“Lastensuojeluun päädyin ikään kuin vahingossa, koronan vuoksi” sosionomi Pinja Maijala kertoo tiestään Lastenkoti Taskukelloon työskentelemiseen päätymisestä.
Tiesin jo yläkoulussa, että haluan työskennellä ihmisläheisessä työssä. Äitini pitkä työura sairaanhoitajana sai minut hakemaan lähihoitajaopintoihin Kuopioon. Valmistuin lähihoitajaksi vuonna 2012 ja työskentelin¬ jo opiskeluajasta lähtien monipuolisesti osasto- ja vanhustyössä. Palasin lopulta kotikaupunkiini Iisalmeen ja tein pidemmän aikaa sijaisuuksia vanhustyössä, kunnes jäin parin vuoden ajaksi pois työelämästä terveydellisten syiden vuoksi.
Halusin hyödyntää taustani lähihoitajana ja hain Kevan ammatillisen kuntoutuksen kautta opiskelemaan sosionomiksi. Aloitin opinnot syksyllä 2017. Ala tuntui heti omalta ja monipuoliset kurssit sekä harjoittelut tarjosivat mahdollisuuden nähdä erilaisia työympäristöjä. Aiemmat opinnot sekä työkokemuksen myötä kertyneet näkemys ja osaaminen auttoivat opinnoissa todella paljon ja oli ilo huomata, miten paljon tietoa oli jo valmiiksi.
Lastensuojeluun päädyin ikään kuin vahingossa, kun koronan alettua jouduin keskeyttämään silloisen työharjoitteluni toisaalla. Sain Taskukellosta viikonlopun sijaisuuden ja suoritin lopulta jäljellä olevan työharjoitteluni palkallisena.
Valmistuin sosionomiksi ja tein keikkatyötä "soitosta töihin" periaatteella, kunnes sain pidemmän sijaisuuden. Pidempiaikainen sijaisuus antoi mahdollisuuden päästä laajemmin mukaan ohjaajan tehtäviin, kun sain omaohjattavia sekä pääsin mukaan työpaikan tiimeihin ja verkostoihin.
Keväällä 2023 valmistuneen Lastenkoti Taskukellon uudisrakennuksen myötä tuli haettavaksi vakituisia ohjaajan paikkoja. Hain ohjaajan paikkaa, mutta hain myös uutta vastaavan ohjaajan paikkaa, koska ajattelin, että tämä voisi olla oikea hetki päästä kehittämään itseään eteenpäin. Esihenkilötyö on kiinnostanut minua aina ja koen, että tiimin vetäminen on minulle luonnollista ja lisääntynyt vastuu innostaa työhön. Uudet nykyaikaiset työtilat toimivat myös innoittajana.
Tällä hetkellä työskentelen osaston vastaavana ohjaajana. Teen aamu- ja iltavuoroja, joihin kuuluu ohjaajan perustehtävän lisäksi työn kehittäminen verkostoissa, raporttien lukeminen ja laskujen tiliöinti. Tärkeä tehtäväni on olla ohjaajien tukena arjen tilanteissa ja palavereissa. Sijaistan tarvittaessa laitoksen johtajaa, jolloin työhöni kuuluu enemmän myös niin sanottuja toimistotöitä, kuten työvuorojen suunnittelua sekä muita hallinnollisia tehtäviä. Yhteistyö eri verkostojen kanssa on keskeinen osa työtä ja nautin mielipiteiden ja ajatusten vaihdosta muiden ammattilaisten kesken.
Työssäni parasta on työkaverit ja toimiva tiimi, jossa on hyvä työskennellä. Huumori auttaa selviämään vaikeimmistakin tilanteista. Iltavuorot antavat tärkeää tietoa osaston tämänhetkisestä tilanteesta. On olennaista olla kartalla siitä, mitä talossa ja osastolla tapahtuu ja mistä asioista ohjaajien arki koostuu.
Työnantajana Pohjois-Savon hyvinvointialue on vakaa toimija, joka tukee kouluttautumista ja kehittyy jatkuvasti. Johtamis- ja henkilöstötyötaitojani pääsen kehittämään syksyn aikana alkavassa lähiesimiestyön ammattitutkinnossa, jonka saan suorittaa oppisopimuksena nykyiseen työhöni. Vuorotyöstä huolimatta koen, että työni on joustavaa ja saan vaikuttaa tuleviin työvuoroihin autonomisen työvuorosuunnittelun kautta.
Parasta työssäni on olla mukana nuorten arjessa ja antaa heille heidän tarvitsemaansa aikaa ja tukea. Luottamuksen saaminen vie aikaa ja vaatii herkkyyttä tunnistaa nuoren tunnetiloja. Työssä haastavaa on riittämättömyyden tunne ja nuorten hätä, joka on tänä päivänä suuremmissa määrin kasvussa. Työssäni ei ole kahta samanlaista päivää; tasaisista ajoista on hyvä oppia nauttimaan, sillä usein kohta taas mennään. Kohtaamisen ja läsnäolon merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Aina on se pieni hetki pelata vaikkapa korttipeli nuoren kanssa, sillä se hetki voi olla tärkeämpi kuin voi uskoakaan.
Vapaa-aikana palaudun työstä perheen ja harrastusten parissa. Avain työssäjaksamiseen on se, että ei vie töitä kotiin. Vuosien aikana olen oppinut vuorotyössä ajattelemaan, että aina kun lähden töistä, joku seuraava on jäänyt jatkamaan. Työyhteisössä tulee voida luottaa siihen, että hommat hoituvat, vaikka ei itse olisikaan kaikkea tekemässä.
Monipuolinen liikunta sekä kilpaileminen oman hevosen kanssa kuuluvat keskeisesti vapaa-aikaani. Perheen kanssa vietetty aika auttaa puolestaan rauhoittumaan ja palautumaan seuraavaa työrupeamaa varten. Parasta Pohjois-Savossa onkin luonnonläheisyys sekä perheen ja sukulaisten lähellä olo. Luontoon pääsee omalta takapihalta ja mökillä saa nauttia järvimaisemasta. Täällä Savon sydämessä ollaan usein helposti lähestyttäviä vieraillekin ja koskaan ei ole niin kiire, etteikö ehtisi hetken aikaa kuulumisia vaihtaa. Yhteisöllisyys näkyy monissa pienen kaupungin tapahtumissa ja toiminnoissa; täällä puhalletaan yhteen hiileen.
Vastaava ohjaaja Pinja Maijala Lastenkoti Taskukello, Iisalmi