Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 24.7.2024 Uutinen

    Suojaudu helteen haitoilta ja varaudu äkillisiin terveysongelmiin

    Helteinen sää jatkuu lähes koko maassa. Ilmatieteen laitos on jo antanut osaan maata varoituksen lähipäivien tukalasta helteestä. Etenkin riskiryhmille helle voi aiheuttaa terveyshaittoja jo lyhyidenkin hellejaksojen aikana. Pohjois-Savon hyvinvointialue muistuttaa ihmisiä huolehtimaan niin omasta kuin läheistensä terveydestä ja varautumaan helteeseen sekä pienten terveysongelmien omahoitoon.

    Kuumuuden haitoille erityisen alttiita ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista ja toimintarajoitteista kärsivät sekä vauvat ja pienet lapset. Kuumuus sekä hikoilusta aiheutuva neste- ja suolavajaus voivat johtaa muun muassa lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen.  

    • Lämpöuupumuksen oireita ovat esimerkiksi voimakas jano, voimakas hikoilu tai viileä ja nihkeä iho, heikotus, päänsärky, huimaus, ärtyisyys, pahoinvointi ja elimistön lämpötilan nousu.
    • Lämpöhalvauksesta puhutaan, jos oireet muuttuvat henkeä uhkaaviksi. Siihen viittaavia oireita ovat esimerkiksi hengityksen vaikeutuminen, nopea ja heikko sydämen syke, poikkeava käytös tai sekavuus.
    • Lämpörasitus voi myös pahentaa pitkäaikaissairauden tai vakavan akuutin sairauden oireita.  

    Terveydenhuoltoon on hyvä olla yhteydessä, jos ilmenee voimakkaita lämpöön liittyviä oireita, perussairauden oireet selvästi pahenevat tai yleistila heikkenee. 

    Vinkkejä helteen haittojen ennaltaehkäisyyn:

    • Muista juoda vettä pitkin päivää ja muista myös syödä.
    • Pysy poissa auringonpaahteesta etenkin päivän kuumimpaan aikaan ja vältä voimakasta fyysistä rasitusta.
    • Vältä helteellä alkoholia, sillä se kuivattaa elimistöä.
    • Kiinnitä huomiota vaatetukseen ja auringolta suojautumiseen.
    • Viilennä kehoa uimalla, viileällä suihkulla, kosteilla vaatteilla tai kylmäkääreillä.
    • Pidä sisätilat mahdollisimman viileinä verhojen tai sälekaihtimien avulla.

    Helteisellä säällä riittävään nesteensaantiin tulee kiinnittää huomiota kaikenikäisillä. Aikuisella tavanomainen riittävä juodun nesteen määrä on 1–1,5 litraa vuorokaudessa, helteisellä säällä tarvittava lisämäärä on 0,5–1 litraa hikoilun mukaan.

    Nestetasapainon häiriöt erityisesti ikääntyneille lisäävät vakavien terveyshaittojen riskiä ja heillä yksinkertainen tapa nestetasapainon seuraamiseen on päivittäinen painonmittaus. Nopeasti 1–2 vuorokauden kuluessa tullut painonlasku kertoo kuivumistilasta ja riittämättömästä nesteensaannista.

    Kesän terveysongelmiin varautuminen

    Kesäajan aktiviteetit ja lämmin sää lisäävät riskiä erinäisille tapaturmille ja äkillisille sairauksille. Nyt viimeistään kannattaakin varautua pienten terveysongelmien omahoitoon.

    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kerännyt verkkosivulleen tietoa kesäterveyteen liittyen.
    • Äkillisten terveysongelmien itsehoito-ohjeita on koottu Päivystystalon verkkosivuille. Päivystystalon verkkosivuilta löytyy myös Päivystyshelppi-sovellus, joka tukee ja neuvoo hoitoon hakeutumisessa vaivan mukaisesti.

    Tarvittaessa Päivystysapunumero 116117 auttaa äkillisissä terveysongelmissa.

    Hätänumeroon 112 tulee olla yhteydessä henkeä uhkaavissa hätätilanteissa.

    Kotiin ja mökille on syytä hankkia etukäteen muun muassa

    • haavatarvikkeita
    • allergialääkkeitä
    • kuume- ja kipulääkkeitä
    • kortisonivoidetta auringonpolttamiin sekä hyttysenpistoihin
    • punkkipihdit.

    Erityisesti erilaisissa kesätapahtumissa ja juhannuksena alkoholin käyttö on hyvä pitää kohtuullisena. Vahva päihtymystila lisää vakavia tapaturmia, altistaa erinäisten perussairauksien pahenemisille, nestevajaukselle sekä itsenäisenä myös vakavalle myrkytystilalle.

  2. 18.7.2024 Uutinen

    Siilinjärven kotihoito ottaa käyttöön varautumissuunnitelman

    Siilinjärven kotihoidossa otetaan käyttöön varautumissuunnitelma
    18.7.-1.9.2024 väliselle ajalle.

    Varautumissuunnitelman käyttöönotto johtuu hankalasta henkilöstötilanteesta. Varautumissuunnitelman takia käyntejä ei tulla perumaan ja kaikki kotihoidon asiakkaat hoidetaan.

    Varautumissuunnitelman käyttöönottaminen tarkoittaa, että

    • kotihoidon asiakkaiden kotikäynnit saatetaan toteuttaa lyhennettyinä käynteinä tai ne voidaan korvata joko etähoivakäynnillä tai puhelinsoitolla.
      • Jos soiton tai etähoivakäynnin aikana ammattilaiselle tulee huoli asiakkaan pärjäämisestä tai terveydentilasta, käynti vaihdetaan kotikäynniksi.
    • käynneillä toteutetaan vain välttämättömimmät toimenpiteet, kuten huolehditaan asiakkaan lääkehoidosta, ravitsemuksesta sekä hygieniaan liittyvistä asioista.
    • jos käyntiajat alittuvat pidemmällä aikavälillä, niin laskutusta tarkastetaan heinä-elokuun ajalta käytetyn ajan mukaiseksi.

     

  3. 12.7.2024 Uutinen

    Kotiutustoiminnan pilotointi on käynnistynyt Kuopiossa kesäkuussa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto teki päätöksen palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan maanantaina 17.6. Kotiin vietävien palveluiden uudistuskokonaisuuteen kuuluu yhtenä osa-alueena kotiutustoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto. Kesäkuussa alkaneen kotiutustoiminnan pilotoinnin tavoitteena on kehittää kotiutusyksikön toimintamallia sekä kotihoidon kotiutustoimintaa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

    Pilotti käynnistyy asteittain ja se kestää vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen toiminta vakinaistuu osaksi ikääntyneiden palveluita. Kohderyhmänä ovat toiminnan alkuvaiheessa KYS:n päivystyksestä ja päivystysosastolta kotiutuvat kuopiolaiset potilaat. Ohjautuminen tuetun kotiutumisen jaksolle tapahtuu ammattilaisten kautta.

    Tuetun kotiutumisen palvelu

    Pilotoinnissa tarjotaan tuetun kotiutumisen palvelua, joka on tarkoitettu sairaalasta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi sekä kuntoutumisen tukemiseksi kotiympäristössä.

    Tuettu kotiutuminen on

    • lyhytaikaista, pilotissa korkeintaan 2 viikkoa.
    • tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole säännöllistä kotihoidon palvelua eivätkä he selviydy kotiutumisesta läheisten tuella.

    Tuetun kotiutumisen käynnit toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaisesti sovitusti, joko kotikäynteinä tai puhelinsoitoilla. Toiminta on maksullista – yhden käynnin hinta on 13,40 € ja asiakkaalta laskutetaan enintään kaksi käyntiä vuorokaudessa. Tuetun kotiutumisen palvelua on saatavilla aamusta iltaan.

    Käynneillä kotihoidon ammattilaiset varmistavat asiakkaan kuntoutumisen ja jatkohoidon kotiympäristössä. Asiakasta voidaan tukea esimerkiksi turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa sekä hoidollisissa toimenpiteissä, kuten kertakatetroinnissa. Palvelu voi sisältää myös asiakkaan voinnin seurantaa, apuvälineiden tarpeen arviointia ja käytön ohjausta sekä kuntouttavien harjoitteiden ohjaamista. Käynneillä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuuksia sekä palveluiden tarvetta, joiden selvittämiseksi asiakkaalle voidaan tarvittaessa pyytää asiakasohjauksesta palvelutarpeen arviointia.

  4. 29.6.2024 Uutinen

    Hyvinvointialue etsii ikääntyneitä henkilöitä syksyllä starttaavaan asiakasraatiin

    Ikääntyneiden palveluissa käynnistyy syyskuussa asiakasraatitoiminta, johon etsitään nyt sopivia henkilöitä mukaan. Asiakasraadin jäsenet pääsevät vaikuttamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotiin annettavien palveluiden, asumispalveluiden ja omaishoidon kehittämiseen.

    Haku asiakasraatiin on auki 17.6.–9.8.2024 välisenä aikana. Asiakasraatiin etsitään koko Pohjois-Savon alueelta 

    • ikääntyneitä
    • ikääntyneiden palveluiden piirissä olevia asiakkaita ja 
    • asiakkaiden läheisiä, kuten omaishoitajia.  

    Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati kokoontuu yhteensä kuusi kertaa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Tapaamiset järjestetään Kuopiossa. Osallistujille maksetaan kehittäjäasiakkaan palkkio ja matkakorvaus julkisen kulkuneuvon mukaisesti. 
     
    Yhteiset tapaamiset pidetään 

    • vuonna 2024 syys- ja marraskuussa
    • vuonna 2025 helmi-, huhti-, syys- ja lokakuussa 

    Asiakasraatitoiminnasta kiinnostuneet voivat lähettää vapaamuotoisen hakemuksen sähköpostitse tai ilmoittautua puhelimitse. Hakemuksessa tulee olla hakijan nimi ja yhteystiedot sekä lyhyet perustelut, miksi on kiinnostunut ikääntyneiden palveluiden asiakasraatitoiminnasta ja millainen kosketuspinta hakijalla on ikääntyneiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Hakijalta ei edellytetä erikoisosaamista tai aiempaa kokemusta asiakasraatitoiminnasta.    
     
    Asiakasraadin osallistujat valitaan hakemuksen ja haastattelun perusteella. Haastattelut pidetään 18.–22.8.2024 välisenä aikana puhelimitse. Valinnat tehdään 23.8.2024. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti. 
     
    Lisätietoja asiakasraatitoiminnasta ja hakemukset:
    asiakasraadin puheenjohtaja, projektipäällikkö Sami Tuominiemi, sami.tuominiemi@pshyvinvointialue.fi, puh. 044 461 0959, yhteydenotot 17.–30.6. ja 29.7.–9.8.

  5. 28.6.2024 Uutinen

    Osa hyvinvointialueen asiakkaista on unohtanut ottaneensa KYSin sähköiset potilaskirjeet käyttöön

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakkailta on tullut palautetta, että he eivät ole saaneet heille lähetettyjä Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaskirjeitä kuten ajanvarausilmoituksia.

    Kun hyvinvointialue tutki asiaa, kävi ilmi, että asiakkaat olivat ottaneet sähköiset Suomi.fi-viestit käyttöön paperipostin sijaan ja ajanvarauskirjeet olivat menneet Suomi.fi-viesteihin.

    Asiakas voi saada KYSin lähettämän potilaskirjeen sähköisesti Suomi.fi-viestinä, jos hän on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Sähköisiä kirjeitä KYSistä voi saada myös OmaPosti-palveluun.

    Jos asiakkaalla on käytössä sekä Suomi.fi-viestit että OmaPosti, lähetetään KYSin sähköiset potilaskirjeet Suomi.fi-viestit -palveluun. Ilmoitus saapuneesta kirjeestä tulee henkilön Suomi.fi-palveluun ilmoittamaan sähköpostiin ja Suomi.fi-mobiilisovellukseen.

    Jos asiakkaalla ei ole käytössä kumpaakaan Suomi.fi-viestejä eikä OmaPostia, niin KYSin potilaskirjeet toimitetaan paperikirjeinä postitse.

    Muista tarkistaa sähköiset viestit

    Hyvinvointialue toivoo, että asiakkaat tarkistavat aika ajoin Suomi.fi-viestinsä, OmaPostinsa ja sähköpostinsa varsinkin, jos he odottavat KYSin ajanvaraustietoa.

    - Pyrimme ensisijaisesti aina lähettämään KYSin potilaskirjeet sähköisesti. Sähköiset potilaskirjeet ovat asiakkaalle kätevä palvelu. Esimerkiksi näin loma-aikaan ei tarvitse jäädä kotiin odottamaan paperipostia, vaan voi seurata sähköpostista, tuleeko sinne viesti saapuneesta sähköisestä viestistä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes kuvaa. 

    Suomi.fi-viestit on luotettava ja tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 31.7.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset syksyllä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 kolmas etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 31.7.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus, liity tästä tapaamiseen

    2. Keskiviikko 7.8.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tästä tapaamiseen

    3. Keskiviikko 14.8.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus, liity tästä tapaamiseen

    4. Maanantai 19.8.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 26.8.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Vuoden 2024 neljäs etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 30.10.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus

    2. Keskiviikko 6.11.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito

    3. Viikko 46, päivä tarkentuu.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus

    4. Maanantai 18.11.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 25.11.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?


    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  2. 9.8.2024 Tapahtuma

    Kiinnostaako sinua sijaisvanhemmuus?

    Ryhmämuotoinen perhehoitajien ennakkovalmennus alkaa syyskuussa Varkaudessa.

    Haemme valmennukseen perheitä hyvinvointialueen eteläiseltä alueelta, Joroisista, Leppävirralta ja Varkaudesta, jotka voivat tarjota lapselle kodin, jossa hänen on turvallista kehittyä ja kasvaa. Perheet antavat lapselle mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen ja läheisiin ihmissuhteisiin.

    Perheen elämäntilanteen tulee olla sellainen, että he voivat sitoutua sijaisvanhemmuuteen. Perheeltä edellytämme valmiutta toimia yhteistyössä lapsen biologisten vanhempien ja läheisten sekä lapsen asioissa mukana olevien viranomaisten kanssa.

    Järjestämme perhehoitajan ennakkovalmennuksen ryhmämuotoisena valmennuksena. Haastattelemme valmennukseen halukkaat perheet ennen valmennuksen alkamista.
    Valmennuksessa käydään läpi perhehoitajan tehtävät ja valmiudet, lastensuojelulaki sekä annetaan tietoa sijoitettujen lasten erityistarpeista.

    Jokaisella sijoitetulla lapsella on oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Sijoituksen ja hoidon tavoitteet, sekä kesto määritellään suunnitelmassa, jonka laativat yhdessä lapsen vanhemmat, sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijä. Perhehoito voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista.

    Perhehoitajia tuemme alkuohjauksella, täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja vertaisryhmätoiminnalla sekä sosiaalityöntekijän tuella.

    Tule mukaan ja ilmoittaudu 9.8.2024 mennessä perhehoidontuki@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​ Voit myös kysyä lisätietoa sähköpostitse.

    Seuraavat perhehoitajien ennakkovalmennusryhmät alkavat vuoden 2025 alkupuolella.

  3. 22.8.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  4. 24.8.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut Ylä-Savossa

    Perhevalmennusmessut on tarkoitettu kaikille lasta odottaville ja vauvaperheille
    La 24.8.2024 kello 10-13
    Kampus Terveys (ent. Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, Iisalmi

    Maksuttomilla messuilla esittelypisteitä raskauteen, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyen.  

    Messuilla esittelijöinä monipuolisesti eri toimijoita ja yhdistyksiä

    Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistyksen pediatrinen uniohjaajan luento:
    Vauvan uni ja vanhemman mielenhyvinvointi vauvaperheessä  klo 11 ja 12

    Kampuksen kanttiini avoinna messujen ajan

  5. 24.8.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Voit osallistua tapahtumiin asuinpaikkakunnastasi riippumatta oman aikataulusi mukaisesti. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 Iisalmi, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Tiistai 24.9. ja 12.11. kello 16.15 - 17.45. Ensikotiyhdistyksen luento kello 17.30-18.15.
    • Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  6. 10.9.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 2024

    SOTE-aamukahvit jatkuvat syksyllä seuraavasti:
    Ti 10.9 klo 9–10 – aiheena järjestöyhteistyön ohje
    Ti 8.10. klo 9–10 – aiheena Pohjois-Savon järjestökysely
    Ti 12.11. klo 9–10 – aiheena lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    Ti 10.12. klo 9–10 – aiheena avustukset vuonna 2025

    Merkkaathan päivät ja aiheet kalenteriisi jo nyt, niin muistat tulla mukaan. Tiedotamme näistä vielä lisää myöhemmin.

    Yhteistyössä mukana
    Pohjois-Savon hyvinvointialue / HYTE
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry / Järjestöjen sote-muutostuki
    Tukipilari
    Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt
    Ylä-Savon Vakka -Yhdistystalo
     

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 18.7.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: lastenpsykiatrialla ennakointi ja yhteistyö ovat työn ytimessä

    Heinäkuinen TET-päiväni oli tuttuun tapaan valtavan monipuolinen: lastenpsykiatrian akuuttiosaston vieraana pääsin laatimaan turvasuunnitelman vierailun ajalle, maistamaan tulista nallekarkkia sekä oppimaan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa tutkimusyksikössä, miten poliisin virka-apupyyntöön siellä vastataan.


    ​​​​​​​

    Aamu starttasi lastenpsykiatrian akuuttiosaston aamupalaverilla, jossa käytiin läpi uuden asiakkaan tilannetta ja keskusteltiin mm. lapsen toimintakyvystä ja yhteydestä perheeseen.

    Lastenpsykiatrian akuuttiosasto tarjoaa apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä alle 14-vuotiaiden lasten psykiatrisiin hätätilanteisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tähän YTA-alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.

    Keskimääräinen osastojakson pituus on noin 10 päivää ja päivystyksellistä ja kiireellistä osastohoitoa varten potilaspaikkoja on kuusi. Apua tarvitsevien määrää ei ole etukäteen mahdollista tietää, mutta ketään ei käännytetä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välillä osasto on tupaten täynnä ja välillä päivän tai pari tyhjilläänkin. Silloin osaston työntekijät ovat muiden osastojen ja yksiköiden tukena. Lähellä toimiikin esimerkiksi sairaalakoulu, jonka loma-aikaan hiljaisiin tiloihin pääsin tutustumaan.

    Ennakoiva työote kuuluu ja näkyy kaikessa toiminnassa

    Jo ennen vierailua minulle kävi selväksi, mikä on yksi lasten psykiatrian akuuttiosaston tiimin vahvuuksista: huolellinen ennakointi ja valmistautuminen. Hyvissä ajoin etukäteen sain nimittäin osastonhoitaja Juha-Pekalta selkeät ohjeet miten saapua paikalle, päivän ohjelman ja tiedon siitä, keitä kaikkia Tet-päiväni aikana tapaan.
    Pääsin myös kokeilemaan turvasuunnitelman laadintaa, joka auttaa lapsia ja nuoria määrittämään, miten he voivat itse lievittää hankalaa oloa. Toisaalta suunnitelma myös sanoittaa, millaisia tekoja lapsi toivoo aikuiselta, jotta olo helpottuu. Tämä kaikki auttaa ehkäisemään vaikeita ja ahdistavia tilanteita.

    Psykiatrisen sairaanhoitajan Antin johdolla mietin, millaisia vaikeita tunteita tai ajatuksia itselläni on. Vakavien pohdintojen jälkeen nimesin myös keinoja, jotka minua auttavat hankalissa tilanteissa: metsälenkki perheen mäyräkoiran seurassa ja juttelu läheisten ystävien ja vaimoni kanssa. Keinoja ahdistuksen purkamiseen ja hallintaan on kuitenkin monenlaisia ja joskus ne voivat liittyä huomion viemiseen pois ahdistuksen tai pahan olon tunteesta. Tämä onnistuu vaikka jääpalaa kädessä pitämällä, Pop it-lelua napsuttelemalla tai silittämällä pehmolelua. Myös tulisen nallekarkin syönti vie ajatukset pois kaikesta muusta, tämän pääsin ihan itse kokemaan!

    Hoitajan työ akuuttiosastolla on todella monipuolista, vaikka ulkopuoliselle se voi välillä näyttäytyä käytävillä ”seisoskeluna” tai pelkkänä Afrikan tähden pelaamisena. Tosiasiassa hoitajat havainnoivat lapsia ja ympäristöä jatkuvasti ja pyrkivät ennakoimaan hankalia tilanteita. Tärkeintä ahdistuneelle lapselle on, että turvallisia aikuisia on riittävästi saatavilla. Kun tietää, että mielen päällä olevista asioista voi aina jutella aikuisen kanssa, rauhoittaa se koko osaston ilmapiiriä ja purkaa myös kuilua potilaiden ja henkilökunnan välillä. Yhteisöllisyys ja turvallisen aikuisen läsnäolo ehkäisevät väkivaltatilanteita.

    Rautainen osaaminen ja saumaton yhteistyö työssä onnistumisen elinehtoina

    Yleisimmät tulosyyt lastenpsykiatrian akuuttiosastolle ovat itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus ja ahdistuneisuus. Neljän tyttären isänä haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarinat koskettivat minua syvästi. Oli helpottavaa kuulla, että meidän ammattilaisilla on monia keinoja, jotka auttavat heitä jaksamaan työssään. Hyvä yhteishenki näkyi heti ensi hetkestä lähtien vierailijallekin ja on myös rekrytointivaltti: näihin hommiin ei tarvitse ammattilaisia houkutella, vaan hakemuksia saapuu uuden paikan avautuessa yleensä mukavasti. Myös työnohjaus ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen ovat oman jaksamisen kannalta tärkeitä. Kun tietää mitä tekee ja miten lasta voi auttaa, on helpompi jaksaa raskasta työtä. Ja onneksi kenenkään ei täällä tarvitse pienten asiakkaiden suuria murheita yksin kantaa, sillä työtä tehdään tiiviisti moniammatillisessa tiimissä.

    Yhteistyö eri ammattiryhmien ja viranomaisten välillä oli myös Tet-päiväni toisessa kohteessa tärkeä keskustelun aihe.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö palvelee koko YTA-aluettamme ja asiakkaat sinne ohjataan Poliisin virka-apupyynnöllä. Vastaavia yksiköitä on Suomessa yhteensä viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joihin epäillään kohdistuneen väkivallanteko. Toisinaan asiakas on menehtynyt väkivallan seurauksena, mutta siitä huolimatta ammattilaisemme auttavat selvittämään, mitä hänelle on tapahtunut.

    Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Heini ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön osastonylilääkäri Marja näyttivät minulle käytännössä, miten asiakkaan saattaen vaihto yhdestä yksiköstä toiseen tapahtuu: kävimme yhdessä läpi aamulla laaditun turvasuunnitelmani. Vaikka meitä aikuisia asia vähän nauratti, osoitti tämä juttutuokio minulle jälleen kerran, miten täällä lapsen tai nuoren turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan joka käänteessä etusijalle.

    Sain oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön toimintaan saman esittelyn, kuin kuka tahansa joukkueen uusi jäsen. Tämä tuntui mukavalta, sillä samaa tiimiähän tässä koko sakki ollaan, olipa työpiste hallinnossa tai asiakkaiden parissa. Pääsin välittömästi verryttelemään arviointikykyäni, kun kävimme läpi Poliisin virka-apupyyntöön vastaamista ja harjoittelin haastattelukuulemiseen liittyvän hypoteesin laatimista. Tutkimusyksikön tiimi myös simuloi oikeuspsykologisen haastattelukuulemisen, jonka avulla tutustuin lasten ja nuorten kanssa käytettävään haastattelutekniikkaan.

    Puhun työssäni paljon palveluintegraation tärkeydestä. Tämän Tet-päivän aikana teemasta ei tarvinnut kenellekään saarnata, vaan sain itse nähdä, miltä monialainen yhteistyö parhaimmillaan näyttää käytännössä. Kun eri alojen osaajat ja viranomaiset istuvat lapsen asialla saman pöydän ääreen, on se aina sekä asiakkaan että ammattilaisen etu.

  2. Aluevaltuutetut istumassa kokouksessa auditoriossa.
    19.6.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Palveluverkko luo perustan palvelujen uudistamiselle

    Aluevaltuusto päätti 17.6. hyvinvointialueen palveluverkosta. Perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä. Valtuuston päätös luo osaltaan perustan sille, missä ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan Pohjois-Savon kunnissa jatkossa.

    Palvelujen sisällön kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sote-asemilla voi nyt jatkua täydellä vauhdilla. Pidän tärkeänä päätökseen sisältyvää ehtoa siitä, että niillä alueilla, joissa palveluvalikoima muuttuu, on oltava tiedossa korvaavan palvelun sisältö ennen muutosta.

    Päätöksestä äänestettiin, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Hyväksytty ratkaisu on kompromissi ja sitä voi luonnehtia maltilliseksi muutokseksi. Palvelut muuttuvat, mutta se tapahtuu vaiheittain ja ajan kanssa lähipalvelut pääosin säilyttäen. Päätös tarkoittaa toki myös sitä, että hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen mukaisista taloudellisista tavoitteista joudutaan tinkimään. Se voi tuoda lisää paineita talouden tasapainottamiseen. Toisaalta esimerkit niiltä hyvinvointialueilta, joissa julkiset sote-palvelut oli järjestetty ”keskitetysti” jo ennen sote-uudistusta, osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistus voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun niitä tehdään maltilla ja huolellisesti suunnitellen. 

    Maanantaina tehtyä päätöstä edelsi laaja osallistava vaihe, jonka aikana kuultiin asukkaita ja henkilöstöä. Asukastilaisuuksia järjestettiin kattavasti eri puolilla maakuntaa. Sain olla itsekin mukana muutamassa niistä. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivat joka paikassa tavattoman suuria, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on aito huoli lähipalvelujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Kuulemistilaisuuksissa myös kunnat toivat esiin huolensa palvelujen vaikutuksesta niiden elinvoimaan. Tilaisuuksien anti heijastuu vahvasti valtuuston hyväksymässä päätöksessä.

    Palveluverkkoa tarkastellaan jatkossa vuosittain. On selvää, että sitä mukaa kun palvelujen sisältöä kehitetään muun muassa digitaalisten palvelujen suuntaan, myös palveluverkko voi muuttua. Sen vuoksi on hyvä, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavia muutoksia.

    Haluan kiittää viranhaltijoita asian erinomaisesta ja monipuolisesta valmistelusta. Valtuuston valittavana oli useita skenaarioita, jotka sisälsivät vaihtoehtoisia toteuttamistapoja toimenpiteineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vaikka perhe -ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palveluverkon uudistuksesta päättäminen jäi syksyyn, uskon, että se saadaan nivoutumaan hyvin nyt tehtyyn ratkaisuun.

    Toivotan kaikille hyvää juhannusta ja kiireetöntä kesää!

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja
     

  3. 18.6.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen satsaukset oikeisiin asioihin



    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti maanantaina 17. kesäkuuta palvelujärjestelmänsä uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Puolentoista vuoden siirtymävaihe on ohi, ja on aika astua eteenpäin.

    Valtuuston ratkaisut vaikuttavat näkyvimmin perusterveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen esitys on, että nykyisten terveysasemien verkosto säilyisi toistaiseksi lähes ennallaan.

    Palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja säädettäisiin niin, että työvoiman riittävyydestä ja hoidon jatkuvuudesta voidaan huolehtia aiempaa paremmin koko maakunnassa.

    Kasvokkain tapahtuvan hoidon rinnalle kehitetään nopeasti etäpalveluita. Vaikka moni niitä vastustaa, todellisuudessa digitaaliset palvelut auttavat eniten sellaisia, jotka eivät voi tai halua niitä itse käyttää. Mitä useampi hoitaa asioitaan omatoimisesti verkossa, sitä enemmän ammattilaisten aikaa ja käsiä riittää henkilökohtaista apua tarvitsevien tueksi.

    Vuodeosastojen määrään on tulossa vastaanottoja suurempi muutos. Sänkyjen vähentäminen ei merkitse sairaiden hoidosta luopumista, vaan mallia, jonka mukaan sairaalassa viivytään vain se aika kuin on hoidon kannalta välttämätöntä. Tämän jälkeen toipuminen ja paraneminen jatkuvat kotona.

    Muutos edellyttää kotisairaalatoiminnan ja kuntoutuksen nopeaa vahvistamista. Myös elämän loppuvaiheen hoito on kyettävä järjestämään kaikille turvallisesti ja kivuttomasti joko kotona, sairaalassa tai kodin lähellä sijaitsevassa hoivakodissa.

    Vaikka aluehallituksen esitystä on haastettu, tahto palvelujen turvaamiseen yhdistää kaikkia poliittisia ryhmiä. Toimintojen rankka keskittäminen olisi myös nykyisen hallitusohjelman vastaista. Sehän ”kiinnittää erityistä huomiota perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuteen”.

    Niukkuus tarkoittaa valintoja

    Kun puhumme peruspalveluista, puhumme sekä inhimillisyydestä että rahasta. Helposti ja oikeaan aikaan löytyvä, todellisia tarpeita vastaava apu on ainoa keino välttää sosiaalisten tai terveyteen liittyvien ongelmien kasautumista.

    Jos mielen tai ruumiin vaiva äityy pahaksi, se ei yleensä selviä puhumalla. Silloin tarvitaan raskaita toimenpiteitä ja pitkiä hoitojaksoja. Niukkuuden aikana ne pitäisi säästää tilanteisiin, joihin ei ole muuta apua, ja joita ei voi ennalta ehkäistä.

    Niukkuus yhdistää kaikkia Suomen hyvinvointialueita. Kustannusten nousun taittaminen oli, ja sen pitää edelleen olla, yksi uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tavoitetta ei koskaan saavuteta, ellei toiminta muutu.

    Aluevaltuuston päätettäväksi esitetyt muutokset voivat onnistuessaan keventää Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannuksia lähes 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on suhteessa oikean kokoinen siivu palveluiden uudistamisen kokonaistavoitteesta, joka asettuu noin 50 miljoonan euron tasolle.

    Jäljelle jäävästä 30 miljoonan euron ohjelmasta päätetään ensi syksynä. Suurin osa siitä kohdistuu erikoissairaanhoitoon, mutta myös perhe- ja vammaispalvelut on kyettävä jatkossa järjestämään selvästi nykyistä tehokkaammin.

    Vaikka summat kuulostavat suurilta, ne eivät ole mahdottomia. Olennaista on, että uskallamme keskittyä oikeisiin asioihin, panostaa tärkeiden prosessien kehittämiseen ja luopua rohkeasti kaikesta, mistä ei ole todellista hyötyä.

    Jos jokin tuntuu mahdottomalta, se on taistelu aikaa vastaan. Hyvinvointialueille asetettu velvoite kattaa talouden alijäämät kolmen vuoden sisällä vaikutti järkevältä vuonna 2021, kun rahoituslaki säädettiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.

    Uudessa tilanteessa alijäämien kattamisesta on tullut köysi, joka uhkaa kuristaa kuoliaaksi kaikki sote-uudistuksen hyvät tavoitteet.

    On selvää, että ellei alijäämien kattamiselle anneta lisää aikaa, Suomen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi voivat nujertua muutamassa vuodessa. Toivottavasti se ei ole kenenkään tavoite.

    Niukkuus tarkoittaa valintoja. Jokainen meistä tarvitsee hyvinvointialueen palveluita, mutta toiset tarvitsevat niitä enemmän kuin toiset. Vahvojen vastuulla on huolehtia, että välttämättömän avun ja turvan järjestämisessä kuullaan myös heiveröisimpien ääntä.

    Jos saisin itse valita, panostaisin erityisen paljon voimavaroja lapsiperheiden ja ikäihmisten auttamiseen. Tulevaisuus on tämän päivän lasten ja nuorten varassa. Mitä terveempinä he saavat kasvaa, ja mitä paremmin perheet voivat, sitä valoisampi on Suomen huomen.

    Nykyisen vaurauden ovat kuitenkin rakentaneet ne, jotka tänään ikääntyvät, haurastuvat ja tarvitsevat apua. He ovat pitäneet meistä huolta.

    Meidän velvollisuutemme ja kunniatehtävämme on huolehtia heistä niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä omien voimiensa heikkenemistä.

    Riitta Raatikainen, aluehallituksen puheenjohtaja

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 16.6.2024.

  4. 29.5.2024 Blogi

    Miltä tuntuu lähteä ihan nollista −ja onnistua?


     

    Oletteko ikinä miettineet, miltä tuntuu lähteä mukaan projektiin, josta ei tiedä etukäteen yhtään mitään? 

    En minäkään, ennen kuin lähdin mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisen projektiin osana koulutehtävääni. Opiskelen kolmatta vuotta Savonia- ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja päätin lähteä hetkeksi mukaan seuraamaan tätä tulevaa uudistusta. Itse en ollut tähän aiheeseen tutustunut sen tarkemmin ennen projektiani, ja kaikki siihen liittyvä oli minulle tuntematonta.

    Aiheena palvelujärjestelmän uudistaminen on monimutkainen ja jakaa paljon mielipiteitä. Itselläni aikaa vei eniten se, että pääsin kärryille mitä uudistetaan ja miksi. Alkuun olin luovuttamisen partaalla ja mietin, miksi lähdin mukaan tähän. Tuntui kuin aihe olisi ollut yksi iso sekasorto, josta ymmärsit yhden asian sieltä ja toisen täältä. Hetken epätoivon jälkeen päätin kuitenkin jatkaa projektissa ja monen tunnin lukemisen jälkeen vihdoin aloin hahmottamaan aihetta edes jollain tavalla. 

    Edelleen on kuitenkin monta kysymysmerkkiä, joihin meistä kukaan ei osaa vielä vastata. Onhan kokonaisuus laaja ja paljon käytännön kysymyksiä ratkeaa vasta, kun kesäkuisen aluevaltuuston päätöksen jälkeen lähdetään toimenpanemaan uudistusta käytännössä. Miten tämä kaikki toimii käytännössä tai kuinka kauan menee, että kaikki suunnitteilla olevat palvelut saadaan toimimaan? Toimeenpanon onkin arvoitu kestävän 3–4 vuotta.

    Palvelujärjestelmän uudistamista varten on kerätty palautetta kevään aikana Pohjois-Savon asukkailta kyselyllä. Pääsin tarkastelemaan kyselyyn tulleita vastauksia etenkin digipalveluihin liittyen. Digipalvelut jakoivat runsaasti mielipiteitä laidasta laitaan. Osa kaipasi laajempia ja sujuvampia digitaalisia palveluita. Kehittämiseen liittyen toivottiin huomioitavan erityisesti ikäihmiset ja annetavan riittäviä ja selkeitä ohjeistuksia. Toimivat tietoyhteydet tuovat omat haasteensa tähän, ja niitä olisikin hyvä kokeilla etukäteen. Palveluiden tulisi olla käyttäjälähtöisiä ja yksinkertaisia sekä niissä tulisi huomioida mitä voi ja kannattaa tarjota diginä. Tietoturva on myös tärkeää!

    Uudistaminen on pitkä prosessi ja laaja kokonaisuus. Koska aihe jakaa paljon eri mielipiteitä, on vaikeaa saada kaikkia miellyttävää lopputulosta. Meidän tehtävänämme on omalta osaltamme osallistua uudistamiseen ja luottaa ammattilaisiin, jotka tekevät kaikkensa saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.

    Jos kuvailisin minun projektiani kahdella sanalla, ne olisivat: epätoivo ja onnistuminen. Hyppäämällä suoraan syvään päätyyn omalle epämukavuusalueelle oppii, ja se kehittää parhaiten. Tuntematon aihe oli alkuun epämiellyttävä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, että kaikki tämä perehtyminen kannatti. Olenhan itse myös tulevaisuudessa näiden palveluiden käyttäjä, ja myös sosiaalialan ammattilainen!

    Linda Piironen
    sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

    Tutustu palvelujärjestelmän uudistukseen.
     

  5. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  6. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  7. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja