Etusivun banner - Kuinka voimme auttaa?
Kuinka voimme auttaa?
- Kiireellinen hoito ja päivystykset Tästä linkistä pääset Kiireellinen apu ja päivystykset -sivulle
- Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Miten pääsen lääkäriin tai hoitajalle, lääkäri- ja hoitajavastaanotot
- Asioi digitaalisesti OmaSavossa Tutustu hyvinvointialueen digipalveluihin
- Asioi chatissa Keskustele chatissa sairaanhoitajan tai ikäkeskuksen neuvonnan kanssa
- Avoimet työpaikat Katso kaikki avoimet työpaikat!
- Yhteystiedot Katso hyvinvointialueen yhteystiedot.

Etsitkö näitä
Etsitkö näitä?
Laatikkobanneri

Asioi digitaalisesti ammattilaistemme kanssa
Voit asioida sairaanhoitajan tai ikäkeskuksen neuvonnan asiantuntijoiden kanssa chatissa. Saat henkilökohtaista ohjausta ja hoitoa, kun tunnistaudut palveluun. Ikäkeskuksen neuvonnan chatissa voit kysyä yleisiä neuvoja myös ilman tunnistautumista.
Alla olevasta linkistä pääset kirjautumaan myös videovastaanotolle, jos sinulla on aika varattuna.
Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko
Palveluja eri asiakasryhmille
Etusivunosto sisältö - Palveluja eri asiakasryhmille
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
Matalan kynnyksen pisteiltä tietoa HYTE-toiminnasta25.4.2025 UutinenMatalan kynnyksen pisteiltä tietoa HYTE-toiminnasta25.4.2025 Uutinen25.4.2025 Uutinen
Matalan kynnyksen pisteiltä tietoa HYTE-toiminnasta
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu huhtikuun alussa käyttöön monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, jonka tarkoitus on tuoda aikuisväestön hyvinvointia tukeva toiminta jokaisen ulottuville. Tätä tarkoitusta palvelee digitaalinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toimintaa ja palveluita kokoava palvelutarjotin. Toimintamallin kehittämisessä on kuitenkin pidetty alusta alkaen ehdottoman tärkeänä sitä, että myös asukkaat, jotka eivät käytä digipalveluita, saavat yhtä lailla tietoa HYTE-toiminnasta ja -palveluista. Tiedon saaminen varmistetaan yhteistyössä matalan kynnyksen pisteiden kanssa.
Matalan kynnyksen pisteet ovat kolmannen sektorin, kuntien, seurakuntien tai muiden yhteisöjen fyysisiä tai digitaalisia toimipaikkoja, joista asukas saa apua tiedon löytämiseen alueensa HYTE-toiminnasta ja -palveluista. Matalan kynnyksen pisteet ovat kaikille asukkaille avoimia paikkoja, jotka ovat tehneet hyvinvointialueen kanssa yhteistyösopimuksen HYTE-toimintaan ohjaamisesta. Sopimuksella halutaan varmistaa, että yhteistyön tavoitteet ja sisällöt ovat selkeät kaikille osapuolille ja asukkaat saavat samanlaista tukea tiedon löytämiseen asuinpaikasta riippumatta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluista voidaan ohjata asiakas matalan kynnyksen pisteelle silloin, kun hän hyötyy terveellisiä elämäntapoja tukevasta toiminnasta, mielekkäästä tekemisestä arjessa tai toivoo lisää sosiaalisia suhteita, mutta ei löydä itse tietoa näihin tarpeisiin vastaavasta toiminnasta HYTE-palvelutarjottimelta. Asukkaat voivat hakeutua matalan kynnyksen pisteille myös omatoimisesti.
Tietoa sopimuksen tehneistä matalan kynnyksen pisteistä löytyy HYTE-verkkosivuilta.
-
Aluevaltuuston uusi kokoonpano vahvistettu25.4.2025 UutinenAluevaltuuston uusi kokoonpano vahvistettu25.4.2025 Uutinen25.4.2025 Uutinen
Aluevaltuuston uusi kokoonpano vahvistettu
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaalilautakunta vahvisti kokouksessaan 16.4.2025 aluevaalien tuloksen. Uusi aluevaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran maanantaina 2.6., jolloin aluevaltuusto nimeää muut hyvinvointialueen toimielimet.
Nykyinen aluevaltuusto kokoontuu viimeisen kerran maanantaina 5.5.
Aluevaalilautakunnan kokouspöytäkirja on luettavissa verkkosivuiltamme.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsenet ja varajäsenet 1.6.2025 alkaen
Valtuutetut
- Aholainen Anne, Leppävirta, SDP
- Airaksinen Tanja, Kuopio, SDP
- Back-Hytönen Minna, Vesanto, KESK
- Backman Pirjo, Suonenjoki, KD
- Backnäs Teemu, Kuopio, SDP
- Berg Marja, Kuopio, VIHR
- Collan Andersin Paula, Kuopio, KOK
- Eestilä Markku, Iisalmi, KOK
- Eeva Arja, Suonenjoki, KESK
- Eskelinen Aleksi, Kuopio, KESK
- Eskelinen Heidi, Kuopio, KESK
- Essayah Sari, Lapinlahti, KD
- Grönlund Tiina, Varkaus, PS
- Haring Kari, Pielavesi, VAS
- Hedman Pia, Varkaus, SDP
- Hynninen Kati, Varkaus, KOK
- Jalkala Merja, Kuopio, SDP
- Järn Sari, Joroinen, SDP
- Kaartinen Tiina, Kuopio, SDP
- Kairinen Petra, Kuopio, VIHR
- Kanniainen Aino, Leppävirta, KESK
- Kauppinen Sanna, Iisalmi, SDP
- Keilonen Jenny, Kuopio, VAS
- Kokki Hannu, Kuopio, SDP
- Kumpulainen Sami, Kuopio, VIHR
- Kumpusalo-Vauhkonen Anne, Lapinlahti, KESK
- Kärkkäinen Matti, Rautalampi, KESK
- Lapveteläinen Tuomo, Kuopio, KESK
- Leppäkynnäs Arttu, Kuopio, KOK
- Lindholm Taru, Kuopio, VIHR
- Linnanmäki Vesa, Kuopio, KESK
- Loponen Kari, Kuopio, KESK
- Lötjönen Vesa, Kuopio, KOK
- Meriluoto Laura, Kuopio, VAS
- Miettinen Heikki, Siilinjärvi, SDP
- Nousiainen Tiina, Leppävirta, KESK
- Ojala Annukka, Kuopio, KD
- Oksiala Leea, Joroinen, SDP
- Ollila Tessa, Kuopio, VAS
- Partanen Karoliina, Kuopio, KOK
- Pellikka Minna, Keitele, KESK
- Pitkänen Juha, Tuusniemi, VAS
- Pitkänen Marjaana, Siilinjärvi, KESK
- Pääkkö Sakari, Kuopio, KOK
- Pöksyläinen Leena, Kiuruvesi, KD
- Pöyhönen Arttu, Iisalmi, KOK
- Raatikainen Riitta, Tervo, KESK
- Rautiainen Merja, Siilinjärvi, KESK
- Rossi Markku, Kuopio, KESK
- Ryynänen Olli-Pekka, Kuopio, KOK
- Saario Jari, Kaavi, KD
- Savolainen Jukka, Kuopio, KOK
- Savolainen Tuula, Kuopio, KESK
- Savolainen-Lipponen Teija, Kuopio, KESK
- Semi Matti, Varkaus, VAS
- Simpanen Mia, Pielavesi, KESK
- Siponen Markku, Kiuruvesi, KESK
- Sokka Irja, Kuopio, SDP
- Suna Sassa, Varkaus, KOK
- Suutarinen Suvi, Kuopio, SDP
- Taipale Pekka, Iisalmi, KESK
- Tiilikainen Hilkka, Kaavi, KESK
- Tolvanen Nea, Varkaus, SDP
- Viljakainen Salme, Joroinen, KESK
- Vornanen Ahti-Pekka, Vieremä, KD
- Väänänen Harri, Lapinlahti, PS
- Väätäinen Nanna, Kuopio, PS
- Väätäinen Tuula, Kuopio, SDP
- Åhman Kati, Iisalmi, PS
Varavaltuutetut
Vihreä liitto
- Ahonen Mira, Kuopio, VIHR
- Paanala Ari, Kuopio, VIHR
- Vaattovaara Jenni, Kuopio, VIHR
- Vainikainen Tanja, Kuopio, VIHR
Kansallinen Kokoomus
- Ahokas Jarkko, Siilinjärvi, KOK
- Ahonen Jenna, Kuopio, KOK
- Huhta Johanna, Kuopio, KOK
- Husu Risto, Varkaus, KOK
- Korhonen Paula, Kuopio, KOK
- Niemelä-Tiilikainen Mia, Kuopio, KOK
- Nykänen Mervi, Siilinjärvi, KOK
- Ojala Kari, Siilinjärvi, KOK
- Puranen Tiina, Rautalampi, KOK
- Riihola Kari, Iisalmi, KOK
- Sääski Kaija, Kuopio, KOK
Vasemmistoliitto
- Al-Sawad Adam, Kuopio, VAS
- Eskelinen Tiia-Riikka, Leppävirta, VAS
- Koski Jarno, Lapinlahti, VAS
- Miettinen Taija, Kuopio, VAS
- Niskanen Tiina, Sonkajärvi, VAS
- Väätäinen Jenna, Kuopio, VAS
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
- Hagert Kalle, Kuopio, SDP
- Hynninen Erkki, Leppävirta, SDP
- Häyrinen Petteri, Varkaus, SDP
- Jonninen Erja, Kuopio, SDP
- Kolari Kimmo, Kuopio, SDP
- Kontiainen Hilkka, Kuopio, SDP
- Luoma Tytti, Kuopio, SDP
- Marttila Jari, Iisalmi, SDP
- Niiranen Juuso, Kuopio, SDP
- Nousiainen Milja, Kuopio, SDP
- Pasanen Janika, Kuopio, SDP
- Pikkarainen Rauno, Kiuruvesi, SDP
- Pitkänen Eveliina, Kuopio, SDP
- Pollari Pekka, Kuopio, SDP
- Rantonen Saana, Kuopio, SDP
- Suomen Kristillisdemokraatit
- Anttila Riitta, Kuopio, KD
- Hartikainen Jukka, Varkaus, KD
- Haukka Hannu, Iisalmi, KD
- Juvonen Soile, Kuopio, KD
- Kaurala Sari, Vieremä, KD
- Stenström Marja-Leena, Rautavaara, KD
Suomen Keskusta
- Aarni, Tiina, Kuopio, KESK
- Eskelinen Juha, Vieremä, KESK
- Hämäläinen Vuokko, Kuopio, KESK
- Kananen Hannu, Kuopio, KESK
- Koistinen Minna, Tuusniemi, KESK
- Koponen Sami, Kuopio, KESK
- Kuutsa Maigi, Kuopio, KESK
- Lappalainen Kirsi, Kuopio, KESK
- Muiniekka Jarmo, Kiuruvesi, KESK
- Mönkkönen Hannu, Siilinjärvi, KESK
- Nieminen Matti, Varkaus, KESK
- Partanen Aki, Siilinjärvi, KESK
- Partanen Anna, Kuopio, KESK
- Pirkkalainen Tarja, Sonkajärvi, KESK
- Pylkkönen Satu, Kuopio, KES
- Rissanen Tuomo, Kuopio, KESK
- Ruotsalainen Terttu, Lapinlahti, KESK
- Ryhänen Jukka, Iisalmi, KESK
- Räsänen Terhi, Kuopio, KESK
- Saharinen Tarja, Varkaus, KESK
- Savolainen Lassi, Sonkajärvi, KESK
- Valta Antti, Lapinlahti, KESK
- Ålander Johanna, Iisalmi, KESK
Perussuomalaiset
- Jukarainen Markus, Kuopio, PS
- Mäki Raimo, Vesanto, PS
- Pirinen Risto, Kuopio, PS
- Sevon Lasse, Sonkajärvi, PS
-
25.4.2025 Uutinen
Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto on hidastanut toimintaa ja ruuhkauttanut terveysasemien puhelinpalvelua Varkaudessa ja Joroisissa
Varkauden ja Joroisten terveysasemien ajanvarauspuhelimen takaisinsoittojärjestelmä on hidastunut ja ruuhkautunut. Tilannetta kuormittaa huhtikuussa käyttöönotettu uusi potilastietojärjestelmä ja sen käytön hitaus. Myös digitaalisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa on ollut tällä viikolla joitakin ruuhkapiikkejä, ja tämä saattaa näkyä viiveenä chat-vastauksissa.
– Kehotamme ottamaan yhteyttä vain yhden kanavan kautta, sillä useat yhteydenotot eri kanavia pitkin samasta asiasta kuormittavat tilannetta edelleen. Tilanne on valitettava ja teemme parhaamme ruuhkan purkamiseksi, kertoo vs. sotekeskuksen palveluyksikköjohtaja Pauliina Sulku.
Asiointia voi helpottaa hyödyntämällä digitaalisia palvelukanavia:
- Reseptin uusintapyynnön voi laittaa Omakanta.fi-palvelussa.
- OmaSavo - Pohjois-Savon hyvinvointialueen digiasiointi kokoaa hyvinvointialueella digipalvelut.
- Varkaudessa ja Joroisissa sairaanhoitajan vastaanotolle voi varata ajan sähköisesti soittamatta, ja ajanvaraukseen pääsee hyvinvointialueen verkkosivuilta omasavo.fi.
- Sairaanhoitajan chat palvelee koko hyvinvointialueen asukkaita ilman ajanvarausta arkisin maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaina kello 8–15.30. Chatissa voi asioida esimerkiksi flunssa- tai allergiaoireissa, naisten virtsatietulehduksissa sekä vatsaoireissa, kuten äkillisessä ripulissa ja oksennustaudissa. Chatissa voi myös perua omalle terveysasemalle varatun ajan.
- OmaSavossa voi jättää kiireettömän yhteydenottopyynnön. Viestin voi jättää esimerkiksi tutkimustulosten kyselystä vuorokaudenajasta riippumatta päivittäin. Viesteihin vastataan 1–5 arkipäivän kuluessa.
Päivystyksellisissä asioissa tulee soittaa ensin Päivystysavun numeroon 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112.
-
Liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin24.4.2025 UutinenLiikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin24.4.2025 Uutinen24.4.2025 Uutinen
Liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen hoidon potilaan kotiin
Liikkuva sairaala (entinen kotisairaala) tarjoaa tilapäistä sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona tai asumispalveluyksikössä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Se on vaihtoehto silloin, kun potilaalla ei ole tarvetta ympärivuorokautiselle ja jatkuvalle osastohoidolle, mutta hän voi tarvita esimerkiksi suonensisäistä lääkehoitoa, vaativaa haavanhoitoa, palliatiivista hoitoa tai kotisaattohoitoa. Palvelu tukee erityisesti ikääntyneitä ja vammaispalvelujen asiakkaita sekä näiden parissa työskenteleviä ammattilaisia esimerkiksi akuuteissa toimintakyvyn muutoksissa.
Näin liikkuva sairaala toimii Pohjois-Savossa
Liikkuvan sairaalan yksiköt sijoittuvat tällä hetkellä Iisalmeen, Siilinjärvelle, Kuopioon, Leppävirralle ja Varkauteen. Jokaisella yksiköllä on tällä hetkellä oma palveluaikansa ja toimintasäteensä, osa toimii seudullisesti laajemmalla alueella sekä myös ympärivuorokautisesti. Toiminta on laajentumassa toukokuussa Pielavedelle sekä syksyllä Koillis-Savon alueelle. Alue-ensihoidon yksiköt aloittavat myös syksyllä hoitamaan liikkuvan sairaalan potilaita omilla toiminta-alueillaan.
Liikkuvaan sairaalaan potilaat tulevat terveydenhuollon ammattihenkilön arvioimana joko hyvinvointialueen päivystyspisteiltä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoilta tai kotiin annettavista palveluista hoidon tarpeen arvion kautta. Tällä hetkellä liikkuvassa työskentelee noin 40 terveydenhuollon ammattilaista.
Liikkuva sairaala tarjoaa muun muassa:
- Suonensisäistä lääke-, neste- ja ravitsemushoitoa
- Vaativaa haavanhoitoa
- Palliatiivista hoitoa ja kotisaattohoitoa
- Hoidontarpeen arviointia erityisesti virka-ajan ulkopuolella
Liikkuva sairaala on osa palvelujärjestelmäuudistusta
Liikkuvan sairaalan palvelut perustuvat hoidon tarpeen arviointiin ja ammattilaisen tekemään lääketieteelliseen linjaukseen. Potilasta hoidetaan kotona koordinoidusti yhteistyössä myös kotihoidon, asumispalvelujen ja ensihoidon kanssa tarpeen vaatiessa.
– Tavoitteenamme on mahdollistaa hoidon toteuttaminen toimintakyvyltään soveltuville potilaille heidän arkiympäristössään, parantaen potilaskokemusta ja resurssien tehokasta käyttöä, vastaava ylilääkäri Marko Hoikka.
Palvelun kehittämistä ohjaa hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jonka mukaisesti liikkuvaa sairaalaa kehitetään osaksi laajempaa liikkuvien päivystys- ja sairaalapalvelujen kokonaisuutta. Kehittämisen taustalla ovat muun muassa ikääntyneen väestön lisääntynyt hoidon tarve, vähenevät osastopaikat sekä kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen.
-
24.4.2025 Uutinen
Pohjois-Savon ruoka-apuallianssille uusi rahoitus: Yli 250 000 € turvaamaan ruoka-aputoimintaa Pohjois-Savossa
Pohjois-Savossa ruoka-apua tarvitsevien määrä kasvaa jatkuvasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on myöntänyt Pohjois-Savon ruoka-apuallianssille merkittävän valtionavustuksen ruoka-aputoiminnan järjestämiseksi vuosille 2025–2026. Rahoitus turvaa laajan ruoka-apuverkoston toimintaa kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Avustuksella katetaan muun muassa kylmäkalusteiden hankintaa, toimitilakustannuksia sekä hävikkiruuan kuljettamisesta ja muusta ruoka-avun toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Samalla vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä, järjestetään paikallisia yhteisöruokailuja ja tuetaan vapaaehtoisten jaksamista.
”Avustus on meille kannustava ja rohkaiseva. Se antaa vapaaehtoisillekin motivaatiota jatkaa, kun pystymme paremmin kattamaan esimerkiksi ruoka-aputoiminnasta aiheutuvia kilometrikorvauksia. Ennen kaikkea avustus tuo toimintaan varmuutta ja jatkuvuutta – ei tarvitse pärjätä pelkästään lahjoituksien varassa”, kertoo Päivi Eklund Leipätiimi ry:stä.
Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii hankkeen hallinnoijana ja vastaa avustuksen koordinoinnista ja kohdentamisesta yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti 23 eri ruoka-aputoimijan kesken. Toimijoita ovat muun muassa yhdistykset ja seurakunnat, joiden ruoka-aputoiminta perustuu pääosin vapaaehtoistoimintaan.
Pohjois-Savon alueen väestö on valtakunnallisten tietojen valossa yksi haavoittuvimmista. Alueella on korkea sairastavuus ja suuri pienituloisten osuus. Ruoka-avun tarve kasvaa myös kansainvälisten kriisien seurauksena.
“On hienoa, että saimme jatkoa ruoka-apuallianssille ja tästä on hyvä jatkaa tehtyä työtä eteenpäin. Tavoitteena on parantaa jo syntynyttä yhteistyötä ja tiedonkulkua ruoka-aputoimijoiden kesken. Kehitämme ruoka-aputoimintaa myös alueen kuntien ja yritysten kanssa”, kommentoi avustuksen toiminnasta vastaava hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kononen Pohjois-Savon Hyvinvointialueen Hyte- ja osallisuuspalveluyksiköstä.
”Uutena toimijana meille merkityksellistä on, että tämä avustus tuo uskoa ja perustaa ruoka-aputoiminnan kehittämiselle. Se vahvistaa käsitystä siitä, että työllämme on merkitystä ja tulevaisuutta. Avustuksen avulla voimme kasvattaa ruoka-aputoimintaa ja palvella tätä kautta entistä paremmin heikommassa asemassa olevia”, sanoo Ville Pitkänen Verso ry:stä.
Kaikki hankkeeseen osallistuvat ruoka-aputoimijat ilmoittavat ruokajakopisteiden tiedot ja aikataulut ruoka-apu.fi -sivustolla, josta avuntarvitsijat löytävät helposti lähimmän ruoka-apupisteensä.
Lisätietoja antaa:
Toiminnan osalta:
Sirpa Kononen, Hyvinvointikoordinaattori
Sirpa.kononen@pshyvinvointialue.fi
044 717 6665Avustuksen osalta:
Aatu Saali, Maksatusasiantuntija
aatu.saali@pshyvinvointialue.fi
044 740 1599
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
-
Tule mukaan etäjumppaan 19.3. alkaen!14.3.2025 TapahtumaTule mukaan etäjumppaan 19.3. alkaen!14.3.2025 Tapahtuma14.3.2025 Tapahtuma
Tule mukaan etäjumppaan 19.3. alkaen!
Pohjois-Savon hyvinvointialueella alkaa 19.3.2025 Hengästy- ja Huokaise -etäjumppa. Jumppa on keskiviikkoisin klo 10-10.30 ja se on avoin ja maksuton kaikille pohjoissavolaisille.
Jumpan tarkoituksena on hengitysterveyden edistäminen ja sitä etäjumpassa tehdään hengästymällä ja huokaisemalla. Voit jumpata istuen tai seisten, liikkeet eivät ole vaikeita ja jokainen osallistuu oman kuntonsa mukaan.Aika: 19.3.2025 alkaen joka keskiviikko klo 10-10.30.
Osallistujat liittyvät mukaan omilla laitteillaan (esim. tabletti, tietokone), sovelluksena käytössä on Microsoft Teams.
Pääset mukaan klikkaamalla tätä liittymislinkkiä: Hengästy ja Huokaise -etäjumppa tai pyydä osallistumislinkki omaan sähköpostiisi osoitteesta: leena.hartikainen@pshyvinvointialue.fi.Etäjumppaa järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana KYS kuntoutuksen toimintaa ja KATit LIIKKEELLE -hanketta.
-
Messumuotoiset perhevalmennukset24.4.2025 TapahtumaMessumuotoiset perhevalmennukset24.4.2025 Tapahtuma24.4.2025 Tapahtuma
Messumuotoiset perhevalmennukset
Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa perheille tietoa ja tukea uuteen elämänvaiheeseen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa lasta odottavia perheitä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Tavoitteena on myös edistää sikiön, raskaana olevan naisen sekä hänen perheensä terveyttä, vanhempien parisuhdetta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Valmennuksella pyritään vahvistamaan teidän tulevien vanhempien tietoja ja taitoja lapsen hoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä sekä terveystottumuksista. Lisätietoja saat neuvolasta.
Perhevalmennusmessut ovat maksuton messumuotoinen tapahtuma lasta odottaville ja pikkuvauvaperheille. Perhevalmennusmessuilla pääset yhdellä kertaa tutustumaan moniin eri toimijoihin ja saat kattavasti tietoa uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista.
Voit osallistua messumuotoiseen perhevalmennukseen juuri silloin kun haluat, raskausviikoistasi riippumatta tai vauvan ensimmäisien kuukausien aikana. Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!Perhevalmennusmessutapahtumat perhekeskusalueittain:
Pohjoisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut
Aika: 15.1.2025 klo 16.30-19.00, syyskuu 2025
Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.
Ohjelma:
klo 16.30 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento, Kuopion ensikotiyhdistys ry
klo 17 esittelypisteet avautuvat
klo 17.30 Päin perhettä -pysäkkiAika: 24.4.2025 klo 16.30-19, marraskuu 2025
Paikka: Iisalmi, entinen Veljeskoti/Vetrea. Sisäänkäynti pääovesta.Keskisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut
Aika: 25.2.2025 ja 27.5.2025 klo 16.15-18.00, lokakuu 2025 ja joulukuu 2025
Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella.
Ohjelma:
klo 17.30-18.15 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento Kuopion ensikotiyhdistys ryEteläisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut
Aika: 25.3.2025 klo 17-19, maaliskuu 2025, elokuu 2025
Paikka: Varkaus, Varkauden Perheentalo, Kauppakatu 32 -
OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet24.4.2025 TapahtumaOmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet24.4.2025 Tapahtuma24.4.2025 Tapahtuma
OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet
Haluatko tietää lisää OmaSavosta, mikä se on ja mistä palvelun löytää?
OmaSavo-lähettiläät Minna ja Hanna-Leena lähtevät huhtikuun alussa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen kattavalle kiertueelle. He tulevat paikkakunnille kertomaan, miten OmaSavon digitaaliset palvelut löytyvät ja mistä saa opastusta niiden käyttöön.
Voit tavata lähettiläämme erilaisissa alueen tapahtumissa infopisteiden äärellä tai pitämässä tietoiskua OmaSavon digitaalisesta asioinnista.
Minna ja Hanne-Leena haluavat keskustella kanssasi siitä, millainen on OmaSavo eli Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus ja miten se toimii muiden palveluidemme rinnalla.
Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Aikataulu päivittyy kevään aikana.
Huhtikuu 2025
- Tiistaina 8.4. kello 14.00–15.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Siilinjärven seurakunnan tiloissa, Valo-salissa, Haarahongantie 4. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
- Keskiviikkona 9.4. kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kiuruveden kirjastolla, Lähteentie 10 A.
- Keskiviikkona 9.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vieremän kirjastolla, Lyhtytie 2.
- Keskiviikkona 9.4. kello 16–18 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Yhdistystalo Vakan tiloissa, Pohjolankatu 4, Iisalmi. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Ylä-Savon Vakan kanssa.
- Torstaina 10.4. kello 10–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkaudessa Yhdistystalo Warikolla, Ahlströminkatu 22. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry: n kanssa.
- Torstaina 10.4. kello 13–15 OmaSavo taskussa -tietoisku Joroisten seurakuntatalolla, Joroistentie 3. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Studio Olohuoneen ja Joroisten Palveluasunnot ry:n kanssa.
- Perjantaina 11.4. kello 9–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Terveys- ja hyvinvointimessuilla Savonia ammattikorkeakoululla, Microkatu 1, Kuopio.
- Tiistaina 22.4. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Rautalammin terveyskeskuksella, Sairaalatie 1.
- Tiistaina 22.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tervon kunnankirjastolla, Mantuntie 6.
- Torstaina 24.4. kello 9.00–11.30 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Nilsiän terveysasemalla, Pisantie 10.
- Torstaina 24.4. kello 16-18 lähettiläät ovat tavattavissa Yhdistystalo Vakan avoimet ovet -tapahtumassa, Pohjolankatu 4, Iisalmi.
- Perjantaina 25.4.kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tuusniemen kirjastolla, Keskitie, 34–38.
- Perjantaina 25.4. kello 12–15 lähettiläät ovat tavattavissa Kaavin kevättorilla.
- Tiistaina 29.4. kello 12.30–15.00 lähettiläät ovat tavattavissa Karttulan lähikirjastolla, Kissakuusentie 20.
Toukokuu 2025
- Perjantaina 2.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kuopion Apajan aulassa.
- Perjantaina 2.5. kello 13.00–14.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Alava-talolla, Siikaniemenkatu 4, Kuopio. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
- Maanantaina 12.5 kello 8-11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vesannon terveysasemalla, Simolantie 15 Vesanto.
- Maanantaina 12.5 kello 12-14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Keiteleen kirjastossa, Koulutie 1 Keitele.
- Maanantaina 12.5. kello 16–18 OmaSavo taskussa -tietoisku Pielaveden kirjastolla, Lauripurontie 14.
- Tiistaina 13.5. kello 18 OmaSavo taskussa -tietoisku Maaningan Nuorisoseurantalolla, Kurolahdentie 8
- Maanantaina 19.5 kello 12–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Sonkajärven kirjastolla, Rutakontie 21.
- Tiistaina 20.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Suonenjoen terveysasemalla, Sairaalapolku 6.
- Tiistaina 20.5. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Leppävirran kirjastolla, Koulutie 4.
- Tiistaina 20.5. kello 16.30–18.00 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkauden kirjastolla, Osmajoentie 1 (alakerrassa, sisäänkäynti ulkokakutta)
- Tiistaina 27.5. kello 16.15–18.00 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä perhevalmennusmessuilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, auditorion viereisessä luentosalissa (valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella) Puijonlaaksontie 2.
Kesäkuu 2025
- Perjantaina 27.6 kello 9–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Lapinlahden terveyskeskuksessa, Kansatie 10
- Perjantai 27.6 kello 13–16 OmaSavo taskussa -tietoisku Rautavaaran torilla
Yhteistyössä:
-
Neuvolan etäperhevalmennukset29.4.2025 TapahtumaNeuvolan etäperhevalmennukset29.4.2025 Tapahtuma29.4.2025 Tapahtuma
Neuvolan etäperhevalmennukset
Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!
Vuoden 2025 ensimmäinen etäperhevalmennus
1. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset./Peruttu, sisältö päivityksessä.
2. Keskiviikko 5.2.2025 klo 16.30-18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
Liity tapahtumaan tästä linkistä.3. Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus/Peruttu, sisältö päivityksessä.
4. Keskiviikko 19.2.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
Liity tapahtumaan tästä linkistä.5. Maanantai 24.2.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
Liity tapahtumaan tästä linkistä.Vuoden 2025 toinen etäperhevalmennus
Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.
Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.
1. Maanantai 28.4.2025 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset. Liity tapahtumaan tästä linkistä.
2. Keskiviikko 7.5.2025 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
Liity tapahtumaan tästä linkistä
3. Maanantai 12.5.2025 klo 16.30–18, Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus
Liity tapahtumaan tästä linkistä
4. Keskiviikko 21.5.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry Liity tapahtumaan tästä linkistä.
5. Maanantai 26.5.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
Liity tapahtumaan tästä linkistäEnsimmäistä kertaa Teamsissa?
Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.
Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android). -
Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa?6.5.2025 TapahtumaHyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa?6.5.2025 Tapahtuma6.5.2025 Tapahtuma
Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa?
Kaikille pohjoissavolaisille asukkaille avoin tilaisuus, tule mukaan!
Aika: tiistaina 6.5.2025 klo 18–19
Paikka: Teamsissa Liity tästä tilaisuuteen
Kohderyhmä: Pohjoissavolaiset asukkaat
Järjestäjät : Pohjois-Savon hyvinvointialue yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Diakonia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon liiton kanssa.
Tavoite; Kuulijat saavat tietoa pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilasta ja miten tietoa aiotaan hyödyntää. Mitä minä itse ja mitä yhdessä voimme tehdä?
Sisältö: Kerromme, miten pohjoissavolaiset kokevat terveytensä ja hyvinvointinsa. Pitkäaikaissairastavuus, elintavat ja heikko luottamus päättäjiin rapautta-vat alueemme elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Uusia ratkaisuja luonnosta ja yhteisöllisyydestä?
Ohjelma
Puheenjohtaja Tomi Mäki-Opas, Professori, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue
18.00–18.05 Lupsakasti tervetulloo. Marko Korhonen, hyvinvointialue-johtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue.
18.05–18.15 Hyvvää elämää Pohjois-Savossa. Keitä elämä potkii ja miks? Hanna Rekola, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointi-alue.
18.15–18.20 Kysäsehän jottain.
18.20–18.30 Millainen paekka Pohjois-Savo on ellää asukkaiden näkökulmasta. Sakari Kainulainen, dosentti, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Säde Ryt-könen, HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue.
18.30–18.40 Kokemukset siitä, mikä pittää immeiset virkeinä ja mikä taas rassoo Pohjois- Savossa. Olli Lehtonen, apulaisprosessori, Itä-Suomen yliopisto ja Max Stranden, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto.
18.40–18.50 Rahhoo ja elinvoimoo kun voijaan paremmin. Tytti Määttä, maakunta-johtaja, Pohjois-Savon liitto
18.50–19.00 Kysäsehän jottain.
19.00 Päätetään tämä tillaisuus.
Lisätietoja:
Sisältö:- Hanna Rekola, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hy-vinvointialue. hanna.rekola(at)uef.fi, 046 921 4359
- Kati Kinnunen, arviointiylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue, kati.kinnunen(at)pshyvinvointialue.fi, 044 717 9374
- Tomi Mäki-Opas, Professori, Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hy-vinvointialue. tomi.maki-opas(at)uef.fi, 050 323 4020
- Sakari Kainulainen, tutkija, YTT dosentti, Diakonia-ammattikorkeakoulu. sakari.kainulainen(at)diak.fi, 040 869 6018
- Säde Rytkönen, HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointi-alue. sade.rytkonen(at)pshvyinvointialue.fi, 044 717 6370
- Olli Lehtonen, apulaisprosessori, Itä-Suomen yliopisto. ol-li.lehtonen(at)uef.fi, 050 466 4983
- Max Stranden, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto. max.stranden(at)uef.fi, 050 478 4301
Käytännön järjestelyt:
Säde Rytkönen, HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue, sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, 044 717 6370
-
Toukokuun teemapäivät OLKA-pisteillä6.5.2025 TapahtumaToukokuun teemapäivät OLKA-pisteillä6.5.2025 Tapahtuma6.5.2025 Tapahtuma
Toukokuun teemapäivät OLKA-pisteillä
Sädesairaala OLKA-piste
ti 6.5. klo 10–12
Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Pääsairaalan OLKA-piste
ke 7.5. klo 10–12
Essentiaalinen vapina ry esittäytyy
Essentiaalinen vapina ry
ke 21.5. klo 12–14
Sydänviikko
Savon Sydänalue ry
Kaarisairaalan OLKA-piste
ti 20.5. klo 10–12
Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Lue lisää OLKA-toiminnasta!
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
25.4.2025 Blogi
Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Kotihoidossa ikääntyneen asiakkaan palveluita suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti
Edellisessä TET-päivässäni pääsin tutustumaan Suokadun kotihoidon toimintaan Kuopiossa, jossa seurasin tiimin sairaanhoitaja Iidan ja lähihoitaja Arjan työtä lähietäisyydeltä. Työn lomassa käydyt keskustelut ja asiakkaiden kohtaaminen opettivat minulle paljon kotihoitomme mukautumiskyvystä.
Suokadun kotihoidossa työskentelee yksi sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa. Asiakkaita heillä on tällä hetkellä 47. Suokadun kotihoito eroaa monista muista kotihoidon tiimeistä siinä, että sen asiakkaat asuvat Vanhustenkotiyhdistyksen esteettömissä vuokra-asunnoissa Suokadun toimintakeskuksen yhteydessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole palvelutalo, vaan kotihoito auttaa asiakkaitaan kuten muissakin tiimeissä. Mutta yhdistyksen asunnoissa voi asua myös ikäihmisiä, jotka eivät tarvitse vielä kotihoidon apua.
Toimintakeskus tarjoaakin helposti saavutettavia palveluita Vanhustenkotiyhdistyksen asunnoissa asuville ikäihmisille, mutta myös kauempaakin saapuville henkilöille. Tiloissa toimii muun muassa lounasravintola sekä Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkain-piste. Siellä on tarjolla myös paljon erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia niistä kiinnostuneille. Sairaanhoitaja Iida kertoikin, että osa heidänkin asiakkaistaan hyödyntää etenkin lounasravintolan palveluita.
Työntekijät tarvitsevat lisää osaamista asiakkaiden päihde- ja mielenterveyshaasteisiin
Tämä päivä osoitti minulle, kuinka monipuolista, haastavaa ja vastuullista sairaanhoitajan työ kotihoidon tiimissä on. Sairaanhoitajilla on kokonaisvastuu tiimin asiakkaiden hoidosta ja välillä he joutuvat käyttämään salapoliisitaitoja selvittäessään asiakkaiden asioita kuten mitä apuja uusi asiakas mahdollisesti tarvitsee tai onko hänellä edunvaltuutusta.
Iida laski myös, että omaisten ja tiimin työntekijöiden lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä yli 20 yhteistyötahon kanssa – puhelimessa tulee siis vietettyä väkisinkin paljon aikaa. Tämän lisäksi hänelle kuuluu luonnollisesti muun muassa lääkärin kierrolle osallistuminen, asiakkaiden laajemmat muistitutkimukset, rokotukset sekä muut pistoshoidot.
Sairaanhoitajan työ voikin joidenkin mielestä näyttää näkymättömältä, kun he joutuvat hoitamaan ja hallinnoimaan asiakkaiden asioita toimistotiloista käsin. Tämä on kuitenkin elinehto sille, että homma pyörii ja asiakas saa tarvitsemansa avun.
Minulle kerrottiin, että Suokadun kotihoidon asiakkaissa on muistisairaiden lisäksi paljon päihde- ja mielenterveyshaasteisia ikäihmisiä. Sekä Iida että Arja toivat esille, että vastaava asiakaskunta lisääntyy myös muissa ikääntyneiden palveluissa, mutta ikäihmisiin erikoistuneita lähihoitajia ei ole opinnoissaan koulutettu riittävästi kohtaamaan heitä. Tähän asiaan olisikin hyvä kiinnittää huomiota niin opintoja suunniteltaessa, mutta viimeistään myös työyhteisöissä, jotta jokaisella työntekijällä on riittävä osaaminen asiakkaiden hoitamiseksi.
Palveluidemme tulee joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan
TET-päivän asiakaskäynneillä pääsin todistamaan ikäihmisten perushoitoa kotihoidossa. Varmistelimme, että asiakas on ottanut lääkkeet ja toisen kanssa otimme yhdessä astmalääkkeen. Muistuttelimme myös lounaan syömisestä sekä siitä, että jos yöllä kivut yltyvät liian koviksi, niin apua ja kipulääkettä voi pyytää painamalla ranteessa olevan turvarannekkeen nappia. Kipujen kanssa ei tarvitse olla.
Lähihoitajalla voi olla Suokadun kotihoidossa jopa 16 käyntiä päivän aikana. Käyntien pituudet vaihtelevat ja käyntejä tehdään myös parityönä, koska osa asiakkaista on raskashoitoisempia. Päivät on tiukkaan suunniteltu, ja jos asiakkaan luona tulee suunnittelematon tilanne vastaan, voi se laittaa päivän aikataulut täysin uusiksi.
Keskustelimme myös siitä, että kuinka jokaisen asiakkaan kanssa suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarvitsemansa palvelut ja apuvälineet. Ei ole yhtä ja samaa muottia, joihin kaikkien tulee sopia. Esimerkiksi asiakkaan kanssa voidaan kokeilla lääkeautomaattia tai etähoivaa, mutta jos nämä teknologiset palvelut eivät toimi hänen kohdallaan, niin niistä luovutaan ja kokeillaan jotain muuta.
Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka palveluidemme pitää pystyä joustamaan, koska avun ja palveluiden tarve voi vaihdella hyvinkin paljon. Osalle sopii etähoivan palvelut, toinen saattaa tarvita kuusi käyntiä kahdelta hoitajalta päivässä ja kolmas pärjää yhdellä lyhyellä kotihoidon käynnillä päivässä.
Päivästä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta kaikki ei yhteen blogitekstiin mahdu. Kiitos vielä Iidalle ja Arjalle perehdyttämisestä kotihoidon työhön.
Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi -
Pysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle23.4.2025 BlogiPysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle23.4.2025 Blogi23.4.2025 Blogi
Pysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen avulla pyrimme löytämään keinoja, jotka helpottavat työntekijöiden arkea. Saatamme helposti unohtaa sen kaikista tärkeimmän eli asiakkaan kokemuksen siitä, vastaako palvelu aidosti hänen tarpeisiinsa. EU-rahoitteisessa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa kehitämme uudenlaista moniammatillista vanhemmuuden tuen toimintamallia vahvasti asiakasosallisuus huomioiden.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pohjois-Savossa olemme moniammatillisen tiimimme kesken hyödyntäneet kokemusosaajien näkökulmia heti kehittämistyön alkumetreiltä lähtien. Järjestimme kokemusosaajille myös Pulinapajan, jossa pysähdyimme tarkastelemaan sitä, millaista vanhemmuuden tukea tarvitaan ja miten vanhemmuuden tukemisessa voitaisiin hyödyntää kokemusosaamista. Kun asiakkaat tai asiakkuudessa joskus olleet saavat osallistua palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen, heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat paremmin huomioiduiksi.
Tiimimme tavoitteena on vahvistaa palautetietoista työotetta Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun palveluissa. Palautetietoinen työote on yksi keskeinen tapa huomioida asiakkaan kokemuksia sekä arvioida asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja vaikutuksia jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Palautetietoisuus on kuitenkin jotakin syvempää kuin pelkästään asiakaspalautteen keruu. Sen tulisi olla keskeinen osa päivittäistä työskentelyä ja palautteen aktiivista hyödyntämistä palvelujen parantamiseksi. Työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde ja vuorovaikutus vahvistuvat, kun asiakas huomaa, että hänen kokemuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita.
Aito kokeilukulttuuri on oikeastaan ainoa tapa löytää parhaita innovaatioita. Jos emme lähde avoimin mielin kokeilemaan, emme myöskään tiedä, mitkä uudet tavat toimivat parhaiten. Ajoittain kokeiluja tehdään myös erehdysten kautta, ja tämä vaatii armollisuutta itseään ja muita kohtaan. Toivon, että olisimme jatkossa avoimempia epäonnistumisille ja oppisimme näkemään ne mahdollisuuksina uudenlaiselle ajattelulle ja toiminnalle. Reflektoimalla kokemuksia tiimien, kokemusosaajien sekä asiakkaiden kanssa, voimme löytää ratkaisuja asioihin, jotka eivät välttämättä olisi tulleet esiin, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla.
Minulla on vahva usko siihen, että asiakkaiden kokemuksia aidosti kuulemalla ja avoimella kokeilujen kulttuurilla voimme saada kehitettyä aidosti vaikuttavia sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja. Näin osallisuusviikon kunniaksi haastankin kaikkia pohtimaan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu tällä hetkellä omassa työssä ja miten sitä voisi omalla toiminnalla vahvistaa.
Sanna Tchaplinski
Kehittäjä-sosiaalityöntekijä
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialueKirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.2.2025.
-
23.4.2025 Blogi
Yhteisellä kielellä, vuorovaikutustaidoilla ja tutkivalla otteella tehdään paras mahdollinen muutosmatka
Tutussa lasten lorussa sanotaan:
“Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”
Hiekkakakkua leipoessa loru auttaa “leipureita” rytmittämään kerrosten sekoittumiseen ja tiivistymiseen tarvittavat yhteiset taputukset. Ilman rytmiä ei synny tasainen tiivistyminen ja tiivistymättä kakku hajoaa. Tiivistyminen on yhteyttä ja rytmi on vuorovaikutusta – niitä ilman ei synny uutta.
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanketyö tarjoaa näköalapaikan monitoimijaiseen ja -ammatilliseen sekä asiakasvuorovaikuttamiseen. Vuorovaikutus on erityisesti näin monella rajapinnalla erittäin keskeinen ja samalla hyvin haavoittuva osa yhteistyösuhteen rakentamisessa. Vuorovaikutustaitojen merkitys vain korostuu, mitä haavoittuvammassa tilanteessa olemme. Olevaa ja elettävää tarkastellessamme, uuden edessä ja muutoksen kynnyksellä me kaikki tavalla tai toisella olemme haavoittuvia. Tämä koskee niin jokaista asiakasperheen jäsentä ja perhekokonaisuutta kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia ja meitä hankkeessa työskenteleviä. Hanketyöntekijöinä pääsemme parhaimmillamme hyödyntämään osaamistamme vuorovaikutustaitojen ja vuorovaikutuksen edistäjinä. Voimme tarjota turvallisen tilan kuulla ja tulla kuulluiksi, vahvistaa oman äänen kuulumista ja muiden ymmärrystä sen kuulemisessa.
Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä, sekä yhteistä toimintaa ja tekoja. Minulle yhdessä toimiminen näyttäytyy keskeisimpänä ja tärkeimpänä – ja helpoimmin menetettävänä osana vuorovaikutuksen herkkää palapeliä. Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa olemme tämän palapelin äärellä – ja sitä kokoamassa luodessamme moniammatillista yhteistyötä. Itselleni tärkein haaste ja toimintaa ohjaava neuvo on tämän yhteistyön avauksissa Happoradion sanoitusta mukaillen:
“Puhua äänellä, jonka kuulet, sanoilla, jotka ymmärrät”.
Ilman yhteistä kieltä ja kuuluvaa ääntä ei saa itse omaa asiaansa välitettyä. Toisaalta on myös mahdoton ymmärtää muita, jollei etsi taajuutta kuulla toisen ääntä ja ymmärtää sanoja – tehdä tilaa dialogille. Dialogin ytimessä on kutsu liittyä ja muodostaa mahdollisuus yhteiselle tutkimiselle. Itse ymmärrän tämän siten, että oma toimijuutemme on yhteisen kielen sanakirjamme avain, kielioppi ja perusrakenne. Matkalla riittävän vanhemmuuden tukemiseen tarvitsemme moniäänisyyttä: tutkijan uteliaisuutta, käyttäytymistieteilijän vuorovaikutustyökaluja, perheterapeuttista osaamista, psykiatrista- ja päihdetyön näkökulmia sekä perhetyön työkaluja. Lisäksi tarvitaan lastensuojelun kontekstiin kytkeytyvää sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta. Kenelläkään ei ole hallintaa näihin yksin, mutta yhdessä meillä on tämä kaikki – ja sen myötä yhteinen sanasto, avaimet ja eväät muutosmatkalle.
”Auttamalla annamme vanhemmille mahdollisuuden riittävän hyvän vanhemmuuden toteutumiseen ja luomme dialogin, jossa on tilaa kasvaa muutokseen.”
Anne Lukkarinen
Kehittäjä-sairaanhoitaja
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialueKirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 17.1.2025.
-
22.4.2025 Blogi
Monialainen yhteistyö suun terveyden edistämisessä – Opetusvastaanotto Osmo
Kuopion yliopistollisen sairaalan Suu- ja leukasairauksien (SLS) opetusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet monialaisia opetuskäytäntöjä 15 vuoden ajan. Näitä käytäntöjä on hyödynnetty perusterveydenhuollon opetusvastaanotto Osmon suunnittelussa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) –hankkeessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Opetusvastaanotto Osmo ja SLS-opetusyksikkö tarjoavat monialaisen koulutuksen ympäristön, joka toimii OTSO-hankkeessa Opetusvastaanotto 2.0 -toimintamallin kehittämisen ja juurruttamisen alustana. Tämä ympäristö tulee olemaan pysyvä osa toimintamallia.
– Tavoitteenamme on vahvistaa tulevien sote-ammattilaisten osaamista suun ja hampaiston terveyteen liittyvissä asioissa. Koulutamme yhteistyössä tulevia sote-ammattilaisia huomioimaan suun terveys osana asiakkaan tai potilaan kokonaisterveyttä. Käytännön opetustilanteissa neuvomme kysymään suun omahoidon tottumuksista ja itsearvioidusta suun hoidon tarpeesta sekä opetamme, kuinka tehdään suun lyhyt katselmus. Lisäksi opetamme, kuinka asiakas tai potilas ohjataan suun ja hampaiston terveyspalvelujen pariin ja kuinka suunterveyden ammattihenkilöitä konsultoidaan. Näin suunterveyttä edistävät työtavat tulevat osaksi tulevien ammattilaisten osaamista ja työelämätaitoja, kertoo asiantuntijahammaslääkäri Tiina Rantamo.
Syksyllä 2025 alkavassa opetusvastaanoton suunterveyden pilotissa erityisenä kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabetesta sairastavat. He ohjautuvat toiminnan piiriin opetusvastaanoton potilasvirran ja matalankynnyksen toiminnan kautta.
– Muita ohjautumisen muotoja kehitetään yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen diabeteksen hoitoon perehtyneiden ammattilaisten kanssa, kertoo Opetusvastaanoton yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen.
– Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö on tiiviisti mukana kehittämässä opetusvastaanotto Osmoa. Hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat tulevat osallistumaan monialaisille potilasvastaanotoille ja oppivat toimimaan osana hoitotiimiä, kuvailee Tiina Rantamo toiminnan käynnistymistä.
– Tällä avauksella lähennämme suunterveyden palveluja osaksi muita terveyspalveluja ja vahvistamme kokonaisvaltaista näkemystä terveydentilan arvioinnista ja hoidosta.
SLS-opetusyksiköllä on yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa.
– Uniapneapotilaiden hoitoon liittyvä yhteistyömme keuhkopoliklinikan kanssa on kansallisesti ainutlaatuista ja toimii kehittämistyön mallina myös hoidon jatkuvuuden näkökulmasta, kertoo erikoistuva hammaslääkäri Rosa Korhonen.
– Toivomme, että samankaltainen perus- ja erityispalveluja integroiva toiminta laajenee monialaisen opetusvastaanotto Osmon myötä.
Suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä opitaan monialaista yhteistyötä, kun hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat hoitavat potilasta yhdessä.
Lisätietoa:
Tiina Rantamo, asiantuntijahammaslääkäri
Opetusvastaanotto 2.0 / OTSO-hanke
tiina.rantamo@pshyvinvointialue.fi
Suu- ja leukasairauksien opetusyksikön toiminnan kuvaus
Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo
Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien palvelut
Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.
-
Yhteistyön taika?22.4.2025 BlogiYhteistyön taika?22.4.2025 Blogi22.4.2025 Blogi
Yhteistyön taika?
Olen työskennellyt elokuusta alkaen Pohjois-Savon tiimin perheterapeuttina Euroopan unionin osarahoittamassa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa. Pyrkimyksemme on vahvistaa ja uudistaa vanhemmuuden tukea lastensuojelun asiakasperheille. Omina tavoitteinani on tuoda lastensuojelun kontekstissa tapahtuvaan vanhemmuuden tukemiseen perheterapeuttista näkökulmaa ja olla mukana vahvistamassa toimijoiden osaamista.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan yhteistyötä monilla eri tasoilla, sekä organisaatioiden välillä että sisäisesti, niin konkreettisessa toteuttamisessa kuin kehittämisessäkin. On ilahduttavaa huomata, että yhteistyön parantaminen nähdään yhä tärkeämpänä. Kutsuttiinpa sitä monialaisuudeksi, moniammatillisuudeksi tai monitoimijuudeksi, lopulta kyse on pyrkimyksestä saavuttaa yhteinen tavoite. Tärkeää on ottaa asiakas mukaan yhteistyöhön, eikä vain tekemisen kohteeksi.
Helppoa yhteistyö ei ole, eikä se synny itsekseen. Tarvitaan halua sekä tahtoa tehdä ja kehittää yhdessä, avointa mieltä, keskustelua sekä toisten, etenkin asiakkaan, kuuntelemisen taitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteet ja ilmaisut eroavat toisistaan, mikä tekee yhteisen kielen löytymisestä haastavaa. Kiire, resurssien niukkuus ja muut työelämän haasteet saavat meidät usein kaivautumaan poteroihimme, joista käsin pyrimme säilyttämään oman työn hallittavuuden.
Entäpä, jos työtä hahmottaisikin enemmän yhteisenä työnä? Voisiko se jopa lisätä hallinnan tunnetta ja vähentää kiirettä? Myös yhteistyöhön taitaa päteä ajatus siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvään työskentelyyn ja lopputulokseen pääsyn todennäköisyys lisääntyy silloin, kun on yhdessä sovittu yhteisen työn tavoite, tarkoitus ja työnjako. Yhteisen työn suunnittelussa on tärkeää kunnioittaa jokaisen toimintatilaa ja keskittyä siihen, mitä itse voi tuoda yhteiseen työhön.
Onnistunut yhteistyö on toisia kunnioittavaa, vastavuoroista ja joustavaa. Onnistuneessa yhteistyössä roolit ja vastuut ovat selkeät sekä yhteinen tavoite tiedossa. Missä sitten piilee yhteistyön taika? Yhteistyöllä voidaan löytää parempia ja tehokkaampia ratkaisuja sekä uusia innovaatioita, joita ei yksin toimiessa olisi ollut mahdollista löytää. Voimme oppia toisiltamme ja siten kehittyä. Lisäksi tieto siitä, että asioita ei tarvitse tehdä tai kantaa yksin, tuo turvaa ja parantaa motivaatiota. Näen tärkeänä sen, että kaiken kiireen, kriisien ja uhkakuvien keskellä voimaa haetaan toisista, yhteisöstä ja yhteistyöstä.
Päivi Rasinmäki
Kehittäjä-perheterapeutti
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialueKirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.11.2024.
-
17.4.2025 Blogi
KEIKKA-hankkeessa edetään innovaatioalustan hankinnalla ja verkostoyhteistyöllä
Helmikuun hulinat
Helmikuussa KEIKKA-hanke käynnistyi vauhdikkaasti. Ensimmäiset viikot kuluivat tutustuessa toisiimme ja hankkeen suunnitelmiin, sekä laatiessa projektisuunnitelmaa ja viestinnän suunnitelmia. Vaikka Pohjois-Savossa on aiemminkin ollut innovaatioita kehittävää toimintaa, alueelta on puuttunut innovaatioiden systemaattinen keräys ja kaupallistaminen. Aalto-yliopiston Innovaatio-ekosysteemissä kaupallistamisen polut on kuvattu erittäin selkeästi, ja vastaavia selkeitä prosesseja kaivataan myös meidän alueellamme.
Sähköisen innovaatioalustan hankinta
Maaliskuussa sähköisen innovaatioalustan hankinta nousi keskiöön. Selvitystyöhön kuului muun muassa porttikäsittelyn aloittaminen, projektikortin täyttäminen ja tiivis yhteydenpito ICMT-hankepalveluiden kanssa. He ovat opastaneet meitä yksityiskohtaisesti ja kärsivällisesti hankinnan edistämisessä. Suurkiitos heille sujuvasta yhteistyöstä!
Sopimusneuvottelut innovaatioalustasta ovat vielä kesken. Innovaatioalustan pilotoinnin hankinta on edennyt kuitenkin vauhdikkaasti ja tavoitteenamme on saada alusta käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kesäkuussa 2025.Muita maaliskuun kuulumisia
Maaliskuussa osallistuimme Johnson & Johnsonin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöpäivään. Tapahtuma oli erittäin antoisa, ja saimme tutustua uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja palveluihin sekä keskustella innovatiivisista hankinnoista.
Vaikka toimintamme on vielä alkuvaiheessa, hanke on herättänyt kiitettävästi kiinnostusta. Olemme pitäneet jo lukuisia yhteistyötapaamisia ja sopineet runsaasti lisää keskusteluja muiden hyvinvointialueiden ja innovaatiotoimijoiden kanssa. Usean eri organisaation kanssa tehty yhteistyö auttaa meitä hahmottamaan innovaatiotoiminnan nykytilaa, kehittymismahdollisuuksia ja vältettäviä sudenkuoppia.Tulevaisuuden suunnitelmia
Olemme pohtineet Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnan brändäystä ja nimeä. Muutama hyvä idea onkin jo syntynyt, niistä lisää myöhemmin! Olemme myös hahmotelleet alustavaa innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallia, josta yhdessä verkostojen kanssa tutkija-innovaattori kasvupolkua on hyvä lähteä rakentamaan eteenpäin. Olemme tutustuneet patentti- ja keksintösäädöksiin sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyisiin keksintöohjeistuksiin. Myös innovaatiokilpailun alustavia suunnitelmia on jo tehty.
Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo
__
KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
-
14.4.2025 Blogi
Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen
Olen Sonja Soininen ja toimin osana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta perustetulla opetusvastaanotto 2.0:lla yleislääketieteen ylilääkärin virassa (50 %). Toiset 50 % työskentelen Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen apulaisprofessorin tenure track-tehtävässä.
Opetusvastaanotolla tehtäväni keskittyvät perusterveydenhuollon toiminnan, tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, ulkoisen tutkimusrahoituksen hankintaan sekä Opetusvastaanotto 2.0 -toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhdessä projektitiimimme kanssa. Tavoitteena on edistää ja kehittää perusterveydenhuollon ja hyvinvointialueen palvelutuotantoa tukevaa tutkimusta ja perusterveydenhuollon toimintamalleja, sekä vahvistaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yhteistyöalueen välillä. Olemmekin suunnittelemassa opetusvastaanoton yhteyteen perustettavaa uutta monialaista perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimuskeskusta. Tämä Health Hub tulee toimimaan tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alustana ja linkkinä erikoisalojen kliiniseen tutkimukseen, tutkimusryhmiin, Itä-Suomen yhteistyöalueen muihin perusterveydenhuollon yksiköihin, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.
Taustaltani olen lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Olen tehnyt yli 10 vuotta kliinistä työtä perehtyen erityisesti diabeteksen hoitoon. Tutkimustyöstä innostuin jo lääketieteen opintojen aikana aloittaessani Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- tutkimuksessa vuodesta 2006. Mielestäni on tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua erilaisten tutkimusten toteuttamiseen. Opetusvastaanotto Osmo mahdollistaa tutkimuksellisten opinnäytetöiden tekemisen ja tieteellisen ajattelutavan kehittymisen.
OTSO-hankkeessa olemme kehittäneet OmaTiimi-mallia, jossa potilaan hoidon tukena on omalääkäri, OmaTiimin lääkäri, omahoitaja sekä monialainen tiimi. Opetusvastaanotto Osmo, joka kouluttaa tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, on suunniteltu juurruttamaan tätä mallia. Toisaalta opetusvastaanotolla voidaan kehittää monialaista työskentelyä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja, jotka voidaan vuorostaan jalkauttaa palvelujärjestelmään.
Opetusvastaanotto on konseptina uusi, ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin. Toivon, että tästä kehityksestä ja yhteistyöstä tulevat hyötymään niin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä kuin kolmas sektori ja palveluita käyttävät Pohjois-Savon asukkaat.Lue lisää:
Opetusvastaanotto - Pohjois-Savo 2.0 (pshyvinvointialue.fi)
OTSO-hanke (pshyvinvointialue.fi)Yhteystiedot:
Sonja Soininen, yleislääketieteen ylilääkäri
sonja.soininen@pshyvinvointialue.fi
Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.