Yksinäisyys

Yksinäisyys on yleisempää kuin ajatellaankaan. Jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Sitä voivat aiheuttaa esimerkiksi elämänmuutokset, kuten muutto uudelle paikkakunnalle, muutokset työssä tai opiskelussa, ero tai läheisen menettäminen.

Pitkittyessään yksinäisyys on ahdistava kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä, ja se voi aiheuttaa alakuloa sekä psyykkistä ja fyysistä pahoinvointia. Yksinäisyyden on todettu olevan merkittävä hyvinvointia ja mielenterveyttä heikentävä tekijä, ja se vaikuttaa myös monien fyysisten sairauksien taustalla. On hyvä huomioida, että yksinäisyys ei ole sairaus.

Yksinäisyyttä voi kokea, kun ympärille kaipaisi määrällisesti enemmän ihmisiä (sosiaalinen yksinäisyys). Toisaalta yksinäisyyttä voi kokea, vaikka olisi ihmisten ympäröimänä (emotionaalinen yksinäisyys). Tällöin taustalla voi olla toive siitä, että ihmissuhteet olisivat syvällisempiä ja merkityksellisempiä.

Yksinolo voi olla myös myönteistä ja hektisessä elämäntilanteessa jopa toivottua ja rentouttavaa – valittua ajankäyttöä. Jos kuitenkin tunnistat, että yksinoloon liittyy ikäviä tunteita, on hyvä pysähtyä pohtimaan, voisiko kyse olla yksinäisyydestä. 

Usein yksinäisyyden tunteeseen voi liittyä häpeän tunnetta omasta elämäntilanteesta. Yksinäisyys voi myös salakavalasti ruokkia toivottomuuden tunteita. Tällöin saatetaan helposti ajatella, ettei yksinäisyyteen voida vaikuttaa. Haastavasta tilanteesta huolimatta yksinäisyydestä kannattaa puhua, sillä siihen voi saada apua. 

• Tutustu Yksinäisyyden omahoito-ohjelmaan
• Erilaista toimintaa ja mahdollisuuksia tavata ihmisiä voi löytyä myös Lähellä.fi-palvelun kautta.
• Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hanke tarjoaa maksutonta keskustelutukea yksinäisyyttä kokeville täysi-ikäisille pohjoissavolaisille: Apua yksinäisyyteen | MIELI Kriisikeskus Kuopio
• Valtakunnallista tietoa ja tukea tarjoaa HelsinkiMissio