Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 14.6.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueella käynnistyy mielen hyvinvoinnin edistämisen kustannusvaikuttavuuteen ja pelillistämiseen keskittyvä tutkimushanke

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy uusi tutkimushanke, joka tutkii yksilöllistä mielen hyvinvoinnin edistämistä ja sen kustannusvaikuttavuutta sekä pelillistämistä. Suomen Akatemia on myöntänyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen koordinoimalle ”Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä: toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio” (PREWELL) -tutkimuskonsortiolle rahoitusta hankkeeseen, jonka kokonaisuus on 1,1 miljoonaa euroa vuosille 2024–2028.  

    Mielenterveysongelmat aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista taakkaa niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti ympäri Eurooppaa. Mielenterveysongelmat ovat erityisesti Pohjois-Savon maakunnassa yleisempiä muuhun Suomen väestöön verrattuna.  

    PREWELL-konsortion tavoitteena on tutkia digitaalisen seulontatyökalun ja mielen hyvinvointia edistävän digitaalisen intervention kustannusvaikuttavuutta. Tutkimustiedon avulla voidaan tehostaa mielen hyvinvointia rajoittavien tekijöiden ja toisaalta tukevien valmiuksien tunnistamista tarjoamalla yksilöllisiä päivittäisiä pieniä tekoja edistämään mielen hyvinvointia aikuisilla.  

    PREWELL-konsortio lisää korkeatasoista tieteellistä ymmärrystä mielen hyvinvoinnin taustalla olevista mekanismeista aikuisilla, joilla on suuri riski sairastua mielenterveysongelmiin. Lisäksi hyödynnämme pelillistämiseen perustuvia menetelmiä digitaalisen intervention jatkokehittämiseksi. Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuden kehittää digitaalisia työkaluja ja luoda uusia teknologisia innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen. 

    Tutkimuskonsortion vetäjänä toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus, ja konsortion partnereita ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos sekä Wellpro Impact Solutions Oy. PREWELL-konsortion kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat London School of Economics, Care Policy and Evaluation Centre Lontoosta ja University of Bern, Institute of Social and Preventive Medicine Sveitsistä. Lisäksi kansallisia yhteistyökumppaneita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mieliteko-ohjelma. 
     
    Akatemian rahoituspäätös: Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä (PREWELL): toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio - Tiedejatutkimus.fi 

     

    Lisätiedot:

    Tutkimuskonsortion johtaja 
    Professori Tomi Mäki-Opas
    Pohjois-Savon hyvinvointialue, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus 
     

     

  2. 14.6.2024 Uutinen

    Kiuruveden röntgentoiminta lakkaa kesäkuun lopussa

    Kiuruveden röntgentoiminta päättyy Kiuruveden terveyskeskuksessa 27.6.2024. Röntgenissä on kuvattu tavallisia röntgenkuvia ja kuvausmäärät ovat olleet tänä vuonna vähäisiä. Hyvinvointialueen muut röntgenit palvelevat toimipisteiden aukioloaikoina.

    Kiuruveden röntgen on toiminut vuoden 2024 osa-viikkoaikaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen päätöksen mukaisesti. Kiuruveden röntgenin kuvausmäärät ovat olleet jatkuvasti laskusuuntaisia, röntgenissä on asioinut enää toukokuussa 37 asiakasta. Koko kuluvan vuoden kuvausmäärät ovat olleet vähäiset, vain 177 kuvausta.

    Kiuruveteläiset ovat ahkerasti hakeutuneet Iisalmen röntgeniin, sillä tammi-toukokuussa Iisalmessa oli kuvattu yhteensä 144 Kiuruvedeltä tullutta asiakasta sekä yli 100 Kiuruveden hammashoitolan asiakasta. Tämä siitäkin huolimatta, että Kiuruvedellä on ollut vapaita kuvausaikoja röntgeniin viikoittain.

    Aluehallitus linjasi jo kokouksessaan lokakuussa 2023, ettei talousarvion ulkopuolisia investointeja ole lupa tehdä osa-aikaisiin röntgeneihin. Kiuruveden röntgenlaite on yli 17 vuotta vanha, ja sen huoltosopimuksen päättyessä laitteen tai huoltosopimuksen uusimiseen ei ole rahoitusta.  Viimeisen kerran asiakkaita kuvataan Kiuruveden röntgenissä 27.6.2024.

    Kiuruvedelle ei ole toistaiseksi suunnitteilla liikkuvia röntgenpalveluita.

    Jatkossa Kiuruveden asukkaat voivat hakeutua muihin hyvinvointialueen röntgeneihin hoitavan lääkärin röntgenkuvauslähetteellä. Esimerkiksi Iisalmessa on saatavissa ajanvarauksellisia kuvantamisaikoja päivittäin eikä tavallisiin röntgenkuvauksiin ole jonoja Iisalmessa.

    -  Asiakas voi varata ajan vastaanoton yhteydessä yhdessä hoitohenkilöstön kanssa tai itse. Ennen itse ajan varaamista asiakkaita pyydetään tarkistamaan toimipisteiden aukioloajat ja ajanvarausnumero hyvinvointialueen verkkosivulta, josta löytyy ajantasainen tieto aukiolotilanteesta, kertoo kliinisen radiologian yksikön ylilääkäri Mikko Taina.

  3. 13.6.2024 Uutinen

    Aluehallitus käsittelee palvelurakenneuudistuksen säästötavoitteita

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palvelujärjestelmäuudistuksen säästötavoitteita kokouksessaan 19. kesäkuuta. Aluehallitus päätti muutoksista hyvinvointialuejohtajan alkuperäiseen uudistusesitykseen, ja tulevassa kokouksessa keskustellaan muutosten kustannusvaikutuksista.

    Lisätietoa aluehallituksen uudistusesityksestä: Aluehallitus muutti hyvinvointialuejohtajan palvelujärjestelmän uudistusehdotusta - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

    Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17. kesäkuuta.

    Esityslistalla on myös ehdotus hyvinvointialueella käynnissä olevien yhteistoimintamenettelyiden jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Yhteistoimintamenettely tähtää johtamisrakenteen uudistamiseen, ja puolen vuoden lisäajalla halutaan varmistaa henkilöstön aito osallistaminen uudistukseen.

    Kokouksessa käsitellään lisäksi aluehallituksen lausuntoa, joka koskee Suomen hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamiseksi. Nykyisen lakiesityksen muutokset tarkoittaisivat Pohjois-Savon hyvinvointialueella Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten päättymistä sekä mahdollisuutta toteuttaa nykyistä laajempaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa.

    Hyvinvointialueen lausunto lakiesityksestä lähetetään aluehallituksen päätöksellä 1.7.2024 mennessä.

    Aluehallituksen seuraava kokous on kesätauon jälkeen 12. elokuuta. 

    Aluehallituksen kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

    Lue myös aluevaltuuston ennakkotiedote 17.6. kokouksesta: https://pshyvinvointialue.fi/w/aluevaltuusto-paattaa-palvelujarjestelmauudistuksesta-17.-kesakuuta

  4. 12.6.2024 Uutinen

    Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmäuudistuksesta 17. kesäkuuta

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu maanantaina 17.6. päättämään palvelujärjestelmän uudistamisesta. Käsittelyssä on palvelujärjestelmäuudistuksen kaksi ensimmäistä kokonaisuutta: 

    • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

    Lisäksi aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelle 2023. Tilikauden 2023 tulos on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluevaltuuston käsittelyssä on myös vuoden 2024 tammi-huhtikuun talouden toteuma ja osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta sekä talousennusteet näiden lukujen pohjalta. Tilikauden 2024 tulokseksi ennakoidaan noin 98 miljoonan euron alijäämää.

    Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta 17.6. kello 10.00 alkaen paikan päällä Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (Auditoriorakennus, 2. kerros, Puijonlaaksontie 2, Kuopio) tai suorana verkosta striimin välityksellä.  Striimaus tallennetaan ja on katsottavissa verkosta jälkikäteen samasta osoitteesta.

    Aluehallituksen esitys aluevaltuustolle

    Aluehallitus käsitteli palvelujärjestelmän uudistamista 3.6. ja päätti tehdä muutoksia hyvinvointialuejohtajan esitykseen. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle:

    • vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön uudistuksen palvelusuunnitelman hyväksymistä skenaarion 1 mukaisesti siten muutettuna, että Lapinlahden Varpaisjärven terveysasemaa ei lakkauteta, vaan se toimii osa-aikaisena sosiaali- ja terveysasemana. 
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen palveluverkkosuunnitelman hyväksymistä skenaarion 2 mukaisesti muutettuna siten, että Juankosken ja Suonenjoen vuodeosastoja ei lakkauteta.

    Aluehallitus täydensi esitystä edellytyksellä, että toimintoja lakkauttaessa tarvittavat korvaavat palvelut ovat käytössä. Aluehallitus hyväksyi myös tarkennuksia esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien palvelutarjonnan osalta. 

    Lue lisää: 

    Palvelujärjestelmän uudistamiskokonaisuus jatkuu syksyllä, jolloin perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisehdotukset julkaistaan syyskuun puolessavälissä. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotukset julkaistaan loppuvuonna.

    Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmalla pyritään saavuttamaan 30–50 M€ vuotuinen kustannusvaikutus, joka toteutuessaan tasapainoittasi hyvinvointialueen taloutta merkittävästi.

    ​​​​​​​​​​
    Lue myös aluehallituksen ennakkotiedote 19.6. kokouksesta:https://pshyvinvointialue.fi/w/aluehallitus-kasittelee-palvelurakenneuudistuksen-saastotavoitteita

  5. 7.6.2024 Uutinen

    Turvapalvelulaitteiden yhteyshäiriö on päättynyt

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen turvapalvelulaitteiden yhteyshäiriö turvahälytyskeskukseen on ohi.
    Illan ja yön aikana turvapalvelulaitteiden toimittaja teki erilaisia testauksia hyvin laajasti. Vika on saatu rajattua pieneen määrään ovihälyttimiä ja suurin osa näistä laitteista on jo testattu ja korjattu illan aikana ja loput tarkastukset tehdään tämän päivän aikana. 
    Häiriöitä muissa turvapalvelulaitteissa, eli turvapuhelinpalveluun liitetyissä ovihälyttimissä, turvarannekkeissa sekä palo- ja häkähälyttimissä ei illan ja yön aikana ole ilmennyt. Jatkamme kuitenkin tilanteen tarkkailua ja seuraamista. 
    Asiakkaat, joita häiriö koski, ovat saaneet tekstiviestin häiriön päättymisestä.


    Kotihoidon tiimit tekivät yli 300 ylimääräistä tarkastuskäyntiä illan ja yön aikana


    Välittömästi saatuamme tiedon häiriötilanteesta hyvinvointialueen kotihoidossa ryhdyttiin laajoihin toimenpiteisiin asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Töihin hälytettiin tarvittavaa lisähenkilöstöä ja illan aikana hyvinvointialueen kotihoidon tiimit ottivat yhteyttä kaikkiin mahdollisesti häiriön piirissä oleviin asiakkaisiin, joiden arvioivat tarvitsevan erityistä tukea. Illan ja yön aikana toteutettiin yli 300 ylimääräistä tarkistuskäyntiä.
    - Olen todella ylpeä meidän kotihoidon työntekijöistä. He soittivat satoja puheluja illan aikana ja kaikin tavoin pyrkivät varmistamaan asiakkaiden turvallisuuden. Jo valmiiksi haastavassa tilanteessa kotihoidon ilta- ja yövuoroon saatiin todella nopeasti järjestettyä lisähenkilöstöä ja koko porukka pelasi saumattomasti yhteen. Iso kiitos myös omaisille, jotka auttoivat meitä varmistamaan, että tilanne pysyi rauhallisena, sanoo Marja Kavilo, kotiin annettavien palvelujen palveluyksikköjohtaja.

    Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta mahdollista haittaa.
     

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 31.7.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset syksyllä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 kolmas etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 31.7.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus, liity tästä tapaamiseen

    2. Keskiviikko 7.8.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito

    3. Keskiviikko 14.8.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus

    4. Maanantai 19.8.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 26.8.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Vuoden 2024 neljäs etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 30.10.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus

    2. Keskiviikko 6.11.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito

    3. Viikko 46, päivä tarkentuu.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus

    4. Maanantai 18.11.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 25.11.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?


    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  2. 22.8.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  3. 24.8.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Voit osallistua tapahtumiin asuinpaikkakunnastasi riippumatta oman aikataulusi mukaisesti. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 Iisalmi, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Tiistai 24.9. ja 12.11. kello 16.15 - 17.45. Ensikotiyhdistyksen luento kello 17.30-18.15.
    • Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  4. 10.9.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 2024

    SOTE-aamukahvit jatkuvat syksyllä seuraavasti:
    Ti 10.9 klo 9–10 – aiheena järjestöyhteistyön ohje
    Ti 8.10. klo 9–10 – aiheena Pohjois-Savon järjestökysely
    Ti 12.11. klo 9–10 – aiheena lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    Ti 10.12. klo 9–10 – aiheena avustukset vuonna 2025

    Merkkaathan päivät ja aiheet kalenteriisi jo nyt, niin muistat tulla mukaan. Tiedotamme näistä vielä lisää myöhemmin.

    Yhteistyössä mukana
    Pohjois-Savon hyvinvointialue / HYTE
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry / Järjestöjen sote-muutostuki
    Tukipilari
    Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt
    Ylä-Savon Vakka -Yhdistystalo
     

  5. 26.9.2024 Tapahtuma

    Lapsi erityistä huomiota vaativissa ja vakavissa perhetilanteissa

    Aika: torstai 26.9.2024 kello 8.30 - 15.30
    Paikka: Teams-etäyhteys

    Tilaisuuden tavoitteena on edistää monialaisten ammattilaisten verkostoitumista ja yhteistyötä vaativissa ja uhkaavissa perhetilanteissa, sekä lisätä tietoa ja antaa uusia näkökulmia vaativista erotilanteista, vieraannuttamisesta, vainosta ja lapsen turvallisuudesta. Tavoitteena on myös lisätä yhteistä ymmärrystä korkean riskin erotilanteissa toimimisesta, oppia riskien arviointia ja tunnistaa riskitilanteita.

    Webinaari on suunnattu Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille, sekä valtakunnallisille Barnahus- ja OT-toimijoille.

    Tilaisuuden ohjelma

    Ilmoittautumiset 18.9.2024 mennessä: Ilmoittautumislomake

    Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Savon hyvinvointialueen Lasten ja nuorten keskus ja henkilöstön kehittämisyksikkö, Barnahus-hanke ja OT-toiminta.

    Lisätietoja

    Sisältö:
    Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskustoiminnan OT-projektikoordinaattori Tarja Saharinen p. 044 717 8571, tarja.saharinen (at) pshyvinvointialue.fi
    Barnahus-hankkeen aluekoordinaattori Laura Matikka p. 044 717 9643, laura.matikka (at) pshyvinvointialue.fi

    Käytännön järjestelyt:
    henkilöstön kehittämisasiantuntija Eeva-Maria Ruuskanen p. 044 717 2106, eeva-maria.ruuskanen (at) pshyvinvointialue.fi
    henkilöstön kehittämiskoordinaattori Anne Mäkinotko p. 044 717 2121, anne.makinotko (at) pshyvinvointialue.fi

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 29.5.2024 Blogi

    Miltä tuntuu lähteä ihan nollista −ja onnistua?


     

    Oletteko ikinä miettineet, miltä tuntuu lähteä mukaan projektiin, josta ei tiedä etukäteen yhtään mitään? 

    En minäkään, ennen kuin lähdin mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisen projektiin osana koulutehtävääni. Opiskelen kolmatta vuotta Savonia- ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja päätin lähteä hetkeksi mukaan seuraamaan tätä tulevaa uudistusta. Itse en ollut tähän aiheeseen tutustunut sen tarkemmin ennen projektiani, ja kaikki siihen liittyvä oli minulle tuntematonta.

    Aiheena palvelujärjestelmän uudistaminen on monimutkainen ja jakaa paljon mielipiteitä. Itselläni aikaa vei eniten se, että pääsin kärryille mitä uudistetaan ja miksi. Alkuun olin luovuttamisen partaalla ja mietin, miksi lähdin mukaan tähän. Tuntui kuin aihe olisi ollut yksi iso sekasorto, josta ymmärsit yhden asian sieltä ja toisen täältä. Hetken epätoivon jälkeen päätin kuitenkin jatkaa projektissa ja monen tunnin lukemisen jälkeen vihdoin aloin hahmottamaan aihetta edes jollain tavalla. 

    Edelleen on kuitenkin monta kysymysmerkkiä, joihin meistä kukaan ei osaa vielä vastata. Onhan kokonaisuus laaja ja paljon käytännön kysymyksiä ratkeaa vasta, kun kesäkuisen aluevaltuuston päätöksen jälkeen lähdetään toimenpanemaan uudistusta käytännössä. Miten tämä kaikki toimii käytännössä tai kuinka kauan menee, että kaikki suunnitteilla olevat palvelut saadaan toimimaan? Toimeenpanon onkin arvoitu kestävän 3–4 vuotta.

    Palvelujärjestelmän uudistamista varten on kerätty palautetta kevään aikana Pohjois-Savon asukkailta kyselyllä. Pääsin tarkastelemaan kyselyyn tulleita vastauksia etenkin digipalveluihin liittyen. Digipalvelut jakoivat runsaasti mielipiteitä laidasta laitaan. Osa kaipasi laajempia ja sujuvampia digitaalisia palveluita. Kehittämiseen liittyen toivottiin huomioitavan erityisesti ikäihmiset ja annetavan riittäviä ja selkeitä ohjeistuksia. Toimivat tietoyhteydet tuovat omat haasteensa tähän, ja niitä olisikin hyvä kokeilla etukäteen. Palveluiden tulisi olla käyttäjälähtöisiä ja yksinkertaisia sekä niissä tulisi huomioida mitä voi ja kannattaa tarjota diginä. Tietoturva on myös tärkeää!

    Uudistaminen on pitkä prosessi ja laaja kokonaisuus. Koska aihe jakaa paljon eri mielipiteitä, on vaikeaa saada kaikkia miellyttävää lopputulosta. Meidän tehtävänämme on omalta osaltamme osallistua uudistamiseen ja luottaa ammattilaisiin, jotka tekevät kaikkensa saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.

    Jos kuvailisin minun projektiani kahdella sanalla, ne olisivat: epätoivo ja onnistuminen. Hyppäämällä suoraan syvään päätyyn omalle epämukavuusalueelle oppii, ja se kehittää parhaiten. Tuntematon aihe oli alkuun epämiellyttävä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, että kaikki tämä perehtyminen kannatti. Olenhan itse myös tulevaisuudessa näiden palveluiden käyttäjä, ja myös sosiaalialan ammattilainen!

    Linda Piironen
    sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

    Tutustu palvelujärjestelmän uudistukseen.
     

  2. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  3. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  4. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja
     

  5. Marko pelaamassa istumasulkapalloa ilmapallolla.
    24.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

    Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

    Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

    Merkityksellisiä kohtaamisia

    Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

    Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.


    ​​​​​​
    Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

    Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

    Hyvän mielen toimintaa

    Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.



    Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

    TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
    ​​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  6. 19.4.2024 Blogi

    Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

    Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

    Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

    Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

    Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

    Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

    Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

    Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

    Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

    Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

    Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

    Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

    Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

    Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
    Jussi Lampi, strategiajohtaja

    Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

  7. 17.4.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?


     

    Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

    Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

    Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

    Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

    Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

    Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

    Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

    Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

    Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
    alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

    Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

    Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
     
    Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

    Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

    Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

    Riitta Raatikainen
    ​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja