Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Jokainen lenkki ryhmässä on tarpeellinen – Tiimityö korostuu leikkaussaleissa

TET-päivä alkoi kahdeksalta aamulla leikkausyksikön kokoushuoneessa. Aluksi sain kuulla, mitä pehmytosa- ja aistielinkirurgian yksiköissä tehdään ja tutustua paikalle päässeisiin työkavereihin. Vierailuni tärkein anti oli keskustelut henkilökunnan kanssa – niiden kautta eri työroolit ja arjen ilot sekä haasteet tulivat tutuiksi. Huolena oli riittävä koulutettu henkilökunta.

Aamukahvien jälkeen pääsin katsomaan, miten robotiikka on tuonut kirurgien työhön uutta sujuvuutta ja parempaa ergonomiaa. Innovatiivisuus oli läsnä kaikkialla – jokainen yksikkö pyrkii parantamaan toimintaa ja jakamaan osaamistaan. Tiimit olivat pohtineet ihan konkreettisiakin säästökohteita esimerkiksi tarvikehankintojen kautta.

Toinen toista auttaen

Tiimityö nousi vahvasti esille: ”Autetaan toinen toistamme” oli lause, joka tiivisti hyvin porukan asenteen. Leikkaussalissa jokainen työntekijä on olennainen lenkki ketjussa, joka tähtää laadukkaaseen hoitoon.

​​​​​​​Päivän aluksi osastonhoitaja Maijeli Rönkkö perehdytti yksiköiden toimintaan. Samalla oli mahdollisuus keskustella vapaamuotoisesti henkilökunnan kunnan kanssa.

Uusien työntekijöiden rekrytoinnit ovat tuoneet lisää resursseja tähän yksikköön. Keskustellessamme kävi ilmi, että sitoutuminen ja kouluttautuminen ovat olennaisia osia tässä vaativassa työssä. Yhteistyö verkostojen kautta nähtiin myös tärkeäksi – osaamista halutaan jakaa myös muille ja samalla oppia itsekin.

Saumatonta yhteistyötä potilaan parhaaksi

Leikkaussaleissa vallitsee yhdessä tekemisen kulttuuri, jossa jokaisen panos on merkityksellinen. Tämä vierailu vahvisti käsitystäni siitä, kuinka tärkeää on, että kaikki lenkit toimivat saumattomasti yhdessä, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.

​​​​​​​

Tämäkin TET-käynti teki tutummaksi toimintaympäristöämme ja loi yhteenkuuluvuuden tunnetta -kiitos kaikille päivään osallistuneille -erityiskiitos Ulla, Eveliina ja Janne työtehtäviinne perehdyttämisestä!
​​​​​​

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Digiohjelmasta todeksi - hanketyö tukee hyvinvointialueen digikehittämistä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Osana hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamista tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytön ja kansalaisten digitaalisen asioinnin lisääntymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoite edellyttää laadukkaiden, tietoturvallisten ja vuorovaikutusta tukevien digitaalisten työvälineiden käyttöönottoa sekä yhtenäisten etäasioinnin toimintamallien luomista. Hyvinvointialueen digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti hanketyövoimin. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen (RRP) digikokonaisuuden kautta halutaan edistää yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta alueella sekä turvata kansalaisille monipuolisia yhteydenottokanavia sosiaali- ja terveyspalveluihin.   

Kehittämistyö on yhteistyötä 

Me RRP-hankkeen digikehittäjät työskentelemme osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämispalveluiden digitiimiä. Tämä asemoituminen onkin ollut varsin toimiva ratkaisu, jolla yhteinen suunta pysyy kirkkaana, tekeminen on koordinoitua ja digikehittäminen hyvinvointialueen digiohjelman kokonaisuutta tukevaa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että meillä on tiivis työyhteisö, jonka tasavertaisina jäseninä saamme toimia. RRP-hankkeen digikehittämisen ammattilaisia ovat projektikoordinaattorit ja -suunnittelijat, jotka vastaavat omien työpakettiensa eli kehittämiskohteidensa sisällöistä. Itse tämän kokonaisuuden projektipäällikkönä näen oman roolini kehittämistyön mahdollistajana ja työpaketeista muodostuvan kokonaisuuden koordinoijana. Työni rikkaus on tiimi, johon kuuluu toistensa osaamista täydentäviä kehittämisen ammattilaisia. Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, eri kokoonpanoilla. Hyvinvointialueen sisäisen yhteistyön lisäksi mainittakoon myös yhteistoiminta-alueiden (YTA) välinen yhteistyö, jota tehdään niin eri työpakettien kuin koko Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeenkin tasolla.  
 

Digikehittämistä monella sektorilla 

Parhaillaan hankkeessa kehitystyön alla ovat muun muassa etävastaanottojen ja etäasioinnin käytön laajentaminen, ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen, digituen toimintamallin kehittäminen, chatbot/chat-palveluiden kehittäminen sekä hyvinvointialuetasoisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käytön laajentaminen. Myös Terveyskylän palveluiden käyttöä laajennetaan. Lisäksi kehittämiskohteina ovat Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto sekä Tarmoa-palvelun käyttöönotto osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia. Hankkeessa on myös aloitettu digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointityö, jota on toteutettu Terveyskylän ja Sähköisen perhekeskuksen palveluiden osalta.  

RRP-hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa tehtävä työ linkittyy kiinteästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen uuden digitaalisen asiointialustan käyttöönottoon. Yhteisenä tavoitteena on koota yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle alustalle, helposti löydettäviksi ja käytettäviksi sekä tukea asukkaita ja ammattilaisia käyttöönotossa ja palveluiden käytössä.  

Digiterveisin Sari Soininen-Keskitalo

Kirjoittaja Sari Soininen-Keskitalo työskentelee projektipäällikkönä Pohjois-Savon hyvinvointialueella
Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa. 

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan unioni (Next Generation EU).

Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Löydämmekö yhdessä paremman?

​​​​​

Aluevaltuusto ja aluehallitus. Kaksi lain vaatimaa ja neljä toimialakohtaista lautakuntaa. Kuusi jaostoa. Kolme pakollista vaikuttamistoimielintä.

Joka vuosi 160 virallista kokousta, ja tukkukuorma epävirallisia päälle. Tuhansia sivuja esityslistoja, sopimuksia, lukuja, taulukoita ja taustatietoja. 169 luottamushenkilöä. Kokoustiloja, koulutuksia, tietotekniikkaa, kahvia ja voileipiä, kilometrikorvauksia ja palkkioita. Lähes 1,9 miljoonaa euroa  päätöksentekojärjestelmän pyörittämiseen, paitsi että summasta puuttuu vielä kaikki valmistelijoiden, esittelijöiden ja sihteerien työ.

Noin 1,9 miljoonaa euroa merkitsee 0,13 prosenttia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuluvan vuoden menoista. Yksityisen ihmisen elämässä valtaisalta tuntuva summa on pienen pieni siivu 1,5 miljardia euroa hipovasta budjetista. Silti moni miettii, mitä demokratian hinnalla saa, ja käytetäänkö raha parhaalla mahdollisella tavalla.

Sitä hyvinvointialueen sisälläkin nyt mietitään. Päätöksenteon järjestelmä perustuu ydinosiltaan lakiin – esimerkiksi aluevaltuutettujen määrä tulee suoraan sieltä, mutta muita kuin lain edellyttämiä toimielimiä on mahdollista säätää paikallisesti.

*

Pohjois-Savossa historian ensimmäinen aluevaalikausi mennään kunnallista lautakuntarakennetta muistuttavalla mallilla. Sen ehdoton etu on laaja demokratia. Kun luottamushenkilöitä on paljon, ja lautakunnat eivät vain valmistele asioita vaan myös päättävät niistä, asukkaiden näkemyksellä on todellista painoarvoa.

Toisaalta jo parin ensimmäisen vuoden aikana on havaittu, että sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen yhteensovittaminen eli integraatio etenee liian hitaasti. Vanhoja siiloja on purettu, mutta tilalle on noussut uusia.

Pientä säätöä siis tarvitaan, vai tarvitaanko? Siltä varalta, että tarvittaisiin, aluehallitus käynnisti viime keväänä perusteelliset pohjatyöt yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Omaa järjestelmäämme on verrattu muiden hyvinvointialueiden ratkaisuihin. Luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita on kuultu ja erilaisia malleja kehitelty.

Valitaanko valiokuntamalli? Tai perustetaanko vain yksi lautakunta, joka ohjaa kaikkea palvelutuotantoa? Toistaiseksi kaikki on avoinna, ja eri vaihtoehtojen arviointi jatkuu. Mikäli valtuusto päätyy muutoksiin, ne kannattaa viedä hallintosääntöön ensi vuoden alkupuolella. Aluevaalit pidetään huhtikuussa, ja uudet päättäjät aloittavat työnsä kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2025.

*

Aluevaltuutetuille suunnatussa kyselyssä toimielinjärjestelmän kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi sujuva päätöksenteko. Lisäksi keskeisinä pidettiin sekä integraation edistämistä että demokraattisuutta ja poliittisen ohjauksen vahvistamista.

Luottamushenkilöt edustavat nimenomaan poliittista ohjausta. He päättävät hyvinvointialueen kehittämisen suunnasta ja strategisista valinnoista. Luottamushenkilöt eivät puutu yksittäisten asiakkaiden asioihin, mutta he ohjaavat resurssien käyttöä niin, että sillä on ainakin välillisesti vaikutusta alueen asukkaiden saamiin palveluihin.

Periaatteessa hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema antaa luottamushenkilöille paljon valtaa. Todellisuus tuntuu nyt toisenlaiselta. Kun koko rahoitus tulee valtiolta, eikä se riitä edes lain mukaisten palveluiden varmistamiseen, arvovalintoja tehdään ministeriöiden tiukassa ohjauksessa.

Juuri siksi toimielinjärjestelmämme on oltava sujuva, tehokas ja oikein mitoitettu. Nykyinen malli ei ole huono, mutta löydämmekö yhdessä paremman? Mikä olisi paras mahdollinen siihen tehtävään, joka hyvinvointialueella Pohjois-Savon asukkaiden palvelijana on?

Hyvinvointialuejohtajan blogi: alkuvuosi 2024 jätti jälkeensä monia avoimia kysymyksiä

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuolikkaan toiminnan ja talouden pääaiheiksi nousivat konsernihallinnon muutokset yhteistoimintamenettelyineen, synkkenevä talousennuste ja palvelujärjestelmäuudistuksen päätöksenteko. Välttämättömien uudistusten osalta on kuitenkin edetty hyvin. Näistä kaksi esimerkkiä ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistukset.  Hoidon ja palvelujen saatavuuden suhteen on ollut vaikeuksia, joista näkyvimpinä esimerkkeinä ovat olleet valvontaviranomaisten huomautukset leikkausjonoista ja lastensuojelun ongelmallisesta tilanteesta. Hallinnon kehittämisen tarpeista kertoo vakava häiriötilanne palvelukyytien laskutuksessa, jota ei ole saatu kuntoon. Tämä epäonnistuminen vaikuttaa suoraan tuhansien kansalaisten arkeen.

Aluevaltuusto päätti aluehallituksen esityksen mukaisesti palvelujärjestelmäuudistuksesta ja toimeenpano pääsee vauhtiin. Poliittinen päätöksentekokyky oli vahva, päätös historiallinen ja valmisteluprosessi kansalaisten kuulemiskierroksineen erittäin vaativa. Merkittävät linjaukset palveluverkkoon, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin, uusiin palvelumuotoihin ja investointeihin näyttävät suunnan 2030-luvun rakenteisiin.  Uudistustyö jatkuu perhe- ja vammaispalveluiden sekä erityispalveluiden osalta. Edelleen tärkein tavoite on saada rajallisista resursseista irti mahdollisimman suuri hyvinvointihyöty kansalaisille.

Hyvinvointialueen hallinnon muutosprosessi yhteistoimintaneuvotteluista päätöksenteon rakenteisiin on jatkunut tiiviinä. Edelleen tarvitaan syvemmälle menevää rakenteiden tarkastelua, jotta tukipalvelut saadaan yhtäältä vastaamaan palvelutuotannon tarpeita ja toisaalta tukemaan päätöksentekokykyä. Esihenkilötyön tukeminen, hallinnon keventäminen ja hallinnollisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu ovat hallinnon muutosten kärjessä. Tärkeimpien kansallisten kumppanuuksien yhteistyö on jatkunut erinomaisella tasolla. Yhteistoiminta-alueen sopimus on loppusuoralla, yliopistollisten alueiden verkosto tiivistyy edelleen

Tammi-kesäkuun taloudellinen tulos jäi 28,8 miljoonaa euroa miinukselle. Näkymä loppuvuoden osalta on selvästi synkempi. Toimialojen alkuvuoden arviot ovat lähelle 100 miljoonaa euroa miinuksella. Kehitys vastaa kansallista näkymää ja vuoden 2024 alijäämien ennustetaan toteutuvan jopa edellisvuotta suurempina koko maan tasolla. Vuosien 2024–2028 menopaineen ja rahoituksen välisen eron on ennustettu olevan 5,4 miljardia koko maassa. Menopaine ja palkkakulujen kasvupaine yhdessä ovat merkittävästi suurempia kuin riittämätön hyvinvointialueiden indeksin mukainen rahoituksen kasvu. Samanaikaisesti alueiden omavastuuta kasvatetaan, lisäleikkauksia valmistellaan, rahoitusmalli ohjaa rahoitusta kasvukeskuksiin ja alijäämät olisi katettava vuoden 2025 loppuun mennessä. Omilla sopeutustoimillakin on rajansa.

Toteutuman ja ennusteen välisen eron selittävät useat eri tekijät, joiden taloutta heikentävä vaikutus pidemmällä aikavälillä on huolestuttavaa. Palveluiden järjestämisen ja alimitoitetun rahoituksen epäsuhta tullee kasvamaan tiedossa olevilla rahoitusratkaisuilla. Jos alkuvuoden talouden osalta etsii jotain positiivista, niin nostaisin esille saamamme rahoituslain mukaisen kompensaation vuoden 2023 alijäämien kattamiseksi. Positiivista on myös oman toimintamme toimintakulujen ja henkilöstökulujen maltillinen kasvu. Tosin henkilöstökuluihin ovat vaikuttaneet henkilöstön saatavuusongelmat, joita on jouduttu paikkaamaan kalliimmalla vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käytöllä. Ostopalvelujen kasvuvauhti on kestämättömällä tasolla ja ongelma on yhteinen kaikilla hyvinvointialueilla. Suunnan muutokseen tarvitaan vähintään yhteistoiminta-alueen laajuisia toimenpiteitä.

Kansallisen tason muutoksista on syytä mainita hyvinvointialueen ohjauksen toisen vaiheen valmistelu ja toimeenpano eli ennakollisen talouden ohjauksen menettely. Valtion taholta on tarkoitus tiivistää niin sanottua ennakollista informaatio-ohjausta. Tarkoitus on toki hyvä: tavoitteena on välttyä varsin raskailta virallisilta arviointimenettelyiltä, jotka pitävät sisällään alueiden yhdistymisselvitykset. Alueilla itselläänkin on kuitenkin syytä olla selvillä, että milloin kyse on epävirallisesta ”pehmeän” vaikuttamisen keinoista, ja milloin virallisesta arviointimenettelystä. Tähän arvioon tarvitaan valtion ja alueiden kanssa jaettu realistinen tilannekuva.    

Valtion ohjauksen tulee edistää hyvinvointialueille asetettuja tavoitteita, kuten itsehallinnollisen aseman säilyttämistä ja vahvistamista. Alkuvuoden kansallisten keskustelujen teemana on ollut puuttuva kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon visio ja ylipäätään eduskunnan, ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteisen tahotilan määrittely. Mitä maan hallitus haluaa hyvinvointialueilta? Mitkä vaikutukset tasapainotusohjelmilla on ollut? Onko tulossa lisäsäästöjä? Miten lainsäädännön muutokset ja palvelureformi etenevät? Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. 

Heinäkuun helteet - hetki perheneuvojan saappaissa

Työskentelen projektipäällikkönä Pohjois-Savossa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) lapsiperheiden yleisen neuvonnan projektissa.  

Lapsiperheiden yleinen neuvonta on geneeristä matalan kynnyksen neuvontaa kaikille pohjoissavolaisille lapsiperheille. Toiminta on aloitettu kymmenen kunnan alueella 1.7.2023 ja 8.1.2024 se laajeni koko Pohjois-Savoon. Yleistä neuvontaa tarjotaan puhelimitse arkisin klo 9–15, numerossa 017 2734300, jalkautuen sovittuina ajankohtina muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työhön Pohjois-Savossa sijaitseville Perheentaloille ja jakamalla Instagramissa tietoa vuosikellon ja perhekeskuksen tehtävien mukaisesti erilaisista lapsiperheiden arkeen liittyvistä teemoista.

Minun tehtävänkuvaani ei yleensä kuulu asiakastyötä. Lapsiperheiden yleisen neuvonnan asiakastyössä työskentelee moniammatillinen tiimi. Yleinen neuvonta ei ole sosiaalipalvelua, eli se ei arvioi asiakkaan palvelun tarvetta, eikä myönnä palveluita. Toimintaa kehitetään yhdessä muiden lapsiperheiden toimijoiden kanssa ja tarkasti asiakaspalautteita kuunnellen.  

Minä olen ollut töissä heinäkuussa aiemminkin, mutta tänä kesänä pääsin ilokseni osallistumaan kehittämämme toiminnan tuottamiseen muutamaksi viikoksi. Ai että, se oli arvokasta! Oli aivan ihana saada itse kokea se, mistä kehitettävät aiheet nousevat. Mikä puheluissa motivoi palvelemaan paremmin ja paremmin, selvittämään perheille jaettavaa tietoa enemmän ja vielä vähän enemmän. Tai miksi asiakastyytyväisyyskyselyn kysymys voi olla joissakin puheluissa vaikea esittää, miksi kaikille soittajille kerrottavasta Omaperhe.fi -palvelusta voi olla joissakin tilanteissa mahdotonta kertoa. Useampaan kertaan sain itseni kiinni siitä, että olin jäänyt kertomaan soittajalle joistakin toiminnoista niin keskittyneesti, että asiakastyytyväisyyskysely unohtui suorittamatta. Tai puhelu päättyi niin nopeasti, että lause Omaperheestä jäi kesken. Sitä kun ollaan ihmisiä, näin voi käydä, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa. Toki huomasin myös sen, että paransin toimintaani koko ajan, olin luontevampi ja parempi palvelemaan toimintaan soittavien tarpeita.  

Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat toimintaa käyttävät kuntalaiset, rahoittaja, ohjausryhmä, hankepäällikkö, projektin tekijät ja kumppanit, sekä sidosryhmien edustajat. Minun tapani olla projektipäällikkö on olla laivan kapteeni, joka varmistaa, että miehistö onnistuu tehtävissään. Tehtäväni on nähdä kokonaisuus, merkitys tekemiselle ja tulosten vaikutukset. Minun tulee myös huolehtia, että tiimilläni on tilaa tehdä työtään ja että heidän vastuunsa ovat selkeät. Tämä, että pääsin tekemään kehittämäämme toimintaa, auttoi minua näkemään vielä selvemmin kokonaisuutta. Se elävöitti niitä keskusteluja, mitä olen tiimini asiantuntijoiden kanssa käynyt. Onnistumisia ja kipukohtia.  

Meidän tavoitteemme on kertoa perheille kaikesta siitä tuesta, mitä Pohjois-Savon perhekeskusverkostosta löytyy. Teemme sitä antaumuksella ja sydämestämme. Ja tähänkin kokemukseeni perustuen, onnistuneesti – palaute avun saamisen kokemuksesta huitelee koko ajan yli yhdeksässä, kiitos siitä osaavan tiimini.  
 

Yhteistyöterveisin,

Tiina Mikkonen-Reponen

Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoittaa EU:n elpymisväline (Next Generation EU). 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: lastenpsykiatrialla ennakointi ja yhteistyö ovat työn ytimessä

Heinäkuinen TET-päiväni oli tuttuun tapaan valtavan monipuolinen: lastenpsykiatrian akuuttiosaston vieraana pääsin laatimaan turvasuunnitelman vierailun ajalle, maistamaan tulista nallekarkkia sekä oppimaan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa tutkimusyksikössä, miten poliisin virka-apupyyntöön siellä vastataan.

​​​​​​​

Aamu starttasi lastenpsykiatrian akuuttiosaston aamupalaverilla, jossa käytiin läpi uuden asiakkaan tilannetta ja keskusteltiin mm. lapsen toimintakyvystä ja yhteydestä perheeseen.

Lastenpsykiatrian akuuttiosasto tarjoaa apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä alle 14-vuotiaiden lasten psykiatrisiin hätätilanteisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tähän YTA-alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.

Keskimääräinen osastojakson pituus on noin 10 päivää ja päivystyksellistä ja kiireellistä osastohoitoa varten potilaspaikkoja on kuusi. Apua tarvitsevien määrää ei ole etukäteen mahdollista tietää, mutta ketään ei käännytetä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välillä osasto on tupaten täynnä ja välillä päivän tai pari tyhjilläänkin. Silloin osaston työntekijät ovat muiden osastojen ja yksiköiden tukena. Lähellä toimiikin esimerkiksi sairaalakoulu, jonka loma-aikaan hiljaisiin tiloihin pääsin tutustumaan.

Ennakoiva työote kuuluu ja näkyy kaikessa toiminnassa

Jo ennen vierailua minulle kävi selväksi, mikä on yksi lasten psykiatrian akuuttiosaston tiimin vahvuuksista: huolellinen ennakointi ja valmistautuminen. Hyvissä ajoin etukäteen sain nimittäin osastonhoitaja Juha-Pekalta selkeät ohjeet miten saapua paikalle, päivän ohjelman ja tiedon siitä, keitä kaikkia Tet-päiväni aikana tapaan.
Pääsin myös kokeilemaan turvasuunnitelman laadintaa, joka auttaa lapsia ja nuoria määrittämään, miten he voivat itse lievittää hankalaa oloa. Toisaalta suunnitelma myös sanoittaa, millaisia tekoja lapsi toivoo aikuiselta, jotta olo helpottuu. Tämä kaikki auttaa ehkäisemään vaikeita ja ahdistavia tilanteita.

Psykiatrisen sairaanhoitajan Antin johdolla mietin, millaisia vaikeita tunteita tai ajatuksia itselläni on. Vakavien pohdintojen jälkeen nimesin myös keinoja, jotka minua auttavat hankalissa tilanteissa: metsälenkki perheen mäyräkoiran seurassa ja juttelu läheisten ystävien ja vaimoni kanssa. Keinoja ahdistuksen purkamiseen ja hallintaan on kuitenkin monenlaisia ja joskus ne voivat liittyä huomion viemiseen pois ahdistuksen tai pahan olon tunteesta. Tämä onnistuu vaikka jääpalaa kädessä pitämällä, Pop it-lelua napsuttelemalla tai silittämällä pehmolelua. Myös tulisen nallekarkin syönti vie ajatukset pois kaikesta muusta, tämän pääsin ihan itse kokemaan!

Hoitajan työ akuuttiosastolla on todella monipuolista, vaikka ulkopuoliselle se voi välillä näyttäytyä käytävillä ”seisoskeluna” tai pelkkänä Afrikan tähden pelaamisena. Tosiasiassa hoitajat havainnoivat lapsia ja ympäristöä jatkuvasti ja pyrkivät ennakoimaan hankalia tilanteita. Tärkeintä ahdistuneelle lapselle on, että turvallisia aikuisia on riittävästi saatavilla. Kun tietää, että mielen päällä olevista asioista voi aina jutella aikuisen kanssa, rauhoittaa se koko osaston ilmapiiriä ja purkaa myös kuilua potilaiden ja henkilökunnan välillä. Yhteisöllisyys ja turvallisen aikuisen läsnäolo ehkäisevät väkivaltatilanteita.

Rautainen osaaminen ja saumaton yhteistyö työssä onnistumisen elinehtoina

Yleisimmät tulosyyt lastenpsykiatrian akuuttiosastolle ovat itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus ja ahdistuneisuus. Neljän tyttären isänä haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarinat koskettivat minua syvästi. Oli helpottavaa kuulla, että meidän ammattilaisilla on monia keinoja, jotka auttavat heitä jaksamaan työssään. Hyvä yhteishenki näkyi heti ensi hetkestä lähtien vierailijallekin ja on myös rekrytointivaltti: näihin hommiin ei tarvitse ammattilaisia houkutella, vaan hakemuksia saapuu uuden paikan avautuessa yleensä mukavasti. Myös työnohjaus ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen ovat oman jaksamisen kannalta tärkeitä. Kun tietää mitä tekee ja miten lasta voi auttaa, on helpompi jaksaa raskasta työtä. Ja onneksi kenenkään ei täällä tarvitse pienten asiakkaiden suuria murheita yksin kantaa, sillä työtä tehdään tiiviisti moniammatillisessa tiimissä.

Yhteistyö eri ammattiryhmien ja viranomaisten välillä oli myös Tet-päiväni toisessa kohteessa tärkeä keskustelun aihe.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö palvelee koko YTA-aluettamme ja asiakkaat sinne ohjataan Poliisin virka-apupyynnöllä. Vastaavia yksiköitä on Suomessa yhteensä viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joihin epäillään kohdistuneen väkivallanteko. Toisinaan asiakas on menehtynyt väkivallan seurauksena, mutta siitä huolimatta ammattilaisemme auttavat selvittämään, mitä hänelle on tapahtunut.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Heini ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön osastonylilääkäri Marja näyttivät minulle käytännössä, miten asiakkaan saattaen vaihto yhdestä yksiköstä toiseen tapahtuu: kävimme yhdessä läpi aamulla laaditun turvasuunnitelmani. Vaikka meitä aikuisia asia vähän nauratti, osoitti tämä juttutuokio minulle jälleen kerran, miten täällä lapsen tai nuoren turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan joka käänteessä etusijalle.

Sain oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön toimintaan saman esittelyn, kuin kuka tahansa joukkueen uusi jäsen. Tämä tuntui mukavalta, sillä samaa tiimiähän tässä koko sakki ollaan, olipa työpiste hallinnossa tai asiakkaiden parissa. Pääsin välittömästi verryttelemään arviointikykyäni, kun kävimme läpi Poliisin virka-apupyyntöön vastaamista ja harjoittelin haastattelukuulemiseen liittyvän hypoteesin laatimista. Tutkimusyksikön tiimi myös simuloi oikeuspsykologisen haastattelukuulemisen, jonka avulla tutustuin lasten ja nuorten kanssa käytettävään haastattelutekniikkaan.

Puhun työssäni paljon palveluintegraation tärkeydestä. Tämän Tet-päivän aikana teemasta ei tarvinnut kenellekään saarnata, vaan sain itse nähdä, miltä monialainen yhteistyö parhaimmillaan näyttää käytännössä. Kun eri alojen osaajat ja viranomaiset istuvat lapsen asialla saman pöydän ääreen, on se aina sekä asiakkaan että ammattilaisen etu.

Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Palveluverkko luo perustan palvelujen uudistamiselle

Aluevaltuusto päätti 17.6. hyvinvointialueen palveluverkosta. Perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä. Valtuuston päätös luo osaltaan perustan sille, missä ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan Pohjois-Savon kunnissa jatkossa.

Palvelujen sisällön kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sote-asemilla voi nyt jatkua täydellä vauhdilla. Pidän tärkeänä päätökseen sisältyvää ehtoa siitä, että niillä alueilla, joissa palveluvalikoima muuttuu, on oltava tiedossa korvaavan palvelun sisältö ennen muutosta.

Päätöksestä äänestettiin, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Hyväksytty ratkaisu on kompromissi ja sitä voi luonnehtia maltilliseksi muutokseksi. Palvelut muuttuvat, mutta se tapahtuu vaiheittain ja ajan kanssa lähipalvelut pääosin säilyttäen. Päätös tarkoittaa toki myös sitä, että hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen mukaisista taloudellisista tavoitteista joudutaan tinkimään. Se voi tuoda lisää paineita talouden tasapainottamiseen. Toisaalta esimerkit niiltä hyvinvointialueilta, joissa julkiset sote-palvelut oli järjestetty ”keskitetysti” jo ennen sote-uudistusta, osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistus voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun niitä tehdään maltilla ja huolellisesti suunnitellen. 

Maanantaina tehtyä päätöstä edelsi laaja osallistava vaihe, jonka aikana kuultiin asukkaita ja henkilöstöä. Asukastilaisuuksia järjestettiin kattavasti eri puolilla maakuntaa. Sain olla itsekin mukana muutamassa niistä. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivat joka paikassa tavattoman suuria, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on aito huoli lähipalvelujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Kuulemistilaisuuksissa myös kunnat toivat esiin huolensa palvelujen vaikutuksesta niiden elinvoimaan. Tilaisuuksien anti heijastuu vahvasti valtuuston hyväksymässä päätöksessä.

Palveluverkkoa tarkastellaan jatkossa vuosittain. On selvää, että sitä mukaa kun palvelujen sisältöä kehitetään muun muassa digitaalisten palvelujen suuntaan, myös palveluverkko voi muuttua. Sen vuoksi on hyvä, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavia muutoksia.

Haluan kiittää viranhaltijoita asian erinomaisesta ja monipuolisesta valmistelusta. Valtuuston valittavana oli useita skenaarioita, jotka sisälsivät vaihtoehtoisia toteuttamistapoja toimenpiteineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vaikka perhe -ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palveluverkon uudistuksesta päättäminen jäi syksyyn, uskon, että se saadaan nivoutumaan hyvin nyt tehtyyn ratkaisuun.

Toivotan kaikille hyvää juhannusta ja kiireetöntä kesää!

Hannu Tsupari
aluvaltuuston puheenjohtaja