisen ja kahvien lomassa katsottiin pikaisesti tilat, joissa henkilöstö työskentelee lähityössään. Hienot ja uudehkot tilat heillä onkin!

Työyhteisössä oli juuri samana aamuna aloittanut uusi tekijäkin. Pientä naurua aiheuttikin se, että ehkä ihan jokaisen työntekijän ensimmäisenä työpäivänä ei ole ”Markon TET” -vierailua.

Apua vaikeissa tilanteissa

Päivä rakentui prosesseihin tutustumisen ympärille, aitojen tilanteiden kautta kerrottuna. On hienoa kuulla, kuinka olemme voineet auttaa vaikeissa tilanteissa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Työyhteisöstä kuvastui heidän vilpitön halunsa auttaa. Joku sanoikin, että työ on kutsumustyötä ja sitä tehdään sydämellä.

Hyvä ja toisiaan tukeva työyhteisö tuntui täälläkin olevan kantava voima myös työssä jaksamiseen. Tässä työyhteisössä työntekijät neulovat, ja elleivät ole aiemmin neuloneet, aloittavat sen jossain kohtaa. Porukalla pohdittiin myös tämän vaativan työn veto- ja pitovoimaa. Joku muistikin viime vuoden puolella aloitetut työniloa-tunnit, jotka saivat kiitosta.

Lastensuojelun tilastot kertoivat omaa tarinaansa. Paljon käytiinkin keskustelua, mitä tilastot kertovat.

Pienen lapsen roolissa

Osallistuminen systeemisen työskentelymenetelmän (SYTY) viikkokokoukseen oli mielenkiintoinen. Tässä käsiteltiin asiakas casea. Lyhyesti kuvattuna työskentelyä johtaa tapauksen kohdalla työskentelevät sosiaalityöntekijät ja muita paikallaolijoita osallistetaan työskentelyyn roolittamalla heidät casen mukaisiin rooleihin. Tässä kohtaa olin pienen lapsen roolissa ja pohdin tilannetta hänen näkökulmastaan.

Oli ilo huomata, että tännekin olin tervetullut. Kerroinkin, että tarkoitukseni on tutustua erilaisiin töihin alueellamme ja samalla kuunnella henkilöstöä. Haluan aidosti kuunnella ja olla läsnä näissä TET-päivissä. Teen samalla näkyväksi esimerkiksi tämän blogin myötä sitä työtä, mitä kukin teemme eri puolilla hyvinvointialuetta. Vaikka elämmekin hieman niukkuuden aikaa, niin olen huomannut tulevaisuuden kuvan kirkastuvan pikkuhiljaa.

Päivä Varkaudessa oli hieno! Varmasi tulevatkin TET-päivät tulevat antamaan paljon.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Puheenjohtajan blogi: 2024 – käynnistymisestä kehittämiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen toimintavuosi on alkamassa. Tammikuussa 2023 jännitimme, onnistuuko turvallinen siirtymä ja toimivatko tekniset järjestelmät. Löytyykö tieto muutoksista nopeasti, helposti ja selkeästi? Saako jokainen asiakas tarvitsemansa palvelut, työntekijät palkkansa ja sopimuskumppanit maksunsa – oikein ja ajallaan. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen yhdistyi osia 19 kunnan ja neljän kuntayhtymän aiemmista toiminnoista. Mukaan ladattiin yhtä monta tapaa toimia ja järjestää lähes 12 700 vakituisen työntekijän ja tuhannen tuuraajan arki. Lisämaustetta tihkui tuhansista erilaisista sopimuksista, jotka siirtyivät yhdessä yössä uuden organisaation vastuulle. 

Vaikka turvallinen siirtymä onnistui, kaikesta ei selvitty kompastelematta. Jälkeenpäin voi vain ihmetellä, miten kärsivällisesti henkilöstö ratkoi muutosvaiheen ongelmia, ja miten joustavasti ja vastuuta kantaen työntekijät suhtautuivat yllättäviin haasteisiin. Ammattitaito ja toisten kunnioittaminen auttoivat tuolloin ja auttavat edelleen toimimaan asiakkaiden parhaaksi silloinkin, kun ympärillä kuohuu ja kohisee. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Käynnistymisen aika on nyt takana, mutta hyvinvointialue on yhä alussa. Vuosi 2024 avaa mahdollisuudet toiminnan merkittävään kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä, sillä valtion myöntämä rahoitus ei mitenkään riitä entisillä malleilla jatkamiseen.  

Myös työvoimapula pakottaa muutoksiin. Ongelma on todellinen ja vakava. Väestöennusteet vahvistavat, että tulevaisuudessa henkilöstön saatavuus ei parane vaan vaikeutuu. Jotta vähemmillä käsillä saataisiin enemmän aikaan, tarvitsemme sekä uutta tekniikkaa että tehtävien järkeistämistä. 

Valtiovarainministeriö edellyttää hyvinvointialueilta nopeita ratkaisuja. Monet alueet päättivätkin jo viime vuoden puolella karsia toimintojaan ja keskittää niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 

Pohjois-Savossa palveluiden järjestämistä selvitetään parhaillaan. Asiakkaiden tarpeet on sovitettava yhteen realististen mahdollisuuksien kanssa. Kun vaihtoehdot hahmottuvat, ne avataan kaikkien kommentoitaviksi ennen lopullisia päätöksiä. 

* 

Hyvinvointialue selviää edessä olevista haasteista vain hyvien kumppaneiden ja yhteisen tahdon voimalla. Yritykset ja järjestöt ovat tulevaisuuden palveluverkoston avaintoimijoita. Kuntien kanssa rakentuvassa yhteistyössä korostuvat ihmisten aktiivisuuden ja omatoimisuuden tukeminen. Mitä paremmin Pohjois-Savon asukkaat pärjäävät, sitä paremmin koko alue menestyy. 

Vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Tuskin kukaan haluaa ympärilleen taantuvaa tai joten kuten kituuttavaa kotiseutua. Tarvitsemme vahvan, eteenpäin katsovan maakunnan, jossa ihmiset tietävät saavansa apua silloin kun sitä tarvitaan. 

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita olivat kustannusten nousun hillintä ja peruspalveluiden vahvistaminen. Säästö- ja aikataulupaineiden myllytyksessä jälkimmäinen tavoite on jatkuvasti vaarassa luiskahtaa sivuun. Usein tarvittavien peruspalveluiden saatavuus kytkeytyy kuitenkin tiiviisti ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ellei niistä huolehdita riittävällä tarmolla, kustannuksia ei saada ikinä kuriin. 

* 

Tämän vuosikymmenen loppu tuskin vielä lupaa kaikkien sote-toiveiden täyttymistä. Talouden ankarat vuodet jatkuvat. Hyvinvointialueen on otettava käyttöön kekseliäitä menetelmiä, joiden avulla yhteisin verovaroin maksetusta toiminnasta tulee nykyistä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja vaikuttavampaa. 

Alku näyttää lupaavalta. Päättäjät ymmärtävät vastuunsa, ja viime vuoden lopulla henkilöstö nosti esiin valtavan määrän keinoja kustannusten säästämiseksi. Silti kannattaa muistaa, että edes tekoäly ei tee muutoksia puolestamme. Niistä on suoriuduttava itse – ja yhdessä. 

Tulevaisuus rakentuu valinnoista, joita teemme tänä päivänä ja tänä vuonna. Mikä on olennaista, jotta voimme jatkossakin turvata kaikille Pohjois-Savon asukkaille heidän tarvitsemansa, riittävät ja oikeat palvelut?  Meidän on uskallettava satsata siihen, mitä pidämme arvokkaimpana. Samalla tarvitsemme rohkeutta luopua asioista, jotka tuottavat ihmisille vähiten hyötyä. 

* 

Hyvinvointialue ei ole hallintohimmeli eikä hyväosaisten hillotolppa. Se on, ja sen pitää olla, kaikkien pohjoissavolaisten yhteinen, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tuottava organisaatio. Se ei saa keskittyä itseensä vaan ihmisten auttamiseen. Jos muistamme tämän joka päivä, olemme jo askeleen lähempänä hyvää huomista. 

Riitta Raatikainen
aluehallituksen puheenjohtaja
riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Hyvää yhteishenkeä, teknologiaa ja toimivia tiloja KYSin kahdella osastolla

Sisätautien ja keuhkosairauksien osastolla vastaanottamassa oli apulaisosastonhoitaja Raimo Liimatainen. Pikaisesti hän kertoi osastojen kokoonpanosta ja omasta taustastaan. On aina erityisen mielenkiintoista rupatella ihmisten kanssa ja kysellä vähän, että millainen elämänpolku on tähän työhön kuljettanut.

Seuraavaksi oltiinkin jo menossa tutustumaan hoitajan aamurutiineihin ja lääkkeenjakoon. Sairaanhoitaja Eero Vuorenmies esitteli älylääkekärrin toimintaa samalla, kun kiersimme potilashuoneissa.

Teknologia on rantautunut tännekin, ei vaikeuttaakseen vaan helpottaakseen työtä. Älylääkekärrit myös lisäävät potilasturvallisuutta, näin kerrottiin.

Vauhdikasta on, lääkkeiden jaon jälkeen alkoi osaston päivittäisen johtamisen palaveri, jossa koko yksikön henkilökunta oli paikalla. Palaverin alkuun sanailinkin, että yleinen ymmärrys on, että sote- ja pela-ala on kriisissä, vapaassa pudotuksessa ja kaikki on menossa päin prinkkalaa. Mutta eiköhän tässä nyt ole jo hieman rauhoittumaan päin. Vastaava lääkäri Purokiven Minna antoi hyvän katsauksen osaston korkeista kuormitusluvuista, jotka selittävät henkilöstön kuormittumista. Monista haasteista huolimatta vaativa erikoisalat ylittävä osaaminen on myös merkittävä vahvuus.

Kandeja ja konkareita

Lääkärinkierrollekin pääsin mukaan, kahden kandin ja Pulkkisen Arton kanssa. Olipa siinä perässä kestämistä, kun mentiin potilaan luota seuraavan luo. Kokeneiden lääkäreiden ammatillinen anti erikoistuville lääkäreille tuen ja kehittymisen näkökulmasta on aivan kriittinen  tekijä. Arto on kokeneena konkarina kaiken nähnyt ja rupateltiin lääkärin työn murroksista teknologian kehittyessä. Itse arvioin potilaan kokemuksen olevan selvästi parempi, kun kirjaukset tehdään keskustellen potilaan huoneessa.

Aamupäivää kuvaa parhaiten kolme sanaa: yhteishenki, teknologia ja toimivat työskentelytilat

Erikoisalojen moninaisuus haastaa 

Lounaan jälkeen pääsin tutustumaan plastiikkakirurgian, ihotautien ja aistielintenosastoon. Vastaanottamassa olikin osastonhoitaja Katja Mikkonen porukoineen. Erikoisalojen moninaisuus tuo haasteita, mutta antaa myös tekijöilleen paljon. Potilaat ovat kaiken ikäisiä, mutta yhä useampi potilas on iäkäs ja monisairas. 

Potilaita on viideltä eri erikoisalalta: korva-, nenä- ja kurkkutaudit, silmäsairaudet sekä suu- ja leukakirurgian. Tämä tieto ja paljon muutakin löytyy TET- harjoittelijoille annettavasta erinomaisesta perehdytyskirjeestä. Kiitos Katjalle, Tealle ja Jasminille!

Sain tutustua lähes jokaiseen osaston erikoisalaan jollain tapaa. Kävimme erilaisissa toimenpidehuoneissa, jotka saivat kiitosta henkilökunnalta, farmaseutitkin tapasin työnsä äärellä ja opiskelijoita ohjaamassa. Moniammatillinen työote on vaikuttavaa. Eri alojen ammattilaiset työskentelevät saumattomasti yhdessä ja työilmapiiri on mitä parhain. Lähi- ja sairaanhoitajat, lääkärit, farmaseutit, fysioterapeutit, osastosihteerit ja laitoshuoltajat sekä muidenkin erikoisalojen osaajien kokonaisuus on kyllä vaikuttavaa. Ammattitaitoinen tiimi, hyvä työilmapiiri, modernit työvälineet ja toimivat tilat ovat täälläkin lyömätön yhdistelmä!

Opiskelijoiden suosiossa

Tämäkin osasto kuului olevan opiskelijoiden suosiossa, olisi jopa ylitarjontaa halukkaista, minkä näen positiivisena asiana. Hyvä maine kiirii opiskelijoiden keskuudessa ja sitä kannattaa vaalia.

Mielikuva usean erikoisalan osastosta on monipuolinen. Parhaat jutut luonnollisesti huasteltiin kahvitauolla ja vaihdeltiin kokemuksia eri näkökulmista. Vaikka huolia ja murheitakin on, niin toiveikkuus ja luottamus vakaaseen tulevaisuuteen oli yhteinen näkemys. Aika paljon osaamista on oltava täällä tällä porukalla. Sain iltapäivän hyvinkin kattavan kuvan, millaisia asiakkaita osastolla on.

TET-päivä päättyi Viva Las Vegasiin! Oli huikeaa päästä vielä tapaamaan VieriValvonnan ammattilaisia. Kyllä potilaamme ovat hyvissä ja ammattitaitoisissa käsissä. Sairaalan salaisuuksiin perehtyminen on avannut minulle uudenlaisen näkökulman ja laajentanut tietoisuutta, että miten huikeaa työtä meillä tehdään.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Vaihtuvia tilanteita auttajana ja pelastajana

Marraskuinen TET-päiväni alkoi Turvapalvelukeskuksen aamutoimilla, kun vaihdoin asua virkamiehestä auttajaksi. Päivän ensimmäinen yllätys oli heti oven avauksen jälkeen, kun löysin omia kuviani kiinnitetyn yksikön käytävän seinälle. Testasivat kuulemma huumoria, läpihän se meni. Huumorinkukka se on kaunein kukka!

Perehdyin Turvapalveluitten toimintaan ja kuulin, että siellä autetaan yli 2 000 asiakasta Kuopion ja Siilinjärven alueella, hälytyksiä tulee noin 200 kappaleen vuorokausitahdilla. Päivystäjän vierestä kurkin miten hälytykset keskukseen tulevat. Kaikenlaista tekniikkaa on hälytyspäivystäjien apuna: turvapuhelimia rannekkeineen, ovihälyttimiä, vuodehälyttimiä, sähkölukkoja, etähoivaa tabletin kautta, lääkkeiden jakoon robotteja, tietojärjestelmiä, sovelluksia. Turvapalvelukoordinaattori huolehtii tilauksia ja asennuksia, siinäkin tahti vaikutti varsin rivakalta: vuorokaudesta viikkoon kestää palvelupyynnöstä asennukseen.  

Korvanappiin tieto hälytyksestä

Sitten alkoikin tapahtumaan: sain Virve-korvanappiini hälytyksen ensimmäisestä turva-auttajakäynnistä.  Hyppäsin pelkääjän paikalle lähihoitajan kyytiin työharjoittelun syvään päätyyn. Neljässä paikassa käytiin Kuopion keskustan liepeillä, kodeissa ja palvelukodeissa. Seurasin sujuvasti sivusta, kun Juuso auttoi kaatunutta, auttoi pudonneen kaukosäätimen löytämisessä, rauhoitteli, mittaili, arvioi tilannetta, antoi ohjeita. 

Varsin vaihtelevaa, liikkuvaa, omaa nopeaa harkintakykyä vaativaa tuntui työ olevan kaiken kaikkiaan. Yksikössä hommat tuntuivat sujuvan, kaveria ei jätetä pulaan.  Ja mikä ihan parasta: turvapalveluitten toiminta laajentuu koko hyvinvointialueelle.

Hotellihuoneessa virtuaalipalo

Iltapäiväksi siirryin Pohjois-Savon pelastuslaitokselle jatkamaan TET-päivää. Asun vaihdon kautta riensin ensimmäiseksi sammuttamaan virtuaalisesti paloja hotellihuoneesta, varastosta ja keittiöstä. Digiloikka on otettu tässäkin asiassa. Opin, että VR-alkusammutuslaitteisto on Suomessa otettu ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana pelastuslaitoksena käyttöön Pohjois-Savossa. 

Seuraavaksi perehdyin palotarkastajan työnkuvaan. Pistivät minut tekemään omatoimisen omakotitalon palotarkastuksen. Mielen päällä käväisi, että mitenkähän oman autotallin tavarat onkaan paloturvallisesti sijoitettu ja olinkohan nuohousta muistanut huolehtia. Tämän tehtävärastin päätteeksi minulle ojennettiin yllätyksenä diplomi.

Ryömintää häkkiradalla

Seuraavalla rastilla otettiinkin miehestä mittaa. Sonnustauduin taas uuteen asuun ja selkääni laitettiin paineilmahengityslaitteet. Maskin kautta yritin hengitellä lekaa heilutellen ja häkkiradalla ryömien. Tuli todettua jo etukäteen tietämäni fakta, että ei riitä kuntoni muuta kuin laitteiden jälkihuoltoon. 

Sukellus- ja kemikaalipukujakin oli varastossa rivissä roikkumassa ja kuulin, miten niiden kanssa toimitaan ja harjoitellaan.  Ja ne rivit, varastot, laatikot, siis oikeastaan ihan kaikki tavarat ovat pelastuslaitoksella jämptisti järjestyksessä. Voi pojat, siinä on meillä kaikilla opittavaa! Palomuseossa hengittelin hetken vapautuneemmin ja ihailin siellä varsinkin pienoismallia kaupungin keskustasta.

Tilassa 11 näyttöruutua

Ensihoidon maailmaan minua johdateltiin tutustumalla erikoistilanteiden ERTI-ambulanssiin, ensihoitofillareihin ja alue-ensihoitajan toimintaan. Varustus oli silmiinpistävän monipuolinen, luonnollisesti erinomaisessa järjestyksessä ja erilaisia tilanteita ennakoiva. 

Pääsin mukaan seuraamaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden elvytysharjoitusta, joka alkoi minun maallikkopaineluelvytykselläni. Tätäkin harjoitusta johdettiin digitaalisesti padin kautta. 

Viimeisenä kohteena tämän päivän TET:ssä kävin Itä-Suomen tilannekeskuksessa kuulemassa mitä tapahtuu, kun tulee laajempia hälytyksiä ja miten tilannekuvaa pidetään yllä. Tilannekeskuspäivystäjä pisti minut vielä töihin tekemään vaaratiedotetta. Pää pyörällä laskin, että tilassa oli 11 näyttöruutua. Melkoista tilanteen hallintaa.

TET-päivän pimentyessä iltaan jäin miettimään tämän vilkkaan ja antoisan toimintapäiväni kokemuksia:

• Digitaalisuutta ja tekniikan kehitystä jokaisessa kohtaamassani työtehtävässä ja toimintaympäristössä. 
• Työntekijöiden jatkuvaa auttamis- ja kehittymishalua: harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Käsinkosketeltavaa tiimihenkeä KYSin Teho-osastolla

Olihan se jännittää heti aamusta suunnata teho-osastolle. Ennakkokäsitykset teho-osastosta olivat vahvoja, jopa hieman pelottaviakin.

Aamu alkoikin vauhdikkaasti osaston tilannekuvapalaverilla, jossa käytiin läpi yön tapahtumat ja potilaiden sen hetkiset tilanteet. Palaverissa huokui korkeanluokan ammattimaisuus eikä edellistä valvottua yötä huomannut lainkaan!

Ehdin vaihtaa sairaalavaatteet päälle ja seuraavaksi pääsin mukaan osaston lääkärinkierrolle. Aidossa tilanteessa sain kattavan kuvan siitä, mitä kaikkea sisältyykään lääkärin kiertoon. Moniammatillinen tiimityö tulee esille tässäkin, kun lääkäri antaa ohjeet, joiden mukaan hoitajien on helppo toimia.

Kävimme keskustelua myös koulutus- ja urapolusta tehohoidon lääkäriksi, ammatin ja työn hyvistä puolista sekä haasteista ja siitä kuinka teknologia on kehittynyt ajansaatossa.

Valtava määrä asioita hallussa

Lääkärinkierrolta siirryin tutustumaan tehohoidon hoitajan työhön. Siinä onkin valtava määrä yhtäaikaisesti hallittavia asioita. Täytyy pystyä seuraamaan potilaan tilaa, lääkityksiä, kaikkia laitteita sekä niiden tuottamaa tietoa. Paljon keskusteltiin siitä, kuinka paljon tehohoidon kokonaisuus antaakaan työntekijälle. Tiimihenki huoneissa oli käsinkosketeltava.

Porukalla juteltiin myös siitä paljon puhutusta sote-integraatiosta ja potilaslogistiikasta. Kuinka potilas kulkee polkua teholta osastoille ja sieltä aina omaan kotiin saakka. Tuolla polulla asiakas kohtaa useita hyvinvointialueen ammattilaisia. Polun on toimittava alusta loppuun saakka ja toimiakseen kunnolla, me työntekijät olemme riippuvaisia toinen toistemme työstä. Yksinkertaistetusti kuvattuna, kotihoidon täytyy toimia, jotta teho-osasto voi toimia kunnolla.

Ylilääkärin kahvihetki vei ytimeen

Ylilääkäri Stepanin kahvitteluhetkessä päästiin juttelemaan tämän työn ytimestä. Resurssit, henkilöstön saatavuus, tilojen muunneltavuus, vertailuarvot eri sairaaloiden kesken. Täällä, jos missä, tiedolla johtaminen on arkipäivää!

Huolista huolimatta ja erityisesti huolien vuoksi, oli tärkeää käydä läpi tätä keskeneräistä projektia, jota rakennamme koko ajan parempaan suuntaan.

Kiitos koko teho-osaston huippuammattilaisille, että saimme tulla kylään. Teho-osastomme on erinomaisesti johdettu huippuammattilaisten yksikkö, jonka työstä jokainen voi olla ylpeä.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Läsnäolo vahvasti esillä kaikissa kohtaamisissa Suonenjoella

Toisena TET-päivänä matkani kulki läntiselle alueellemme, Suonenjoelle. Aamupäivän aikana tutustuin mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja iltapäivä puolestaan meni nopeasti tutustuessa vastaanottopalveluihin. Kysymys TET-kierroksessa ei ole siinä, että vain kierrän ja kuljen, vaan tarkoitukseni on tutustua tähän elämään, kuinka tämä kokonaisuus sykkii.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tutustuin muun muassa toimintatapoihin, joita käytetään ihan päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Harjoittelin muun muassa tietoisuustaitoja, joita käytetään taitoryhmien kokoontumisissa.

Kahvipöytäkeskustelut tärkeitä

Iltapäivän puolella siirryin vastaanottopalveluihin. Ehdin tutustua kiireettömään vastaanottoon ja kuntoutukseen. Kaikissa kohtaamisissa läsnäolo oli vahvasti esillä.

Vapaamuotoinen ajatusten vaihto työkavereiden kanssa on tärkeää. Tällainen kahvipöytäkeskustelu antaa mahdollisuuden tuoda esille omia näkemyksiä ilman raja-aitoja. Puhuimme paljon palveluiden järjestämisestä sekä siitä, mitä kaikkea hyvinvointialueen tulo vuoden vaihteessa onkaan tuonut.
Aamupäivällä mukanani TETissä oli myös strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Lampi.

Aitoja kohtaamisia

Sain osallistua myös päihdepalveluihin kuuluvaan korvaushoito-vastaanottoon. Oli ilo nähdä se ammattitaito, jolla asiakas kohdataan täällä. Kiireettömästi ja asiakasta kuunnellen sekä havainnoiden.

Iltapäivän puolella seurasin kiireetöntä vastaanottoa, jossa myös pääsin mukaan seuraamaan pientä operaatiota asiakkaalle. Tutustuin myös kuntoutukseen. Sain tietoa muun muassa siitä, millaisia reittejä asiakkaat tänne ohjautuvat. Pääsinpä osallistumaan myös itse kuntoutukseen.

Olin mukana aidoissa asiakastilanteissa luvan kanssa. Lupa läsnäoloon kysyttiin etukäteen.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Kehitysvammaisten päiväkeskus Purjeessa ja ikääntyneiden palveluyksikössä työtä tehdään lämpimällä sydämellä

Tämä oli ensimmäinen TET-päiväni kierroksella, jossa vierailen eri puolilla Pohjois-Savoa tutustumassa meidän työyksiköidemme toimintaan. Haluan nähdä ja kokea konkreettisesti, millaista työ eri palveluissamme on ja vaihtaa ajatuksia henkilöstömme kanssa. Haluan myös omalta osaltani tuoda näkyväksi sitä arvokasta työtä, jota meillä tehdään.

Ensimmäinen päiväni suuntautui Iisalmeen ja oli erittäin mukava.

Päivä alkoi kehitysvammaisten päiväkeskus Purjeesta. Minua hieman jännitti hyvällä tavalla uusi erilainen työpäivä. Kuulemma tuloani oli myös hieman jännitetty Purjeessa, niin asiakkaat kertoivat, mutta samalla sain myös kuulla, kuinka kovasti minua oli paikalle odotettu.

Opettelin viittomista ja osallistuin levyraatiin

Pääsin vierailemaan Purjeessa päivätoiminnan ryhmissä ja opin vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä, kuten kuvia ja tukiviittomia. Minäkin sain oman viittoman nimelleni. Osallistuin myös luontohetkeen, jumppatuokioon ja levyraatiin ja koin aistihuoneen.
Päivätoiminta on todella monipuolista ja asiakkaat olivat onnellisen ja tyytyväisen oloisia. Sen huomasi jo heti aamusta, kun asiakkaat tulivat päiväkeskukseen ja kävivät moikkaamassa ja haalaamassa työntekijöitä. Tunnelma ja vierailu on lämminhenkinen ja teki minuun suuren vaikutuksen.

Ikääntyneiden palveluyksikön monipuolinen arki

Iltapäivän vietin ikääntyneiden palveluyksikön väen kanssa. Tutustuin Ikäkeskuksen palveluneuvontaan ja ikääntyneiden asiakasohjaukseen. Pääsin keskustelemaan myös palvelutarpeenarvioinnin, omaishoidon palveluohjauksen ja ikääntyneiden palveluiden neuvonnan henkilöstön kassa.

Kuulin, mitä on heidän arkipäivänsä ja millaisten kysymysten kanssa he työssään painivat. Kunnioitan heidän moniosaamistaan ja ammattitaitoaan, asiakkaat kohdataan ja palvellaan kokonaisuutena.

Koskettava kohtaaminen asiakkaan kanssa - jotain yhteistäkin löytyi

Pääsin mukaan myös asiakastapaamiseen, jossa keskusteltiin iäkkään henkilön kanssa hänen kotona pärjäämisestään ja palvelukotipaikan tarpeesta. Se oli koskettavaa. Tällainen on suuri elämän taitekohta ja päätökseen siirtyä omasta kodista palvelukotiin liittyy monia tunteita. Oli hienoa nähdä, kuinka moniammatillinen ryhmämme kohtasi asiakkaan ammattitaidolla ja samaan aikaan lämmöllä. Halusi asiakas jutella minunkin kanssani, ja totesimme, että meillä on sama horoskooppimerkki.

Ihmisten kohtaaminen oli päiväni ykkösjuttu; henkilökunnan ja asiakkaiden kohtaaminen. Työntekijämme ovat todella sitoutuneita työhönsä ja tekevät sitä tunteella ja antaumuksella - suurella sydämellä.

Marko Korhonen
hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi 

Radio Sandels oli aamupäivällä mukana vierailulla Purjeessa. Jos haluat kuulla tunnelmia päivästä, lähetykset ovat kuultavissa:

• Radio Sandels: Marko Korhonen tutustumassa hyvinvointialueen palveluihin 
• Radio Sandels: Marko Korhosen puhelinhaastattelu