Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 20.5.2024 Uutinen

    KYSin Pääsairaalan pääaulan kahvilatiloja remontoidaan kesällä

    KYSin Pääsairaalan pääaulassa suljettuna olevan kanttiini Marleenan tiloissa on alkamassa remontti, jolla parannetaan kahvilatilojen viihtyvyyttä ja tilojen toiminnallisuutta.

    Remonttityöt käynnistyvät toukokuun lopulla remonttialueen rajaamisella ja suojaseinien rakentamisella. Urakoitsijana työssä toimii Rakennusliike Konttinen Oy.

    Nykyiset pääaulan kahvio- ja kauppapalvelut toimivat remontin ajan ennallaan Kahvio-Kauppa Sannissa sekä kukkakauppa Kauniissa Veerassa.

    Loppukesästä aukeaviin uudistettuihin kahvilatiloihin on tulossa 64 asiakaspaikkaa.

    Kukkakauppa Kauniin Veeran ja Kahvio-Kauppa Sannin palvelut siirtyvät uuden kahvilan yhteyteen remontin valmistuttua elokuussa hieman aiempaa supistetumpina.

    Havainnekuva elokuussa avautuvasta kahvilasta.

    Havainnekuva elokuussa avautuvasta kahvilasta.

    Lisätietoja kahvilapalveluista: palveluesihenkilö Juha Poikonen, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

  2. 20.5.2024 Uutinen

    Lapinlahti ottaa käyttöön sähköiset todistukset ja lausunnot

    Sovellus tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos asiakas antaa siihen suostumuksen vastaanotolla. 

    Lapinlahden terveyskeskuksessa ja Varpaisjärven terveysasemalla on otettu maanantaina 20. toukokuuta käyttöön Lomake UNA -sovellus, jolla ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille sähköisiä todistuksia ja lausuntoja. 

    Ensimmäisenä potilaat huomaavat muutokset, kun he menevät lääkärille A-todistuksen eli lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä kirjoitettavan lääkärintodistuksen takia. Syksyn aikana käyttöönotto laajenee myös muihin todistuksiin ja lausuntoihin.

    - Lääkäri kirjoittaa A-todistuksen vastaanotolla ja allekirjoittaa sen sähköisesti. Tarvittaessa todistus voidaan tulostaa potilaalle mukaan esimerkiksi työnantajalle toimitettavaksi. Tehty todistus tallentuu samoin tein potilastiedon arkistoon Kantaan, josta potilas pääsee sitä lukemaan vaikka kotisohvalta, Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiantuntijalääkäri Tiina Rantamo kuvailee.

    - Todistus on mahdollista välittää myös sähköisesti Kelan etuuskäsittelyyn, jos potilas antaa siihen suostumuksen vastaanotolla.  

    Sähköiset todistukset ja lausunnot ovat nyt käytössä kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimipaikoissa. 

    Kirjeiden postitus jää pois

    Hyvinvointialueen terveyskeskuslääkäri Jukka Tiihonen Lapinlahdelta näkee muutoksessa hyötyjä asiakkaalle.

    - Kun lausunnot ja lomakkeet menevät sähköisesti suoraan Kelalle, käsittely nopeutuu ja kirjepostiin liittyvät riskit poistuvat.

    Myös työntekijöille sähköiset todistukset ja lausunnot tarkoittavat osin sujuvampaa työntekoa, kun esimerkiksi lausuntojen postitukseen liittyvä paperityö jää pois. 

    Parannettavaakin vielä jää. Työntekijöiden näkökulmasta osa sovelluksen lausunnoista ja todistuksista ovat työläitä täyttää. Sen takia Lapinlahdella ohjelman käyttöä laajennetaan vaiheittain.

    Omainen voi seurata tietoja

    Lomake UNA tallentaa todistukset valtakunnalliseen Kanta-palveluun, missä potilaan tiedot pysyvät ajan tasalla ja tietoja voivat käyttää kaikki terveydenhuollon organisaatiot, jos potilas on antanut siihen suostumuksen.

    Samoin esimerkiksi Traficom saa ajoterveystodistuksen suoraan Kanta-palveluista, jos potilas antaa siihen suostumuksen. 

    Myös omainen pystyy seuraamaan asioiden etenemistä OmaKannasta, jos asiakas tekee valtuutuksen tietojensa katsomiseen. 

    Potilaat, joille sähköinen asiointi ei ole mahdollista tai luontevaa tai jotka eivät anna suostumusta tiedon sähköiseen välittämiseen, saavat palvelun samalla tavalla kuin tähänkin asti.  

    Paperisia tulosteita tarvitaan edelleen joissakin tilanteissa, koska kolmansilla osapuolilla, kuten työnantajilla, vakuutusyhtiöillä tai kouluilla, ei ole pääsyä potilastietoihin.

    Tietolaatikko: Mikä Lomake UNA on

    • Lomake UNAn avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille todistuksia ja lausuntoja kuten lääkärintodistuksen.
    • Lomake UNA tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos potilas antaa siihen suostumuksen.
    • UNA-sovelluksessa ovat esimerkiksi A-todistus (SV 6) ja todistus matkakorvausta varten (SV 67). Ohjelmassa ei ole kaikkia terveydenhuollon todistuksia ja lausuntoja.
    • A-todistus on tavallisin lääkärintodistus. Se on sairauslomatodistus, jonka lääkäri kirjoittaa varsinkin lyhytaikaiseen sairauteen. 
    • Lomake UNA-sovelluksessa on myös useita muita todistuksia, jotka eivät toistaiseksi arkistoidu Kanta-palveluun, mutta näkyvät kootusti Lomake UNA -sovelluksessa.
    • UNA Oy on hyvinvointialueiden yhdessä omistama kehitys- ja asiantuntijayhtiö, jonka yksi omistajista on Pohjois-Savon hyvinvointialue.
       

  3. 20.5.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueen päivystyksissä ja terveyskeskusten ajanvarauksessa on ruuhkaa

    Monet hyvinvointialueen päivystysyksiköistä ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet. Myös perusterveydenhuollon ajanvaraus on ruuhkautunut. Pyydämme asiakkaita odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskusten ajanvarauksesta ja hakeutumaan päivystykseen vain, jos terveydentila tai oireet vaativat välitöntä hoitoa.

    Tilanne vaihtelee hyvinvointialueen eri terveyskeskusten välillä, mutta esimerkiksi Iisalmessa ja Ylä-Savon alueella aikoja varsinkin kiirevastaanotoille on rajallisesti. Kiirevastaanotolla tarkoitetaan lääkärin tai hoitajan vastaanottoaikaa, joka annetaan 1–3 vuorokauden sisälle yhteydenotosta.

    –    Koska omaan terveyskeskukseen on tällä hetkellä välillä vaikeaa saada vastaanottoaikaa, on ymmärrettävää, että osa asiakkaista päättää lähteä päivystykseen. Tämä kuitenkin ruuhkauttaa päivystykset potilaista, joiden hoitoa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa päivystyksessä ja mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään, kertoo Akuutin palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela.

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

    Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi
    •    äkilliset halvausoireet
    •    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
    •    kova rintakipu
    •    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
    •    isot vammat ja luunmurtumat
    •    henkeä uhkaava allerginen reaktio 
    •    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.
    Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Terveyskeskusten ajanvarauksen ruuhkautumisen takia takaisinsoitto voi viivästyä

    Monet joutuvat nyt odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskuksen ajanvarauksesta pidempään kuin yhden päivän. Normaalisti pyrimme soittamaan takaisin kaikille perusterveydenhuollon takaisinsoittojärjestelmään soittopyynnön jättäneille henkilöille saman päivän aikana. Tällä hetkellä se ei henkilöstövajeen takia ole aina mahdollista.

    –    Ymmärrän hyvin ihmisten huolen ja hädän, jos takaisinsoittoa terveyskeskuksesta ei samana päivänä kuulu. Pyydän kuitenkin odottamaan rauhassa seuraavaan päivään, jos terveydentila sen sallii. Terveyskeskukseen ei tarvitse soittaa uudestaan, jokainen soittopyyntö kyllä tallentuu järjestelmään, toteaa Sotekeskuksen palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri. 
    –     Jos epäilet, että vaivasi vaatii käyntiä päivystyksessä, soitathan ensin Päivystysapuun, numeroon 116 117. Sieltä hoitaja ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan, jatkaa Vitri.
     
     

    Kun sairastut
    •    Tee oirearvio sähköisessä omaolo.fi-palvelussa ja katso Terveyskyla.fi-palvelusta itsehoito-ohjeita.
    •    Oireiden pitkittyessä, ota yhteyttä oman paikkakuntasi terveyskeskukseen. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme tämän linkin kautta: Lääkärin vastaanotto - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi).
    Odota takaisinsoittopalvelun yhteydenottoa, äläkä soita takaisinsoittopalveluun useita kertoja.
    •    Jos sinulla on välitöntä hoitoa vaativa sairaus tai vamma, soita Päivystysapuun numeroon 116 117.
    •    Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa soita heti hätänumeroon 112.

     

  4. 10.1.2024 Uutinen

    Kuljetuspalveluun oikeutettujen asiakkaiden omavastuuosuuksien laskutus on viivästynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien mukaisten kuljetuspalvelujen käytänteet muuttuivat 1.10.2023 alkaen kyytien tilaamisen ja asiakaslaskutuksen osalta. Kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien asiakaslaskutus siirtyi hyvinvointialueen tehtäväksi. Asiakaslaskutus on viivästynyt tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi.

    Omavastuuosuuksien laskutus toteutuu takautuvasti ja suunnitellusta poikkeavalla aikataululla kevään 2024 aikana. Laskujen kertasummat voivat olla suuria, koska samalla laskulla laskutetaan useamman kuukauden asiakasmaksuja. Lisäksi on mahdollista, että lyhyellä aikavälillä tulee useita laskuja. 

    Jokaiseen laskuun on mahdollista sopia maksusuunnitelma. Maksuajasta tai osamaksusta voi sopia ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen laskutukseen. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen lähettämästä laskuliitteestä. 

    Kuljetuspalvelua voivat käyttää ikääntyneet, muut liikkumiseen tukea tarvitsevat ja vammaiset asiakkaat, joille on myönnetty oikeus palveluun. Muutokset asiakasmaksun perimisessä koskevat kaikkia kuljetuspalveluun oikeutettuja asiakkaita.

    Viime syksyn tiedote kuljetuspalvelujen muutoksista verkkosivuillamme.

  5. 13.5.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueen taloustilanne jatkuu vaikeana

    Alkuvuoden lukujen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2024 on noin 96 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luku on ennakoitua suurempi ja johtuu erityisesti henkilöstövajeen aiheuttamasta ostopalvelujen käytöstä. Palvelujärjestelmän uudistamisen avulla pyritään talouden tasapainottamiseen pitkällä tähtäimellä.
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ennusteen mukaan taloustilanne vuodelle 2024 näyttää ennakoitua vaikeammalta. – Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli 36,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alkuvuoden toteuman perusteella ennakoidaan kuluvalle vuodelle kuitenkin noin 96 miljoonan euron alijäämää, sanoo hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen.
    –  Henkilöstövajeen takia budjetoidut henkilöstömenot alittuvat tätä vuonna, mutta vastaavasti runsas vuokratyövoiman käyttö rasittaa hyvinvointialueen taloutta. Suurin osa alijäämästä kertyisikin ostopalveluista, joiden osalta ennustetut kulut ovat 59,1 miljoonaa euroa odotettua korkeammat. Myös ennakoidut tarvikekulut olisivat 8,9 miljoonaa euroa odotettua suuremmat, Janhonen lisää.


    Valtion rahoitusjärjestelmä haastaa hyvinvointialueita


    Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on kuitenkin pienempi kuin niiden toiminnan kustannukset. Vuodesta 2023 vuoteen 2024 valtion rahoitus hyvinvointialueille kasvaa vain 2,6%. Tämä on vähemmän kuin arvioitu kustannustason nousu.
    Valtio tarkastelee hyvinvointialueiden rahoitusta jokaisen vuoden jälkeen takautuvasti ja korvaa osan syntyneistä alijäämistä niin sanotulla jälkikäteistarkastuksella. Näiden jälkikäteistarkastusten määrä on kuitenkin laskeva, eli valtio korvaa joka vuosi vähenevässä määrin hyvinvointialueilla syntynyttä alijäämää.
    Jälkikäteistarkastuksista huolimatta rahoitusvaje hyvinvointialueilla vuonna 2024 on edelleen suuri, sillä tarkastus koskee tässä vaiheessa vain vuotta 2023 ja toteutuu vasta vuoden 2025 rahoituksessa. Vuodelle 2024 se ei siis korjaa rahoitusvajetta tai epäsuhtaa hyvinvointialueiden rahoituksen ja velvoitteiden välillä. 
    – Jos alijäämä Pohjois-Savossa vuosi vuodelta kasvaa, korvaa valtion rahoitus siitä yhä pienemmän osan. Meidän on siis oltava valmiita toimenpiteisiin, jotka tasapainottavat talouttamme pitkällä tähtäimellä. Näistä keskeisin on palvelujärjestelmän uudistaminen, joka auttaa meitä tulevaisuudessa varmistamaan henkilöstön saatavuuden, vastaamaan ikääntyvän väestön kasvavaan palveluntarpeeseen, sekä vähentämään kustannuksiamme, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

    Katso tästä vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen toteumat ja vuoden 2024 korjattu talousennuste 


    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli vuoden 2024 talousarviota kokouksessaan 13.5.2024. Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
     

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 20.5.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1.    Maanantai 22.1.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 31.1.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 7.2.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus liity tapaamiseen
    4.    Maanantai 12.2.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 19.2.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Vuoden 2024 toinen etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1.    Maanantai 29.4.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 8.5.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 15.5.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus, liity tapamiseen
    4.    Maanantai 20.5.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 27.5.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.

    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

    alt=""

  2. 22.5.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  3. 23.5.2024 Tapahtuma

    KYS vertaistuki-iltamat - teemana erityisnuorten itsenäistyminen

    Tervetuloa KYS Vertaistuki-iltamaan torstaina 23.5.2024 klo 17.30–19.30 KYSn lasten neurologian yksikkö pääsairaala, A1 käytävä.

    Illan teemana on erityisnuoren itsenäistyminen ja illan alustajana toimii nuoren äiti Katariina Pääkkönen.

    Kokoontumisen ajaksi pyritään järjestämään lastenhoito, johon ilmoittaudutaan vähintään viikko etukäteen. Lastenhoito järjestetään ensisijaisesti iltamaan ensimmäistä kertaa osallistuville.

    Iltamat on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille - riippumatta siitä onko lapsi sairaalassa tai kotona.

    Illan yhteinen osuus alkaa klo 17.30. Osallistujia ollaan vastassa klo 17.00 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa.

    Ilmoittautuminen 15.5.2024 mennessä: ILMOITTAUTUMINEN KYS-VERTAISTUKI-ILTAAN

    Lisätietoja illasta Piialta 050-551 9465 piia.karvonen@psomaishoitajat.fi tai Tuukka Reinikainen 050-551 9365 tuukka.reinikainen@psomaishoitajat.fi

    Iltamia järjestämässä KYSin lasten ja nuorten osaamiskeskus, Keskosperheiden yhdistys Kevyt ry, Sylva ry, Tatu ry, Munuais- ja maksaliitto, Pohjois-Savon omaishoitajat ry ja Pohjois-Savon syöpäyhdistys ry.

     

  4. 28.5.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.
    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: Lauantai 24.2. ja 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 IISALMI, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 17.1, 15.5. ja 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Keskiviikkona 13.3. ja tiistaina 23.4. kello 15.30 - 17.30. Syksyn tapahtumista tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.
    • Paikka: Kuopio, Perheen talo, Lapinlinnankatu 14, Kuopio 

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 27.1. kello 10 - 14 
    • Paikka: Keitele, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli, Koulutie 3, 72600 Keitele. 
    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14. 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 12.3. ja 19.3., 28.5. ja 4.6., 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  5. 29.5.2024 Tapahtuma

    Haastavat erot -konsultaatioryhmä

    Eroperheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisten on mahdollisuus konsultoida moniammatillista Haastavat erot -konsultaatioryhmää Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ryhmältä voi pyytää konsultaatiota haasteellisiin tai konfliktoituneisiin erotilanteisiin. Työntekijä osallistuu myös itse konsultaatioon ja kirjaa konsultaatioryhmältä saadut toimenpidesuositukset.

    Konsultaatiota varten täytetään esitietolomake, joka mahdollisuuksien mukaan täytetään yhdessä huoltajan kanssa ja lähetetään salatulla sähköpostilla ryhmän puheenjohtajalle. Myös anonyymi konsultaatio on mahdollinen. Esitietolomake täytetään myös silloin. Konsultaatiopyyntö tulee tehdä viikkoa ennen seuraavaa ryhmän kokoontumista.

    Konsultaatioon voi tarvittaessa osallistua myös etäyhteydellä. Tästä on ilmoitettava ryhmän puheenjohtajalle esitietolomakkeen toimittamisen yhteydessä.

    Lue lisää: Haastavat erot - konsultaatioryhmät | Innokylä

    Konsultaatioryhmä kokoontuu Kuopiossa (Viestikatu 1-3, 3krs.) joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 12-14.

    Kokous Asia tiedoksi puheenjohtajalle
    27.3.2024 20.3.2024
    24.4.2024
    17.4.2024
    29.5.2024 22.5.2024

     

    Toimijat ryhmässä

    Kuopion ensikotiyhdistys, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, perhepalvelut, lastensuojelun avohuolto, lastenpsykiatria, Kuopion psykiatrian poliklinikka ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö sekä tarpeen mukaan Tukikeskus Varjo/Viola ry.

    Konsultaatiopyynnöt ja lisätietoja

  6. 30.5.2024 Tapahtuma

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Kutsumme teidät mukaan kuulemaan järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä -webinaareihin!

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Järjestöjen sote-muutostuki toteuttaa webinaareja, joissa tuodaan esille alueiden hyviä käytäntöjä.
    6.5.2024 Klo 14.-14.45 webinaarissa kuullaan kaksi esimerkkiä hyvistä käytännöistä. 
    Ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kuulemme Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöyhteis-työasiakirjasta, josta kertoo 
    Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Pohjanmaan kumppanuuspöytämallista, josta kertoo 
    järjestöasiantuntija Kirsi Ala-Jaakkola Satakunnan yhteisökeskuksesta. 
    Organisationssakkunnig Kirsi Ala-Jaakkola berättar om Österbottens partnerskapsbordsarbete. 

    Ilmoittaudu webinaariin 3.5. mennessä mukaan tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

    30.5.2024 klo 9.00–9.45 webinaarissa kuulemme ensimmäisenä hyvänä käytäntönä 
    Etelä-Karjalan hyvinvointialueen avustuskäytän¬nöistä ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa, josta kertoo Heini Maijanen, Järjestö- ja kumppanuusasiantuntija Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnassa järjestöedustajana toimimisesta, josta kertoo 
    kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:stä.

    Ilmoittaudu webinaariin 27.5. mennessä tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta. 

    Lisätietoja:
    Osku Timonen

    Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
    Etelä-Savo I Pohjois-Savo I Pohjois-Karjala I Keski-Suomi
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
    Haapaniemenkatu 21
    70100 KUOPIO
    050 330 0286 
    osku.timonen@pssotu.fi

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  2. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  3. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa


     

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja
     

  4. Marko pelaamassa istumasulkapalloa ilmapallolla.
    24.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

    Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

    Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

    Merkityksellisiä kohtaamisia

    Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

    Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.


    ​​​​​​
    Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

    Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

    Hyvän mielen toimintaa

    Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.



    Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

    TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
    ​​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  5. 19.4.2024 Blogi

    Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

    Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

    Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

    Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

    Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

    Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

    Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

    Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

    Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

    Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

    Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

    Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

    Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

    Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
    Jussi Lampi, strategiajohtaja

    Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

  6. 17.4.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?


     

    Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

    Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

    Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

    Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

    Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

    Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

    Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

    Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

    Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
    alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

    Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

    Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
     
    Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

    Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

    Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

    Riitta Raatikainen
    ​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja

  7. 16.4.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva

    Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan. 

    Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta. 

    Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa. 

    Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään. Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

    Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

    Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja. 

    Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla.  Julkisuudessa hyvinvointialueiden toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
    Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli, jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja näkökohtia ja huolenilmauksia.

    Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan. Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa ja miten se toteutetaan. 

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja