Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 19.6.2024 Uutinen

    Aluehallitus asetti palvelurakenneuudistukselle 50 miljoonan euron vuosittaisen säästötavoitteen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus asetti palvelujärjestelmäuudistuksen säästötavoitteeksi vuosittain 50 miljoonaa euroa. Päätöksessä huomioitiin vuoden 2024 talousennuste ja seuraavien vuosien talousnäkymät. 
    Aluevaltuuston maanantaina 17. kesäkuuta hyväksymät kaksi ensimmäistä uudistuskokonaisuutta tuovat noin 18,5 miljoonaan euron kustannusvaikutuksen. Tämä tarkoittaa, että syksyllä ja myöhemmin tänä vuonna julkaistavien perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotusten tulisi luoda noin 30 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. 
    Lisätietoa aluevaltuuston päätöksestä: Aluevaltuusto päätti palvelujärjestelmän uudistuksesta - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

    Aluehallitus hyväksyi lausunnon terveydenhuoltolain muutoksista: päätösvalta Iisalmen ja Varkauden yöpäivystyksistä tulisi olla hyvinvointialueella


    Aluehallitus päätti lausunnosta, joka koskee Suomen hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamiseksi. Nykyisen lakiesityksen muutokset tarkoittaisivat Pohjois-Savon hyvinvointialueella Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten päättymistä sekä mahdollisuutta toteuttaa nykyistä laajempaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa. 
    Aluehallitus esittää lausunnossaan, että uudessa laissa tulisi edelleenkin olla Pohjois-Savon hyvinvointialueen osalta mahdollisuus tuottaa perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautista päivystystä Iisalmessa ja Varkaudessa. Tämä mahdollistaisi sen, että Pohjois-Savon hyvinvointialue pystyisi itse päättämään, järjestääkö se näissä kaupungeissa yöpäivystystä. Päätös tehtäisiin hyvinvointialueen taloudellisten reunaehtojen ja ennen kaikkea alueen asukkaiden tarpeen, palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden pohjalta.
    Aluehallituksen lausunnossa mahdollisuutta laajentaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa pidetään hyvänä.  
    Aluehallituksen päätöksellä hyvinvointialueen lausunto lakiesityksestä lähetetään Sosiaali- ja terveysministeriöön 1.7.2024 mennessä.


    Yhteistoimintamenettely jatkuu vuoden loppuun

    Aluehallitus päätti jatkaa hyvinvointialueella käynnissä olevia yhteistoimintamenettelyjä vuoden loppuun saakka. Yhteistoimintamenettely tähtää johtamisrakenteen uudistamiseen ja nyt käynnissä on palvelutuotannon johtamisrakenteen tarkastelu. Mittava valmistelutyö on saatu valmiiksi sovitun aikataulun mukaisesti ja lisäajalla halutaan varmistaa henkilöstön aito osallistaminen uudistukseen.


    Aluehallituksen seuraava kokous on kesätauon jälkeen 12. elokuuta. 
    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  2. 19.6.2024 Uutinen

    Toiminnan muutoksia Varkauden päivystyksessä

    Kesän aikana Varkauden Aalto Hyvinvointikeskuksen vastaanottopalveluissa ja päivystyksessä voi olla ruuhkaa. Varkauden päivystyksen yhteydessä ei ole enää lääkärin akuuttivastaanottopalvelua. Ennen hakeutumista päivystykseen, tulee soittaa Päivystysapu-numeroon 116117.

    Varkauden päivystyksessä työskentelee arkena ainoastaan yksi lääkäri ja viikonloppuisin vain ajoittain kaksi lääkäriä. 

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

    Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi 
     
    •    äkilliset halvausoireet
    •    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
    •    kova rintakipu
    •    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
    •    isot vammat ja luunmurtumat
    •    henkeä uhkaava allerginen reaktio
    •    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

    Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Päivystysapu-numeroon 116117 tulee soittaa ennen hoitoon hakeutumista. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.
     
    Vastaanottopalvelujen takaisinsoitto asiakkaalle voi viivästyä

    Vastaanottopalvelujen ajanvarauksen ruuhkautumisen vuoksi takaisinsoitto asiakkaalle voi viivästyä. Kaikille perusterveydenhuollon takaisinsoittojärjestelmään soittopyynnön jättäneille henkilöille pyritään soittamaan saman päivän aikana. Tällä hetkellä se ei henkilöstövajeen takia ole aina mahdollista.

    Kiireettömissä asioissa asukkaita kannustetaan tekemään sähköinen oirearvio omaolo.fi-palvelussa ja katsomaan Terveyskyla.fi-palvelun itsehoito-ohjeita.

  3. 19.6.2024 Uutinen

    THL toteutti laadunarvioinnin IPS-työhönvalmennusmallin toimeenpanosta Pohjois-Savossa

    Keväällä 2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueella pilotointiin otettu IPS-työhönvalmennusmalli noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatuarvioinnissa IPS-toimintamallin laatukriteeristöä ja toteuttaa palvelua lähellä hyvää tasoa. 

     IPS-työhönvalmennus edistää mielenterveyskuntoutujien työllistymistä ja työssä pysymistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella IPS-toimintamallia pilotoidaan Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla. Samaan toimintamalliin perustuva laatuperusteinen työhönvalmennus (LATU) on pilotoitavana keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa edistäen esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä.  

     THL toteutti laatuarvioinnin kevään 2024 aikana saadakseen arvion laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimeenpanon laadusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa ja Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla. Molemmilla pilotointialueilla työhönvalmennuksen arviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä ja palvelun toteutuvan IPS-mallin mukaisesti lähellä hyvää tasoa. 
     
     Arvioinnissa verrattiin laatuperusteisen työhönvalmennuksen toteutusta arviointihetkellä IPS-mallin 25-kohtaiseen laatukriteeristöön, jossa tarkasteltiin muun muassa henkilöstön riittävyyttä, palvelun järjestämisen tilaa sekä palvelun määrää ja laatua. IPS-laatuarviointeihin osallistui vertaisarvioinnin osalta myös Kainuun hyvinvointialueen IPS-aluehanke.  
     
    Laatuarvioinnin raportista esille nousseita asioita 
     
    Molemmilla pilotointialueilla työhönvalmennuksen selkeitä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien työote ja keskittyminen selvästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Arvioinnin mukaan työhönvalmennus on kokonaisvaltaista palvelua, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnalla kulkijan.  

     Työnhaussa kärkenä ovat asiakkaan omat toiveet ja taidot ja näiden mukainen työnhakusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Työhönvalmennuksen tuki on tiiviimpää aina, kun se on tarpeellista, esimerkiksi asiakassuhteen alussa ja asiakkaan työllistyessä. Työhönvalmentajat tutustuvat paikallisiin työnantajiin olemalla heihin yhteydessä useita kertoja ja auttavat asiakkaitaan löytämään monenlaisia töitä huomioiden asiakkaiden omat toiveet ja voimavarat. Asiakas saa myös henkilökohtaista etuusneuvontaa. Lisäksi IPS-tiimin jäsenet toimivat kiinteässä yhteistyössä psykiatrian henkilökunnan kanssa, mitä tukevat yhteiset tilat ja yhteinen asiakastietojärjestelmä.  
     
    Kehittämistyö laatuperusteisen IPS-työhönvalmennuksen osalta jatkuu 
     
    Laatuperusteisessa IPS-työhönvalmennuksessa on tavoitteena työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajat edistävät tätä tavoitetta eri toimintatapoja käyttäen; asteittainen eteneminen palkkatyöhön esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta on perusteltua, kun se on asiakkaan oma toive ja tukee myöhempää työllistymistä.  

     Laatuarviointi toimii kehittämisen tukena. IPS- ja LATU -projektien välillä tehdään yhteistyötä ja molemmissa projekteissa aiotaan jatkossa keskittyä erityisesti työnantajayhteistyön kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla asiakkailla on halutessaan mahdollisuus päästä IPS-työhönvalmennukseen, ja että hoitotaho tai sosiaalipalvelut ottavat säännöllisesti puheeksi asiakkaan kiinnostuksen työntekoon.  
     


     

    Lue lisää THL laatuarvioinnista: Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus
     

    Kirjoittajat: 

    Päivi Kuikka, työhönvalmentaja
    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke
    Työikäisten sosiaalipalveluiden palveluyksikkö, 
    Pohjois-Savon hyvinvointialue
     

  4. 18.6.2024 Uutinen

    Sähköinen Omaolo-palvelu otettu käyttöön hyvinvointialueella

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kesäkuun alussa otettu käyttöön Omaolo-palvelun alaselkäkivun tai -vamman oirearvio. Sähköisesti tehtävä oirearvio tukee itsehoitoa, ja ohjaa tarvittaessa paikallisen palvelun piiriin.

    Omaolo on kansallinen sosiaali-, terveyden- ja suunterveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Palvelu sisältää erilaisia oirearvioita, terveys- ja hyvinvointitarkastuksia, hyvinvointivalmennuksia, yhteydenottolomakkeita sekä palvelutarpeenarviointeja.

    Ensimmäisenä alaselkäkivun/-vamman oirearvio

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 3.6.2024 otettu käyttöön Omaolo-palvelun alaselkäkivun tai -vamman oirearvio. Pohjoissavolaisille avautuu mahdollisuus saada ohjausta alueellisiin palveluihin oirearvion täyttämisen jälkeen. Oirearvion täyttäjä voi saada myös itsehoito-ohjeita, mikäli vaiva ei edellytä ammattilaisen arviota. Jos oirearvion perusteella tarvitaan kiireetöntä hoitoa, asiakas voi lähettää asiointinsa hoidon tarpeen arvion tekevälle ammattilaiselle vahvan tunnistautumisen kautta. On tärkeää huomata, että oirearviot eivät sovellu hätätilanteisiin.

    Fysioterapeutit käsittelevät alaselkäkivun tai -vamman oirearvion kautta tulleita yhteydenottoja, ja asiakkaan ja ammattilaisen välinen viestintä tapahtuu digitaalisesti Omaolo-palvelun kautta.

    Palvelun lähtökohtana ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien uudistaminen ja tämän uudistuksen tukeminen. Oirearvioita otetaan käyttöön hyvinvointialueella yksi kerrallaan, ja tavoitteena on suoristaa asiakkaan polkua tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Omaolon sisällöt ovat aina käytettävissä, mutta paikallinen ohjautuminen asiointeja käsittelevälle ammattilaiselle riippuu palvelun käyttöönoton vaiheesta hyvinvointialueella. Lisätietoja Omaolosta löytyy osoitteesta omaolo.fi.

    Omaolo-palvelu

    • on kansallinen sosiaali-, terveyden- ja suunterveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin
    • on suunnattu Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille yli 15-vuotiaille henkilöille
    • sisältää erilaisia oirearvioita, terveys- ja hyvinvointitarkastuksia, hyvinvointivalmennuksia, yhteydenottolomakkeita sekä palvelutarpeenarviointeja
    • on ilmainen palvelu, joka tuo sote-palvelut asukkaiden saataville 24/7
    • sisällöt perustuvat lääketieteellisen tietoon ja tutkimukseen, validoituihin kysymyksiin ja sosiaalihuollon osalta laissa määriteltyihin kriteereihin.

     

  5. 17.6.2024 Uutinen

    Aluevaltuusto päätti palvelujärjestelmän uudistuksesta – jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa sosiaali- ja terveyskeskus tai -asema

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 17.6. päättämään palvelujärjestelmän uudistuksesta. Käsittelyssä oli uudistamiskokonaisuuden kaksi ensimmäistä kokonaisuutta:

    • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

    Aluevaltuusto hyväksyi uudistuksen aluehallituksen esityksen mukaisesti

    Aluevaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön uudistuksen palvelusuunnitelman aluehallituksen esityksen mukaisesti, jolloin Pohjois-Savon jokaisessa kunnassa on jatkossakin joko sosiaali- ja terveyskeskus tai sosiaali- ja terveysasema. 

    Palveluverkko kattaa neljä laajimman palvelutason sosiaali- ja terveyskeskusta Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa sekä 11 laajaa sosiaali- ja terveysasemaa ja 11 osa-aikaista sosiaali- ja terveysasemaa eri puolilla Pohjois-Savoa. Päätöksen mukaan Kangaslammen, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat lakkautetaan. 

    Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen palvelusuunnitelman, jolloin vuodeosastot sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella. Vuodeosastot lakkautetaan Kaavilta, Tuusniemeltä, Pielavedeltä, Karttulasta, Leppävirralta ja Lapinlahdelta.

    Tällä hetkellä toisistaan erillään toimivista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoista muodostetaan integroidut terveydenhuollon osastot. Kotiutusprosessia ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan erityisesti kotiutusyksikön ja liikkuvan sairaalan kehittämisellä.

    Uudistuksen toimeenpano jakautuu seuraaville vuosille

    Uudistukset toimeenpannaan vaiheittain vuosina 2024–2028. Tällöin uusien toimintamallien käyttöönotto ja palveluverkon muutokset voidaan suunnitella ja aikatauluttaa siten, että muutoksesta koituu mahdollisimman vähän haittaa palveluja käyttäville asiakkaille. Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti toimintoja lakkautettaessa tarvittavat korvaavat palvelut tulee olla käytössä.

    Palvelujärjestelmän uudistamiskokonaisuus jatkuu syksyllä, jolloin perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisehdotukset julkaistaan syyskuun puolessavälissä. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotukset julkaistaan loppuvuonna.

    Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmalla pyritään saavuttamaan 30–50 miljoonan euron vuotuinen kustannusvaikutus, joka toteutuessaan tasapainoittasi hyvinvointialueen taloutta merkittävästi. Nyt hyväksytyt kaksi ensimmäistä uudistuskokonaisuutta tuovat noin 18,5 miljoonaan euron kustannusvaikutuksen. Aluehallitus kokoontuu keskiviikkona 19.6. käsittelemään tarkemmin uudistuskokonaisuuden säästötavoitteita.

    Aluevaltuuston muita päätöksiä

    Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelle 2023. Tilikauden 2023 tulos on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluevaltuuston käsitteli myös vuoden 2024 tammi-huhtikuun talouden toteuman ja osavuosikatsauksen tammi-maaliskuulta sekä talousennusteet näiden lukujen pohjalta. Tilikauden 2024 tulokseksi ennakoidaan noin 98 miljoonan euron alijäämää.

    Tulevaisuuden palveluverkko lyhyesti

    Vastaanottotoiminnan palveluverkko

    Asiakas voi asioida valintansa mukaan missä tahansa hyvinvointialueen toimipisteessä.

    • Sosiaali- ja terveyskeskukset (4): Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus
      •  Avoinna 5-7 päivää viikossa
      • Terveydenhuollon kiireelliset, puolikiireelliset ja kiireettömät vastaanotot
      • Näytteenotto ja kuvantaminen
      • Työikäisten sosiaalipalvelut
      • Perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelut
    • Laajat sosiaali- ja terveysasemat (11): Kiuruvesi, Sonkajärvi, Lapinlahti, Nilsiä, Juankoski, Pyörö, Karttula, Pielavesi, Suonenjoki, Vesanto, Leppävirta
      • Avoinna viitenä päivänä viikossa
      •  Terveydenhuollon kiireettömät vastaanotot ajanvarauksella
      • Osassa asemia, mukaan luettuna ne sosiaali- ja terveysasemat, jossa vuodeosastotoimintaa, kiirevastaanottoa myös viikonloppuisin. Puolikiireellistä vastaanottoa ajanvarauksella.
      • Osassa näytteenotto- ja kuvantamispalveluja
      • Työikäisten sosiaalipalveluja
      • Perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja
    • Osa-aikaiset sosiaali- ja terveysasemat (11): Vieremä, Rautavaara, Varpaisjärvi, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi, Vehmersalmi, Keitele, Rautalampi, Tervo, Joroinen
      • Palveluvalikoima ja aukiolo muotoutuu paikallisen palvelutarpeen perusteella. 
      • Hyvinvointialueen liikkuvin resurssein turvattu palvelupaikka 
      • Terveydenhuollon kiireettömiä vastaanottoja ajanvarauksella osa-aikaisesti
      • Osa-aikaisesti ajanvarauksella näytteenottopalveluja.

    Integroitu perusterveyenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastohoidon palveluverkko

    • 729 vuodeosastopaikkaa, jakautuvat seuraavasti:
      • Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) 499 
      • Iisalmi 86
      • Varkaus 55
      • Siilinjärvi 35
      • Suonenjoki 30
      • Juankoski 24
    • Liikkuvan sairaalan paikkamäärä 130 paikkaa
    • Perustettavan kotiutusyksikön henkilöstövahvuus 63 henkilötyövuotta

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 31.7.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset syksyllä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 kolmas etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 31.7.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus, liity tästä tapaamiseen

    2. Keskiviikko 7.8.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito

    3. Keskiviikko 14.8.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus, liity tästä tapaamiseen

    4. Maanantai 19.8.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 26.8.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Vuoden 2024 neljäs etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 30.10.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus

    2. Keskiviikko 6.11.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito

    3. Viikko 46, päivä tarkentuu.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus

    4. Maanantai 18.11.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 25.11.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?


    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  2. 22.8.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  3. 24.8.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Voit osallistua tapahtumiin asuinpaikkakunnastasi riippumatta oman aikataulusi mukaisesti. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 Iisalmi, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Tiistai 24.9. ja 12.11. kello 16.15 - 17.45. Ensikotiyhdistyksen luento kello 17.30-18.15.
    • Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  4. 10.9.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon alueen järjestöjen SOTE-aamukahvit syksyllä 2024

    SOTE-aamukahvit jatkuvat syksyllä seuraavasti:
    Ti 10.9 klo 9–10 – aiheena järjestöyhteistyön ohje
    Ti 8.10. klo 9–10 – aiheena Pohjois-Savon järjestökysely
    Ti 12.11. klo 9–10 – aiheena lakisääteiset vaikuttamistoimielimet ja Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    Ti 10.12. klo 9–10 – aiheena avustukset vuonna 2025

    Merkkaathan päivät ja aiheet kalenteriisi jo nyt, niin muistat tulla mukaan. Tiedotamme näistä vielä lisää myöhemmin.

    Yhteistyössä mukana
    Pohjois-Savon hyvinvointialue / HYTE
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry / Järjestöjen sote-muutostuki
    Tukipilari
    Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt
    Ylä-Savon Vakka -Yhdistystalo
     

  5. 26.9.2024 Tapahtuma

    Lapsi erityistä huomiota vaativissa ja vakavissa perhetilanteissa

    Aika: torstai 26.9.2024 kello 8.30 - 15.30
    Paikka: Teams-etäyhteys

    Tilaisuuden tavoitteena on edistää monialaisten ammattilaisten verkostoitumista ja yhteistyötä vaativissa ja uhkaavissa perhetilanteissa, sekä lisätä tietoa ja antaa uusia näkökulmia vaativista erotilanteista, vieraannuttamisesta, vainosta ja lapsen turvallisuudesta. Tavoitteena on myös lisätä yhteistä ymmärrystä korkean riskin erotilanteissa toimimisesta, oppia riskien arviointia ja tunnistaa riskitilanteita.

    Webinaari on suunnattu Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille, sekä valtakunnallisille Barnahus- ja OT-toimijoille.

    Tilaisuuden ohjelma

    Ilmoittautumiset 18.9.2024 mennessä: Ilmoittautumislomake

    Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Savon hyvinvointialueen Lasten ja nuorten keskus ja henkilöstön kehittämisyksikkö, Barnahus-hanke ja OT-toiminta.

    Lisätietoja

    Sisältö:
    Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskustoiminnan OT-projektikoordinaattori Tarja Saharinen p. 044 717 8571, tarja.saharinen (at) pshyvinvointialue.fi
    Barnahus-hankkeen aluekoordinaattori Laura Matikka p. 044 717 9643, laura.matikka (at) pshyvinvointialue.fi

    Käytännön järjestelyt:
    henkilöstön kehittämisasiantuntija Eeva-Maria Ruuskanen p. 044 717 2106, eeva-maria.ruuskanen (at) pshyvinvointialue.fi
    henkilöstön kehittämiskoordinaattori Anne Mäkinotko p. 044 717 2121, anne.makinotko (at) pshyvinvointialue.fi

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. Aluevaltuutetut istumassa kokouksessa auditoriossa.
    19.6.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Palveluverkko luo perustan palvelujen uudistamiselle

    Aluevaltuusto päätti 17.6. hyvinvointialueen palveluverkosta. Perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä. Valtuuston päätös luo osaltaan perustan sille, missä ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan Pohjois-Savon kunnissa jatkossa.

    Palvelujen sisällön kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sote-asemilla voi nyt jatkua täydellä vauhdilla. Pidän tärkeänä päätökseen sisältyvää ehtoa siitä, että niillä alueilla, joissa palveluvalikoima muuttuu, on oltava tiedossa korvaavan palvelun sisältö ennen muutosta.

    Päätöksestä äänestettiin, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Hyväksytty ratkaisu on kompromissi ja sitä voi luonnehtia maltilliseksi muutokseksi. Palvelut muuttuvat, mutta se tapahtuu vaiheittain ja ajan kanssa lähipalvelut pääosin säilyttäen. Päätös tarkoittaa toki myös sitä, että hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen mukaisista taloudellisista tavoitteista joudutaan tinkimään. Se voi tuoda lisää paineita talouden tasapainottamiseen. Toisaalta esimerkit niiltä hyvinvointialueilta, joissa julkiset sote-palvelut oli järjestetty ”keskitetysti” jo ennen sote-uudistusta, osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistus voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun niitä tehdään maltilla ja huolellisesti suunnitellen. 

    Maanantaina tehtyä päätöstä edelsi laaja osallistava vaihe, jonka aikana kuultiin asukkaita ja henkilöstöä. Asukastilaisuuksia järjestettiin kattavasti eri puolilla maakuntaa. Sain olla itsekin mukana muutamassa niistä. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivat joka paikassa tavattoman suuria, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on aito huoli lähipalvelujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Kuulemistilaisuuksissa myös kunnat toivat esiin huolensa palvelujen vaikutuksesta niiden elinvoimaan. Tilaisuuksien anti heijastuu vahvasti valtuuston hyväksymässä päätöksessä.

    Palveluverkkoa tarkastellaan jatkossa vuosittain. On selvää, että sitä mukaa kun palvelujen sisältöä kehitetään muun muassa digitaalisten palvelujen suuntaan, myös palveluverkko voi muuttua. Sen vuoksi on hyvä, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavia muutoksia.

    Haluan kiittää viranhaltijoita asian erinomaisesta ja monipuolisesta valmistelusta. Valtuuston valittavana oli useita skenaarioita, jotka sisälsivät vaihtoehtoisia toteuttamistapoja toimenpiteineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vaikka perhe -ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palveluverkon uudistuksesta päättäminen jäi syksyyn, uskon, että se saadaan nivoutumaan hyvin nyt tehtyyn ratkaisuun.

    Toivotan kaikille hyvää juhannusta ja kiireetöntä kesää!

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja
     

  2. 18.6.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen satsaukset oikeisiin asioihin



    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti maanantaina 17. kesäkuuta palvelujärjestelmänsä uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Puolentoista vuoden siirtymävaihe on ohi, ja on aika astua eteenpäin.

    Valtuuston ratkaisut vaikuttavat näkyvimmin perusterveydenhuoltoon ja ikäihmisten palveluihin. Laajan kuulemis- ja lausuntokierroksen jälkeen esitys on, että nykyisten terveysasemien verkosto säilyisi toistaiseksi lähes ennallaan.

    Palveluvalikoimaa ja aukioloaikoja säädettäisiin niin, että työvoiman riittävyydestä ja hoidon jatkuvuudesta voidaan huolehtia aiempaa paremmin koko maakunnassa.

    Kasvokkain tapahtuvan hoidon rinnalle kehitetään nopeasti etäpalveluita. Vaikka moni niitä vastustaa, todellisuudessa digitaaliset palvelut auttavat eniten sellaisia, jotka eivät voi tai halua niitä itse käyttää. Mitä useampi hoitaa asioitaan omatoimisesti verkossa, sitä enemmän ammattilaisten aikaa ja käsiä riittää henkilökohtaista apua tarvitsevien tueksi.

    Vuodeosastojen määrään on tulossa vastaanottoja suurempi muutos. Sänkyjen vähentäminen ei merkitse sairaiden hoidosta luopumista, vaan mallia, jonka mukaan sairaalassa viivytään vain se aika kuin on hoidon kannalta välttämätöntä. Tämän jälkeen toipuminen ja paraneminen jatkuvat kotona.

    Muutos edellyttää kotisairaalatoiminnan ja kuntoutuksen nopeaa vahvistamista. Myös elämän loppuvaiheen hoito on kyettävä järjestämään kaikille turvallisesti ja kivuttomasti joko kotona, sairaalassa tai kodin lähellä sijaitsevassa hoivakodissa.

    Vaikka aluehallituksen esitystä on haastettu, tahto palvelujen turvaamiseen yhdistää kaikkia poliittisia ryhmiä. Toimintojen rankka keskittäminen olisi myös nykyisen hallitusohjelman vastaista. Sehän ”kiinnittää erityistä huomiota perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuteen”.

    Niukkuus tarkoittaa valintoja

    Kun puhumme peruspalveluista, puhumme sekä inhimillisyydestä että rahasta. Helposti ja oikeaan aikaan löytyvä, todellisia tarpeita vastaava apu on ainoa keino välttää sosiaalisten tai terveyteen liittyvien ongelmien kasautumista.

    Jos mielen tai ruumiin vaiva äityy pahaksi, se ei yleensä selviä puhumalla. Silloin tarvitaan raskaita toimenpiteitä ja pitkiä hoitojaksoja. Niukkuuden aikana ne pitäisi säästää tilanteisiin, joihin ei ole muuta apua, ja joita ei voi ennalta ehkäistä.

    Niukkuus yhdistää kaikkia Suomen hyvinvointialueita. Kustannusten nousun taittaminen oli, ja sen pitää edelleen olla, yksi uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Tavoitetta ei koskaan saavuteta, ellei toiminta muutu.

    Aluevaltuuston päätettäväksi esitetyt muutokset voivat onnistuessaan keventää Pohjois-Savon hyvinvointialueen kustannuksia lähes 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Se on suhteessa oikean kokoinen siivu palveluiden uudistamisen kokonaistavoitteesta, joka asettuu noin 50 miljoonan euron tasolle.

    Jäljelle jäävästä 30 miljoonan euron ohjelmasta päätetään ensi syksynä. Suurin osa siitä kohdistuu erikoissairaanhoitoon, mutta myös perhe- ja vammaispalvelut on kyettävä jatkossa järjestämään selvästi nykyistä tehokkaammin.

    Vaikka summat kuulostavat suurilta, ne eivät ole mahdottomia. Olennaista on, että uskallamme keskittyä oikeisiin asioihin, panostaa tärkeiden prosessien kehittämiseen ja luopua rohkeasti kaikesta, mistä ei ole todellista hyötyä.

    Jos jokin tuntuu mahdottomalta, se on taistelu aikaa vastaan. Hyvinvointialueille asetettu velvoite kattaa talouden alijäämät kolmen vuoden sisällä vaikutti järkevältä vuonna 2021, kun rahoituslaki säädettiin. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut paljon.

    Uudessa tilanteessa alijäämien kattamisesta on tullut köysi, joka uhkaa kuristaa kuoliaaksi kaikki sote-uudistuksen hyvät tavoitteet.

    On selvää, että ellei alijäämien kattamiselle anneta lisää aikaa, Suomen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi voivat nujertua muutamassa vuodessa. Toivottavasti se ei ole kenenkään tavoite.

    Niukkuus tarkoittaa valintoja. Jokainen meistä tarvitsee hyvinvointialueen palveluita, mutta toiset tarvitsevat niitä enemmän kuin toiset. Vahvojen vastuulla on huolehtia, että välttämättömän avun ja turvan järjestämisessä kuullaan myös heiveröisimpien ääntä.

    Jos saisin itse valita, panostaisin erityisen paljon voimavaroja lapsiperheiden ja ikäihmisten auttamiseen. Tulevaisuus on tämän päivän lasten ja nuorten varassa. Mitä terveempinä he saavat kasvaa, ja mitä paremmin perheet voivat, sitä valoisampi on Suomen huomen.

    Nykyisen vaurauden ovat kuitenkin rakentaneet ne, jotka tänään ikääntyvät, haurastuvat ja tarvitsevat apua. He ovat pitäneet meistä huolta.

    Meidän velvollisuutemme ja kunniatehtävämme on huolehtia heistä niin, että kenenkään ei tarvitse pelätä omien voimiensa heikkenemistä.

    Riitta Raatikainen, aluehallituksen puheenjohtaja

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Savon Sanomissa 16.6.2024.

  3. 29.5.2024 Blogi

    Miltä tuntuu lähteä ihan nollista −ja onnistua?


     

    Oletteko ikinä miettineet, miltä tuntuu lähteä mukaan projektiin, josta ei tiedä etukäteen yhtään mitään? 

    En minäkään, ennen kuin lähdin mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisen projektiin osana koulutehtävääni. Opiskelen kolmatta vuotta Savonia- ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja päätin lähteä hetkeksi mukaan seuraamaan tätä tulevaa uudistusta. Itse en ollut tähän aiheeseen tutustunut sen tarkemmin ennen projektiani, ja kaikki siihen liittyvä oli minulle tuntematonta.

    Aiheena palvelujärjestelmän uudistaminen on monimutkainen ja jakaa paljon mielipiteitä. Itselläni aikaa vei eniten se, että pääsin kärryille mitä uudistetaan ja miksi. Alkuun olin luovuttamisen partaalla ja mietin, miksi lähdin mukaan tähän. Tuntui kuin aihe olisi ollut yksi iso sekasorto, josta ymmärsit yhden asian sieltä ja toisen täältä. Hetken epätoivon jälkeen päätin kuitenkin jatkaa projektissa ja monen tunnin lukemisen jälkeen vihdoin aloin hahmottamaan aihetta edes jollain tavalla. 

    Edelleen on kuitenkin monta kysymysmerkkiä, joihin meistä kukaan ei osaa vielä vastata. Onhan kokonaisuus laaja ja paljon käytännön kysymyksiä ratkeaa vasta, kun kesäkuisen aluevaltuuston päätöksen jälkeen lähdetään toimenpanemaan uudistusta käytännössä. Miten tämä kaikki toimii käytännössä tai kuinka kauan menee, että kaikki suunnitteilla olevat palvelut saadaan toimimaan? Toimeenpanon onkin arvoitu kestävän 3–4 vuotta.

    Palvelujärjestelmän uudistamista varten on kerätty palautetta kevään aikana Pohjois-Savon asukkailta kyselyllä. Pääsin tarkastelemaan kyselyyn tulleita vastauksia etenkin digipalveluihin liittyen. Digipalvelut jakoivat runsaasti mielipiteitä laidasta laitaan. Osa kaipasi laajempia ja sujuvampia digitaalisia palveluita. Kehittämiseen liittyen toivottiin huomioitavan erityisesti ikäihmiset ja annetavan riittäviä ja selkeitä ohjeistuksia. Toimivat tietoyhteydet tuovat omat haasteensa tähän, ja niitä olisikin hyvä kokeilla etukäteen. Palveluiden tulisi olla käyttäjälähtöisiä ja yksinkertaisia sekä niissä tulisi huomioida mitä voi ja kannattaa tarjota diginä. Tietoturva on myös tärkeää!

    Uudistaminen on pitkä prosessi ja laaja kokonaisuus. Koska aihe jakaa paljon eri mielipiteitä, on vaikeaa saada kaikkia miellyttävää lopputulosta. Meidän tehtävänämme on omalta osaltamme osallistua uudistamiseen ja luottaa ammattilaisiin, jotka tekevät kaikkensa saadakseen parhaan mahdollisen lopputuloksen.

    Jos kuvailisin minun projektiani kahdella sanalla, ne olisivat: epätoivo ja onnistuminen. Hyppäämällä suoraan syvään päätyyn omalle epämukavuusalueelle oppii, ja se kehittää parhaiten. Tuntematon aihe oli alkuun epämiellyttävä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, että kaikki tämä perehtyminen kannatti. Olenhan itse myös tulevaisuudessa näiden palveluiden käyttäjä, ja myös sosiaalialan ammattilainen!

    Linda Piironen
    sosionomiopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

    Tutustu palvelujärjestelmän uudistukseen.
     

  4. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  5. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  6. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja
     

  7. Marko pelaamassa istumasulkapalloa ilmapallolla.
    24.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

    Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

    Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

    Merkityksellisiä kohtaamisia

    Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

    Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.


    ​​​​​​
    Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

    Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

    Hyvän mielen toimintaa

    Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.



    Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

    TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
    ​​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi