Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 12.4.2024 Uutinen

    Blogi: KYSin lastenneurologian yksikössä moniammatillista osaamista ja perheen tukea

    Maaliskuinen TET-aamupäiväni kului Kysin lastenneurologian yksikössä, jossa tehdään tärkeää moniammatillista työtä lasten neurologisten kehityshäiriöiden tiimoilla ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. Lastenneurologian ylilääkäri Jarkko Kirjavainen ja muu henkilöstö ottivat minut vastaan innostuneina ja käyntiini hyvin valmistautuneina. Paikalla oli yli kaksikymmentä lastenneurologian työntekijää.



    Heti alussa puheterapeutti Paula Mielo kävi hyväntuulisesti ja selkeästi läpi, miten päivä etenee, ja ihan kuvien avulla, että varmasti ymmärrän. Niin kuulemma on tapana tehdä lapsille, joille tänne tulo voi olla hyvin jännittävä hetki. Minulle kerrottiin, että minun ei tarvitse kaikkea muistaa, vaan täällä aikuiset kertovat mitä tapahtuu. Taisihan se tosiaan helpottaa vähän omaakin jännitystäni.

    Minulle esiteltiin erityistyöntekijöiden toimintaa, ja aika vaikuttavalta se tuntuikin. Lastenneurologian yksikkö vastaa yliopistosairaalatasoista hoitoa vaativien lastenneurologisten sairauksien hoidosta koko Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tämä perhekeskeinen yksikkö vastaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella erityisesti kehitys- ja kuntoutusseurannasta niiden lasten osalta, joilla on laaja-alaisia kehityksellisiä haasteita, kuten CP- tai kehitysvamma.

    Sain kuulla, että yksikkö toimii KYS:n epilepsiakeskuksen osana, ja sen erikoisosaamista on vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito. Yksikössä tehdään myös kliinistä lääketutkimusta epilepsian ja migreenin osalta sekä tutkijalähtöisiä tutkimuksia ja laajaa erikoisalayhteistyötä, myös lääkärien perusopetusta.

    Ymmärsin kuunnellessani, että tässäkin yksikössä on paljon erikoisosaamista ja henkilökunnassa oli hyvin erilaisia työnkuvia. Minulle kerrottiin, että työtä tehdään laajalla alueella ja monissa verkostoissa, ja täällä olisi hyvät valmiudet kehittämistyölle.

    Työssä tarvitaan osaamisen lisäksi tunteiden huomioimista

    Kierrellessäni aamupäivän aikana yksikön poliklinikalla ja vastaanotoissa, ja tavatessa myös perheitä, vaikutuin yhä enemmän. Kyllä täällä tehdään tärkeää työtä ja vanhempien kanssa on tärkeää muistaa sensitiivisyys, herkkyyttä huomioida myös tunteita.

    Kun vanhemmat tulevat tänne ensimmäisen kerran lapsensa kanssa, heillä on tästä iso huoli, ja kuten minulle kerrottiin, perheille se on useinkin kriisitilanne. Perheitä onkin ohjattu ihan alkuvaiheessa tarvittaessa myös Kuopion kriisikeskuksen asiakkaiksi, jossa he saavat tukea uuden tilanteensa käsittelyyn.

    Seuraavaksi pääsin itsekin arviointiin, kun toimintaterapeutti Tarja Rissanen testasi neurologisia kykyjäni. Minulta testattiin esimerkiksi tasapainoa ja esineiden muotojen tunnistamista kädellä, jotka läpäisin ongelmitta. Hyvä tulos piristi omaakin mieltäni. Voin kyllä tunnustaa, että esineiden muotojen tunnistaminen oli pari kertaa yllättävän hankalaa pelkästään kädellä, ilman näköaistia.



    Herkistymistä aidoissa asiakastilanteissa

    Pääsin seuraamaan aamupäiväni aikana vastasyntyneen epilepsiakohtauksien vuoksi sairaalahoitoa vaativan vauvan tutkimusta sekä lääkäriopiskelijoiden opetustilannetta syli-ikäisen lapsen tutkimuksessa.

    Kyllä se herkisti mielen, kun hyvin pientä lasta tutkittiin. Vauvaa tutkiva lääkäri huomioi mielestäni oikein hyvin tilanteen, ja kertoi aina, mitä milloinkin tutki ja mitä hän arvioi vauvan tilanteesta. Saatiin vähän hymyä vauvan äidinkin huulille, kun lääkäri kertoi lopuksi yhteenvetoa tutkimuksensa tuloksista. Siinä kysyttiinkin myös äidin jaksamisesta, mikä on tärkeä myös muistaa.

    Syli-ikäinen lapsi oli hyväntuulinen, mutta taisi vähän säikähtää, kun iso porukka tuppasi yhtäkkiä huoneeseen. Itku rauhoittui pian äidin sylissä. Piipahdimme seuraamassa myös kouluikäisen lapsen käyntiä lastenneurologialla migreenin takia. Potilas osallistui kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan erään migreenilääkkeen tehoa migreenin estohoitona. Lääke oli auttanut migreenin hoidossa ja potilaalla oli nyt fiilis korkealla, kun hän pääsee pian Liverpooliin jalkapallo-otteluun.



    Aivosähkötoiminnan seurantaa

    Kävimme myös kliinisen neurofysiologian yksikön Video-EEG-tutkimusyksikössä, jossa lapsipotilas oli useamman vuorokauden tutkimuksessa. Tutkimuksessa rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa ja samalla kuvataan lasta videolle. Tutkimushuoneessa on useampi monitori, joiden äärellä aina henkilöstö valvoo seuraamassa tilannetta, kuten nytkin. 

    Video-EEG yksikköön tulee aikuispotilaita laajalta alueelta koko Suomesta ja lapsipotilaita Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Yksikkö toimii myös keskeisenä osana epilepsiakeskusta.



    Sitten olikin aika jo siirtyä normityöarkeen. Koko TET-aamupäiväni oli hyvin valaiseva ja samalla myös mieltä herkistävä, kun ajattelen ison asian äärellä olevia perheitä pienen lapsensa kanssa. On hienoa, että tietoisuuteni on lisääntynyt näiden TET-käyntien myötä. Kun sitten asioita tuodaan eteen päätöselimissä, niin on jo toinen silmä auki, mitä täällä tapahtuu.

    Asiakastilanteisiin, joihin pääsin osallistumaan, oli asiakkailta kysytty lupa jo etukäteen. Olin noissa tilanteissa kuitenkin enemmän kuuntelijana ja kokemuksen omaksujana, ja annoin tilaa hoitohenkilöstön ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen.

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  2. 11.4.2024 Uutinen

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

    Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

    Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

       
    Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa


    Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
     
    “Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
     
    Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 

     
    Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista


    Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
     
    “Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
     
    Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

    ”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

    Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

     
    Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti


    Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

    Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

    Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

    ”Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

    Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

    Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
    Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
    Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
    Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

  3. 11.4.2024 Uutinen

    Innostavaa yhteistyötä rakenteellisen sosiaalityön äärellä

    Mikä RAKE?

    Sosiaalihuollolla on erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Koska sosiaalihuollossa kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, meillä on myös velvollisuus käyttää asiakastyöstä saatavaa tietoa asiakkaidemme hyväksi ja yhteiskuntamme toiminnan edistämiseksi.  Rakenteellinen sosiaalityö (lyh. RAKE) on sosiaalihuoltolain määrittämä hyvinvointialueen tehtävä. Sillä tarkoitetaan tiedon tuottamista asiakkaiden kohtaamista ongelmista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tietoon perustuvien ratkaisuehdotusten tekemistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä laajasti yhteistyössä. Työn kohteena on siis yksilön sijaan asiakasta ympäröivä yhteiskunta rakenteineen. Tehtävä on ollut kirjattuna lakiin jo lähes kymmenen vuotta, mutta käytännössä työn tekemisen tavat ovat vaihdelleet kuntien ja alueiden välillä merkittävästi. Hyvinvointialueiden myötä olemme olleet uudessa tilanteessa: Tarvitsemme alueellisesti yhteiset käytännöt ja yhteistä ymmärrystä. Tietoa tarvitaan ongelmista, niiden syntymekanismeista ja työssä nähtävistä ilmiöistä ja toimivista auttamisen tavoista, kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien ja palveluiden osalta. Tietoa tarvitaan laajasti asiakkailta ja ammattilaisilta, jotta pääsemme vaikuttamaan tekijöihin, jotka asiakkaiden elämää vaikeuttavat.

    Työpaketin tavoitteista

    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankekokonaisuuteen kuuluvassa (investointi 3) työpaketissa luodaan rakenteita ja malleja rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle alueellamme. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti myös kansalliseen THL:n koordinoimaan kehittämistyöhön ja tehdään yhteistyötä laajasti toisten hyvinvointialueiden, toisten hankkeiden sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.

    Hanketyössä edistetään kansallista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa, laaditaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja vahvistetaan organisaatiomme rake-osaamista ja käytäntöjä.


    Yhteistyö keskiössä

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyössä lähtökohdat ovat hyvät siksi, että meillä rakenteellinen sosiaalityö ja sen koordinoinnin tarve on otettu huomioon hallintosäännössä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen koordinointi on määritelty sosiaalijohtajan vastuulle, mikä on edistänyt työn organisointia merkittävästi. Myös POSOTE20 -hankkeessa aiemmin tehty työ on helpottanut tehtävää.  THL:n mahdollistaman kansallisen rakenteellisen sosiaalityön verkoston kautta olemme päässeet keskustelemaan eri alueiden käytännöistä, oppimaan toisiltamme ja käytännössä työskentelemään yhdessä kansallisen tietotuotannon mallin parissa. 

    Rakenteellista sosiaalityötä tai sen kehittämistä ei voi tehdä yksin. Rakenteellisen sosiaalityön haaste – ja vahvuus on se, että sen tulee läpäistä koko sosiaalihuolto.  Olemme perustaneet Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kuukausittain kokoontuvan rakenteellisen sosiaalityön työryhmän, jossa on 20 jäsentä. Edustettuna työryhmässä ovat kaikki sosiaalihuollon palvelutehtävät, terveydenhuollon sosiaalityö, sosiaalipalveluiden tutkimuskeskus sekä tiedolla johtamisen tiimi. Tällä asiantuntijaryhmällä olemme lähteneet tutustumaan rakenteelliseen sosiaalityöhön ja selvittämään jo käytössä olevia Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, tarpeita ja viestinnän tapoja. Erityisen tiivistä yhteistyö on alueellamme toimivan Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. ISO on järjestänyt rakenteellisen sosiaalityön valmennuksen, joka lisää työryhmämme osaamista ja samalla edistää työryhmän valmiuksia toimia jatkossa. 

    Olemme ottaneet käyttöön sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jossa työryhmällä on merkittävä rooli tietojen käsittelyssä. Hahmotamme ja luomme vähitellen rakennetta sille, miten asiakastyöstä saatavaa tietoa saadaan koottua ja tehtyä näkyväksi niin oman organisaatiomme sisällä työntekijöille, johdolle ja poliittisille päättäjillekin kuin myös organisaatiomme ulkopuolelle. Suunnitelmissa seuraavina askeleina meillä on yhteistyökäytäntöjen luominen hyvinvointialueemme HYTE- ja osallisuustyön sekä sosiaalipalveluiden tutkimuksen kanssa. Työryhmän toiminnan kautta pyrimme rohkaisemaan henkilöstöämme tarkastelemaan asiakastyötä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta: Kiinnittämään huomiota ilmiöihin ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
     
    Rakenteellisen sosiaalityön keskiössä on tieto, yhteistyö ja ratkaisuehdotusten tekeminen. Hanketyössä olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteistyössä sosiaalijohtajamme, Marena Paahdon, kanssa. Olemme tavanneet säännöllisesti tätä kokonaisuutta edistäen. Yhteistyössä on korostunut tasavertainen ajatusten vaihto sekä toisen tiedon, työn ja osaamisen arvostaminen. Olemme pohtineet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja jakaneet onnistumisen kokemuksia työryhmän toiminnasta, sosiaalisen raportoinnin kautta tulevan tiedon hyödyntämisestä sekä innostusta sosiaalihuollon kehittämisen mahdollisuuksista. Nämä samat elementit: tieto, ratkaisuehdotukset ja yhteistyö - ovat nousseet esille myös kehittämistyössä.

    Kehittäminen ja uuden toiminnan ottaminen käyttöön vaatii aikaa. Hanketyö on ollut käynnissä nyt hieman yli vuoden ja uskon ja toivon, että jo nyt alulle saattamallamme työllä tulee olemaan merkitystä alueellamme myös vuosien päästä. Hankkeen nimen mukaisesti tavoitteena on saada aikaan kestäviä rakenteita.  

    Satu Luostarinen
    Kirjoittaja toimii asiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeessa

  4. 11.4.2024 Uutinen

    Mitä on gerontologinen sosiaalityö Pohjois-Savon hyvinvointialueella?

    Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman asiakasohjauksen uudistamisen projektissa vahvistetaan gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta. Ikääntyessä erilaiset sosiaaliset ongelmat – kuten talouteen ja perhesuhteisiin liittyvät haasteet sekä päihdeongelmat – voivat kärjistyä eläköitymisen, yksinäisyyden ja terveydellisten huolten ja iän kasvaessa. Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus vastaavat näihin palveluntarpeisiin. Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitetään kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä. Kohderyhmänä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Toimintaa kehitetään projektissa vuoden 2024 ajan.


    ​​​​​​​Nykytilan selvitys

    Projekti on käynnistynyt gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen nykytilanteen selvityksellä. Nykytilannetta selvitettiin haastattelemalla yksikön työntekijöitä sekä keräämällä tietoa muun muassa asiakasmääristä ja palveluun ohjautumisesta. Asiakasohjaajat kertoivat ohjaavansa asiakkaita gerontologiseen sosiaalityöhön ja –ohjaukseen etenkin taloudellisten asioiden selvittämisessä ja asumisen haasteiden kohdalla.

    Tällä hetkellä asiakkaita ohjautuu gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen useita eri yhteydenottokanavia pitkin

    • ikääntyneiden palveluista,
    • hyvinvointialueen eri palvelutoimialoilta sekä
    • hyvinvointialueen ulkopuolisilta ammattilaisilta ja yksityishenkilöiltä.

    Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kuvasivat asiakkaidensa olevan esimerkiksi yksinäisiä, ilman lähiomaisia eläviä iäkkäitä tai iäkkäitä, jotka elävät haastavissa perhetilanteissa. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaista tukea haastavien ja monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. He saattavat kohdata arjessaan taloudellisia haasteita, asumisen ongelmia, päihteiden käyttöä sekä lähisuhdeväkivaltaa.

    Keskimäärin yksi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja työskentelee päivän aikana noin kahdeksan ikääntyneen ja heidän asioidensa parissa. Kaiken kaikkiaan yksikössä edistetään päivän aikana noin 70 iäkkään elämäntilannetta. Asiakkaista noin yksi kolmasosa on sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille täysin uusia.


    Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus kehittyy ja laajenee

    Gerontologinen sosiaalityö on vielä varsin tuore kokonaisuus Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Osa gerontologisen sosiaalityön viroista on perustettu vasta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen – viimeisimmät maaliskuussa 2024. Tästä syystä gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus onkin vielä käynnistymisvaiheessa ja työtehtävät voivat vaihdella hyvinvointialueen sisällä.

    Gerontologinen sosiaalityö kehittyy ja laajenee edelleen. Tulevaisuudessa haluamme, että

    • gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen ohjautuminen on rakenteistettua,
    • työnjako ja yhteistyö on sujuvaa sekä
    • työntekijämme viihtyvät töissään mahdollisimman hyvin.​​​​​​​

     

    Lisätietoa gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen kehittämisestä antaa:

     

    Tutkimustietoa gerontologisesta sosiaalityöstä: Kinni, Riitta-Liisa; Rossi, Eeva; Zechner, Minna; Tiilikainen, Elisa; Seppänen, Marjaana; Skaffari, Pia; Soukiala, Tiina; Ruotsalainen, Suvi; Peiponen, Jenna; Pietilä, Ilkka; Niemi, Mia & Korpelainen, Anne (2023). Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan – tuloksia GERIT-hankkeesta. Gerontologia, 37(3), 281–288.
    ​​​​​​​Linkki julkaisuun:
    https://journal.fi/gerontologia/article/view/130628

  5. 9.4.2024 Uutinen

    Vastaanottojen palveluajat muuttuvat Leppävirralla, Lapinlahdella, Pielavedellä, Juankoskella ja Suonenjoella

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ilta- ja viikonloppuvastaanottojen toiminta muuttuu viidellä paikkakunnalla toukokuusta alkaen. Toimintamuutoksista ovat päättäneet yleisten palvelujen lautakunta ja aluehallitus.

    Toimintamuutokset 1.5.2024 alkaen:

    • Leppävirran, Lapinlahden, Pielaveden ja Juankosken iltavastaanotot päättyvät.
    • Pielaveden ja Suonenjoen viikonloppuvastaanotot palvelevat kello 9–15.

    Ajantasaiset palveluajat paikkakunnittain löytyvät hyvinvointialueen verkkosivustolta. Toimintamuutokset tehdään toiminnallisista ja taloudellisista syistä.

    Kiireellistä hoitoa tarvitsevat asiakkaat voivat palveluaikojen ulkopuolella hakeutua lähimpään avoinna olevaan sote-keskuksen tai sairaalan palvelupisteeseen.

    Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee soittaa ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112. 

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 13.3.2024 Tapahtuma

    Tallenne katsottavissa: Etätilaisuus Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisesta

    Kiitokset kaikille etätilaisuuteen osallistuneille!

    Voit katsoa tilaisuuden tallenteen ja tilaisuuden esityskalvot alta.

    Tilaisuudessa esitetettiin runsaasti kysymyksiä, joista osaan pystyimme vastaamaan tilaisuuden aikana. Muihin kysymyksiin vastataan seuraavien päivien aikana. Kysymyksiä myös kootaan aihealueittain palvelujärjestelmäuudistuksen verkkosivuille.

    ***

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen etätilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta!  

    Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 13.3. kello 18-19.

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. 

    Ohjelma: 

    • Kello 18-18.10, avaus ja tervetuloa, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen 
    • Kello 18.10-18.25, palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat, strategiajohtaja Jussi Lampi 
    • Kello 18.25-18.40, vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo 
    • Kello 18.40-18.55, osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus, toimialajohtaja Mikko Korhonen 
    • tilaisuuden päätös 

    Tilaisuus järjestetään Teams Live -etäyhteydellä, mikä ei mahdollista suullisia kysymyksiä. Voit esittää kysymyksesi tilaisuuden chat-keskusteluosiossa. Vastaamme kysymyksiin tilaisuuden aikana. Mikäli emme ehdi vastaamaan kaikkiin kysymyksiin tapahtuman aikana, julkaisemme kaikki kysymykset ja vastaukset myös verkkosivuillamme: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän uudistus 

    Tervetuloa! 

  2. 26.3.2024 Tapahtuma

    Tallenne katsottavissa: Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukastilaisuus Vieremällä 

    Aika: tiistai 26.3. kello 18.00-19.45 
    Paikka: Rientola (osoite: Koitontie 2) 

    Kiitos kaikille tilaisuuteen niin paikan päällä kuin etänä osallistuneille!

    Voit katsoa tilaisuuden tallenteen ja tilaisuuden PowerPoint-esityksen alta.

    Voit katsoa tilaisuuden PowerPoint-esitysmateriaalin tästä.

    ***

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuulemistilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta! Paikalla on hyvinvointialueen johtoa esittelemässä uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa osallistujien kanssa. 

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. Kohderyhmänä ovat erityisesti Vieremän, Kiuruveden, Iisalmen ja Sonkajärven asukkaat.

    Sonkajärven kunta tarjoaa mahdollisuuden seurata tilaisuutta etänä Teams-yhteyden välityksellä Sonkarjärven kirjastolla (Rutakontie 21) sekä Sukevan kyläkeskuksella (Matarantie 11).

    Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

    Ohjelma
    kello: 

    • 18-18.15 Kahvitarjoilu 
    • 18.15-18.20 Avaus ja tervetuloa, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen
    • 18.20-18.30 Palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen
    • 18.30-18.45 Vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo
    • 18.45-19.00 Osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus, palvelualuejohtaja Kaija Kokkonen
    • 19-19.45 Keskustelua 
    • 19.45 Päätössanat, aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari

    Kahvitarjoilu 250 ensimmäiselle.

    Huom. Rientolan alueella on rajoitetusti parkkipaikkoja. Lisää parkkipaikkoja löytyy koulukeskukselta sekä kirkolta, ja näille alueille on lupa pysäköidä tilaisuuden ajaksi.

    Lämpimästi tervetuloa! 

  3. 8.4.2024 Tapahtuma

    Tallenne katsottavissa: Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukastilaisuus Joroisissa

    Aika: maanantai 8.4. kello 17.30-19.30 
    Paikka: Joroisten lukion auditorio (osoite: Koulutie 1-3) 

    Kiitos kaikille tilaisuuteen niin paikan päällä kuin etänä osallistuneille!

    Voit katsoa tilaisuuden tallenteen ja tilaisuuden PowerPoint-esityksen alta.

    Tilaisuuden PowerPoint-esitys on katsottavissa tämän linkin kautta.

    ***

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuulemistilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta! Paikalla on hyvinvointialueen johtoa esittelemässä uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa osallistujien kanssa. 

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. Kohderyhmänä ovat erityisesti Joroisten, Leppävirran ja Varkauden asukkaat.

    Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

    Ohjelma: 

    • Kello 17.30-18.00, kahvitarjoilu 
    • Kello 18.00-18.05, avaus ja tervetuloa, aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari 
    • Kello 18.05-18.15, palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat, strategiajohtaja Jussi Lampi
    • Kello 18.15-18.30, vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus, toimialajohtaja Jari Saarinen
    • Kello 18.30-18.45, osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus, palvelualuejohtaja Jouni Kurola
    • kello 18.45-19.30, keskustelua 
    • Kello 19.30 päätössanat; aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

    Lämpimästi tervetuloa! 

  4. 10.4.2024 Tapahtuma

    Tallenne katsottavissa: Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukastilaisuus Rautavaaralla 

    Aika: keskiviikko 10.4. kello 17.30-19.30 
    Paikka: Rautavaaran valtuustosali (osoite: Koulutie 1) 

    Voit katsoa tilaisuuden tallenteen ja tilaisuudessa esitetyt PowerPoint-esitysdiat alta.


    Tilaisuuden PowerPoint-esitysdiat voit katsoa tämän linkin kautta.

    ***

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuulemistilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta! Paikalla on hyvinvointialueen johtoa esittelemässä uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa osallistujien kanssa. 

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

    Ohjelma: 

    • Kello 17.30-18.00, kahvitarjoilu
    • Kello 18.00-18.05 Tilaisuuden avaus
    • Kello 18.05-18.15, palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen
    • Kello 18.15-18.30, vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus, avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo
    • Kello 18.30-18.45, osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus, strategiajohtaja Jussi Lampi
    • Kello 18.45-19.30, keskustelua 
      Päätössanat, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

    Lämpimästi tervetuloa! 

  5. 11.4.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukastilaisuus Tuusniemellä 

    Aika: torstai 11.4. kello 17.30-19.30 
    Paikka: Tuusniemen yhtenäiskoulu (osoite: Keskitie 34-38) 

    Voit katsoa tilaisuuden PowerPoint-esitysdiat tämän linkin kautta.

    Voit osallistua myös etänä Teams-yhteyden välityksellä.

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuulemistilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta! Paikalla on hyvinvointialueen johtoa esittelemässä uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa osallistujien kanssa. 

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. Kohderyhmänä ovat erityisesti Tuusniemen ja Kaavin sekä Riistaveden ja Vehmersalmen alueiden asukkaat.

    Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

    Ohjelma: 

    • Kello 17.30-18.00, kahvitarjoilu 
    • Kello 18.00-18.05, Avaus ja tervetuloa, 
      Tuusniemen valtuuston puheenjohtaja Jarkko Toivanen
    • Kello 18.05-18.15, palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat 
      strategiajohtaja Jussi Lampi
    • Kello 18.15-18.25, vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus 
      strategiajohtaja Jussi Lampi
    • Kello 18.25-18.35, osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus 
      toimialajohtaja Mikko Korhonen
    • Kello 18.35-19.30, keskustelua 
      Päätössanat, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

    Saapumisohjeet: Ajo koululle on kätevin Teboil Tuusniemen kautta. Sisääntulo koulun tiloihin koulun yläpihan puolelta. Paikalla on liikenteenohjaajia.


     

    Lämpimästi tervetuloa! 

  6. 15.4.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukastilaisuus Keiteleellä 

    Aika: maanantai 15.4. kello 17.30-19.30 
    Paikka: Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli (osoite: Koulutie 3) 

    Voit osallistua myös etänä Teams-yhteyden välityksellä.
    Liity tilaisuuteen napsauttamalla tästä

    Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuulemistilaisuuteen palvelujärjestelmän uudistamisesta! Paikalla on hyvinvointialueen johtoa esittelemässä uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa osallistujien kanssa. 

    Tilaisuus on avoin kaikille Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaille ja edustajille, hyvinvointialueen sidosryhmien edustajille sekä henkilöstölle. Kohderyhmänä ovat erityisesti Keiteleen, Pielaveden, Vesannon ja Tervon asukkaat.

    Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. 

    Ohjelma: 

    • Kello 17.30-18.00, kahvitarjoilu 
    • Kello 18.00-18.05, avaus ja tervetuloa 
    • Kello 18.05-18.15, palvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohdat 
      strategiajohtaja Jussi Lampi
    • Kello 18.15-18.25, vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus 
      avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo
    • Kello 18.25-18.35, osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus 
      ikääntyneiden palveluiden palvelualuejohtaja Kaija Kokkonen
    • Kello 18.35-19.30, keskustelua 
      Päätössanat, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

    Lämpimästi tervetuloa!