KEIKKA-hanke jatkaa innovaatiotoiminnan alkuvaiheen kehittämistä

KEIKKA-hanke on kevään kääntyessä kesäksi osallistunut aktiivisesti sekä kansallisen että alueellisen innovaatioverkoston toimintaan ja kehittämiseen. Olemme olleet mukana kehittämässä innovaatiotoimintaa monipuolisesti ja kutsuneet myös itse säännöllisesti koolle alueellisen innovaatiotoimijoiden verkoston. Verkostossa ovat olleet edustettuina Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Nostetta Ventures. 

Lisäksi olemme osallistuneet Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyörakenteiden kehittämiseen muun muassa osallistumalla TKKIO-strategisen ohjelman sekä YTA-sopimuksen TKKIO-osion päivittämiseen ja kirjoittamiseen. Olemme olleet mukana myös useissa TKKI-toiminnan ohjausryhmissä ja edistäneet innovaatiotietoisuuden lisäämistä osallistumalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 vuosikertomuksen valmisteluun sekä verkkosivuston uudistamiseen. 

Olemme osallistuneet aktiivisesti myös erilaisiin innovaatiotoimintaa tukeviin tilaisuuksiin, kuten muiden hankkeiden innovaatiotyöpajoihin, Teams-tapaamisiin, Kuopio Healthin yhteistyöryhmien kokoontumisiin sekä UEF Innovators -tapahtumiin. 

Näiden toimenpiteiden avulla olemme edistäneet erityisesti innovaatioiden alkuvaiheen palveluiden kehittämistä ja vahvistaneet alueellista yhteistyötä innovaatiotoiminnan ympärillä. 

Incight Medical Technologies – KEIKKA-hanke edesauttaa uusien yritysten syntymistä 

Incight Medical Technologies on Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta syntynyt lääketeknologiayritys. Sen kehittämä JED-anturi (Joint Evaluation and Diagnostic) tuottaa kirurgille reaaliaikaista ja objektiivista tietoa nivelkudoksen kunnosta. Teknologia pohjautuu yli 15 vuoden tutkimustyöhön, ja keväällä 2026 yritys sai Instrumentariumin tiedesäätiön Silmu-rahoituksen kaupallistamisen tueksi. 

KEIKKA-hankkeen yhteistyö Incightin Medical Technologiesin kanssa alkoi elokuussa 2025 yrityksen jättäessä ideansa hankkeen pilotointivaiheessa olevalle innovaatioalustalle (Orchidea Innovation). Tämän jälkeen olemme tukeneet yrityksen kaupallistamispolkua hankkeen alkuvaiheen palveluilla ja kytkeneet sen alueen kliiniseen osaamiseen ja rahoitusverkostoihin. Yhteistyö syvenee jatkossa entisestään ja Incight toimii mallina sille, miten tutkimuslähtöinen idea etenee Pohjois-Savossa kohti validointia ja markkinoita. 

Lue lisää: Home - Incight Biomedical

Joko tunnet SPARK Finlandin? 

Pohjois-Savon hyvinvointialue ja erityisesti KYS toimivat läheisessä yhteistyössä SPARK Finlandin kanssa. Ohjelma tukee myös Kuopion alueen tutkijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään uusia innovaatioita, lääkkeitä ja hoitomenetelmiä potilaiden hyödyksi. SPARK Finland toimii valmennus- ja mentorointiohjelmana, joka auttaa hyvinvointialueen ja yliopiston tutkijoita sekä kliinikoita (esim. lääkäreitä ja hoitajia) kehittämään ideoistaan valmiita terveysteknologian ratkaisuja ja uutta liiketoimintaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiantuntijat ovat säännöllisesti mukana SPARK-ohjelmissa ja paikalliset tiimit, kuten Aikoa Technologies Oy ja Corflux, ovat saaneet ohjelmasta merkittävää tukea. 

Pohjois-Savon hyvinvointialue pyrkii vahvistamaan innovaatiotoimintaansa alueella KEIKKA-hankkeen avulla. Sen tavoitteena on yhdistää hyvinvointialueen ammattilaisten osaaminen ja yritysten ratkaisut ja tuoda syntyvät innovaatiot aiempaa nopeammin käytäntöön. 

Lisätietoja Spark Finlandin verkkosivuilta 

Hae mukaan Pre-SPARK Health -konseptien kehittämisohjelmaan! 

Kyseessä on kolmen kuukauden intensiivikurssi, joka auttaa tutkijoita, opiskelijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia kehittämään varhaisen vaiheen tutkimusideoista kaupallisia ja käytännössä hyödynnettäviä ratkaisuja. Ohjelma järjestetään ajalla 9.9.–17.11.2026. 

Kohderyhmään kuuluvat maisteriopiskelijat, tohtoriopiskelijat, postdoc-tutkijat, tutkijat sekä kliinikot, jotka haluavat oppia muuntamaan tutkimustuloksensa toteuttamiskelpoisiksi konsepteiksi. 

Vaikka sinulla ei vielä olisi ideaa kaupallistettavasta tuotteesta, voit osallistua tuomalla mukaan omaa tutkimustasi tai kehittämällä kokonaan uuden konseptin alusta alkaen. 

Hakuaika päättyy 30.6.2026, joten jätä hakemuksesi ajoissa! 

KEIKKA-blogi toivottaa lukijoillaan levollista kesää!

Kirjoittajana toimii:

Sonja Reinikka  
Projektikoordinaattori  
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)  
  
Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.  
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo  

Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen ajankohtaisesta TKI-toiminnasta Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn tilillä: Science Service Center - Wellbeing Services County of North Savo   

Lue lisää Tutkimuksen palvelualueen vuosikertomuksesta: Tutkimuksen palvelualueen vuosikertomus 2025 julkaistu – ulkoinen tutkimusrahoitus nousi 13,4 miljoonaan euroon - Pohjois-Savo  

--  

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Itä-Suomen elinvoimakeskus.  

Harkkatarina: Jasmin Zeidan hyvinvointialueen HYTE-tiimissä

Suoritin kandidaatintutkinnon työharjoitteluni Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikössä keväällä 2026. Vaikka työelämä sinällään on ollut osa arkeani jo useamman vuoden ajan, työharjoittelu oli ensimmäinen varsinainen kosketukseni oman alani työelämään. Teoreettiset terveyden edistämisen opinnot konkretisoituivat harjoittelussa, kun pääsin näkemään, kuinka laajaa ja moniulotteista terveyden edistäminen käytännössä on.

Mikä ihmeen HYTE-työ?

 HYTE eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paljon  muutakin kuin kampanjoita tai yksittäisiä hankkeita. Harjoittelun  aikana ymmärsin syvemmin, että kyse on laajasta kokonaisuudesta, jossa luodaan rakenteita, tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja tuetaan ihmisten arkea monella tasolla. Tämän lisäksi työssä yhdistyvät muun muassa suunnittelu, kehittäminen ja tiedolla johtaminen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella HYTE-työtä koordinoidaan HYTE- ja osallisuuspalveluyksiköstä käsin. Yhteistyötä tehdään kuntien, järjestöjen ja eri alojen ammattilaisten kanssa, jotta hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman laajasti väestötasolla.

HYTE-työ on tärkeää, koska sen avulla voidaan ennaltaehkäistä sairauksia, kaventaa terveyseroja ja tukea ihmisten arjessa jaksamista. Samalla koen, että ennaltaehkäisyyn panostaminen on keskeinen keino tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävyyttä myös tulevaisuudessa. Näin hyvinvointia voidaan vahvistaa jo ennen kuin haasteet kasvavat liian suuriksi.

Mitä kaikkea harjoittelussa voi päästä tekemään?

Harjoitteluni oli todella monipuolinen. Pääsin osallistumaan aktiivisesti tiimipalavereihin, seuraamaan kehittämistyön etenemistä ja ottamaan vastuuta myös itsenäisistä tehtävistä. Alussa oli jännittävää päästä mukaan keskusteluihin, joissa myös omaa ääntä piti todella opetella käyttämään.

Yksi harjoitteluni keskeisistä kokonaisuuksista oli OmaHyte-palvelutarjotin, joka kokoaa yhteen alueen hyvinvointia tukevia palveluja. Pääsin harjoittelussani tutustumaan palvelutarjottimeen syvällisemmin ja esittelemään sitä valtakunnallisessa webinaarissa.

Lisäksi olin mukana kahdessa hankkeessa:

• Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hankkeessa perehdyin elintapaohjauksen vaikuttaviin menetelmiin ja koostin niistä esityksen ammattilaisille.
• Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon -hankkeessa pääsin osallistumaan kulttuuriluotsitoiminnan kehittämiseen ja kulttuurihyvinvoinnin palvelumuotoiluun.

Näissä tehtävissä pääsin yhdistämään tutkimustietoa käytännön kehittämistyöhön, mikä teki työstä motivoivaa ja käytännönläheistä.

Mitä opin harjoittelussa?

Harjoittelun aikana ymmärrykseni hyvinvointialueen toiminnasta syveni. Käteen jäi erityisesti ajatuksia siitä

• miten laajoja kokonaisuuksia hyvinvointialueella koordinoidaan
• miten tärkeää yhteistyö eri toimijoiden välillä on
• miten tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja kehittämistyössä.

Huolellinen suunnittelu ja ajanhallinta korostuivat harjoittelun, työn ja kandidaatintutkielman yhdistämisessä. Tämä opetti minulle paljon myös itsensä johtamisesta. Lisäksi sain varmuutta esiintymiseen ja asiantuntijaroolissa toimimiseen, kun pääsin esittelemään omaa työtäni ja osallistumaan moniammatillisiin keskusteluihin asiantuntijaympäristössä.

Yllätyksiä ja oivalluksia

Suurin oivallus oli ehkä se, kuinka laaja kokonaisuus hyvinvointialue on. Opintojen aikana asiasta saa yleiskuvan, mutta vasta käytännössä alkaa hahmottua, kuinka paljon erilaisia toimijoita, rakenteita ja yhdyspintoja siihen liittyy.

Lisäksi minulle konkretisoitui, kuinka alueelliset erityispiirteet näkyvät Pohjois-Savossa. Hyvinvointialue koostuu 19 kunnasta, joista monet ovat pieniä, ja välimatkat ovat pitkiä, mikä asettaa omat haasteensa palvelujen saavutettavuudelle ja yhdenvertaiselle toteutumiselle.

Opiskelija, lähde harjoitteluun!

Harjoittelu vahvisti omaa kiinnostustani erityisesti koordinointi- ja kehittämistehtäviin. Se auttoi hahmottamaan, millaisia uramahdollisuuksia alalla on ja mitä kaikkea työ oikeasti sisältää. Ennen kaikkea harjoittelu toi varmuutta omaan osaamiseeni ja siihen, että pystyn toimimaan asiantuntijaympäristössä.

Koen, että lämminhenkinen vastaanotto työyhteisössä tarjosi turvallisen tilan oppia ja kehittyä uuden edessä. Samalla huomasin, että harjoittelun alun jännitys oli turhaa – hienojen asiantuntijanimikkeiden taustalla on kuin onkin ihan tavallisia ihmisiä kissoineen, koirineen ja harrastuksineen.

Opiskelija, kannattaa lähteä rohkeasti harjoitteluun. Parhaimmassa tapauksessa siellä voi avautua sellaisia näkökulmia, joita ei luennoilla tule vastaan.

Teksti: Jasmin Zeidan

Julkaistu aiemmin: Harkkatarinoita: Jasmin Zeidan hyvinvointialueen HYTE-tiimissä - Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

Pohjois-Savossa on vuonna 2040 ikäihmisiä 30 % enemmän kuin nyt – Miten ikääntyneiden palveluissa varaudutaan kasvavaan palvelutarpeeseen?

Pohjois-Savossa on noin 34 000 yli 75-vuotiasta. 2040-luvulla heitä ennustetaan olevan yli 44 000. Kun suuret ikäluokat saavuttavat 85 vuoden iän seuraavan 15 vuoden sisällä, hoivan tarve kasvaa merkittävästi. Samaan aikaan työntekijöiden saatavuuden ennakoidaan kuitenkin heikkenevän.

Siksi ikääntyneiden palveluissa kysytään nyt tärkeitä kysymyksiä: Miten tulevaisuuden haasteista selvitään? Miten voimme vähentää tulevaisuuden palvelutarpeita? Miten tuemme ikäihmisiä ennen kuin he tarvitsevat säännöllisiä sosiaalihuollon palveluita? Miten autamme silloin, kun toimintakyky alkaa muuttua?

Pohjois-Savon hyvinvointialue varautuu tilanteeseen kehittämällä ikääntyneiden palveluita niin, että ikäihmisten apu ja tuki löytyy mahdollisimman varhain, toimintakykyä tuetaan arjessa ja äkillisissä toimintakyvyn muutoksissa hoito ja kuntoutus järjestyy turvallisesti ikäihmisen kotona.

"Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa meitä katsomaan omaa työtämme uudella tavalla. Meidän on vahvistettava niitä kohtia, joissa voimme vaikuttaa toimintakykyyn ajoissa. Kuntoutuksella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuudessa."

Ennalta ehkäisevä työ alkaa jo ennen säännöllisiä palveluja

Ikäihmisistä puhutaan usein yhtenä ryhmänä. Todellisuudessa kyse on joukosta aikuisia ihmisiä, joiden elämäntilanteet, voimavarat ja tuen tarpeet vaihtelevat. Suurin osa ikäihmisistä pärjää arjessaan itsenäisesti, eikä kaikilla ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Kun sairastavuus lisääntyy, myös toimintakyvyn heikkenemisen riski kasvaa. Siksi on tärkeää huomioida ajoissa ne ikäihmiset, jotka hyötyvät monialaisesta geriatrisesta arvioinnista, kuntoutuksesta ja hoidosta.

Ikääntyneiden palveluissa onkin tunnistettu kolme tärkeää murrosvaihetta, joissa oikea-aikaisella työllä voidaan tukea ikäihmisen pärjäämistä ja vastata hänen palvelutarpeensa kasvuun.

Ensimmäinen murrosvaihe on aika ennen säännöllistä sosiaalihuollon palvelutarvetta, kuten kotihoitoa. Tässä vaiheessa tavoitteena on ylläpitää ikäihmisen toimintakykyä ja tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain eli tehdä ennalta ehkäisevää työtä toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Yhtenä ennalta ehkäisevänä keinona on geriatristen poliklinikoiden palvelut, jotka ovat laajentuneet vuosina 2024–2026 muistipoliklinikoiden tilalle. Poliklinikat toimivat nyt aiempaa laajemmin ikäihmisten hyväksi ja niiden tavoitteena on tunnistaa ja hoitaa toimintakyvyn vajeita aiempaa varhaisemmin, jotta iäkäs pohjoissavolainen pärjäisi omassa arjessaan pidempään.

Samalla matalan kynnyksen muistivastaanottoa ja muistidiagnostiikkaa on yhtenäistetty ja tehostettu.

"Muistikoordinaattoritoimintaa on laajennettu koko hyvinvointialueelle ja työstä on saatu myönteisiä tuloksia. Asiakkaista yli 63 prosenttia koki pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin vastaanottokäynnin jälkeen."

Varhaiseen tukeen kuuluu myös ikääntyneille annettava ohjaus ja neuvonta hyvinvointialueelta sekä verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö. Yksi esimerkki verkostoyhteistyöstä on etsivän vanhustyön verkosto, joka on suunnattu niille ikäihmisille, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle tai heillä on haasteita pyytää apua, vaikka he sitä tarvitsisivat. Etsivä vanhustyö pyrkiikin löytämään nämä ikäihmiset jalkautumalla tai verkostoyhteistyöllä.

Muita verkostoja ovat esimerkiksi seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt. Myös heidän tukimuotojen avulla pystytään tukemaan ikäihmisten toimintakykyä.

"Verkostojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä pystymme vastaamaan asiakkaiden avun ja tuen tarpeisiin julkista palvelujärjestelmää laajemmin. Esimerkiksi voimme ohjata asiakkaita yksinäisyyden kokemuksen vuoksi verkostojen toiminnan piiriin."

Kun toimintakyky muuttuu, kuntoutus tuodaan osaksi arkea

Toinen murrosvaihe syntyy silloin, kun ikäihmisen toimintakyky muuttuu ja tulee hetki arvioida säännöllisen palvelun tarvetta. Esimerkiksi kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla pyritään siihen, että asiakas kuntoutuisi ja säännöllistä kotihoidon palvelua ei tarvittaisi tai hän pärjäisi kevyemmillä palveluilla.

​​​​​​​Kolmas murrosvaihe koskee asiakkaita, jotka ovat jo sosiaalihuollon palvelujen piirissä, kuten kotihoidossa tai omaishoidossa. Silloin keskeistä on vastata toimintakyvyn äkillisiin muutoksiin nopeasti ja turvallisesti. Tällöin tarvitaan yleensä monialaista osaamista ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä, kuten kuntoutuksen osaajia, kotihoidon työntekijöitä, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä.

"Eri ammattilaisten välinen yhteistyö tuo jatkuvuutta ja turvaa asiakkaille, läheisille ja ammattilaisille. Nyt käytössä oleva ikäihmisen toimintakykyä kuvaava RAI-mittaristo tunnistaa terveyden tilan epävakauden ja mahdollistaa monialaisten interventioiden kohdistamisen oikea-aikaisesti."

Toimintakyvyn tukeminen rakentuu kuntoutuksen lisäksi myös perusasioiden huolellisesta tekemisestä. Ikääntyneiden palveluissa kiinnitetään huomiota muun muassa ravitsemukseen, suun terveyteen, lääkitykseen ja geriatrisen kuntoutuksen tehostamiseen.

Asiakkaan näkökulmasta on tärkeintä, että palvelut muodostavat hänelle sopivan kokonaisuuden

Ikääntyneiden palveluissa on myös vahvistettu toimintatapaa, jossa asiakkaan akuuttitilanne pyritään hoitamaan ja ratkaisemaan kotona tai hoitoa jatketaan kotona osastohoidon tai päivystyksen sijaan aina, kun se on mahdollista. Päivystys ja osastohoito ovat tärkeitä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta ikäihmiselle siirtyminen paikasta toiseen voi olla myös kuormittavaa.

Tämä edellyttää rakenteita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon monialainen ammattitaito on saatavilla yhdessä sovituilla tavoilla. Hyvinvointialueelle on muodostettu tätä varten esimerkiksi kotiutus- ja arviointiyksiköitä, liikkuvan sairaalan yksiköitä sekä alue-ensihoidon yksiköitä.

Myös ikääntyneiden kotiutuskoordinaation toiminta on alkanut vuoden 2026 aikana ja jatkossa kaikki kotiutukset osastoilta ja päivystyksistä ikääntyneiden palveluihin ohjataan kotiutuskoordinaation kautta. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kotiutumista potilasturvallisuus huomioiden.

"Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään uusista rakenteista. Se vaatii ennen kaikkea asenteen ja tekemisen muuttamista. Palvelujen täytyy mukauttaa omaa toimintaansa paremmin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on, että apu muodostaa kokonaisuuden eikä eri palveluita tarvitse hakea monesta paikasta."

Monialaisen työn vaikutukset näkyvät myös konkreettisesti. Muutoksia on kuvattu alla olevassa infograafissa.

​​​​​​

Mikko Korhonen

Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja
​​​​​​​Pohjois-Savon hyvinvointialue

Miltä elintapaohjaus näyttää Pohjois-Savossa?

Miltä elintapaohjaus näyttää Pohjois-Savossa?

Tuore Pohjois-Savon alueen ammattilaisille suunnattu kysely osoittaa, että elintapaohjauksen merkitys ymmärretään laajasti, mutta sen toteutus on alueella edelleen hajanaista. Kysely toteutettiin osana Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanketta, jota rahoitetaan kansallisista Terveydeksi- ja Suomi Liikkeelle -ohjelmista.

Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa Pohjois-Savossa toteutettavasta elintapaohjauksesta: käytössä olevista menetelmistä, ammattilaisten osaamisesta sekä yhteistyön ja yhdyspintatyön tilasta.

Elintapaohjauksella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa, jolla asiakasta tuetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapamuutoksia. Keskeisiä teemoja ovat liikunta, ravitsemus, ruokakasvatus, uniterveys ja palautuminen sekä päihteet.

Ketkä vastasivat kyselyyn?

Kysely suunnattiin ammattilaisille, joiden asiakastyöhön sisältyy elintapaohjausta. Vastaajat edustivat hyvinvointialuetta, kuntia, järjestöjä sekä muita toimijoita. 

Vastauksia saatiin yhteensä 148 ammattilaiselta, joista 84 prosenttia työskenteli hyvinvointialueella, 10 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia kolmannella sektorilla. Vastaukset kattoivat kaikki 19 Pohjois-Savon kunta-aluetta. Eniten vastauksia saatiin Kuopiota koskien, joita kertyi 60 vastauksen muodossa. Vastaajista 52 prosenttia työskenteli työikäisten (18–64 -vuotiaat) asiakkaiden palveluissa, 37 prosenttia ikääntyneiden (yli 64 -vuotiaat) ja 11 prosenttia lasten ja nuorten palveluissa.

Hajanaiset käytänteet haastavat elintapaohjausta

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia tunnisti Pohjois-Savossa olevan haasteita elintapaohjauksen käytänteissä ja toimintatavoissa. Vastausten perusteella elintapaohjauksen merkittävimmiksi haasteiksi nousivat tiedonkulkuun ja tiedon löydettävyyteen liittyvät pulmat, resurssien riittämättömyys sekä yhtenäisten toimintatapojen ja yhteistyön puute. Ainoastaan alle kymmenen prosenttia vastaajista arvioi, että elintapaohjaukselle on maakunnassamme sovittu yhteiset käytänteet ja toimintamallit.

”Ei ole selkeää mallia elintapaohjaukseen, jokainen tekee vähän tavallaan. Ohjauksen lisäksi ihmiset tarvitsevat tukea toteutukseen, mistä tähän enemmän apua ja tukea?”

”Periaatteessa kaikki elintapaohjaus kuuluu kaikille, mutta käytännössä voitaisiin esimerkiksi jakaa painopistealueita eri toimijoille? Haasteena voi olla asiakkaan kohtaamiseen käytettävissä oleva aika - elintapaohjaus vaatii myös aikaa ja kohtaamisia.”

Osa vastaajista koki, ettei elintapaohjaukseen ole arjessa riittävästi aikaa ja asiakkaiden jatkopolut jäävät liian usein yksittäisen työntekijän oman osaamisen, jaksamisen tai paikallistuntemuksen varaan. Myös palveluihin ohjautumisen koettiin olevan monin paikoin epäselvää.

Toimivia käytäntöjä on jo olemassa

Haasteiden rinnalla kysely nosti esiin myös toimivia elintapaohjauksen käytäntöjä. Hyvinä toimintamuotoina mainittiin erityisesti vastaanottokäynteihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, ryhmätoiminta (esimerkiksi Verkkopuntari) sekä kuntien tarjoama liikuntaneuvonta.

”Pitkäaikaissairaiden säännöllisten kontrollien organisointi hoitajan toimesta. Pääpaino kontrolleissa elintavoissa. Toki tulee myös lääkelistat tarkastaa ja pitää ajan tasalla, mutta hoidollinen osaaminen on parhaimmillaan elintapaohjauksessa.”

”Ei ole yhteisiä toimintatapoja, mutta omalla vastaanotolla usein tulee otettua puheeksi liikunta ja sen lisääminen arkeen. Usein ohjaan ihmisiä liikunnanohjaajien palveluihin.”

Kuntien liikuntaneuvonnan osalta osa vastaajista kuitenkin koki, ettei kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyöpotentiaalia hyödynnetä vielä täysimääräisesti.

Ammattilaisten osaaminen vahvaa, mutta lisäkoulutusta tarvitaan

Ammattilaiset arvioivat oman elintapaohjausosaamisensa pääsääntöisesti hyväksi. Vahvimmaksi osaaminen tunnistettiin ravitsemusohjauksessa ja -neuvonnassa, uniterveyteen ja palautumiseen liittyvässä ohjauksessa sekä liikuntaneuvonnassa.

Tästä huolimatta 67 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa osaamisensa vahvistamista elintapaohjauksen osalta. Suurimmat lisäkoulutustarpeet nousivat esiin ravitsemukseen ja päihteisiin liittyvissä teemoissa. Erityistä huomiota herättää se, että ravitsemusohjaus nousi useimmin esiin lisäkoulutustarpeena, vaikka samalla se koettiin vastaajien keskuudessa vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Yhteinen suunta ja yhteistyö avainasemassa

Kyselyn kokonaisviesti on selkeä: Elintapaohjauksen yhdyspintatyötä on tarve vahvistaa. Pohjois-Savoon tarvitaan yhdessä sovittuja selkeitä toimintatapoja sekä tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välille.

Elintapaohjaukseen ja itsehoidon tukemiseen panostaminen on merkityksellistä sekä yksilön terveyden ja hyvinvoinnin että yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta. UKK-instituutin (Kolu ym.) mukaan jo pienikin parannus työikäisten fyysisessä toimintakyvyssä voisi tuoda yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

Laskelmien mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyvyn paraneminen toisi arviolta noin 566 miljoonan euron vuotuiset säästöt pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyvissä kustannuksissa. Kun mukaan lasketaan myös iskeemiset sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja selkäkipu, säästöjä syntyisi vuosittain yhteensä lähes 660 miljoonaa euroa. Tästä summasta terveyspalveluiden käytön säästöpotentiaalin arvioidaan olevan noin kolmannes, eli 219 miljoonaa euroa. 

(Lue lisää: Jo pienellä fyysisen toimintakyvyn nousulla säästöä - UKK-instituutti)

Potentiaali on olemassa – nyt tarvitaan yhteisiä tekoja

Vastausten perusteella elintapaohjauksen potentiaali Pohjois-Savossa on vahva. Ammattilaisilla on osaamista ja motivaatiota elintapaohjaukseen, mutta yksittäiset hyvät käytännöt tarvitsevat tuekseen rakenteita ja yhteistä suuntaa. Yhteistyötä vahvistamalla voidaan varmistaa, että hyvä työ näkyy entistä tasalaatuisempina sekä ennaltaehkäisevinä palveluina Pohjois-Savon asukkaille.

Kalle Onnela

Projektipäällikkö
Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanke
(Terveydeksi - kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma)

Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hankkeessa kehitetään alueellemme vaikuttavaa ja yhtenäisempää elintapaohjausta. 

Hankkeen pilotoinnit kohdentuvat kahteen asiakasryhmään:

• työttömiin työikäisiin sekä

• alaraajan tekonivelleikkausta jonottaviin henkilöihin

Pilotointien ohella hankkeessa vahvistetaan alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä ammattilaisten osaamista. Tavoitteena on edistää elintapaohjauksellista työotetta ja vahvistaa sen roolia osana ammattilaisten työskentelyä.

Lisätietoa: 

Elintavoilla elämänlaatua - HYTE - Pohjois-Savo

Kehittämistoiminnan kuulumisia julkaistaan kuukausittain ilmestyvässä Pohjois-Savon HYTE-uutiskirjeessä.  Tilaa uutiskirje tästä. 

Job Shadowing -päivä hyvinvointialueen viestinnässä

Tutustuin Job Shadowing- päivässäni äitini työhön, viestintään. Huomasin, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen viestinnässä on paljon erilaisia projekteja menossa yhtä aikaa. Paljon kirjoittamista ja viestimistä muiden kanssa yhteistyössä. Palavereja on melkein joka päivä useita ja eri aiheista. 

Somepostauksien tekeminen vaikuttaa kivalta. Paljon erilaisia projekteja on menossa myös tässä. Tämä työpäivä oli rauhallisempi, koska ei ollut niin paljoa palavereja kuin yleensä. Katsoimme äitini työviikkojen ja päivien sisältöjä myös hänen kalenteristaan.

Lähetimme aiemmin kirjoitetun mediatiedotteen, joka koski SERI-keskusta, julkaisimme samalla verkkouutisen ja se verkkouutinen julkaistaan myös sosiaaliseen mediaan. Sain auttaa miettimään postauksen sisältöä.

Työ on joustavaa ja on pitkät lomat, mutta työajalla on paljon tekemistä. Työssä pitää olla tarkka, koska on paljon lakeja, säädöksiä ja sääntöjä, mitä täytyy noudattaa. Esimerkiksi saavutettavuus ja tietosuoja jäi mieleeni. Työssä on myös tärkeää osata työskennellä tietokoneella ja käyttää erilaisia järjestelmiä, myös netissä, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Työtä tehdään paljon verkostomaisesti.

Työssä tuntuu olevan paljon muistettavia ja hallittavia asioita.

Liukuva ja joustava työaika on hyvä, mutta itse en haluaisi työskennellä yksin kotoa käsin niin paljon. Hyvä puoli etätyössä on se, että työtä voi tehdä melkein mistä käsin tahansa tietokoneella.

Mitä Job Shadowing on?

Job Shadowing on 2-4 tunnin tutustuminen työelämään.  Tutustumisessa voi itse valita paikan, josta haluaa tietää ja oppia jotain. Job Shadowing voi tehdä osallistumalla työntekoon, ammattilaisen työtä seuraamalla tai jos ei ole mahdollista seurata, niin haastattelemalla ammattilaista.

Vilja, Leppävirran lukio

KEIKKA-hankkeen ajankohtaiskatsauksessa yhteistyötä, viestintää ja innovaatioekosysteemin vahvistamista

KEIKKA-hanke on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimusviestintää. Olemme tuottaneet sisältöä muun muassa Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn-tilille ja hyvinvointialueen Instagramiin sekä osallistuneet Tiedepalvelukeskuksen videon kuvauksiin. Viestinnän lisäämisen avulla olemme hankesuunnitelman mukaisesti vahvistaneet tietoisuutta Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnasta. 

Olemme esitelleet Orchidean mahdollisuuksia ja toiminnallisuuksia hyvinvointialueen sisäisille toimijoille ja tehneet alustaa tutuksi hyvinvointialueemme eri yksiköissä. Lisäksi olemme verkostoituneet laajasti eri organisaatioiden kanssa ja rakentaneet yhteistyöpolkuja hyvinvointialueen kumppaneiden välille. Näin olemme onnistuneet luomaan yhteisiä tiedonvaihdon käytäntöjä innovaatiotoimijoiden kesken ja hyödynnämme aktiivisesti toistemme verkostoja ja viestintäkanavia. Olemme myös jatkaneet tiivistä keskustelua muiden vastaavien hankkeiden kanssa, jotta päällekkäistä työtä voidaan välttää ja yhteisiä tavoitteita edistää. 

Alkuvuoden uutena toimenpiteenä KEIKKA-hanke osallistuu Itä-Suomen YTA:n kehittämiseen alatyöryhmän jäsenenä ja varmistaa näin innovaatiotoiminnan huomioimisen YTA-rakenteiden kehityksessä. 

Helmikuussa 2026 järjestimme kaksi työpajaa, joihin osallistui edustajia Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, Itä-Suomen yliopistolta, Nostetta Venturesilta, Business Center Pohjois-Savolta, Spark Finlandilta ja Savonia-ammattikorkeakoululta. Ensimmäinen työpaja oli neljän tunnin lähitapaaminen, jossa käsittelimme tutkimuksesta kaupallistamiseen etenevää polkua sekä innovaatioekosysteemin keskeisiä toimintoja. Keskustelimme myös siitä, miten organisaatioiden palvelupolkujen päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä ja miten verkostojen yli ulottuvaa innovaatiotoimintaa voidaan vahvistaa. Toinen työpaja jatkoi samoja teemoja Teams-kokouksena. Työpajat on toteutettu kutsuperiaatteella, ja koska tarve säännöllisille keskusteluille on selvästi tunnistettu, jatkamme yhteistä kehittämistä samalla kokoonpanolla jälleen huhtikuussa. 

KEIKKA-hankkeen ohjausryhmä kokoontui helmikuussa, ja kokouksen tunnelma oli erittäin innostunut. Kävimme läpi syksyn aikana toteutettuja toimenpiteitä, joilla olemme vahvistaneet innovaatiopohjaa Pohjois-Savossa. Ohjausryhmä antoi toiminnallemme vahvan tuen, ja hankkeen etenemissuunnitelmat nähtiin realistisiksi ja vaikuttaviksi. Ohjausryhmä piti erityisen tärkeänä sitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja tuomaan innovaatiotoimijoita yhteen yhteisten tavoitteiden äärelle. Kokouksessa tarkasteltiin myös hankkeen tulevia painopisteitä, ja saimme selkeän mandaatin jatkaa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista sekä syventää verkostoyhteistyötä entisestään. 

Sonja Reinikka 
Projektikoordinaattori 
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) 
 
Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. 
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo 

Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen ajankohtaisesta TKI-toiminnasta Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn tilillä: Science Service Center - Wellbeing Services County of North Savo 

-- 

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 

Yhdessä rakennettu tulevaisuus

”Teet työtäsi sydämellä”, totesi minulle äiti, jonka teini-ikäisen pojan huostaanoton ja sijoituksen aikanaan valmistelin. Tämän palautteen merkitystä pohdin tänään kansainvälisenä sosiaalityön päivänä, jonka teemana on yhdessä rakennettu tulevaisuus. Kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö IFSW lanseerasi päivän vuonna 1997 ja vuodesta 2009 alkaen sitä on vietetty globaalisti aina maaliskuun kolmantena tiistaina. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin sosiaalialan ammattilaisten työtä yhteiskuntarauhan edistäjinä, syrjäytymisen vähentäjinä ja hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääjinä.

Sosiaalityö ei ole ollut minulle kutsumusammatti, vaan enemmänkin löytö. Yliopisto-opinnoista sain pätevyyden sosiaalityöntekijän ammattiin, mutta valmiuteni sosiaalityöhön sain ensimmäisten työvuosieni aikana. Aloitin nuorena sosiaalityöntekijänä vaativassa tehtävässä sijais- ja adoptiovanhempien valmentajana, mutta rinnallani kulki useamman vuoden ajan kokenut sosiaalityöntekijä mentorina. Kasvoin sosiaalityöntekijän identiteettiin työyhteisössä, jossa sosiaalityöllä oli vahva ja tunnustettu rooli.

Sosiaalityö on vienyt minut rikkaalle polulle. Se on mahdollistanut erilaiset tehtävät asiakastyössä, kehittäjänä, kouluttajana, asiantuntijana ja johtajana. Olen saanut vierailla venäläisissä lastenkodeissa, hakea uusia ideoita kansainvälisissä tapahtumissa ja kouluttautua lapsen oikeuksiin Etiopiassa yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa. Koskettavimpia jälkiä ovat kuitenkin jättäneet lapset, joilla ei ole ollut erilaisista syistä johtuen mahdollisuutta elää siinä kodissa, johon he ovat syntyneet vaan, jotka ovat tarvinneet sijaiskodin. Muistoissa on surujen ja huolien lisäksi paljon iloa. Kuten vierailumme ensimmäisen sijoitettujen lasten osallisuusryhmän, Mäyrän, kanssa Mäntyniemessä. Pikku poika pelasi shakkia presidentti Niinistön kanssa ja munkki suupielessään hän kysyi presidentiltä, osaako hän syödä munkkia siten, ettei sokeri sotke hänen huuliaan.

Pienessä tiimissämme sosiaalialan osaamiskeskuksessa meillä on lähes aina sosiaalityön opiskelija loppuvaiheen opintoihinsa liittyvässä harjoittelussa. Mietin monesti, millaista kuvaa välitän hänelle sosiaalityöntekijän työstä nykyisessä toimintaympäristössä. Työ vaatii rohkeutta, onhan sosiaalityöntekijän lakisääteisenä velvollisuutena olla asiakkaidensa oikeuksien puolustaja. Hänellä on velvollisuus tuoda esiin rakenteellisia epäkohtia. Monesti häntä haastavat vastakkainasettelut. Hän tekee työtä monimutkaisten ilmiöiden parissa, joihin tulisi löytää yksinkertaisia ja konkreettisia ratkaisuja. Hänen työnsä mahdollistuu luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa, joiden syntymistä ei tue muutostoimintaympäristö. Hän joutuu joskus kamppailemaan asiakkaan edun ajamisen ja työnantajaa kohtaan tuntemansa lojaalisuusvelvoitteen välillä. Eikä hänen ole aina helppoa löytää keinoja yhdistää päätöksiä tekevä viranhaltijatyö vahvaa läsnäoloa edellyttävään kohtaamistyöhön.

Sosiaalityön perusta on yhteisötyössä ja sen ydintä on asiakkaan huomioiminen osana hänen yhteisöään. Suosittelenkin jokaiselle sosiaalityöstä kiinnostuneelle ja siitä päättävälle katsomaan italialaisen TV-sarjan Mina Settembre. Kaikessa keveydessäänkin ohjelma tarjoaa mielestäni upean näkökulman sosiaalityön ytimeen. Ohjelmassa sosiaalityöntekijä työskentelee perhekeskuksessa, joka sijaitsee keskellä asutusta. Hän kohtaa avun tarvitsijoita kortteleissa kulkiessaan. Hän on helposti tavoitettavissa ja asukkaat tuntevat hänet. Hänellä on laajat verkostot eri alojen ammattilaisiin. Kun hän kohtaa apua tarvitsevan, hän löytää aina verkostostaan jonkun, joka voi asiakasta auttaa. Hän hakee ja koordinoi avun kokonaisuutta. Sellaiseen sosiaalityöhön minä uskon, koska siihen sisältyy toivoa muutoksen mahdollisuudesta.

Sointu Möller, erikoissosiaalityöntekijä, YTL
osaamiskeskuksen johtaja
Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi Suomen kuudesta lakisääteisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sen ydintehtävänä on edistää sosiaalihuollon tietoperusteista kehittämistä, välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntijuutta sekä edistää tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja käytännön yhteyttä. Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueena on Keski-Suomen, Etelä-Savon (Eloisa), Pohjois-Karjalan (Siun sote) ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.