Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

15.2.2024 Uutinen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos linjassa isompien hyvinvointialueiden kanssa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi tulee olemaan noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Summa vastaa noin neljää prosenttia hyvinvointialueen vuoden 2023 kokonaiskuluista. 

Kun summa jaetaan asukasmäärän mukaan, nähdään, että Pohjois-Savossa alijäämää on noin 254 euroa per pohjoissavolainen. Pohjois-Savon tilanne ei poikkea merkittävästi muista hyvinvointialueista ja vertautuu hyvin esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä per asukas oli 247 euroa tai Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä oli 258 euroa per asukas. 

Ensimmäisen toimintavuoden tuloksissa näkyy, että pitkään jatkunut yhteistyö myös tehostaa toimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun Soten alijäämä per asukas oli koko maan alhaisin, 140 euroa per asukas. Siun Sote on toiminut Pohjois-Karjalassa jo vuodesta 2017 alkaen. 

- Miinuksella menemme niin kuin kaikki muutkin. Kun verrataan lukuja asukasmäärän pohjalta, olemme ns. keskitasoa. Viime vuoden vuosikate, eli menojen ja tulojen erotus, on noin 30 miljoonaa euroa miinuksella. Tämä summa vastaa noin yhden viikon toimintamenoja hyvinvointialueella, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kuvaa.

- Mitään syytä paniikkiin ei ole. Luvut muuttuvat, kun muutamme hyvinvointialueen toimintaa. Kun tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanon lisäksi alamme uudistaa palvelujärjestelmäämme, on meillä hyvä mahdollisuus saavuttaa talouden tasapaino, Korhonen sanoo.

- Viime vuonna hyvinvointialueeseen yhdistyi osia 19 kunnan ja neljän kuntayhtymän aiemmista toiminnoista. Käynnistymisen aika on nyt takana, mutta hyvinvointialue on yhä alussa. Vuosi 2024 avaa mahdollisuudet toiminnan merkittävään kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä, sillä valtion myöntämä rahoitus ei mitenkään riitä entisillä malleilla jatkamiseen, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

Vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden toimintakulut olivat noin 1 468 miljoonaa euroa ja tulot noin 1 447 miljoonaa euroa. Tuloista suurimpia eriä olivat valtion rahoitus 1 175 miljoonaa euroa ja sekä toimintatuotot 267 miljoonaa euroa. Menoja kasvattivat vuonna 2023 varsinkin henkilöstökulut, mukaan lukien palkankorotukset ja vuokratyövoiman käyttö, sekä ostopalvelujen kustannusten nousu ja inflaatio.

Hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen kertoo, että toisen toimintavuoden nyt alkaessa talouden suunnittelu on saatu hyvälle mallille.

- Kun tarkastelee viime vuoden menoennusteita, näkee että alkuvuoden isojen muutosten jälkeen loppuvuotta kohti ennusteemme olivat hyvin tarkkoja, eikä heittoja enää tullut.

Hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulukuun lopussa vuoden 2024 talousarvion. Myös vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämän suuruudeksi on arvioitu tälle vuodelle 36 miljoonaa euroa.

Janhonen muistuttaa, että lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä aiempien vuosien alijäämät.

- Vuosien 2023 ja 2024 alijäämä pitää kattaa vuosina 2025 ja 2026, eli plussaa on tehtävä noin sata miljoonaa euroa.
 

Tietolaatikko: Hyvinvointialueen rahoitus

  • Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääasiassa valtiolta.
  • Jokainen alue saa rahoitusta tarveperusteisesti. Rahoitukseen vaikuttaa palvelutarve kuten asukasmäärä ja se, miten suuri osa väestöstä on vanhuksia ja miten paljon asukkaat sairastavat.
  • Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy sen perusteella, kuinka hyvinvointialue onnistuu oman alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat alueelliset riskitekijät. 
  • Vuodesta 2024 alkaen Pohjois-Savon hyvinvointialue saa myös yliopistosairaalalisää. Lisällä katetaan yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia.
  • Lainsäädännön puitteissa hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, kuinka ne käyttävät saamansa rahoituksen. 
  • Rahoitus tarkistetaan vuosittain.