Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 28.5.2024 Uutinen

    Suojaudu helteen haitoilta ja varaudu äkillisiin terveysongelmiin

    Helteinen sää jatkuu lähes koko maassa. Ilmatieteen laitos on jo antanut osaan maata varoituksen lähipäivien tukalasta helteestä. Etenkin riskiryhmille helle voi aiheuttaa terveyshaittoja jo lyhyidenkin hellejaksojen aikana. Pohjois-Savon hyvinvointialue muistuttaa ihmisiä huolehtimaan niin omasta kuin läheistensä terveydestä ja varautumaan helteeseen sekä pienten terveysongelmien omahoitoon.

    Kuumuuden haitoille erityisen alttiita ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista ja toimintarajoitteista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset. Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa muun muassa lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.  

    • Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
    • Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
    • Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita.  

    Terveydenhuoltoon on hyvä olla yhteydessä, jos ilmenee voimakkaita kuumuudesta johtuvia oireita, perussairauksien oireiden hankalaa pahenemista tai yleistila heikkenee huomattavasti. 

    Vinkkejä helteen haittojen ennaltaehkäisyyn:

    • Muista juoda vettä pitkin päivää ja muista myös syödä.
    • Pysy poissa auringonpaahteesta etenkin päivän kuumimpaan aikaan ja vältä voimakasta fyysistä rasitusta.
    • Vältä helteellä alkoholia, sillä se kuivattaa elimistöä.
    • Kiinnitä huomiota vaatetukseen ja auringolta suojautumiseen.
    • Viilennä kehoa uimalla, viileällä suihkulla, kosteilla vaatteilla tai kylmäkääreillä.
    • Pidä sisätilat mahdollisimman viileinä verhojen tai sälekaihtimien avulla.

    Helteisellä säällä riittävään nesteensaantiin tulee kiinnittää huomiota kaikenikäisillä. Aikuisella tavanomainen riittävä juodun nesteen määrä on 1–1,5 litraa vuorokaudessa, helteisellä säällä tarvittava lisämäärä on 0,5–1 litraa hikoilun mukaan.

    Nestetasapainon häiriöt erityisesti ikääntyneille lisäävät vakavien terveyshaittojen riskiä ja heillä yksinkertainen tapa nestetasapainon seuraamiseen on päivittäinen painonmittaus. Nopeasti 1–2 vuorokauden kuluessa tullut painonlasku kertoo kuivumistilasta ja riittämättömästä nesteensaannista.

    Kesän terveysongelmiin varautuminen

    Kesäajan aktiviteetit ja lämmin sää lisäävät riskiä erinäisille tapaturmille ja äkillisille sairauksille. Nyt viimeistään kannattaakin varautua pienten terveysongelmien omahoitoon.

    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kerännyt verkkosivulleen tietoa kesäterveyteen liittyen.
    • Äkillisten terveysongelmien itsehoito-ohjeita on koottu Päivystystalon verkkosivuille. Päivystystalon verkkosivuilta löytyy myös Päivystyshelppi-sovellus, joka tukee ja neuvoo hoitoon hakeutumisessa vaivan mukaisesti.

    Tarvittaessa Päivystysapunumero 116117 auttaa äkillisissä terveysongelmissa.

    Hätänumeroon 112 tulee olla yhteydessä henkeä uhkaavissa hätätilanteissa.

    Kotiin ja mökille on syytä hankkia etukäteen muun muassa

    • haavatarvikkeita
    • allergialääkkeitä
    • kuume- ja kipulääkkeitä
    • kortisonivoidetta auringonpolttamiin sekä hyttysenpistoihin
    • punkkipihdit.

    Erityisesti erilaisissa kesätapahtumissa ja juhannuksena alkoholin käyttö on hyvä pitää kohtuullisena. Vahva päihtymystila lisää vakavia tapaturmia, altistaa erinäisten perussairauksien pahenemisille, nestevajaukselle sekä itsenäisenä myös vakavalle myrkytystilalle.

  2. 28.5.2024 Uutinen

    Siilinjärven Päivänkierron asumisyksikkö muuttaa Kortejoelle

    Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Päivänkierto muuttaa perjantaina 31.5.2024 Siilinjärven Päivärinteeltä Kortejoelle entisen Neuronin päärakennuksen kolmanteen kerrokseen. Uusi osoite on Vehmersalmentie 735, Kortejoki.
     
    Päivänkierron nykyisissä, vuonna 1991 rakennetuissa toimitiloissa on vakavia sisäilmaongelmia. Rakennuksen tilojen ympärivuorokautinen käyttö on lopetettava 31.5.2024 mennessä Siilinjärven ympäristöterveyslautakunnan päätöksellä.
     
    Siilinjärven ympäristössä vapaana olevista toimitiloista entisen Neuronin kiinteistöä Kortejoella pidettiin parhaimpana toiminnallisuutta, alueen viihtyisyyttä sekä kulkuyhteyksiä ajatellen.
     
    Entisen Neuronin kiinteistöllä on eri aikakausina rakennettuja rakennuksia, joiden kunto vaihtelee. Päärakennuksen, johon Päivänkierron asumisyksikkö muuttaa, kunto on todettu asumisyksikön toimintaan soveltuvaksi Kuopion kaupungin ympäristöterveystarkastajan toimesta. Tiloissa on tehty toiminnan edellyttämiä muutostöitä. Kortejoella sijaitsevat toimitilat hyvinvointialueelle vuokraa Fox Yard oy toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella.
     
    Samassa rakennuksessa toimii myös yksityinen Roinilan hoitokoti Repo oy.
     
    Yksikön nimi on jatkossakin Päivänkierron asumisyksikkö. Yksikön toiminta jatkuu muuton jälkeen 13-paikkaisena asumisyksikkönä, asukaspaikkoja on kuitenkin tarkoitus lisätä syksyn kuluessa.
     
    -Tilat mahdollistavat asumispaikkojen lisäämisen ja tällä saamme vähennettyä ostopalveluiden käyttöä, toteaa vammaisten asumispalveluiden palveluyksikköjohtaja Eija Pennanen.

     Yksikössä työskentelee noin 20 työntekijää.

  3. 27.5.2024 Uutinen

    Aluehallitus päätti uudestaan palveluverkkouudistuksesta huomioiden esteellisyyslinjaukset: päätökseen ei muutoksia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 27.05.2024 palvelujärjestelmän uudistukseen liittyvää aiempaa päätöstään.

    Hyvinvointialueella on käynnissä kaikkia alueen kaupunkeja ja kuntia koskettava palvelurakenteen uudistus. Tämän uudistuksen eri vaiheissa tehdään päätöksiä hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä eri lautakunnissa ja jaostoissa. Näiden toimielinten jäsenet voivat toimia myös oman kuntansa päättävissä toimielimissä, kuten esimerkiksi kunnanhallituksessa.

    Kaksoisroolissa olevien päättäjien esteellisyyksien osalta on ollut erilaisia näkemyksiä hyvinvointialueilla ja myös oikeusoppineiden kesken. Jotta eturistiriitaa ja esteellisyyttä ei päätöksenteossa pääse syntymään, linjasi aluehallitus kokouksessaan 8.4.2024 yhteiset selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueella noudatetaan palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.
    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien kokouksissa yhteisöjääviys koskee hyvinvointialueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä em. hyvinvointialueen toimielinten jäseniä, jos heidän läheisensä toimii kunnanhallituksen jäsenenä tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Uuden linjauksen pohjalta hyvinvointialueella on tarkasteltu jälkikäteen palveluverkkouudistusta koskevia päätöksiä. Tässä toimielinten sisäisessä valvonnassa kävi ilmi, että palvelujärjestelmän valmistelun käynnistämisessä oli mukana kahdeksan aluehallituksen esteellistä jäsentä.

    Aluehallituksen kokouksessa 27.05.2024 käsiteltiin tämän asiavirheen korjaamista. Aluehallitus poisti menettelyvirheen perusteella aiemman päätöksensä ja päätti asiasta uudestaan esteettömässä aluehallituksen kokoonpanossa. Aiempaan päätökseen palveluverkkouudistuksen käynnistämisestä ei tehty sisällöllisiä muutoksia.

    Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös tammi-huhtikuun talouden toteumaa sekä sen lukujen perusteella laadittua talousennustetta loppuvuodelle. Talousennuste on linjassa jo aiemmin tehtyjen arvioiden kanssa. Koko vuoden alijäämäksi ennustetaan noin 98 miljoonaa euroa.  

    Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  4. 24.5.2024 Uutinen

    Hyvinvointialue rinta-aortan pullistumien hoidon eturintamassa

    Suomen ensimmäinen haaroitettu rinta-aortan suonensisäinen proteesi asennettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa helatorstain aattona.

    Keiteleläisellä Matti Niskaselta löydettiin kaksi vuotta sitten rinta-aortassa pullistuma, jonka todettiin alkuvuodesta 2024 tehdyssä seurantakuvauksessa kasvaneen siinä määrin, että Niskaselle suositeltiin repeämävaaran vuoksi pullistuman hoitoa suonensisäisellä proteesilla. Pullistuman sijainti edellyttäisi Niskasen tapauksessa tavanomaisesti yleisanestesiassa tehtävää kirurgista leikkausta solisvaltimon ohittamiseksi.

    Kuopion yliopistollinen sairaala on saanut käyttöön uuden tyyppisen proteesin, jossa on kaulalle meneviä suonia varten oma sivuhaara. Proteesin ansiosta vasemman solisvaltimon peittoa edellyttävä toimenpide voidaan tehdä täysin ilman ohitusleikkausta paikallispuudutuksessa ja sivuhaara turvaa solisvaltimon ja pikkuaivojen verenkierron. Proteesi on saanut vastikään CE-hyväksynnän. Euroopassa proteeseja on asennettu noin 25 kappaletta, Pohjoismaissa vasta kuusi.

    Niskanen on ensimmäinen Suomessa, jonka rinta-aortan pullistuma on hoidettu uudella proteesilla. KYSin Kuvantamiskeskuksen toimenpideradiologit ja Sydänkeskuksen rintaelinkirurgi asensivat menestyksekkäästi proteesin helatorstain aattona 10.5.2024. Toimenpide sujui ongelmitta ja proteesin asennus tapahtui ennalta tehdyn suunnitelman mukaisesti paikallispuudutuksessa ilman kirurgisia avauksia. Onnistuneen toimenpiteen ansiosta Niskanen kotiutui jo toisena päivänä operaation jälkeen.

    Niskanen kertoi olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa hoitoon sekä nopeaan toipumiseen. Niskasta ilahdutti erityisesti se, ettei nukutusta tarvittu, vaikka siitä kutsukirjeessä mainittiin.

    - Eniten taisi sattua se, kun laitettiin ennen toimenpidettä kyynärvarteen verisuonikanyylit, Niskanen naurahtaa.

    Toimenpideradiologit Mika Tarkiainen ja Petri Saari sekä sydänkirurgi Juhana Toimela asentavat proteesia.
    ​​​​​​​Toimenpideradiologit Mika Tarkiainen ja Petri Saari sekä sydänkirurgi Juhana Toimela asentavat proteesia.

    Toimenpiteeseen osallistunut henkilökunta toimenpidesalissa.
    Iloinen tiimi koolla toimenpiteen jälkeen. Iloinen tiimi koolla toimenpiteen jälkeen. Kuvassa vasemmalta angiohoitaja Kirsi Lotila, toimenpideradiologi Petri Saari, tuotespesialisti Teemu Rautio (W.L.Gore Medical), toimenpideradiologi Mika Tarkiainen, angiohoitaja Minna Nevalainen, hybridihoitaja Kati Vaara sekä sairaanhoitaja Henna-Riikka Sipilä.​​​​​​​
    ​​​​​​​

    Matti Niskanen istuu sairaalavaatteissa vuoteessa.
    Niskanen on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja nopeaan kotiuttamiseen. Toimenpide onnistui ilman nukutusta eikä kaulalle tarvinnut tehdä isoa haavaa.

  5. 24.5.2024 Uutinen

    KYS Lainesairaalan taideteoksien teemoina ilo, toivo ja valo

    Vastavalmistuneessa KYS Lainesairaalassa on pyritty luomaan positiivista ilmapiiriä ja lisäämään sekä henkilöstön että asiakkaiden viihtyvyyttä taiteen avulla. Taideteokset sijoittuvat eri puolille uutta rakennusta ja niiden kattoteema ovat ilo, toivo ja valo.

     

    KYS Lainesairaala (psykiatriatalo) valmistui kevään 2024 aikana ja rakennus otettiin toukokuun puolivälissä käyttöön. Lainesairaala keskittää nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut yhteen rakennukseen KYSin Puijon sairaalan Kampukselle.

    Rakennushankkeen kokonaisbudjetti on noin 48 miljoonaa, josta on käytetty julkisen taiteen hankkimiseksi 150 000 €. Julkisessa rakentamisessa valtakunnallisesti hyödynnettävää prosenttitaideperiaatetta ei pystytty taloudellisista syistä hyödyntämään kokonaisena prosenttina, mutta osa rakennuskustannuksista käytettiin hankesuunnitelman mukaisesti taiteeseen. Taidehankinnat tehtiin taiteeseen varatun määrärahan sisällä.

    Lainesairaalan taidesuunnitelma sisältyi osaksi KYS Psykiatriatalon hankesuunnitelmaa, joka hyväksyttiin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa 15.6.2020. Taidemääräraha sisältyi rakennushankekokonaisuuteen.

    Taidetta hankittiin Lainesairaalaan edistämään asiakkaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia, tukemaan myönteistä hoitokokemusta, toimimaan positiivisen ilmapiirin lähteenä ja luomaan viihtyisyyttä. Taiteella tiedetään tutkitusti olevan positiivisia vaikutuksia mieleen ja hyvinvointiin etenkin sairaalaympäristössä.

    Taideteoksia on sijoitettu odotusaulojen lisäksi toisen, kolmannen ja neljännen kerroksen osastojen olohuoneisiin.

    Taiteilijat valittiin hankkeeseen mukaan portfoliohaun kautta. Taiteilijavalinnat tehtiin 13.10.2021.

    Lähtökohtana oli etsiä taiteilijoita, jotka ilmaisevat taiteellaan tavalla tai toisella luontosuhdetta.
    Mukaan hankkeeseen valittiin 6 taiteilijaa:

    • Samuli Heimonen (s. 1975 Saarijärvellä). Vuoden nuori taiteilija 2008.

    • Tuula Lehtinen (s. 1956 Tampereella). Valtion taidepalkinto 1984. Lehtinen voitti tulevaan Kansallismuseon uudisrakennusosaan pidetyn taidekilpailun 2023

    •  Kristiina Uusitalo (s. 1959 Sulkavalla). Kuvataiteen valtionpalkinto 2008.

    •   Antti Hakkarainen (s. 1985 Nurmeksessa).

    •  Satu Laurel (s. 1983 Kajaanissa).

    •  Yuichiro Sato (s. 1979 Japanissa, asuu Laukaassa).

    Taiteilijavalinnoissa painotettiin tasapuolisuutta siten, että mukana on jo aiemmin julkista taidetta tehneitä taiteilijoita, mutta myös uusia ja nuorempia tekijöitä.

    Lainesairaalan sisävärisuunnitelman on tehnyt Raami Arkkitehdit Oy:n sisustusarkkitehti Sara Hukka.

    Rakennuksen julkisivun yläreunassa on käytetty graafista betonia. Teoksen on suunnitellut Raami Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Saara Kuorikoski. Teoksen nimi on ”Kuule minua”. Pyörremäiset muodot symboloivat elämän tyrskyjä, joita jokainen meistä kohtaa elämän varrella. Arkkitehtonisesti yläosan teos jatkaa Uuden Sydämen aloittamaa friisin taideajatusta. Uusi Sydän -rakennusosan ylä- ja alareunassa on arkkitehti Samuli Naamangan suunnittelemaa graafista betonia teosnimellä ”Älyn humaani valo”.

    Näkymä aulasta, jossa Satu Laurelin taidetta seinällä.  Samuli Heimosen taidetta aulan seinällä. 

    Yuichiro Saton taidetta aulan seinällä.  Antti Hakkaraisen taidetta aulan seinällä.

    Kristiina Uusitalon taidetta aulan seinällä.  Tuula Lehtisen taidetta aulan seinällä.



     

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 27.5.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1.    Maanantai 22.1.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 31.1.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 7.2.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus liity tapaamiseen
    4.    Maanantai 12.2.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 19.2.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Vuoden 2024 toinen etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1.    Maanantai 29.4.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 8.5.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 15.5.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus, liity tapamiseen
    4.    Maanantai 20.5.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 27.5.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.

    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

    alt=""

  2. 28.5.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.
    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: Lauantai 24.2. ja 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 IISALMI, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 17.1, 15.5. ja 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Keskiviikkona 13.3. ja tiistaina 23.4. kello 15.30 - 17.30. Syksyn tapahtumista tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.
    • Paikka: Kuopio, Perheen talo, Lapinlinnankatu 14, Kuopio 

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 27.1. kello 10 - 14 
    • Paikka: Keitele, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli, Koulutie 3, 72600 Keitele. 
    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14. 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 12.3. ja 19.3., 28.5. ja 4.6., 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  3. 29.5.2024 Tapahtuma

    Haastavat erot -konsultaatioryhmä

    Eroperheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisten on mahdollisuus konsultoida moniammatillista Haastavat erot -konsultaatioryhmää Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ryhmältä voi pyytää konsultaatiota haasteellisiin tai konfliktoituneisiin erotilanteisiin. Työntekijä osallistuu myös itse konsultaatioon ja kirjaa konsultaatioryhmältä saadut toimenpidesuositukset.

    Konsultaatiota varten täytetään esitietolomake, joka mahdollisuuksien mukaan täytetään yhdessä huoltajan kanssa ja lähetetään salatulla sähköpostilla ryhmän puheenjohtajalle. Myös anonyymi konsultaatio on mahdollinen. Esitietolomake täytetään myös silloin. Konsultaatiopyyntö tulee tehdä viikkoa ennen seuraavaa ryhmän kokoontumista.

    Konsultaatioon voi tarvittaessa osallistua myös etäyhteydellä. Tästä on ilmoitettava ryhmän puheenjohtajalle esitietolomakkeen toimittamisen yhteydessä.

    Lue lisää: Haastavat erot - konsultaatioryhmät | Innokylä

    Konsultaatioryhmä kokoontuu Kuopiossa (Viestikatu 1-3, 3krs.) joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 12-14.

    Kokous Asia tiedoksi puheenjohtajalle
    27.3.2024 20.3.2024
    24.4.2024
    17.4.2024
    29.5.2024 22.5.2024

     

    Toimijat ryhmässä

    Kuopion ensikotiyhdistys, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, perhepalvelut, lastensuojelun avohuolto, lastenpsykiatria, Kuopion psykiatrian poliklinikka ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö sekä tarpeen mukaan Tukikeskus Varjo/Viola ry.

    Konsultaatiopyynnöt ja lisätietoja

  4. 30.5.2024 Tapahtuma

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Kutsumme teidät mukaan kuulemaan järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä -webinaareihin!

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Järjestöjen sote-muutostuki toteuttaa webinaareja, joissa tuodaan esille alueiden hyviä käytäntöjä.
    6.5.2024 Klo 14.-14.45 webinaarissa kuullaan kaksi esimerkkiä hyvistä käytännöistä. 
    Ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kuulemme Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöyhteis-työasiakirjasta, josta kertoo 
    Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Pohjanmaan kumppanuuspöytämallista, josta kertoo 
    järjestöasiantuntija Kirsi Ala-Jaakkola Satakunnan yhteisökeskuksesta. 
    Organisationssakkunnig Kirsi Ala-Jaakkola berättar om Österbottens partnerskapsbordsarbete. 

    Ilmoittaudu webinaariin 3.5. mennessä mukaan tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

    30.5.2024 klo 9.00–9.45 webinaarissa kuulemme ensimmäisenä hyvänä käytäntönä 
    Etelä-Karjalan hyvinvointialueen avustuskäytän¬nöistä ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa, josta kertoo Heini Maijanen, Järjestö- ja kumppanuusasiantuntija Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnassa järjestöedustajana toimimisesta, josta kertoo 
    kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:stä.

    Ilmoittaudu webinaariin 27.5. mennessä tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta. 

    Lisätietoja:
    Osku Timonen

    Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
    Etelä-Savo I Pohjois-Savo I Pohjois-Karjala I Keski-Suomi
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
    Haapaniemenkatu 21
    70100 KUOPIO
    050 330 0286 
    osku.timonen@pssotu.fi

  5. 4.6.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit 6.2. - 4.6.2024


    Sote-aamukahvit järjestetään joka kuukauden toinen tiistaiaamu klo 9 - 10.

    • 6.2.2024 HYTE- ja hyvinvointikertomus - alustaja Säde Rytkönen
    • 12.3.2024 Lähellä.fi - alustaja Lilli Martikainen
    • 9.4.2024 Nepsy-tiimi esittäytyy -alustaja Hanne Ålander
      Järjestöyhteistyön ohje -alustaja Sirpa Kononen
    • 7.5.2024 Lapsiperheiden yleinen neuvonta ja
      omaperhe.fi verkkopalvelu -alustajat Anni Pekkarinen, Merja
      Jumpponen ja Tiina Mikkonen-Reponen
    • 4.6.2024 Työkyvyn tukeminen - alustaja Ninja Vepsäläinen

    Tarkemmat tiedot ja linkit löytyvät PSHVA:n verkkosivulta
    Yhteiset kisakatsomot : Varkaudessa Yhdistystalo Warikko, Kuopiossa Tukipilari ja
    IisalmessaYhdistystalo Vakka.

    Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista aiheista rennosti yhdessä!

    Kevään ohjelma (pdf)

  6. 11.6.2024 Tapahtuma

    Onko heleppo liikkua? -toritapahtuma

    Paikka: Kuopion tori, kaupungintalon puoleinen pääty 

    Haluatko kokeilla, miltä tuntuu liikkua pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä? Tule mukaan "Onko heleppo liikkua?" -toritapahtumaan ja pääset itse tutustumaan ja kokeilemaan erilaisia apuvälineitä. Voit tulla paikalle haluamanasi aikana klo 10–14 välillä. 

    Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. 

    Tapahtuman järjestävät alueen eri sosiaali-, terveys-, ja vammaisyhdistykset, Kuopion vammaisneuvosto sekä muut alan toimijat. 
    Klo 10–12 paikalla on myös päättäjiä 
    Klo 12–14 paikalla on myös kaupungin työntekijöitä 
    Osallistujien kesken arvotaan palkintoja. 

    Tule mukaan testaamaan apuvälineitä ja lisäämään tietoisuutta sekä käymään vuoropuhelua päättäjien ja kaupungin työntekijöiden kanssa. Yhdessä voimme tehdä liikkumisesta helpompaa kaikille! 

    Yhteistyössä mukana: 
    Kuopion vammaisneuvosto 
    Kuopion kaupunki 
    Kuopion Invalidit ry, Tukipilari 
    Siilinjärven Invalidit ry 
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry 
    Pohjois-Savon Näkövammaiset ry 
    Kuopion kuulo ry 
    Eijsveikeet ry TATU ry 
    Kuopion Hoiva ry Charles River 
    Pohjois-Savon opisto 
    Kalla Kommunikaatio Oy

    Tervetuloa mukaan!


     

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  2. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  3. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa


     

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja
     

  4. Marko pelaamassa istumasulkapalloa ilmapallolla.
    24.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

    Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

    Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

    Merkityksellisiä kohtaamisia

    Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

    Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.


    ​​​​​​
    Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

    Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

    Hyvän mielen toimintaa

    Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.



    Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

    TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
    ​​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  5. 19.4.2024 Blogi

    Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

    Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

    Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

    Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

    Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

    Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

    Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

    Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

    Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

    Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

    Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

    Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

    Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

    Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
    Jussi Lampi, strategiajohtaja

    Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

  6. 17.4.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?


     

    Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

    Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

    Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

    Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

    Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

    Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

    Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

    Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

    Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
    alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

    Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

    Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
     
    Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

    Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

    Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

    Riitta Raatikainen
    ​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja

  7. 16.4.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva

    Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan. 

    Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta. 

    Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa. 

    Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään. Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

    Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

    Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja. 

    Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla.  Julkisuudessa hyvinvointialueiden toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
    Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli, jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja näkökohtia ja huolenilmauksia.

    Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan. Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa ja miten se toteutetaan. 

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja