Etusivun banner - Kuinka voimme auttaa?
Kuinka voimme auttaa?
- Kiireellinen hoito ja päivystykset Tästä linkistä pääset Kiireellinen apu ja päivystykset -sivulle
- Lääkärin vastaanotto Miten pääsen lääkäriin, lääkärin vastaanotto
- Asioi digitaalisesti Tutustu hyvinvointialueen digitaalisiin palveluihin
- Yhteystiedot Katso hyvinvointialueen yhteystiedot.
- Avoimet työpaikat Katso kaikki avoimet työpaikat!
Etsitkö näitä
Etsitkö näitä?
Etusivun oikopolku - Etsitkö näitä?
Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko
Palveluja eri asiakasryhmille
Etusivunosto sisältö - Palveluja eri asiakasryhmille
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
4.10.2024 Uutinen
Pohjois-Savon hyvinvointialue purkaa tekonivelleikkausjonoaan yhteistyössä Mehiläisen kanssa
Pohjois-Savon hyvinvointialue on syyskuussa solminut Mehiläisen kanssa sopimuksen, joka kattaa noin 300 hoitotakuujonossa olevan potilaan polven tai lonkan tekonivelleikkaukset. Leikkaukset tehdään Mehiläisen Kuopion ja Jyväskylän sairaaloissa. Potilaat ovat täysi-ikäisiä nivelrikosta kärsiviä henkilöitä, joilla on tarve ensivaiheen tekonivelleikkaukselle. Ensimmäisten leikkausten suunnitellaan alkavan jo viikolla 41.
Pohjois-Savon hyvinvointialue tiedottaa suoraan niitä potilaita, jotka valikoituvat leikkauksiin. Tämän jälkeen Mehiläinen on yhteydessä potilaaseen ja huolehtii leikkauksen järjestelyistä sekä jatkohoidosta.
Kolmensadan potilaan leikkaukset jakautuvat tasaisesti Kuopion ja Jyväskylän sairaaloiden välillä, ja leikkauksia tehdään noin vuoden ajan. Lisäksi Mehiläisen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen sopimukseen sisältyy yksi optiovuosi.
- Pohjois-Savon hyvinvointialueella yli tuhat potilasta odottaa pääsyä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Näistä noin 700 potilasta on odottanut hoitoon pääsyä yli kuuden kuukauden ajan. Leikkausten määrän lisääminen riittävästi omin voimin ei ole henkilökuntapulan vuoksi mahdollista, ja kertyneen leikkausjonon purkamiseksi tarvitaan apuvoimia. Yhteistyökumppaniksi on valikoitunut kilpailutuksen jälkeen Mehiläinen, jonka kanssa toimimisesta meillä on hyviä kokemuksia palvelusetelipotilaiden osalta, kertoo ortopedian vastaava ylilääkäri Timo Nyyssönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Tämä yhteistyö tukee Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitetta varmistaa hoitotakuun toteutuminen ja parantaa potilaiden hoidon saatavuutta. Mehiläinen toimii jo entuudestaan hyvinvointialueen kumppanina esimerkiksi palvelusetelipotilaiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.
- Hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteistyön ansiosta potilaat pääsevät nopeasti hoitoon ja toipumaan. Kokenut tiimimme huolehtii kaikesta leikkaukseen liittyvästä sitä edeltävistä tutkimuksista leikkauksen jälkeiseen fysioterapiakäyntiin. Nykyään tekonivelleikkauksen jälkeinen sairaalahoitoaika on lyhyt, ja terveemmät potilaat voivat kotiutua jo saman päivän aikana, Mehiläisen tekonivelkirurgian vastuulääkäri Konsta Pamilo kertoo. -
Syksyn 2024 influenssarokotukset Pohjois-Savossa3.10.2024 UutinenSyksyn 2024 influenssarokotukset Pohjois-Savossa3.10.2024 Uutinen3.10.2024 Uutinen
Syksyn 2024 influenssarokotukset Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa influenssarokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaisesti. Ajanvaraus rokotuksiin avautuu maanantaina 7.10.2024. Rokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa rokotustapahtumissa. Koronan riskiryhmiin kuuluva voi saada tehosterokotteen samalla käynnillä.
Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä:
- kaikki 65 vuotta täyttäneet
- sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
- henkilöt, jotka ovat toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai henkilöön, jota ei voida suojata influenssarokotteella (henkilö, joka asuu samassa asunnossa tai on viikoittain kasvotusten tekemisissä suojattavan ihmisen kanssa)
- raskaana olevat
- alle 7-vuotiaat lapset
- varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
- henkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vankeinhoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella influenssarokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa tapahtumissa (Walk In -tapahtuma). Influenssarokotteita on varattu kuntien väestöpohjan mukaan, rokotukseen tulee hakeutua omalle terveysasemalle.
Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat saavat rokotukset neuvoloista. Koululaiset ja opiskelijat rokotetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Hoivakotien asukkaat rokotetaan asumisyksiköissä ja kotihoidon henkilökunta rokottaa kotihoidon asiakkaat ja heidän omaishoitajansa. Heidän osaltansa ei tarvita erillistä ajanvarausta rokotukseen.
Koronarokotteen voi saada influenssarokotteen yhteydessä. Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille tai sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville yli 18-vuotiaille.
Lisätietoa influenssarokotteista:
Influenssarokote - THL -verkkosivuilta.
Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset - THLRokotukset paikkakunnittain löytyvät Influenssarokotukset-sivulta.
-
2.10.2024 Uutinen
Kuljetuspalveluun oikeutettujen asiakkaiden omavastuuosuuksien laskutus alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella viivästyksen jälkeen
Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien mukaisten kuljetuspalvelujen käytänteet muuttuivat 1.10.2023 alkaen kyytien tilaamisen ja asiakaslaskutuksen osalta. Kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien asiakaslaskutus siirtyi hyvinvointialueen tehtäväksi. Asiakaslaskutus on viivästynyt tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi.
Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on nyt saatu valmiiksi ja ensimmäiset omavastuuosuuksien laskut on lähetetty asiakkaille perjantaina 27.9.2024. Laskuja lähetettiin 1928 kappaletta. Niiden summat vaihtelivat muutamasta eurosta noin 300 euroon. Yksittäisten laskujen summa oli yli 500 euroa.
Laskutusta tehdään takautuvasti tammikuun alkuun saakka aina kolmelta kuukaudelta kerrallaan. Nyt lähetetyissä laskuissa on laskutettu kyytien omavastuuosuudet lokakuu-joulukuu 2023 väliseltä ajalta. Seuraavat laskut lähtevät viikolla 43. Silloin laskutetaan tammikuu-maaliskuu 2024 välinen aika.
Laskujen eräpäiviä on mahdollista muuttaa tai sopia niille maksusuunnitelma Monetra Pohjois-Savon kanssa. Laskujen mukana asiakkaat saavat ohjeet ja yhteystiedot, joiden avulla he voivat sopia maksuajasta ja osamaksusta.
– Olemme todella pahoillamme, että laskutuksen alkamisessa on kestänyt näin kauan. Tietojärjestelmien kanssa oli enemmän haastetta kuin ennakoimme. Haluamme korostaa, että jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus sopia laskun maksuajasta tai tehdä maksusuunnitelma, jotta kertamaksut eivät nouse kenellekään liian suuriksi, toteaa Tiina Roininen Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskutusyksiköstä.
Kuljetuspalvelua voivat käyttää ikääntyneet, muut liikkumiseen tukea tarvitsevat ja vammaiset asiakkaat, joille on myönnetty oikeus palveluun. Muutokset asiakasmaksun perimisessä koskevat kaikkia kuljetuspalveluun oikeutettuja asiakkaita.
Viime talven tiedote aiheeseen liittyen verkkosivuillamme.
-
1.10.2024 Uutinen
Aluevaltuuston kokouksessa 7.10.2024 Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen hyväksyminen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa maanantaina 7.10. kello 10.00. Auditorio sijaitsee KYSin 2. kerroksessa, Puijonlaaksontie 2, Kuopio.
Aluevaltuuston asialistalla on muun muassa Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. Sopimus on valmisteltu vastaamaan lainsäädännössä asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on myös hyvinvointialueiden strateginen kumppanuus niin, että yhteistyö tuottaa kaikille sen hyvinvointialueille lisäarvoa ja samalla edistää koko yhteistyöalueen etua. Aiheesta myös tiedotteessa: Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus tähtää hyvinvointialueiden strategiseen kumppanuuteen.
Lisäksi aluevaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2023. Hyvinvoinnin vuosiraportissa tarkastellaan, miten Pohjois-Savossa on edetty hyvinvoinnissa tilastojen valossa ja mitä toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi Pohjois-Savossa on tehty HYTE-työn painopistealueilla.
Aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan myös tammi-elokuun talouden toteuman ja loppuvuoden talousennusteen, joka on linjassa aiempien laskelmien kanssa. Hyvinvointialueen arvioitu alijäämä vuodelle 2024 on 98 miljoonaa.
Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme.
Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä -
THL tutkii vauvaperheiden hyvinvointia kyselytutkimuksella1.10.2024 UutinenTHL tutkii vauvaperheiden hyvinvointia kyselytutkimuksella1.10.2024 Uutinen1.10.2024 Uutinen
THL tutkii vauvaperheiden hyvinvointia kyselytutkimuksella
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii tänä vuonna vauvan saavien perheiden hyvinvointia ja kokemuksia perheille suunnatuista palveluista. Tutkimukseen kutsutaan noin puolet vanhemmista, jotka ovat saaneet tai saavat vauvan vuoden 2024 aikana.
Kyselytutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten vauvaperheiden arkea voitaisiin tukea ja palveluja kehittää. Tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta parantamalla perheille suunnattuja palveluja.
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan laadukkaita, kotimaisia vauvanvaatteita sekä lahjakortteja päivittäistavarakauppoihin.
Vauvaperheiden hyvinvointitutkimus on osa THL:n FinLapset-tutkimuskokonaisuutta, jonka kyselytutkimuksia on aiemmin toteutettu vauvaperheiden lisäksi neljä- ja kuusivuotiaiden lasten perheissä.
Lue lisää kyselytutkimuksesta THL:n sivulta
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
-
Lokakuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteellä7.10.2024 TapahtumaLokakuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteellä7.10.2024 Tapahtuma7.10.2024 Tapahtuma
Lokakuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteellä
ma 7.10. klo 10–12
CP-päivä
Pohjois-Savon CP-yhdistys
Pääsairaalan OLKA-piste
ti 8.10. klo 10–13
Glaukooma- Salakavala sairaus
Glaukoomayhdistys- Kuopion kerho
Kaarisairaalan OLKA-piste
ti 22.10. klo 10–12
Kuopion Ensikotiyhdistys esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Pääsairaalan OLKA-piste
ti 22.10. klo 12–14
Kuopion Ensikotiyhdistys esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Kaarisairaalan OLKA-piste -
Perhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Eteläinen alue, Varkaus 8.10.20248.10.2024 TapahtumaPerhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Eteläinen alue, Varkaus 8.10.20248.10.2024 Tapahtuma8.10.2024 Tapahtuma
Perhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Eteläinen alue, Varkaus 8.10.2024
Tervetuloa keskustelemaan perhe- ja vammaispalveluiden uudistusehdotuksista!
Tilaisuudessa esitellään ehdotukset perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon asukkaat, hyvinvointialueen henkilökunta sekä sidosryhmien edustajat. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa keskustelemassa osallistujien kanssa.
Tilaisuuteen voi osallistua läsnä paikan päällä tai etäyhteyden välityksellä.
Aika: tiistai 8.10.2024 kello 18.00-20.00
Paikka: Varkauden kaupunginkirjasto, kokoussali, 1. kerros, osoite Osmajoentie 1. (Käynti kirjaston parkkipaikan puolelta.)
Kahvitarjoilu kello 17.45-18.00, kahvit tarjolla 50 ensimmäiselle.Ohjelma
Kello 18.00-18.10 Palvelujärjestelmän uudistuksen lähtökohdat, strategiajohtaja Jussi Lampi
Kello 18.10-18.25 Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksen perusteet, toimialajohtaja Kati Kantanen
Kello 18.25-18.40 Perhepalveluiden uudistusehdotukset, palvelualuejohtaja Minna Pitkänen
Kello 18.40-18.55 Vammaispalveluiden uudistusehdotukset, palvelualuejohtaja Seija Kärkkäinen
Kello 18.55-19.55 Keskustelua
Kello 19.55-20 Päätössanat, aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu TsupariVarkauden kaupunginkirjastoon on esteetön kulkumahdollisuus.
Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.Tilaisuus on kaikille avoin eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen Eteläisen palvelualueen asukkaat Varkaudesta, Joroisista, Leppävirralta, Suonenjoelta, Rautalammilta, Vesannolta ja Tervosta.
-
Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 20248.10.2024 TapahtumaPohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 20248.10.2024 Tapahtuma8.10.2024 Tapahtuma
Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 2024
Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit jatkuvat syyskauden osalta tiistaina 10.9.2024 klo 9–10 (Teams). Aamukahvien aiheena Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakenteet ja toiminta. Aiheeseen meidät alustaa Sirpa Kononen, järjestösihteeri HYTE- ja osallisuuspalveluyksiköstä Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Tule mukaan aamukahveille tästä linkistä (linkki vie suoraan Teams-kanavalle)
SOTE-aamukahvien syyskauden aikataulu, aiheet ja alustajat:
Syyskuu: ti 10.9. klo 9–10 Pohjois-Savon hyvinvointialueen järjestöyhteistyön rakeenteet ja toiminta – alustajana Sirpa Kononen, järjestösihteeri, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Lokakuu: ti 8.10. klo 9–10 Pohjois-Savon järjestökyselyn tulokset - alustajana Osku Timonen, järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki, Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
Marraskuu: ti 12.11. klo 9–10 Pohjois-Savon vaikuttajatoimielimet esittäytyvät – Pohjois-Savon järjestöneuvosto, Ikäihmisten neuvosto – Vammaisneuvosto - Nuorisovaltuusto
Joulukuu: ti 10.12. klo 9–10 Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 avustushaku – alustajana Sirpa Kononen
Aamukahvit toteutetaan Teamsin kautta – tule mukaan tästä linkistä
Yhteisiä etäkatsomoja järjestetään seuraavissa paikoissa (ei ennakkoilmoittautumista)
Kuopio – Tukipilari, Kirjastokatu 5 A 1
Varkaus – Yhdistystalo Varikko, Ahlströminkatu 22
Iisalmi – Yhdistystalo Vakka, Pohjolankatu 4Yhteistyössä mukana:
Pohjois-Savon hyvinvointialue / HYTE
Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry / Järjestöjen sote-muutostuki
Tukipilari
Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt
Ylä-Savon Vakka -YhdistystaloLisätietoja:
Osku Timonen
Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
Etelä-Savo I Pohjois-Savo I Pohjois-Karjala I Keski-Suomi
Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
Lastentie 1
70620 KUOPIO
050 330 0286 -
Seniorit digipoluilla -tapahtuma Vanhusten viikolla, Varkaus 8.10.20248.10.2024 TapahtumaSeniorit digipoluilla -tapahtuma Vanhusten viikolla, Varkaus 8.10.20248.10.2024 Tapahtuma8.10.2024 Tapahtuma
Seniorit digipoluilla -tapahtuma Vanhusten viikolla, Varkaus 8.10.2024
Vanhusten viikolla järjestetään Varkauden kirjastossa kaikille avoin Seniorit digipoluilla -tapahtuma. Tapahtuma järjestetään tiistaina 8.10.2024 klo 11.30-14 Varkauden kirjaston alakerrassa.
Tule mukaan kuuntelemaan luentoja erilaisten digitaalisten palveluiden käytön turvallisuudesta. Mukana myös näytteilleasettajia useista eri organisaatioista ja järjestöistä.
-
Perhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Pohjoinen alue, Iisalmi 10.10.202410.10.2024 TapahtumaPerhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Pohjoinen alue, Iisalmi 10.10.202410.10.2024 Tapahtuma10.10.2024 Tapahtuma
Perhe- ja vammaispalveluiden asukastilaisuus, Pohjoinen alue, Iisalmi 10.10.2024
Tervetuloa keskustelemaan perhe- ja vammaispalveluiden uudistusehdotuksista!
Tilaisuudessa esitellään ehdotukset perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon asukkaat, hyvinvointialueen henkilökunta sekä sidosryhmien edustajat. Paikalla on hyvinvointialueen johtoa keskustelemassa osallistujien kanssa.
Tilaisuuteen voi osallistua läsnä paikan päällä tai etäyhteyden välityksellä.
Aika: torstai 10.10. kello 18.00-20.00
Paikka: Mansikkaniemen koulun ruokala, osoite Mansikkaniementie 1, Iisalmi
Kahvitarjoilu kello 17.45-18.00, kahvit tarjolla 50 ensimmäiselle.Ohjelma
- Kello 18.00-18.10 Palvelujärjestelmän uudistuksen lähtökohdat, strategiajohtaja Jussi Lampi
- Kello 18.10-18.25 Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksen perusteet, toimialajohtaja Kati Kantanen
- Kello 18.25-18.40 Perhepalveluiden uudistusehdotukset, palvelualuejohtaja Minna Pitkänen
- Kello 18.40-18.55 Vammaispalveluiden uudistusehdotukset, palvelualuejohtaja Seija Kärkkäinen
- Kello 18.55-19.55 Keskustelua
Vammaisneuvoston kommenttipuheenvuoro, puheenjohtaja Tuula Loijas - Kello 19.55-20.00 Päätössanat, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen
Mansikkaniemen kouluun on esteetön kulkumahdollisuus.
Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.Tilaisuus on kaikille avoin eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tilaisuuteen ovat tervetulleita erityisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen Pohjoisen palvelualueen asukkaat Iisalmesta, Pielavedeltä, Keiteleeltä, Kiuruvedeltä, Vieremältä, Sonkajärveltä, Lapinlahdelta ja Rautavaaralta.
-
Sinustako tukihenkilö lapselle/nuorelle?16.10.2024 TapahtumaSinustako tukihenkilö lapselle/nuorelle?16.10.2024 Tapahtuma16.10.2024 Tapahtuma
Sinustako tukihenkilö lapselle/nuorelle?
Tukihenkilönä pääset olemaan lapselle tai nuorelle luotettava ja kannustava aikuinen, jonka kanssa lapsi tai nuori voi yhdessä kohdata arjen pulmia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityön ja ohjauksen yksikkö kouluttaa uusia tukihenkilöitä. Haemme uusia huipputyyppejä mukaan toimintaan!Tukihenkilönä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Tukitoiminnasta maksetaan tukihenkilölle kulukorvaus ja palkkio.TUKIHENKILÖ-KOULUTUS KUOPIOSSA
Koulutukseen kuuluu kolme osiota, jotka järjestetään kolmena iltana:
• 21.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Lastentie 1, Kuopio
• 22.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Lastentie 1, Kuopio
• 28.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Kasarminkatu 2, Kuopio.Koulutuksen sisältö:
• Tietoa tukihenkilötoiminnasta.
• Saat valmiuksia kohdata lapsi tai nuori eri elämäntilanteissa.Lisätietoja ja ilmoittautuminen 16.10.2024 mennessä:
Hanna Borgelin
sosiaaliohjaaja, lastensuojelun sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö, keskinen alue
hanna.borgelin@pshyvinvointialue.fi
puhelin 044 718 3325
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
20.9.2024 Blogi
Digiohjelmasta todeksi - hanketyö tukee hyvinvointialueen digikehittämistä
Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Osana hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamista tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytön ja kansalaisten digitaalisen asioinnin lisääntymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoite edellyttää laadukkaiden, tietoturvallisten ja vuorovaikutusta tukevien digitaalisten työvälineiden käyttöönottoa sekä yhtenäisten etäasioinnin toimintamallien luomista. Hyvinvointialueen digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti hanketyövoimin. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen (RRP) digikokonaisuuden kautta halutaan edistää yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta alueella sekä turvata kansalaisille monipuolisia yhteydenottokanavia sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kehittämistyö on yhteistyötä
Me RRP-hankkeen digikehittäjät työskentelemme osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämispalveluiden digitiimiä. Tämä asemoituminen onkin ollut varsin toimiva ratkaisu, jolla yhteinen suunta pysyy kirkkaana, tekeminen on koordinoitua ja digikehittäminen hyvinvointialueen digiohjelman kokonaisuutta tukevaa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että meillä on tiivis työyhteisö, jonka tasavertaisina jäseninä saamme toimia. RRP-hankkeen digikehittämisen ammattilaisia ovat projektikoordinaattorit ja -suunnittelijat, jotka vastaavat omien työpakettiensa eli kehittämiskohteidensa sisällöistä. Itse tämän kokonaisuuden projektipäällikkönä näen oman roolini kehittämistyön mahdollistajana ja työpaketeista muodostuvan kokonaisuuden koordinoijana. Työni rikkaus on tiimi, johon kuuluu toistensa osaamista täydentäviä kehittämisen ammattilaisia. Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, eri kokoonpanoilla. Hyvinvointialueen sisäisen yhteistyön lisäksi mainittakoon myös yhteistoiminta-alueiden (YTA) välinen yhteistyö, jota tehdään niin eri työpakettien kuin koko Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeenkin tasolla.
Digikehittämistä monella sektorilla
Parhaillaan hankkeessa kehitystyön alla ovat muun muassa etävastaanottojen ja etäasioinnin käytön laajentaminen, ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen, digituen toimintamallin kehittäminen, chatbot/chat-palveluiden kehittäminen sekä hyvinvointialuetasoisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käytön laajentaminen. Myös Terveyskylän palveluiden käyttöä laajennetaan. Lisäksi kehittämiskohteina ovat Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto sekä Tarmoa-palvelun käyttöönotto osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia. Hankkeessa on myös aloitettu digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointityö, jota on toteutettu Terveyskylän ja Sähköisen perhekeskuksen palveluiden osalta.RRP-hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa tehtävä työ linkittyy kiinteästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen uuden digitaalisen asiointialustan käyttöönottoon. Yhteisenä tavoitteena on koota yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle alustalle, helposti löydettäviksi ja käytettäviksi sekä tukea asukkaita ja ammattilaisia käyttöönotossa ja palveluiden käytössä.
Digiterveisin Sari Soininen-KeskitaloKirjoittaja Sari Soininen-Keskitalo työskentelee projektipäällikkönä Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa.Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan unioni (Next Generation EU).
-
22.8.2024 Blogi
Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Löydämmekö yhdessä paremman?
Aluevaltuusto ja aluehallitus. Kaksi lain vaatimaa ja neljä toimialakohtaista lautakuntaa. Kuusi jaostoa. Kolme pakollista vaikuttamistoimielintä.
Joka vuosi 160 virallista kokousta, ja tukkukuorma epävirallisia päälle. Tuhansia sivuja esityslistoja, sopimuksia, lukuja, taulukoita ja taustatietoja. 169 luottamushenkilöä. Kokoustiloja, koulutuksia, tietotekniikkaa, kahvia ja voileipiä, kilometrikorvauksia ja palkkioita. Lähes 1,9 miljoonaa euroa päätöksentekojärjestelmän pyörittämiseen, paitsi että summasta puuttuu vielä kaikki valmistelijoiden, esittelijöiden ja sihteerien työ.
Noin 1,9 miljoonaa euroa merkitsee 0,13 prosenttia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuluvan vuoden menoista. Yksityisen ihmisen elämässä valtaisalta tuntuva summa on pienen pieni siivu 1,5 miljardia euroa hipovasta budjetista. Silti moni miettii, mitä demokratian hinnalla saa, ja käytetäänkö raha parhaalla mahdollisella tavalla.
Sitä hyvinvointialueen sisälläkin nyt mietitään. Päätöksenteon järjestelmä perustuu ydinosiltaan lakiin – esimerkiksi aluevaltuutettujen määrä tulee suoraan sieltä, mutta muita kuin lain edellyttämiä toimielimiä on mahdollista säätää paikallisesti.
*
Pohjois-Savossa historian ensimmäinen aluevaalikausi mennään kunnallista lautakuntarakennetta muistuttavalla mallilla. Sen ehdoton etu on laaja demokratia. Kun luottamushenkilöitä on paljon, ja lautakunnat eivät vain valmistele asioita vaan myös päättävät niistä, asukkaiden näkemyksellä on todellista painoarvoa.
Toisaalta jo parin ensimmäisen vuoden aikana on havaittu, että sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen yhteensovittaminen eli integraatio etenee liian hitaasti. Vanhoja siiloja on purettu, mutta tilalle on noussut uusia.
Pientä säätöä siis tarvitaan, vai tarvitaanko? Siltä varalta, että tarvittaisiin, aluehallitus käynnisti viime keväänä perusteelliset pohjatyöt yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Omaa järjestelmäämme on verrattu muiden hyvinvointialueiden ratkaisuihin. Luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita on kuultu ja erilaisia malleja kehitelty.
Valitaanko valiokuntamalli? Tai perustetaanko vain yksi lautakunta, joka ohjaa kaikkea palvelutuotantoa? Toistaiseksi kaikki on avoinna, ja eri vaihtoehtojen arviointi jatkuu. Mikäli valtuusto päätyy muutoksiin, ne kannattaa viedä hallintosääntöön ensi vuoden alkupuolella. Aluevaalit pidetään huhtikuussa, ja uudet päättäjät aloittavat työnsä kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2025.
*
Aluevaltuutetuille suunnatussa kyselyssä toimielinjärjestelmän kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi sujuva päätöksenteko. Lisäksi keskeisinä pidettiin sekä integraation edistämistä että demokraattisuutta ja poliittisen ohjauksen vahvistamista.
Luottamushenkilöt edustavat nimenomaan poliittista ohjausta. He päättävät hyvinvointialueen kehittämisen suunnasta ja strategisista valinnoista. Luottamushenkilöt eivät puutu yksittäisten asiakkaiden asioihin, mutta he ohjaavat resurssien käyttöä niin, että sillä on ainakin välillisesti vaikutusta alueen asukkaiden saamiin palveluihin.
Periaatteessa hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema antaa luottamushenkilöille paljon valtaa. Todellisuus tuntuu nyt toisenlaiselta. Kun koko rahoitus tulee valtiolta, eikä se riitä edes lain mukaisten palveluiden varmistamiseen, arvovalintoja tehdään ministeriöiden tiukassa ohjauksessa.
Juuri siksi toimielinjärjestelmämme on oltava sujuva, tehokas ja oikein mitoitettu. Nykyinen malli ei ole huono, mutta löydämmekö yhdessä paremman? Mikä olisi paras mahdollinen siihen tehtävään, joka hyvinvointialueella Pohjois-Savon asukkaiden palvelijana on?
-
12.8.2024 Blogi
Hyvinvointialuejohtajan blogi: alkuvuosi 2024 jätti jälkeensä monia avoimia kysymyksiä
Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuolikkaan toiminnan ja talouden pääaiheiksi nousivat konsernihallinnon muutokset yhteistoimintamenettelyineen, synkkenevä talousennuste ja palvelujärjestelmäuudistuksen päätöksenteko. Välttämättömien uudistusten osalta on kuitenkin edetty hyvin. Näistä kaksi esimerkkiä ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistukset. Hoidon ja palvelujen saatavuuden suhteen on ollut vaikeuksia, joista näkyvimpinä esimerkkeinä ovat olleet valvontaviranomaisten huomautukset leikkausjonoista ja lastensuojelun ongelmallisesta tilanteesta. Hallinnon kehittämisen tarpeista kertoo vakava häiriötilanne palvelukyytien laskutuksessa, jota ei ole saatu kuntoon. Tämä epäonnistuminen vaikuttaa suoraan tuhansien kansalaisten arkeen.
Aluevaltuusto päätti aluehallituksen esityksen mukaisesti palvelujärjestelmäuudistuksesta ja toimeenpano pääsee vauhtiin. Poliittinen päätöksentekokyky oli vahva, päätös historiallinen ja valmisteluprosessi kansalaisten kuulemiskierroksineen erittäin vaativa. Merkittävät linjaukset palveluverkkoon, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin, uusiin palvelumuotoihin ja investointeihin näyttävät suunnan 2030-luvun rakenteisiin. Uudistustyö jatkuu perhe- ja vammaispalveluiden sekä erityispalveluiden osalta. Edelleen tärkein tavoite on saada rajallisista resursseista irti mahdollisimman suuri hyvinvointihyöty kansalaisille.
Hyvinvointialueen hallinnon muutosprosessi yhteistoimintaneuvotteluista päätöksenteon rakenteisiin on jatkunut tiiviinä. Edelleen tarvitaan syvemmälle menevää rakenteiden tarkastelua, jotta tukipalvelut saadaan yhtäältä vastaamaan palvelutuotannon tarpeita ja toisaalta tukemaan päätöksentekokykyä. Esihenkilötyön tukeminen, hallinnon keventäminen ja hallinnollisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu ovat hallinnon muutosten kärjessä. Tärkeimpien kansallisten kumppanuuksien yhteistyö on jatkunut erinomaisella tasolla. Yhteistoiminta-alueen sopimus on loppusuoralla, yliopistollisten alueiden verkosto tiivistyy edelleen
Tammi-kesäkuun taloudellinen tulos jäi 28,8 miljoonaa euroa miinukselle. Näkymä loppuvuoden osalta on selvästi synkempi. Toimialojen alkuvuoden arviot ovat lähelle 100 miljoonaa euroa miinuksella. Kehitys vastaa kansallista näkymää ja vuoden 2024 alijäämien ennustetaan toteutuvan jopa edellisvuotta suurempina koko maan tasolla. Vuosien 2024–2028 menopaineen ja rahoituksen välisen eron on ennustettu olevan 5,4 miljardia koko maassa. Menopaine ja palkkakulujen kasvupaine yhdessä ovat merkittävästi suurempia kuin riittämätön hyvinvointialueiden indeksin mukainen rahoituksen kasvu. Samanaikaisesti alueiden omavastuuta kasvatetaan, lisäleikkauksia valmistellaan, rahoitusmalli ohjaa rahoitusta kasvukeskuksiin ja alijäämät olisi katettava vuoden 2025 loppuun mennessä. Omilla sopeutustoimillakin on rajansa.
Toteutuman ja ennusteen välisen eron selittävät useat eri tekijät, joiden taloutta heikentävä vaikutus pidemmällä aikavälillä on huolestuttavaa. Palveluiden järjestämisen ja alimitoitetun rahoituksen epäsuhta tullee kasvamaan tiedossa olevilla rahoitusratkaisuilla. Jos alkuvuoden talouden osalta etsii jotain positiivista, niin nostaisin esille saamamme rahoituslain mukaisen kompensaation vuoden 2023 alijäämien kattamiseksi. Positiivista on myös oman toimintamme toimintakulujen ja henkilöstökulujen maltillinen kasvu. Tosin henkilöstökuluihin ovat vaikuttaneet henkilöstön saatavuusongelmat, joita on jouduttu paikkaamaan kalliimmalla vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käytöllä. Ostopalvelujen kasvuvauhti on kestämättömällä tasolla ja ongelma on yhteinen kaikilla hyvinvointialueilla. Suunnan muutokseen tarvitaan vähintään yhteistoiminta-alueen laajuisia toimenpiteitä.
Kansallisen tason muutoksista on syytä mainita hyvinvointialueen ohjauksen toisen vaiheen valmistelu ja toimeenpano eli ennakollisen talouden ohjauksen menettely. Valtion taholta on tarkoitus tiivistää niin sanottua ennakollista informaatio-ohjausta. Tarkoitus on toki hyvä: tavoitteena on välttyä varsin raskailta virallisilta arviointimenettelyiltä, jotka pitävät sisällään alueiden yhdistymisselvitykset. Alueilla itselläänkin on kuitenkin syytä olla selvillä, että milloin kyse on epävirallisesta ”pehmeän” vaikuttamisen keinoista, ja milloin virallisesta arviointimenettelystä. Tähän arvioon tarvitaan valtion ja alueiden kanssa jaettu realistinen tilannekuva.
Valtion ohjauksen tulee edistää hyvinvointialueille asetettuja tavoitteita, kuten itsehallinnollisen aseman säilyttämistä ja vahvistamista. Alkuvuoden kansallisten keskustelujen teemana on ollut puuttuva kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon visio ja ylipäätään eduskunnan, ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteisen tahotilan määrittely. Mitä maan hallitus haluaa hyvinvointialueilta? Mitkä vaikutukset tasapainotusohjelmilla on ollut? Onko tulossa lisäsäästöjä? Miten lainsäädännön muutokset ja palvelureformi etenevät? Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon.
-
Heinäkuun helteet - hetki perheneuvojan saappaissa7.8.2024 BlogiHeinäkuun helteet - hetki perheneuvojan saappaissa7.8.2024 Blogi7.8.2024 Blogi
Heinäkuun helteet - hetki perheneuvojan saappaissa
Työskentelen projektipäällikkönä Pohjois-Savossa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) lapsiperheiden yleisen neuvonnan projektissa.
Lapsiperheiden yleinen neuvonta on geneeristä matalan kynnyksen neuvontaa kaikille pohjoissavolaisille lapsiperheille. Toiminta on aloitettu kymmenen kunnan alueella 1.7.2023 ja 8.1.2024 se laajeni koko Pohjois-Savoon. Yleistä neuvontaa tarjotaan puhelimitse arkisin klo 9–15, numerossa 017 2734300, jalkautuen sovittuina ajankohtina muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työhön Pohjois-Savossa sijaitseville Perheentaloille ja jakamalla Instagramissa tietoa vuosikellon ja perhekeskuksen tehtävien mukaisesti erilaisista lapsiperheiden arkeen liittyvistä teemoista.
Minun tehtävänkuvaani ei yleensä kuulu asiakastyötä. Lapsiperheiden yleisen neuvonnan asiakastyössä työskentelee moniammatillinen tiimi. Yleinen neuvonta ei ole sosiaalipalvelua, eli se ei arvioi asiakkaan palvelun tarvetta, eikä myönnä palveluita. Toimintaa kehitetään yhdessä muiden lapsiperheiden toimijoiden kanssa ja tarkasti asiakaspalautteita kuunnellen.Minä olen ollut töissä heinäkuussa aiemminkin, mutta tänä kesänä pääsin ilokseni osallistumaan kehittämämme toiminnan tuottamiseen muutamaksi viikoksi. Ai että, se oli arvokasta! Oli aivan ihana saada itse kokea se, mistä kehitettävät aiheet nousevat. Mikä puheluissa motivoi palvelemaan paremmin ja paremmin, selvittämään perheille jaettavaa tietoa enemmän ja vielä vähän enemmän. Tai miksi asiakastyytyväisyyskyselyn kysymys voi olla joissakin puheluissa vaikea esittää, miksi kaikille soittajille kerrottavasta Omaperhe.fi -palvelusta voi olla joissakin tilanteissa mahdotonta kertoa. Useampaan kertaan sain itseni kiinni siitä, että olin jäänyt kertomaan soittajalle joistakin toiminnoista niin keskittyneesti, että asiakastyytyväisyyskysely unohtui suorittamatta. Tai puhelu päättyi niin nopeasti, että lause Omaperheestä jäi kesken. Sitä kun ollaan ihmisiä, näin voi käydä, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa. Toki huomasin myös sen, että paransin toimintaani koko ajan, olin luontevampi ja parempi palvelemaan toimintaan soittavien tarpeita.
Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat toimintaa käyttävät kuntalaiset, rahoittaja, ohjausryhmä, hankepäällikkö, projektin tekijät ja kumppanit, sekä sidosryhmien edustajat. Minun tapani olla projektipäällikkö on olla laivan kapteeni, joka varmistaa, että miehistö onnistuu tehtävissään. Tehtäväni on nähdä kokonaisuus, merkitys tekemiselle ja tulosten vaikutukset. Minun tulee myös huolehtia, että tiimilläni on tilaa tehdä työtään ja että heidän vastuunsa ovat selkeät. Tämä, että pääsin tekemään kehittämäämme toimintaa, auttoi minua näkemään vielä selvemmin kokonaisuutta. Se elävöitti niitä keskusteluja, mitä olen tiimini asiantuntijoiden kanssa käynyt. Onnistumisia ja kipukohtia.
Meidän tavoitteemme on kertoa perheille kaikesta siitä tuesta, mitä Pohjois-Savon perhekeskusverkostosta löytyy. Teemme sitä antaumuksella ja sydämestämme. Ja tähänkin kokemukseeni perustuen, onnistuneesti – palaute avun saamisen kokemuksesta huitelee koko ajan yli yhdeksässä, kiitos siitä osaavan tiimini.
Yhteistyöterveisin,
Tiina Mikkonen-Reponen
Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoittaa EU:n elpymisväline (Next Generation EU).
-
18.7.2024 Blogi
Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: lastenpsykiatrialla ennakointi ja yhteistyö ovat työn ytimessä
Heinäkuinen TET-päiväni oli tuttuun tapaan valtavan monipuolinen: lastenpsykiatrian akuuttiosaston vieraana pääsin laatimaan turvasuunnitelman vierailun ajalle, maistamaan tulista nallekarkkia sekä oppimaan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa tutkimusyksikössä, miten poliisin virka-apupyyntöön siellä vastataan.
Aamu starttasi lastenpsykiatrian akuuttiosaston aamupalaverilla, jossa käytiin läpi uuden asiakkaan tilannetta ja keskusteltiin mm. lapsen toimintakyvystä ja yhteydestä perheeseen.
Lastenpsykiatrian akuuttiosasto tarjoaa apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä alle 14-vuotiaiden lasten psykiatrisiin hätätilanteisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tähän YTA-alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.
Keskimääräinen osastojakson pituus on noin 10 päivää ja päivystyksellistä ja kiireellistä osastohoitoa varten potilaspaikkoja on kuusi. Apua tarvitsevien määrää ei ole etukäteen mahdollista tietää, mutta ketään ei käännytetä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välillä osasto on tupaten täynnä ja välillä päivän tai pari tyhjilläänkin. Silloin osaston työntekijät ovat muiden osastojen ja yksiköiden tukena. Lähellä toimiikin esimerkiksi sairaalakoulu, jonka loma-aikaan hiljaisiin tiloihin pääsin tutustumaan.
Ennakoiva työote kuuluu ja näkyy kaikessa toiminnassa
Jo ennen vierailua minulle kävi selväksi, mikä on yksi lasten psykiatrian akuuttiosaston tiimin vahvuuksista: huolellinen ennakointi ja valmistautuminen. Hyvissä ajoin etukäteen sain nimittäin osastonhoitaja Juha-Pekalta selkeät ohjeet miten saapua paikalle, päivän ohjelman ja tiedon siitä, keitä kaikkia Tet-päiväni aikana tapaan.
Pääsin myös kokeilemaan turvasuunnitelman laadintaa, joka auttaa lapsia ja nuoria määrittämään, miten he voivat itse lievittää hankalaa oloa. Toisaalta suunnitelma myös sanoittaa, millaisia tekoja lapsi toivoo aikuiselta, jotta olo helpottuu. Tämä kaikki auttaa ehkäisemään vaikeita ja ahdistavia tilanteita.Psykiatrisen sairaanhoitajan Antin johdolla mietin, millaisia vaikeita tunteita tai ajatuksia itselläni on. Vakavien pohdintojen jälkeen nimesin myös keinoja, jotka minua auttavat hankalissa tilanteissa: metsälenkki perheen mäyräkoiran seurassa ja juttelu läheisten ystävien ja vaimoni kanssa. Keinoja ahdistuksen purkamiseen ja hallintaan on kuitenkin monenlaisia ja joskus ne voivat liittyä huomion viemiseen pois ahdistuksen tai pahan olon tunteesta. Tämä onnistuu vaikka jääpalaa kädessä pitämällä, Pop it-lelua napsuttelemalla tai silittämällä pehmolelua. Myös tulisen nallekarkin syönti vie ajatukset pois kaikesta muusta, tämän pääsin ihan itse kokemaan!
Hoitajan työ akuuttiosastolla on todella monipuolista, vaikka ulkopuoliselle se voi välillä näyttäytyä käytävillä ”seisoskeluna” tai pelkkänä Afrikan tähden pelaamisena. Tosiasiassa hoitajat havainnoivat lapsia ja ympäristöä jatkuvasti ja pyrkivät ennakoimaan hankalia tilanteita. Tärkeintä ahdistuneelle lapselle on, että turvallisia aikuisia on riittävästi saatavilla. Kun tietää, että mielen päällä olevista asioista voi aina jutella aikuisen kanssa, rauhoittaa se koko osaston ilmapiiriä ja purkaa myös kuilua potilaiden ja henkilökunnan välillä. Yhteisöllisyys ja turvallisen aikuisen läsnäolo ehkäisevät väkivaltatilanteita.
Rautainen osaaminen ja saumaton yhteistyö työssä onnistumisen elinehtoina
Yleisimmät tulosyyt lastenpsykiatrian akuuttiosastolle ovat itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus ja ahdistuneisuus. Neljän tyttären isänä haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarinat koskettivat minua syvästi. Oli helpottavaa kuulla, että meidän ammattilaisilla on monia keinoja, jotka auttavat heitä jaksamaan työssään. Hyvä yhteishenki näkyi heti ensi hetkestä lähtien vierailijallekin ja on myös rekrytointivaltti: näihin hommiin ei tarvitse ammattilaisia houkutella, vaan hakemuksia saapuu uuden paikan avautuessa yleensä mukavasti. Myös työnohjaus ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen ovat oman jaksamisen kannalta tärkeitä. Kun tietää mitä tekee ja miten lasta voi auttaa, on helpompi jaksaa raskasta työtä. Ja onneksi kenenkään ei täällä tarvitse pienten asiakkaiden suuria murheita yksin kantaa, sillä työtä tehdään tiiviisti moniammatillisessa tiimissä.
Yhteistyö eri ammattiryhmien ja viranomaisten välillä oli myös Tet-päiväni toisessa kohteessa tärkeä keskustelun aihe.
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö palvelee koko YTA-aluettamme ja asiakkaat sinne ohjataan Poliisin virka-apupyynnöllä. Vastaavia yksiköitä on Suomessa yhteensä viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joihin epäillään kohdistuneen väkivallanteko. Toisinaan asiakas on menehtynyt väkivallan seurauksena, mutta siitä huolimatta ammattilaisemme auttavat selvittämään, mitä hänelle on tapahtunut.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Heini ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön osastonylilääkäri Marja näyttivät minulle käytännössä, miten asiakkaan saattaen vaihto yhdestä yksiköstä toiseen tapahtuu: kävimme yhdessä läpi aamulla laaditun turvasuunnitelmani. Vaikka meitä aikuisia asia vähän nauratti, osoitti tämä juttutuokio minulle jälleen kerran, miten täällä lapsen tai nuoren turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan joka käänteessä etusijalle.
Sain oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön toimintaan saman esittelyn, kuin kuka tahansa joukkueen uusi jäsen. Tämä tuntui mukavalta, sillä samaa tiimiähän tässä koko sakki ollaan, olipa työpiste hallinnossa tai asiakkaiden parissa. Pääsin välittömästi verryttelemään arviointikykyäni, kun kävimme läpi Poliisin virka-apupyyntöön vastaamista ja harjoittelin haastattelukuulemiseen liittyvän hypoteesin laatimista. Tutkimusyksikön tiimi myös simuloi oikeuspsykologisen haastattelukuulemisen, jonka avulla tutustuin lasten ja nuorten kanssa käytettävään haastattelutekniikkaan.
Puhun työssäni paljon palveluintegraation tärkeydestä. Tämän Tet-päivän aikana teemasta ei tarvinnut kenellekään saarnata, vaan sain itse nähdä, miltä monialainen yhteistyö parhaimmillaan näyttää käytännössä. Kun eri alojen osaajat ja viranomaiset istuvat lapsen asialla saman pöydän ääreen, on se aina sekä asiakkaan että ammattilaisen etu.
-
19.6.2024 Blogi
Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Palveluverkko luo perustan palvelujen uudistamiselle
Aluevaltuusto päätti 17.6. hyvinvointialueen palveluverkosta. Perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä. Valtuuston päätös luo osaltaan perustan sille, missä ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan Pohjois-Savon kunnissa jatkossa.
Palvelujen sisällön kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sote-asemilla voi nyt jatkua täydellä vauhdilla. Pidän tärkeänä päätökseen sisältyvää ehtoa siitä, että niillä alueilla, joissa palveluvalikoima muuttuu, on oltava tiedossa korvaavan palvelun sisältö ennen muutosta.
Päätöksestä äänestettiin, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Hyväksytty ratkaisu on kompromissi ja sitä voi luonnehtia maltilliseksi muutokseksi. Palvelut muuttuvat, mutta se tapahtuu vaiheittain ja ajan kanssa lähipalvelut pääosin säilyttäen. Päätös tarkoittaa toki myös sitä, että hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen mukaisista taloudellisista tavoitteista joudutaan tinkimään. Se voi tuoda lisää paineita talouden tasapainottamiseen. Toisaalta esimerkit niiltä hyvinvointialueilta, joissa julkiset sote-palvelut oli järjestetty ”keskitetysti” jo ennen sote-uudistusta, osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistus voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun niitä tehdään maltilla ja huolellisesti suunnitellen.
Maanantaina tehtyä päätöstä edelsi laaja osallistava vaihe, jonka aikana kuultiin asukkaita ja henkilöstöä. Asukastilaisuuksia järjestettiin kattavasti eri puolilla maakuntaa. Sain olla itsekin mukana muutamassa niistä. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivat joka paikassa tavattoman suuria, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on aito huoli lähipalvelujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Kuulemistilaisuuksissa myös kunnat toivat esiin huolensa palvelujen vaikutuksesta niiden elinvoimaan. Tilaisuuksien anti heijastuu vahvasti valtuuston hyväksymässä päätöksessä.
Palveluverkkoa tarkastellaan jatkossa vuosittain. On selvää, että sitä mukaa kun palvelujen sisältöä kehitetään muun muassa digitaalisten palvelujen suuntaan, myös palveluverkko voi muuttua. Sen vuoksi on hyvä, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavia muutoksia.
Haluan kiittää viranhaltijoita asian erinomaisesta ja monipuolisesta valmistelusta. Valtuuston valittavana oli useita skenaarioita, jotka sisälsivät vaihtoehtoisia toteuttamistapoja toimenpiteineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vaikka perhe -ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palveluverkon uudistuksesta päättäminen jäi syksyyn, uskon, että se saadaan nivoutumaan hyvin nyt tehtyyn ratkaisuun.
Toivotan kaikille hyvää juhannusta ja kiireetöntä kesää!
Hannu Tsupari
aluvaltuuston puheenjohtaja
-
18.6.2024 Blogi
Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen satsaukset oikeisiin asioihin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti maanantaina 17. kesäkuuta palvelujärjestelmänsä uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Puolentoista vuoden siirtymävaihe on ohi, ja on aika astua eteenpäin.Valtuuston ratkaisut vaikuttavat näkyvimmin perusterveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen esitys on, että nykyisten terveysasemien verkosto säilyisi toistaiseksi lähes ennallaan.
Palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja säädettäisiin niin, että työvoiman riittävyydestä ja hoidon jatkuvuudesta voidaan huolehtia aiempaa paremmin koko maakunnassa.
Kasvokkain tapahtuvan hoidon rinnalle kehitetään nopeasti etäpalveluita. Vaikka moni niitä vastustaa, todellisuudessa digitaaliset palvelut auttavat eniten sellaisia, jotka eivät voi tai halua niitä itse käyttää. Mitä useampi hoitaa asioitaan omatoimisesti verkossa, sitä enemmän ammattilaisten aikaa ja käsiä riittää henkilökohtaista apua tarvitsevien tueksi.
Vuodeosastojen määrään on tulossa vastaanottoja suurempi muutos. Sänkyjen vähentäminen ei merkitse sairaiden hoidosta luopumista, vaan mallia, jonka mukaan sairaalassa viivytään vain se aika kuin on hoidon kannalta välttämätöntä. Tämän jälkeen toipuminen ja paraneminen jatkuvat kotona.
Muutos edellyttää kotisairaalatoiminnan ja kuntoutuksen nopeaa vahvistamista. Myös elämän loppuvaiheen hoito on kyettävä järjestämään kaikille turvallisesti ja kivuttomasti joko kotona, sairaalassa tai kodin lähellä sijaitsevassa hoivakodissa.
Vaikka aluehallituksen esitystä on haastettu, tahto palvelujen turvaamiseen yhdistää kaikkia poliittisia ryhmiä. Toimintojen rankka keskittäminen olisi myös nykyisen hallitusohjelman vastaista. Sehän ”kiinnittää erityistä huomiota perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuteen”.
Niukkuus tarkoittaa valintoja
Kun puhumme peruspalveluista, puhumme sekä inhimillisyydestä että rahasta. Helposti ja oikeaan aikaan löytyvä, todellisia tarpeita vastaava apu on ainoa keino välttää sosiaalisten tai terveyteen liittyvien ongelmien kasautumista.
Jos mielen tai ruumiin vaiva äityy pahaksi, se ei yleensä selviä puhumalla. Silloin tarvitaan raskaita toimenpiteitä ja pitkiä hoitojaksoja. Niukkuuden aikana ne pitäisi säästää tilanteisiin, joihin ei ole muuta apua, ja joita ei voi ennalta ehkäistä.
Niukkuus yhdistää kaikkia Suomen hyvinvointialueita. Kustannusten nousun taittaminen oli, ja sen pitää edelleen olla, yksi uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tavoitetta ei koskaan saavuteta, ellei toiminta muutu.
Aluevaltuuston päätettäväksi esitetyt muutokset voivat onnistuessaan keventää Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannuksia lähes 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on suhteessa oikean kokoinen siivu palveluiden uudistamisen kokonaistavoitteesta, joka asettuu noin 50 miljoonan euron tasolle.
Jäljelle jäävästä 30 miljoonan euron ohjelmasta päätetään ensi syksynä. Suurin osa siitä kohdistuu erikoissairaanhoitoon, mutta myös perhe- ja vammaispalvelut on kyettävä jatkossa järjestämään selvästi nykyistä tehokkaammin.
Vaikka summat kuulostavat suurilta, ne eivät ole mahdottomia. Olennaista on, että uskallamme keskittyä oikeisiin asioihin, panostaa tärkeiden prosessien kehittämiseen ja luopua rohkeasti kaikesta, mistä ei ole todellista hyötyä.
Jos jokin tuntuu mahdottomalta, se on taistelu aikaa vastaan. Hyvinvointialueille asetettu velvoite kattaa talouden alijäämät kolmen vuoden sisällä vaikutti järkevältä vuonna 2021, kun rahoituslaki säädettiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.
Uudessa tilanteessa alijäämien kattamisesta on tullut köysi, joka uhkaa kuristaa kuoliaaksi kaikki sote-uudistuksen hyvät tavoitteet.
On selvää, että ellei alijäämien kattamiselle anneta lisää aikaa, Suomen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi voivat nujertua muutamassa vuodessa. Toivottavasti se ei ole kenenkään tavoite.
Niukkuus tarkoittaa valintoja. Jokainen meistä tarvitsee hyvinvointialueen palveluita, mutta toiset tarvitsevat niitä enemmän kuin toiset. Vahvojen vastuulla on huolehtia, että välttämättömän avun ja turvan järjestämisessä kuullaan myös heiveröisimpien ääntä.
Jos saisin itse valita, panostaisin erityisen paljon voimavaroja lapsiperheiden ja ikäihmisten auttamiseen. Tulevaisuus on tämän päivän lasten ja nuorten varassa. Mitä terveempinä he saavat kasvaa, ja mitä paremmin perheet voivat, sitä valoisampi on Suomen huomen.
Nykyisen vaurauden ovat kuitenkin rakentaneet ne, jotka tänään ikääntyvät, haurastuvat ja tarvitsevat apua. He ovat pitäneet meistä huolta.
Meidän velvollisuutemme ja kunniatehtävämme on huolehtia heistä niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä omien voimiensa heikkenemistä.
Riitta Raatikainen, aluehallituksen puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 16.6.2024.