Kuntoutuksen DigiKunto

Digitalisaatio on muuttanut monia aloja, joista kuntoutus ei ole poikkeus. Onnistuessaan digitaalisten palveluiden lisääminen kuntoutusalalla tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta tämä edellyttää ammattilaisten osallistamista järjestelmien ja toimintatapojen kehittämistyöhön sekä organisaation tukea.



Tekoälyn visio digitalisaation uusista tuulista kuntoutusalalla (Copilot 5/2025).
 

Taustaa

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, ja se muuttaa myös kuntoutusalan toimintaa. DigiKunto-hanke tutkii, kuinka asiakas- ja potilastietojärjestelmät (jatkossa asiakastietojärjestelmät) tukevat kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja millaisia osaamis- ja koulutustarpeita alalla on. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Erilaisia tietojärjestelmäkyselyjä on eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille tehty jo pitkään (THL 2025, SLL 2025), ja nyt aihetta tutkitaan myös kuntoutusalalla.
 

DigiKunto –hankkeen tutkimusmenetelmät
 

Tutkimusaineistot kerättiin tapaustutkimuksilla (fokusryhmähaastattelu, yksilöhaastattelut) syksyllä 2024 sekä kyselytutkimuksilla (alueellinen pilottikysely ja valtakunnallinen kysely) keväällä 2025. Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattihenkilöt toimivat kyselytutkimuksen pilotoijina ja nyt esiteltävät alustavat tulokset edustavat otosta kyseisestä pilottikyselystä. Kyselyn kohderyhmään kuuluivat kuntoutuksen ammattihenkilöt sekä heidän esihenkilönsä, joilla oli vähintään ammattikorkeakoulutason (tai tähän rinnastettava) kuntoutusalan tutkinto (ammattinimikkeenä esimerkiksi fysioterapeutti, lääkintävoimistelija, toimintaterapeutti, kuntoutuksen ohjaaja, jalkaterapeutti, apuvälineteknikko, puheterapeutti), ja jotka olivat käyttäneet asiakastietojärjestelmiä työssään kuntoutusalalla. Pilottikyselyyn vastasi 86 alueen kuntoutuksen ammattihenkilöä.
 

Digitaalinen asiakastyö Pohjois-Savon hyvinvointialueella
 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille tarjotaan yhä enemmän digitaalisia palveluja. Digitaalinen palvelu on digitaalisen viestintäkanavan tai alustan tuella toteutettu palvelu (Sote-sanastot, THL 2025), kuten omahoitopalvelu ja etävastaanotto. Digitaalista asiakastyötä tekevä kuntoutuksen ammattihenkilö hyödyntää erilaisia digitaalisissa palveluissa edistäen asiakkaan kuntoutusta.  Kyselyyn vastaajista 40 % teki digitaalista asiakastyötä, mutta heistä vain yksittäiset henkilöt useammin kuin kerran kuukaudessa. Digitaalisina palveluina toteutettiin etävastaanottoa puhelimitse ääniyhteydellä ja satunnaisesti videoavusteisesti. Vaikka digitaalista asiakastyötä kuntoutusalalla tehdään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vielä harvoin, kuntoutuspalvelujen toteuttamiseen osin digitaalisesti suhtaudutaan alalla myönteisesti. Suurin osa vastaajista koki, että kuntoutumisprosessin eri vaiheita on mahdollista toteuttaa digitaalisesti. Samalla esitettiin myös digitaaliseen asiakastyöhön liittyviä huolia, jotka liittyivät esimerkiksi teknologiaan ja laitteisiin, digitaalisesti toteutettuun asiakkaan arviointiin sekä digitaalisuuteen kuntoutustyön toteutuksessa (Karikumpu ym. 2025). 

Digitaalisen asiakastyöhön kaivataan tukea niin ammattihenkilöille kuin asiakkaille. Kuntoutuksen ammattihenkilöt ovat ristiriitaisessa tilanteessa, sillä asiakkaat kysyvät heiltä apua digitaalisten palveluiden käyttöön, vaikka he itse kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta. Tällä hetkellä ammattilaiset ovat saaneet tukea digitaaliseen asiakastyöhön oman alan kollegoilta ja IT-tuesta, mutta harvoin omalta lähiesihenkilöltä.

 

Tietojärjestelmien tuki työlle

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastaajat olivat kokeneita asiakastietojärjestelmän käyttäjiä. Aloittelijaksi ei itseään määritellyt yksikään vastaajista. Alueella käytettiin loppuvuodesta 2024 useampia erillisiä tietojärjestelmiä, sillä lähes puolet vastaajista kirjautui päivittäin useampaan kuin yhteen asiakastietojärjestelmään kirjatakseen asiakastietoa. 

Kuntoutusalan ammattihenkilöt olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä asiakastietojärjestelmiin. Tietojärjestelmät tukivat pääosin kirjaamistyötä ja ne koettiin lisäävän asiakas- ja potilasturvallisuutta, mutta järjestelmien käytettävyydeltä toivottiin kuntoutusalan erityispiirteiden huomioimista. Noin kolmasosa ammattilaisista koki, että käytettävillä tietojärjestelmillä oli haastavaa koostaa asiantuntijalausuntoja tai käyttää ICF-toimintakykyluokitusta. 

Kuntoutusalan ammattihenkilöt kokivat, että oleellinen tieto jäi hahmottumatta suuren tekstimäärän takia. Noin puolet vastaajista havaitsi olevansa kuormittuneita muuttuvista digitaalisista käyttöjärjestelmistä, puutteellisesti toimivista tietoteknisistä laitteista ja kiireestä johtuen. Lisäkuormitusta aiheutti epätietoisuus siitä, mistä saada tukea tietojärjestelmien käyttöön. Suurin osa vastaajista ei tiennyt, kuka on heidän työpaikkansa tietojärjestelmän vastuukäyttäjä, perehdyttäjä tai tukihenkilö. Noin viidesosa vastaajista myös ilmoitti, että ei ollut koskaan osallistunut tietojärjestelmäkoulutukseen.

Yhteistyö ja tiedonkulku koettiin sujuvaksi, kun kollega omalta tai toiselta alalta toimi samassa työyksikössä ja käytti samaa asiakastietojärjestelmää. Ammattihenkilöt kokivat myös, että heidän kirjauksiaan hyödynnettiin asiakastyössä moniammatillisesti. Kuitenkin suurin osa vastaajista arvioi, että heidän kirjoittamaansa tietoa ei vertaisarvioida työyksiköissä tai hyödynnetä kehittämistyössä. Lisäksi enemmistö koki, että heitä ei ole osallistettu tai kuntoutuksen ammattialakohtaisia tarpeita ei ole huomioitu tietojärjestelmien kehittämisessä.
 

Lopuksi

Kuntoutusalan ammattihenkilöt suhtautuvat myönteisesti kuntoutusalan mahdollisuuksiin digitaalisten palveluiden tarjoajina, vaikka kuntoutusalan digikunnossa ja tietojärjestelmien käytettävyydessä Pohjois-Savon hyvinvointialueella on parantamisen varaa. Ennen kuin kuntoutuksen digitaalisten palvelujen tarjontaa hyvinvointialueella lisätään, kuntoutusalan ammattihenkilöitä on tärkeää osallistaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Ammattilaiset kaipaavat lisää koulutusta ja tukea niin tietojärjestelmien kuin digitaalisten palveluiden ja asiakastyössä hyödynnettävien digityövälineiden käytössä. Organisaation tuki on keskeistä digitalisaation onnistumisessa, ja ennen uuden teknologian käyttöönottoa tulisi sopia yhdessä toimintakäytännöistä, jotta teknologia palvelee palvelutuotannon prosessia parhaalla mahdollisella tavalla.

DigiKunto-tutkimushankkeen alustavat tulokset osoittavat, että kuntoutusalan digitalisaation edistäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, mutta organisaatiotasolla onnistunut integraatio edellyttää tukitoimia:

• Koulutukseen panostaminen: Järjestetään jatkuvaa koulutusta digitaalisten palveluiden ja työvälineiden käytössä.
• Yhteistyön tukeminen: Edistetään tiedonkulkua eri järjestelmien välillä ja ammattilaisten kirjaaman tiedon hyödyntämistä tehokkaasti.
• Ammattilaisten osallistaminen: Otetaan ammattilaiset mukaan tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta järjestelmät tukevat paremmin kuntoutusta.
• Käyttötuen vahvistaminen: Nimetään tietojärjestelmien vastuukäyttäjät, perehdyttäjät ja tukihenkilöt ja tiedotetaan heistä.
• Työhyvinvoinnista huolehtiminen: Huolehditaan, että digitaaliset järjestelmät tukevat ammattilaisten työhyvinvointia eivätkä lisää kuormitusta.

Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että digitalisaatio palvelee kuntoutusalan ammattihenkilöitä ja heidän asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla!

Tulemme pyydettäessä mielellämme esittelemään tuloksia tutkimuksestamme!

Tutkimusryhmä:

• Mari Kansanen, Ttm, ft, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), mari.kansanen@pshyvinvointialue.fi
• Virpi Jylhä, FT, ft, tutkimuksen erityisasiantuntija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), virpi.jylha@pshyvinvointialue.fi
• Venla Karikumpu, TtM, sh, Tutkija, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), venla.karikumpu@pshyvinvointialue.fi
• Ulla-Mari Kinnunen, professori (Itä-Suomen yliopisto), tutkimusprofessori, (Pohjois-Savon hyvinvointialue), ulla-mari.kinnunen@uef.fi ja ulla-mari.kinnunen@pshyvinvointialue.fi
• Tuulikki Vehko, FT, sh, Tutkimuspäällikkö, (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), tuulikki.vehko@thl.fi
• Marja Äijö, TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, (Savonia ammattikorkeakoulu), marja.aijo@savonia.fi

Lisätietoa:
1.    DigiKunto-tutkimushanke - Pohjois-Savo 
2.    THL (2025). Julkaisut sote-digitalisaatiosta - THL
3.    SLL (2025). https://www.laakariliitto.fi/tutkittua-tietoa/tutkimukset/polte/
4.    Sote-sanastot, THL (2025) Sote-sanastot - Sanasto - Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto
5.    Karikumpu, V., Vehko, T., Kansanen, M., Kinnunen, U.-M., Äijö, M., & Jylhä, V. (2025). Kuntoutuksen ammattihenkilöiden huolet digitaalisessa asiakastyössä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(2), 171–187. https://doi.org/10.23996/fjhw.156693
 

Toinen aluevaltuustokausi käynnistyi – nyt on aika katsoa eteenpäin

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toinen aluevaltuustokausi on alkanut. Uusi aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran 2. kesäkuuta, ja kokouksessa valittiin luottamushenkilöt keskeisiin toimielimiin: aluevaltuuston puheenjohtajistoon, aluehallitukseen, lautakuntiin ja jaostoihin. Nämä ovat tärkeitä valintoja koko alueemme kannalta – ja on ilo todeta, että kaikkiin toimielimiin saatiin hyviä ja osaavia päättäjiä. 

Uskon vahvasti, että yhteistyö valittujen luottamushenkilöiden välillä tulee olemaan rakentavaa ja että pystymme tekemään viisaita päätöksiä kaikkien pohjoissavolaisten hyväksi. 

Ensimmäinen kausi – rakenteet kuntoon 

Ensimmäinen valtuustokausi kului pitkälti rakenteiden luomiseen ja talouden sopeuttamiseen tiukkaan raamiin. Pohjois-Savon hyvinvointialue syntyi yhdistämällä 19 erilaista toimijaa, mikä tarkoitti suurta kirjoa arjen käytännöissä ja tietojärjestelmissä. Työtä on tehty paljon, ja hiljalleen yhteisiä toimintamalleja on saatu jalkautettua. 

Nyt katse toimintaan – mitä haluamme olla? 

Kun rakenteet alkavat olla kunnossa, on aika pohtia, millaista toimintaa haluamme hyvinvointialueellamme toteuttaa. Tässä pohdinnassa on hyvä palauttaa mieleen sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita: 

• kattavat ja tasalaatuiset palvelut 

• terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 

• peruspalvelujen vahvistaminen 

• toimintojen integraatio 

• osaavan ja motivoituneen henkilöstön saatavuus 

Palvelut sinne, missä niitä tarvitaan 

On tärkeää tunnistaa, että palvelutarpeet vaihtelevat alueemme sisällä. Palveluiden on oltava saatavilla siellä, missä tarve on suurin. Alkaneella valtuustokaudella meidän on panostettava entistä vahvemmin hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan, eli HYTE-työhön. 

HYTE-työllä voidaan vaikuttaa paitsi ihmisten hyvinvointiin myös kustannusten kasvuun. Tarvitsemme enemmän verenpainemittareita kuin defibrillaattoreita – ennaltaehkäisy on avain. Tekonivelleikkausten sijaan tarvitaan kahvakuulia, sillä vahva lihaksisto suojaa niveliä. Huoleni ei kohdistu ensisijaisesti lihavuuteen, vaan siihen, onko ihmisellä aineenvaihdunnallisesti aktiivista kudosta, eli lihaksia. 

Perustason palvelut kuntoon – myös sosiaalityö mukaan 

Nyt on aika toteuttaa ajatuksia perustason palveluiden vahvistamisesta. Tämä tarkoittaa paitsi terveyden- ja sairaanhoidon toimintaedellytysten parantamista, myös sosiaalityön merkityksen tunnistamista. Monet terveys- ja hyvinvointierot juontavat juurensa sosiaalisiin ongelmiin – ja niitä meillä Pohjois-Savossa riittää. Tarvitsemme sekä arjen toimintaa että tutkimustietoa toimien vaikuttavuudesta. 

Integraatio – aloittamista vaille valmis? 

Edelliseltä kaudelta jäi tunne, että toimintojen integraatio on meillä savolaisittain "aloittamista vaille valmis". Nyt on aika päästä eroon ajattelusta, jossa puhutaan "meidän toimialasta" tai "meidän rahoista". Meillä on yhteinen tavoite: kaikkien pohjoissavolaisten terveys ja hyvinvointi. 

Mielikuva syntyy kohtaamisista 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta on monin paikoin parempaa kuin sen maine. Me kaikki vaikutamme siihen, millainen mielikuva hyvinvointialueesta muodostuu – puheillamme, kirjoituksillamme ja viestinnällämme. 

Yksittäiselle palvelun käyttäjälle mielikuva syntyy siitä kohtaamisesta, jonka hän saa. Miten hänet kohdataan? Tuleeko hän kuulluksi? Mitä sanoja hän saa tuekseen? Hyvinvoiva, jaksava ja motivoitunut henkilöstö on meidän kasvomme julkisuuteen. 

Yhteinen matka alkaa 

Myönteisellä mielikuvalla varmistamme, että nuoret näkevät SOTE- ja pelastusalat houkuttelevina uravaihtoehtoina. Uusia tekijöitä tarvitaan. 

Osallisuutta on vahvistettava, niin asukkaiden kuin henkilöstön kuulemista ja kuuntelemista. Haastan kaikki päättäjät ja koko henkilöstön mukaan tälle yhteiselle matkalle. Meidän yhteinen tavoitteemme on hyvinvoiva ja elinvoimainen Pohjois-Savo. 

Hannu Kokki 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja 

Asiakasraati tarkasteli vastaanottoprosessia – kuulluksi tuleminen ja jatkohoito keskiöön 

OmaTiimi-mallin ja Opetusvastaanotto Osmon yhteinen asiakasraati kokoontui 15.5.2025 keskustelemaan asiakkaan polusta terveysaseman vastaanottoprosessissa. Tapaamisessa käytiin läpi hoidon tarpeen arviointia, vastaanottotilannetta sekä jatkohoidon ohjaamista potilaan näkökulmasta. Keskustelu toteutettiin Learning Café -menetelmällä, jossa raatilaiset jakoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, mitä onnistumisia ja hyviä käytäntöjä on olemassa ja miten niitä toivotaan vahvistettavan. Menetelmän kautta tunnistettiin myös kehityskohteet, jotta hoitoprosessi toimisi sujuvammin ja inhimillisemmin.

Enemmän yksilöllisyyttä, selkeyttä ja jatkuvuutta 

Asiakasraati toivoi vastaanottoprosessiin enemmän yksilöllistä kohtaamista, jossa heidän tilanteensa ja tunteensa otetaan vakavasti. Toistuvasti nousi esiin potilaan tarve tulla aidosti kuulluksi ja hänen kertomukseensa luottaminen erityisesti silloin kun oireet ovat epätavallisia tai vaikeasti selitettävissä.  

Selkeä viestintä oli yksi keskeisistä kehityskohteista: potilaat kaipaavat ymmärrettävää kieltä. Selkeiden ohjeiden ja jatkosuunnitelmien kertaaminen parantaa hoitoon sitoutumista ja vähentää epävarmuutta. Yhtenä esimerkkinä asiakasraadilla oli kokemusta jatkohoito-ohjeiden osalta siitä, että tiedot oli “piilotettu” OmaKannan syövereihin ilman ohjeistusta niiden löytymiseen.  Kun potilaalle kerrotaan selkeästi mitä tapahtuu seuraavaksi ja mistä jatkohoito-ohjeet löytyvät, hän voi osallistua omaan hoitoonsa aktiivisemmin.  

Jatkuvuus hoitoprosessissa oli asiakasraatilaisten mukaan merkittävä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijä. Hyvänä pidettiin tilanteita, joissa sai asioida tutun ammattilaisen kanssa. Tuttu hoitaja tai lääkäri tunsi potilaan taustan ja osasi arvioida tilanteen nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin.  

Vähemmän siiloutumista ja epävarmuutta 

Asiakasraati toivoi myös, että hoitojärjestelmässä olisi vähemmän siiloutunutta osaamista ja tiedonkulun katkoksia. Potilaat kaipaavat enemmän kokonaisvaltaista otetta – ei pelkästään yhden oireen tarkastelua kerrallaan, vaan kokonaisuuden huomioimista. Asiointia helpottaisi myös se, että potilailla olisi vähemmän epäselvyyttä palveluista ja yhteystiedoista: verkkosivujen selkeyttäminen ja selkokielinen tiedottaminen madaltaisivat kynnystä ottaa yhteyttä. Myös väsynyt tai kiireinen henkilökunta heijastui suoraan potilaskokemukseen. Kun potilas kokee olevansa vain yksi tapaus muiden joukossa, sitoutuminen hoitoon heikkenee. 

Konkreettisia kehitysehdotuksia 

Raadin keskusteluista nousi esiin monia konkreettisia ehdotuksia vastaanottoprosessin parantamiseen. Näitä olivat: 

• Koordinoiva hoitaja: yksi nimetty ammattilainen, joka huolehtii hoitoprosessin jatkuvuudesta ja seuraa, että sovitut asiat toteutuvat. 
• Jälkikäteinen yhteydenotto: hoitajan soitto potilaalle vastaanoton jälkeen, jos asiasisältö on ollut laaja tai herättänyt kysymyksiä. 
• Yhteisvastaanotot: monialaisten tarpeiden tilanteissa asiakkaan asioita voitaisiin käsitellä yhdessä useamman ammattilaisen kanssa. 
• Digihoitopolkujen kehittäminen: mahdollisuus viestiä hoitopaikan kanssa jälkikäteen nähtiin tärkeäksi erityisesti silloin, kun kysymyksiä herää myöhemmin. 
• Yhteystietojen selkeytys: yksi helposti löydettävä paikka, josta löytyy ohjeet, numerot ja vastuuhenkilöt. 
• Luottamus syntyy kohtaamisista: kun potilas kokee tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi, hän on myös motivoituneempi hoitamaan itseään ja sitoutumaan sovittuihin toimenpiteisiin. 

Nämä asiakasraadin tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sekä omatiimien että opetusvastaanotto Osmon vastaanottoprosessin kehittämiseen. Ne osoittavat, että jo kohtaamisen tärkeys ja hoidon jatkuvuus ovat keskeisiä asioita luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamiseen ja hoidon onnistumiseen. Tulokset kertovat myös siitä, että kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon yksiköissä vuoden 2026 loppuun mennessä käyttöön otettava OmaTiimi-malli tuo toivottua kehitystä vastaanottoprosessiin. Mallissa hoidon jatkuvuutta, potilaan yksilöllistä kohtaamista ja viestinnän selkeyttä edistetään mm. nimeämällä paljon palvelua tarvitseville ja pitkäaikaissairaille potilaille omat hoitoa koordinoivat oma-ammattilaiset. 

OmaTiimi- ja Opetusvastaanotto 2.0 -projektit ovat osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuutta edistävä OmaTiimi-malli, sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Lentävät taikurit, Neiti Etsivät, SoteSherlockit - etsivä työ sai monta nimeä

Etsivän työn projekti Pohjois-Savon hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa lähenee loppuaan. Kehittämistyön rinnalla olemme tehneet asiakastyötä palveluiden ulkopuolella olevien ihmisten kanssa.

Etsivässä työssä, kuten kaikessa sosiaali- ja terveysalan työssä, tärkeintä on kohtaaminen. Olemme kohdanneet satoja ihmisiä ja tilanteen niin vaatiessa olleet kohtaamatta. Siinä, missä toinen on ollut valmis avoimin silmin ja mielin kertomaan kerralla kaiken mitä mielen päällä on, on toinen ollut valmis vain painamaan pään alas katsomatta kohti. Pettymykset, aiemmat kokemukset ja häpeä omasta tilanteesta ovat painaneet välillä enemmän, kuin on tarpeellista. Ihmisen tahtiin edetessä on kuitenkin monen kanssa päästy pitkälle ja luottamus lähtenyt rakentumaan.
 

Matalan kynnyksen kohtaamisia

Etsivän työn kohtaamiset ovat pääsääntöisesti tapahtuneet kadulla ja ruokajaoissa. Ohjausta on saanut anonyymisti ja sitä on annettu siinä asiassa, mihin ohjausta on toivottu. Eniten tarve on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan, asumisneuvonnan, kriisityön ja diakoniatyön palveluille. Suurin osa ohjaustilanteista on ollut lyhytkestoisia, alle 30 minuuttia kestäviä. Tutkimusta emme tehneet, mutta toivomme, että nopea ja kynnyksetön ohjaus ja neuvonta on ehkäissyt raskaampien palveluiden tarvetta.

Ohjaus ja neuvonta ei aina ole ollut riittävää vaan etsivän työn kohtaamat ihmiset ovat tarvinneet apua palveluun pääsemiseen. Siinä missä meille on itsestään selvää soittaa ajanvaraukseen soittoajalla, ei kaikilla ole edes puhelinta soittamiseen. Palveluun hakeutumiseen voi vaikuttaa myös huoli siitä, ettei tule kuulluksi eikä saa tarvitsemaansa apua.
 

Moninaisissa haasteissa verkostotyön merkitys korostuu

Keskusteluissa ihmisten kanssa on saatu kuulla asiaa elämästä ja kuolemasta, kaikesta sen väliin jäävästä. Aiheina on tullut usein esiin yksinäisyys, taloushuolet, huolet läheisten tilanteista, päihteiden haitallinen käyttö, mielenterveyden haasteet, asunnottomuus ja erilaiset elämän kriisit.  Ihmisten tilanteet ovat harvoin yksioikoisia, vaan niiden taustalla on usein monialaisia ja monisyisiä, mahdollisesti pitkäkestoisiakin ongelmia. Ongelmat ovat kasautuneet ja voi olla haastavaa aloittaa ongelmien ratkominen.

Monella kohdatulla on ollut usean yhtäaikaisen palvelun tarve, joten palvelujärjestelmän tuntemus ja verkostoyhteistyö on ollut isossa roolissa. Etsivä työ on myös laajentanut käsitystä verkostosta. Perinteisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden rinnalle on etsivä työ tuonut verkostoon myös R-kioskit, kirjastot ja vartijat, joiden merkitys katutason ilmiöiden ja ihmisten havaitsijoina on tärkeä.
 

Tieto palveluiden kehittämisen tueksi lisääntyi

Rakenteellinen sosiaalityö on oleellinen osa etsivää työtä ja tästä syystä on ollut tarpeellista saada tietoa palveluihin pääsyyn ja niiden toimivuuteen liittyen. Etsivässä työssä on tärkeää tuoda esiin niiden ääntä, joiden ääni jää helposti kuulematta. Muun muassa nettisivujen vaikeaselkoisuus ja yhteystietojen puuttuminen, yöpäivystyksen paikkamäärän riittämättömyys ja asunnottoman sekä puhelimettoman haasteet saada aikavarausta akuuttitilanteessa terveydenhuoltoon ovat olleet aiheita Laatuportti-ilmoitusten tekemiseen.
 

Etsivä työ Pohjois-Savon hyvinvointialueella jatkuu

Etsivä työ koetaan merkityksellisenä, se on Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaista toimintaa ja tulee jatkumaan työikäisten sosiaalipalveluissa. Palveluiden saavutettavuuden turvaamiseksi on tärkeää tuottaa palveluja monikanavaisesti, unohtamatta ihmisten pariin jalkautuvaa työtä. Ajan antaminen ja sensitiivinen kohtaaminen voi mahdollistaa löydetyksi tulemisen.
 

Kohtaamisiin,

Anne ja Elina

--

Etsivän työn projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Orchidea-innovaatioalusta etenee pilotointivaiheeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Orchidea-innovaatioalustan kehittäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin eteni toukokuussa suunnitellusti. Hankintaprosessi Keksi, kehitä ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa on saatu päätökseen, ja Orchidea otetaan virallisesti käyttöön pilottivaiheessa kesäkuussa 2026.

Orchideaa on muokattu Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin sopivaksi. Pilotointi aloitetaan pienimuotoisesti tutkijoista koostuvalla koeryhmällä ja laajennetaan käyttöön vaiheittain. Jatkossa uuden innovaation idean voi jättää suoraan Orchidea-alustalle lomakkeen kautta. Tiedotamme tästä tarkemmin, kun alkupilotointi on valmis ja lomake julkaistu. Aluksi lomake on hyvinvointialueen henkilöstön käytössä, mutta myöhemmin se avataan myös asukkaille.

Uudistetaan yhdessä – innovatiiviset hankinnat kehityksen moottorina

Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan uuden tai merkittävästi parannetun ratkaisun hankintaa, jolla julkinen organisaatio parantaa palveluidensa vaikuttavuutta, laatua tai tuottavuutta. KEIKKA-hankkeessa selvitämme Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoisuutta innovatiivisista hankinnoista ja vertailemme muiden hyvinvointialueiden tilanteita. Toukokuussa käynnistimme keskustelut aiheesta muiden hyvinvointialueiden sekä joidenkin ammattikorkeakoulujen kanssa.

Lisäksi olemme kartoittaneet kansainvälisten innovatiivisten hankintojen tilannetta. Kaikki havainnot kootaan osaksi hankkeessa laadittavaa raporttia PSHVA:n innovatiivisista hankinnoista. Myös keskustelut PSHVA:n hankintatoimen kanssa on aloitettu. Seuraava yhteinen palaveri pidetään kesäkuussa, jolloin sovimme syksyn aikatauluista ja tavoitteista.

Tutkimuksen voimaa – KEIKKA-hanke mukana Kliinisen tutkimuksen päivässä

Toukokuun kohokohtiin kuului Kliinisen tutkimuksen päivä, jonka järjestämisvuoro oli tänä vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tapahtuma kokosi yhteen yli 250 tutkijaa, asiantuntijaa ja tutkimuksesta kiinnostunutta osallistujaa sekä paikan päälle että etäyhteyksin.

Päivän aikana kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja ja käytiin keskusteluja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tutustua eri tutkimustoimijoihin seminaaritilassa.

KEIKKA-hanke oli mukana tapahtumassa, ja toimintaamme esiteltiin luentojen tauoilla. Innovaatiotoiminnan kehittäminen herätti kiitettävää kiinnostusta ja saimmekin paljon kannustusta hankkeen tärkeydestä. 

Ensimmäinen seurantaraportti työn alla, lomat lähestyvät

KEIKKA-hankkeen ensimmäinen seurantaraportti ajanjaksolta 1.5.2024–30.4.2025 on työn alla ja se palautetaan ennen kesälomien alkua. On ilahduttavaa, että EURA-järjestelmä on kehittynyt ja vanhoista Excel-pohjaisista raporteista on voitu luopua.

Kesäkuu on vielä täynnä tekemistä ennen ansaittua lomakautta. KEIKKA-blogi vetäytyy kesätauolle heinäkuuksi, ja palaamme elokuussa virkistyneinä ja valmiina uusiin haasteisiin! Ennen tätä kuitenkin vielä huikkaamme terveisemme kesäkuulta. Seuraa siis blogiamme!
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

--

Tutustu hankkeeseen: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)
Aiemmat blogikirjoitukset:
4/30/2025 Keikka-hankkeessa hankittu innovaatioalusta vauhdittaa innovaatioiden keräämistä
4/17/2025 Keikka-hankkeessa edetään innovaatioalustan hankinnalla ja verkostoyhteistyöllä
3/31/2025 KEIKKA-hanke: Innovaatioiden ja kaupallistamisen uusi aikakausi Pohjois-Savossa

--

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Opiskelijoiden resilienssin vahvistaminen koulutuksen aikana: Ajatuksia opetusvastaanotto Osmon käynnistymisen kynnyksellä

Hyvinvointialueiden koulutus- ja kehittämistoimijoiden kansalliset koulutus- ja verkostopäivät “Maailma muuttuu – miten vahvistaa henkilöstön osaamista?” järjestettiin Kuopiossa 8.-9.5.2025. Tapahtumassa professori, ylilääkäri Ville Leinonen ja hankepäällikkö Minna Rytkönen osallistuivat dialogikeskusteluun “Kuinka koulutuksella ja koulutuksen aikana pystytään vahvistamaan tulevien ammattilaisten stressinhallintakykyä ja resilienssiä?” 

Resilienssi, eli kyky selviytyä ja sopeutua vastoinkäymisiin, on tärkeä taito, joka auttaa opiskelijoita menestymään sekä opinnoissaan että tulevassa työelämässä. 

Leinonen ja Rytkönen nostivat esiin keinoja resilienssin kasvattamiseksi. Keskeisiä tekijöitä ovat ajankäytön hallinta ja kyky tehdä vaikeita päätöksiä – myös "ei" on osattava sanoa.

– Resilienssiin vaikuttavat oman pään sisäiset prosessit. Esimerkiksi jos heräät yöllä, voit päättää jatkaa unia sen sijaan, että jäisit valvomaan ja pohtimaan tapahtunutta. Toki helpommin sanottu kuin tehty! Yöllinen heräily voi olla myös merkki siitä, että nyt olisi syytä hiljentää vauhtia, Ville Leinonen kertoi.

Palautuminen sekä omien ajatusten ja tunteiden hallinta ovat myös tärkeitä resilienssin kasvattamisessa.

– Arjen poluilla tulee vastaan risukkoa ja välillä kivikkoa. Ne on vain ylitettävä, jotta pääsee eteenpäin, kuvaili Minna Rytkönen. 

Turvallisen oppimisympäristön luominen, jossa opiskelijat voivat oppia käytännön taitoja turvallisesti, on olennaista. Opiskelijoiden on tärkeää saada tukea kouluttajilta ja ohjaajilta sekä voida kysyä kysymyksiä. Myös haastavien tilanteiden toimintatapojen on oltava tiedossa.

– Tässä on numero, johon soitat. Tässä on ovi, johon koputat, jos on ongelma, Leinonen kuvaili. 

Yhdessä oppiminen ja vuorovaikutus ovat tehokkaita keinoja resilienssin tukemisessa.

– Nykyisin opiskelijat odottavat herkästi itseltään täydellistä suoritusta ja pelkäävät epäonnistumista. Kukaan ei suoriudu täydellisesti, ja on ihan ok olla keskeneräinen, Rytkönen huomautti. 

Opiskelijoiden on myös tärkeää löytää oma alansa ja ekologinen lokeronsa, jossa he kokevat olevansa hyviä.

– Sanon opiskelijoille, että tehkää sitä, mikä on hauskaa ja mihin teillä on sisäinen intuitio, Leinonen lisäsi. 

Opetusvastaanotto Osmo on tulevaisuuden monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Opetusvastaanotto integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on vuosiin 2029-2030 mennessä saavuttaa 50 000 asiakaskohtaamista vuosittain hyvinvointialueen pysyvänä toimintana. 

Lue lisää: 
- Opetusvastaanotto Osmo
- OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanke 
 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Kansallinen terveysindeksi 2021–2023: Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta – työkyvyttömyys yleisintä naisilla, tapaturmia vähemmän kuin muualla Suomessa

Kansallinen terveysindeksi on jälleen julkaistu. Tiedot perustuvat vuosien 2021-2023 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain.  

Pohjois-Savossa sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä. Työkyvyttömyysindeksi on korkein pohjoissavolaisilla naisilla ja kainuulaisilla miehillä. Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta, kuten myös aiemmassa 2019-2021 tilanneraportissa todettiin. Matalin indeksiluku eli Suomen paras tulos meillä on tapaturmissa. Lue lisää: Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 : Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä ja Pohjois-Suomessa  

Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä.  


Kuva 1: Lähde: THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023  

Vaikka tilanne näyttää kurjalta näin pohjoissavolaisen silmin katsottuna, niin muutosta parempaankin on tapahtunut. Indekseistä ”vain” työkyvyttömyys-, mielenterveys- ja diabetesindeksi ovat nousseet, kaikissa muissa on tapahtunut laskua. Numeroiden takana lienee monia vaikuttavia tekijöitä. Tilastoraportissa todetaan sekä hyvän että huonon kehityksen syiksi esimerkiksi elintapamme, työttömyys tai työllisyys, taloudellinen tilanne ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus sekä kulttuuriset ja geneettiset tekijät (THL 2025). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedot (koko maan keskiarvo kaikissa 100) 



Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi  

Tiedämme, että useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään elintavoilla. On tutkittu, että Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Paikallaan oloa hieman vähentämällä saadaan hyvinvointialueellamme jopa 17 miljoonan euron säästöt kansansairauksien hoidossa. Yhden kaatumisen seurauksena tulleen lonkkamurtuman hoito maksaa n. 30 000 euroa ja 70-80% keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Näihin kaikkiin liittyy vielä inhimillisen kärsimyksen välttäminen, jolle ei hintalappua voida asettaa. On siis tärkeää samanaikaisesti pyrkiä ehkäisemään sairauksia ja kehittämään niiden hoitoa hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Laajassa hyvinvointikertomuksessa  2021-2025 kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. Hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä Pohjois-Savossa. Työskentelemme yhdessä hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eli pyrimme osaltamme vähentämään palvelujamme tarvitsevien asiakkaiden määrää.  

Uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2029 työstetään parhaillaan satojen pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan mm. hyvinvointialueen palvelujen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa.  Suunnitelmassa kuvataan ja sovitaan yhdessä toteutettavaksi keinoja, joilla voidaan esimerkiksi vähentää työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden haasteita. Pyrimme löytämään juurisyyt ja vaikuttamaan niihin yhdessä arkeen sopivilla keinoilla.   

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin.  

Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä. Kuten viimeksikin tätä asiaa kirjoittaessa, kysymme, että saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä? 

Terveysindeksiä pohti 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palveluyksiköstä

hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti  

HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen 

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021-2023. Julkaistu 7.5.2025. THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023 .