Etsitkö näitä

Etsitkö näitä?

Laatikkobanneri

Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko

Palveluja eri asiakasryhmille

Lue palvelujärjestelmän uudistuksesta.

Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 18.6.2025 Uutinen

    Mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistus etenee – valmistelun keskiössä palveluiden saatavuus ja yhteensopivuus

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistus, jonka osana valmistellaan nyt myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden uudistusta. Uudistuksen valmistelu etenee sovitun aikataulun mukaisesti ja tavoitteena on julkaista uudistuksen taustamateriaalit ja päätösehdotukset alkuvuonna 2026.  

    Aluehallitus päätti mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksen käynnistämisestä lokakuussa 2024. Tämän uudistuskokonaisuuden konkreettinen aloitus päätettiin ajoittaa toukokuulle 2025. Näin mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistustyössä voidaan hyödyntää jo tehtyjä linjauksia ja päätöksiä esimerkiksi erikoissairaanhoidon uudistuksen osalta.  

    Mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistuksessa tarkastellaan palveluketjua kokonaisuutena lapsista ikääntyneisiin ja pyritään löytämään ratkaisuja, jotka parantavat palveluiden saatavuutta, toimivuutta, vaikuttavuutta ja yhteen sovittamista. Tarkastelussa ovat niin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, palveluiden ohjaus- ja johtamisrakenteet kuin resurssien käyttö. 

    Henkilöstön näkemykset mukana valmistelussa

    Uudistuksen valmistelua tehdään kahdessa työryhmässä: aikuisten työryhmää vetää Mielenterveys- ja hyvinvointi -palveluyksikön palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk ja lasten ja nuorten työryhmää puolestaan perhepalveluiden palvelualuejohtaja Minna Pitkänen

    Työryhmien toimintaa ohjaa toimialarajat ylittävä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen ja perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen. Ulkopuolisena arviointiasiantuntijana mukana työskentelyssä on professori, ylilääkäri Sami Pirkola Tampereen yliopistosta.  

    Henkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista ja painopisteistä kartoitetaan kesän aikana ja niitä hyödynnetään työryhmien ja ohjausryhmän työskentelyssä. Tavoitteena on julkaista uudistuksen taustamateriaalit ja päätösehdotukset alkuvuodesta 2026. 
    - Mielenterveys- ja päihdepalvelut koskettavat monia eri asiakasryhmiä ja niiden kehittäminen on koko hyvinvointialueen yhteinen asia. Tavoitteena on rakentaa vaikuttavia ja sujuvia palvelukokonaisuuksia, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeisiin, Jari Saarinen ja Kati Kantanen painottavat.  

    Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: Palvelujärjestelmän uudistus - Pohjois-Savo

  2. 18.6.2025 Uutinen

    Kotiutusyksikkö toimii jatkossa Kuopion lisäksi myös Koillis-Savon alueella

    Kotiutusyksikön toiminta käynnistyy 23.6.2025 alkaen Juankoskella, josta tarjotaan tuetun kotiutumisen palvelua Juankosken, Kaavin, Tuusniemen ja Riistaveden alueen kotiutujille. Toiminta käynnistyy vaiheittain seuraavalla tavalla:

    • 23.6. alkaen toiminta käynnistyy 1 vuorossa: Asiakkaille, joilla on tarve kotikäynneille kerran päivässä, voidaan tarjota tuetun kotiutumisen palvelua kello 7–15 välillä. 
    • 28.7. alkaen toiminta 2 vuorossa: Asiakkaille voidaan tarjota tuetun kotiutumisen palvelua kello 7–21 välillä. ​​

    Palvelun käyttöönottoa laajennetaan koko hyvinvointialueelle vuoden 2025 aikana.


    ​​​​​​​

    ​​​​​Tuettu kotiutuminen

    Tuetun kotiutumisen palvelu on tarkoitettu sairaalasta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Palvelulla turvataan asiakkaan kuntoutuminen ja jatkohoito hänen kotiympäristössään. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät selviydy kotiutumisesta läheisten tai olemassa olevien palveluiden turvin. 

    Tuetun kotiutumisen palvelua voidaan tarjota sekä uusille asiakkaille että tarvittaessa myös säännöllisen kotihoidon asiakkaille, mikäli asiakkaan oma tiimi ei pysty vastaanottamaan asiakasta kotiin (erityisesti ilta- ja viikonloppuajat). 

    Käynnit toteutetaan tarpeen mukaisesti kotikäynteinä tai puhelimitse.  

    Kotiutumisen tuki voi sisältää esimerkiksi: 

    • lääkehoidossa tukemista 
    • hoidollisia toimenpiteitä 
    • voinnin seurantaa 
    • apuvälinetarpeen arviointia 
    • kuntouttavien harjoitteiden ohjaamista 
    • kotona pärjäämistä tukevien apujen arviointia 

    Palvelun kesto ja asiakasmaksu  

    • Lyhytaikaista, kestoltaan pääsääntöisesti 1–14 päivää 
    • Hinta 16,40 € / käynti. Laskutetaan enintään 2 käyntiä / vrk. 

    Asiakkaaksi ohjaudutaan terveydenhuollon ammattihenkilön (esim. kotiutushoitaja) yhteydenoton kautta.

  3. 16.6.2025 Uutinen

    Hyvinvointialueen tammi-toukokuun toteuma 15,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui maanantaina 16. kesäkuuta käsittelemään vuoden 2025 tammi-toukokuun talouden toteumaa ja investointisuunnitelmia. 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tammi-toukokuun 2025 tilikauden ylijäämä on 15,1 miljoonaa euroa (huhtikuussa 2025 vastaava luku oli 17,3 miljoonaa euroa). Kustannusten kasvu on saatu edelleen pidettyä maltillisena, sillä toimintakulut ovat kasvaneet tammi-toukokuussa vain 1,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Maksutuotot ovat kasvaneet 6,3 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta.

    Talous pysyy kuitenkin edelleen kireänä. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä vuosilta 2023 ja 2024 yhteensä 128,5 miljoonaa euroa.

    Investointisuunnitelma vuodelle 2026 jätettiin pöydälle ja käsitellään syksyllä 2025. Sen sijaan alustavat investointisuunnitelmat vuosille 2027–2030 hyväksyttiin. Investointisuunnitelmassa vuosille 2027–2030 uudet taseinvestoinnit ovat 142,2 miljoonaa euroa, josta rakennusten osuus on 19,0 miljoonaa euroa, laitteiden ja kaluston osuus 82,6 miljoonaa euroa ja ICT:n osuus 40,6 milj. euroa. Pelastuslaitoksen osuus investoinneista on 11,5 miljoonaa euroa.

    Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastamisen jälkeen.

  4. 16.6.2025 Uutinen

    Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan maanantaina 16. kesäkuuta viime vuoden tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen. Kokouksessa käsiteltiin myös tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus vuodesta 2024. Lisäksi aluevaltuusto sai tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta 2025 sekä talousennusteen vuodelle 2025 näiden lukujen pohjalta.

    Vuoden 2024 tilinpäätös: 67,8 miljoonaa euroa alijäämää

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tillinpäätös vuodelta 2024 on noin 67,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueiden alijäämät olisi katettava vuoden 2026 loppuun mennessä, mihin Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pysty. Aluevaltuuston 16.12.2024 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä.

    Henkilöstökertomus täydentää toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. Vuonna 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön kokonaistyöpanos oli 11 782 henkilötyövuotta (12 905 henkilöä). Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Naisia hyvinvointialueen henkilöstöstä oli 81 prosenttia ja miehiä 19 prosenttia. Vakituista henkilöstöä oli 73 prosenttia ja määräaikaisia 27 prosenttia. Sairauspoissaoloja oli 18,3 päivää per henkilö.

    Talous ylijäämäinen tammi–huhtikuussa 2025 – talouden tasapainottaminen jatkuu

    Tammi-huhtikuun 2025 aikana Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous on ollut 17,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on merkittävä parannus verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin alijäämää kertyi 14,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat tammi–huhtikuussa 13,8 prosenttia (10,9 miljoonaa euroa), mihin vaikutti vuoden alussa voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset. Toimintamenojen kasvu pysyi maltillisena – nousua oli 1,6 prosenttia eli 7,8 miljoonaa euroa.

    Vaikka alkuvuoden tulos on positiivinen, koko vuoden 2025 talousennuste on noin 17 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä on kuitenkin linjassa aluevaltuuston 5. toukokuuta hyväksymän muutostalousarvion kanssa, jossa vuoden 2025 alijäämäksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä vuosilta 2023 ja 2024 yhteensä 128,5 miljoonaa euroa.

  5. 13.6.2025 Uutinen

    Aluevaltuustossa 16.6. vuoden 2024 tilinpäätös ja henkilöstökertomus

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan maanantaina 16. kesäkuuta viime vuoden tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja henkilöstökertomuksen. Kokouksessa käsitellään myös tarkastuslautakunnan tekemä arviointikertomus vuodesta 2024. Lisäksi aluevaltuusto saa tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-huhtikuulta 2025 sekä talousennusteen vuodelle 2025 näiden lukujen pohjalta.

    Aluevaltuuston kokous alkaa kello 10.00 ja se pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan M-rakennuksen auditoriossa osoitteessa Puijonlaaksontie 2. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä. Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus. 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 14.3.2025 Tapahtuma

    Tule mukaan etäjumppaan!


     

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella järjestetään Hengästy- ja Huokaise -etäjumppaa 19.3.2025 alkaen. Jumppa on keskiviikkoisin klo 10-10.30 ja se on avoin ja maksuton kaikille pohjoissavolaisille. 

    Jumpan tarkoituksena on hengitysterveyden edistäminen ja sitä etäjumpassa tehdään hengästymällä ja huokaisemalla. Voit jumpata istuen tai seisten, liikkeet eivät ole vaikeita ja jokainen osallistuu oman kuntonsa mukaan. 

    Aika: Joka keskiviikko klo 10-10.30. 
     

    Osallistujat liittyvät mukaan omilla laitteillaan (esim. tabletti, tietokone), sovelluksena käytössä on Microsoft Teams. 

    Pääset mukaan klikkaamalla tätä liittymislinkkiä: Hengästy ja Huokaise -etäjumppa tai pyydä osallistumislinkki omaan sähköpostiisi osoitteesta: leena.hartikainen@pshyvinvointialue.fi

    Etäjumppaa järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana KYS kuntoutuksen toimintaa ja KATit LIIKKEELLE -hanketta

    Huom. Etäjumppa on tauolla ajalla 23.6.-13.7.2025.  

     

  2. 27.5.2025 Tapahtuma

    Messumuotoiset perhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa perheille tietoa ja tukea uuteen elämänvaiheeseen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa lasta odottavia perheitä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Tavoitteena on myös edistää sikiön, raskaana olevan naisen sekä hänen perheensä terveyttä, vanhempien parisuhdetta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Valmennuksella pyritään vahvistamaan teidän tulevien vanhempien tietoja ja taitoja lapsen hoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä sekä terveystottumuksista. Lisätietoja saat neuvolasta.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuton messumuotoinen tapahtuma lasta odottaville ja pikkuvauvaperheille. Perhevalmennusmessuilla pääset yhdellä kertaa tutustumaan moniin eri toimijoihin ja saat kattavasti tietoa uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista.
     
    Voit osallistua messumuotoiseen perhevalmennukseen juuri silloin kun haluat, raskausviikoistasi riippumatta tai vauvan ensimmäisien kuukausien aikana. Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Perhevalmennusmessutapahtumat perhekeskusalueittain:

    Pohjoisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 10.9.2025 klo 16.30-19
    Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.
    Ohjelma:
    klo 16.30 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    klo 17 esittelypisteet avautuvat
    klo 17.30 Päin perhettä -pysäkki

    Aika: Marraskuu, ajankohta tarkentuu, klo 16.30-19
    Paikka: Iisalmi, entinen Veljeskoti/Vetrea. Sisäänkäynti pääovesta.

    Keskisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 28.10.2025 ja 9.12.2025 klo 16.15-18
    Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella.
    Ohjelma:
    klo 17.30-18.15 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento Kuopion ensikotiyhdistys ry

    Eteläisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 30.10.2025  klo 17-19
    Paikka: Varkaus, Varkauden Perheentalo, Kauppakatu 32

  3. 2.6.2025 Tapahtuma

    Save the Date: Hoidon jatkuvuus Pohjois-Savossa – OTSO-hankkeen päätösseminaariseminaari 6.11.2025

    Tervetuloa Hoidon jatkuvuus Pohjois-Savossa – OTSO-hankkeen päätösseminaariin 6.11.2025 klo 8.00–15.15 Scandic Kuopioon.

    Seminaari kokoaa joukon huippuasiantuntijoita yhteen keskustelemaan hoidon jatkuvuudesta ja sen tulevaisuudesta Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja Suomessa. Puhujina seminaarissa toimivat mm. Sosiaali- ja terveysministeriön omalääkäriohjelman johtoryhmän asiantuntijasihteeri, ylilääkäri Tapani Hämäläinen ja kansallisen omalääkärimallin kehittäjäryhmän vetäjä, ylilääkäri Emil Heinäaho

    Osallistujille maksuton tapahtuma sisältää päivän ohjelman, aamukahvin ja lounaan. Seminaari striimataan (ei tallennetta). 

    Merkitse seminaari kalenteriisi – ilmoittautuminen aukeaa ma 4.8.2025. 

    Tiedotamme ilmoittautumisesta erikseen 4.8.2025. 

     

     

    Hoidon jatkuvuus Pohjois-Savossa – OTSO-hankkeen päätösseminaariseminaari on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta.  Hankkeessa otetaan käyttöön hoidon jatkuvuuden turvaava OmaTiimi-malli, sekä pilotoidaan ja käynnistetään monialainen opetusvastaanotto Osmon toiminta. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta hankkeelle vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 


     

     

     

     

  4. 16.6.2025 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Syksyn ensimmäinen etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 3.9.2025 klo 16.30-18. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset. Neuvola PSHVA. Lisäämme linkin Teams-tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. 

    2. Keskiviikko 10.9.2025 klo 16.30-18, Suun hoito ja liikunta ja fysioterapia.
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    3. Maanantai 15.9.2025 klo 15-16.30. Huomaa poikkeava aika! 
    Kasvamme yhdessä- vuorovaikutus ja kiintymys ennen vauvan syntymää, Kasvatus- ja perheneuvonta, PSHVA.

    4. Keskiviikko 24.9.2025 Klo 16.30-18. Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    5. Maanantai 29.9.2025 klo 16.30–18. Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen KYS
    6. Viikko 41 maanantai tai keskiviikko Ensikotiyhdistys

    Syksyn toinen etäperhevalmennus

    Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.

    Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.

    1. Viikko 47 maanantai tai keskiviikko, tarkka ajankohta ja linkki päivittyvät myöhemmin. Aiheina  imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, neuvola PSHVA

    2. Keskiviikko 26.11.2025 klo 16.30-18. Suunhoito ja liikunta, suunterveys ja fysioterapia, PSHVA
    Liity keskusteluun

    3. Maanantai 1.12.2025 klo 15-16.30  Huomioi poikkeava ajankohta! Kasvamme yhdessä- vuorovaikutus ja kiintymys ennen vauvan syntymää, Kasvatus- ja perheneuvonta, PSHVA

    4. Keskiviikko 10.12.2025 klo 16.30-18. Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    Liity keskusteluun.
     
    5. Maanantai 15.12.2025 klo 16.30–18. Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen, KYS PSHVA

    6. vko 51 keskiviikko Ensikotiyhdistys
     

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  5. 27.6.2025 Tapahtuma

    OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet 

    Haluatko tietää lisää OmaSavosta, mikä se on ja mistä palvelun löytää? 

    OmaSavo-lähettiläät Minna ja Hanna-Leena lähtevät huhtikuun alussa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen kattavalle kiertueelle. He tulevat paikkakunnille kertomaan, miten OmaSavon digitaaliset palvelut löytyvät ja mistä saa opastusta niiden käyttöön. 

    Voit tavata lähettiläämme erilaisissa alueen tapahtumissa infopisteiden äärellä tai pitämässä tietoiskua OmaSavon digitaalisesta asioinnista. 

    Minna ja Hanne-Leena haluavat keskustella kanssasi siitä, millainen on OmaSavo eli Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus ja miten se toimii muiden palveluidemme rinnalla.  

    Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Aikataulu päivittyy kevään aikana. 

    Huhtikuu 2025 

    • Tiistaina 8.4. kello 14.00–15.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Siilinjärven seurakunnan tiloissa, Valo-salissa, Haarahongantie 4. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kiuruveden kirjastolla, Lähteentie 10 A. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vieremän kirjastolla, Lyhtytie 2. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 16–18 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Yhdistystalo Vakan tiloissa, Pohjolankatu 4, Iisalmi. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Ylä-Savon Vakan kanssa. 
    • Torstaina 10.4. kello 10–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkaudessa Yhdistystalo Warikolla, Ahlströminkatu 22. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry: n kanssa. 
    • Torstaina 10.4. kello 13–15 OmaSavo taskussa -tietoisku Joroisten seurakuntatalolla, Joroistentie 3. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Studio Olohuoneen ja Joroisten Palveluasunnot ry:n kanssa. 
    • Perjantaina 11.4. kello 9–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Terveys- ja hyvinvointimessuilla Savonia ammattikorkeakoululla, Microkatu 1, Kuopio. 
    • Tiistaina 22.4. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Rautalammin terveyskeskuksella, Sairaalatie 1. 
    • Tiistaina 22.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tervon kunnankirjastolla, Mantuntie 6. 
    • Torstaina 24.4. kello 9.00–11.30 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Nilsiän terveysasemalla, Pisantie 10. 
    • Torstaina 24.4. kello 16-18 lähettiläät ovat tavattavissa Yhdistystalo Vakan avoimet ovet -tapahtumassa, Pohjolankatu 4, Iisalmi.
    • Perjantaina 25.4.kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tuusniemen kirjastolla, Keskitie, 34–38. 
    • Perjantaina 25.4. kello 12–15 lähettiläät ovat tavattavissa Kaavin kevättorilla. 
    • Tiistaina 29.4. kello 12.30–15.00 lähettiläät ovat tavattavissa Karttulan lähikirjastolla, Kissakuusentie 20. 

    Toukokuu 2025 

    • Perjantaina 2.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kuopion Apajan aulassa. 
    • Perjantaina 2.5. kello 13.00–14.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Alava-talolla, Siikaniemenkatu 4, Kuopio. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
    • Maanantaina 12.5 kello 8-11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vesannon terveysasemalla, Simolantie 15 Vesanto.
    • Maanantaina 12.5 kello 12-14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Keiteleen kirjastossa, Koulutie 1 Keitele.
    • Maanantaina 12.5. kello 16–18 OmaSavo taskussa -tietoisku Pielaveden kirjastolla, Lauripurontie 14. 
    • Tiistaina 13.5. kello 18 OmaSavo taskussa -tietoisku Maaningan Nuorisoseurantalolla, Kurolahdentie 8 
    • Maanantaina 19.5 kello 12–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Sonkajärven kirjastolla, Rutakontie 21. 
    • Tiistaina 20.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Suonenjoen terveysasemalla, Sairaalapolku 6.  
    • Tiistaina 20.5. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Leppävirran kirjastolla, Koulutie 4. 
    • Tiistaina 20.5. kello 16.30–18.00 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkauden kirjastolla, Osmajoentie 1 (alakerrassa, sisäänkäynti ulkokakutta)
    • Tiistaina 27.5. kello 16.15–18.00 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä perhevalmennusmessuilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, auditorion viereisessä luentosalissa (valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella) Puijonlaaksontie 2. 

    Kesäkuu 2025 

    • Perjantaina 27.6 kello 9–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Lapinlahden  terveyskeskuksessa, Kansatie 10
    •  Perjantai 27.6 kello 13–16 OmaSavo taskussa -tietoisku Rautavaaran torilla

    Syyskuu 2025 

    • Keskiviikkona 3.9. kello 15–17 OmaSavo taskussa -tietoisku Kuopion Suokadun palvelutalolla, Suokatu 6:ssa.  Tilaisuus järjestetään yhteistyössä AVH-yhdistyksen kanssa


    Yhteistyössä:






     


     


     

  6. 3.9.2025 Tapahtuma

    Keinoja istumisen vähentämiseen

    ”Oli taas semmoinen päivä, että hyvä kun syödä ehti.” Näin monesti huokaamme. Arki vie  mukanaan ja syömisen lisäksi myös liikuskelu ja uni usein saavat liian vähän huomiota.

    Istutko työssäsi tai opinnoissasi paljon? Unohdutko kotona sohvan nurkkaan mielestäsi liian pitkäksi ajaksi? Ohjaatko asiakkaita liikuskelemaan enemmän? Tässä tietoiskussa saat käytännön vinkkejä istumisen vähentämiseen

    Aika: 3.9.2025 klo 12-12.30

    Paikka: Teams, ei erillistä ilmoittautumista, voit liittyä suoraan linkin kautta Liity kokoukseen nyt
    Kenelle: Kaikille istumisen vähentämisen keinoista kiinnostuneille, vinkkejä omaan arkeen tai asiakasohjaukseen
    Asiantuntijat: Salla Lommi, Fysioterapeutti (YAMK) ja Liikkuva Savonia -projektipäällikkö 2024-2025, Wellness center Savonia ja Oona Kähkönen, lehtori, Kätilö (AMK), TtM, Savonia AMK
    Järjestäjä: Liikunnallisen elämäntavan ja ravitsemusterveyden edistämisen työryhmä 

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. Älypuhelin, jonka ympärille on aseteltu stetoskooppi.
    17.6.2025 Blogi

    KEIKKA-hanke suuntaa kesätauolle - syksyllä kohti kaupallistamisen kärkeä

    Kesäkuun aikana KEIKKA-hankkeessa saavutettiin tärkeä virstanpylväs: saimme päätökseen muiden hyvinvointialueiden innovaatiotoiminnan benchmarkkauksen. Keskusteluista nousi esiin kiinnostava havainto – innovaatioiden kaupallistaminen ei vielä ole muiden alueiden keskiössä, vaan painopiste on toistaiseksi toiminnan kehittämisessä. Tämä antaa KEIKKA-hankkeelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kulkea edelläkävijänä!

    Ennen kuin suuntaamme lomille, tapaamme vielä hankintatoimen kanssa keskustellaksemme innovatiivisista hankinnoista. Tässä palaverissa luodaan suuntaviivat ja aikataulut syksyn 2025 tavoitteille – luvassa on siis paljon mielenkiintoista!

    KEIKKA-blogi vetäytyy kesälaitumille heinäkuuksi, mutta elokuussa palaamme virkistyneinä, täynnä uusia ideoita ja valmiina viemään innovaatiot uudelle tasolle.
    Ihanaa ja inspiroivaa kesää kaikille lukijoillemme!
     


     

    Sonja Reinikka
    Projektikoordinaattori
    Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

    Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
    Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

    --

    KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
     


     

  2. Perhe jonossa ylittämässä suojatietä.
    17.6.2025 Blogi

    Mitä tarvitaan matkalla riittävään osaamiseen?

    Nuoren käsivarret olivat täynnä arpia ja silmissä uhmakas katse. Yritän luoda yhteyttä, toivoa tulevaan – sanoitan hänen vahvuuksiaan, kannustan itsestä huolehtimiseen ja koulunkäyntiin – tuloksetta. Lopulta nuori toteaa:

    ”Ei kukaan voi mua auttaa!”

    Nämä sanat pysäyttivät ja saivat tuntemaan ammatillista osaamattomuutta, tiedon puutetta ja turhautumista – haluan auttaa, mutta miksi tämä on niin vaikeaa?

    Työuraltani on jäänyt mieleen monia kohtaamisia, joissa nuorilla on ollut vastaavia haasteita: koulupoissaoloja, kiusaamiskokemuksia, päihdekokeiluja, syömishäiriöitä, mielialan vaihteluita sekä ristiriitoja vanhempien kanssa – tilanteet ovat lastensuojelussa liiankin tuttuja. Vaikeudet kuormittavat nuoren arkea ja jaksamista. Ei ihme, jos tulevaisuudennäkymä ei ole kovin toiveikas. 

    Oikea-aikainen ja oikein kohdistettu tuki voi parhaimmillaan synnyttää myönteisiä muutoksia ja onnistumisen kokemuksia niin nuorelle kuin työntekijälle. Jokainen ammattilainen haluaa osaltaan auttaa ja tukea perheitä niin, että lastensuojelun tarve lopulta poistuu ja perheen omat siivet kantavat.

    Matkalla riittävään vanhemmuuteen (MRV) -hankkeen nimi kuvaa hyvin työskentelyn tavoitetta vanhemmuuden näkökulmasta. Ei tavoitella täydellisyyttä, riittävä riittää ja siinäkin matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Yhtä tärkeä tavoite on osaamisen vahvistaminen: olemme ammattilaisina matkalla riittävään osaamiseen – kaikesta ei tarvitse tietää kaikkea.

    Lastensuojelussa ja muussa ihmissuhdetyössä tarvitaan laajaa osaamista, jotta nuoret ja perheet kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi sekä hyötyvänsä tuesta, jota heille tarjotaan. Työssä on huomioitava perheiden yksilöllisyys ja vuorovaikutustilanteiden ainutlaatuisuus. Koulutus antaa perustiedot, mutta osaaminen on paljon muutakin – se on kykyä yhdistää tietoa, kokemusta ja käytäntöä, se on jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota.

    Lastensuojelussa on tunnistettu osaamisen vahvistamisen tarve erityisesti mielenterveyden ja päihdekäytön teemoissa. MRV-tiimi on vastannut näihin tarpeisiin järjestämällä erilaisia yhteiskehittämis- ja oppimistilaisuuksia, kuten pulinapajoja vanhemmuuden tuen käsittelyyn, ammatillisia meetingejä haastavista ilmiöistä sekä koulutuksia laitosten henkilöstölle omaohjaajan näkökulmasta. Riippuvuuden ja päihteidenkäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen liittyvä osaaminen on nähty erityisen tärkeänä.

    Osaaminen on myös jakamista ja taitoa tehdä yhteistyötä – yksin tätä työtä ei tarvitse tehdä. Toivon hankkeen tilaisuuksien synnyttävän yhteistä oppimisen matkaa, joka vahvistaa ammattilaisia työssään – jotta jokainen voisi kohdata perheen luottavaisesti haastavienkin tilanteiden äärellä.

    Sanojen “Ei kukaan voi mua auttaa!” ei tarvitse lannistaa, vaan ne ovat kutsu pysähtymiselle, kuuntelulle ja uudelleen yrittämiselle. Riittävä osaaminen ei ole kaiken tietämistä, vaan kykyä kohdata – silloinkin, kun sanat ovat vähissä ja toivo piilossa. Jokainen kohtaaminen voi olla se hetki, jolloin nuori alkaa uskoa, että ehkä joku sittenkin voi auttaa.

     

    Anne Korhonen
    kehittäjä-sosionomi
    Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue
     




    Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 16.6.2025. 

  3. 12.6.2025 Blogi

    Kuntoutuksen DigiKunto

    Digitalisaatio on muuttanut monia aloja, joista kuntoutus ei ole poikkeus. Onnistuessaan digitaalisten palveluiden lisääminen kuntoutusalalla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta tämä edellyttää ammattilaisten osallistamista järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistyöhön sekä organisaation tukea.

    Tekoälyn tuottama kuva, jossa hoitajia ja kuntoutujia.

    Tekoälyn visio digitalisaation uusista tuulista kuntoutusalalla (Copilot 5/2025).
     

    Taustaa


    Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, ja se muuttaa myös kuntoutusalan toimintaa. DigiKunto-hanke tutkii, kuinka asiakas- ja potilastietojärjestelmät (jatkossa asiakastietojärjestelmät) tukevat kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja millaisia osaamis- ja koulutustarpeita alalla on. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Erilaisia tietojärjestelmäkyselyjä on eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehty jo pitkään (THL 2025, SLL 2025), ja nyt aihetta tutkitaan myös kuntoutusalalla.
     

    DigiKunto –hankkeen tutkimusmenetelmät
     

    Tutkimusaineistot kerättiin tapaustutkimuksilla (fokusryhmähaastattelu, yksilöhaastattelut) syksyllä 2024 sekä kyselytutkimuksilla (alueellinen pilottikysely ja valtakunnallinen kysely) keväällä 2025. Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattihenkilöt toimivat kyselytutkimuksen pilotoijina ja nyt esiteltävät alustavat tulokset edustavat otosta kyseisestä pilottikyselystä. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat kuntoutuksen ammattihenkilöt sekä heidän esihenkilönsä, joilla oli vähintään ammattikorkeakoulutason (tai tähän rinnastettava) kuntoutusalan tutkinto (ammattinimikkeenä esimerkiksi fysioterapeutti, lääkintävoimistelija, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, jalkaterapeutti, apuvälineteknikko, puheterapeutti), ja jotka olivat käyttäneet asiakastietojärjestelmiä työssään kuntoutusalalla. Pilottikyselyyn vastasi 86 alueen kuntoutuksen ammattihenkilöä.
     

    Digitaalinen asiakastyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
     

    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia palveluja. Digitaalinen palvelu on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettu palvelu (Sote-sanastot, THL 2025), kuten omahoitopalvelu ja etävastaanotto. Digitaalista asiakastyötä tekevä kuntoutuksen ammattihenkilö hyödyntää erilaisia digitaalisissa palveluissa edistäen asiakkaan kuntoutusta.  Kyselyyn vastaajista 40 % teki digitaalista asiakastyötä, mutta heistä vain yksittäiset henkilöt useammin kuin kerran kuukaudessa. Digitaalisina palveluina toteutettiin etävastaanottoa puhelimitse ääniyhteydellä ja satunnaisesti videoavusteisesti. Vaikka digitaalista asiakastyötä kuntoutusalalla tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä harvoin, kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen osin digitaalisesti suhtaudutaan alalla myönteisesti. Suurin osa vastaajista koki, että kuntoutumisprosessin eri vaiheita on mahdollista toteuttaa digitaalisesti. Samalla esitettiin myös digitaaliseen asiakastyöhön liittyviä huolia, jotka liittyivät esimerkiksi teknologiaan ja laitteisiin, digitaalisesti toteutettuun asiakkaan arviointiin sekä digitaalisuuteen kuntoutustyön toteutuksessa (Karikumpu ym. 2025). 

    Digitaalisen asiakastyöhön kaivataan tukea niin ammattihenkilöille kuin asiakkaille. Kuntoutuksen ammattihenkilöt ovat ristiriitaisessa tilanteessa, sillä asiakkaat kysyvät heiltä apua digitaalisten palveluiden käyttöön, vaikka he itse kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tällä hetkellä ammattilaiset ovat saaneet tukea digitaaliseen asiakastyöhön oman alan kollegoilta ja IT-tuesta, mutta harvoin omalta lähiesihenkilöltä.

     

    Tietojärjestelmien tuki työlle


    Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastaajat olivat kokeneita asiakastietojärjestelmän käyttäjiä. Aloittelijaksi ei itseään määritellyt yksikään vastaajista. Alueella käytettiin loppuvuodesta 2024 useampia erillisiä tietojärjestelmiä, sillä lähes puolet vastaajista kirjautui päivittäin useampaan kuin yhteen asiakastietojärjestelmään kirjatakseen asiakastietoa. 

    Kuntoutusalan ammattihenkilöt olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä asiakastietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät tukivat pääosin kirjaamistyötä ja ne koettiin lisäävän asiakas- ja potilasturvallisuutta, mutta järjestelmien käytettävyydeltä toivottiin kuntoutusalan erityispiirteiden huomioimista. Noin kolmasosa ammattilaisista koki, että käytettävillä tietojärjestelmillä oli haastavaa koostaa asiantuntijalausuntoja tai käyttää ICF-toimintakykyluokitusta. 

    Kuntoutusalan ammattihenkilöt kokivat, että oleellinen tieto jäi hahmottumatta suuren tekstimäärän takia. Noin puolet vastaajista havaitsi olevansa kuormittuneita muuttuvista digitaalisista käyttöjärjestelmistä, puutteellisesti toimivista tietoteknisistä laitteista ja kiireestä johtuen. Lisäkuormitusta aiheutti epätietoisuus siitä, mistä saada tukea tietojärjestelmien käyttöön. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, kuka on heidän työpaikkansa tietojärjestelmän vastuukäyttäjä, perehdyttäjä tai tukihenkilö. Noin viidesosa vastaajista myös ilmoitti, että ei ollut koskaan osallistunut tietojärjestelmäkoulutukseen.

    Yhteistyö ja tiedonkulku koettiin sujuvaksi, kun kollega omalta tai toiselta alalta toimi samassa työyksikössä ja käytti samaa asiakastietojärjestelmää. Ammattihenkilöt kokivat myös, että heidän kirjauksiaan hyödynnettiin asiakastyössä moniammatillisesti. Kuitenkin suurin osa vastaajista arvioi, että heidän kirjoittamaansa tietoa ei vertaisarvioida työyksiköissä tai hyödynnetä kehittämistyössä. Lisäksi enemmistö koki, että heitä ei ole osallistettu tai kuntoutuksen ammattialakohtaisia tarpeita ei ole huomioitu tietojärjestelmien kehittämisessä.
     

    Lopuksi


    Kuntoutusalan ammattihenkilöt suhtautuvat myönteisesti kuntoutusalan mahdollisuuksiin digitaalisten palveluiden tarjoajina, vaikka kuntoutusalan digikunnossa ja tietojärjestelmien käytettävyydessä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on parantamisen varaa. Ennen kuin kuntoutuksen digitaalisten palvelujen tarjontaa hyvinvointialueella lisätään, kuntoutusalan ammattihenkilöitä on tärkeää osallistaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta ja tukea niin tietojärjestelmien kuin digitaalisten palveluiden ja asiakastyössä hyödynnettävien digityövälineiden käytössä. Organisaation tuki on keskeistä digitalisaation onnistumisessa, ja ennen uuden teknologian käyttöönottoa tulisi sopia yhdessä toimintakäytännöistä, jotta teknologia palvelee palvelutuotannon prosessia parhaalla mahdollisella tavalla.

    DigiKunto-tutkimushankkeen alustavat tulokset osoittavat, että kuntoutusalan digitalisaation edistäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, mutta organisaatiotasolla onnistunut integraatio edellyttää tukitoimia:

    • Koulutukseen panostaminen: Järjestetään jatkuvaa koulutusta digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käytössä.
    • Yhteistyön tukeminen: Edistetään tiedonkulkua eri järjestelmien välillä ja ammattilaisten kirjaaman tiedon hyödyntämistä tehokkaasti.
    • Ammattilaisten osallistaminen: Otetaan ammattilaiset mukaan tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta järjestelmät tukevat paremmin kuntoutusta.
    • Käyttötuen vahvistaminen: Nimetään tietojärjestelmien vastuukäyttäjät, perehdyttäjät ja tukihenkilöt ja tiedotetaan heistä.
    • Työhyvinvoinnista huolehtiminen: Huolehditaan, että digitaaliset järjestelmät tukevat ammattilaisten työhyvinvointia eivätkä lisää kuormitusta.

    Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että digitalisaatio palvelee kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!

    Tulemme pyydettäessä mielellämme esittelemään tuloksia tutkimuksestamme!

    Tutkimusryhmä:

    • Mari Kansanen, Ttm, ft, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), mari.kansanen@pshyvinvointialue.fi
    • Virpi Jylhä, FT, ft, tutkimuksen erityisasiantuntija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), virpi.jylha@pshyvinvointialue.fi
    • Venla Karikumpu, TtM, sh, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), venla.karikumpu@pshyvinvointialue.fi
    • Ulla-Mari Kinnunen, professori (Itä-Suomen yliopisto), tutkimusprofessori, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), ulla-mari.kinnunen@uef.fi ja ulla-mari.kinnunen@pshyvinvointialue.fi
    • Tuulikki Vehko, FT, sh, Tutkimuspäällikkö, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tuulikki.vehko@thl.fi
    • Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, (Savonia ammattikorkeakoulu), marja.aijo@savonia.fi


    Lisätietoa:
    1.    DigiKunto-tutkimushanke - Pohjois-Savo 
    2.    THL (2025). Julkaisut sote-digitalisaatiosta - THL
    3.    SLL (2025). https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/polte/
    4.    Sote-sanastot, THL (2025) Sote-sanastot - Sanasto - Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto
    5.    Karikumpu, V., Vehko, T., Kansanen, M., Kinnunen, U.-M., Äijö, M., & Jylhä, V. (2025). Kuntoutuksen ammattihenkilöiden huolet digitaalisessa asiakastyössä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(2), 171–187. https://doi.org/10.23996/fjhw.156693
     

    Viisi logoa: hyvinvointialue, Työsuojelurahasto, THL, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia AMK
     

  4. 11.6.2025 Blogi

    Toinen aluevaltuustokausi käynnistyi – nyt on aika katsoa eteenpäin

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen aluevaltuustokausi on alkanut. Uusi aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 2. kesäkuuta, ja kokouksessa valittiin luottamushenkilöt keskeisiin toimielimiin: aluevaltuuston puheenjohtajistoon, aluehallitukseen, lautakuntiin ja jaostoihin. Nämä ovat tärkeitä valintoja koko alueemme kannalta – ja on ilo todeta, että kaikkiin toimielimiin saatiin hyviä ja osaavia päättäjiä. 

    Uskon vahvasti, että yhteistyö valittujen luottamushenkilöiden välillä tulee olemaan rakentavaa ja että pystymme tekemään viisaita päätöksiä kaikkien pohjoissavolaisten hyväksi. 

    Ensimmäinen kausi – rakenteet kuntoon 

    Ensimmäinen valtuustokausi kului pitkälti rakenteiden luomiseen ja talouden sopeuttamiseen tiukkaan raamiin. Pohjois-Savon hyvinvointialue syntyi yhdistämällä 19 erilaista toimijaa, mikä tarkoitti suurta kirjoa arjen käytännöissä ja tietojärjestelmissä. Työtä on tehty paljon, ja hiljalleen yhteisiä toimintamalleja on saatu jalkautettua. 

    Nyt katse toimintaan – mitä haluamme olla? 

    Kun rakenteet alkavat olla kunnossa, on aika pohtia, millaista toimintaa haluamme hyvinvointialueellamme toteuttaa. Tässä pohdinnassa on hyvä palauttaa mieleen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita: 

    • kattavat ja tasalaatuiset palvelut 

    • terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 

    • peruspalvelujen vahvistaminen 

    • toimintojen integraatio 

    • osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus 

    Palvelut sinne, missä niitä tarvitaan 

    On tärkeää tunnistaa, että palvelutarpeet vaihtelevat alueemme sisällä. Palveluiden on oltava saatavilla siellä, missä tarve on suurin. Alkaneella valtuustokaudella meidän on panostettava entistä vahvemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, eli HYTE-työhön. 

    HYTE-työllä voidaan vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin myös kustannusten kasvuun. Tarvitsemme enemmän verenpainemittareita kuin defibrillaattoreita – ennaltaehkäisy on avain. Tekonivelleikkausten sijaan tarvitaan kahvakuulia, sillä vahva lihaksisto suojaa niveliä. Huoleni ei kohdistu ensisijaisesti lihavuuteen, vaan siihen, onko ihmisellä aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, eli lihaksia. 

    Perustason palvelut kuntoon – myös sosiaalityö mukaan 

    Nyt on aika toteuttaa ajatuksia perustason palveluiden vahvistamisesta. Tämä tarkoittaa paitsi terveyden- ja sairaanhoidon toimintaedellytysten parantamista, myös sosiaalityön merkityksen tunnistamista. Monet terveys- ja hyvinvointierot juontavat juurensa sosiaalisiin ongelmiin – ja niitä meillä Pohjois-Savossa riittää. Tarvitsemme sekä arjen toimintaa että tutkimustietoa toimien vaikuttavuudesta. 

    Integraatio – aloittamista vaille valmis? 

    Edelliseltä kaudelta jäi tunne, että toimintojen integraatio on meillä savolaisittain "aloittamista vaille valmis". Nyt on aika päästä eroon ajattelusta, jossa puhutaan "meidän toimialasta" tai "meidän rahoista". Meillä on yhteinen tavoite: kaikkien pohjoissavolaisten terveys ja hyvinvointi. 

    Mielikuva syntyy kohtaamisista 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta on monin paikoin parempaa kuin sen maine. Me kaikki vaikutamme siihen, millainen mielikuva hyvinvointialueesta muodostuu – puheillamme, kirjoituksillamme ja viestinnällämme. 

    Yksittäiselle palvelun käyttäjälle mielikuva syntyy siitä kohtaamisesta, jonka hän saa. Miten hänet kohdataan? Tuleeko hän kuulluksi? Mitä sanoja hän saa tuekseen? Hyvinvoiva, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on meidän kasvomme julkisuuteen. 

    Yhteinen matka alkaa 

    Myönteisellä mielikuvalla varmistamme, että nuoret näkevät SOTE- ja pelastusalat houkuttelevina uravaihtoehtoina. Uusia tekijöitä tarvitaan. 

    Osallisuutta on vahvistettava, niin asukkaiden kuin henkilöstön kuulemista ja kuuntelemista. Haastan kaikki päättäjät ja koko henkilöstön mukaan tälle yhteiselle matkalle. Meidän yhteinen tavoitteemme on hyvinvoiva ja elinvoimainen Pohjois-Savo. 

    Hannu Kokki 
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja 

     

  5. 4.6.2025 Blogi

    Asiakasraati tarkasteli vastaanottoprosessia – kuulluksi tuleminen ja jatkohoito keskiöön 

    OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanotto Osmon yhteinen asiakasraati kokoontui 15.5.2025 keskustelemaan asiakkaan polusta terveysaseman vastaanottoprosessissa. Tapaamisessa käytiin läpi hoidon tarpeen arviointia, vastaanottotilannetta sekä jatkohoidon ohjaamista potilaan näkökulmasta. Keskustelu toteutettiin Learning Café -menetelmällä, jossa raatilaiset jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mitä onnistumisia ja hyviä käytäntöjä on olemassa ja miten niitä toivotaan vahvistettavan. Menetelmän kautta tunnistettiin myös kehityskohteet, jotta hoitoprosessi toimisi sujuvammin ja inhimillisemmin.

    Enemmän yksilöllisyyttä, selkeyttä ja jatkuvuutta 

    Asiakasraati toivoi vastaanottoprosessiin enemmän yksilöllistä kohtaamista, jossa heidän tilanteensa ja tunteensa otetaan vakavasti. Toistuvasti nousi esiin potilaan tarve tulla aidosti kuulluksi ja hänen kertomukseensa luottaminen erityisesti silloin kun oireet ovat epätavallisia tai vaikeasti selitettävissä.  

    Selkeä viestintä oli yksi keskeisistä kehityskohteista: potilaat kaipaavat ymmärrettävää kieltä. Selkeiden ohjeiden ja jatkosuunnitelmien kertaaminen parantaa hoitoon sitoutumista ja vähentää epävarmuutta. Yhtenä esimerkkinä asiakasraadilla oli kokemusta jatkohoito-ohjeiden osalta siitä, että tiedot oli “piilotettu” OmaKannan syövereihin ilman ohjeistusta niiden löytymiseen.  Kun potilaalle kerrotaan selkeästi mitä tapahtuu seuraavaksi ja mistä jatkohoito-ohjeet löytyvät, hän voi osallistua omaan hoitoonsa aktiivisemmin.  

    Jatkuvuus hoitoprosessissa oli asiakasraatilaisten mukaan merkittävä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijä. Hyvänä pidettiin tilanteita, joissa sai asioida tutun ammattilaisen kanssa. Tuttu hoitaja tai lääkäri tunsi potilaan taustan ja osasi arvioida tilanteen nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin.  

    Vähemmän siiloutumista ja epävarmuutta 

    Asiakasraati toivoi myös, että hoitojärjestelmässä olisi vähemmän siiloutunutta osaamista ja tiedonkulun katkoksia. Potilaat kaipaavat enemmän kokonaisvaltaista otetta – ei pelkästään yhden oireen tarkastelua kerrallaan, vaan kokonaisuuden huomioimista. Asiointia helpottaisi myös se, että potilailla olisi vähemmän epäselvyyttä palveluista ja yhteystiedoista: verkkosivujen selkeyttäminen ja selkokielinen tiedottaminen madaltaisivat kynnystä ottaa yhteyttä. Myös väsynyt tai kiireinen henkilökunta heijastui suoraan potilaskokemukseen. Kun potilas kokee olevansa vain yksi tapaus muiden joukossa, sitoutuminen hoitoon heikkenee. 

    Konkreettisia kehitysehdotuksia 

    Raadin keskusteluista nousi esiin monia konkreettisia ehdotuksia vastaanottoprosessin parantamiseen. Näitä olivat: 

    • Koordinoiva hoitaja: yksi nimetty ammattilainen, joka huolehtii hoitoprosessin jatkuvuudesta ja seuraa, että sovitut asiat toteutuvat. 
    • Jälkikäteinen yhteydenotto: hoitajan soitto potilaalle vastaanoton jälkeen, jos asiasisältö on ollut laaja tai herättänyt kysymyksiä. 
    • Yhteisvastaanotot: monialaisten tarpeiden tilanteissa asiakkaan asioita voitaisiin käsitellä yhdessä useamman ammattilaisen kanssa. 
    • Digihoitopolkujen kehittäminen: mahdollisuus viestiä hoitopaikan kanssa jälkikäteen nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun kysymyksiä herää myöhemmin. 
    • Yhteystietojen selkeytys: yksi helposti löydettävä paikka, josta löytyy ohjeet, numerot ja vastuuhenkilöt. 
    • Luottamus syntyy kohtaamisista: kun potilas kokee tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi, hän on myös motivoituneempi hoitamaan itseään ja sitoutumaan sovittuihin toimenpiteisiin. 

    Nämä asiakasraadin tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä omatiimien että opetusvastaanotto Osmon vastaanottoprosessin kehittämiseen. Ne osoittavat, että jo kohtaamisen tärkeys ja hoidon jatkuvuus ovat keskeisiä asioita luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamiseen ja hoidon onnistumiseen. Tulokset kertovat myös siitä, että kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon yksiköissä vuoden 2026 loppuun mennessä käyttöön otettava OmaTiimi-malli tuo toivottua kehitystä vastaanottoprosessiin. Mallissa hoidon jatkuvuutta, potilaan yksilöllistä kohtaamista ja viestinnän selkeyttä edistetään mm. nimeämällä paljon palvelua tarvitseville ja pitkäaikaissairaille potilaille omat hoitoa koordinoivat oma-ammattilaiset. 

     


     

    OmaTiimi- ja Opetusvastaanotto 2.0 -projektit ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli, sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

  6. Näkymä puistosta, polkua, vähän puistonpenkkiä ja roskakoria.
    30.5.2025 Blogi

    Lentävät taikurit, Neiti Etsivät, SoteSherlockit - etsivä työ sai monta nimeä

    Etsivän työn projekti Pohjois-Savon hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa lähenee loppuaan. Kehittämistyön rinnalla olemme tehneet asiakastyötä palveluiden ulkopuolella olevien ihmisten kanssa.

    Etsivässä työssä, kuten kaikessa sosiaali- ja terveysalan työssä, tärkeintä on kohtaaminen. Olemme kohdanneet satoja ihmisiä ja tilanteen niin vaatiessa olleet kohtaamatta. Siinä, missä toinen on ollut valmis avoimin silmin ja mielin kertomaan kerralla kaiken mitä mielen päällä on, on toinen ollut valmis vain painamaan pään alas katsomatta kohti. Pettymykset, aiemmat kokemukset ja häpeä omasta tilanteesta ovat painaneet välillä enemmän, kuin on tarpeellista. Ihmisen tahtiin edetessä on kuitenkin monen kanssa päästy pitkälle ja luottamus lähtenyt rakentumaan.
     

    Maassa reppuja ja penkillä istuvia henkilöitä, joista kuvassa näkyvät vain jalat.
     

    Matalan kynnyksen kohtaamisia

    Etsivän työn kohtaamiset ovat pääsääntöisesti tapahtuneet kadulla ja ruokajaoissa. Ohjausta on saanut anonyymisti ja sitä on annettu siinä asiassa, mihin ohjausta on toivottu. Eniten tarve on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan, asumisneuvonnan, kriisityön ja diakoniatyön palveluille. Suurin osa ohjaustilanteista on ollut lyhytkestoisia, alle 30 minuuttia kestäviä. Tutkimusta emme tehneet, mutta toivomme, että nopea ja kynnyksetön ohjaus ja neuvonta on ehkäissyt raskaampien palveluiden tarvetta.

    Ohjaus ja neuvonta ei aina ole ollut riittävää vaan etsivän työn kohtaamat ihmiset ovat tarvinneet apua palveluun pääsemiseen. Siinä missä meille on itsestään selvää soittaa ajanvaraukseen soittoajalla, ei kaikilla ole edes puhelinta soittamiseen. Palveluun hakeutumiseen voi vaikuttaa myös huoli siitä, ettei tule kuulluksi eikä saa tarvitsemaansa apua.
     

    Moninaisissa haasteissa verkostotyön merkitys korostuu

    Keskusteluissa ihmisten kanssa on saatu kuulla asiaa elämästä ja kuolemasta, kaikesta sen väliin jäävästä. Aiheina on tullut usein esiin yksinäisyys, taloushuolet, huolet läheisten tilanteista, päihteiden haitallinen käyttö, mielenterveyden haasteet, asunnottomuus ja erilaiset elämän kriisit.  Ihmisten tilanteet ovat harvoin yksioikoisia, vaan niiden taustalla on usein monialaisia ja monisyisiä, mahdollisesti pitkäkestoisiakin ongelmia. Ongelmat ovat kasautuneet ja voi olla haastavaa aloittaa ongelmien ratkominen.

    Monella kohdatulla on ollut usean yhtäaikaisen palvelun tarve, joten palvelujärjestelmän tuntemus ja verkostoyhteistyö on ollut isossa roolissa. Etsivä työ on myös laajentanut käsitystä verkostosta. Perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden rinnalle on etsivä työ tuonut verkostoon myös R-kioskit, kirjastot ja vartijat, joiden merkitys katutason ilmiöiden ja ihmisten havaitsijoina on tärkeä.
     

    Tieto palveluiden kehittämisen tueksi lisääntyi

    Rakenteellinen sosiaalityö on oleellinen osa etsivää työtä ja tästä syystä on ollut tarpeellista saada tietoa palveluihin pääsyyn ja niiden toimivuuteen liittyen. Etsivässä työssä on tärkeää tuoda esiin niiden ääntä, joiden ääni jää helposti kuulematta. Muun muassa nettisivujen vaikeaselkoisuus ja yhteystietojen puuttuminen, yöpäivystyksen paikkamäärän riittämättömyys ja asunnottoman sekä puhelimettoman haasteet saada aikavarausta akuuttitilanteessa terveydenhuoltoon ovat olleet aiheita Laatuportti-ilmoitusten tekemiseen.
     

    Etsivä työ Pohjois-Savon hyvinvointialueella jatkuu

    Etsivä työ koetaan merkityksellisenä, se on Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaista toimintaa ja tulee jatkumaan työikäisten sosiaalipalveluissa. Palveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi on tärkeää tuottaa palveluja monikanavaisesti, unohtamatta ihmisten pariin jalkautuvaa työtä. Ajan antaminen ja sensitiivinen kohtaaminen voi mahdollistaa löydetyksi tulemisen.
     

    Kohtaamisiin,

    Anne ja Elina

    --

    Etsivän työn projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).


     

  7. Älypuhelin, jonka ympärille on aseteltu stetoskooppi.
    28.5.2025 Blogi

    Orchidea-innovaatioalusta etenee pilotointivaiheeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Orchidea-innovaatioalustan kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin eteni toukokuussa suunnitellusti. Hankintaprosessi Keksi, kehitä ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa on saatu päätökseen, ja Orchidea otetaan virallisesti käyttöön pilottivaiheessa kesäkuussa 2026.

    Orchideaa on muokattu Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin sopivaksi. Pilotointi aloitetaan pienimuotoisesti tutkijoista koostuvalla koeryhmällä ja laajennetaan käyttöön vaiheittain. Jatkossa uuden innovaation idean voi jättää suoraan Orchidea-alustalle lomakkeen kautta. Tiedotamme tästä tarkemmin, kun alkupilotointi on valmis ja lomake julkaistu. Aluksi lomake on hyvinvointialueen henkilöstön käytössä, mutta myöhemmin se avataan myös asukkaille.

    Orchidea otetaan pilotointiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijöille 1.6.2025

    Uudistetaan yhdessä – innovatiiviset hankinnat kehityksen moottorina

    Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun ratkaisun hankintaa, jolla julkinen organisaatio parantaa palveluidensa vaikuttavuutta, laatua tai tuottavuutta. KEIKKA-hankkeessa selvitämme Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoisuutta innovatiivisista hankinnoista ja vertailemme muiden hyvinvointialueiden tilanteita. Toukokuussa käynnistimme keskustelut aiheesta muiden hyvinvointialueiden sekä joidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa.

    Lisäksi olemme kartoittaneet kansainvälisten innovatiivisten hankintojen tilannetta. Kaikki havainnot kootaan osaksi hankkeessa laadittavaa raporttia PSHVA:n innovatiivisista hankinnoista. Myös keskustelut PSHVA:n hankintatoimen kanssa on aloitettu. Seuraava yhteinen palaveri pidetään kesäkuussa, jolloin sovimme syksyn aikatauluista ja tavoitteista.

    Tutkimuksen voimaa – KEIKKA-hanke mukana Kliinisen tutkimuksen päivässä

    Toukokuun kohokohtiin kuului Kliinisen tutkimuksen päivä, jonka järjestämisvuoro oli tänä vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tapahtuma kokosi yhteen yli 250 tutkijaa, asiantuntijaa ja tutkimuksesta kiinnostunutta osallistujaa sekä paikan päälle että etäyhteyksin.

    Päivän aikana kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja ja käytiin keskusteluja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tutustua eri tutkimustoimijoihin seminaaritilassa.

    KEIKKA-hanke oli mukana tapahtumassa, ja toimintaamme esiteltiin luentojen tauoilla. Innovaatiotoiminnan kehittäminen herätti kiitettävää kiinnostusta ja saimmekin paljon kannustusta hankkeen tärkeydestä. 

    Kaksi henkilöä seisoo roll up-mainoksen edessä.
    KEIKKA-hanke oli esillä Kliinisen tutkimuksen päivässä Kuopiossa. Kuvassa projektikoordinaattori Sonja Reinikka ja projektipäällikkö Vesa Janhunen. 
    Kolme henkilöä seisoo roll up -mainoksen edessä.
    Innovaatiotoiminta kiinnostaa! Toimintaan tutustumassa erityisasiantuntija Ahmed Hussein ja tutkimuspäällikkö Ansi Kailaanmäki. Toimintaa esittelemässä projektipäällikkö Vesa Janhunen. 

    Ensimmäinen seurantaraportti työn alla, lomat lähestyvät

    KEIKKA-hankkeen ensimmäinen seurantaraportti ajanjaksolta 1.5.2024–30.4.2025 on työn alla ja se palautetaan ennen kesälomien alkua. On ilahduttavaa, että EURA-järjestelmä on kehittynyt ja vanhoista Excel-pohjaisista raporteista on voitu luopua.

    Kesäkuu on vielä täynnä tekemistä ennen ansaittua lomakautta. KEIKKA-blogi vetäytyy kesätauolle heinäkuuksi, ja palaamme elokuussa virkistyneinä ja valmiina uusiin haasteisiin! Ennen tätä kuitenkin vielä huikkaamme terveisemme kesäkuulta. Seuraa siis blogiamme!
     

    Sonja Reinikka
    Projektikoordinaattori
    Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

    --

    Tutustu hankkeeseen: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)
    Aiemmat blogikirjoitukset:
    4/30/2025 Keikka-hankkeessa hankittu innovaatioalusta vauhdittaa innovaatioiden keräämistä
    4/17/2025 Keikka-hankkeessa edetään innovaatioalustan hankinnalla ja verkostoyhteistyöllä
    3/31/2025 KEIKKA-hanke: Innovaatioiden ja kaupallistamisen uusi aikakausi Pohjois-Savossa

    --

    KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.