Digitaaliset, liikkuvat ja kotiin tuotavat palvelut keskeisiä palvelujärjestelmän uudistamisessa
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuleva palvelujärjestelmä rakennetaan yhdessä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön, päätöksentekijöiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset luonnokset uudesta palvelujärjestelmästä julkaistiin 20. helmikuuta. Luonnoksissa painottuvat tulevaisuuden suuntana digitaaliset palvelut, kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut, sekä asukkaan vapaus valita asiointipisteensä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Nykyistä järjestelmää haastavat ongelmat henkilöstön saatavuudessa ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen nousu. Samalla hyvinvointialueen pitää kyetä vähentämään kustannuksia ja tasapainottamaan taloutta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on määrittänyt palvelujärjestelmäuudistuksen tavoitteeksi, että hyvinvointialueen pysyvät vuosittaiset kustannukset laskevat 30–50 miljoonalla. Hyvinvointialueen tilinpäätösennuste vuodelle 2023 on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio on 36 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli tarve uudistuksille on kova. Valtiovarainministeriö edellyttää hyvinvointialueita tasapainottamaan taloutensa vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi ministeriö on asettanut palvelujärjestelmäuudistuksen muun muassa tulevien rakennusinvestointien hyväksymisen ehdoksi.
−Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä muutoksia koko palvelujärjestelmäämme, painottaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. Tärkeintä on varmistaa, että tulevaisuudessakin pohjoissavolaiset saavat tarvitsemiaan sote-palveluja. Tämä onnistuu vain muutamalla tapaamme toimia. Tulevaisuuden palvelumuotoja ovat esimerkiksi nykyistä laajemmat digipalvelut, sekä liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut.
Nyt julkaistuissa uudistusluonnoksissa esitetään uusien palvelumuotojen lisäksi kolme erilaista mallia palvelupaikkaverkoston muodostamiseksi, eli ehdotuksia muun muassa siitä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköt sijaitsevat. Eri mallien säästövaikutukset vaihtelevat 25–45 miljoonan euron välillä, riippuen siitä, kuinka tiivis verkosto olisi.
Palvelujärjestelmän suunnittelussa tavoitteena saavutettavat, sujuvammat palvelut
Yksi yhteinen hyvinvointialue palveluiden järjestäjänä luo mahdollisuuksia. Asiakas voitulevaisuudessa asioida valintansa mukaan missä tahansa hyvinvointialueen palvelupaikassa esimerkiksi sen mukaan missä hän liikkuu tai käy töissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri yksiköiden ja ammattilaisten yhteistyön lisääminen nopeuttaa potilaiden hoitoa ja lyhentää jonoja.
Tavoitteena on, että palvelujen yhteensovittamisella vältytään esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa turhilta siirtelyiltä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen välillä. Tulevaisuudessa uusi kotiutusyksikkö avustaa kotiutumisessa, ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan. Kotihoito ja -kuntoutus turvaavat arkea, liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen palvelun asiakkaan kotiin. Asumispalveluiden muotoina ovat yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Digitaalisia palveluja on hyvinvointialueella tällä hetkellä käytössä varsin vähän, joten niiden kehittämisessä ja lisäämisessä on suuri potentiaali. Uudessa palvelujärjestelmässä tavoitteena onkin, että nykyistä isompi osa asiakaskontakteista toteutetaan digitaalisina.
−Digitaaliset palvelut ovat osalle pohjoissavolaisista tervetullut uudistus, jotka sujuvoittavat omien asioiden hoitamista. Kaikille ne eivät kuitenkaan sovi. Tulevaisuudessakin meillä on vastaanottojen palvelupaikkaverkko, jota täydentävät liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. Näin varmistamme pääsyn sote-palveluihin asiakkaan omien valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti, kuvailee strategiajohtaja Jussi Lampi.
Uudistuksen suunnittelussa on huomioitu myös saavutettavuus. Suunnitteilla oleva uusi palvelupaikkaverkko muodostuu laajoista sosiaali- ja terveyskeskuksista, joiden ympärillä toimii alueellinen sosiaali- ja terveysasemien ja hyvinvointi/sote-pisteiden verkosto. Vaihtoehdosta riippuen 87–91 prosenttia asukkaista asuisi tulevaisuudessa 15 minuutin ajomatkan päässä hyvinvointialueen palvelupaikasta. Tällä hetkellä 15 minuutin saavutettavuus on 92 prosentilla asukkaista.
Uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Uudet palvelumallit, kuten esimerkiksi liikkuva sairaala ja kotiutusyksikkö, tarjoavat kiinnostavia työmahdollisuuksia hyvinvointialueen ammattilaisille.
Julkaistut luonnokset ovat keskustelunavaus
Palvelujärjestelmän uudistuksessa on valmistelussa kolme kokonaisuutta:
1. vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus
2. osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus ja
3. perhe- ja vammaispalveluiden uudistus.
Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman valmistelu on alkanut STM:n sairaalaselvityksen pohjalta.
Nyt julkaistut uudistusluonnokset sisältävät kaksi ensimmäistä kokonaisuutta. Perhe- ja vammaispalveluiden osalta ehdotukset julkaistaan toukokuun alussa.
−Ensimmäiset luonnokset on tehty viranhaltijavalmisteluna. Ehdotukset lähtevät laajalle käsittelykierrokselle hyvinvointialueen eri lautakuntiin, jaostoihin ja vaikuttamistoimielimiin. Lisäksi Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot, kertoo aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari.
Maalis-huhtikuussa kerätään kyselyjen avulla asukkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä kommentteja ja ehdotuksia. Keväällä järjestetään myös alueellisia kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savoa.
Käsittelyn eri vaiheessa valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Päätöksenteon aika on kesäkuussa, jolloin aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.
Palvelujärjestelmän uudistuksesta kootusti pshyvinvointialue.fi -verkkosivuilla.
Materiaalipaketti palvelujärjestelmäuudistusksesta (pdf)
Lisätietoja:
-aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari, hannu.tsupari@pshyvinvointialue.fi, p. 040 512 8260
-hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi, p.044 717 4111
-strategiajohtaja Jussi Lampi, jussi.lampi@pshyvinvointialue.fi, p. 044 714 2631