Uratarinat bannerikuva

alt=

Murupolku

Tieni lääkintävahimestarista filosofian tohtoriksi

Sisäilmastoasiantuntija Paavo Rautiainen
​​​​​​​- tieni lääkintävahtimestarista filosofian tohtoriksi

Työskentelen sisäilmastoasiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöhallinnossa. Sisäilmaongelmat tai työskentely kiinteistöhallinnossa ei ollut mielessäni, kun aloitin työt Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa (KYKS) vuonna 1985.


​​​​​​​Valmistuin Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta lääkintävahtimestari / sairaankuljettajaksi vuonna 1984. Ensimmäinen kesätyöpaikka oli Kuopion pääterveyskeskuksella. Terveyskeskuksella oli paljon vuorotyötä ja varsinkin yövuoroja, koska terveyskeskuksen päivystyksessä oli yöaikaan töissä vain lääkäri ja lääkintävahtimestari. Kesän loppupuolella elokuussa lähdin rauhanturvaajaksi Golanin kukkuloille, arolle ”kojoottikomppaniaan”, lääkintäjoukkoihin.

Varsinainen työura sairaalassa alkoi rauhanturvaajakomennuksen jälkeen vuonna 1985, KYKSn ensiavussa. Siirryin pian sen aikaiseen varahenkilöstöön ja työpisteet vaihtuivat hyvin ahkeraan. Yhden kuukauden olin yövahtimestarina, aikana, jolloin tietokoneet olivat vielä uhkana ajatuksissa ja muun muassa laboratorio lähetteet sekä vastaukset piti toimittaa osastojen ja laboratorion välillä muutaman kerran yössä kaikilta sairaalan osastoilta. Onneksi oli potkulaudat jo silloin apuna osastoja kierrellessä. Viimein tuli pitempiaikainen sijaisuus leikkausosastolle, jonne siirryin ja viran leikkausosastolta sain vuonna 1987. Työ leikkausyksiköissä oli monipuolista, esimerkiksi kipsauksia ja erilaisten tukien rakentamista oli paljon, pienistä lastoista aina aikuisten lantioalaraajakipsauksiin.

Lukio-opinnot jäivät aikoinaan kesken, mutta vuonna 1988 asuntoni sijaitessa iltalukion vieressä, alkoi ajatus lukiosta kiinnostaa. Tosin yhtenä kimmokkeena oli ilmainen ateria illalla ennen opiskelujen alkua. Vuorotyö antoi koulunkäyntiin oman haasteensa, mutta sain kuitenkin lukion päätökseen ja kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1990. Samana vuonna sairaalan nimi vaihtui Kuopion yliopistolliseksi sairaalaksi (KYS).

Kiinnostukseni ja mahdollisuus työsuojeluun alkoi vuonna 1996 leikkausosaston työsuojeluhenkilönä ja samalla aloitin myös aiheeseen liittyvät koulutukset. Työt ja työsuojelu soljuivat hyvin KYSin leikkausosastolla.

Vuonna 2002 tuli mahdollisuus vaihtaa työnantajaa ja siirryimme koko perheen voimin Jyväskylään. Aloitin työt Jyväskylän keskussairaalan leikkausosastolla. Tarkoitus oli kehittää lääkintävahtimestarin työnkuvaa, mutta tilanne muuttui ja toiminnan kehittäminen siirtyi tulevaisuuteen. Palasin takaisen entisiin työtehtäviin Kuopioon KYSin leikkausosastolle.

Työsuojelussa alkoi uudet jatkokoulutukset ja valmistuin työsuojelukonsultiksi vuonna 2005. Päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi minut valittiin vuoden 2006 alusta alkaen. Samalla vuorotyö vaihtui päivätyöhön työsuojeluvaltuutettujen toimistoon.

Kuopion yliopistossa (myöhemmin, vuonna 2010, Itä-Suomen yliopisto) aloitin avoimen yliopiston kautta ergonomian verkko-opinnot vuonna 2006. Ergonomian opinnot olivat hyvä jatko työsuojelukonsultin tutkinnolle. Perusopintojen jälkeen jatkoin opiskelua ergonomian parissa ja hain sekä sain opiskelijapaikkaa terveystieteisiin.

Kiinnostus sisäilma-asioihin syttyi

Ergonomian opiskelut olivat mahdollista toteuttaa työnohella ja valmistuin terveystieteiden maisteriksi vuonna 2013. Pitkänä sivuaineena minulla oli ympäristötieteet ja sisäilma-asiat alkoivat kiinnostaa. Silloin rakennusterveysasiantuntija-koulutus oli ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa ja ympäristötieteet olivat vahvasti mukana koulutuksen järjestämisessä. Kävin koulutuksen ja työsuojelussa siirryttiin samanaikaisesti aluejaoista tehtäväkohtaisiin vastuualueisiin. Minun vastuualueekseni siirtyivät sisäilma-asiat.

Sisäilmaongelmat yleistyivät rakennuksissa ja niin myös sairaalakiinteistöissä. Ongelmien alkuvaiheessa tutkittiin rakenteita mikrobinäytteillä, koska ajateltiin ongelmien johtuvan homeista ja muista mikrobeista. Myöhemmin tutkimuksiin tulivat kuidut, jotka todettiin aiheuttavan herkästi voimakkaita ärsytysoireita. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden mittaaminen laajentui formaldehydistä myös muihin kaasumaisiin yhdisteihin. Sairaalasta otettiin paljon haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteitä, materiaaleista sekä sisäilmasta. Kiinnostukseni heräsi sisäilmanäytteiden tuloksiin ja pohdin, mistä sisäilmanäytenäyte pitäisi ottaa, jotta näytteeseen eivät vaikuta tuloilma eikä muut ilmavirtaukset.

Hain yliopistolta tutkimusapua, johon vastattiin myöntävästi, ehtona tosin oli, että aloittaisin ympäristötieteillä jatko-opinnot. Mietin asiaa viikon ja laiton hakemuksen yliopistolle ympäristöterveystohtorin opinto-ohjelmaan.

Vuonna 2018 siirryin kiinteistöhallintoon sisäilma-asiantuntijaksi ja jatkoin opiskeluja yliopistossa työnohella. Tein väitöskirjani ”Päästölähteiden, ilmanvaihdon ja painesuhteiden vaikutukset VOC-yhdisteiden pitoisuuteen sairaalaympäristössä ja henkilöstön oireiluun” ja väitöstilaisuuteni oli tammikuussa vuonna 2022.

Työuraa sairaalamaailmassa on nyt takana lähes 40 vuotta. Hyvin paljon on tullut nähtyä ja kuultua, mutta vielä vastaan tulee asioita, joihin törmää ensimmäistä kertaa.


​​​​​​​Työniloa ja opiskeluintoa kaikille.

Terveisin
Paavo Rautiainen, sisäilmastoasiantuntija TtM, FT