Etsitkö näitä

Etsitkö näitä?

Laatikkobanneri

Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko

Palveluja eri asiakasryhmille

Lue palvelujärjestelmän uudistuksesta.

Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 21.5.2025 Uutinen

    Uusi testi paljastaa riskin keskeisiin kansansairauksiin ja tukee terveellisten elintapamuutosten tekemisessä

    Kansansairauksien riskitesti on julkaistu verkossa. Testi on helppo ja nopea tapa saada arvio omasta riskistään sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin. Testin ovat kehittäneet yhteistyössä THL ja Diabetesliitto.

    Riskitesti on tarkoitettu aikuisille oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi. Sen tavoitteena on herättää mielenkiinto omaa terveyttä kohtaan ja auttaa tekemään vaikka pieniäkin terveyttä edistäviä elintapamuutoksia.

    Lähes jokaisella aikuisella suomalaisella voi olla kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauksiin.  

    ”Nämä yleiset sairaudet heikentävät hyvinvointia ja toimintakykyä erityisesti iän karttuessa. Riskin tunnistaminen on tärkeää, jotta asiaan voi tarttua hyvissä ajoin ja näin jopa ehkäistä sairauden kokonaan”, toteaa tutkimuspäällikkö Jaana Lindström THL:stä.

    Kansansairaudet vaikuttavat muun muassa työkykyyn, joten niillä on suuri merkitys myös kansantaloudelle. 

    Suomessa tyypin 2 diabetekseen sairastuu noin 23 000 ihmistä vuodessa. 

    Sepelvaltimotauti ja valtimotaudit ovat yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet. Sydäninfarktin takia sairaalahoitoa saa noin 22 000 henkilöä vuodessa ja vielä useampi, noin 24 000 ihmistä, saa aivoinfarktin tai aivoverenvuoden.

    Muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä.


    Riskitekijät ovat yhteisiä, ja niitä voi pienentää elintavoilla
     

    Riskitesti arvioi alttiutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan 10 vuoden aikana ja muistisairauksiin 20 vuoden aikana. Tutkimustieto osoittaa vahvan yhteyden näiden sairauksien välillä: jos sairastaa yhtä, voi olla suurentunut riski sairastua myös toiseen. 

    Sairauksien yhteisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Yhteistä sairauksille on myös se, että ne voivat kehittyä hitaasti ja ilman oireita pitkäänkin. Esimerkiksi joka viides tyypin 2 diabetesta sairastava ei tiedä sairastavansa sitä.

    ”On tärkeää tunnistaa oma riskinsä ja tiedostaa, miten itse voi vaikuttaa riskiinsä sairastua. Ihan jo pienillä elintapojen muutoksilla voi vaikuttaa siihen, että pysyisi terveenä ja hyvävointisena mahdollisimman pitkään. Riskitesti antaa tiedon lisäksi tukea ja konkreettisia vinkkejä, mitä jokainen voi itse tehdä riskinsä pienentämiseksi”, kertoo johtaja Sari Koski Diabetesliitosta. 

    Esimerkiksi säännöllinen liikkuminen itselle mieluisalla tavalla, riittävä palautuminen ja lepo sekä terveelliset ruokailutottumukset tukevat terveyttä. 

    Taustalla aiemmat riskitestit


    Uusi testi pohjautuu THL:ssä aiemmin kehitettyihin tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien ja muistisairauksien riskitesteihin. 
    Riskitesti ei anna diagnoosia, vaan se antaa yleisen väestötutkimuksiin perustuvan palautteen alttiudesta sairauksien kehittymiseen.
    Testi on tarkoitettu täytettäväksi omatoimisesti, mutta myös esimerkiksi terveydenhuollon vastaanotolla ja apteekkien asiakaspalvelutilanteissa kannattaa kertoa asiakkaille testistä ja kannustaa heitä tekemään testi sekä tarkastelemaan omia elintapojaan. 

    Kansansairauksien riskitesti 
    Riskitesti: diabetes.fi/riskitesti 

    Lisätietoja:
    Sari Koski 
    johtaja, kurssitoiminta ja tietopalvelut 
    Diabetesliitto 
    puh. 050 310 6600 
    etunimi.sukunimi@diabetes.fi

    Jaana Lindström
    tutkimuspäällikkö
    THL
    puh. 029 524 8635
    etunimi.sukunimi@thl.fi

    Kansansairauksien riskitesti on kehitetty Diabetesliiton ja THL:n yhteistyönä osana yhteiseurooppalaista JACARDI-hankekokonaisuutta.
    JACARDI-hankkeen kansainväliset sivut 

  2. 21.5.2025 Uutinen

    Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

    Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

    Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

    Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

    Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

    Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

    Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

    Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen 
    Kolilla 15.–16.5.2025.

    Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat:

    Esa Ahonen, Kainuun hyvinvointialue
    Maria Kaisa Aula, Keski-Suomen hyvinvointialue
    Nina Brask, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Lasse Hautala, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Kari-Matti Hiltunen, Pirkanmaan hyvinvointialue
    Anneli Kiljunen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Heikki Laukkanen, Etelä-Savon hyvinvointialue
    Harri Lehtonen, Satakunnan hyvinvointialue
    Kaisa Lepola, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
    Tapani Melaluoto, Lapin hyvinvointialue
    Juha Mustonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Sari Niinistö, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Tapio Pajunpää, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Helinä Perttu, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Riitta Raatikainen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    Maarit Raja-Aho, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Anne Salonvaara-Kero, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Tapani Tölli, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Sanna Vauranoja, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

  3. 20.5.2025 Uutinen

    Rauhallista läsnäoloa ja nopeaa reagointia – näin työskentelee alue-ensihoitaja Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Alue-ensihoitaja Mikko Hynysen rintataskussa oleva puhelin pirahtaa – hätäkeskus ilmoittaa uudesta tehtävästä. Hän ottaa uuden tehtävän vastaan ja istahtaa auton ratin taakse. Ennen liikkeellelähtöä Mikko soittaa vielä potilaalle. Se on hänen mukaansa sekä työturvallisuuspuhelu että tilanneselvittely. Jos kaikki vaikuttaa selvältä, matka potilaan luokse voi alkaa.

    Alue-ensihoidolla on Pohjois-Savossa pitkät perinteet. Laajoilla ja harvaanasutuilla alueilla on ollut tarve toimintamallille, jossa yksi kokenut hoitotason ensihoitaja liikkuu itsenäisesti alueella ja toteuttaa kiireetöntä ja kiireellistä ensihoitoa. Yksi näistä ammattilaisista on Mikko Hynynen, joka työskentelee pohjoisen toiminta-alueen alue-ensihoitoyksikössä. Vuoronvaihto tapahtuu Lapinlahdella, mutta yksikkö operoi seudullisesti Lapinlahden lisäksi myös Varpaisjärvellä, Rautavaaralla ja Nilsiässä sekä tarvittaessa koko Pohjois-Savon alueella.

    Yksi tehtävä voi viedä tunteja

    Alue-ensihoitajana Mikko tekee itsenäisesti hoidon tarpeen arviointia, hoitaa pieniä toimenpiteitä ja järjestää tarvittaessa jatkohoidon potilaalle. Kyse ei ole kuitenkaan vain potilaan hoidosta, kyse on myös kohtaamisesta.

    – Työssä parasta on se, että saa auttaa ihmisiä. Monesti ihmiset, joita me kohtaamme, ovat hädissään. Kun tilanne saadaan rauhoittumaan ja olo helpottuu, se tuo tähän työhön merkityksen, Mikko kertoo.

    Alue-ensihoidossa ja ensihoidossa työvuorot kestävät 24 tuntia ja sen jälkeen seuraa neljän vuorokauden vapaa. Perusvahvuudessa alue-ensihoitajana Lapinlahdella työskentelee viisi henkilöä.

    – Tämä rytmi sopii minulle erittäin hyvin. Vaikka työtunteja kertyy saman verran kuin päivätöissä, tuntuu että vapaa-aikaa on enemmän, Mikko pohtii.

    Vuonna 2024 Lapinlahden yksikkö hoiti noin 740 tehtävää. Päivätasolla tehtäviä on noin 2–4. Määrä voi kuulostaa vähäiseltä, mutta todellisuus on toinen.

    – Yksi tehtävä voi viedä tuntikausia, etenkin kun välimatkat ovat pitkiä ja kaikki hoidetaan yksin. Aikaa menee esimerkiksi jatkohoitopaikan tai kuljetusvaihtoehdon järjestämiseen, Mikko valottaa.

    Työ, joka vaatii osaamista ja itseluottamusta

    Alue-ensihoitajan työssä yhdistyy laaja-alainen osaaminen, päätöksentekokyky ja kyky kohdata ihminen. Mikko kertoo, että alussa yksin työskentely toi paineita.

    – Se vaati totuttelua, kun ei ole kaveria varmistamassa asioita. Kaikki pitää muistaa tehdä itse. Myös päätökset tehdään itsenäisesti. Se kyllä haastaa.

    Alue-ensihoitajalla on käytössään täysin samat laitteet ja lääkkeet kuin kahden hengen ensihoitoyksiköillä. Potilaita hoidetaan kotona aina kun mahdollista. Tehtävistä noin puolet pystytään hoitamaan itsenäisesti, ilman toisen yksikön apua.

    – Esimerkiksi hengitysvaikeuksista kärsivä potilas voi rauhoittua hengitystä avaavalla lääkkeellä tai kuumepotilas voi jäädä kotiin, kun hänelle annetaan kuumetta alentavaa lääkettä, Mikko kertoo.

    Työn haastavimmaksi puoleksi Mikko nimeää kiiretilanteiden priorisoinnin.

    – Kun ei ole kuin yhdet kädet, niin ei voi tehdä kaikkea samaan aikaan. On pitänyt oppia hyväksymään oma rajallisuus. Myös laaja toiminta-alue ja sen tuntemuksen kartuttaminen on ollut oma haasteensa, mutta siitä on tällä hetkellä todella iso etu.

    Turvallisuus ennen kaikkea

    Yksin työskentelevän alue-ensihoitajan arkeen kuuluu tarkka turvallisuusharkinta.

    – Ennen kuin menen kohteeseen, silmäilen paikat ja mietin poistumisreitit valmiiksi. Kun olet yksin, ei ole silmiä selässä, Mikko kuvaa.

    Hälytyksen syyn perusteella voidaan onneksi jo ennakoida, onko tilanne mahdollisesti uhkaava. Esimerkiksi väkivallan uhkaa sisältäviin tehtäviin ei mennä yksin, vaan odotetaan poliisia tai toista yksikköä mukaan.

    Ensihoidossa uhkatilanteet raukeavat usein kuitenkin keskustelulla.

    – Pitää kuunnella ja pyrkiä rauhoittamaan tilanne omalla olemuksellaan. Jos tilanne eskaloituu, meillä on toimintamalli, millä apua tilanteeseen saadaan hätäkeskuksen kautta.

    Mikon mukaan yksin työskennellessä uhkatilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, ja niitä ei ole hänen uralleen sattunut alue-ensihoitajana. Myös palaute potilailta on ollut positiivista.

    – On ollut tosi mukava olla tässä työssä. Ihmiset ovat ottaneet meidät hyvin vastaan.

    Työ vaatii rohkeutta, luovuutta ja sitoutumista

    Alue-ensihoitajaksi ei tulla suoraan koulun penkiltä.

    – Toiveena on, että alue-ensihoitajaksi hakeutuisi ensihoitaja, joka on tehnyt hoitotason työtä useamman vuoden, kertoo Milla Heikkinen, joka toimii alue-ensihoidon kehittäjänä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Työssä tarvitaan paitsi vahvaa hoitotason ensihoito-osaamista, myös kykyä soveltaa ja keksiä ratkaisuja.

    – Yksintyöskentely vaatii rohkeutta, luovuutta ja sitoutumista. Pyrimme hoitamaan asiat mahdollisimman pitkälle itsenäisesti potilaan kotona, kertovat Mikko ja Milla.

    Mikon mukaan alue-ensihoitajan työ toi hänelle kaivattua vaihtelua.

    – Työskentelin noin 10 vuotta ensihoitoyksikössä. Aloin kuitenkin kaipaamaan lisää haastetta työhöni ja alue-ensihoito alkoi kiinnostamaan.

    Alue-ensihoitajan työ on monipuolista, ja tehtävät vaihtelevat kiireettömistä käynneistä vaativiin hätätilanteisiin. Yksiköissä on myös eroja. Kun esimerkiksi Kuopion kantakaupungin alueella hoidetaan pääasiassa kiireettömiä tehtäviä, niin maaseutualueilla alue-ensihoitajalle kuuluu myös kiireellisiä tehtäviä.

    – Täällä hoidetaan kaikki. Joskus potilas voi mennä elottomaksi kesken tehtävän ja olet yksin häntä hoitamassa. Se on iso motivaatio pitää omaa osaamista yllä, että saa hoidettua nämä kriittisetkin tilanteet. Tätä varten olen kouluttautunut, Mikko kertoo.

    Tulevaisuudessa alue-ensihoitajien rooli laajenee, kun yhteistyö liikkuvan sairaalan kanssa tiivistyy. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita ja osaamisvaatimuksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia vaikuttaa ja auttaa kuntalaisia.

    Pitkän tehtävän päätteeksi Mikko parkkeeraa auton takaisin Lapinlahden tukikohtaan. Ilta alkaa hämärtyä, ja käynnin tiedot kirjataan järjestelmään. Takana on jälleen yksi tehtävä, jossa potilas sai tarvitsemansa avun.​​​​​​​


    ​​​​​​​

  4. 19.5.2025 Uutinen

    Tunnistautuminen sähköisiin asiointipalveluihimme on muuttunut: Suomi.fi-viestien käyttöönottoa ehdotetaan tunnistautumisen yhteydessä  

    12.5.2025 alkaen sinulle on ehdotettu Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, kun olet tunnistautumassa vahvasti joko Pohjois-Savon hyvinvointialueen tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä siirtymään vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti.

    Suomi.fi-viestien käyttöönottoehdotus näytetään kaikille niille täysi-ikäisille, joilla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. Se tulee näkyviin, kun on tunnistautumassa vahvasti johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun eli käyttää tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta. Viestien käyttöönoton voi tehdä heti tunnistautumisen yhteydessä. Halutessaan Suomi.fi-viestien käyttöönoton voi ohittaa ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. 

    Ottamalla Suomi.fi-viestit käyttöön saat jatkossa myös useiden eri viranomaisten lähettämän postin sähköisenä. Jos otat palvelun käyttöösi, saat jatkossa Pohjois-Savon hyvinvointialueelta sähköisenä seuraavat viestit Suomi.fi-palveluun:

    • KYSin erikoissairaanhoidon potilaskirjeet liitteineen, kuten esimerkiksi ajanvarausilmoitukset, tutkimusohjeet ja esitietolomakkeen.
    • Päätökset ja vastaukset hallinnollisista asioista, joita olet lähettänyt käsiteltäväksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oikaisuvaatimukset ja muistutukset.

    Huomaathan, että jos asioit yrityksen tai toisen henkilön puolesta, ehdotus ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit koskee sinulle itsellesi lähetettyjä viestejä. Kun hyväksyt Suomi.fi-viestien käyttöönoton, Suomi.fi-viestit tulee siis käyttöön sinulle itsellesi, ei sille henkilölle tai yritykselle, jonka puolesta olet menossa asioimaan.

    Suomi.fi-viestien käyttöönotto säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle. Samalla se vähentää paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia. 

    Miten käyttöönottoehdotus muuttaa tunnistautumista?

    Keväällä 2025 tehtävässä muutoksessa Suomi.fi-viestit ei tule kenellekään automaattisesti käyttöön, vaan voit itse päättää palvelun käyttöönotosta.  

    • Käyttöönottoehdotus näytetään sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä.
    • Näet ehdotuksen Suomi.fi-viestien käyttöönotosta aina, kun tunnistaudut vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella. 
    • Käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen tunnin sisällä. Saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin.
    • Voit halutessasi ohittaa Suomi.fi-viestien käyttöönoton ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön myös myöhemmin. 

    Havainnekuva, miten tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin muuttuu keväällä 2025:


     

    Miten sähköiset viestit voi lukea? 

    • Voit lukea Suomi.fi-viesteihin saapuneet viranomaisviestit Suomi.fi-mobiilisovelluksessa tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit".
    • Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella.
    • Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi.
    • Voit myöhemmin siirtyä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla Suomi.fi-viestien asetuksia. Ohjeet löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta.

    Voit ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön osoitteessa https://suomi.fi/viestit tai lataamalla käyttöösi Suomi.fi-mobiilisovelluksen.

    Lisätietoja  

    Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 

    Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

    Mikä on Suomi.fi-viestit?

    Suomi.fi-viestit on tietoturvallinen sähköinen postilaatikko, joka korvaa paperipostitse saapuvan viranomaispostin. Palvelua käyttää useat viranomaiset ja määrä kasvaa jatkuvasti. Saapuneet viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun osoitteessa https://suomi.fi. Näin saapunut posti on luettavissa kaikkialla, missä kuljetkin. 
    Ilmoitukset uusista saapuneista viesteistä tulevat sähköpostiosoitteeseen, jonka käyttäjä on ilmoittanut palveluun. Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttäjät saavat ilmoituksen myös suoraan sovelluksen kautta.

    Suomi.fi-viestit saa käyttöön lataamalla Suomi.fi-mobiilisovelluksen tai tunnistautumalla osoitteessa https://suomi.fi/viestit. Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella. Ottamalla Suomi.fi-viestit käyttöön saa jatkossa myös useiden eri viranomaisten lähettämän postin sähköisenä. 

    Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 

    Mistä siirtymisessä digitaaliseen viranomaisviestintään on kyse?

    Suomi siirtyy vaiheittain kohti sähköistä viranomaisviestintää. Vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin kirjautuvat täysi-ikäiset henkilöt saavat Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä ilman erillistä suostumusta käyttöön Suomi.fi-viestit, ellei henkilöllä ole jo palvelu entuudestaan käytössä.

    Ne, jotka eivät voi käyttää digipalveluita, saavat jatkossakin viranomaispostin paperilla, elleivät itse valitse toisin. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi myös keskeyttää ilmoittamalla asiasta, jolloin viestit lähetetään jälleen paperipostina. Jos henkilö, joka on valinnut paperipostin, jatkaa sähköistä asiointia, hänelle luodaan määräajan jälkeen uudelleen sähköinen postilaatikko.

    Siirtyminen digitaaliseen viestintään tuo merkittäviä hyötyjä. Se säästää yhteiskunnan varoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ja helpottaa kansalaisten arkea. Viranomaispostit ovat nopeasti saatavilla, löytyvät yhdestä paikasta ja ovat aina käytettävissä. 

    Lue lisää: https://dvv.fi/digi-ensin-hanke 
     

  5. 19.5.2025 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen tiedot alkavat näkyä OmaKannassa vaiheittain

    Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa vuonna 2025 vaiheittain käyttöön uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagan. Uudistus mahdollistaa sen, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa kirjatut asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa viimeistään marraskuun lopusta 2025 alkaen.

    Uuden järjestelmän käyttöä pilotoi turvakotipalvelut tiistaista 20. toukokuuta lähtien. 

    Turvakodit tarjoavat maksuttomia palveluja kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai sen uhan alla eläville, asuinpaikasta riippumatta. Tarvittaessa turvakotiin voi hakeutua myös nimettömänä. 

    - OmaKannassa ei näytetä turvakotipalvelujen asiakirjoja eikä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön liittyviä asiakirjoja. Asiakastiedot tallentuvat kuitenkin Kantaan ja ovat ammattilaisten käytettävissä Sagan kautta, toimialajohtaja Kati Kantanen kertoo.

    Loppusyksystä tietoja näkyy enemmän

    Kun asiakastietojärjestelmä Saga on kokonaisuudessaan käytössä, asiakkaat voivat tarkastella sosiaalihuollon tietojaan OmaKannassa samalla tavalla kuin terveydenhuollon tietoja. Näkyviin tulevat muun muassa päätökset, palvelutarpeen arviot, asiakassuunnitelmat, asiakkuuden alkamisajankohta ja omatyöntekijän tiedot.

    Sosiaalihuollon ammattilainen voi kuitenkin perustellusta syystä estää tai viivästyttää tietyn asiakirjan OmaKanta-näkyvyyden. Estämisen ja viivästyttämisen on perustuttava lakiin sekä tapauskohtaiseen arviointiin.

    - Hankesuunnitelman mukaan kuraattorit ovat ottamassa Sagan käyttöön seuraavaksi, 4. elokuuta, mutta varsinkin loka-marraskuussa tänä vuonna meidän asiakkaidemme sosiaalipalveluissa kirjattuja tietojen pitäisi alkaa näkyä OmaKannassa, kun vuorossa ovat isot käyttöönotot, Kantanen kuvaa.

    Hankesuunnitelman mukaan tiistaina 21. lokakuuta asiakastietojärjestelmän käytön aloittavat työikäisten ja lapsiperheiden palvelut, perheoikeudelliset palvelut, vammaispalvelut, lastensuojelu ja gerontologinen sosiaalityö. Tiistaina 25. marraskuussa vuorossa on ikääntyneiden palvelut. Sen jälkeen järjestelmä on käytössä koko hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa.

    Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset OmaSavoon

    Toimialajohtaja Kantanen korostaa, että uudesta järjestelmästä hyötyvät niin ammattilaiset kuin asiakkaat.

    - Yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä yhtenäistää tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaa nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitse osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä, Kantanen kuvaa.

    - Myös tiedon saatavuus ja käytettävyys paranee. Yhteisessä järjestelmässä tiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten käytettävissä.

    Asiakkaat voivat jatkossa myös täyttää erilaisia sosiaalihuollon lomakkeita ja hakemuksia verkossa OmaSavo-digipalvelussa. Sosiaalihuollon lomakkeet ja hakemukset avautuvat OmaSavoon arviolta loppusyksystä 2025.

     

    Tietoa uudesta asiakastietojärjestelmä Sagasta

    • Saga Sosiaalihuolto korvaa Pohjois-Savossa käytössä olevat asiakastietojärjestelmät. Ohjelman toimittaa Mediconsult Oy.
    • Järjestelmä kattaa kaikki sosiaalihuollon palvelut.
    • Ohjelma hankitaan yhdessä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. 
    • Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan käyttöönotto mahdollistaa, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa.
       

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 14.3.2025 Tapahtuma

    Tule mukaan etäjumppaan 19.3. alkaen!


     

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella alkaa 19.3.2025 Hengästy- ja Huokaise -etäjumppa. Jumppa on keskiviikkoisin klo 10-10.30 ja se on avoin ja maksuton kaikille pohjoissavolaisille. 

    Jumpan tarkoituksena on hengitysterveyden edistäminen ja sitä etäjumpassa tehdään hengästymällä ja huokaisemalla. Voit jumpata istuen tai seisten, liikkeet eivät ole vaikeita ja jokainen osallistuu oman kuntonsa mukaan. 

    Aika: 19.3.2025 alkaen joka keskiviikko klo 10-10.30. 
     

    Osallistujat liittyvät mukaan omilla laitteillaan (esim. tabletti, tietokone), sovelluksena käytössä on Microsoft Teams. 

    Pääset mukaan klikkaamalla tätä liittymislinkkiä: Hengästy ja Huokaise -etäjumppa tai pyydä osallistumislinkki omaan sähköpostiisi osoitteesta: leena.hartikainen@pshyvinvointialue.fi

    Etäjumppaa järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana KYS kuntoutuksen toimintaa ja KATit LIIKKEELLE -hanketta

     

  2. 20.5.2025 Tapahtuma

    Verkkovanhempainilta vanhemmille - Mitä vanhempien tulisi tietää päihteistä?

    Päihde-teemainen vanhempainilta järjestetään Vimeon kautta tiistaina 20.5. kello 18–19.15 yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen poliisilaitoksen Ankkuritiimin, Kuopion kaupungin, Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen, Sakky:n sekä Pohjois-Savon ehkäisevän päihdetyön verkoston kanssa.

    Nuorille kesä merkitsee usein monenlaisia juhlia ja yhteen kokoontumista: koulun päättäjäiset, ajan viettäminen kavereiden kanssa, festarit, mökkireissut ja muut kokoontumiset. Vanhempien on hyvä olla tietoisia, että nuorten vapaa-aikaan ja juhliin voi liittyä myös päihteiden käyttöä ja madaltunutta kynnystä kokeilla eri päihteitä. Siksi asiaa on hyvä jo etukäteen pohtia ajatuksen tasolla ja keskustella siitä myös nuoren kanssa.
     
    Vanhempainillan puheenvuoroissa pohditaan, mitä vanhempien tulisi tietää vapesta/sähkösavukkeista ja nikotiinipusseista? Voiko ja kannattaako nuorelle antaa/hankkia alkoholia? Mukana on myös Ankkuri-tiimin edustaja tuomassa iltaan poliisin näkökulmaa huumeisiin ja nuorten juhlimiseen. Illan aikana tiedotetaan myös pelaamiseen ja netinkäyttöön liittyvästä tuesta.

    Voit seurata vanhempainiltaa tästä.

    Lisätiedot: Helena Törmi, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

  3. 26.5.2025 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2025 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset./Peruttu, sisältö päivityksessä.

    2. Keskiviikko 5.2.2025 klo 16.30-18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    3. Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus/Peruttu, sisältö päivityksessä.

    4. Keskiviikko 19.2.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    5. Maanantai 24.2.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
    Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    Vuoden 2025 toinen etäperhevalmennus

    Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.

    Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.

    1. Maanantai 28.4.2025 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset. Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    2. Keskiviikko 7.5.2025 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
    Liity tapahtumaan tästä linkistä

    3. Maanantai 12.5.2025 klo 16.30–18, Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus
    Liity tapahtumaan tästä linkistä

    4. Keskiviikko 21.5.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry  Liity tapahtumaan tästä linkistä.

    5.  Maanantai 26.5.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
    Liity tapahtumaan tästä linkistä

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  4. 27.5.2025 Tapahtuma

    Messumuotoiset perhevalmennukset

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa perheille tietoa ja tukea uuteen elämänvaiheeseen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa lasta odottavia perheitä synnytykseen, imetykseen, lapsen hoitoon ja kasvatukseen sekä vanhemmuuteen. Tavoitteena on myös edistää sikiön, raskaana olevan naisen sekä hänen perheensä terveyttä, vanhempien parisuhdetta sekä lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Valmennuksella pyritään vahvistamaan teidän tulevien vanhempien tietoja ja taitoja lapsen hoidosta, vanhemmuudesta, terveydestä sekä terveystottumuksista. Lisätietoja saat neuvolasta.

    Perhevalmennusmessut ovat maksuton messumuotoinen tapahtuma lasta odottaville ja pikkuvauvaperheille. Perhevalmennusmessuilla pääset yhdellä kertaa tutustumaan moniin eri toimijoihin ja saat kattavasti tietoa uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista.
     
    Voit osallistua messumuotoiseen perhevalmennukseen juuri silloin kun haluat, raskausviikoistasi riippumatta tai vauvan ensimmäisien kuukausien aikana. Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Perhevalmennusmessutapahtumat perhekeskusalueittain:

    Pohjoisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 15.1.2025 klo 16.30-19.00, syyskuu 2025
    Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.
    Ohjelma:
    klo 16.30 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento, Kuopion ensikotiyhdistys ry
    klo 17 esittelypisteet avautuvat
    klo 17.30 Päin perhettä -pysäkki

    Aika: 24.4.2025 klo 16.30-19, marraskuu 2025
    Paikka: Iisalmi, entinen Veljeskoti/Vetrea. Sisäänkäynti pääovesta.

    Keskisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 25.2.2025 ja 27.5.2025 klo 16.15-18.00, lokakuu 2025 ja joulukuu 2025
    Paikka: KYS auditorion viereinen luentosali ja aulatila, Puijonlaaksontie 2, 70210 Kuopio, valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella.
    Ohjelma:
    klo 17.30-18.15 Vauvan uni ja mielenhyvinvointi vauvaperheessä -luento Kuopion ensikotiyhdistys ry

    Eteläisen perhekeskusalueen perhevalmennusmessut

    Aika: 25.3.2025  klo 17-19, maaliskuu 2025, elokuu 2025
    Paikka: Varkaus, Varkauden Perheentalo, Kauppakatu 32

     

  5. 27.5.2025 Tapahtuma

    OmaSavo taskussa -tietoiskut ja infopisteet 

    Haluatko tietää lisää OmaSavosta, mikä se on ja mistä palvelun löytää? 

    OmaSavo-lähettiläät Minna ja Hanna-Leena lähtevät huhtikuun alussa koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen kattavalle kiertueelle. He tulevat paikkakunnille kertomaan, miten OmaSavon digitaaliset palvelut löytyvät ja mistä saa opastusta niiden käyttöön. 

    Voit tavata lähettiläämme erilaisissa alueen tapahtumissa infopisteiden äärellä tai pitämässä tietoiskua OmaSavon digitaalisesta asioinnista. 

    Minna ja Hanne-Leena haluavat keskustella kanssasi siitä, millainen on OmaSavo eli Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus ja miten se toimii muiden palveluidemme rinnalla.  

    Tapahtumat ovat avoimia kaikille. Aikataulu päivittyy kevään aikana. 

    Huhtikuu 2025 

    • Tiistaina 8.4. kello 14.00–15.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Siilinjärven seurakunnan tiloissa, Valo-salissa, Haarahongantie 4. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kiuruveden kirjastolla, Lähteentie 10 A. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vieremän kirjastolla, Lyhtytie 2. 
    • Keskiviikkona 9.4. kello 16–18 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Yhdistystalo Vakan tiloissa, Pohjolankatu 4, Iisalmi. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Ylä-Savon Vakan kanssa. 
    • Torstaina 10.4. kello 10–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkaudessa Yhdistystalo Warikolla, Ahlströminkatu 22. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Warkauden seudun sosiaali- ja terveysjärjestöt ry: n kanssa. 
    • Torstaina 10.4. kello 13–15 OmaSavo taskussa -tietoisku Joroisten seurakuntatalolla, Joroistentie 3. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Studio Olohuoneen ja Joroisten Palveluasunnot ry:n kanssa. 
    • Perjantaina 11.4. kello 9–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Terveys- ja hyvinvointimessuilla Savonia ammattikorkeakoululla, Microkatu 1, Kuopio. 
    • Tiistaina 22.4. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Rautalammin terveyskeskuksella, Sairaalatie 1. 
    • Tiistaina 22.4. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tervon kunnankirjastolla, Mantuntie 6. 
    • Torstaina 24.4. kello 9.00–11.30 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Nilsiän terveysasemalla, Pisantie 10. 
    • Torstaina 24.4. kello 16-18 lähettiläät ovat tavattavissa Yhdistystalo Vakan avoimet ovet -tapahtumassa, Pohjolankatu 4, Iisalmi.
    • Perjantaina 25.4.kello 10–12 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Tuusniemen kirjastolla, Keskitie, 34–38. 
    • Perjantaina 25.4. kello 12–15 lähettiläät ovat tavattavissa Kaavin kevättorilla. 
    • Tiistaina 29.4. kello 12.30–15.00 lähettiläät ovat tavattavissa Karttulan lähikirjastolla, Kissakuusentie 20. 

    Toukokuu 2025 

    • Perjantaina 2.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Kuopion Apajan aulassa. 
    • Perjantaina 2.5. kello 13.00–14.30 OmaSavo taskussa -tietoisku Alava-talolla, Siikaniemenkatu 4, Kuopio. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Kuopion seudun Hengitysyhdistyksen kanssa.
    • Maanantaina 12.5 kello 8-11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Vesannon terveysasemalla, Simolantie 15 Vesanto.
    • Maanantaina 12.5 kello 12-14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Keiteleen kirjastossa, Koulutie 1 Keitele.
    • Maanantaina 12.5. kello 16–18 OmaSavo taskussa -tietoisku Pielaveden kirjastolla, Lauripurontie 14. 
    • Tiistaina 13.5. kello 18 OmaSavo taskussa -tietoisku Maaningan Nuorisoseurantalolla, Kurolahdentie 8 
    • Maanantaina 19.5 kello 12–14 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Sonkajärven kirjastolla, Rutakontie 21. 
    • Tiistaina 20.5. kello 8–11 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Suonenjoen terveysasemalla, Sairaalapolku 6.  
    • Tiistaina 20.5. kello 13–15 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä Leppävirran kirjastolla, Koulutie 4. 
    • Tiistaina 20.5. kello 16.30–18.00 OmaSavo taskussa -tietoisku Varkauden kirjastolla, Osmajoentie 1 (alakerrassa, sisäänkäynti ulkokakutta)
    • Tiistaina 27.5. kello 16.15–18.00 lähettiläät ovat tavattavissa infopisteellä perhevalmennusmessuilla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, auditorion viereisessä luentosalissa (valkea rakennus pääsairaalan vasemmalla puolella) Puijonlaaksontie 2. 

    Kesäkuu 2025 

    • Perjantaina 27.6 kello 9–12 OmaSavo taskussa -tietoisku Lapinlahden  terveyskeskuksessa, Kansatie 10
    •  Perjantai 27.6 kello 13–16 OmaSavo taskussa -tietoisku Rautavaaran torilla

    Syyskuu 2025 

    • Keskiviikkona 3.9. kello 15–17 OmaSavo taskussa -tietoisku Kuopion Suokadun palvelutalolla, Suokatu 6:ssa.  Tilaisuus järjestetään yhteistyössä AVH-yhdistyksen kanssa


    Yhteistyössä:






     


     


     

  6. 3.9.2025 Tapahtuma

    Keinoja istumisen vähentämiseen

    ”Oli taas semmoinen päivä, että hyvä kun syödä ehti.” Näin monesti huokaamme. Arki vie  mukanaan ja syömisen lisäksi myös liikuskelu ja uni usein saavat liian vähän huomiota.

    Istutko työssäsi tai opinnoissasi paljon? Unohdutko kotona sohvan nurkkaan mielestäsi liian pitkäksi ajaksi? Ohjaatko asiakkaita liikuskelemaan enemmän? Tässä tietoiskussa saat käytännön vinkkejä istumisen vähentämiseen

    Aika: 3.9.2025 klo 12-12.30

    Paikka: Teams, ei erillistä ilmoittautumista, voit liittyä suoraan linkin kautta Liity kokoukseen nyt
    Kenelle: Kaikille istumisen vähentämisen keinoista kiinnostuneille, vinkkejä omaan arkeen tai asiakasohjaukseen
    Asiantuntijat: Salla Lommi, Fysioterapeutti (YAMK) ja Liikkuva Savonia -projektipäällikkö 2024-2025, Wellness center Savonia ja Oona Kähkönen, lehtori, Kätilö (AMK), TtM, Savonia AMK
    Järjestäjä: Liikunnallisen elämäntavan ja ravitsemusterveyden edistämisen työryhmä 

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 15.5.2025 Blogi

    Kansallinen terveysindeksi 2021–2023: Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta – työkyvyttömyys yleisintä naisilla, tapaturmia vähemmän kuin muualla Suomessa

    Kansallinen terveysindeksi on jälleen julkaistu. Tiedot perustuvat vuosien 2021-2023 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain.  

    Pohjois-Savossa sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä. Työkyvyttömyysindeksi on korkein pohjoissavolaisilla naisilla ja kainuulaisilla miehillä. Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta, kuten myös aiemmassa 2019-2021 tilanneraportissa todettiin. Matalin indeksiluku eli Suomen paras tulos meillä on tapaturmissa. Lue lisää: Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 : Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä ja Pohjois-Suomessa  

    Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä.  

    Taulukko sairastavuusindekseistä
    Kuva 1: Lähde: THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023  


    Vaikka tilanne näyttää kurjalta näin pohjoissavolaisen silmin katsottuna, niin muutosta parempaankin on tapahtunut. Indekseistä ”vain” työkyvyttömyys-, mielenterveys- ja diabetesindeksi ovat nousseet, kaikissa muissa on tapahtunut laskua. Numeroiden takana lienee monia vaikuttavia tekijöitä. Tilastoraportissa todetaan sekä hyvän että huonon kehityksen syiksi esimerkiksi elintapamme, työttömyys tai työllisyys, taloudellinen tilanne ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus sekä kulttuuriset ja geneettiset tekijät (THL 2025). 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedot (koko maan keskiarvo kaikissa 100) 

    Taulukko Pohjois-Savon sairastavuusindekseistä

    Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi  

    Tiedämme, että useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään elintavoilla. On tutkittu, että Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Paikallaan oloa hieman vähentämällä saadaan hyvinvointialueellamme jopa 17 miljoonan euron säästöt kansansairauksien hoidossa. Yhden kaatumisen seurauksena tulleen lonkkamurtuman hoito maksaa n. 30 000 euroa ja 70-80% keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Näihin kaikkiin liittyy vielä inhimillisen kärsimyksen välttäminen, jolle ei hintalappua voida asettaa. On siis tärkeää samanaikaisesti pyrkiä ehkäisemään sairauksia ja kehittämään niiden hoitoa hyvinvoinnin edistämiseksi.  

    Laajassa hyvinvointikertomuksessa  2021-2025 kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. Hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä Pohjois-Savossa. Työskentelemme yhdessä hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eli pyrimme osaltamme vähentämään palvelujamme tarvitsevien asiakkaiden määrää.  

    Uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2029 työstetään parhaillaan satojen pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan mm. hyvinvointialueen palvelujen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa.  Suunnitelmassa kuvataan ja sovitaan yhdessä toteutettavaksi keinoja, joilla voidaan esimerkiksi vähentää työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden haasteita. Pyrimme löytämään juurisyyt ja vaikuttamaan niihin yhdessä arkeen sopivilla keinoilla.   

    Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin.  

     

    Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä. Kuten viimeksikin tätä asiaa kirjoittaessa, kysymme, että saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä? 

     

    Terveysindeksiä pohti 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palveluyksiköstä

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti  

    HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen 

     

    Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021-2023. Julkaistu 7.5.2025. THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023 . 

  2. Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen kolmen henkilön tiimi.
    13.5.2025 Blogi

    Tämä tiimi on MIELIHYVIN DUUNISSA :)


    Hyvää vauhtia käynnissä olevan kansallisen Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen tavoitteena on auttaa työpaikkoja ja koulutussektoria kehittämään osaamistaan nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa. 

    Tutustu hankkeen toimijoihin Pohjois-Savon hyvinvointialueella!

    1) Keitä olemme?
    Tiimimme muodostavat Kalle Onnela, Hanna Kekkonen ja Terhi Asikainen. Kehittämistä tehdään alueellamme tiiviissä yhteistyössä Savon ammattiopiston kanssa, josta tiimiimme kiinteänä osana kuuluu myös erityisopettaja Leena Parkkonen. 

    2) Mitä teemme?
    Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) työllistää yli 12 500 ammattilaista ja tarjoaa vuosittain tuhansia työelämäjaksoja ammattiin opiskeleville. Hankkeen aikana vahvistamme koulutussektorin valmiuksia tukea nuorten mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Kehittämistyötä teemme yhdessä esihenkilöiden, työyhteisöjen ja työhyvinvointipalveluiden kanssa. 

    3) Miksi olemme mukana hankkeessa?
    Henkilöstö on jokaisen organisaation tärkein voimavara, joten jo olemassa olevien ja tulevien työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen panostaminen on meidän kaikkien yhteinen asia ja etu. 
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenä strategisena painopisteenä on hyvinvoiva henkilöstö, joka voi kokea työssään innostuneisuutta, arvostusta ja iloa. Haluamme olla vahvistamassa mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria, jossa pääpaino on mielenterveyttä tukevissa arkikäytännöissä. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys on tärkeää paitsi yksilön, myös yhteiskunnallisesti mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen voimakkaan kasvun näkökulmasta. 

    4) Mikä hankkeessa on mielestämme tärkeää?
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Anne Roposen mukaan on huippua olla hankkeessa mukana, koska haluamme työnantajana tukea työntekijöidemme työkykyä ja työhyvinvointia. Mielestämme on tärkeää, että hankkeessa lisätään ymmärrystä mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Jokainen voi osaltaan olla vaikuttamassa ja luomassa mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Lisäksi keskeistä on, että työntekijät saavat käyttöönsä menetelmiä ja työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemiseen opetusympäristöissä ja työyhteisöissä. 

    5) Sana on vapaa
    Hyvinvointi löytyy arjesta, jossa pienillä teoilla voimme vaikuttaa paitsi itseemme, myös ympärillämme oleviin. 

    Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus!

    --

    Mielihyvin duunissa 2.0 -hanke toteuttaa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa hanketta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. 

    Tutustu hankkeeseen myös internetsivulla: Mielihyvin duunissa 2.0


     

  3. Älypuhelin, jonka ympärille on aseteltu stetoskooppi.
    30.4.2025 Blogi

    KEIKKA-hankeessa hankittu innovaatioalusta vauhdittaa innovaatioiden keräämistä

    Keksi-, kehitä- ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa on edetty suunnitellusti innovaatioalustan hankintaan. Sähköisen innovaatioalustan pilotointiin valikoitui Orchidea. Perusteena palvelun valintaan oli kotimaisuus ja se, että palvelu on käytössä tai tulossa koekäyttöön usealla muulla hyvinvointialueella. Sopimus palvelun pilotoinnista Pohjois-Savon hyvinvointialueella on allekirjoitettu.

    Hyvinvointialueiden näkökulmasta innovaatiot tarkoittavat uusia ideoita ja teknisiä keksintöjä, joilla voidaan parantaa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen laatua tai tehostaa niiden tuottamista. Innovaatiot edistävät hyvinvointialueiden kehitystä, ja niistä hyötyvät niin palvelujen käyttäjät, palveluntuottajat kuin hyvinvointialueet kokonaisuudessaan. 

    Orchidea-alusta mahdollistaa innovaatioiden helpon keräämisen paitsi hyvinvointialueen työntekijöiltä, myös opiskelijoilta, asukkailta ja yhteistyöorganisaatioilta. Sähköistä innovaatioalustaa pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella 6/2025-12/2026. Pilotti rahoitetaan KEIKKA-hankkeesta ja näin ollen hyvinvointialueelle tästä ei kustannuksia pilottivaiheessa synny. Mikäli pilotointi on onnistunut, selvitetään pysyvän hankinnan mahdollisuutta.

    Orchidean käyttöönotto etenee vaiheittain. Alustaan pääsevät tutustumaan kesäkuun alusta alkaen kaikki Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijät, vaikka kehitystyö onkin tuolloin vielä kesken. Tulevaisuudessa - alustan ollessa käyttövalmis - otetaan mukaan myös ulkopuolisia toimijoita, ja kuka tahansa voi tuolloin syöttää ideoita alustalle Idealomakkeiden kautta. Innovaatioita toivotaan myös alueen asukkailta ja potilailta. Hankkeen aikana ideoiden ensikäsittelystä vastaa KEIKKA-hankkeen henkilöstö. 

    Kaikkien osallistumista tarvitaan, jotta innovaatioiden määrä Pohjois-Savossa saadaan kasvuun! 
     

    Benchmarkkausta ja innostavia kohtaamisia

    Nykyisin puheessa vilisee englanninkielisiä muotitermejä, kuten benchmark. Tämä tarkoittaa omien tai organisaation toimintatapojen ja prosessien vertaamista toisen parhaiten vastaaviin käytäntöihin. 
    KEIKKA-hankkeen toimenpiteissä on määritelty, että vertailemme Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoimintaa muiden hyvinvointialueiden vastaavaan toimintaan ja vaihdamme ajatuksia innovaatiotoiminnan kehitysmahdollisuuksista. Olemmekin käyneet tällaisia keskusteluja runsaasti Teamsin välityksellä ja olemme saaneet kuulla esim. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toimintamalleista. 

    Saimme myös kunnian isännöidä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun hyvinvointialueen vierailijoita. Vietimme yhdessä erittäin innostavan aamupäivän keskustellen heidän tavastaan kehittää innovaatiotoimintaa. Heillä on käynnissä INSPIS-ryhmähanke, jonka tavoitteena on käynnistää Kainuun “Hyvän terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioekosysteemin” rakentaminen. Jäämme innolla odottamaan tulevaa yhteistyötä hankkeen toteuttajien kanssa!

    Olemme myös käyneet keskusteluja eri hyvinvointialueiden kanssa heidän innovatiivisten hankintojen mallistaan ja kokemuksistaan. Toukokuussa lähdemme selvittämään yhdessä hankintatoimen kanssa, millainen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoisuus innovatiivisista hankinnoista on tällä hetkellä.
     

    Sonja Reinikka
    Projektikoordinaattori
    Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

    Projektikoordinaattori Sonja Reinikka.


    Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
    Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

    --

    KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.




     
     

  4. 25.4.2025 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Kotihoidossa ikääntyneen asiakkaan palveluita suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti

    Edellisessä TET-päivässäni pääsin tutustumaan Suokadun kotihoidon toimintaan Kuopiossa, jossa seurasin tiimin sairaanhoitaja Iidan ja lähihoitaja Arjan työtä lähietäisyydeltä. Työn lomassa käydyt keskustelut ja asiakkaiden kohtaaminen opettivat minulle paljon kotihoitomme mukautumiskyvystä.

    Suokadun kotihoidossa työskentelee yksi sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa. Asiakkaita heillä on tällä hetkellä 47. Suokadun kotihoito eroaa monista muista kotihoidon tiimeistä siinä, että sen asiakkaat asuvat Vanhustenkotiyhdistyksen esteettömissä vuokra-asunnoissa Suokadun toimintakeskuksen yhteydessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole palvelutalo, vaan kotihoito auttaa asiakkaitaan kuten muissakin tiimeissä. Mutta yhdistyksen asunnoissa voi asua myös ikäihmisiä, jotka eivät tarvitse vielä kotihoidon apua.

    Toimintakeskus tarjoaakin helposti saavutettavia palveluita Vanhustenkotiyhdistyksen asunnoissa asuville ikäihmisille, mutta myös kauempaakin saapuville henkilöille. Tiloissa toimii muun muassa lounasravintola sekä Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkain-piste. Siellä on tarjolla myös paljon erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia niistä kiinnostuneille. Sairaanhoitaja Iida kertoikin, että osa heidänkin asiakkaistaan hyödyntää etenkin lounasravintolan palveluita.

    Työntekijät tarvitsevat lisää osaamista asiakkaiden päihde- ja mielenterveyshaasteisiin

    Tämä päivä osoitti minulle, kuinka monipuolista, haastavaa ja vastuullista sairaanhoitajan työ kotihoidon tiimissä on. Sairaanhoitajilla on kokonaisvastuu tiimin asiakkaiden hoidosta ja välillä he joutuvat käyttämään salapoliisitaitoja selvittäessään asiakkaiden asioita kuten mitä apuja uusi asiakas mahdollisesti tarvitsee tai onko hänellä edunvaltuutusta.

    Iida laski myös, että omaisten ja tiimin työntekijöiden lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä yli 20 yhteistyötahon kanssa – puhelimessa tulee siis vietettyä väkisinkin paljon aikaa. Tämän lisäksi hänelle kuuluu luonnollisesti muun muassa lääkärin kierrolle osallistuminen, asiakkaiden laajemmat muistitutkimukset, rokotukset sekä muut pistoshoidot.

    Sairaanhoitajan työ voikin joidenkin mielestä näyttää näkymättömältä, kun he joutuvat hoitamaan ja hallinnoimaan asiakkaiden asioita toimistotiloista käsin. Tämä on kuitenkin elinehto sille, että homma pyörii ja asiakas saa tarvitsemansa avun.

    Minulle kerrottiin, että Suokadun kotihoidon asiakkaissa on muistisairaiden lisäksi paljon päihde- ja mielenterveyshaasteisia ikäihmisiä. Sekä Iida että Arja toivat esille, että vastaava asiakaskunta lisääntyy myös muissa ikääntyneiden palveluissa, mutta ikäihmisiin erikoistuneita lähihoitajia ei ole opinnoissaan koulutettu riittävästi kohtaamaan heitä. Tähän asiaan olisikin hyvä kiinnittää huomiota niin opintoja suunniteltaessa, mutta viimeistään myös työyhteisöissä, jotta jokaisella työntekijällä on riittävä osaaminen asiakkaiden hoitamiseksi.

    Palveluidemme tulee joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan

    TET-päivän asiakaskäynneillä pääsin todistamaan ikäihmisten perushoitoa kotihoidossa. Varmistelimme, että asiakas on ottanut lääkkeet ja toisen kanssa otimme yhdessä astmalääkkeen. Muistuttelimme myös lounaan syömisestä sekä siitä, että jos yöllä kivut yltyvät liian koviksi, niin apua ja kipulääkettä voi pyytää painamalla ranteessa olevan turvarannekkeen nappia. Kipujen kanssa ei tarvitse olla.

    Lähihoitajalla voi olla Suokadun kotihoidossa jopa 16 käyntiä päivän aikana. Käyntien pituudet vaihtelevat ja käyntejä tehdään myös parityönä, koska osa asiakkaista on raskashoitoisempia. Päivät on tiukkaan suunniteltu, ja jos asiakkaan luona tulee suunnittelematon tilanne vastaan, voi se laittaa päivän aikataulut täysin uusiksi.

    Keskustelimme myös siitä, että kuinka jokaisen asiakkaan kanssa suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarvitsemansa palvelut ja apuvälineet. Ei ole yhtä ja samaa muottia, joihin kaikkien tulee sopia. Esimerkiksi asiakkaan kanssa voidaan kokeilla lääkeautomaattia tai etähoivaa, mutta jos nämä teknologiset palvelut eivät toimi hänen kohdallaan, niin niistä luovutaan ja kokeillaan jotain muuta.

    Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka palveluidemme pitää pystyä joustamaan, koska avun ja palveluiden tarve voi vaihdella hyvinkin paljon. Osalle sopii etähoivan palvelut, toinen saattaa tarvita kuusi käyntiä kahdelta hoitajalta päivässä ja kolmas pärjää yhdellä lyhyellä kotihoidon käynnillä päivässä.

    Päivästä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta kaikki ei yhteen blogitekstiin mahdu. Kiitos vielä Iidalle ja Arjalle perehdyttämisestä kotihoidon työhön.

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  5. Perhe kävelee suojatien yli jonossa, äiti edellä, kaksi lasta välissä ja isä viimeisenä.
    23.4.2025 Blogi

    Pysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle

    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen avulla pyrimme löytämään keinoja, jotka helpottavat työntekijöiden arkea. Saatamme helposti unohtaa sen kaikista tärkeimmän eli asiakkaan kokemuksen siitä, vastaako palvelu aidosti hänen tarpeisiinsa. EU-rahoitteisessa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa kehitämme uudenlaista moniammatillista vanhemmuuden tuen toimintamallia vahvasti asiakasosallisuus huomioiden.

    Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pohjois-Savossa olemme moniammatillisen tiimimme kesken hyödyntäneet kokemusosaajien näkökulmia heti kehittämistyön alkumetreiltä lähtien. Järjestimme kokemusosaajille myös Pulinapajan, jossa pysähdyimme tarkastelemaan sitä, millaista vanhemmuuden tukea tarvitaan ja miten vanhemmuuden tukemisessa voitaisiin hyödyntää kokemusosaamista. Kun asiakkaat tai asiakkuudessa joskus olleet saavat osallistua palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen, heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat paremmin huomioiduiksi.

    Tiimimme tavoitteena on vahvistaa palautetietoista työotetta Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun palveluissa. Palautetietoinen työote on yksi keskeinen tapa huomioida asiakkaan kokemuksia sekä arvioida asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja vaikutuksia jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Palautetietoisuus on kuitenkin jotakin syvempää kuin pelkästään asiakaspalautteen keruu. Sen tulisi olla keskeinen osa päivittäistä työskentelyä ja palautteen aktiivista hyödyntämistä palvelujen parantamiseksi. Työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde ja vuorovaikutus vahvistuvat, kun asiakas huomaa, että hänen kokemuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita.

    Aito kokeilukulttuuri on oikeastaan ainoa tapa löytää parhaita innovaatioita. Jos emme lähde avoimin mielin kokeilemaan, emme myöskään tiedä, mitkä uudet tavat toimivat parhaiten. Ajoittain kokeiluja tehdään myös erehdysten kautta, ja tämä vaatii armollisuutta itseään ja muita kohtaan. Toivon, että olisimme jatkossa avoimempia epäonnistumisille ja oppisimme näkemään ne mahdollisuuksina uudenlaiselle ajattelulle ja toiminnalle. Reflektoimalla kokemuksia tiimien, kokemusosaajien sekä asiakkaiden kanssa, voimme löytää ratkaisuja asioihin, jotka eivät välttämättä olisi tulleet esiin, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla.

    Minulla on vahva usko siihen, että asiakkaiden kokemuksia aidosti kuulemalla ja avoimella kokeilujen kulttuurilla voimme saada kehitettyä aidosti vaikuttavia sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja. Näin osallisuusviikon kunniaksi haastankin kaikkia pohtimaan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu tällä hetkellä omassa työssä ja miten sitä voisi omalla toiminnalla vahvistaa.

     

    Sanna Tchaplinski
    Kehittäjä-sosiaalityöntekijä
    Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.2.2025
     


     

     

  6. Perhe kävelee suojatien yli jonossa. Äiti edellä, kaksi lasta välissä ja isä viimeisenä.
    23.4.2025 Blogi

    Yhteisellä kielellä, vuorovaikutustaidoilla ja tutkivalla otteella tehdään paras mahdollinen muutosmatka

    Tutussa lasten lorussa sanotaan:

    Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!

    Hiekkakakkua leipoessa loru auttaa “leipureita” rytmittämään kerrosten sekoittumiseen ja tiivistymiseen tarvittavat yhteiset taputukset. Ilman rytmiä ei synny tasainen tiivistyminen ja tiivistymättä kakku hajoaa. Tiivistyminen on yhteyttä ja rytmi on vuorovaikutusta – niitä ilman ei synny uutta.

    Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanketyö tarjoaa näköalapaikan monitoimijaiseen ja -ammatilliseen sekä asiakasvuorovaikuttamiseen. Vuorovaikutus on erityisesti näin monella rajapinnalla erittäin keskeinen ja samalla hyvin haavoittuva osa yhteistyösuhteen rakentamisessa. Vuorovaikutustaitojen merkitys vain korostuu, mitä haavoittuvammassa tilanteessa olemme. Olevaa ja elettävää tarkastellessamme, uuden edessä ja muutoksen kynnyksellä me kaikki tavalla tai toisella olemme haavoittuvia. Tämä koskee niin jokaista asiakasperheen jäsentä ja perhekokonaisuutta kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia ja meitä hankkeessa työskenteleviä. Hanketyöntekijöinä pääsemme parhaimmillamme hyödyntämään osaamistamme vuorovaikutustaitojen ja vuorovaikutuksen edistäjinä. Voimme tarjota turvallisen tilan kuulla ja tulla kuulluiksi, vahvistaa oman äänen kuulumista ja muiden ymmärrystä sen kuulemisessa.

    Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä, sekä yhteistä toimintaa ja tekoja. Minulle yhdessä toimiminen näyttäytyy keskeisimpänä ja tärkeimpänä – ja helpoimmin menetettävänä osana vuorovaikutuksen herkkää palapeliä. Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa olemme tämän palapelin äärellä – ja sitä kokoamassa luodessamme moniammatillista yhteistyötä. Itselleni tärkein haaste ja toimintaa ohjaava neuvo on tämän yhteistyön avauksissa Happoradion sanoitusta mukaillen:

    Puhua äänellä, jonka kuulet, sanoilla, jotka ymmärrät”.

    Ilman yhteistä kieltä ja kuuluvaa ääntä ei saa itse omaa asiaansa välitettyä. Toisaalta on myös mahdoton ymmärtää muita, jollei etsi taajuutta kuulla toisen ääntä ja ymmärtää sanoja – tehdä tilaa dialogille. Dialogin ytimessä on kutsu liittyä ja muodostaa mahdollisuus yhteiselle tutkimiselle. Itse ymmärrän tämän siten, että oma toimijuutemme on yhteisen kielen sanakirjamme avain, kielioppi ja perusrakenne. Matkalla riittävän vanhemmuuden tukemiseen tarvitsemme moniäänisyyttä: tutkijan uteliaisuutta, käyttäytymistieteilijän vuorovaikutustyökaluja, perheterapeuttista osaamista, psykiatrista- ja päihdetyön näkökulmia sekä perhetyön työkaluja. Lisäksi tarvitaan lastensuojelun kontekstiin kytkeytyvää sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta. Kenelläkään ei ole hallintaa näihin yksin, mutta yhdessä meillä on tämä kaikki – ja sen myötä yhteinen sanasto, avaimet ja eväät muutosmatkalle.

    Auttamalla annamme vanhemmille mahdollisuuden riittävän hyvän vanhemmuuden toteutumiseen ja luomme dialogin, jossa on tilaa kasvaa muutokseen.

     

    Anne Lukkarinen
    Kehittäjä-sairaanhoitaja
    Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

    Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 17.1.2025.
     


     

  7. 22.4.2025 Blogi

    Monialainen yhteistyö suun terveyden edistämisessä – Opetusvastaanotto Osmo

    Kuopion yliopistollisen sairaalan Suu- ja leukasairauksien (SLS) opetusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet monialaisia opetuskäytäntöjä 15 vuoden ajan. Näitä käytäntöjä on hyödynnetty perusterveydenhuollon opetusvastaanotto Osmon suunnittelussa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) –hankkeessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

    Opetusvastaanotto Osmo ja SLS-opetusyksikkö tarjoavat monialaisen koulutuksen ympäristön, joka toimii OTSO-hankkeessa Opetusvastaanotto 2.0 -toimintamallin kehittämisen ja juurruttamisen alustana. Tämä ympäristö tulee olemaan pysyvä osa toimintamallia. 

    – Tavoitteenamme on vahvistaa tulevien sote-ammattilaisten osaamista suun ja hampaiston terveyteen liittyvissä asioissa. Koulutamme yhteistyössä tulevia sote-ammattilaisia huomioimaan suun terveys osana asiakkaan tai potilaan kokonaisterveyttä. Käytännön opetustilanteissa neuvomme kysymään suun omahoidon tottumuksista ja itsearvioidusta suun hoidon tarpeesta sekä opetamme, kuinka tehdään suun lyhyt katselmus. Lisäksi opetamme, kuinka asiakas tai potilas ohjataan suun ja hampaiston terveyspalvelujen pariin ja kuinka suunterveyden ammattihenkilöitä konsultoidaan. Näin suunterveyttä edistävät työtavat tulevat osaksi tulevien ammattilaisten osaamista ja työelämätaitoja, kertoo asiantuntijahammaslääkäri Tiina Rantamo

    Syksyllä 2025 alkavassa opetusvastaanoton suunterveyden pilotissa erityisenä kohderyhmänä ovat tyypin 2 diabetesta sairastavat. He ohjautuvat toiminnan piiriin opetusvastaanoton potilasvirran ja matalankynnyksen toiminnan kautta. 

    –  Muita ohjautumisen muotoja kehitetään yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen diabeteksen hoitoon perehtyneiden ammattilaisten kanssa, kertoo Opetusvastaanoton yleislääketieteen ylilääkäri Sonja Soininen.

    –  Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö on tiiviisti mukana kehittämässä opetusvastaanotto Osmoa. Hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat tulevat osallistumaan monialaisille potilasvastaanotoille ja oppivat toimimaan osana hoitotiimiä, kuvailee Tiina Rantamo toiminnan käynnistymistä.

    – Tällä avauksella lähennämme suunterveyden palveluja osaksi muita terveyspalveluja ja vahvistamme kokonaisvaltaista näkemystä terveydentilan arvioinnista ja hoidosta.

    SLS-opetusyksiköllä on yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa. 

    – Uniapneapotilaiden hoitoon liittyvä yhteistyömme keuhkopoliklinikan kanssa on kansallisesti ainutlaatuista ja toimii kehittämistyön mallina myös hoidon jatkuvuuden näkökulmasta, kertoo erikoistuva hammaslääkäri Rosa Korhonen.

     – Toivomme, että samankaltainen perus- ja erityispalveluja integroiva toiminta laajenee monialaisen opetusvastaanotto Osmon myötä. 
     

    Suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä opitaan monialaista yhteistyötä, kun hammaslääkäri- ja suuhygienistiopiskelijat hoitavat potilasta yhdessä.
     


    Lisätietoa:  
    Tiina Rantamo, asiantuntijahammaslääkäri
    Opetusvastaanotto 2.0 / OTSO-hanke
    tiina.rantamo@pshyvinvointialue.fi
     
    Suu- ja leukasairauksien opetusyksikön toiminnan kuvaus 
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen opetusvastaanotto Osmo
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien palvelut

     



    Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta