Opetusvastaanoton kehittämispäivää vietettiin 17.6.

Syksyllä toimintaansa pilotoivan Opetusvastaanotto Osmon kehittämispäivää vietettiin tiistaina 17.6.2025. Tilaisuus toi opetusvastaanoton toimintaa kehittävän projektitiimin ja opetusvastaanoton tulevat työntekijät saman katon alle perehtymään ja valmistautumaan 11.8.2025 aukeavan opetusvastaanoton käyttöönottoon.  

Kehittämispäivä aloitettiin käymällä läpi pilottiin osallistuvien koulutusalojen toimintasuunnitelmat eli se, mitä kukin opiskelijaryhmä konkreettisesti pilotin aikana tulee tekemään ja miten ryhmien ohjaaminen järjestetään. Lisäksi toimintasuunnitelma käytiin läpi myös monialaisten opetusvastaanottojen osalta. Lisää pilottiin osallistuvista koulutusaloista voit lukea täältä. 

Aamupäivän aikana kehittämispäivän osallistujat perehtyivät myös pilotin aikaisiin toimintaohjeisiin ja käytäntöihin kuten hoidon suunnitteluun, opiskelijoiden perehdyttämiseen ja turvallisuuteen. Lisäksi projektitiimi esitteli opetusvastaanoton pedagogiset periaatteet, joita koko ryhmä pääsi työstämään yhdessä. 

Iltapäivän koulutusosuus alkoi tärkeällä luennolla suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen, josta siirryttiin hyvinvointia ja terveyttä edistävien (HYTE) toimintamallien ja OmaHyte-palvelun esittelyn pariin. Kehittämispäivä huipentui opetusvastaanoton päivittäisen toiminnan simulointiin strategiapelin muodossa. Pelisimulaatio pohjautui sairaanhoitaja Marja Suurosen päivystyksessä kehittämään monipotilastilanteen simulointiin. Pelissä osallistujille annettiin roolit ja he kävivät läpi kuvitteellisen, kiireisen opetusvastaanottopäivän kulun potilas- ja opiskelijavirtojen sekä henkilökunnan työn näkökulmasta.  

– Tehtävän tarkoituksena oli simuloida mahdollisia ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja vastaanottoympäristössä. Pelin avulla osallistujat saivat käsityksen päivittäisen toiminnan kriittisistä kohdista ja sen avulla huomattiin vielä muutamia asioita, joihin ennen pilottia tulee kiinnittää huomiota, kertoi projektiasiantuntija Janne Rautiainen. 

– Tiiviistä aikataulusta huolimatta saimme käsiteltyä kaikki tarvittavat asiat ja kerättyä muutamia uusia “ajatusparkkiin” jatkotyöstettäväksi vielä ennen pilotin alkamista. Päivä onnistui erittäin hyvin ja oli hieno kuulla, että ohjaajamme kokevat olevansa nyt entistä valmiimpia pilottiin. Kiitos kaikille osallistujille hyvistä keskusteluista ja tärkeän aiheen äärelle pysähtymisestä, tiivisti päivän kulkua projektiasiantuntija Jutta Kakkinen. 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Opetusvastaanotto Osmo ja innovatiiviset oppimisympäristöt Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tunnistettu tarve kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Opetusvastaanotto Osmo, joka toiminta käynnistetään osana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, on keskeinen toimija tässä kehitystyössä. Osmo on monialainen oppimisyksikkö, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet tulevien sote-ammattilaisten työskentelyyn. 

OTSO-hankkeessa toteutetussa oppimisympäristö- ja teknologiakartoituksessa keskityttiin alueen fyysisiin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella, Itä-Suomen yliopistossa, Savonia-ammattikorkeakoulussa, Pelastusopistossa ja Savon ammattiopistossa on käytössä monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat monialaista koulutusta. 

– Simulaatiotilat, taitopajat ja virtuaaliset oppimisympäristöt ovat esimerkkejä jo käytössä olevasta opetusteknologiasta, kertoo projektiasiantuntija Janne Rautiainen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen näkökulmasta tiivis yhteistyö alueen koulutusorganisaatioiden, kuten Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun, kanssa on keskeistä. Monialaisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisääminen ovat yhteisiä tavoitteita. 

– Tavoitteena on varmistaa, että tulevat ammattilaiset ovat valmiita kohtaamaan monialaisen työympäristön haasteet, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen. 

– Fyysisten oppimisympäristöjen välistä yhteistyötä voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi toisilta oppimisen ja parhaiden toimintatapojen jakamisen kautta. Digitaalisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja uuden opetusteknologian käyttöönotto ovat yhteisiä kehittämistavoitteita, kuvailee projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on hyvät edellytykset kehittää sosiaali- ja terveysalan koulutusta vastaamaan tulevaisuuden tarpeita tiiviissä synergiassa palvelutuotannon ja tutkimuksen kanssa. Fyysisten ja digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen, yhteistyön vahvistaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen ovat avainasemassa tässä työssä. 

– Viestinnän tehostaminen on tärkeää, jotta alueen erinomainen koulutustoiminta tulee näkyvämmäksi ja houkuttelevammaksi potentiaalisille opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Tämä on myös merkittävä alueellinen vetovoimatekijä, kuvailee projektipäällikkö Anna Karjalainen. 

– Olemme käynnistäneet Opetusvastaanotto Osmon vakiintumisvaiheen valmistelut toiminnan laajentamiseksi 50 000 vuosittaiseen potilaskohtaamiseen. Myös tilavalmistelut etenevät suunnitelman mukaisesti, kertoo Karjalainen. 

Lue lisää: 

- Oppimisympäristö- ja teknologiakartoitus

Kuvakooste oppimisympäristöistä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston nettisivuilta. 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.  

KEIKKA-hanke suuntaa kesätauolle - syksyllä kohti kaupallistamisen kärkeä

Kesäkuun aikana KEIKKA-hankkeessa saavutettiin tärkeä virstanpylväs: saimme päätökseen muiden hyvinvointialueiden innovaatiotoiminnan benchmarkkauksen. Keskusteluista nousi esiin kiinnostava havainto – innovaatioiden kaupallistaminen ei vielä ole muiden alueiden keskiössä, vaan painopiste on toistaiseksi toiminnan kehittämisessä. Tämä antaa KEIKKA-hankkeelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kulkea edelläkävijänä!

Ennen kuin suuntaamme lomille, tapaamme vielä hankintatoimen kanssa keskustellaksemme innovatiivisista hankinnoista. Tässä palaverissa luodaan suuntaviivat ja aikataulut syksyn 2025 tavoitteille – luvassa on siis paljon mielenkiintoista!

KEIKKA-blogi vetäytyy kesälaitumille heinäkuuksi, mutta elokuussa palaamme virkistyneinä, täynnä uusia ideoita ja valmiina viemään innovaatiot uudelle tasolle.
Ihanaa ja inspiroivaa kesää kaikille lukijoillemme!
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

--

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
 

Mitä tarvitaan matkalla riittävään osaamiseen?

Nuoren käsivarret olivat täynnä arpia ja silmissä uhmakas katse. Yritän luoda yhteyttä, toivoa tulevaan – sanoitan hänen vahvuuksiaan, kannustan itsestä huolehtimiseen ja koulunkäyntiin – tuloksetta. Lopulta nuori toteaa:

”Ei kukaan voi mua auttaa!”

Nämä sanat pysäyttivät ja saivat tuntemaan ammatillista osaamattomuutta, tiedon puutetta ja turhautumista – haluan auttaa, mutta miksi tämä on niin vaikeaa?

Työuraltani on jäänyt mieleen monia kohtaamisia, joissa nuorilla on ollut vastaavia haasteita: koulupoissaoloja, kiusaamiskokemuksia, päihdekokeiluja, syömishäiriöitä, mielialan vaihteluita sekä ristiriitoja vanhempien kanssa – tilanteet ovat lastensuojelussa liiankin tuttuja. Vaikeudet kuormittavat nuoren arkea ja jaksamista. Ei ihme, jos tulevaisuudennäkymä ei ole kovin toiveikas. 

Oikea-aikainen ja oikein kohdistettu tuki voi parhaimmillaan synnyttää myönteisiä muutoksia ja onnistumisen kokemuksia niin nuorelle kuin työntekijälle. Jokainen ammattilainen haluaa osaltaan auttaa ja tukea perheitä niin, että lastensuojelun tarve lopulta poistuu ja perheen omat siivet kantavat.

Matkalla riittävään vanhemmuuteen (MRV) -hankkeen nimi kuvaa hyvin työskentelyn tavoitetta vanhemmuuden näkökulmasta. Ei tavoitella täydellisyyttä, riittävä riittää ja siinäkin matka on tärkeämpi kuin päämäärä. Yhtä tärkeä tavoite on osaamisen vahvistaminen: olemme ammattilaisina matkalla riittävään osaamiseen – kaikesta ei tarvitse tietää kaikkea.

Lastensuojelussa ja muussa ihmissuhdetyössä tarvitaan laajaa osaamista, jotta nuoret ja perheet kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi sekä hyötyvänsä tuesta, jota heille tarjotaan. Työssä on huomioitava perheiden yksilöllisyys ja vuorovaikutustilanteiden ainutlaatuisuus. Koulutus antaa perustiedot, mutta osaaminen on paljon muutakin – se on kykyä yhdistää tietoa, kokemusta ja käytäntöä, se on jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota.

Lastensuojelussa on tunnistettu osaamisen vahvistamisen tarve erityisesti mielenterveyden ja päihdekäytön teemoissa. MRV-tiimi on vastannut näihin tarpeisiin järjestämällä erilaisia yhteiskehittämis- ja oppimistilaisuuksia, kuten pulinapajoja vanhemmuuden tuen käsittelyyn, ammatillisia meetingejä haastavista ilmiöistä sekä koulutuksia laitosten henkilöstölle omaohjaajan näkökulmasta. Riippuvuuden ja päihteidenkäytön tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen liittyvä osaaminen on nähty erityisen tärkeänä.

Osaaminen on myös jakamista ja taitoa tehdä yhteistyötä – yksin tätä työtä ei tarvitse tehdä. Toivon hankkeen tilaisuuksien synnyttävän yhteistä oppimisen matkaa, joka vahvistaa ammattilaisia työssään – jotta jokainen voisi kohdata perheen luottavaisesti haastavienkin tilanteiden äärellä.

Sanojen “Ei kukaan voi mua auttaa!” ei tarvitse lannistaa, vaan ne ovat kutsu pysähtymiselle, kuuntelulle ja uudelleen yrittämiselle. Riittävä osaaminen ei ole kaiken tietämistä, vaan kykyä kohdata – silloinkin, kun sanat ovat vähissä ja toivo piilossa. Jokainen kohtaaminen voi olla se hetki, jolloin nuori alkaa uskoa, että ehkä joku sittenkin voi auttaa.

Anne Korhonen
kehittäjä-sosionomi
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue
 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 16.6.2025. 

Kuntoutuksen DigiKunto

Digitalisaatio on muuttanut monia aloja, joista kuntoutus ei ole poikkeus. Onnistuessaan digitaalisten palveluiden lisääminen kuntoutusalalla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta tämä edellyttää ammattilaisten osallistamista järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistyöhön sekä organisaation tukea.



Tekoälyn visio digitalisaation uusista tuulista kuntoutusalalla (Copilot 5/2025).
 

Taustaa

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, ja se muuttaa myös kuntoutusalan toimintaa. DigiKunto-hanke tutkii, kuinka asiakas- ja potilastietojärjestelmät (jatkossa asiakastietojärjestelmät) tukevat kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja millaisia osaamis- ja koulutustarpeita alalla on. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Erilaisia tietojärjestelmäkyselyjä on eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehty jo pitkään (THL 2025, SLL 2025), ja nyt aihetta tutkitaan myös kuntoutusalalla.
 

DigiKunto –hankkeen tutkimusmenetelmät
 

Tutkimusaineistot kerättiin tapaustutkimuksilla (fokusryhmähaastattelu, yksilöhaastattelut) syksyllä 2024 sekä kyselytutkimuksilla (alueellinen pilottikysely ja valtakunnallinen kysely) keväällä 2025. Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattihenkilöt toimivat kyselytutkimuksen pilotoijina ja nyt esiteltävät alustavat tulokset edustavat otosta kyseisestä pilottikyselystä. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat kuntoutuksen ammattihenkilöt sekä heidän esihenkilönsä, joilla oli vähintään ammattikorkeakoulutason (tai tähän rinnastettava) kuntoutusalan tutkinto (ammattinimikkeenä esimerkiksi fysioterapeutti, lääkintävoimistelija, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, jalkaterapeutti, apuvälineteknikko, puheterapeutti), ja jotka olivat käyttäneet asiakastietojärjestelmiä työssään kuntoutusalalla. Pilottikyselyyn vastasi 86 alueen kuntoutuksen ammattihenkilöä.
 

Digitaalinen asiakastyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia palveluja. Digitaalinen palvelu on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettu palvelu (Sote-sanastot, THL 2025), kuten omahoitopalvelu ja etävastaanotto. Digitaalista asiakastyötä tekevä kuntoutuksen ammattihenkilö hyödyntää erilaisia digitaalisissa palveluissa edistäen asiakkaan kuntoutusta.  Kyselyyn vastaajista 40 % teki digitaalista asiakastyötä, mutta heistä vain yksittäiset henkilöt useammin kuin kerran kuukaudessa. Digitaalisina palveluina toteutettiin etävastaanottoa puhelimitse ääniyhteydellä ja satunnaisesti videoavusteisesti. Vaikka digitaalista asiakastyötä kuntoutusalalla tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä harvoin, kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen osin digitaalisesti suhtaudutaan alalla myönteisesti. Suurin osa vastaajista koki, että kuntoutumisprosessin eri vaiheita on mahdollista toteuttaa digitaalisesti. Samalla esitettiin myös digitaaliseen asiakastyöhön liittyviä huolia, jotka liittyivät esimerkiksi teknologiaan ja laitteisiin, digitaalisesti toteutettuun asiakkaan arviointiin sekä digitaalisuuteen kuntoutustyön toteutuksessa (Karikumpu ym. 2025). 

Digitaalisen asiakastyöhön kaivataan tukea niin ammattihenkilöille kuin asiakkaille. Kuntoutuksen ammattihenkilöt ovat ristiriitaisessa tilanteessa, sillä asiakkaat kysyvät heiltä apua digitaalisten palveluiden käyttöön, vaikka he itse kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tällä hetkellä ammattilaiset ovat saaneet tukea digitaaliseen asiakastyöhön oman alan kollegoilta ja IT-tuesta, mutta harvoin omalta lähiesihenkilöltä.

 

Tietojärjestelmien tuki työlle

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastaajat olivat kokeneita asiakastietojärjestelmän käyttäjiä. Aloittelijaksi ei itseään määritellyt yksikään vastaajista. Alueella käytettiin loppuvuodesta 2024 useampia erillisiä tietojärjestelmiä, sillä lähes puolet vastaajista kirjautui päivittäin useampaan kuin yhteen asiakastietojärjestelmään kirjatakseen asiakastietoa. 

Kuntoutusalan ammattihenkilöt olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä asiakastietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät tukivat pääosin kirjaamistyötä ja ne koettiin lisäävän asiakas- ja potilasturvallisuutta, mutta järjestelmien käytettävyydeltä toivottiin kuntoutusalan erityispiirteiden huomioimista. Noin kolmasosa ammattilaisista koki, että käytettävillä tietojärjestelmillä oli haastavaa koostaa asiantuntijalausuntoja tai käyttää ICF-toimintakykyluokitusta. 

Kuntoutusalan ammattihenkilöt kokivat, että oleellinen tieto jäi hahmottumatta suuren tekstimäärän takia. Noin puolet vastaajista havaitsi olevansa kuormittuneita muuttuvista digitaalisista käyttöjärjestelmistä, puutteellisesti toimivista tietoteknisistä laitteista ja kiireestä johtuen. Lisäkuormitusta aiheutti epätietoisuus siitä, mistä saada tukea tietojärjestelmien käyttöön. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, kuka on heidän työpaikkansa tietojärjestelmän vastuukäyttäjä, perehdyttäjä tai tukihenkilö. Noin viidesosa vastaajista myös ilmoitti, että ei ollut koskaan osallistunut tietojärjestelmäkoulutukseen.

Yhteistyö ja tiedonkulku koettiin sujuvaksi, kun kollega omalta tai toiselta alalta toimi samassa työyksikössä ja käytti samaa asiakastietojärjestelmää. Ammattihenkilöt kokivat myös, että heidän kirjauksiaan hyödynnettiin asiakastyössä moniammatillisesti. Kuitenkin suurin osa vastaajista arvioi, että heidän kirjoittamaansa tietoa ei vertaisarvioida työyksiköissä tai hyödynnetä kehittämistyössä. Lisäksi enemmistö koki, että heitä ei ole osallistettu tai kuntoutuksen ammattialakohtaisia tarpeita ei ole huomioitu tietojärjestelmien kehittämisessä.
 

Lopuksi

Kuntoutusalan ammattihenkilöt suhtautuvat myönteisesti kuntoutusalan mahdollisuuksiin digitaalisten palveluiden tarjoajina, vaikka kuntoutusalan digikunnossa ja tietojärjestelmien käytettävyydessä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on parantamisen varaa. Ennen kuin kuntoutuksen digitaalisten palvelujen tarjontaa hyvinvointialueella lisätään, kuntoutusalan ammattihenkilöitä on tärkeää osallistaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta ja tukea niin tietojärjestelmien kuin digitaalisten palveluiden ja asiakastyössä hyödynnettävien digityövälineiden käytössä. Organisaation tuki on keskeistä digitalisaation onnistumisessa, ja ennen uuden teknologian käyttöönottoa tulisi sopia yhdessä toimintakäytännöistä, jotta teknologia palvelee palvelutuotannon prosessia parhaalla mahdollisella tavalla.

DigiKunto-tutkimushankkeen alustavat tulokset osoittavat, että kuntoutusalan digitalisaation edistäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, mutta organisaatiotasolla onnistunut integraatio edellyttää tukitoimia:

• Koulutukseen panostaminen: Järjestetään jatkuvaa koulutusta digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käytössä.
• Yhteistyön tukeminen: Edistetään tiedonkulkua eri järjestelmien välillä ja ammattilaisten kirjaaman tiedon hyödyntämistä tehokkaasti.
• Ammattilaisten osallistaminen: Otetaan ammattilaiset mukaan tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta järjestelmät tukevat paremmin kuntoutusta.
• Käyttötuen vahvistaminen: Nimetään tietojärjestelmien vastuukäyttäjät, perehdyttäjät ja tukihenkilöt ja tiedotetaan heistä.
• Työhyvinvoinnista huolehtiminen: Huolehditaan, että digitaaliset järjestelmät tukevat ammattilaisten työhyvinvointia eivätkä lisää kuormitusta.

Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että digitalisaatio palvelee kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!

Tulemme pyydettäessä mielellämme esittelemään tuloksia tutkimuksestamme!

Tutkimusryhmä:

• Mari Kansanen, Ttm, ft, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), mari.kansanen@pshyvinvointialue.fi
• Virpi Jylhä, FT, ft, tutkimuksen erityisasiantuntija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), virpi.jylha@pshyvinvointialue.fi
• Venla Karikumpu, TtM, sh, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), venla.karikumpu@pshyvinvointialue.fi
• Ulla-Mari Kinnunen, professori (Itä-Suomen yliopisto), tutkimusprofessori, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), ulla-mari.kinnunen@uef.fi ja ulla-mari.kinnunen@pshyvinvointialue.fi
• Tuulikki Vehko, FT, sh, Tutkimuspäällikkö, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tuulikki.vehko@thl.fi
• Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, (Savonia ammattikorkeakoulu), marja.aijo@savonia.fi

Lisätietoa:
1.    DigiKunto-tutkimushanke - Pohjois-Savo 
2.    THL (2025). Julkaisut sote-digitalisaatiosta - THL
3.    SLL (2025). https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/polte/
4.    Sote-sanastot, THL (2025) Sote-sanastot - Sanasto - Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto
5.    Karikumpu, V., Vehko, T., Kansanen, M., Kinnunen, U.-M., Äijö, M., & Jylhä, V. (2025). Kuntoutuksen ammattihenkilöiden huolet digitaalisessa asiakastyössä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(2), 171–187. https://doi.org/10.23996/fjhw.156693
 

Toinen aluevaltuustokausi käynnistyi – nyt on aika katsoa eteenpäin

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen aluevaltuustokausi on alkanut. Uusi aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 2. kesäkuuta, ja kokouksessa valittiin luottamushenkilöt keskeisiin toimielimiin: aluevaltuuston puheenjohtajistoon, aluehallitukseen, lautakuntiin ja jaostoihin. Nämä ovat tärkeitä valintoja koko alueemme kannalta – ja on ilo todeta, että kaikkiin toimielimiin saatiin hyviä ja osaavia päättäjiä. 

Uskon vahvasti, että yhteistyö valittujen luottamushenkilöiden välillä tulee olemaan rakentavaa ja että pystymme tekemään viisaita päätöksiä kaikkien pohjoissavolaisten hyväksi. 

Ensimmäinen kausi – rakenteet kuntoon 

Ensimmäinen valtuustokausi kului pitkälti rakenteiden luomiseen ja talouden sopeuttamiseen tiukkaan raamiin. Pohjois-Savon hyvinvointialue syntyi yhdistämällä 19 erilaista toimijaa, mikä tarkoitti suurta kirjoa arjen käytännöissä ja tietojärjestelmissä. Työtä on tehty paljon, ja hiljalleen yhteisiä toimintamalleja on saatu jalkautettua. 

Nyt katse toimintaan – mitä haluamme olla? 

Kun rakenteet alkavat olla kunnossa, on aika pohtia, millaista toimintaa haluamme hyvinvointialueellamme toteuttaa. Tässä pohdinnassa on hyvä palauttaa mieleen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita: 

• kattavat ja tasalaatuiset palvelut 

• terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 

• peruspalvelujen vahvistaminen 

• toimintojen integraatio 

• osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus 

Palvelut sinne, missä niitä tarvitaan 

On tärkeää tunnistaa, että palvelutarpeet vaihtelevat alueemme sisällä. Palveluiden on oltava saatavilla siellä, missä tarve on suurin. Alkaneella valtuustokaudella meidän on panostettava entistä vahvemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, eli HYTE-työhön. 

HYTE-työllä voidaan vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin myös kustannusten kasvuun. Tarvitsemme enemmän verenpainemittareita kuin defibrillaattoreita – ennaltaehkäisy on avain. Tekonivelleikkausten sijaan tarvitaan kahvakuulia, sillä vahva lihaksisto suojaa niveliä. Huoleni ei kohdistu ensisijaisesti lihavuuteen, vaan siihen, onko ihmisellä aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, eli lihaksia. 

Perustason palvelut kuntoon – myös sosiaalityö mukaan 

Nyt on aika toteuttaa ajatuksia perustason palveluiden vahvistamisesta. Tämä tarkoittaa paitsi terveyden- ja sairaanhoidon toimintaedellytysten parantamista, myös sosiaalityön merkityksen tunnistamista. Monet terveys- ja hyvinvointierot juontavat juurensa sosiaalisiin ongelmiin – ja niitä meillä Pohjois-Savossa riittää. Tarvitsemme sekä arjen toimintaa että tutkimustietoa toimien vaikuttavuudesta. 

Integraatio – aloittamista vaille valmis? 

Edelliseltä kaudelta jäi tunne, että toimintojen integraatio on meillä savolaisittain "aloittamista vaille valmis". Nyt on aika päästä eroon ajattelusta, jossa puhutaan "meidän toimialasta" tai "meidän rahoista". Meillä on yhteinen tavoite: kaikkien pohjoissavolaisten terveys ja hyvinvointi. 

Mielikuva syntyy kohtaamisista 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta on monin paikoin parempaa kuin sen maine. Me kaikki vaikutamme siihen, millainen mielikuva hyvinvointialueesta muodostuu – puheillamme, kirjoituksillamme ja viestinnällämme. 

Yksittäiselle palvelun käyttäjälle mielikuva syntyy siitä kohtaamisesta, jonka hän saa. Miten hänet kohdataan? Tuleeko hän kuulluksi? Mitä sanoja hän saa tuekseen? Hyvinvoiva, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on meidän kasvomme julkisuuteen. 

Yhteinen matka alkaa 

Myönteisellä mielikuvalla varmistamme, että nuoret näkevät SOTE- ja pelastusalat houkuttelevina uravaihtoehtoina. Uusia tekijöitä tarvitaan. 

Osallisuutta on vahvistettava, niin asukkaiden kuin henkilöstön kuulemista ja kuuntelemista. Haastan kaikki päättäjät ja koko henkilöstön mukaan tälle yhteiselle matkalle. Meidän yhteinen tavoitteemme on hyvinvoiva ja elinvoimainen Pohjois-Savo. 

Hannu Kokki 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja 

Asiakasraati tarkasteli vastaanottoprosessia – kuulluksi tuleminen ja jatkohoito keskiöön 

OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanotto Osmon yhteinen asiakasraati kokoontui 15.5.2025 keskustelemaan asiakkaan polusta terveysaseman vastaanottoprosessissa. Tapaamisessa käytiin läpi hoidon tarpeen arviointia, vastaanottotilannetta sekä jatkohoidon ohjaamista potilaan näkökulmasta. Keskustelu toteutettiin Learning Café -menetelmällä, jossa raatilaiset jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mitä onnistumisia ja hyviä käytäntöjä on olemassa ja miten niitä toivotaan vahvistettavan. Menetelmän kautta tunnistettiin myös kehityskohteet, jotta hoitoprosessi toimisi sujuvammin ja inhimillisemmin.

Enemmän yksilöllisyyttä, selkeyttä ja jatkuvuutta 

Asiakasraati toivoi vastaanottoprosessiin enemmän yksilöllistä kohtaamista, jossa heidän tilanteensa ja tunteensa otetaan vakavasti. Toistuvasti nousi esiin potilaan tarve tulla aidosti kuulluksi ja hänen kertomukseensa luottaminen erityisesti silloin kun oireet ovat epätavallisia tai vaikeasti selitettävissä.  

Selkeä viestintä oli yksi keskeisistä kehityskohteista: potilaat kaipaavat ymmärrettävää kieltä. Selkeiden ohjeiden ja jatkosuunnitelmien kertaaminen parantaa hoitoon sitoutumista ja vähentää epävarmuutta. Yhtenä esimerkkinä asiakasraadilla oli kokemusta jatkohoito-ohjeiden osalta siitä, että tiedot oli “piilotettu” OmaKannan syövereihin ilman ohjeistusta niiden löytymiseen.  Kun potilaalle kerrotaan selkeästi mitä tapahtuu seuraavaksi ja mistä jatkohoito-ohjeet löytyvät, hän voi osallistua omaan hoitoonsa aktiivisemmin.  

Jatkuvuus hoitoprosessissa oli asiakasraatilaisten mukaan merkittävä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijä. Hyvänä pidettiin tilanteita, joissa sai asioida tutun ammattilaisen kanssa. Tuttu hoitaja tai lääkäri tunsi potilaan taustan ja osasi arvioida tilanteen nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin.  

Vähemmän siiloutumista ja epävarmuutta 

Asiakasraati toivoi myös, että hoitojärjestelmässä olisi vähemmän siiloutunutta osaamista ja tiedonkulun katkoksia. Potilaat kaipaavat enemmän kokonaisvaltaista otetta – ei pelkästään yhden oireen tarkastelua kerrallaan, vaan kokonaisuuden huomioimista. Asiointia helpottaisi myös se, että potilailla olisi vähemmän epäselvyyttä palveluista ja yhteystiedoista: verkkosivujen selkeyttäminen ja selkokielinen tiedottaminen madaltaisivat kynnystä ottaa yhteyttä. Myös väsynyt tai kiireinen henkilökunta heijastui suoraan potilaskokemukseen. Kun potilas kokee olevansa vain yksi tapaus muiden joukossa, sitoutuminen hoitoon heikkenee. 

Konkreettisia kehitysehdotuksia 

Raadin keskusteluista nousi esiin monia konkreettisia ehdotuksia vastaanottoprosessin parantamiseen. Näitä olivat: 

• Koordinoiva hoitaja: yksi nimetty ammattilainen, joka huolehtii hoitoprosessin jatkuvuudesta ja seuraa, että sovitut asiat toteutuvat. 
• Jälkikäteinen yhteydenotto: hoitajan soitto potilaalle vastaanoton jälkeen, jos asiasisältö on ollut laaja tai herättänyt kysymyksiä. 
• Yhteisvastaanotot: monialaisten tarpeiden tilanteissa asiakkaan asioita voitaisiin käsitellä yhdessä useamman ammattilaisen kanssa. 
• Digihoitopolkujen kehittäminen: mahdollisuus viestiä hoitopaikan kanssa jälkikäteen nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun kysymyksiä herää myöhemmin. 
• Yhteystietojen selkeytys: yksi helposti löydettävä paikka, josta löytyy ohjeet, numerot ja vastuuhenkilöt. 
• Luottamus syntyy kohtaamisista: kun potilas kokee tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi, hän on myös motivoituneempi hoitamaan itseään ja sitoutumaan sovittuihin toimenpiteisiin. 

Nämä asiakasraadin tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä omatiimien että opetusvastaanotto Osmon vastaanottoprosessin kehittämiseen. Ne osoittavat, että jo kohtaamisen tärkeys ja hoidon jatkuvuus ovat keskeisiä asioita luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamiseen ja hoidon onnistumiseen. Tulokset kertovat myös siitä, että kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon yksiköissä vuoden 2026 loppuun mennessä käyttöön otettava OmaTiimi-malli tuo toivottua kehitystä vastaanottoprosessiin. Mallissa hoidon jatkuvuutta, potilaan yksilöllistä kohtaamista ja viestinnän selkeyttä edistetään mm. nimeämällä paljon palvelua tarvitseville ja pitkäaikaissairaille potilaille omat hoitoa koordinoivat oma-ammattilaiset. 

OmaTiimi- ja Opetusvastaanotto 2.0 -projektit ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli, sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.