Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 19.4.2024 Uutinen

    Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa valmistaudutaan huolella

    Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa. Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita. 

    Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle. 
     

    Iltakiirevastaanotot Iisalmessa ja Varkaudessa yksi tapa vähentää KYSin yöpäivystyksen kuormitusta


    Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. 

    ”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja. 

    ”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen. 
     

    Vuodeosastojen päivystävät lääkärit yöaikaan kotisairaalan, kotihoidon, palvelutalojen ja ensihoidon tukena


    Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Tästäkin syystä on tärkeää turvata Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan. 
     

  2. 19.4.2024 Uutinen

    Kun uusi asiakastietojärjestelmä Saga on käytössä, hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa

    Hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijöillä on edessä iso rupeama, kun alueellinen asiakastietojärjestelmä Saga otetaan käyttöön.

    Edessä on koulutusta ja uuden opettelua, samaan aikaan kun hyvinvointialueen aloitus on vaatinut joustoa ja venymistä ammattilaisilta ja vaatii sitä edelleen. 

    Sagan käyttöönoton projektipäällikkö Anne-Leena Pellikka ymmärtää hyvin, että käsissä on haastava urakka, joka saattaa herättää osassa työntekijöistä turnausväsymystä. 

    - Toivottavasti työntekijät suhtautuvat kuitenkin muutokseen myönteisesti, minusta se on mahdollisuus. Yksi yhtenäinen ohjelma auttaa yhtenäistämään tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. 

    Työn tekemisen tapa muuttuu

    Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan käyttöönotto mahdollistaa, että meidän hyvinvointialueemme sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa. 

    Asiakirjojen tallentaminen Kantaan edellyttää, että asiakirjat ovat kansallisten määritysten mukaisia ja rakenteisessa muodossa. Työntekijöiden pitää siis perehtyä tänä vuonna sosiaalihuollon rakenteiseen kirjaamiseen.

    Rakenteisessa kirjaamisessa on paljon etuja. Se edistää asiakkaan saaman palvelun tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta. Ammattilaisille asiakirjat ovat keskeinen työväline. Organisaatio puolestaan saa yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa toiminnan johtamisen ja arvioinnin tueksi. Osa tämänhetkisistä järjestelmistämme käyttää jo kansallisia rakenteita, joten asia on tuttu, mutta monelle sosiaalihuollossa työskentelevälle kyse on uudesta asiasta.

    Saga ja asiakastietojen rakenteinen kirjaaminen ovat ikään kuin kehikko, joka muokkaa työn tekemisen tapaa kentällä. Laajempi tavoite muutoksen taustalla on yhtenäistää sosiaalihuollon eri palveluiden toimintatavat eri puolilla hyvinvointialuetta.

    - Peilaamme käyttöönottoprojektissa nykyisiä työntekemisen tapoja suhteessa asiakkuusprosessien kulkemiseen Sagassa ja otamme toiminnan yhtenäistämisen huomioon Sagan loppukäyttäjien koulutuksissa. Palveluiden omat asiantuntijat ovat tiiviisti mukana koulutusten suunnittelussa ja toimintamallityössä, projektikoordinaattori Tilda Heikkinen kuvaa.

    Tekniikka palvelee tekijää

    Pellikka korostaa, että tekniikan tulisi palvella ja mahdollistaa hyvää arjen työtä ja samalla noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.

    - Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat vaikuttaneet ja osallistuneet tietojärjestelmän määrittelyn tarpeisiin, jotta kokonaisuudesta tulisi varmasti mahdollisimman toimiva. 

    - Tavoitteena on, että yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä tukisi yhtenäistä ja helppolukuista kirjaamista sekä tietojen löytämistä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaisi silloin nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitsisi osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä.

    Työntekijät ottavat Sagan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella kahdessa osassa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Käyttöönoton aikatauluun vaikuttaa ennen kaikkea asiakastietolaki. Piakkoin eduskunnan käsittelyyn on tulossa hallituksen ehdottamat lakimuutokset, joissa sosiaalihuollon Kanta-palveluun liittymisen määräaikoihin ehdotetaan uusia, pidempiä siirtymäaikoja. 

    Lue lisää aiheesta Kelan OmaKanta-sivuilta.
     

  3. 18.4.2024 Uutinen

    Nilsiän terveysasemalla henkilöstövajetta – kiireellisiä vastaanottoaikoja ohjataan lähikuntiin

    Nilsiän terveysaseman vastaanotoilla on tällä hetkellä henkilöstövajetta niin lääkäreiden kuin hoitajienkin osalta. Tämän vuoksi Nilsiän kiireellisiä vastaanottoaikoja joudutaan ohjaamaan Siilinjärven ja Lapinlahden terveysasemille. Kiireettömiä vastaanottoaikoja on saatavilla rajoitetusti.

    Toimi näin:

    • Kiireellisissä asioissa soita Nilsiän terveysasemalle aukioloaikoina p. 017482676, jossa tapahtuu hoidon tarpeen arvio ja asiakkaiden ohjaus oikeaan hoitopaikkaan.
    • Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee soittaa ennen lähtöä päivystykseen.
    • Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112.

    Hyvinvointialueella pyritään palveluiden saatavuuden parantamiseen, mutta haastava tilanne voi jatkua toistaiseksi.

    Nilsiän terveysaseman henkilökunta toivoo asiakkailta ymmärrystä henkilökuntaa kohtaan haastavasta tilanteesta huolimatta.

     

    Yhteystietoja:

  4. 18.4.2024 Uutinen

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja. 

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    “Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen”, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta   rahoituksen leikkauksesta johtuvat tehtävät on vaikea toteuttaa
     

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi. 

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.

    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa on merkittävä. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.


    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 
     
    H23-verkoston jäsenet
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
    Juha Jolkkonen, Helsinki
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
    Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto. 

  5. 18.4.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet hankkivat yhdessä digitaalisen asiointialustan

    Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat hankkimassa digitaalista asiointialustaa asukkaiden ja ammattilaisten sähköisen asioinnin sujuvoittamiseksi. Tuleva asiointialusta kokoaa yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle helppokäyttöiselle alustalle ja samalla erillisistä, kustannuksia tuottavista ratkaisuista luovutaan. 

    Molemmilla hyvinvointialueilla on jo käytössä erilaisia digipalveluja, mutta ne koostuvat useista erillisistä ratkaisuista. Toive nykyaikaisesta ja helppokäyttöisestä digitaalisesta asiointialustasta on noussut niin asiakkailta kuin ammattilaisilta. 

    Alustahankinnan yhteydessä yhtenäistetään myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asukkaiden palvelupolkuja. Tavoitteena on, että uusi alusta turvaa nykyistä tehokkaammat ja monipuolisemmat asiointimahdollisuudet asukkaille sekä sujuvat työprosessit ammattilaisten käyttöön.  

    Yhteishankinnasta on tehty ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa 15.4.2024. Tavoitteena on tehdä hankintapäätös elokuussa 2024 ja käyttöönotto vaiheistetaan vuosien 2024 ja 2025 ajalle. 

    Pohjois-Savo valmistelee ja toteuttaa kilpailutuksen ja kumpikin hyvinvointialue vastaa hankinnasta ja hankintasopimuksesta omalta osaltaan. 
     
     

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 23.4.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.
    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: Lauantai 24.2. ja 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 IISALMI, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 17.1, 15.5. ja 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Keskiviikkona 13.3. ja tiistaina 23.4. kello 15.30 - 17.30. Syksyn tapahtumista tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.
    • Paikka: Kuopio, Perheen talo, Lapinlinnankatu 14, Kuopio 

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 27.1. kello 10 - 14 
    • Paikka: Keitele, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli, Koulutie 3, 72600 Keitele. 
    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14. 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 12.3. ja 19.3., 28.5. ja 4.6., 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  2. 23.4.2024 Tapahtuma

    Tietopäivä neuropsykiatrisista erityispiirteistä Varkaudessa

    23.4.2024 klo 12-15 Varkauden kirjastolla, os. Osmajoentie 1, 78200 Varkaus. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa!

    Ohjelma: 

    12.00 TERVETULOA JA AVAUSSANAT
    12.05 NEUROPSYKIATRISTEN PIIRTEIDEN  YHTEYS RIIPPUVUUKSIIN
    Saija Haikarainen
    toimintaterapeutti (YAMK),  Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry
    13.00 TAIDEHETKI
    Riitta Pasanen ja Eveliina Kähkönen,
    mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    13.20 KAHVITARJOILU
    13.40 NEPSY-ELÄMÄÄ
    Janita Silmäri
    ONKO KAIKKI ERITYISYYS NEPSYÄ?
    Eveliina Kähkönen,
    mielenterveys- ja päihdepalvelut, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    14.40 MUSIIKKIA
    Kim Karvonen
    15.00 KIITOS

    Ohjelmajuliste (pdf)

  3. 24.4.2024 Tapahtuma

    Haastavat erot -konsultaatioryhmä

    Eroperheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisten on mahdollisuus konsultoida moniammatillista Haastavat erot -konsultaatioryhmää Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ryhmältä voi pyytää konsultaatiota haasteellisiin tai konfliktoituneisiin erotilanteisiin. Työntekijä osallistuu myös itse konsultaatioon ja kirjaa konsultaatioryhmältä saadut toimenpidesuositukset.

    Konsultaatiota varten täytetään esitietolomake, joka mahdollisuuksien mukaan täytetään yhdessä huoltajan kanssa ja lähetetään salatulla sähköpostilla ryhmän puheenjohtajalle. Myös anonyymi konsultaatio on mahdollinen. Esitietolomake täytetään myös silloin. Konsultaatiopyyntö tulee tehdä viikkoa ennen seuraavaa ryhmän kokoontumista.

    Konsultaatioon voi tarvittaessa osallistua myös etäyhteydellä. Tästä on ilmoitettava ryhmän puheenjohtajalle esitietolomakkeen toimittamisen yhteydessä.

    Lue lisää: Haastavat erot - konsultaatioryhmät | Innokylä

    Konsultaatioryhmä kokoontuu Kuopiossa (Viestikatu 1-3, 3krs.) joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 12-14.

    Kokous Asia tiedoksi puheenjohtajalle
    27.3.2024 20.3.2024
    24.4.2024
    17.4.2024
    29.5.2024 22.5.2024

     

    Toimijat ryhmässä

    Kuopion ensikotiyhdistys, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, perhepalvelut, lastensuojelun avohuolto, lastenpsykiatria, Kuopion psykiatrian poliklinikka ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö sekä tarpeen mukaan Tukikeskus Varjo/Viola ry.

    Konsultaatiopyynnöt ja lisätietoja

  4. 24.4.2024 Tapahtuma

    Harvinaissairauden monet kasvot -webinaari

    Kutsu webinaariin harvinaissairaita työssään kohtaaville ja potilaille sekä heidän läheisilleen

    Harvinaisen sairauden diagnosointi on usein hidasta ja sairauden vaikutukset harvinaissairaan ja hänen läheistensä arkeen merkittäviä.

    Yliopistosairaaloiden harvinaissairauksien yksiköt ja Harvinaiset-verkosto järjestävät webinaarin harvinaissairauksien tunnistamisen tärkeydestä keskiviikkona 24.4.2024 klo 15.30–16.45.

    Tapahtuma toteutetaan etäyhteydellä ja siihen osallistuminen on maksutonta. 

    Osallistu tästä linkistä: Harvinaiset-verkosto – Harvinaissairauden monet kasvot -webinaari – Ke 24.4.2024 15:30 

    Webinaarisarjaan tulee jatkoa syksyllä.

    Harvinaissairauksien yksiköt
    Turun yliopistollinen keskussairaala
    Tampereen yliopistollinen sairaala
    Kuopion yliopistollinen sairaala
    Oulun yliopistollinen sairaala
    Helsingin yliopistollinen keskussairaala
    Harvinaiset-verkosto

  5. 24.4.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  6. 29.4.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1.    Maanantai 22.1.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 31.1.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 7.2.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus liity tapaamiseen
    4.    Maanantai 12.2.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 19.2.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Vuoden 2024 toinen etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1.    Maanantai 29.4.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 8.5.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 15.5.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus
    4.    Maanantai 20.5.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 27.5.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.

    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

    alt=""

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 19.4.2024 Blogi

    Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

    Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

    Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

    Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

    Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

    Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

    Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

    Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

    Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

    Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

    Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

    Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

    Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

    Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
    Jussi Lampi, strategiajohtaja

    Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

  2. 17.4.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?

    Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

    Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

    Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

    Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

    Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

    Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

    Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

    Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

    Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
    alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

    Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

    Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
     
    Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

    Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

    Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

    Riitta Raatikainen
    ​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja

  3. 16.4.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva

    Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan. 

    Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta. 

    Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa. 

    Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään. Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

    Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

    Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja. 

    Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla.  Julkisuudessa hyvinvointialueiden toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
    Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli, jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja näkökohtia ja huolenilmauksia.

    Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan. Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa ja miten se toteutetaan. 

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja
     

  4. 15.4.2024 Blogi

    Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

    Oikeaa palvelua, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa – Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeen jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

     

    Mistä lähdettiin

    Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmallimme pilotointi on alkanut Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa keväällä 2022. Tuolloin ryhdyimme vastaamaan jo tunnistettuihin tarpeisiin nuorten mielenterveyden hoidon saatavuuden ja palveluun pääsyn kohentamiseksi sovittujen yläkoulujen opiskeluhuollon työhön liittymällä. Tulevaisuuden sotekeskus -kaudella tavattiin yhteensä 345 iältään 
    13–16-vuotiasta nuorta kaikkien hankkeen kuuden sairaanhoitajan voimin.  Nuoret ohjautuivat lievien tai keskivaikeiden oireiden vuoksi oppilaitoksen jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan maksimissaan 12 käyntikertaa sisältävälle hoitojaksolle. 

    Aikaa on kulunut ja eteenpäin on mennä posoteltu. Hankekausi vaihtui nyt meneillään olevaksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon- eli RRP-hankkeeksi. Aiemmin yläkoulupainotteisen työmme painopiste vaihtui samalla toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi olemme liittyneet osaksi alueellisia perhekeskuspalveluita eli meistä tuli “lanulaisia”. Kauden aikana olemme jatkaneet jalkautuvan mielenterveyden perustason palvelun pilotointia sovittuihin oppilaitoksiin huomioiden universaalien ja myös meitä perustason toimijoita koskevien yhteisten mielenterveys- ja päihdetyön sekä nepsy-haasteiden näkökulmat 16–29-vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa.  

    Työmme hoidon tarpeen kartoituksen, konsultaatiokäytänteiden vahvistamisen ja hoidon tarpeeseen vastaamisen parissa yhdessä opiskeluhuollon ja alueellisten nuorten perustason tiimien kanssa jatkuu RRP-hankkeen muodossa kesään 2025 saakka. 


    Työn ytimessä

    Nuorten ja perheiden näkökulmasta jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmalli saamiemme palautteiden perusteella on ollut vaikuttava. Jalkautuvan työn merkitys on korostunut maaseutualueilla, joissa perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelua tarjoavaan kivijalkatoimipisteeseen suuntautuva yhdensuuntainen matka voi helposti olla useita kymmeniä kilometrejä. Julkisten liikenneyhteyksien varassa olevien nuorten hoitoon pääsy olisi haastavaa, ellei jopa mahdotonta ja sitoisi huomattavan suuren määrän aikaa niin huoltajalta kuin nuoreltakin. Hyvän palautteen ydinasioita ovat kuitenkin olleet nopea palveluun pääsy ja palveluun ohjautumisen sujuvuus.  

    Myös opiskeluhuollon toimijoiden palaute on ollut rohkaisevaa, sillä suuri osa kyselyihin vastanneista on kokenut oman työmääränsä keventyneen työmallimme pilotoinnin myötä. Keventymisen seurauksena opiskeluhuollon resurssi on voinut suuntautua jälleen enenevissä määrin ennaltaehkäisevään ja lakisääteiseenkin työhön. Sairaanhoitajan työpanos myös konsultatiivisena toimijana on otettu hyvin vastaan ja todettu tarpeelliseksi. Tiiviin yhteistyön ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus on osoittautunut merkitykselliseksi niin nuoren, sairaanhoitajan kuin opiskeluhuollon kannalta.

    Mittaritiedon valossa työ näyttäytyy myös vaikuttavalta, sillä hoitojakson jälkeen 13 % nuorista todettiin jatkohoitoa tarvitsevina ja erityistason sairaanhoidon tutkimuksen ja hoidollisen palvelun piiriin ohjautui alle 5 % nuorista. Tosin tuoreimmissa tiedoissa nämä luvut eivät ihan näin edulliset enää ole. Syitä tähän pohditaan yhdessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen edustajien kanssa. Palveluumme nuoret ovat päässeet pääsääntöisesti 14 vuorokauden kuluessa ja jatkossa tavoite on vastata hoidon tarpeeseen noin seitsemän (7) vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.  

    Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia eli painopiste raskaista erityistason palveluista on siirtynyt nuoren toimintaympäristöön asiakaslähtöisen mallin mukaisesti niillä kouluilla joilla työskentelemme, nuoret ovat saaneet oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua ja yhteistyötä on tiivistetty eri palvelutuotannon toimijoiden välillä. Osa aiemman hankekauden pilottiyläkouluista on mukana myös meneillään olevalla hankekaudella.  Näille kouluille kohdentuu myös tutkimushanke, jossa jalkautuvan työmallin vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksen keinoin vuosina 2024–2025.  
     

    Tehdään yhdessä

    Jalkautuvaa hoitotyön mallia on toteutettu koillisella ja läntisellä alueella jo aiemmin, joten henkseleitä emme uuden toimintamallin idean nimiin ottamisen puolesta ole paukuttelemassa. Näissä perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita toteuttavissa yksiköissä kehittämistyömme panosta onkin päästy hyödyntämään yhteisesti havaituissa, alueellisissa kehittämisen kohteissa. Toimintaamme ohjaa suunnitelmallisuus, jonka avulla uudenlainen yhteistyö työntekijöiden välillä on lisääntynyt ja tukea on ollut tarjolla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. 

    Silkkaa onnistumisten siivittämää silkkiä työmme ja matkamme eivät ole toki ole olleet. Yhteisen ajan järjestäminen yhdessä kaikkien sidosryhmiemme toimijoiden kanssa on osoittautunut välillä enemmän, välillä vähemmän haastavaksi. Sinnikkyyttä on tarvittu puolin ja toisin. Uuden oppiminen on ollut välttämätöntä myös meille jalkautuville sairaanhoitajille. Oppilaitokset työympäristöinä ovat kovin erilaisia, mihin olimme ennen hanketyöhön siirtymistä tottuneet. Tämä onkin edellyttänyt uusien työkenttien haltuunottoa ja uusien asioiden (jopa sanaston) sisäistämistä. Lähimmillä yhteistyökumppaneillamme on ollut suuri merkitys siinä, kuinka olemme tässä onnistuneet, sillä tätä työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja molemminpuolista tuttuutta sekä mielenkiintoa toisen tekemää työtä kohtaan.  
     

    Jatkoa ajatellen

    Vaalimisen arvoisista asioista haluamme nostaa esille havaintomme yhteistyön lisäämisen tarpeesta ja merkityksen tiedostamisesta hoidon porrastuksen kaikkien tasojen välillä. Lisäksi kannustamme lämpimästi jalkautuvan työmallin käyttöönottoa kaikilla alueilla oleellisena osana oppilaitosyhteistyön muodostamista. Vakiintuneiden konsultaatiokäytänteidenkin puolesta liputamme osana kaikkien ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämistä. 

    Hankkeilla on, ja kuuluukin olla, alku ja loppu. Mallinnetut, vaikuttaviksi todetut vakiintuneet käytänteet eivät hankkeen päättyessä vuonna 2025 kuitenkaan ole katoamassa mihinkään metadatan mustaan aukkoon, vaan päätyvät pysyviksi käytännöiksi hyvinvointialueelle yhteisten nuortemme hyväksi.


    Terveisin,  

    Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat  

    Pia Hakkarainen, Rautalammin yläkoulu & lukio, Karttulan yläkoulu ja Vesannon lukio 
    Niina Heiskanen, Maaninkajärven yläkoulu ja IngmanEdu 
    Anni Orovuo, Nilsiän yläkoulu & lukio ja Sakky Siilinjärvi

    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).  
     

  5. 12.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: KYSin lastenneurologian yksikössä moniammatillista osaamista ja perheen tukea

    Maaliskuinen TET-aamupäiväni kului Kysin lastenneurologian yksikössä, jossa tehdään tärkeää moniammatillista työtä lasten neurologisten kehityshäiriöiden tiimoilla ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. Lastenneurologian ylilääkäri Jarkko Kirjavainen ja muu henkilöstö ottivat minut vastaan innostuneina ja käyntiini hyvin valmistautuneina. Paikalla oli yli kaksikymmentä lastenneurologian työntekijää.



    Heti alussa puheterapeutti Paula Mielo kävi hyväntuulisesti ja selkeästi läpi, miten päivä etenee, ja ihan kuvien avulla, että varmasti ymmärrän. Niin kuulemma on tapana tehdä lapsille, joille tänne tulo voi olla hyvin jännittävä hetki. Minulle kerrottiin, että minun ei tarvitse kaikkea muistaa, vaan täällä aikuiset kertovat mitä tapahtuu. Taisihan se tosiaan helpottaa vähän omaakin jännitystäni.

    Minulle esiteltiin erityistyöntekijöiden toimintaa, ja aika vaikuttavalta se tuntuikin. Lastenneurologian yksikkö vastaa yliopistosairaalatasoista hoitoa vaativien lastenneurologisten sairauksien hoidosta koko Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tämä perhekeskeinen yksikkö vastaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella erityisesti kehitys- ja kuntoutusseurannasta niiden lasten osalta, joilla on laaja-alaisia kehityksellisiä haasteita, kuten CP- tai kehitysvamma.

    Sain kuulla, että yksikkö toimii KYS:n epilepsiakeskuksen osana, ja sen erikoisosaamista on vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito. Yksikössä tehdään myös kliinistä lääketutkimusta epilepsian ja migreenin osalta sekä tutkijalähtöisiä tutkimuksia ja laajaa erikoisalayhteistyötä, myös lääkärien perusopetusta.

    Ymmärsin kuunnellessani, että tässäkin yksikössä on paljon erikoisosaamista ja henkilökunnassa oli hyvin erilaisia työnkuvia. Minulle kerrottiin, että työtä tehdään laajalla alueella ja monissa verkostoissa, ja täällä olisi hyvät valmiudet kehittämistyölle.

    Työssä tarvitaan osaamisen lisäksi tunteiden huomioimista

    Kierrellessäni aamupäivän aikana yksikön poliklinikalla ja vastaanotoissa, ja tavatessa myös perheitä, vaikutuin yhä enemmän. Kyllä täällä tehdään tärkeää työtä ja vanhempien kanssa on tärkeää muistaa sensitiivisyys, herkkyyttä huomioida myös tunteita.

    Kun vanhemmat tulevat tänne ensimmäisen kerran lapsensa kanssa, heillä on tästä iso huoli, ja kuten minulle kerrottiin, perheille se on useinkin kriisitilanne. Perheitä onkin ohjattu ihan alkuvaiheessa tarvittaessa myös Kuopion kriisikeskuksen asiakkaiksi, jossa he saavat tukea uuden tilanteensa käsittelyyn.

    Seuraavaksi pääsin itsekin arviointiin, kun toimintaterapeutti Tarja Rissanen testasi neurologisia kykyjäni. Minulta testattiin esimerkiksi tasapainoa ja esineiden muotojen tunnistamista kädellä, jotka läpäisin ongelmitta. Hyvä tulos piristi omaakin mieltäni. Voin kyllä tunnustaa, että esineiden muotojen tunnistaminen oli pari kertaa yllättävän hankalaa pelkästään kädellä, ilman näköaistia.



    Herkistymistä aidoissa asiakastilanteissa

    Pääsin seuraamaan aamupäiväni aikana vastasyntyneen epilepsiakohtauksien vuoksi sairaalahoitoa vaativan vauvan tutkimusta sekä lääkäriopiskelijoiden opetustilannetta syli-ikäisen lapsen tutkimuksessa.

    Kyllä se herkisti mielen, kun hyvin pientä lasta tutkittiin. Vauvaa tutkiva lääkäri huomioi mielestäni oikein hyvin tilanteen, ja kertoi aina, mitä milloinkin tutki ja mitä hän arvioi vauvan tilanteesta. Saatiin vähän hymyä vauvan äidinkin huulille, kun lääkäri kertoi lopuksi yhteenvetoa tutkimuksensa tuloksista. Siinä kysyttiinkin myös äidin jaksamisesta, mikä on tärkeä myös muistaa.

    Syli-ikäinen lapsi oli hyväntuulinen, mutta taisi vähän säikähtää, kun iso porukka tuppasi yhtäkkiä huoneeseen. Itku rauhoittui pian äidin sylissä. Piipahdimme seuraamassa myös kouluikäisen lapsen käyntiä lastenneurologialla migreenin takia. Potilas osallistui kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan erään migreenilääkkeen tehoa migreenin estohoitona. Lääke oli auttanut migreenin hoidossa ja potilaalla oli nyt fiilis korkealla, kun hän pääsee pian Liverpooliin jalkapallo-otteluun.



    Aivosähkötoiminnan seurantaa

    Kävimme myös kliinisen neurofysiologian yksikön Video-EEG-tutkimusyksikössä, jossa lapsipotilas oli useamman vuorokauden tutkimuksessa. Tutkimuksessa rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa ja samalla kuvataan lasta videolle. Tutkimushuoneessa on useampi monitori, joiden äärellä aina henkilöstö valvoo seuraamassa tilannetta, kuten nytkin. 

    Video-EEG yksikköön tulee aikuispotilaita laajalta alueelta koko Suomesta ja lapsipotilaita Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Yksikkö toimii myös keskeisenä osana epilepsiakeskusta.



    Sitten olikin aika jo siirtyä normityöarkeen. Koko TET-aamupäiväni oli hyvin valaiseva ja samalla myös mieltä herkistävä, kun ajattelen ison asian äärellä olevia perheitä pienen lapsensa kanssa. On hienoa, että tietoisuuteni on lisääntynyt näiden TET-käyntien myötä. Kun sitten asioita tuodaan eteen päätöselimissä, niin on jo toinen silmä auki, mitä täällä tapahtuu.

    Asiakastilanteisiin, joihin pääsin osallistumaan, oli asiakkailta kysytty lupa jo etukäteen. Olin noissa tilanteissa kuitenkin enemmän kuuntelijana ja kokemuksen omaksujana, ja annoin tilaa hoitohenkilöstön ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen.

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  6. 20.3.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Esteellisyys hyvinvointialueilla puhuttaa

    Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskustelua siitä, voivatko useassa päättävässä elimessä, kuten esimerkiksi sekä kunnanhallituksessa että hyvinvointialueen aluehallituksessa istuvat luottamushenkilöt osallistua päätöksentekoon silloin, kun aluehallituksessa päätetään palveluverkosta. Asia on ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueet tekevät säästöpaineiden alla päätöksiä siitä, missä sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarjotaan.

    Kunnanhallituksen jäsenen tulee lähtökohtaisesti ajaa kunnan etua ja hyvinvointialueen aluehallituksen jäsenen koko hyvinvointialueen etua. Kyse on siitä, voivatko nämä edut joutua ristiriitaan, jos sama luottamushenkilö istuu useammalla pallilla. Jos eturistiriita syntyy, luottamushenkilö on esteellinen päätöksenteossa.

    Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen

    Esteellisyyssäädöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa päätöksentekoon, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä ja se voidaan kumota.

    Hyvinvointialueyhtiö Hyvil onkin suositellut, että jos kunnan luottamushenkilö on jäsenenä hyvinvointialueen lautakunnassa tai aluehallituksessa, hänen tulisi jättäytyä pois hyvinvointialueen päätöksenteosta silloin, kun siellä käsitellään hänen oman kuntansa asioita. Tämän näkemyksen mukaan eturistiriita voi syntyä esimerkiksi siitä, että hyvinvointialueen näkökulmasta jonkin palvelupisteen lakkauttaminen voi olla tarkoituksenmukaista, vaikka se olisikin kunnan edun vastaista.

    Julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolaisen mukaan (Helsingin Sanomat 9.3.2024) kunnan edun määritteleminen ei ole välttämättä yksinkertaista. Hänen mukaansa kaikki kuntapäättäjät voitaisiin nähdä esteellisinä tämän tyyppisissä asioissa. Jos jonkun kunnan palveluverkkoa karsitaan, voidaan se nähdä niiden kuntien hyötynä, joiden palveluita ei karsita. Hänen mielestään juridista jääviyttä ei synny tällaisissa tilanteissa, jossa päättäjällä on kaksoisrooli.

    Asia ei ole yksinkertainen eikä mustavalkoinen. Päättäjien tulee ottaa huomioon mahdolliset eturistiriidat ja sen tuomat jääviydet, mutta samalla on huomioitava poliittiset oikeudet ja osallistumisoikeudet. Voikin Hyvil Oy:n toimitusjohtajan Sami Uotisen tavoin kysyä (Helsingin Sanomat 10.3.2024), onko päättäjien kaksoisroolin aiheuttama uusi tilanne osattu ennakoida riittävästi hyvinvointialueita koskevassa lainsäädännössä. Hänen mielestään olisikin hyvä tarkastella, onko lainsäädäntö tältä osin ajan tasalla, ja ottaako se tämän uuden tilanteen riittävällä tavalla huomioon.

    Hannu Tsupari
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja
     

  7. 15.3.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua

    Tästä vierailusta olisi saanut hyvinkin raflaavan otsikon, kuten: "viinaa ja väriaineita patologialla tai Kysin CSI-osaston toiminta on näkymätön, mutta ratkaisevan tärkeä. Mutta oikeasti vierailulla kävi ilmi, että patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua.

    Satuin TET-vierailulle päivänä, jolloin lähes koko patologian yksikkö oli kokoontunut paikalle viettämään kollegansa läksiäisiä, jonka vuoksi saimmekin oikein kunnon kakkukahvit!

    Heti kättelyssä minulle esitettiin kysymys: ”Mitä tulee mieleen sanasta patologia tai patologi?” Näin leikkisästi vastasin alkuun, että CSI, kaikki jännittävä ja vaikeat tapaukset TV-sarjoissa ratkotaan patologian avulla.

    Tämä TET-harjoittelu olikin varsin intensiivinen kurssi patologian saloihin tutustuessa. Minulle oli räätälöity oma perehdytyssuunnitelma, jossa pääsin tutustumaan jokaiseen työvaiheeseen siitä hetkestä, kun näyte vastaanotetaan ja lopuksi skannataan järjestelmään. Tämä oli ikään kuin koko prosessin läpikäyminen pikakelauksella. Oikeastihan jokaiseen työvaiheeseen tarvitaan enemmän aikaa.

    Reilun kahden tunnin aikana pääsin tositoimiin ja sain ihan kädet savessa tehdä eri työvaiheisiin kuuluvia tehtäviä, joiden kautta ymmärrys työtä kohtaan tuli selkeästi esille.

    Ja kuinka monta tarkkuutta vaativaa yksityiskohtaista työtehtävää tähänkin kokonaisuuteen kuuluu -ei sitä aina osaa ajatellakaan. Ja kuinka tärkeää potilaan kannalta onkaan, että jokainen näistä yksityiskohdista onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. On meillä täälläkin sellaista erityisosaamista, josta voi syystäkin olla ylpeä.

    Tiimityön tärkeys ja luottamus kollegaan oli käsinkosketeltavaa. Kaikkia tiimissä tarvitaan, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen. Patologian osasto on saanut opiskelijoiltakin tunnustusta.

    Patologian osastolla työskennellään sulassa sovussa 1800-luvun keksintöjen keinoin ja nykypäivän digimaailman kanssa. Molemmat ovat yhtä tärkeitä. Olemme jo osittain digipatologian maailmassa, mutta tulevaisuudessa digitaalisuus tulee lisääntymään täälläkin. Se on mahdollisuus, joka paitsi nopeuttaa työtä, mutta myös mahdollistaa työskentelyn yhteistyössä vaikkapa helsinkiläisen kollegan kanssa.

    Kaikkein tärkeintä näissä kohtaamisissa on henkilöstön kuuleminen, toisiimme ja toistemme työhön tutustuminen.

    TET-harjoittelusta sain hyväksytty-merkinnän. Ja kiitos luottamuksesta, että sain osallistua tarkkuutta vaativiin työtehtäviin.

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi