Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Kotihoidossa ikääntyneen asiakkaan palveluita suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti

Edellisessä TET-päivässäni pääsin tutustumaan Suokadun kotihoidon toimintaan Kuopiossa, jossa seurasin tiimin sairaanhoitaja Iidan ja lähihoitaja Arjan työtä lähietäisyydeltä. Työn lomassa käydyt keskustelut ja asiakkaiden kohtaaminen opettivat minulle paljon kotihoitomme mukautumiskyvystä.

Suokadun kotihoidossa työskentelee yksi sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa. Asiakkaita heillä on tällä hetkellä 47. Suokadun kotihoito eroaa monista muista kotihoidon tiimeistä siinä, että sen asiakkaat asuvat Vanhustenkotiyhdistyksen esteettömissä vuokra-asunnoissa Suokadun toimintakeskuksen yhteydessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole palvelutalo, vaan kotihoito auttaa asiakkaitaan kuten muissakin tiimeissä. Mutta yhdistyksen asunnoissa voi asua myös ikäihmisiä, jotka eivät tarvitse vielä kotihoidon apua.

Toimintakeskus tarjoaakin helposti saavutettavia palveluita Vanhustenkotiyhdistyksen asunnoissa asuville ikäihmisille, mutta myös kauempaakin saapuville henkilöille. Tiloissa toimii muun muassa lounasravintola sekä Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkain-piste. Siellä on tarjolla myös paljon erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia niistä kiinnostuneille. Sairaanhoitaja Iida kertoikin, että osa heidänkin asiakkaistaan hyödyntää etenkin lounasravintolan palveluita.

Työntekijät tarvitsevat lisää osaamista asiakkaiden päihde- ja mielenterveyshaasteisiin

Tämä päivä osoitti minulle, kuinka monipuolista, haastavaa ja vastuullista sairaanhoitajan työ kotihoidon tiimissä on. Sairaanhoitajilla on kokonaisvastuu tiimin asiakkaiden hoidosta ja välillä he joutuvat käyttämään salapoliisitaitoja selvittäessään asiakkaiden asioita kuten mitä apuja uusi asiakas mahdollisesti tarvitsee tai onko hänellä edunvaltuutusta.

Iida laski myös, että omaisten ja tiimin työntekijöiden lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä yli 20 yhteistyötahon kanssa – puhelimessa tulee siis vietettyä väkisinkin paljon aikaa. Tämän lisäksi hänelle kuuluu luonnollisesti muun muassa lääkärin kierrolle osallistuminen, asiakkaiden laajemmat muistitutkimukset, rokotukset sekä muut pistoshoidot.

Sairaanhoitajan työ voikin joidenkin mielestä näyttää näkymättömältä, kun he joutuvat hoitamaan ja hallinnoimaan asiakkaiden asioita toimistotiloista käsin. Tämä on kuitenkin elinehto sille, että homma pyörii ja asiakas saa tarvitsemansa avun.

Minulle kerrottiin, että Suokadun kotihoidon asiakkaissa on muistisairaiden lisäksi paljon päihde- ja mielenterveyshaasteisia ikäihmisiä. Sekä Iida että Arja toivat esille, että vastaava asiakaskunta lisääntyy myös muissa ikääntyneiden palveluissa, mutta ikäihmisiin erikoistuneita lähihoitajia ei ole opinnoissaan koulutettu riittävästi kohtaamaan heitä. Tähän asiaan olisikin hyvä kiinnittää huomiota niin opintoja suunniteltaessa, mutta viimeistään myös työyhteisöissä, jotta jokaisella työntekijällä on riittävä osaaminen asiakkaiden hoitamiseksi.

Palveluidemme tulee joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan

TET-päivän asiakaskäynneillä pääsin todistamaan ikäihmisten perushoitoa kotihoidossa. Varmistelimme, että asiakas on ottanut lääkkeet ja toisen kanssa otimme yhdessä astmalääkkeen. Muistuttelimme myös lounaan syömisestä sekä siitä, että jos yöllä kivut yltyvät liian koviksi, niin apua ja kipulääkettä voi pyytää painamalla ranteessa olevan turvarannekkeen nappia. Kipujen kanssa ei tarvitse olla.

Lähihoitajalla voi olla Suokadun kotihoidossa jopa 16 käyntiä päivän aikana. Käyntien pituudet vaihtelevat ja käyntejä tehdään myös parityönä, koska osa asiakkaista on raskashoitoisempia. Päivät on tiukkaan suunniteltu, ja jos asiakkaan luona tulee suunnittelematon tilanne vastaan, voi se laittaa päivän aikataulut täysin uusiksi.

Keskustelimme myös siitä, että kuinka jokaisen asiakkaan kanssa suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarvitsemansa palvelut ja apuvälineet. Ei ole yhtä ja samaa muottia, joihin kaikkien tulee sopia. Esimerkiksi asiakkaan kanssa voidaan kokeilla lääkeautomaattia tai etähoivaa, mutta jos nämä teknologiset palvelut eivät toimi hänen kohdallaan, niin niistä luovutaan ja kokeillaan jotain muuta.

Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka palveluidemme pitää pystyä joustamaan, koska avun ja palveluiden tarve voi vaihdella hyvinkin paljon. Osalle sopii etähoivan palvelut, toinen saattaa tarvita kuusi käyntiä kahdelta hoitajalta päivässä ja kolmas pärjää yhdellä lyhyellä kotihoidon käynnillä päivässä.

Päivästä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta kaikki ei yhteen blogitekstiin mahdu. Kiitos vielä Iidalle ja Arjalle perehdyttämisestä kotihoidon työhön.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Pysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen avulla pyrimme löytämään keinoja, jotka helpottavat työntekijöiden arkea. Saatamme helposti unohtaa sen kaikista tärkeimmän eli asiakkaan kokemuksen siitä, vastaako palvelu aidosti hänen tarpeisiinsa. EU-rahoitteisessa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa kehitämme uudenlaista moniammatillista vanhemmuuden tuen toimintamallia vahvasti asiakasosallisuus huomioiden.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pohjois-Savossa olemme moniammatillisen tiimimme kesken hyödyntäneet kokemusosaajien näkökulmia heti kehittämistyön alkumetreiltä lähtien. Järjestimme kokemusosaajille myös Pulinapajan, jossa pysähdyimme tarkastelemaan sitä, millaista vanhemmuuden tukea tarvitaan ja miten vanhemmuuden tukemisessa voitaisiin hyödyntää kokemusosaamista. Kun asiakkaat tai asiakkuudessa joskus olleet saavat osallistua palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen, heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat paremmin huomioiduiksi.

Tiimimme tavoitteena on vahvistaa palautetietoista työotetta Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun palveluissa. Palautetietoinen työote on yksi keskeinen tapa huomioida asiakkaan kokemuksia sekä arvioida asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja vaikutuksia jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Palautetietoisuus on kuitenkin jotakin syvempää kuin pelkästään asiakaspalautteen keruu. Sen tulisi olla keskeinen osa päivittäistä työskentelyä ja palautteen aktiivista hyödyntämistä palvelujen parantamiseksi. Työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde ja vuorovaikutus vahvistuvat, kun asiakas huomaa, että hänen kokemuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita.

Aito kokeilukulttuuri on oikeastaan ainoa tapa löytää parhaita innovaatioita. Jos emme lähde avoimin mielin kokeilemaan, emme myöskään tiedä, mitkä uudet tavat toimivat parhaiten. Ajoittain kokeiluja tehdään myös erehdysten kautta, ja tämä vaatii armollisuutta itseään ja muita kohtaan. Toivon, että olisimme jatkossa avoimempia epäonnistumisille ja oppisimme näkemään ne mahdollisuuksina uudenlaiselle ajattelulle ja toiminnalle. Reflektoimalla kokemuksia tiimien, kokemusosaajien sekä asiakkaiden kanssa, voimme löytää ratkaisuja asioihin, jotka eivät välttämättä olisi tulleet esiin, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla.

Minulla on vahva usko siihen, että asiakkaiden kokemuksia aidosti kuulemalla ja avoimella kokeilujen kulttuurilla voimme saada kehitettyä aidosti vaikuttavia sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja. Näin osallisuusviikon kunniaksi haastankin kaikkia pohtimaan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu tällä hetkellä omassa työssä ja miten sitä voisi omalla toiminnalla vahvistaa.

Sanna Tchaplinski
Kehittäjä-sosiaalityöntekijä
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.2.2025. 
 

Yhteisellä kielellä, vuorovaikutustaidoilla ja tutkivalla otteella tehdään paras mahdollinen muutosmatka

Tutussa lasten lorussa sanotaan:

“Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”

Hiekkakakkua leipoessa loru auttaa “leipureita” rytmittämään kerrosten sekoittumiseen ja tiivistymiseen tarvittavat yhteiset taputukset. Ilman rytmiä ei synny tasainen tiivistyminen ja tiivistymättä kakku hajoaa. Tiivistyminen on yhteyttä ja rytmi on vuorovaikutusta – niitä ilman ei synny uutta.

Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanketyö tarjoaa näköalapaikan monitoimijaiseen ja -ammatilliseen sekä asiakasvuorovaikuttamiseen. Vuorovaikutus on erityisesti näin monella rajapinnalla erittäin keskeinen ja samalla hyvin haavoittuva osa yhteistyösuhteen rakentamisessa. Vuorovaikutustaitojen merkitys vain korostuu, mitä haavoittuvammassa tilanteessa olemme. Olevaa ja elettävää tarkastellessamme, uuden edessä ja muutoksen kynnyksellä me kaikki tavalla tai toisella olemme haavoittuvia. Tämä koskee niin jokaista asiakasperheen jäsentä ja perhekokonaisuutta kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia ja meitä hankkeessa työskenteleviä. Hanketyöntekijöinä pääsemme parhaimmillamme hyödyntämään osaamistamme vuorovaikutustaitojen ja vuorovaikutuksen edistäjinä. Voimme tarjota turvallisen tilan kuulla ja tulla kuulluiksi, vahvistaa oman äänen kuulumista ja muiden ymmärrystä sen kuulemisessa.

Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä, sekä yhteistä toimintaa ja tekoja. Minulle yhdessä toimiminen näyttäytyy keskeisimpänä ja tärkeimpänä – ja helpoimmin menetettävänä osana vuorovaikutuksen herkkää palapeliä. Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa olemme tämän palapelin äärellä – ja sitä kokoamassa luodessamme moniammatillista yhteistyötä. Itselleni tärkein haaste ja toimintaa ohjaava neuvo on tämän yhteistyön avauksissa Happoradion sanoitusta mukaillen:

“Puhua äänellä, jonka kuulet, sanoilla, jotka ymmärrät”.

Ilman yhteistä kieltä ja kuuluvaa ääntä ei saa itse omaa asiaansa välitettyä. Toisaalta on myös mahdoton ymmärtää muita, jollei etsi taajuutta kuulla toisen ääntä ja ymmärtää sanoja – tehdä tilaa dialogille. Dialogin ytimessä on kutsu liittyä ja muodostaa mahdollisuus yhteiselle tutkimiselle. Itse ymmärrän tämän siten, että oma toimijuutemme on yhteisen kielen sanakirjamme avain, kielioppi ja perusrakenne. Matkalla riittävän vanhemmuuden tukemiseen tarvitsemme moniäänisyyttä: tutkijan uteliaisuutta, käyttäytymistieteilijän vuorovaikutustyökaluja, perheterapeuttista osaamista, psykiatrista- ja päihdetyön näkökulmia sekä perhetyön työkaluja. Lisäksi tarvitaan lastensuojelun kontekstiin kytkeytyvää sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta. Kenelläkään ei ole hallintaa näihin yksin, mutta yhdessä meillä on tämä kaikki – ja sen myötä yhteinen sanasto, avaimet ja eväät muutosmatkalle.

”Auttamalla annamme vanhemmille mahdollisuuden riittävän hyvän vanhemmuuden toteutumiseen ja luomme dialogin, jossa on tilaa kasvaa muutokseen.”

Anne Lukkarinen
Kehittäjä-sairaanhoitaja
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 17.1.2025.
 

Monialainen yhteistyö suun terveyden edistämisessä – Opetusvastaanotto Osmo

Kuopion yliopistollisen sairaalan Suu- ja leukasairauksien (SLS) opetusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet monialaisia opetuskäytäntöjä 15 vuoden ajan. Näitä käytäntöjä on hyödynnetty perusterveydenhuollon opetusvastaanotto Osmon suunnittelussa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) –hankkeessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

Opetusvastaanotto Osmo ja SLS-opetusyksikkö tarjoavat monialaisen koulutuksen ympäristön, joka toimii OTSO-hankkeessa Opetusvastaanotto 2.0 -toimintamallin kehittämisen ja juurruttamisen alustana. Tämä ympäristö tulee olemaan pysyvä osa toimintamallia. 

– Tavoitteenamme on vahvistaa tulevien sote-ammattilaisten osaamista suun ja hampaiston terveyteen liittyvissä asioissa. Koulutamme yhteistyössä tulevia sote-ammattilaisia huomioimaan suun terveys osana asiakkaan tai potilaan kokonaisterveyttä. Käytännön opetustilanteissa neuvomme kysymään suun omahoidon tottumuksista ja itsearvioidusta suun hoidon tarpeesta sekä opetamme, kuinka tehdään suun lyhyt katselmus. Lisäksi opetamme, kuinka asiakas tai potilas ohjataan suun ja hampaiston terveyspalvelujen pariin ja kuinka suunterveyden ammattihenkilöitä konsultoidaan. Näin suunterveyttä edistävät työtavat tulevat osaksi tulevien ammattilaisten osaamista ja työelämätaitoja, kertoo asiantuntijahammaslääkäri Tiina Rantamo. 

Syksyllä 2025 alkavassa opetusvastaanoton suunterveyden pilotissa erityisenä kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabetesta sairastavat. He ohjautuvat toiminnan piiriin opetusvastaanoton potilasvirran ja matalankynnyksen toiminnan kautta. 

–  Muita ohjautumisen muotoja kehitetään yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen diabeteksen hoitoon perehtyneiden ammattilaisten kanssa, kertoo Opetusvastaanoton yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen.

–  Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö on tiiviisti mukana kehittämässä opetusvastaanotto Osmoa. Hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat tulevat osallistumaan monialaisille potilasvastaanotoille ja oppivat toimimaan osana hoitotiimiä, kuvailee Tiina Rantamo toiminnan käynnistymistä.

– Tällä avauksella lähennämme suunterveyden palveluja osaksi muita terveyspalveluja ja vahvistamme kokonaisvaltaista näkemystä terveydentilan arvioinnista ja hoidosta.

SLS-opetusyksiköllä on yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. 

– Uniapneapotilaiden hoitoon liittyvä yhteistyömme keuhkopoliklinikan kanssa on kansallisesti ainutlaatuista ja toimii kehittämistyön mallina myös hoidon jatkuvuuden näkökulmasta, kertoo erikoistuva hammaslääkäri Rosa Korhonen.

 – Toivomme, että samankaltainen perus- ja erityispalveluja integroiva toiminta laajenee monialaisen opetusvastaanotto Osmon myötä. 
 
​​​
Suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä opitaan monialaista yhteistyötä, kun hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat hoitavat potilasta yhdessä.
 

Lisätietoa:  
Tiina Rantamo, asiantuntijahammaslääkäri
Opetusvastaanotto 2.0 / OTSO-hanke
tiina.rantamo@pshyvinvointialue.fi
 
Suu- ja leukasairauksien opetusyksikön toiminnan kuvaus 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo
Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien palvelut

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 
 
 
 

Yhteistyön taika?

Olen työskennellyt elokuusta alkaen Pohjois-Savon tiimin perheterapeuttina Euroopan unionin osarahoittamassa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa. Pyrkimyksemme on vahvistaa ja uudistaa vanhemmuuden tukea lastensuojelun asiakasperheille. Omina tavoitteinani on tuoda lastensuojelun kontekstissa tapahtuvaan vanhemmuuden tukemiseen perheterapeuttista näkökulmaa ja olla mukana vahvistamassa toimijoiden osaamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan yhteistyötä monilla eri tasoilla, sekä organisaatioiden välillä että sisäisesti, niin konkreettisessa toteuttamisessa kuin kehittämisessäkin. On ilahduttavaa huomata, että yhteistyön parantaminen nähdään yhä tärkeämpänä. Kutsuttiinpa sitä monialaisuudeksi, moniammatillisuudeksi tai monitoimijuudeksi, lopulta kyse on pyrkimyksestä saavuttaa yhteinen tavoite. Tärkeää on ottaa asiakas mukaan yhteistyöhön, eikä vain tekemisen kohteeksi.

Helppoa yhteistyö ei ole, eikä se synny itsekseen. Tarvitaan halua sekä tahtoa tehdä ja kehittää yhdessä, avointa mieltä, keskustelua sekä toisten, etenkin asiakkaan, kuuntelemisen taitoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon käsitteet ja ilmaisut eroavat toisistaan, mikä tekee yhteisen kielen löytymisestä haastavaa. Kiire, resurssien niukkuus ja muut työelämän haasteet saavat meidät usein kaivautumaan poteroihimme, joista käsin pyrimme säilyttämään oman työn hallittavuuden.

Entäpä, jos työtä hahmottaisikin enemmän yhteisenä työnä? Voisiko se jopa lisätä hallinnan tunnetta ja vähentää kiirettä? Myös yhteistyöhön taitaa päteä ajatus siitä, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvään työskentelyyn ja lopputulokseen pääsyn todennäköisyys lisääntyy silloin, kun on yhdessä sovittu yhteisen työn tavoite, tarkoitus ja työnjako. Yhteisen työn suunnittelussa on tärkeää kunnioittaa jokaisen toimintatilaa ja keskittyä siihen, mitä itse voi tuoda yhteiseen työhön.

Onnistunut yhteistyö on toisia kunnioittavaa, vastavuoroista ja joustavaa. Onnistuneessa yhteistyössä roolit ja vastuut ovat selkeät sekä yhteinen tavoite tiedossa. Missä sitten piilee yhteistyön taika? Yhteistyöllä voidaan löytää parempia ja tehokkaampia ratkaisuja sekä uusia innovaatioita, joita ei yksin toimiessa olisi ollut mahdollista löytää. Voimme oppia toisiltamme ja siten kehittyä. Lisäksi tieto siitä, että asioita ei tarvitse tehdä tai kantaa yksin, tuo turvaa ja parantaa motivaatiota. Näen tärkeänä sen, että kaiken kiireen, kriisien ja uhkakuvien keskellä voimaa haetaan toisista, yhteisöstä ja yhteistyöstä.
 

Päivi Rasinmäki
Kehittäjä-perheterapeutti
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.11.2024. 
 

KEIKKA-hankkeessa edetään innovaatioalustan hankinnalla ja verkostoyhteistyöllä

Helmikuun hulinat

Helmikuussa KEIKKA-hanke käynnistyi vauhdikkaasti. Ensimmäiset viikot kuluivat tutustuessa toisiimme ja hankkeen suunnitelmiin, sekä laatiessa projektisuunnitelmaa ja viestinnän suunnitelmia. Vaikka Pohjois-Savossa on aiemminkin ollut innovaatioita kehittävää toimintaa, alueelta on puuttunut innovaatioiden systemaattinen keräys ja kaupallistaminen. Aalto-yliopiston Innovaatio-ekosysteemissä kaupallistamisen polut on kuvattu erittäin selkeästi, ja vastaavia selkeitä prosesseja kaivataan myös meidän alueellamme.

Sähköisen innovaatioalustan hankinta

Maaliskuussa sähköisen innovaatioalustan hankinta nousi keskiöön. Selvitystyöhön kuului muun muassa porttikäsittelyn aloittaminen, projektikortin täyttäminen ja tiivis yhteydenpito ICMT-hankepalveluiden kanssa. He ovat opastaneet meitä yksityiskohtaisesti ja kärsivällisesti hankinnan edistämisessä. Suurkiitos heille sujuvasta yhteistyöstä! 

Sopimusneuvottelut innovaatioalustasta ovat vielä kesken. Innovaatioalustan pilotoinnin hankinta on edennyt kuitenkin vauhdikkaasti ja tavoitteenamme on saada alusta käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kesäkuussa 2025.

Muita maaliskuun kuulumisia

Maaliskuussa osallistuimme Johnson & Johnsonin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyöpäivään. Tapahtuma oli erittäin antoisa, ja saimme tutustua uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja palveluihin sekä keskustella innovatiivisista hankinnoista.

Vaikka toimintamme on vielä alkuvaiheessa, hanke on herättänyt kiitettävästi kiinnostusta. Olemme pitäneet jo lukuisia yhteistyötapaamisia ja sopineet runsaasti lisää keskusteluja muiden hyvinvointialueiden ja innovaatiotoimijoiden kanssa. Usean eri organisaation kanssa tehty yhteistyö auttaa meitä hahmottamaan innovaatiotoiminnan nykytilaa, kehittymismahdollisuuksia ja vältettäviä sudenkuoppia.

Tulevaisuuden suunnitelmia

Olemme pohtineet Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnan brändäystä ja nimeä. Muutama hyvä idea onkin jo syntynyt, niistä lisää myöhemmin! Olemme myös hahmotelleet alustavaa innovaatioiden kaupallistamisen toimintamallia, josta yhdessä verkostojen kanssa tutkija-innovaattori kasvupolkua on hyvä lähteä rakentamaan eteenpäin. Olemme tutustuneet patentti- ja keksintösäädöksiin sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen nykyisiin keksintöohjeistuksiin. Myös innovaatiokilpailun alustavia suunnitelmia on jo tehty.
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

__

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
 

Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen

Olen Sonja Soininen ja toimin osana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta perustetulla opetusvastaanotto 2.0:lla yleislääketieteen ylilääkärin virassa (50 %). Toiset 50 % työskentelen Itä-Suomen yliopiston yleislääketieteen apulaisprofessorin tenure track-tehtävässä.

Opetusvastaanotolla tehtäväni keskittyvät perusterveydenhuollon toiminnan, tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen, ulkoisen tutkimusrahoituksen hankintaan sekä Opetusvastaanotto 2.0 -toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen yhdessä projektitiimimme kanssa. Tavoitteena on edistää ja kehittää perusterveydenhuollon ja hyvinvointialueen palvelutuotantoa tukevaa tutkimusta ja perusterveydenhuollon toimintamalleja, sekä vahvistaa yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yhteistyöalueen välillä. Olemmekin suunnittelemassa opetusvastaanoton yhteyteen perustettavaa uutta monialaista perusterveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimuskeskusta. Tämä Health Hub tulee toimimaan tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan alustana ja linkkinä erikoisalojen kliiniseen tutkimukseen, tutkimusryhmiin, Itä-Suomen yhteistyöalueen muihin perusterveydenhuollon yksiköihin, yrityksiin ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Taustaltani olen lääketieteen tohtori ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Olen tehnyt yli 10 vuotta kliinistä työtä perehtyen erityisesti diabeteksen hoitoon. Tutkimustyöstä innostuin jo lääketieteen opintojen aikana aloittaessani Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- tutkimuksessa vuodesta 2006. Mielestäni on tärkeää, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua erilaisten tutkimusten toteuttamiseen. Opetusvastaanotto Osmo mahdollistaa tutkimuksellisten opinnäytetöiden tekemisen ja tieteellisen ajattelutavan kehittymisen.

OTSO-hankkeessa olemme kehittäneet OmaTiimi-mallia, jossa potilaan hoidon tukena on omalääkäri, OmaTiimin lääkäri, omahoitaja sekä monialainen tiimi. Opetusvastaanotto Osmo, joka kouluttaa tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, on suunniteltu juurruttamaan tätä mallia. Toisaalta opetusvastaanotolla voidaan kehittää monialaista työskentelyä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyömalleja, jotka voidaan vuorostaan jalkauttaa palvelujärjestelmään.
Opetusvastaanotto on konseptina uusi, ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin. Toivon, että tästä kehityksestä ja yhteistyöstä tulevat hyötymään niin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä kuin kolmas sektori ja palveluita käyttävät Pohjois-Savon asukkaat.

Lue lisää:
Opetusvastaanotto - Pohjois-Savo 2.0 (pshyvinvointialue.fi)
OTSO-hanke (pshyvinvointialue.fi)

Yhteystiedot:
Sonja Soininen, yleislääketieteen ylilääkäri
sonja.soininen@pshyvinvointialue.fi

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta.