Etusivun banner - Kuinka voimme auttaa?
Kuinka voimme auttaa?
- Kiireellinen hoito ja päivystykset Tästä linkistä pääset Kiireellinen apu ja päivystykset -sivulle
- Lääkäri- ja hoitajavastaanotot Miten pääsen lääkäriin tai hoitajalle, lääkäri- ja hoitajavastaanotot
- Asioi digitaalisesti OmaSavossa Tutustu hyvinvointialueen digipalveluihin
- Tee oirearvio Omaolossa Omaolo- palvelussa ja saat arvion hoidon tarpeesta ja itsehoito-ohjeita tai neuvot jatkohoitoon hakeutumisesta vuorokauden ympäri
- Avoimet työpaikat Katso kaikki avoimet työpaikat!
- Yhteystiedot Katso hyvinvointialueen yhteystiedot.

Etsitkö näitä
Etsitkö näitä?
Laatikkobanneri

Digitaaliset palvelut tukenasi myös kesällä
Sairastuitko? Puriko punkki? Oirearvion avulla saat arvion hoidon tarpeesta ja itsehoito-ohjeita tai neuvot jatkohoitoon hakeutumiseen vuorokauden ympäri. Löydät oirearvion osoitteessa omaolo.fi
Voit olla yhteydessä ammattilaisiimme myös chatin tai viestien kautta. Sairaanhoitajan chatissa saat henkilökohtaista ohjausta ja hoitoa. Ikäkeskuksen neuvonnan chatissa voit kysyä yleisiä neuvoja ikääntyneiden palveluihin liittyen. Ikäkeskuksen neuvonnan chatissa voit asioida myös ilman tunnistautumista.
Viestit sairaanhoitajalle on kesätauolla 1.7.–4.8.2025, jolloin uusia kiireettömiä viestejä ei voi jättää. Aiemmin jätettyjä viestejä käsittelemme läpi kesän.
Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko
Palveluja eri asiakasryhmille
Etusivunosto sisältö - Palveluja eri asiakasryhmille
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
9.7.2025 Uutinen
Vastuullinen vesilläliikkuja huolehtii paitsi omasta myös muiden turvallisuudesta – asianmukainen varustautuminen kuuluu jokaiseen vesireissuun
Turvallinen vesillä liikkuminen edellyttää ennakointia, oikeanlaista varustautumista sekä vastuullista toimintaa niin yksin kuin seurassakin. Jokaisen on tärkeä ymmärtää, ettei pelastusliivit ole vain varotoimi uimataidottomille. Pelkkä pelastusliivien mukana pitäminen ei riitä – niitä tulee käyttää aina, myös veden läheisyydessä. Tämä ohjeistus koskee kaikkia, iästä tai uimataidosta riippumatta. Yllättävissä tilanteissa pelastusliivi voi olla ratkaiseva tekijä eloonjäämisessä.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vesipelastustehtävät ovat näkyneet tilastoissa tänäkin kesänä. Neulamäen pelastusaseman päivystävä palomestari Ville Tuovisen mukaan pelastusliivien käyttö itsessään on tärkeää, mutta on myös huomioitava, että niitä käyttää oikein.
– Pelastusliivit ovat vesillä liikuttaessa pakollinen turvavaruste. Pelastusliivit pelastavat henkilön vain, mikäli ne on valittu oikean käyttötarkoituksen mukaisesti ja ne ovat päällä, kun henkilö putoaa veteen. On täysin mahdollista, että onnettomuuden sattuessa pelastusliivejä ei kerkeä tai pysty pukemaan päälle. On myös tärkeä huomioida, että pelastusliivit on puettu oikein, Tuovinen pelastuslaitokselta muistuttaa.
Tapaturma ei tule kello kaulassa – pelastusliivit pelastavat yllättävässä tilanteessa
Moni voi kokea olevansa hyvä uimari tai mieltää vesillä liikkumisen rutiininomaiseksi, todellisuus voi kuitenkin olla toinen – tapaturmat sattuvat yleensä nopeasti ja yllättäen. Kaatunut vene, horjahdus laiturilta tai, esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena tapahtuva vesillä liikkuminen, voivat johtaa vaaratilanteisiin, joissa pelastusliivi voi ratkaista tilanteen lopputuloksen.
Valtaosa vesillä hukkuneista ei käyttänyt kelluntavarusteita. Vaaratilanteita kesäkaudella aiheuttavat erityisesti alkoholin vaikutuksen alaisena veteen putoaminen ja talvella puolestaan heikkojen jäiden läpi putoaminen – esimerkiksi poikkeuksellisissa sääolosuhteissa omat voimat voivat ehtyä hyvinkin nopeasti ja kylmässä vedessä toimintakyky lamaantua, jolloin pelastusliivit ovat ratkaisevassa asemassa hengissä pysymisen kannalta.
Pohjois-Savon pelastuslaitos muistuttaa jokaista vesillä liikkujaa huolehtimaan omasta sekä muiden turvallisuudesta. Näytä esimerkkiä ja toimi vastuullisesti liikkuessasi vesillä ja sen läheisyydessä – käytä pelastusliivejä!
-
7.7.2025 Uutinen
Ikääntyneiden huoli-ilmoitusten käsittelyä yhtenäistettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistettiin vuoden 2024 alussa projekti, jonka tavoitteena oli yhtenäistää ikääntyneiden huoli-ilmoitusten käsittelyä. Tavoitteena oli varmistaa asiakkaille tasalaatuinen palvelu ja helpottaa ikääntyneen elämäntilanteen selvittämistä sen jälkeen, kun ilmoitus saapuu ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaukseen.
Projektissa uudistettiin ja yhdenmukaistettiin huoli-ilmoitusten käsittelyprosessia asiakasohjauksessa. Työntekijöiden työn tueksi laadittiin koko prosessin kattava käsittelyohje sekä vaiheittaisia ohjeita työntekijöille.
Kehittämistyössä painotettiin myös viestintää, jonka tavoitteena oli lisätä oikea-aikaisten ilmoitusten tekemistä. Asukkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille haluttiin välittää tietoa siitä, miten ja minne ilmoitus tehdään, mitä sen tulisi sisältää ja kuinka ilmoituksia asiakasohjauksessa käsitellään.
Projektissa tuotettiin myös ohjevideo Näin teet huoli-ilmoituksen ikääntyneestä, jota voidaan hyödyntää viestinnässä jatkossakin. Videon löydät täältä: Videot alueen asukkaille – Näin teet huoli-ilmoituksen ikääntyneestä.
Toukokuussa 2025 asiakasohjauksen työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella ilmoitusprosessin sujuvuus oli parantunut tavoitteiden mukaisesti. Projektisuunnittelija Kaija Blombergin mukaan myös tietoisuus huoli-ilmoituksen tekemisestä on lisääntynyt, mikä on parantanut ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tukea oikeaan aikaan.
Tarkempi ohjeistus ikääntyneen huoli-ilmoituksen tekemisestä löytyy täältä: Ikäkeskuksen neuvonta.
Projekti on ollut osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hanketta ja sen rahoitus on tullut EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
-
Kesämyrsky lähestyy Pohjois-Savoa vilkkaimpaan loma-ajankohtaan3.7.2025 UutinenKesämyrsky lähestyy Pohjois-Savoa vilkkaimpaan loma-ajankohtaan3.7.2025 Uutinen3.7.2025 Uutinen
Kesämyrsky lähestyy Pohjois-Savoa vilkkaimpaan loma-ajankohtaan
Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden mukaan voimakas kesämyrsky on matkalla kohti Pohjois-Savoa. Myrskyn odotetaan saapuvan seuraavien vuorokausien aikana, tuoden mukanaan runsasta sadetta sekä voimakkaan puuskittaisia tuulia.
Poikkeuksellista myrskyssä on se, että se osuu suoraan vilkkaimpaan lomasesonkiin. Monet viettävät parhaillaan kesälomaansa ja ovat hakeutuneet luontoon, mökkeilemään tai veneilemään. Pelastuslaitos kehottaa seuraamaan säätilanteen kehittymistä viranomaisten ja Ilmatieteen laitoksen tiedotteiden kautta.
Myrskyyn on hyvä varautua huolellisesti
Voimakkaat puuskat voivat kaataa puita, irrottaa kattopeltejä ja heitellä pihalla olevaa irtaimistoa, kuten roskiksia, trampoliineja ja puutarhakalusteita, mikä on riski ulkona liikkuville. Viranomaiset suosittelevat pysyttelemään myrskyn ajan sisätiloissa ja välttämään tarpeetonta liikkumista - mikäli liikkuminen on välttämätöntä, tulee noudattaa varovaisuutta ja seurata ajantasaisia sää- sekä liikennetiedotteita.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastuslaitos sekä sote-valmiuskeskus nostavat esiin tärkeitä varautumiseen liittyviä huomioita, jotka koskevat myrskyn eri vaiheita – ennen myrskyä, sen aikana ja sen jälkeen. Alla olevaan listaukseen on jokaisen hyvä tutustua ja oman turvallisuutensa näkökulmasta noudattaa:
Ennen myrskyä
- Sulje ovet ja ikkunat, varsinkin kattoikkunat ja parvekelasit.
- Pidä eläimet sisällä ja siirrä auto sekä muu vastaava kalusto autotalliin sekä pois puiden läheisyydestä.
- Kytke pois kaikki sähkölaitteet, joihin pääset käsiksi.
- Tarkasta veneiden sekä ranta- ja terassikaluston yms. kiinnitykset.
- Suojaa tai kerää pihalta kalusteet ja kaikki muu irtain tavara, joka voi tuulessa lentäessään aiheuttaa lisävahinkoja. Pura teltat ja katokset.
- Varaa vettä ja ruokaa sekä lataa matkapuhelimet ja vara-akut.
Myrskyn aikana
- Siirry sisätiloihin ja pysy pois ikkunoiden läheisyydestä. Teltat, kevyet rakennelmat tai ulkorakennukset eivät ole turvallisia.
- Soita hätänumeroon 112 vain kiireellisissä hätätilanteissa.
- Huomioi, että hätänumero ja pelastuslaitosten toiminta ruuhkautuu. Avun saaminen voi viivästyä, koska tehtävät suoritetaan prioriteettijärjestyksessä.
- Sähköyhtiöt valvovat jakeluverkkojaan ympäri vuorokauden. Yhtiöt ovat tietoisia mahdollisista häiriöistä. Odota rauhassa, kunnes vika on korjattu ja sähköt palaavat.
- Älä korjaa omaisuusvahinkoja myrskyn aikana.
- Varo kaatuvia puita ja sähkölinjoja.
- Ulkona ollessasi suojaudu kaatuvilta puilta kivien väliin, kalliojyrkänteen juureen tai ojaan.
- Liikenteessä huomioi, että myrskytuulenpuuskat voivat suistaa ajoneuvon kaistaltaan tai kaataa kaksipyöräisen ajoneuvon. Pysäköi ajoneuvo etäälle puista ja sähkölinjoista. Varo sivutuulta, kun ajat metsän suojasta aukealle alueelle.
- Jos olet vesillä, hakeudu lähimpään rantaan, mikäli se on turvallista. Etsi mahdollista suojaa tuulelta esim. saaren lähettyviltä, lahdesta, poukamasta. Laske purjeet, kiinnitä ja ankkuroi alus vähintään neljästä pisteestä.
Myrskyn laannuttua
- Varo tielle kaatuneita puita ja varoita muita tielläliikkujia tiellä olevista esineistä esimerkiksi varoituskolmiolla.
- Pysy vähintään 20 metrin päässä vaurioituneista sähkönjohtimista.
- Osittain tai ristikkäin kaatuneissa puissa voi olla jännityksiä.
- Korjaa vahingot, jotka osaat ja eivät aiheuta lisävahingon vaaraa. Jos et itse tarvitse apua, auta tarvittaessa naapuria.
- Tarkista veneiden kiinnitykset, kattorakenteet, savuhormit ja ikkunat mahdollisten vaurioiden varalta.
- Puhdista sadevesijärjestelmät, testaa sähköisten järjestelmien toimivuus.
Lue lisää:
Varoitukset ja turvallisuus - Ilmatieteen laitos
Toimintaohjeita myrskypuuskiin - Ilmatieteen laitos
72 tuntia on varautumissuositus kotitalouksille
Näin varaudut pitkiin sähkokatkoihin (pdf) -
OmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu kesätauolla 1.7.–4.8.202527.6.2025 UutinenOmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu kesätauolla 1.7.–4.8.202527.6.2025 Uutinen27.6.2025 Uutinen
OmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu kesätauolla 1.7.–4.8.2025
Kesäaika tuo muutoksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja aukioloaikoihin. Palveluissa keskitytään kesällä erityisesti kiireelliseen ja puolikiireelliseen hoitoon, mikä vaikuttaa myös digitaalisen asioinnin palveluihin.
OmaSavon sairaanhoitajan viestit-palvelu on kesätauolla 1.7.–4.8.2025. Ennen taukoa saapuneet viestit käsitellään, mutta vastausaika voi olla normaalia pidempi, ja kestää yli kymmenen arkipäivää. Jos asiakas on sallinut ilmoitusten vastaanottamisen, hän saa tekstiviestin ja ilmoituksen OmaSavo-digiasiointiin, kun hänen viestiinsä on vastattu.
Sairaanhoitajan viestit-palvelu on tarkoitettu esimerkiksi pitkäaikaissairauden, tutkimusten ja tutkimustuloksiin liittyvien asioiden hoitoon eli tilanteisiin, jotka eivät vaadi kiireellistä hoitoa tai päivystyksellistä arviota.
Palvelun kesätauon tavoitteena on varmistaa henkilöstön riittävyys ja digitaalisen palvelualustan sujuva toiminta koko hyvinvointialueella.
Oirearviot ja sairaanhoitajan chat palvelevat kesälläkin
Terveydenhuollon kiireellisemmän hoidon tarpeen arviointiin tarkoitetut digipalvelut ovat käytettävissä koko kesän ajan.
Sairaanhoitajan chat on avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 8–16 sekä perjantaisin ja arkipyhien aattona kello 8–15.30.
Omaolon oirearviot ovat asiakkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden osoitteessa www.omaolo.fi. Tietyt oirearviot ohjautuvat tarvittaessa suoraan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ammattilaisille (sairaanhoitajalle tai fysioterapeutille). Oirearvioviestin lähettäminen ammattilaiselle on vapaaehtoista.
Omaolosta välittyy viesti hyvinvointialueelle seuraavien oirearvioiden perusteella:
- punkin purema
- virtsatietulehdus (naisille)
- alaselkäkipu tai -vamma
- polven oire tai vamma
- olkapään kipu, jäykkyys tai vamma
- seksitaudit
- Etenkin tilanteissa, joissa asiakas pohtii tarvetta hakeutua hoitajalle tai lääkärille, kannattaa Omaolon oirearvio tehdä ensimmäisenä. Sitä kautta on mahdollisuus saada ohjeet tilanteen hoidon kiireellisyydestä, seurannan tarpeesta ja hoitokeinoista, joilla tilannetta voi hoitaa itse, kertoo asiantuntijalääkäri Anu Ryynänen.
-
Kuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.202526.6.2025 UutinenKuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.202526.6.2025 Uutinen26.6.2025 Uutinen
Kuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.2025
Kuopion rokotuspiste APAJA on suljettu 26.-27.6.2025.
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
-
Tule mukaan etäjumppaan!16.7.2025 TapahtumaTule mukaan etäjumppaan!16.7.2025 Tapahtuma16.7.2025 Tapahtuma
Tule mukaan etäjumppaan!
Pohjois-Savon hyvinvointialueella järjestetään Hengästy- ja Huokaise -etäjumppaa 19.3.2025 alkaen. Jumppa on keskiviikkoisin klo 10-10.30 ja se on avoin ja maksuton kaikille pohjoissavolaisille.
Jumpan tarkoituksena on hengitysterveyden edistäminen ja sitä etäjumpassa tehdään hengästymällä ja huokaisemalla. Voit jumpata istuen tai seisten, liikkeet eivät ole vaikeita ja jokainen osallistuu oman kuntonsa mukaan.Aika: Joka keskiviikko klo 10-10.30.
Osallistujat liittyvät mukaan omilla laitteillaan (esim. tabletti, tietokone), sovelluksena käytössä on Microsoft Teams.
Pääset mukaan klikkaamalla tätä liittymislinkkiä: Hengästy ja Huokaise -etäjumppa tai pyydä osallistumislinkki omaan sähköpostiisi osoitteesta: leena.hartikainen@pshyvinvointialue.fi.Etäjumppaa järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana KYS kuntoutuksen toimintaa ja KATit LIIKKEELLE -hanketta.
Huom. Etäjumppa on tauolla ajalla 23.6.-13.7.2025.
-
KYSin vertaistuki-iltamat26.8.2025 TapahtumaKYSin vertaistuki-iltamat26.8.2025 Tapahtuma26.8.2025 Tapahtuma
KYSin vertaistuki-iltamat
Tervetuloa KYS Vertaistuki-iltamaan tiistaina 26.8.2025 klo 17.30–19.30 KYSn lasten neurologian yksikkö pääsairaala, A1 käytävä.
Illan teemana on: Saavutettava harrastaminen, VAUHTI!-toiminta ja sairaalanuorisotyöllä ajatukset pois arjesta, snuta-hanke.
Illan alustajana toimivat TATU ry:n VAUHTI!-toiminnan suunnittelija Katja Ihalainen ja snuta-hankeen vastaava ohjaaja Kyösti Kostiainen.Iltamat on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille - riippumatta siitä onko lapsi sairaalassa tai kotona.
Illan yhteinen osuus alkaa klo 17.30. Osallistujia ollaan vastassa klo 17.00 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia ja pientä iltapalaa.
Vertaistuki-iltamiin on järjestetty lastenhoito. Ilmoittautuminen 19.8.2025 mennessä https://link.webropolsurveys.com/S/5EA51DBBDB4D3468
Mukaan voit tulla myös ilmoittautumatta, ilmoittautuminen on sen vuoksi jotta voidaan huomioida allergiat illan tarjoiluissa ja arvioida tarjoilujen määrä.
Tervetuloa mukaan!
Yhteistyössä:
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Sylva ry
TATU ry
Vauhti -toiminta
Munuais- ja maksaliitto ry
Pohjois-Savon Omaishoitajat ry
Leijonaemot ry
Eijsveikeet ry
Kuopion Pelastakaa Lapset ry
Lisätietoja antaa:
Anu Hämäläinen
Järjestösuunnittelija TATU ry
anu.hamalainen(at)tatury.fi
p. 044 4915 567 -
Keinoja istumisen vähentämiseen3.9.2025 TapahtumaKeinoja istumisen vähentämiseen3.9.2025 Tapahtuma3.9.2025 Tapahtuma
Keinoja istumisen vähentämiseen
”Oli taas semmoinen päivä, että hyvä kun syödä ehti.” Näin monesti huokaamme. Arki vie mukanaan ja syömisen lisäksi myös liikuskelu ja uni usein saavat liian vähän huomiota.
Istutko työssäsi tai opinnoissasi paljon? Unohdutko kotona sohvan nurkkaan mielestäsi liian pitkäksi ajaksi? Ohjaatko asiakkaita liikuskelemaan enemmän? Tässä tietoiskussa saat käytännön vinkkejä istumisen vähentämiseen
Aika: 3.9.2025 klo 12-12.30
Paikka: Teams, ei erillistä ilmoittautumista, voit liittyä suoraan linkin kautta Liity kokoukseen nyt
Kenelle: Kaikille istumisen vähentämisen keinoista kiinnostuneille, vinkkejä omaan arkeen tai asiakasohjaukseen
Asiantuntijat: Salla Lommi, Fysioterapeutti (YAMK) ja Liikkuva Savonia -projektipäällikkö 2024-2025, Wellness center Savonia ja Oona Kähkönen, lehtori, Kätilö (AMK), TtM, Savonia AMK
Järjestäjä: Liikunnallisen elämäntavan ja ravitsemusterveyden edistämisen työryhmä -
Neuvolan etäperhevalmennukset3.9.2025 TapahtumaNeuvolan etäperhevalmennukset3.9.2025 Tapahtuma3.9.2025 Tapahtuma
Neuvolan etäperhevalmennukset
Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!
Syksyn ensimmäinen etäperhevalmennus
Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.
1. Keskiviikko 3.9.2025 klo 16.30-18. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset. Neuvola PSHVA. Lisäämme linkin Teams-tapahtumaan ajankohdan lähestyessä.
2. Keskiviikko 10.9.2025 klo 16.30-18, Suun hoito ja liikunta ja fysioterapia.
Liity tapahtumaan tästä linkistä.3. Maanantai 15.9.2025 klo 15-16.30. Huomaa poikkeava aika!
Kasvamme yhdessä- vuorovaikutus ja kiintymys ennen vauvan syntymää, Kasvatus- ja perheneuvonta, PSHVA.4. Keskiviikko 24.9.2025 Klo 16.30-18. Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
Liity tapahtumaan tästä linkistä.5. Maanantai 29.9.2025 klo 16.30–18. Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen KYS
6. Viikko 41 maanantai tai keskiviikko EnsikotiyhdistysSyksyn toinen etäperhevalmennus
Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.
Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.
1. Viikko 47 maanantai tai keskiviikko, tarkka ajankohta ja linkki päivittyvät myöhemmin. Aiheina imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, neuvola PSHVA
2. Keskiviikko 26.11.2025 klo 16.30-18. Suunhoito ja liikunta, suunterveys ja fysioterapia, PSHVA
Liity keskusteluun3. Maanantai 1.12.2025 klo 15-16.30 Huomioi poikkeava ajankohta! Kasvamme yhdessä- vuorovaikutus ja kiintymys ennen vauvan syntymää, Kasvatus- ja perheneuvonta, PSHVA
4. Keskiviikko 10.12.2025 klo 16.30-18. Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
Liity keskusteluun.
5. Maanantai 15.12.2025 klo 16.30–18. Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen, KYS PSHVA
6. vko 51 keskiviikko Ensikotiyhdistys
Ensimmäistä kertaa Teamsissa?
Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.
Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android). -
OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet3.9.2025 TapahtumaOmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet3.9.2025 Tapahtuma3.9.2025 Tapahtuma
OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet
Haluatko tietää lisää OmaSavosta, mikä se on ja mistä palvelun löytää?
OmaSavo-lähettiläät Minna ja Hanna-Leena lähtevät huhtikuun alussa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen kattavalle kiertueelle. He tulevat paikkakunnille kertomaan, miten OmaSavon digitaaliset palvelut löytyvät ja mistä saa opastusta niiden käyttöön.
Voit tavata lähettiläämme erilaisissa alueen tapahtumissa infopisteiden äärellä tai pitämässä tietoiskua OmaSavon digitaalisesta asioinnista.
Minna ja Hanne-Leena haluavat keskustella kanssasi siitä, millainen on OmaSavo eli Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus ja miten se toimii muiden palveluidemme rinnalla.
Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Aikataulu päivittyy kevään aikana.
Huhtikuu 2025
- Tiistaina 8.4. kello 14.00–15.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Siilinjärven seurakunnan tiloissa, Valo-salissa, Haarahongantie 4. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
- Keskiviikkona 9.4. kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kiuruveden kirjastolla, Lähteentie 10 A.
- Keskiviikkona 9.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vieremän kirjastolla, Lyhtytie 2.
- Keskiviikkona 9.4. kello 16–18 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Yhdistystalo Vakan tiloissa, Pohjolankatu 4, Iisalmi. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Ylä-Savon Vakan kanssa.
- Torstaina 10.4. kello 10–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkaudessa Yhdistystalo Warikolla, Ahlströminkatu 22. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry: n kanssa.
- Torstaina 10.4. kello 13–15 OmaSavo taskussa -tietoisku Joroisten seurakuntatalolla, Joroistentie 3. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Studio Olohuoneen ja Joroisten Palveluasunnot ry:n kanssa.
- Perjantaina 11.4. kello 9–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Terveys- ja hyvinvointimessuilla Savonia ammattikorkeakoululla, Microkatu 1, Kuopio.
- Tiistaina 22.4. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Rautalammin terveyskeskuksella, Sairaalatie 1.
- Tiistaina 22.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tervon kunnankirjastolla, Mantuntie 6.
- Torstaina 24.4. kello 9.00–11.30 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Nilsiän terveysasemalla, Pisantie 10.
- Torstaina 24.4. kello 16-18 lähettiläät ovat tavattavissa Yhdistystalo Vakan avoimet ovet -tapahtumassa, Pohjolankatu 4, Iisalmi.
- Perjantaina 25.4.kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tuusniemen kirjastolla, Keskitie, 34–38.
- Perjantaina 25.4. kello 12–15 lähettiläät ovat tavattavissa Kaavin kevättorilla.
- Tiistaina 29.4. kello 12.30–15.00 lähettiläät ovat tavattavissa Karttulan lähikirjastolla, Kissakuusentie 20.
Toukokuu 2025
- Perjantaina 2.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kuopion Apajan aulassa.
- Perjantaina 2.5. kello 13.00–14.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Alava-talolla, Siikaniemenkatu 4, Kuopio. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
- Maanantaina 12.5 kello 8-11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vesannon terveysasemalla, Simolantie 15 Vesanto.
- Maanantaina 12.5 kello 12-14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Keiteleen kirjastossa, Koulutie 1 Keitele.
- Maanantaina 12.5. kello 16–18 OmaSavo taskussa -tietoisku Pielaveden kirjastolla, Lauripurontie 14.
- Tiistaina 13.5. kello 18 OmaSavo taskussa -tietoisku Maaningan Nuorisoseurantalolla, Kurolahdentie 8
- Maanantaina 19.5 kello 12–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Sonkajärven kirjastolla, Rutakontie 21.
- Tiistaina 20.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Suonenjoen terveysasemalla, Sairaalapolku 6.
- Tiistaina 20.5. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Leppävirran kirjastolla, Koulutie 4.
- Tiistaina 20.5. kello 16.30–18.00 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkauden kirjastolla, Osmajoentie 1 (alakerrassa, sisäänkäynti ulkokautta)
- Tiistaina 27.5. kello 16.15–18.00 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä perhevalmennusmessuilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, auditorion viereisessä luentosalissa (valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella) Puijonlaaksontie 2.
Kesäkuu 2025
- Perjantaina 27.6 kello 9–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Lapinlahden terveyskeskuksessa, Kansatie 10
- Perjantai 27.6 kello 13–16 OmaSavo taskussa -tietoisku Rautavaaran torilla
Syyskuu 2025
- Keskiviikkona 3.9. kello 15–17 OmaSavo taskussa -tietoisku Kuopion Suokadun palvelutalolla, Suokatu 6:ssa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä AVH-yhdistyksen kanssa
Yhteistyössä:
-
ADHD-ensitietopäivät täysi-ikäisille ADHD-diagnoosin saaneille9.9.2025 TapahtumaADHD-ensitietopäivät täysi-ikäisille ADHD-diagnoosin saaneille9.9.2025 Tapahtuma9.9.2025 Tapahtuma
ADHD-ensitietopäivät täysi-ikäisille ADHD-diagnoosin saaneille
Aika: 9.9.2025 klo 13-16 ja 16.9.2025 klo 13-16
Toteutus: Teams-etäyhteydellä. Ensitietopäivät järjestetään kahtena iltapäivänä, jotka ovat keskenään eri sisältöisiä.Aiheina ti 9.9. klo 13-16:
- Tietoa ADHD:sta ja sen hoidosta
- Tuet ja etuudet
- Vertaistuki
Aiheina ti 16.9. klo 13-16:
- Tuki opiskeluun ja työelämään
- ADHD ja arki
- Vertaistuki
Saat tarkemmat ohjeet ilmoittautumisen yhteydessä. Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittaudu 9.9. iltapäivään su 7.9. mennessä.
Ilmoittaudu 16.9. iltapäivään su 14.9. mennessä.Ilmoittaudu tästä: ADHD-ensitietopäivät täysi-ikäisille ADHD-diagnoosin saaneille
Lisätietoja: nepsy-tiimi@pshyvinvointialue.fi
Tervetuloa mukaan!
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Opetusvastaanoton kehittämispäivää vietettiin 17.6.26.6.2025 BlogiOpetusvastaanoton kehittämispäivää vietettiin 17.6.26.6.2025 Blogi26.6.2025 Blogi
Opetusvastaanoton kehittämispäivää vietettiin 17.6.
Syksyllä toimintaansa pilotoivan Opetusvastaanotto Osmon kehittämispäivää vietettiin tiistaina 17.6.2025. Tilaisuus toi opetusvastaanoton toimintaa kehittävän projektitiimin ja opetusvastaanoton tulevat työntekijät saman katon alle perehtymään ja valmistautumaan 11.8.2025 aukeavan opetusvastaanoton käyttöönottoon.
Kehittämispäivä aloitettiin käymällä läpi pilottiin osallistuvien koulutusalojen toimintasuunnitelmat eli se, mitä kukin opiskelijaryhmä konkreettisesti pilotin aikana tulee tekemään ja miten ryhmien ohjaaminen järjestetään. Lisäksi toimintasuunnitelma käytiin läpi myös monialaisten opetusvastaanottojen osalta. Lisää pilottiin osallistuvista koulutusaloista voit lukea täältä.
Aamupäivän aikana kehittämispäivän osallistujat perehtyivät myös pilotin aikaisiin toimintaohjeisiin ja käytäntöihin kuten hoidon suunnitteluun, opiskelijoiden perehdyttämiseen ja turvallisuuteen. Lisäksi projektitiimi esitteli opetusvastaanoton pedagogiset periaatteet, joita koko ryhmä pääsi työstämään yhdessä.
Iltapäivän koulutusosuus alkoi tärkeällä luennolla suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen, josta siirryttiin hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien ja OmaHyte-palvelun esittelyn pariin. Kehittämispäivä huipentui opetusvastaanoton päivittäisen toiminnan simulointiin strategiapelin muodossa. Pelisimulaatio pohjautui sairaanhoitaja Marja Suurosen päivystyksessä kehittämään monipotilastilanteen simulointiin. Pelissä osallistujille annettiin roolit ja he kävivät läpi kuvitteellisen, kiireisen opetusvastaanottopäivän kulun potilas- ja opiskelijavirtojen sekä henkilökunnan työn näkökulmasta.
– Tehtävän tarkoituksena oli simuloida mahdollisia ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja vastaanottoympäristössä. Pelin avulla osallistujat saivat käsityksen päivittäisen toiminnan kriittisistä kohdista ja sen avulla huomattiin vielä muutamia asioita, joihin ennen pilottia tulee kiinnittää huomiota, kertoi projektiasiantuntija Janne Rautiainen.
– Tiiviistä aikataulusta huolimatta saimme käsiteltyä kaikki tarvittavat asiat ja kerättyä muutamia uusia “ajatusparkkiin” jatkotyöstettäväksi vielä ennen pilotin alkamista. Päivä onnistui erittäin hyvin ja oli hieno kuulla, että ohjaajamme kokevat olevansa nyt entistä valmiimpia pilottiin. Kiitos kaikille osallistujille hyvistä keskusteluista ja tärkeän aiheen äärelle pysähtymisestä, tiivisti päivän kulkua projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.
Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.
-
25.6.2025 Blogi
Opetusvastaanotto Osmo ja innovatiiviset oppimisympäristöt Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tunnistettu tarve kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Opetusvastaanotto Osmo, joka toiminta käynnistetään osana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, on keskeinen toimija tässä kehitystyössä. Osmo on monialainen oppimisyksikkö, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet tulevien sote-ammattilaisten työskentelyyn.
OTSO-hankkeessa toteutetussa oppimisympäristö- ja teknologiakartoituksessa keskityttiin alueen fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella, Itä-Suomen yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa, Pelastusopistossa ja Savon ammattiopistossa on käytössä monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat monialaista koulutusta.
– Simulaatiotilat, taitopajat ja virtuaaliset oppimisympäristöt ovat esimerkkejä jo käytössä olevasta opetusteknologiasta, kertoo projektiasiantuntija Janne Rautiainen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen näkökulmasta tiivis yhteistyö alueen koulutusorganisaatioiden, kuten Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun, kanssa on keskeistä. Monialaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ovat yhteisiä tavoitteita.
– Tavoitteena on varmistaa, että tulevat ammattilaiset ovat valmiita kohtaamaan monialaisen työympäristön haasteet, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen.
– Fyysisten oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi toisilta oppimisen ja parhaiden toimintatapojen jakamisen kautta. Digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja uuden opetusteknologian käyttöönotto ovat yhteisiä kehittämistavoitteita, kuvailee projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on hyvät edellytykset kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta vastaamaan tulevaisuuden tarpeita tiiviissä synergiassa palvelutuotannon ja tutkimuksen kanssa. Fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen, yhteistyön vahvistaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen ovat avainasemassa tässä työssä.
– Viestinnän tehostaminen on tärkeää, jotta alueen erinomainen koulutustoiminta tulee näkyvämmäksi ja houkuttelevammaksi potentiaalisille opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Tämä on myös merkittävä alueellinen vetovoimatekijä, kuvailee projektipäällikkö Anna Karjalainen.
– Olemme käynnistäneet Opetusvastaanotto Osmon vakiintumisvaiheen valmistelut toiminnan laajentamiseksi 50 000 vuosittaiseen potilaskohtaamiseen. Myös tilavalmistelut etenevät suunnitelman mukaisesti, kertoo Karjalainen.
Lue lisää:
- Oppimisympäristö- ja teknologiakartoitus
Kuvakooste oppimisympäristöistä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston nettisivuilta.
Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.
-
17.6.2025 Blogi
KEIKKA-hanke suuntaa kesätauolle - syksyllä kohti kaupallistamisen kärkeä
Kesäkuun aikana KEIKKA-hankkeessa saavutettiin tärkeä virstanpylväs: saimme päätökseen muiden hyvinvointialueiden innovaatiotoiminnan benchmarkkauksen. Keskusteluista nousi esiin kiinnostava havainto – innovaatioiden kaupallistaminen ei vielä ole muiden alueiden keskiössä, vaan painopiste on toistaiseksi toiminnan kehittämisessä. Tämä antaa KEIKKA-hankkeelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kulkea edelläkävijänä!
Ennen kuin suuntaamme lomille, tapaamme vielä hankintatoimen kanssa keskustellaksemme innovatiivisista hankinnoista. Tässä palaverissa luodaan suuntaviivat ja aikataulut syksyn 2025 tavoitteille – luvassa on siis paljon mielenkiintoista!
KEIKKA-blogi vetäytyy kesälaitumille heinäkuuksi, mutta elokuussa palaamme virkistyneinä, täynnä uusia ideoita ja valmiina viemään innovaatiot uudelle tasolle.
Ihanaa ja inspiroivaa kesää kaikille lukijoillemme!
Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)
Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo--
KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
-
Mitä tarvitaan matkalla riittävään osaamiseen?17.6.2025 BlogiMitä tarvitaan matkalla riittävään osaamiseen?17.6.2025 Blogi17.6.2025 Blogi
Mitä tarvitaan matkalla riittävään osaamiseen?
Nuoren käsivarret olivat täynnä arpia ja silmissä uhmakas katse. Yritän luoda yhteyttä, toivoa tulevaan – sanoitan hänen vahvuuksiaan, kannustan itsestä huolehtimiseen ja koulunkäyntiin – tuloksetta. Lopulta nuori toteaa:
”Ei kukaan voi mua auttaa!”
Nämä sanat pysäyttivät ja saivat tuntemaan ammatillista osaamattomuutta, tiedon puutetta ja turhautumista – haluan auttaa, mutta miksi tämä on niin vaikeaa?
Työuraltani on jäänyt mieleen monia kohtaamisia, joissa nuorilla on ollut vastaavia haasteita: koulupoissaoloja, kiusaamiskokemuksia, päihdekokeiluja, syömishäiriöitä, mielialan vaihteluita sekä ristiriitoja vanhempien kanssa – tilanteet ovat lastensuojelussa liiankin tuttuja. Vaikeudet kuormittavat nuoren arkea ja jaksamista. Ei ihme, jos tulevaisuudennäkymä ei ole kovin toiveikas.
Oikea-aikainen ja oikein kohdistettu tuki voi parhaimmillaan synnyttää myönteisiä muutoksia ja onnistumisen kokemuksia niin nuorelle kuin työntekijälle. Jokainen ammattilainen haluaa osaltaan auttaa ja tukea perheitä niin, että lastensuojelun tarve lopulta poistuu ja perheen omat siivet kantavat.
Matkalla riittävään vanhemmuuteen (MRV) -hankkeen nimi kuvaa hyvin työskentelyn tavoitetta vanhemmuuden näkökulmasta. Ei tavoitella täydellisyyttä, riittävä riittää ja siinäkin matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Yhtä tärkeä tavoite on osaamisen vahvistaminen: olemme ammattilaisina matkalla riittävään osaamiseen – kaikesta ei tarvitse tietää kaikkea.
Lastensuojelussa ja muussa ihmissuhdetyössä tarvitaan laajaa osaamista, jotta nuoret ja perheet kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi sekä hyötyvänsä tuesta, jota heille tarjotaan. Työssä on huomioitava perheiden yksilöllisyys ja vuorovaikutustilanteiden ainutlaatuisuus. Koulutus antaa perustiedot, mutta osaaminen on paljon muutakin – se on kykyä yhdistää tietoa, kokemusta ja käytäntöä, se on jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota.
Lastensuojelussa on tunnistettu osaamisen vahvistamisen tarve erityisesti mielenterveyden ja päihdekäytön teemoissa. MRV-tiimi on vastannut näihin tarpeisiin järjestämällä erilaisia yhteiskehittämis- ja oppimistilaisuuksia, kuten pulinapajoja vanhemmuuden tuen käsittelyyn, ammatillisia meetingejä haastavista ilmiöistä sekä koulutuksia laitosten henkilöstölle omaohjaajan näkökulmasta. Riippuvuuden ja päihteidenkäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen liittyvä osaaminen on nähty erityisen tärkeänä.
Osaaminen on myös jakamista ja taitoa tehdä yhteistyötä – yksin tätä työtä ei tarvitse tehdä. Toivon hankkeen tilaisuuksien synnyttävän yhteistä oppimisen matkaa, joka vahvistaa ammattilaisia työssään – jotta jokainen voisi kohdata perheen luottavaisesti haastavienkin tilanteiden äärellä.
Sanojen “Ei kukaan voi mua auttaa!” ei tarvitse lannistaa, vaan ne ovat kutsu pysähtymiselle, kuuntelulle ja uudelleen yrittämiselle. Riittävä osaaminen ei ole kaiken tietämistä, vaan kykyä kohdata – silloinkin, kun sanat ovat vähissä ja toivo piilossa. Jokainen kohtaaminen voi olla se hetki, jolloin nuori alkaa uskoa, että ehkä joku sittenkin voi auttaa.
Anne Korhonen
kehittäjä-sosionomi
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 16.6.2025. -
Kuntoutuksen DigiKunto12.6.2025 BlogiKuntoutuksen DigiKunto12.6.2025 Blogi12.6.2025 Blogi
Kuntoutuksen DigiKunto
Digitalisaatio on muuttanut monia aloja, joista kuntoutus ei ole poikkeus. Onnistuessaan digitaalisten palveluiden lisääminen kuntoutusalalla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta tämä edellyttää ammattilaisten osallistamista järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistyöhön sekä organisaation tukea.
Tekoälyn visio digitalisaation uusista tuulista kuntoutusalalla (Copilot 5/2025).
Taustaa
Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, ja se muuttaa myös kuntoutusalan toimintaa. DigiKunto-hanke tutkii, kuinka asiakas- ja potilastietojärjestelmät (jatkossa asiakastietojärjestelmät) tukevat kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja millaisia osaamis- ja koulutustarpeita alalla on. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Erilaisia tietojärjestelmäkyselyjä on eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehty jo pitkään (THL 2025, SLL 2025), ja nyt aihetta tutkitaan myös kuntoutusalalla.
DigiKunto –hankkeen tutkimusmenetelmät
Tutkimusaineistot kerättiin tapaustutkimuksilla (fokusryhmähaastattelu, yksilöhaastattelut) syksyllä 2024 sekä kyselytutkimuksilla (alueellinen pilottikysely ja valtakunnallinen kysely) keväällä 2025. Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattihenkilöt toimivat kyselytutkimuksen pilotoijina ja nyt esiteltävät alustavat tulokset edustavat otosta kyseisestä pilottikyselystä. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat kuntoutuksen ammattihenkilöt sekä heidän esihenkilönsä, joilla oli vähintään ammattikorkeakoulutason (tai tähän rinnastettava) kuntoutusalan tutkinto (ammattinimikkeenä esimerkiksi fysioterapeutti, lääkintävoimistelija, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, jalkaterapeutti, apuvälineteknikko, puheterapeutti), ja jotka olivat käyttäneet asiakastietojärjestelmiä työssään kuntoutusalalla. Pilottikyselyyn vastasi 86 alueen kuntoutuksen ammattihenkilöä.
Digitaalinen asiakastyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia palveluja. Digitaalinen palvelu on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettu palvelu (Sote-sanastot, THL 2025), kuten omahoitopalvelu ja etävastaanotto. Digitaalista asiakastyötä tekevä kuntoutuksen ammattihenkilö hyödyntää erilaisia digitaalisissa palveluissa edistäen asiakkaan kuntoutusta. Kyselyyn vastaajista 40 % teki digitaalista asiakastyötä, mutta heistä vain yksittäiset henkilöt useammin kuin kerran kuukaudessa. Digitaalisina palveluina toteutettiin etävastaanottoa puhelimitse ääniyhteydellä ja satunnaisesti videoavusteisesti. Vaikka digitaalista asiakastyötä kuntoutusalalla tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä harvoin, kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen osin digitaalisesti suhtaudutaan alalla myönteisesti. Suurin osa vastaajista koki, että kuntoutumisprosessin eri vaiheita on mahdollista toteuttaa digitaalisesti. Samalla esitettiin myös digitaaliseen asiakastyöhön liittyviä huolia, jotka liittyivät esimerkiksi teknologiaan ja laitteisiin, digitaalisesti toteutettuun asiakkaan arviointiin sekä digitaalisuuteen kuntoutustyön toteutuksessa (Karikumpu ym. 2025).
Digitaalisen asiakastyöhön kaivataan tukea niin ammattihenkilöille kuin asiakkaille. Kuntoutuksen ammattihenkilöt ovat ristiriitaisessa tilanteessa, sillä asiakkaat kysyvät heiltä apua digitaalisten palveluiden käyttöön, vaikka he itse kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tällä hetkellä ammattilaiset ovat saaneet tukea digitaaliseen asiakastyöhön oman alan kollegoilta ja IT-tuesta, mutta harvoin omalta lähiesihenkilöltä.
Tietojärjestelmien tuki työlle
Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastaajat olivat kokeneita asiakastietojärjestelmän käyttäjiä. Aloittelijaksi ei itseään määritellyt yksikään vastaajista. Alueella käytettiin loppuvuodesta 2024 useampia erillisiä tietojärjestelmiä, sillä lähes puolet vastaajista kirjautui päivittäin useampaan kuin yhteen asiakastietojärjestelmään kirjatakseen asiakastietoa.
Kuntoutusalan ammattihenkilöt olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä asiakastietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät tukivat pääosin kirjaamistyötä ja ne koettiin lisäävän asiakas- ja potilasturvallisuutta, mutta järjestelmien käytettävyydeltä toivottiin kuntoutusalan erityispiirteiden huomioimista. Noin kolmasosa ammattilaisista koki, että käytettävillä tietojärjestelmillä oli haastavaa koostaa asiantuntijalausuntoja tai käyttää ICF-toimintakykyluokitusta.
Kuntoutusalan ammattihenkilöt kokivat, että oleellinen tieto jäi hahmottumatta suuren tekstimäärän takia. Noin puolet vastaajista havaitsi olevansa kuormittuneita muuttuvista digitaalisista käyttöjärjestelmistä, puutteellisesti toimivista tietoteknisistä laitteista ja kiireestä johtuen. Lisäkuormitusta aiheutti epätietoisuus siitä, mistä saada tukea tietojärjestelmien käyttöön. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, kuka on heidän työpaikkansa tietojärjestelmän vastuukäyttäjä, perehdyttäjä tai tukihenkilö. Noin viidesosa vastaajista myös ilmoitti, että ei ollut koskaan osallistunut tietojärjestelmäkoulutukseen.
Yhteistyö ja tiedonkulku koettiin sujuvaksi, kun kollega omalta tai toiselta alalta toimi samassa työyksikössä ja käytti samaa asiakastietojärjestelmää. Ammattihenkilöt kokivat myös, että heidän kirjauksiaan hyödynnettiin asiakastyössä moniammatillisesti. Kuitenkin suurin osa vastaajista arvioi, että heidän kirjoittamaansa tietoa ei vertaisarvioida työyksiköissä tai hyödynnetä kehittämistyössä. Lisäksi enemmistö koki, että heitä ei ole osallistettu tai kuntoutuksen ammattialakohtaisia tarpeita ei ole huomioitu tietojärjestelmien kehittämisessä.
Lopuksi
Kuntoutusalan ammattihenkilöt suhtautuvat myönteisesti kuntoutusalan mahdollisuuksiin digitaalisten palveluiden tarjoajina, vaikka kuntoutusalan digikunnossa ja tietojärjestelmien käytettävyydessä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on parantamisen varaa. Ennen kuin kuntoutuksen digitaalisten palvelujen tarjontaa hyvinvointialueella lisätään, kuntoutusalan ammattihenkilöitä on tärkeää osallistaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta ja tukea niin tietojärjestelmien kuin digitaalisten palveluiden ja asiakastyössä hyödynnettävien digityövälineiden käytössä. Organisaation tuki on keskeistä digitalisaation onnistumisessa, ja ennen uuden teknologian käyttöönottoa tulisi sopia yhdessä toimintakäytännöistä, jotta teknologia palvelee palvelutuotannon prosessia parhaalla mahdollisella tavalla.DigiKunto-tutkimushankkeen alustavat tulokset osoittavat, että kuntoutusalan digitalisaation edistäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, mutta organisaatiotasolla onnistunut integraatio edellyttää tukitoimia:
- Koulutukseen panostaminen: Järjestetään jatkuvaa koulutusta digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käytössä.
- Yhteistyön tukeminen: Edistetään tiedonkulkua eri järjestelmien välillä ja ammattilaisten kirjaaman tiedon hyödyntämistä tehokkaasti.
- Ammattilaisten osallistaminen: Otetaan ammattilaiset mukaan tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta järjestelmät tukevat paremmin kuntoutusta.
- Käyttötuen vahvistaminen: Nimetään tietojärjestelmien vastuukäyttäjät, perehdyttäjät ja tukihenkilöt ja tiedotetaan heistä.
- Työhyvinvoinnista huolehtiminen: Huolehditaan, että digitaaliset järjestelmät tukevat ammattilaisten työhyvinvointia eivätkä lisää kuormitusta.
Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että digitalisaatio palvelee kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!
Tulemme pyydettäessä mielellämme esittelemään tuloksia tutkimuksestamme!
Tutkimusryhmä:
- Mari Kansanen, Ttm, ft, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), mari.kansanen@pshyvinvointialue.fi
- Virpi Jylhä, FT, ft, tutkimuksen erityisasiantuntija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), virpi.jylha@pshyvinvointialue.fi
- Venla Karikumpu, TtM, sh, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), venla.karikumpu@pshyvinvointialue.fi
- Ulla-Mari Kinnunen, professori (Itä-Suomen yliopisto), tutkimusprofessori, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), ulla-mari.kinnunen@uef.fi ja ulla-mari.kinnunen@pshyvinvointialue.fi
- Tuulikki Vehko, FT, sh, Tutkimuspäällikkö, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tuulikki.vehko@thl.fi
- Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, (Savonia ammattikorkeakoulu), marja.aijo@savonia.fi
Lisätietoa:
1. DigiKunto-tutkimushanke - Pohjois-Savo
2. THL (2025). Julkaisut sote-digitalisaatiosta - THL
3. SLL (2025). https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/polte/
4. Sote-sanastot, THL (2025) Sote-sanastot - Sanasto - Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto
5. Karikumpu, V., Vehko, T., Kansanen, M., Kinnunen, U.-M., Äijö, M., & Jylhä, V. (2025). Kuntoutuksen ammattihenkilöiden huolet digitaalisessa asiakastyössä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(2), 171–187. https://doi.org/10.23996/fjhw.156693
-
11.6.2025 Blogi
Toinen aluevaltuustokausi käynnistyi – nyt on aika katsoa eteenpäin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen aluevaltuustokausi on alkanut. Uusi aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 2. kesäkuuta, ja kokouksessa valittiin luottamushenkilöt keskeisiin toimielimiin: aluevaltuuston puheenjohtajistoon, aluehallitukseen, lautakuntiin ja jaostoihin. Nämä ovat tärkeitä valintoja koko alueemme kannalta – ja on ilo todeta, että kaikkiin toimielimiin saatiin hyviä ja osaavia päättäjiä.
Uskon vahvasti, että yhteistyö valittujen luottamushenkilöiden välillä tulee olemaan rakentavaa ja että pystymme tekemään viisaita päätöksiä kaikkien pohjoissavolaisten hyväksi.
Ensimmäinen kausi – rakenteet kuntoon
Ensimmäinen valtuustokausi kului pitkälti rakenteiden luomiseen ja talouden sopeuttamiseen tiukkaan raamiin. Pohjois-Savon hyvinvointialue syntyi yhdistämällä 19 erilaista toimijaa, mikä tarkoitti suurta kirjoa arjen käytännöissä ja tietojärjestelmissä. Työtä on tehty paljon, ja hiljalleen yhteisiä toimintamalleja on saatu jalkautettua.
Nyt katse toimintaan – mitä haluamme olla?
Kun rakenteet alkavat olla kunnossa, on aika pohtia, millaista toimintaa haluamme hyvinvointialueellamme toteuttaa. Tässä pohdinnassa on hyvä palauttaa mieleen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita:
-
kattavat ja tasalaatuiset palvelut
-
terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen
-
peruspalvelujen vahvistaminen
-
toimintojen integraatio
-
osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus
Palvelut sinne, missä niitä tarvitaan
On tärkeää tunnistaa, että palvelutarpeet vaihtelevat alueemme sisällä. Palveluiden on oltava saatavilla siellä, missä tarve on suurin. Alkaneella valtuustokaudella meidän on panostettava entistä vahvemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, eli HYTE-työhön.
HYTE-työllä voidaan vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin myös kustannusten kasvuun. Tarvitsemme enemmän verenpainemittareita kuin defibrillaattoreita – ennaltaehkäisy on avain. Tekonivelleikkausten sijaan tarvitaan kahvakuulia, sillä vahva lihaksisto suojaa niveliä. Huoleni ei kohdistu ensisijaisesti lihavuuteen, vaan siihen, onko ihmisellä aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, eli lihaksia.
Perustason palvelut kuntoon – myös sosiaalityö mukaan
Nyt on aika toteuttaa ajatuksia perustason palveluiden vahvistamisesta. Tämä tarkoittaa paitsi terveyden- ja sairaanhoidon toimintaedellytysten parantamista, myös sosiaalityön merkityksen tunnistamista. Monet terveys- ja hyvinvointierot juontavat juurensa sosiaalisiin ongelmiin – ja niitä meillä Pohjois-Savossa riittää. Tarvitsemme sekä arjen toimintaa että tutkimustietoa toimien vaikuttavuudesta.
Integraatio – aloittamista vaille valmis?
Edelliseltä kaudelta jäi tunne, että toimintojen integraatio on meillä savolaisittain "aloittamista vaille valmis". Nyt on aika päästä eroon ajattelusta, jossa puhutaan "meidän toimialasta" tai "meidän rahoista". Meillä on yhteinen tavoite: kaikkien pohjoissavolaisten terveys ja hyvinvointi.
Mielikuva syntyy kohtaamisista
Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta on monin paikoin parempaa kuin sen maine. Me kaikki vaikutamme siihen, millainen mielikuva hyvinvointialueesta muodostuu – puheillamme, kirjoituksillamme ja viestinnällämme.
Yksittäiselle palvelun käyttäjälle mielikuva syntyy siitä kohtaamisesta, jonka hän saa. Miten hänet kohdataan? Tuleeko hän kuulluksi? Mitä sanoja hän saa tuekseen? Hyvinvoiva, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on meidän kasvomme julkisuuteen.
Yhteinen matka alkaa
Myönteisellä mielikuvalla varmistamme, että nuoret näkevät SOTE- ja pelastusalat houkuttelevina uravaihtoehtoina. Uusia tekijöitä tarvitaan.
Osallisuutta on vahvistettava, niin asukkaiden kuin henkilöstön kuulemista ja kuuntelemista. Haastan kaikki päättäjät ja koko henkilöstön mukaan tälle yhteiselle matkalle. Meidän yhteinen tavoitteemme on hyvinvoiva ja elinvoimainen Pohjois-Savo.
Hannu Kokki
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja -
-
4.6.2025 Blogi
Asiakasraati tarkasteli vastaanottoprosessia – kuulluksi tuleminen ja jatkohoito keskiöön
OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanotto Osmon yhteinen asiakasraati kokoontui 15.5.2025 keskustelemaan asiakkaan polusta terveysaseman vastaanottoprosessissa. Tapaamisessa käytiin läpi hoidon tarpeen arviointia, vastaanottotilannetta sekä jatkohoidon ohjaamista potilaan näkökulmasta. Keskustelu toteutettiin Learning Café -menetelmällä, jossa raatilaiset jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mitä onnistumisia ja hyviä käytäntöjä on olemassa ja miten niitä toivotaan vahvistettavan. Menetelmän kautta tunnistettiin myös kehityskohteet, jotta hoitoprosessi toimisi sujuvammin ja inhimillisemmin.
Enemmän yksilöllisyyttä, selkeyttä ja jatkuvuutta
Asiakasraati toivoi vastaanottoprosessiin enemmän yksilöllistä kohtaamista, jossa heidän tilanteensa ja tunteensa otetaan vakavasti. Toistuvasti nousi esiin potilaan tarve tulla aidosti kuulluksi ja hänen kertomukseensa luottaminen erityisesti silloin kun oireet ovat epätavallisia tai vaikeasti selitettävissä.
Selkeä viestintä oli yksi keskeisistä kehityskohteista: potilaat kaipaavat ymmärrettävää kieltä. Selkeiden ohjeiden ja jatkosuunnitelmien kertaaminen parantaa hoitoon sitoutumista ja vähentää epävarmuutta. Yhtenä esimerkkinä asiakasraadilla oli kokemusta jatkohoito-ohjeiden osalta siitä, että tiedot oli “piilotettu” OmaKannan syövereihin ilman ohjeistusta niiden löytymiseen. Kun potilaalle kerrotaan selkeästi mitä tapahtuu seuraavaksi ja mistä jatkohoito-ohjeet löytyvät, hän voi osallistua omaan hoitoonsa aktiivisemmin.
Jatkuvuus hoitoprosessissa oli asiakasraatilaisten mukaan merkittävä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijä. Hyvänä pidettiin tilanteita, joissa sai asioida tutun ammattilaisen kanssa. Tuttu hoitaja tai lääkäri tunsi potilaan taustan ja osasi arvioida tilanteen nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin.
Vähemmän siiloutumista ja epävarmuutta
Asiakasraati toivoi myös, että hoitojärjestelmässä olisi vähemmän siiloutunutta osaamista ja tiedonkulun katkoksia. Potilaat kaipaavat enemmän kokonaisvaltaista otetta – ei pelkästään yhden oireen tarkastelua kerrallaan, vaan kokonaisuuden huomioimista. Asiointia helpottaisi myös se, että potilailla olisi vähemmän epäselvyyttä palveluista ja yhteystiedoista: verkkosivujen selkeyttäminen ja selkokielinen tiedottaminen madaltaisivat kynnystä ottaa yhteyttä. Myös väsynyt tai kiireinen henkilökunta heijastui suoraan potilaskokemukseen. Kun potilas kokee olevansa vain yksi tapaus muiden joukossa, sitoutuminen hoitoon heikkenee.
Konkreettisia kehitysehdotuksia
Raadin keskusteluista nousi esiin monia konkreettisia ehdotuksia vastaanottoprosessin parantamiseen. Näitä olivat:
- Koordinoiva hoitaja: yksi nimetty ammattilainen, joka huolehtii hoitoprosessin jatkuvuudesta ja seuraa, että sovitut asiat toteutuvat.
- Jälkikäteinen yhteydenotto: hoitajan soitto potilaalle vastaanoton jälkeen, jos asiasisältö on ollut laaja tai herättänyt kysymyksiä.
- Yhteisvastaanotot: monialaisten tarpeiden tilanteissa asiakkaan asioita voitaisiin käsitellä yhdessä useamman ammattilaisen kanssa.
- Digihoitopolkujen kehittäminen: mahdollisuus viestiä hoitopaikan kanssa jälkikäteen nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun kysymyksiä herää myöhemmin.
- Yhteystietojen selkeytys: yksi helposti löydettävä paikka, josta löytyy ohjeet, numerot ja vastuuhenkilöt.
- Luottamus syntyy kohtaamisista: kun potilas kokee tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi, hän on myös motivoituneempi hoitamaan itseään ja sitoutumaan sovittuihin toimenpiteisiin.
Nämä asiakasraadin tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä omatiimien että opetusvastaanotto Osmon vastaanottoprosessin kehittämiseen. Ne osoittavat, että jo kohtaamisen tärkeys ja hoidon jatkuvuus ovat keskeisiä asioita luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamiseen ja hoidon onnistumiseen. Tulokset kertovat myös siitä, että kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon yksiköissä vuoden 2026 loppuun mennessä käyttöön otettava OmaTiimi-malli tuo toivottua kehitystä vastaanottoprosessiin. Mallissa hoidon jatkuvuutta, potilaan yksilöllistä kohtaamista ja viestinnän selkeyttä edistetään mm. nimeämällä paljon palvelua tarvitseville ja pitkäaikaissairaille potilaille omat hoitoa koordinoivat oma-ammattilaiset.
OmaTiimi- ja Opetusvastaanotto 2.0 -projektit ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli, sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.