Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Vaihtuvia tilanteita auttajana ja pelastajana

Marraskuinen TET-päiväni alkoi Turvapalvelukeskuksen aamutoimilla, kun vaihdoin asua virkamiehestä auttajaksi. Päivän ensimmäinen yllätys oli heti oven avauksen jälkeen, kun löysin omia kuviani kiinnitetyn yksikön käytävän seinälle. Testasivat kuulemma huumoria, läpihän se meni. Huumorinkukka se on kaunein kukka!

Perehdyin Turvapalveluitten toimintaan ja kuulin, että siellä autetaan yli 2 000 asiakasta Kuopion ja Siilinjärven alueella, hälytyksiä tulee noin 200 kappaleen vuorokausitahdilla. Päivystäjän vierestä kurkin miten hälytykset keskukseen tulevat. Kaikenlaista tekniikkaa on hälytyspäivystäjien apuna: turvapuhelimia rannekkeineen, ovihälyttimiä, vuodehälyttimiä, sähkölukkoja, etähoivaa tabletin kautta, lääkkeiden jakoon robotteja, tietojärjestelmiä, sovelluksia. Turvapalvelukoordinaattori huolehtii tilauksia ja asennuksia, siinäkin tahti vaikutti varsin rivakalta: vuorokaudesta viikkoon kestää palvelupyynnöstä asennukseen.  

Korvanappiin tieto hälytyksestä

Sitten alkoikin tapahtumaan: sain Virve-korvanappiini hälytyksen ensimmäisestä turva-auttajakäynnistä.  Hyppäsin pelkääjän paikalle lähihoitajan kyytiin työharjoittelun syvään päätyyn. Neljässä paikassa käytiin Kuopion keskustan liepeillä, kodeissa ja palvelukodeissa. Seurasin sujuvasti sivusta, kun Juuso auttoi kaatunutta, auttoi pudonneen kaukosäätimen löytämisessä, rauhoitteli, mittaili, arvioi tilannetta, antoi ohjeita. 

 

Varsin vaihtelevaa, liikkuvaa, omaa nopeaa harkintakykyä vaativaa tuntui työ olevan kaiken kaikkiaan. Yksikössä hommat tuntuivat sujuvan, kaveria ei jätetä pulaan.  Ja mikä ihan parasta: turvapalveluitten toiminta laajentuu koko hyvinvointialueelle.

Hotellihuoneessa virtuaalipalo

Iltapäiväksi siirryin Pohjois-Savon pelastuslaitokselle jatkamaan TET-päivää. Asun vaihdon kautta riensin ensimmäiseksi sammuttamaan virtuaalisesti paloja hotellihuoneesta, varastosta ja keittiöstä. Digiloikka on otettu tässäkin asiassa. Opin, että VR-alkusammutuslaitteisto on Suomessa otettu ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana pelastuslaitoksena käyttöön Pohjois-Savossa. 

 

Seuraavaksi perehdyin palotarkastajan työnkuvaan. Pistivät minut tekemään omatoimisen omakotitalon palotarkastuksen. Mielen päällä käväisi, että mitenkähän oman autotallin tavarat onkaan paloturvallisesti sijoitettu ja olinkohan nuohousta muistanut huolehtia. Tämän tehtävärastin päätteeksi minulle ojennettiin yllätyksenä diplomi.

Ryömintää häkkiradalla

Seuraavalla rastilla otettiinkin miehestä mittaa. Sonnustauduin taas uuteen asuun ja selkääni laitettiin paineilmahengityslaitteet. Maskin kautta yritin hengitellä lekaa heilutellen ja häkkiradalla ryömien. Tuli todettua jo etukäteen tietämäni fakta, että ei riitä kuntoni muuta kuin laitteiden jälkihuoltoon. 

Sukellus- ja kemikaalipukujakin oli varastossa rivissä roikkumassa ja kuulin, miten niiden kanssa toimitaan ja harjoitellaan.  Ja ne rivit, varastot, laatikot, siis oikeastaan ihan kaikki tavarat ovat pelastuslaitoksella jämptisti järjestyksessä. Voi pojat, siinä on meillä kaikilla opittavaa! Palomuseossa hengittelin hetken vapautuneemmin ja ihailin siellä varsinkin pienoismallia kaupungin keskustasta.

Tilassa 11 näyttöruutua

Ensihoidon maailmaan minua johdateltiin tutustumalla erikoistilanteiden ERTI-ambulanssiin, ensihoitofillareihin ja alue-ensihoitajan toimintaan. Varustus oli silmiinpistävän monipuolinen, luonnollisesti erinomaisessa järjestyksessä ja erilaisia tilanteita ennakoiva. 

Pääsin mukaan seuraamaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden elvytysharjoitusta, joka alkoi minun maallikkopaineluelvytykselläni. Tätäkin harjoitusta johdettiin digitaalisesti padin kautta. 

Viimeisenä kohteena tämän päivän TET:ssä kävin Itä-Suomen tilannekeskuksessa kuulemassa mitä tapahtuu, kun tulee laajempia hälytyksiä ja miten tilannekuvaa pidetään yllä. Tilannekeskuspäivystäjä pisti minut vielä töihin tekemään vaaratiedotetta. Pää pyörällä laskin, että tilassa oli 11 näyttöruutua. Melkoista tilanteen hallintaa.

TET-päivän pimentyessä iltaan jäin miettimään tämän vilkkaan ja antoisan toimintapäiväni kokemuksia:

• Digitaalisuutta ja tekniikan kehitystä jokaisessa kohtaamassani työtehtävässä ja toimintaympäristössä. 
• Työntekijöiden jatkuvaa auttamis- ja kehittymishalua: harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi