Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 22.5.2024 Uutinen

    Aluehallituksen 27.05.2024 pidettävän kokouksen esityslista julkaistu

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 27.05.2024. Aluehallituksen esityslistalla on mm. tammi-huhtikuun talouden toteuma sekä näiden lukujen perusteella laadittu talousennuste. Aluehallitus käsittelee myös palvelujärjestelmän uudistukseen liittyvää aiempaa päätöstään. 

    Hyvinvointialueella on käynnissä kaikkia alueen kaupunkeja ja kuntia koskettava palvelurakenteen uudistus. Tämän uudistuksen eri vaiheissa tehdään päätöksiä hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä eri lautakunnissa ja jaostoissa. Näiden toimielinten jäsenet voivat toimia myös oman kuntansa päättävissä toimielimissä, kuten esimerkiksi kunnanhallituksessa.

    Kaksoisroolissa olevien päättäjien esteellisyyksien osalta on ollut erilaisia näkemyksiä hyvinvointialueilla ja myös oikeusoppineiden kesken. Jotta eturistiriitaa ja esteellisyyttä ei päätöksenteossa pääse syntymään, linjasi aluehallitus kokouksessaan 8.4.2024 yhteiset, selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueella noudatetaan palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.
    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien kokouksissa yhteisöjääviys koskee hyvinvointialueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä em. hyvinvointialueen toimielinten jäseniä, jos heidän läheisensä toimii kunnanhallituksen jäsenenä tai kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Uuden linjauksen pohjalta hyvinvointialueella on tarkasteltu jälkikäteen palveluverkkouudistusta koskevia päätöksiä. Tässä toimielinten sisäisessä valvonnassa kävi ilmi, että palvelujärjestelmän valmistelun käynnistämisessä oli mukana joitakin aluehallituksen esteellisiä jäseniä. 

    Aluehallituksen kokouksessa 27.05.2024 käsitellään tämän asiavirheen korjaamista. Korjausehdotuksena on, että aluehallitus päättää poistaa menettelyvirheen perusteella aiemman päätöksensä ja päättää asiasta uudestaan esteettömässä aluehallituksen kokoonpanossa. 

    Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
     

  2. 22.5.2024 Uutinen

    Kuulolaakso vauhdittaa kuulonhuollon innovaatioita potilaiden hyväksi

    Kuopiossa käynnistyvällä Kuulolaakso-hankkeella nopeutetaan kuulonhuollon innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa potilaiden arjessa. 

    – Kuulo-ongelmien diagnosointi ja kuntoutus hyötyy merkittävästi teknologian kehityksestä ja monitieteellisistä lähestymistavoista. Se vaatii kuitenkin tutkijoiden, sairaanhoitojärjestelmän ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä, joka on tähän asti rajoittunut yksittäisiin pienimuotoisiin hankkeisiin, sanoo professori Aarno Dietz.

    Kuulolaakso-hankkeessa Kuopion Savilahden kampukselle perustetaan soveltavan kuulontutkimuksen laboratorio, jonka toimintamallia kehitetään Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS), Itä-Suomen yliopiston ja useiden yritysten yhteistyössä parhaiten palvelemaan kuulonhuollon tutkimus- ja kehitystoiminnan tarpeita.

    Kuulontutkimuslaboratoriossa yritykset ja yhteistyökumppanit pääsevät testaamaan uusia signaalinkäsittelymenetelmiä, vertailemaan kuulolaitteesta saatavaa hyötyä erilaisissa realistisissa ääniympäristöissä tai pilotoimaan uusia diagnostiikkamenetelmiä yhteistyössä KYSin kanssa. Potilaat hyötyvät uusimpien menetelmien nopeammasta käyttöönotosta ja heille avautuu mahdollisuus osallistua tutkimuksiin ja tuoda esiin omia näkemyksiään sekä tarpeitaan.

    Kuulonalenema on erityisesti ikääntyneillä yleinen ja usein puutteellisesti hoidettu ongelma. Kuulolaakso-hankkeella helpotetaan pohjoissavolaisten yritysten mahdollisuuksia soveltaa osaamistaan merkittävän kansanterveydellisen haasteen ratkaisemiseksi. Yritystoiminnan tarpeiden kartoittamiseksi hankkeessa tehdään läheistä yhteistyötä Kuopio Health -yritysekosysteemin kanssa.

    – Kuulolaakso-hankkeessa kehitettävät innovaatiot tarjoavat ratkaisuja terveydenhuollon kasvaviin haasteisiin kuulonaleneman hoidossa. Sen potentiaali parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää alueemme taloudellista kasvua on selvä, sanoo Kuopio Healthin kehityspäällikkö Kimmo Solehmainen.

    Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä päätti 21. toukokuuta puoltaa EU-rahoituksen myöntämistä kaksivuotiselle hankkeelle. Se antaa uuden kasvusysäyksen maakunnan painopisteisiin kuuluvan hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle.

    Pohjois-Savon liitto rahoittaa hanketta Euroopan aluekehitysrahastosta noin 530 000 eurolla. Muita rahoittajia ovat Audmet Oy, Genelec Oy, Kuava Oy ja Surgify Oy sekä Itä-Suomen yliopisto.

    Lisätietoja:

    Professori Aarno Dietz, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala, aarno.dietz@uef.fi

  3. 22.5.2024 Uutinen

    Tilapäisiä liikennejärjestelyjä Iisalmen sairaalan ympäristössä

    Maanantaina 20.5.2024 käynnistyi Iisalmessa Riistakadun vesihuollon saneeraustyöt, joista aiheutuu liikennejärjestelyjä Riistakadulla ja Kuutolankadulla. Ajoneuvolla ajo kielletään kartan osoittamissa katuosuuksissa, mutta tonteille ajo on sallittu.


     

    Muutokset liikennejärjestelyissä kestävät arviolta 14.6.2024 saakka.

    Liikennejärjestelyt vaikuttavat myös paikallisliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin. 

    Lue lisää: Iisalmen kaupungin verkkosivuilta

  4. 21.5.2024 Uutinen

    Palvelujärjestelmän uudistaminen tärkeää henkilöstön saatavuuden vuoksi

    Pohjois-Savon hyvinvointialue laati yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa ennusteen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön tarve ja saatavuus kehittyy vuosina 2024–2035. Henkilöennusteen tavoitteena oli ennakoida, miten henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa ammattiryhmittäin vuosina 2024–2035 Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Osana henkilöstöennustetta on huomioitu Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimet henkilöstötarpeen muutoksiin. Toimenpiteitä ovat erityisesti palvelujärjestelmän uudistamisohjelman ja kansainvälisen rekrytoinnin vaikutukset sekä kansallisen lainsäädännön muutokset.

    Hoitohenkilöstön tarve kasvaa tulevaisuudessa

    Hoitohenkilöstön tarpeen ennustetaan kasvavan entisestään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoteen 2035 mennessä. Syynä henkilöstötarpeeseen on väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu.

    Lähihoitajien tarve kasvaa peräti 40 prosentilla ja sairaanhoitajien 13 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tarve olisi vielä suurempi, mikäli palvelujärjestelmän uudistuksessa ehdotettuja toimenpiteitä, kansainvälistä rekrytointia ja koulutuspaikkamäärien lisäämistä ei tehtäisi. Ottaen huomioon hoitohenkilöstön ennakoidun saatavuuden tulevaisuudessa, tarkoittaisi tämä, että lähihoitajia olisi saatavilla lähes 1 100 vähemmän ja sairaanhoitajia noin 250 vähemmän, kuin mitä tarve on. 

    Muissa ammattiryhmissä henkilöstötarpeen arvioidaan säilyvän suurin piirtein ennallaan tai laskevan hieman, johtuen hyvinvointialueen omista ja kansallisista toimenpiteistä.

    Palvelujärjestelmän uudistamisella ja kansainvälisellä rekrytoinnilla vastataan saatavuushaasteisiin

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä on selkeä vaikutus ennustetun henkilöstövajeen suuruuteen. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa osittain myös kansalliset toimenpiteet, kuten koulutusmäärien nostaminen, hoitotyön mitoitus ikääntyneiden palveluissa sekä hoitotakuun muutokset perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Nämä eivät kuitenkaan riitä turvaamaan henkilöstön saatavuutta, vaan lisäksi tarvitaan vaikuttavia hyvinvointialueen omia toimenpiteitä.

    Mikäli uudistamisohjelman toimenpiteitä ja kv-rekrytointia ei otettaisi huomioon, olisi ennusteen mukainen vaje Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuonna 2035 seuraavanlainen:

    • lähihoitajat -1673 henkilöä
    • sairaanhoitajat -262 henkilöä
    • sosionomit -16 henkilöä
    • yli- ja erikoislääkärit -5 henkilöä
    • yleislääkärit +28 henkilöä

    Kun laskelmissa otetaan huomioon uudistamisohjelman toimenpiteiden ja kansainvälisen rekrytoinnin ennakoitu vaikutus, on silti edelleen lähihoitajien ja sairaanhoitajien tarve merkittävä. Lääkäreiden osalta tarve ja saatavuus kohtaavat vuoteen 2035 mennessä.

    Tarve ja saatavuus, kun uudistamisohjelman toimenpiteet ja kv-rekrytointi otetaan huomioon:

    • lähihoitajat -1081 henkilöä
    • sairaanhoitajat -250 henkilöä
    • sosionomit -4 henkilöä
    • yli- ja erikoislääkärit +39 henkilöä
    • yleislääkärit +55- henkilöä

    Kansainvälinen rekrytointi kohdistuu pääasiassa lähihoitajiin, mutta myös sairaanhoitajiin ja yleislääkäreihin. Hyvinvointialueen kv-rekrytoinnin panostuksilla arvioidaan saatavan 1200 lähihoitajan lisätyöpanos vuosien 2024–2035 aikana, mutta tämä ei riitä kuitenkaan kattamaan hoitohenkilöstön tarvetta. Muissa ammattiryhmissä kv-rekrytoinnin vaikutuksen arvioidaan olevan pieni.

    Työn tekemisen mallien ja palveluiden tuottamisen tapaa uudistettava

    Henkilöstötarpeeseen vastaamiseksi on Pohjois-Savon hyvinvointialueen pystyttävä uudistamaan omaa toimintaansa ja palvelutuotantoaan. Ennustettua palveluntarvetta tulee vähentää tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimintamalleilla ja vastaamalla kysyntään kevyemmillä palvelumuodoilla. Henkilöstön työn tuottavuutta on kasvatettava suuremman palveluvolyymin tuottamiseksi. Kansainvälisen rekrytoinnin ja koulutusratkaisuiden onnistuminen on tärkeää. 

    −Rakennemuutosten lisäksi henkilöstön työnjakoa ja liikkuvuuden tukemista sekä monipaikkatyöskentelyä vahvistetaan. Esimerkiksi tehtävien siirrot muun muassa hoitajilta hoiva-avustajille ja logistikoille mahdollistavat resurssien vapautumista varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. Työn tuottavuutta voidaan tehostaa henkilöstön työskentelyä tukevien ja tehostavien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotolla, kuten automaatioratkaisuilla, järjestelmien yhtenäistämisellä ja kotiin vietävien digitaalisten palveluiden hyödyntämisellä, kuvailee henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.

    −Myös kansallisella tasolla tarvitaan edelleen mittavia toimenpiteitä, jotka parantaisivat henkilöstön saatavuutta ja vähentäisivät henkilöstötarvetta. Tällaisia ovat muun muassa ammattilaisten työnjaon selkeyttäminen, avustavien tehtävien tunnistaminen ja kelpoisuusehtojen tarkastelu sekä ammattihenkilöstön kirjallisen työn määrän vähentäminen. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon henkilöstömitoituksen laskemisessa hoivatyössä, jatkaa Antikainen.

  5. 21.5.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja Hätäkeskuslaitokselle tunnustuspalkinto työstä henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi

    Kevan Työkykyjohtamisen teot -tunnustuspalkinto on myönnetty Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja Hätäkeskuslaitokselle aktiivisesta ja vaikuttavasta työstä henkilöstönsä työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.

    Ensi kertaa jaettavan tunnustuspalkinnon arviointiperusteissa korostuvat pitkäjänteinen ja uraauurtava työ ennakoivan, strategisen työkykyjohtamisen eteen sekä sitoutuneisuus työkykyjohtamiseen organisaatioiden kaikilla tasoilla.

    Tunnelmia palkintogaalasta. Kuvassa vasemmalla hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen ja työhyvinvointipäällikkö Anne Roponen. Kuva: Keva.

     

    – Tunnustuksen saavissa organisaatioissa tehdään merkittävää, hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta kriittisen tärkeää työtä, ja myös paineet onnistumiselle ovat kovat. Molemmissa tunnustuksen saavissa organisaatioissa onkin tunnistettu paitsi henkilöstön keskeinen rooli toiminnan onnistumiselle, myös johdon sitoutumisen tärkeys työkykyjohtamisen onnistumiselle, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kertoo.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella työkykyjohtaminen on kaikkien asia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palkintoperusteissa nostetaan esille, että kyseessä on suuri, vasta äskettäin toimintansa aloittanut organisaatio, jossa lähtökohdat toimintaan olivat haastavat muun muassa alueen väestön sairastavuudella mitattuna.

    Jo lyhyessä ajassa organisaatiossa on tehty merkittäviä investointeja työkykyjohtamiseen. Johdon vahva sitoutuminen ja strateginen ote ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, että toimet on saatu hyvin liikkeelle. Hyvinvointialueelle on lähdetty rakentamaan yhtenäistä organisaatiota, jossa henkilöstön työkyvystä voitaisiin huolehtia ennakoivasti, varmistaa työhyvinvointi ja työvoiman riittävyys sekä säästää työkyvyttömyyskustannuksissa.

    Erityisen merkittävää on ollut osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksiin panostaminen sekä aito halu ja kyky ratkaisujen löytämiseen heille. Työn tuloksellisuus näkyy esimerkiksi siinä, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy merkittävästi vähemmän työntekijöitä kuin osatyökyvyttömyyseläkkeelle, mikä on tuonut organisaatiolle merkittävät kustannussäästöt ja auttanut työntekijöitä jatkamaan työssä osittaisella työpanoksella.

    – Uutena organisaationa meille oli alusta alkaen selvää, että onnistuminen työkykyjohtamisessa edellyttää laaja-alaista ja oikea-aikaista yhteistyötä sekä organisaation sisällä että kumppanuutta sidosryhmien kanssa. Myös päättäjämme seisoivat yhteisen päämäärän takana ja asettivat työkykyjohtamisen ensisijaiseksi strategiseksi tavoitteeksi hyvinvointialueellamme, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta painottaa.

    – Meillä Pohjois-Savon hyvinvointialueella johtaminen perustuu valmentavan johtamisen viitekehykseen ja positiiviseen asenteeseen. Olemme tunnistaneet, miten henkilön oman työkyvyn potentiaali ja ison organisaation mahdollisuudet saadaan konkreettisesti kohtaamaan esimerkiksi osatyökyvyn tai korvaavan työn osalta.

    Hätäkeskuslaitoksessa työkykyjohtaminen tukee toiminnan tehokkuutta

    Hätäkeskuslaitoksen palkintoperusteissa todetaan, että organisaatiossa on kehitetty työkykyjohtamista tavoitteellisesti jo usean vuoden ajan. Kehitystyössä rooleja ja vastuita on täsmennetty ja on panostettu ennakoivaan ja varhaiseen tukeen sekä työssä jatkamiseen ja työkuormituksen hallintaan, mutta myös vaativimpien työkykyhaasteiden ratkaisemiseen.

    Hätäkeskuslaitoksen ennakoivan työkykyjohtamisen hanke käynnistettiin syksyllä 2022. Työ aloitettiin mallintamalla työkykyjohtamista siten, että se tukee Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä mukana oli useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita. Hankkeessa hyödynnettiin myös Kevan Avaintiedot-palvelua tiedolla johtamisen työvälineenä.

    Työn tuloksena syntyi neljä työkyvyn painopistealuetta, joiden kehittämiseen Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään. Lisäksi kaksi keskeistä asiaa ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen. Neljä kehittämisen painopistettä ovat osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys.

    Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nähtävissä jo paitsi työhyvinvoinnin vahvistumisena, myös muun muassa työkyvyttömyyskustannusten alenemisena sekä organisaation työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.

    – Virastossa on jo monta vuotta tuotettu tietoa työhyvinvointiin liittyen. Meillä ei ole kuitenkaan ollut riittävästi aikaa analysoida tuloksia tai miettiä konkreettisia toimenpiteitä työkyvyn vahvistamiseksi. Hankkeen myötä tähän saatiin muutos. Nyt ennakoiva työkykyjohtaminen on tuotu osaksi johtamista ja jokapäiväistä arkea, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kertoo.

    Työkykyjohtamisen teot -tunnustuspalkinto jaetaan Kevan juhlavuoden tilaisuudessa tiistaina 21.5. Työkykyjohtamista arvioi Kevan asiantuntijatyöryhmä, ja arviot perustuvat asiakasyhteistyössä kertyneeseen tietoon sekä organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ennakoiviin tunnuslukuihin.

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 22.5.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

  2. 23.5.2024 Tapahtuma

    KYS vertaistuki-iltamat - teemana erityisnuorten itsenäistyminen

    Tervetuloa KYS Vertaistuki-iltamaan torstaina 23.5.2024 klo 17.30–19.30 KYSn lasten neurologian yksikkö pääsairaala, A1 käytävä.

    Illan teemana on erityisnuoren itsenäistyminen ja illan alustajana toimii nuoren äiti Katariina Pääkkönen.

    Kokoontumisen ajaksi pyritään järjestämään lastenhoito, johon ilmoittaudutaan vähintään viikko etukäteen. Lastenhoito järjestetään ensisijaisesti iltamaan ensimmäistä kertaa osallistuville.

    Iltamat on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille - riippumatta siitä onko lapsi sairaalassa tai kotona.

    Illan yhteinen osuus alkaa klo 17.30. Osallistujia ollaan vastassa klo 17.00 alkaen, jolloin tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa.

    Ilmoittautuminen 15.5.2024 mennessä: ILMOITTAUTUMINEN KYS-VERTAISTUKI-ILTAAN

    Lisätietoja illasta Piialta 050-551 9465 piia.karvonen@psomaishoitajat.fi tai Tuukka Reinikainen 050-551 9365 tuukka.reinikainen@psomaishoitajat.fi

    Iltamia järjestämässä KYSin lasten ja nuorten osaamiskeskus, Keskosperheiden yhdistys Kevyt ry, Sylva ry, Tatu ry, Munuais- ja maksaliitto, Pohjois-Savon omaishoitajat ry ja Pohjois-Savon syöpäyhdistys ry.

     

  3. 27.5.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset keväällä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
     
    Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 ensimmäinen etäperhevalmennus

    1.    Maanantai 22.1.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 31.1.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 7.2.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus liity tapaamiseen
    4.    Maanantai 12.2.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 19.2.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Vuoden 2024 toinen etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1.    Maanantai 29.4.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa ja terveystottumukset, liity tapaamiseen
    2.    Keskiviikko 8.5.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tapaamiseen
    3.    Keskiviikko 15.5.2024 klo 16.30–18, Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus, liity tapamiseen
    4.    Maanantai 20.5.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tapaamiseen
    5.    Maanantai 27.5.2024 klo 16.30–18, Synnytykseen valmistautuminen, liity tapaamiseen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?

    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.

    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

    alt=""

  4. 28.5.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.
    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: Lauantai 24.2. ja 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 IISALMI, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 17.1, 15.5. ja 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Keskiviikkona 13.3. ja tiistaina 23.4. kello 15.30 - 17.30. Syksyn tapahtumista tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.
    • Paikka: Kuopio, Perheen talo, Lapinlinnankatu 14, Kuopio 

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 27.1. kello 10 - 14 
    • Paikka: Keitele, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli, Koulutie 3, 72600 Keitele. 
    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14. 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 12.3. ja 19.3., 28.5. ja 4.6., 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  5. 29.5.2024 Tapahtuma

    Haastavat erot -konsultaatioryhmä

    Eroperheiden kanssa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisten on mahdollisuus konsultoida moniammatillista Haastavat erot -konsultaatioryhmää Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Ryhmältä voi pyytää konsultaatiota haasteellisiin tai konfliktoituneisiin erotilanteisiin. Työntekijä osallistuu myös itse konsultaatioon ja kirjaa konsultaatioryhmältä saadut toimenpidesuositukset.

    Konsultaatiota varten täytetään esitietolomake, joka mahdollisuuksien mukaan täytetään yhdessä huoltajan kanssa ja lähetetään salatulla sähköpostilla ryhmän puheenjohtajalle. Myös anonyymi konsultaatio on mahdollinen. Esitietolomake täytetään myös silloin. Konsultaatiopyyntö tulee tehdä viikkoa ennen seuraavaa ryhmän kokoontumista.

    Konsultaatioon voi tarvittaessa osallistua myös etäyhteydellä. Tästä on ilmoitettava ryhmän puheenjohtajalle esitietolomakkeen toimittamisen yhteydessä.

    Lue lisää: Haastavat erot - konsultaatioryhmät | Innokylä

    Konsultaatioryhmä kokoontuu Kuopiossa (Viestikatu 1-3, 3krs.) joka kuukauden viimeinen keskiviikko klo 12-14.

    Kokous Asia tiedoksi puheenjohtajalle
    27.3.2024 20.3.2024
    24.4.2024
    17.4.2024
    29.5.2024 22.5.2024

     

    Toimijat ryhmässä

    Kuopion ensikotiyhdistys, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, perhepalvelut, lastensuojelun avohuolto, lastenpsykiatria, Kuopion psykiatrian poliklinikka ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen tutkimusyksikkö sekä tarpeen mukaan Tukikeskus Varjo/Viola ry.

    Konsultaatiopyynnöt ja lisätietoja

  6. 30.5.2024 Tapahtuma

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Kutsumme teidät mukaan kuulemaan järjestöyhteistyön hyvistä käytännöistä -webinaareihin!

    Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön hyvät käytännöt -webinaarit 6.5. ja 30.5.

    Järjestöjen sote-muutostuki toteuttaa webinaareja, joissa tuodaan esille alueiden hyviä käytäntöjä.
    6.5.2024 Klo 14.-14.45 webinaarissa kuullaan kaksi esimerkkiä hyvistä käytännöistä. 
    Ensimmäisenä hyvänä käytäntönä kuulemme Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestöyhteis-työasiakirjasta, josta kertoo 
    Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Tiina Sivonen.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Pohjanmaan kumppanuuspöytämallista, josta kertoo 
    järjestöasiantuntija Kirsi Ala-Jaakkola Satakunnan yhteisökeskuksesta. 
    Organisationssakkunnig Kirsi Ala-Jaakkola berättar om Österbottens partnerskapsbordsarbete. 

    Ilmoittaudu webinaariin 3.5. mennessä mukaan tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta.

    30.5.2024 klo 9.00–9.45 webinaarissa kuulemme ensimmäisenä hyvänä käytäntönä 
    Etelä-Karjalan hyvinvointialueen avustuskäytän¬nöistä ja yhteistyöstä järjestöjen kanssa, josta kertoo Heini Maijanen, Järjestö- ja kumppanuusasiantuntija Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.

    Toisena hyvänä käytäntönä kuulemme Hyvinvointialueen osallisuusvaliokunnassa järjestöedustajana toimimisesta, josta kertoo 
    kehittämispäällikkö Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:stä.

    Ilmoittaudu webinaariin 27.5. mennessä tästä linkistä
    Ilmoittautuneille toimitetaan osallistumislinkki ennen tilaisuutta. 

    Lisätietoja:
    Osku Timonen

    Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
    Etelä-Savo I Pohjois-Savo I Pohjois-Karjala I Keski-Suomi
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
    Haapaniemenkatu 21
    70100 KUOPIO
    050 330 0286 
    osku.timonen@pssotu.fi

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 17.5.2024 Blogi

    Taite-työnhakuvalmennus osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelmaa

    “TAITE-työnhakuvalmennus, koska me kaikki tarvitsemme kykyjemme ja voimavarojemme mukaista työtä, ja yhteiskunta mahdollisimman monen työpanosta.” 

    Toteutimme huhtikuussa Taite-ryhmätyönhakuvalmennuksen osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hankkeen Työkykyohjelmaa. Valmennuksen tavoitteena on kohentaa työikäisten työttömien työnhakutaitoja ja tukea heitä työllistymiseen liittyvien vaikeuksien kohtaamisessa. Valmennuksessa osallistujien työnhakukyvykkyyttä tuetaan vahvistamalla heidän henkistä hyvinvointiaan, itseluottamusta ja itseohjautuvuutta – kokemusta aktiivisesta toimijuudesta työttömyydestä huolimatta.

    Elämyksellinen Taite-ryhmätyöhönvalmennus

    Taite-valmennus on Työterveyslaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä kehittämä ohjattuun vertaisoppimiseen perustuva työhönvalmennus, jonka juuret ovat vuodelta 1996 Michiganin yliopiston Institute for Social Research-preventiotutkimuskeskuksen JOBS©-ohjelmassa. Valmennus on päivitetty Työterveyslaitoksella vastaamaan 2020-luvun työnhaun tarpeita. Ohjatussa vertaisoppimiseen perustuvassa valmennuksessa käsitellään tutkimuspohjaisesti kehitettyjä työnhakuun liittyviä oppimissisältöjä valmennukseen osallistuvien keskinäisten keskusteluiden ja oivallusten kautta. Valmennus soveltuu kaikille työttömille ikään, koulutusalaan ja -tasoon katsomatta. Tärkeintä on, että osallistuja on itse motivoitunut kehittämään työnhakutaitojaan ja sitoutuu valmennukseen. 

    Valmennuksen toimintamallin mukaisesti meillä Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toteutetun Taite-valmennuksen valmentajatyöparina toimivat eri organisaatiossa työskentelevät ammattilaiset; työkyvyn tuen osa-alueeseen kuuluvan laatuperusteisen työhönvalmennuksen kehittäjä-työhönvalmentaja Päivi Kuikka ja Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen. Valmennus toteutettiin yhteistyössä Elävä säätiön kanssa säätiön Kuopion toimipisteen koulutustiloissa. Toimintamallin mukaisesti valmennusryhmä kokoontui viitenä peräkkäisenä arkipäivänä, aina neljäksi tunniksi kerrallaan. Suositeltavan ryhmäkoon (6–15 osallistujaa) mukaisesti valmennukseen osallistui yhdeksän motivoitunutta työnhakijaa.

    ”Hyviä vinkkejä, vertaistukea ja uutta näkökulmaa”  

    Valmentajatyöparin Päivi Kuikan ja Kalle Mertasen sekä ajatuksiaan jakavan osallistujan (yllä oleva sitaatti) mukaan Taite-valmennuksen erityinen ansio on vertaistuki ja työnhaun tarkastelu työnantajan näkökulmasta. Valmennuksen elämyksellisyys toteutuu ryhmä- ja paritehtävissä, joissa osallistujat ottavat vuoroin työnantajan, vuoroin työnhakijan roolin ja harjoittelevat muun muassa sitä, miten luovia haastavissa työhaastattelutilanteissa. 

    Valmennukseen osallistujat opettelevat tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja onnistumisiaan työelämässä käytännön esimerkein ryhmä-, pari- ja yksilötehtävien avulla. Omaa osaamista ja onnistumisia työelämässä opetellaan tunnistamaan ja sanoittamaan itselle sekä työnantajalle muun muassa pohtimalla millaisia arjessa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa karttuneita taitoja itsellä on, miten niitä voi hyödyntää työelämässä ja millaisissa työtehtävissä niistä olisi eniten hyötyä. Lisäksi osallistujat tutkivat omia voimavarojaan, mikä auttaa heitä asettamaan itselleen realistisia tavoitteita. Valmentajien lisäksi osallistujien tukena on konkreettisia tehtäviä sisältävä ”Taite-valmennus – Osallistujan työkirja”. Työkirja on käytännönläheinen työväline ja kanssakulkija työnhakutaitojen ja työnhakukyvykkyyden ylläpitämiseen myös valmennuksen päätyttyä.

    Toisena Taite-valmentajana toiminut Kuopion kaupungin työllisyyspalvelukoordinaattori Kalle Mertanen kokee, että valmennuksen ehdoton ansio on avoin keskustelu työkyvystä ja työnhaun haasteista, sillä ko. asioita yhdessä pohtimalla osallistuja saa mahdollisuuden tulla aiempaa tietoisemmaksi työkyvystään. Tietoisuus omasta työkyvystä auttaa realististen työllistymistavoitteiden asettamisessa. Työnhaun haasteista puhuminen taasen tekee näkyväksi sen, että työnhaku vaatii monenlaisia voimavaroja. Työnhaussa kohdatuista haasteista puhuminen antaa puolestaan mahdollisuuden aitoon kahdensuuntaiseen vertaistukeen.

    Mertasen mukaan toimintamalliin voisi sisällyttää työnantajavierailuja, sillä ne lisäisivät valmennuksen konkreettisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Valmentajan näkökulmasta hän kokee myönteisenä mahdollisuuden oman toiminnan reflektointiin. Mertanen näkee, että Taite-valmennuksen menetelmiä voisi hyödyntää myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja työvoimaviranomaisen lakisääteisissä työhönvalmennuksissa (JTYP laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta). Yhtenä tausta-ajatuksena valmennuksen pilotoinnissa onkin jalkauttaa toimintamalli työllisyyden tukemisen työvälineeksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
     

    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen
    Taite-valmentajat Päivi Kuikka ja Kalle Mertanen


    Taite-valmennus pähkinänkuoressa

    Taite-valmennus (JOBS©) on työttömille suunnattu, tutkitusti vaikuttava vertaisryhmämenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, tuetaan mielen hyvinvointia ja parannetaan mahdollisuuksia työllistyä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia Taite-valmennuksen osaajiksi ja toteuttajiksi osana Työkykyohjelman laajennuksen (RRP) kansallisen kehittämisen toimintaa vuosina 2023–2024. Työkykyohjelman laajennus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tutustu Taite-valmennukseen Taite-ohjaajakoulutus | Työterveyslaitos (ttl.fi)

    Kirjoittaja Ninja Vepsäläinen työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkyvyn tuen tiimissä vastuukehittäjä-projektikoordinaattorina.


    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan ja sitä rahoittaa Euroopan unioni. 



     

  2. 16.5.2024 Blogi

    Tehtäiskö yhessä? Nepsy-tiimin kuulumisia

    Nepsy-tiimin toimintaa ohjaa systeeminen ajattelu, joka pohjautuu muun muassa monitoimijaisuuteen, ratkaisukeskeisyyteen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Monitoimijaisuus on käsite, joka liittyy yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä. Se korostaa moniammatillista yhteistyötä ja monialaista tiedon jakamista. Monitoimijaisuuden perusta on kaikilla tasoilla se, että ammattilaiset tuntevat yhteistoiminnan sovitut rakenteet, oppivat luottamaan toisiinsa ja tuntemaan toistensa työtä sekä käsittelemään keskinäisiä jännitteitään.

    Systeemisessä ajattelussa painotetaan sitä, että kokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienillä teoilla voidaan saada aikaan suuria muutoksia. Tiimissämme ajatuksena on alusta saakka ollut: “Peruna kerrallaan”. Tämä ajatus pohjautuu juuri pieniin muutoksiin ja siihen, että yksi pienikin positiivinen muutos antaa voimaa seuraavalle muutokselle. Näistä pienistä muutoksista saadaan kasaan isompia kokonaisuuksia. Se, että kuinka nämä suuremmat muutokset saadaan kasaan, vaatii jokaisen panostusta eli yhdessä monitoimijaisesti tekemistä.


    Kuulumisia Nepsy-päivästä

    Pohjois-Savon ensimmäinen Nepsy-päivä: “YHESSÄ”- kohti Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa järjestettiin 18.4.2024. Päivän aiheena oli yhdessä tekeminen, jota tarkasteltiin asenteiden, neuroesteettömyyden ja monitoimijaisen yhteistyön onnistumisten kautta. Päivään osallistui niin hyvinvointialueen työntekijöitä, järjestöjen ja yhdistyksen edustajia kuin kuntien työntekijöitä. Mukana oli myös kokemusasiantuntijuuden ääni. Päivän antia voisi tiivistää seuraavilla asioilla: 

    •    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin 
    •    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa  
    •    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta  
    •    Tarvitaan myös luovaa hulluutta  


    Monitoimijainen tiimityö

    Nepsy-päivän aihe eli yhdessä tekeminen on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Olemme syksyn aikana todenneet tiiminä, ettei monitoimijainen työskentely ole heti helppoa. Kun ammattilaiset tulevat yhteistyöhön erilaisilla osaamis- ja koulutustaustoilla, yhteisen kielen ja ymmärryksen löytäminen vie aikaa. Nepsy-tiimissä työskennellään monitoimijaisella työotteella ja olemme olleet tiimin toiminnan rakentumisen osalta tilanteessa, että meillä on ollut mahdollisuus rakentaa tiimin toimintaa dialogin avulla. Olemme pohtineet yhdessä tiimin pelisääntöjä ja toimintatapoja sekä myös tunnistaneet riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa tiiminä toimimiseen. Keskustelut ovat olleet ajoittain kiperiä, mutta myös syvällisiä ja niiden kautta vahvistamme jatkuvasti yhdessä toimimista. Tärkeintä on, että jokainen tiimissä tulee kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään.
     
    Organisaatioissa ja työyhteisöissä monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa haastaa alkuun, se kuitenkin antaa lopulta enemmän. Monitoimijaisissa tiimeissä opitaan jatkuvasti toisilta ja näin saadaan kaikki osaaminen parhaalla mahdollisella tavalla hyötykäyttöön. Asioista eri mieltä olemista ei tulisi pelätä, vaan hyödyntää sitä omien ajatusten kirkastamiseen ja uuden oppimiseen. Tiimi on kuitenkin aina viisaampi kuin yksikään sen jäsen. 

    Neurokirjon asiakkaiden näkökulmasta monitoimijaisen yhteistyön tekeminen ei ole vain vaihtoehto vaan tarpeellista. Jokaisen ammattilaisen osaamista tarvitaan, jotta asiakas ei koe pompottelua palvelusta toiseen. Neurokirjon henkilöt ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat tuekseen kasvatus- ja opetusalan, terveydenhuollon sekä sosiaalialan osaamista palvelurakenteidemme toimivuuden tueksi. 

    Harjoittelu hankkeessa - näköalapaikka asiantuntijatyöhön

    Nepsy-tiimissä on kevään aikana ollut harjoittelija Senja Asikainen, yhteisöpedagogiopiskelija Kuopion Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Senja kertoo harjoittelustaan: ”Harjoitteluni Nepsy-tiimissä on ollut todella antoisa oppimiskokemus.  Tiimi on ottanut minut lämpimästi vastaan ja olen kiitollinen mahdollisuudesta oppia asiatuntijatyöstä hankkeessa. Nepsy-palveluiden kehittäminen sekä tietous nepsy-asioista on erittäin mielenkiintoista ja varmasti hyödyttää minua opinnoissa sekä työelämässä. 

    Nepsy-tiimissä työskentelee ammattilaisia erilaisilla pohjakoulutuksilla ja heillä on laaja työkokemus, joka hitsautuu tiimissä hyvin yhteen. Olen oppinut heiltä eri näkökulmia ja työtapoja. Tiimissä kaikki työskentelevät omilla vahvuuksillaan ja saavat olla omia itsejään. Tiimissä viedään eteenpäin kunnioittavaa keskustelukulttuuria sekä yksilöllistä kohtaamista. Hanketyön parasta antia on tiimityö, yhteiset tavoitteet ja joustavuus. Tällaisessa tiimissä haluaisin itsekin työskennellä tulevaisuudessa!”

    Uutena työntekijänä tiimissä 

    Maaliskuussa Nepsy-tiimiin liittyi mukaan Jaana Heikkinen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja YAMK ja tehnyt pitkän työuran nuorisopsykiatrian parissa. Myös kehittämistyöstä on kertynyt jo aikaisempaa työkokemusta. Jaana kommentoi kokemuksiaan: ”Nepsy-tiimi on tehnyt lyhyessä ajassa todella paljon hyvää työtä ja on ilo päästä tuomaan oma panokseni ja kokemukseni kehittämistyöhön mukaan. Koen tärkeäksi kehittää tätä kokonaisuutta yhdessä mahtavan tiimin ja monialaisesti kentän ammattilaisten kanssa. Kokemusääntä ja asiakasosallisuutta unohtamatta. Nepsy kuuluu sinulle, minulle ja meille kaikille. Kohdataan, keskustellaan ja etsitään yhdessä parhaat reitit rakentaa Nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.”

    Nepsy-tiimiläisten kokemuksia tähänastisesta kehittämistyöstä

    Nyt kun Nepsy-tiimi on toiminut lähes vuoden ajan, voidaan todeta, että Pohjois-Savossa on tarvetta tälle tiimille. Tarvitaan yhteisiä verkostoja, joiden kautta eri alojen ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi ja tietoisiksi toisten ammattilaisten työstä ja osaamisesta. Tässä työssä Nepsy-tiimi onkin saanut olla mukana luomassa uutta yhteistyötä ja yhdistämässä ammattilaisverkostoja. 
    Pohjois-Savossa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä alueestamme nepsy-ymmärtäväisempi. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia: Tehdään yhdessä Pohjois-Savossa kaiken ikäisten neurokirjon ihmisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kuullaan meidän asukkaitamme ja ammattilaisia siitä, mikä auttaa järjestämään oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset palvelut. Ryhdytään toimimaan ennakkoluulottomasti monitoimijaisesti yhteistyössä.

    Nepsy-koordinaattorit 
    Jaana Heikkinen
    Susanna Kartimo-Kröger  
    Tiina Lappalainen  
    Mari Piironen   
    Kati Valén  
    Hanne Ålander  
    sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijä Sanna Tchaplinski 


     

  3. 15.5.2024 Blogi

    Merkittävimmät kustannusvaikutukset saavutetaan turvaamalla henkilöstön riittävyys ja uudistamalla palvelutoimintaa


     

    Tarkasteltaessa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitettyjä eri skenaarioita, eli vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja (1=laaja, 2=maltillinen ja 3=tiivis malli), ei eri skenaarioiden välillä löytynyt merkittäviä kustannuseroja. Vastaanottotoiminnan kustannuserot jäivät hyvinkin pieniksi, sen sijaan osastotoiminnan osalta erot olivat suurempia.  

    Tilakustannuksissa ei eri skenaarioissa ole merkittäviä eroja, ja kokonaissäästö on arvoilta noin 6,6–7,8 miljoona euroa. Sen sijaan hyödyt eri skenaarioiden välille muodostuvat sote-henkilöstön riittävyyden turvaamisesta tulevaisuudessa kuin suorista vuokrakustannuksista.

    Tilahallinnan ja investointien kannalta onkin tärkeää, että uusista investoinneista voidaan merkittäviltä osin luopua nostamalla tilatehokkuutta ja hyödyntämällä nykyisiä hyvinvointialueen omia tiloja. On myös hyödyllistä tarkastella muun muassa osastotoiminnasta vapautuvien tilojen uusiokäyttöä ja muunneltavuutta muihin tarpeisiin. 

    Vastaanottotoiminnassa keskeistä oman toiminnan vahvistaminen ja resurssien kohdistaminen palvelutarpeen mukaisesti

    Kustannusvertailussa tämä näkyy esimerkiksi vastaanottotoiminnan vuokratyövoiman vähentämisenä ja vastaavasti oman toiminnan vahvistamisena, mikä on noin puolet edullisempaa. 

    Voidaan todeta, että hyvinvointialuetasolla lääkäreitä olisi riittävästi, mikäli lääkäreiden sijainti koko alueella jakautuisi tasaisemmin. Joissakin toimipisteissä ei ole lääkäreitä lainkaan. Henkilöstön saatavuushaasteet ovatkin jo vaikuttaneet hyvinvointialueen palveluiden saatavuuteen ja ohjanneet palveluverkkoa. Koska asukkaiden palvelutarve on erilainen hyvinvointialueen eri osissa, on resurssien ohjaus suunniteltava alueellisen palvelutarpeen mukaan. 

    Vastaanottopalveluissa toimipisteiden palveluvalikoima ei ole yhtenäinen ja asiakkaat eivät saa yhdenvertaisia palveluja. Palveluiden uudistamisessa keskeistä onkin yhtenäistää sekä toimintamallit että sisällöt ja kehittää digi- ja etäpalveluita. Huomionarvoista on, että digi- ja etäpalveluilla voidaan saavuttaa suurempiakin kustannussäästöjä, kuin mitä vertailussa on esitetty.

    Osastotoiminnan toimipisteverkon tiivistämisellä ja hoitojaksojen lyhentämisellä saavutettaisiin merkittäviä säästöjä  

    Osastopalveluissa osastojen profiilit ja toimintamallit ovat erilaisia ja asiakkaiden hoitojaksojen pituus vaihtelee suuresti alle kuudesta vuorokaudesta yli 30 vuorokauteen. Yleisesti perustason osastohoidon hoitojakson pituus pyritään pitämään alle viikon mittaisena. 

    Eri skenaarioiden välinen kustannusero ei muodostu kovin suureksi, koska lisäpanostukset sekä liikkuvaan sairaalan että kotiutusyksikköön ovat resursoinniltaan merkittäviä skenaarioissa 2 (maltillinen) ja 3 (tiivis) muutos turvaten. Resurssoinnin tasoa voidaan arvioida osana toimeenpanoa, ja hyödyt voivat muodostua täten suuremmiksikin.

    Erityisen tärkeää on huomioida Harjulan osastotoiminnan toimintamallin luominen Kuopion yliopistollisen sairaalan osastotoiminnan yhteyteen siten, että kustannustaso ei nouse perusterveydenhuollon osastotoiminnan tasosta.  Integraatiolla kuitenkin saavutetaan merkittäviä hyötyjä sekä asiakkaan kokonaishoidon että kustannusten kannalta.  Jonojen purkamisella saavutetaan merkittävää taloushyötyä ja jatkossa tulee prosessit rakentaa niin, että jonoja ei synny vaan palveluketju kokonaisuudessaan toimii sujuvasti. 

    Lisäksi digitaalisten ja liikkuvien palveluiden uudistamisella voidaan turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus nykyistä paremmin. Samalla nämä palvelut mahdollistavat rakenteellisen muutoksen, joka on välttämätön talouden tasapainon saavuttamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. 

    Loppujen lopuksi asiakas ratkaisee 

    Asiakkaiden valinnanvapaus tulee muokkaamaan lopullista palveluverkkoa asiakkaiden näkemyksen ja valintojen noustessa keskeiseksi.

    Tutustu vastaanottotoiminnan ja osastotoiminnan kustannusvertailuun tästä.

    Leila Pekkanen
    muutosjohtaja
     

  4. Marko pelaamassa istumasulkapalloa ilmapallolla.
    24.4.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen

    Tällä kertaa pääsin viettämään TET-päivääni ikääntyneiden palveluiden päivätoiminnassa, Leväsen toimintakeskuksessa. Minut otti aamulla vastaan ohjaaja Paula sekä yksikön esihenkilö Sini.

    Yksikössä oli aamuvalmistelut menossa kahdelle ryhmälle, joista toinen saapuisi osaksi päivää ja toinen koko päiväksi päiväryhmätoimintaan. Heitä odotellessa juttelin Sinin ja Paulan kanssa siitä, mitä päivätoimintaan kuuluu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Paula ja Sini kertoivat, että päivätoiminta on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä tukipalvelu kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitoperheille. Päivätoiminnan avulla omaishoitajat saavat lakisääteisiä vapaapäiviä ja samalla omaishoidettavat pääsevät ryhmään, jossa heidän voimavarojaan ja toimintakykyään vahvistetaan. Vaikka suurimmalla osalla asiakkaista on muistisairaus ja yhdessä tehtyjä juttuja ei välttämättä muistaisi, niin ryhmän tunnelma ja sieltä saatu positiivinen tunne jää kuitenkin asiakkaan mieleen.

    Merkityksellisiä kohtaamisia

    Noin puoli kymmenen aikoihin pääsimme aloittamaan päivän kokopäiväryhmäläisten kanssa. Pari oli saapunut puolisonsa saattamana apostolin kyydillä, mutta suurin osa saapui paikalle yhteisellä taksikyydillä. Siinä sitten riisuimme yhdessä takkia ja otimme paikkamme pöydän äärestä, jotta pääsimme nauttimaan yhdessä aamupalaa.

    Aamupalan lomassa tutustuimme hieman toisiimme – minä, ryhmäläiset ja ohjaajat. Siinä kahvia juodessa huastelimme siitä, mistä päin kukin oli aamulla paikalle saapunut ja millaisia hommia on elämänsä aikana tehnyt. Tuli ilmi, että samassa pöydässä kanssani istui muun muassa entinen näyttelijä ja muusikko, ravintolan vahtimestari, Turon ompelija, teknillinen opettaja sekä miekkailun Suomen mestari. Sain kuulla upeita elämäntarinoita ja näin konkreettisesti, miten jokainen ryhmäläinen tuli kuulluksi ja kohdatuksi keskustelumme aikana.


    ​​​​​​
    Aamupalan jälkeen siirryimme liikuntasaliin, johon meidän kanssamme kokoontui myös osapäiväryhmäläisiä. Luvassa oli reissu Espanjaan ohjaaja Paulan ottamien kuvien ja tarinoiden muodossa. Tunnelmaan pääsemiseksi kuuntelimme aluksi hieman espanjalaista musiikkia.

    Yhteisen tuokion jälkeen sain vielä hetken keskustella osapäiväryhmäläisten kanssa. Yksi ryhmäläinen kertoi, miten ryhmätoiminta on hänen viikkonsa ehdoton kohokohta. Hän on leski ja asunut yksin lähes kymmenen vuotta. Päivän kenties liikuttavimman hetken sain kokea tämän keskustelutuokion päätteeksi, kun hän halusi lukea minulle muutaman itse tekemänsä runon. Runot käsittelivät hänen edesmennyttä puolisoaan ja siihen liittyvää surua. Surusta huolimatta runoissa oli myös toivoa ja uskoa.

    Hyvän mielen toimintaa

    Lounaan jälkeen pääsin mukaan ”Leväsen palloseuran” peleille eli kokopäiväryhmällä oli luvassa päivän liikuntahetki. Pelasimme istumasählyä sekä istumasulkapalloa ilmapallon kanssa. Pelien aikana oli hienoa nähdä, miten ryhmäläisten silmissä välkehti ilo ja nautinto, kun he onnistuivat omissa lyönneissään ja vedoissaan.



    Ennen kotiin lähtöä joimme vielä iltapäiväkahvit. Kahvien juonnin yhteydessä juttelimme muun muassa Kuopion vanhoista, yleisistä saunoista. Ryhmäläiset muistelivat, kuinka silloin oli erikseen maksullisia selänpesijöitä saunoissa.

    TET-päivä päivätoiminnan parissa oli mielenkiintoinen. Päivästä jäi erityisesti mieleen tunnepuolen asioita – päivätoiminnassa välittyy ihmisten aito kohtaaminen ja oleminen, lämminhenkisyys sekä yhdessä tekeminen. Huomasin, miten tärkeää ryhmässä oleminen on asiakkaille. Ja kuten Sini ja Paula päivän aikana kertoivat, niin tunnelma ja hetki kantaa pitkälle.
    ​​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  5. 19.4.2024 Blogi

    Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme

    Palveluverkkouudistus on herättänyt keskustelua hyvinvointialueen roolista elinvoimakysymyksissä.

    Toimintamme tukee mitä suuremmissa määrin pohjoissavolaista elinvoimaa. Olemme alueen suurin työnantaja. Meillä työskentelee noin 12 800 ammattilaista ympäri Pohjois-Savoa. Huolehdimme yli 248 000 pohjoissavolaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

    Pelastuslaitos ja ensihoito turvaavat asukkaidemme arkea. Pelastuslaitoksen toimintavalmius ja ennaltaehkäisevä toiminta perustuvat riskiarviointiin, joka huomioi muun muassa teollisuusyritysten tarpeet.

    Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vetureina.

    Hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä on järjestää Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän hyvinvointialue saa valtiolta rahoituksen.

    Rahoituksen jakautuminen hyvinvointialueiden kesken ei perustu alueiden elinvoimaa kuvastaviin tai kannustaviin tekijöihin, vaan sen perustana ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvastavat tekijät. Ne perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimukseen.

    Tästä syystä palveluverkkoa ei voida suunnitella ensisijaisesti elinvoimaan liittyvien kysymysten perusteella vaan väestön palvelutarpeen perusteella.

    Hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen.

    Julkisten toimijoiden hallinnolliset rajat eivät saa olla esteenä näiden päämäärien toteuttamisessa. Väestön hyvinvoinnin ja kuntien elinvoiman turvaaminen on yhteinen tehtävämme. Se on kansalaisten, yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen yhteispeliä, jossa jokaiselle riittää tehtävää.

    Kansalaisten omatoimisen terveyden edistämisen tukeminen, yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistaminen sekä liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksien parantaminen lisäävät hyvinvointia. Suuri osa ihmisten hyvinvoinnista toteutuukin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolella.

    Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla vaikuttavat ihmisten käytännön elämiseen ja viihtyvyyteen. Samat tekijät ovat myös yritysten toimintaedellytysten taustalla, puhumattakaan laadukkaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen, asumisen sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä, joissa onnistuminen on väestön hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman kivijalka.

    Tunnistamme ja jaamme huolen Pohjois-Savon alueellisista elinvoimakysymyksistä. Palveluverkkosuunnittelussa olemme pyrkineet palvelumalleihin, jotka olisivat alueellisesti varsin kattavia huomioiden taloudelliset reunaehdot ja henkilöstön saatavuuden.

    Elinvoimainen, taloudellisesti tasapainossa oleva ja henkilöstöltään pito- ja vetovoimainen hyvinvointialue on tärkeä koko Pohjois-Savon elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta. Palvelujärjestelmän uudistuksella pyritään varmistamaan tämä.

    Marko Korhonen, hyvinvointialuejohtaja
    Jussi Lampi, strategiajohtaja

    Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomien digilehdessä 17.4.2024.

  6. 17.4.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtaja: Kuka saa päättää, kenet jäävätään?


     

    Hyvinvointialueiden palveluita järjestetään parhaillaan uusiksi eri puolilla Suomea. Samalla esille on noussut kysymys päättäjien kaksoisrooleista. Luottamushenkilöillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä, mutta hyvinvointialueen tehtävissä edistetään hyvinvointialueen etua – ei vain yksittäisen alueen, intressiryhmän tai organisaation tavoitteita. Voiko sama ihminen siis edustaa monta eri tahoa?

    Lain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja hoitaa julkisia luottamustehtäviä, eikä niiden määrää ole rajattu. Päätösten puolueettomuutta suojataan esteellisyyssäännöksillä, joita on kirjattu kunta-, hyvinvointialue- ja hallintolakeihin.

    Esteellinen henkilö ei saa osallistua itseään, läheistään tai edustamaansa yhteisöä koskevan asian käsittelyyn. Osallistuminen on virhe, joka voi johtaa päätöksen kumoutumiseen.

    Kuulostaa yksinkertaiselta. Todellisuus on hieman kimurantimpi.

    Esteellisyys eli jääviys on aina henkilökohtaista ja tapauskohtaista. Se estää valmistelemasta, esittelemästä, päättämästä ja panemasta toimeen niitä asioita, joita esteellisyys koskee. Esteellisiä voivat olla yhtä lailla luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin.

    Jääviyttä on monta eri lajia. Osallisuusjääviys koskee henkilökohtaisia asioita, edustusjääviys omaan hoitoon annettuja asioita ja intressijääviys omia etuja. Myös palvelus- tai toimeksiantosuhde voi laukaista esteellisyyden.

    Hyvinvointialuetta ja kuntaa samanaikaisesti koskevissa päätöksissä tulee vastaan niin sanottu yhteisöjääviys. Esimerkiksi sopimuksia vahvistettaessa ei voi seisoa samaan aikaan eri puolilla. Joskus puolueettomuus voi vaarantua myös ”muusta erityisestä syystä”. Muu erityinen syy voi olla vaikka se, että päätöksentekoon osallistuminen ei näytä hyvältä eikä lisää toiminnan luotettavuutta ulkopuolisten silmissä.

    Lait tarkentavat jokaista esteellisyyden lajia, mutta silti niiden taakse jää usein kaistale harmaata aluetta. Siellä rajat piirtyvät viime kädessä korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätösten kautta.

    Valituksen matka päätöksestä alueelliseen hallinto-oikeuteen ja sieltä erillisen luvan kautta KHO:n pöydälle etenee niin hitaasti, että hyvinvointialueilla päättäjien esteellisyyttä koskevia ennakkopäätöksiä ei ole vielä tehty. Siksi pykäliä joudutaan tutkimaan jokaisella alueella erikseen. Toisistaan poikkeavien hallintosääntöjen ja toimielinrakenteiden vuoksi jääviydetkin määrittyvät eri alueilla hieman eri tavoin.

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on hakenut neuvoja muun muassa hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä. Haluamme luoda mahdollisimman selkeät ja juridisesti kestävät pelisäännöt. Jos palveluiden järjestämistä koskevista suunnitelmista joskus valitetaan, päätökset eivät saa kaatua muotovirheisiin.

    Aluehallituksen sopiman linjauksen perusteella noudatamme palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa seuraavia periaatteita:

    1. Kuntien luottamustehtävät eivät aiheuta esteellisyyttä aluevaltuuston tai vaikuttamistoimielimien päätöksenteossa.

    2. Aluehallituksen, jaostojen ja lautakuntien päätöskokouksissa yhteisöjääviys koskee
    alueen kuntien kunnanhallitusten jäseniä ja varajäseniä, kunnanvaltuustojen puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä kaikkien edellä mainittujen läheisiä. Esteellisyys ei koske seminaareja ja iltakouluja.

    Jokaisen luottamustehtävissä toimivan pitää itse tunnistaa omat esteellisyytensä, ilmoittaa niistä toimielimen puheenjohtajalle ja poistua kyseisten asioiden käsittelyn ajaksi kokouksesta. Puheenjohtajan tehtävä on puolestaan huolehtia, että päätökset tehdään laillisessa järjestyksessä.

    Kuntien ja hyvinvointialueen välillä ei pitäisi olla eturistiriitoja. Julkinen keskustelu ja jo tehdyt valitukset osoittavat toista.

    Vaikka hyvinvointialueen palveluja ei suunnitella kuntarajojen mukaan, kuntakeskukset ovat jatkossakin paikkoja, joihin ihmisten asiointi suuntautuu. Taajamista löytyvät myös kuntien aiemmin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita varten rakennuttamat tilat.
     
    Tilojen tulevalla käytöllä on merkitystä kuntien taloudelle. Viime vuonna Pohjois-Savon hyvinvointialue maksoi niille vuokrina lähes 50 miljoonaa euroa. Enimmillään vuokrat voivat kattaa yli kymmenesosan yksittäisen kunnan kaikista tuloista. Kun tilojen tarve tulevaisuudessa vähenee, myös kuntien tulot vähenevät. Samalla suurempi osa hyvinvointialueen rahoista voidaan käyttää seinien sijasta palveluihin.

    Tuleva sote-palveluverkko vaikuttaa kuntiin myös asukkaiden kokeman hyvinvoinnin kautta. Pohjois-Savon kunnat ovatkin ottaneet aktiivisesti kantaa hyvinvointialueen palvelujen kehittämiseen.

    Palvelujärjestelmän uudistamista käsitellään kevään aikana kaikissa hyvinvointialueen toimielimissä. Niiden, jotka istuvat monissa pöydissä, pitää olla tarkkana. Itseään ei voi ulkoistaa vaikeistakaan päätöksistä, elleivät esteellisyyden perusteet täyty. Mikäli ne täyttyvät, ei pidä ottaa riskiä. Jos taas ei ole varma, osuvatko ”muut erityiset syyt” omalle kohdalle, kannattaa arvioida tilannetta yhdessä hallintojohtaja Janne Niemeläisen janne.niemelainen@pshyvinvointialue.fi kanssa.

    Riitta Raatikainen
    ​​​​​​​aluehallituksen puheenjohtaja

  7. 16.4.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtaja: Julkisuuskuva hyvinvointialueista on palveluja karsiva

    Hyvinvointialueet ympäri Suomea valmistelevat parhaillaan uusia palveluverkkojaan. Kysymys on siitä, missä sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla jatkossa ja minkälaisia ne ovat. Tiedotusvälineistä on voitu lukea, että monet hyvinvointialueet suunnittelevat lakkauttavansa terveysasemia, joissa lähipalveluja nykyisin tarjotaan. 

    Ihmisten huoli tulevista palveluista näkyy myös Pohjois-Savossa. Hyvinvointialueen järjestämät kuulemistilaisuudet, joissa on selvitetty tulevien suunnitelmien sisältöä, ovat olleet tupaten täynnä ihmisiä. Tämä nähtiin myös maanantaina 8.4. Joroisissa pidetyssä tilaisuudessa. Lukion auditorio suorastaan pursui yleisöä. Tilan seinustoja reunustivat lukuisat kyltit, joissa vedottiin lähipalvelujen puolesta. 

    Hyvinvointialueet kamppailevat räjähdysmäisesti kasvavien sote-kustannusten aiheuttamien alijäämiensä kanssa koko Suomessa. Jo syntyneet ja tulevina vuosina mahdollisesti syntyvät alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä lainsäädännöstä tuleva vaade velvoittaa hyvinvointialueet tasapainottamaan taloutensa todella lyhyessä ajassa. 

    Hyvinvointialueilla ei ole sellaista vaihtoehtoa, että ei tehdä mitään. Talouden ohella palveluverkon pohtimiseen pakottaa myös se, että asiantuntija-arvioiden mukaan henkilöstöä ei riitä nykyisenkaltaisten palvelujen tuottamiseen pitkällä aikavälillä.

    Paljon on toki tehtävissä toiminnallisten muutosten kautta. Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteen sovittamiseen ovat tässä keskeisiä toimenpiteitä. Tätä työtä tehdään myös Pohjois-Savossa koko ajan. Olen varma, että meillä on halua ja riittävästi osaamista palvelujen uudistamiseen. Muutokset näkyvät kuitenkin vasta viiveellä. Yhdeksäntoista kunnan tarjoamien palvelujen saaminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen tarjoamaksi palveluketjuksi vaatii vuosien työn. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan täällä on jo päästy hyvään vauhtiin.

    Ongelmia aiheutuu tiukasta aikataulusta. Talous, tuottavuus ja vaikuttavuus eivät parane käden käänteessä. Toiminnalliset muutokset vaativat aikaa, jota ei nyt tunnu olevan riittävästi. On vaara, että aikataulun pakottamana tehdään hätiköityjä säästöratkaisuja, jotka näkyvät talousluvuissa lyhyellä tähtäimellä, mutta jotka eivät tuo kestäviä ratkaisuja. 

    Niinpä on tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointialueet tavoittelevat talouden tasapainoa myös toimipisteitä karsimalla.  Julkisuudessa hyvinvointialueiden toiminnassa korostuu palvelujen alasajo.
    Pohjois-Savon palveluverkkoratkaisun pohjana on viranhaltijoiden valmistelemat kolme vaihtoehtoa. Niissä palveluverkko vaihtelee laajasta palveluverkosta suppeampaan palveluverkkoon. On hyvin mahdollista, että valtuuston päätettäväksi tulee kesäkuussa jonkinlainen kompromissimalli, jossa on otettu huomioon muun muassa kuulemistilaisuuksissa esiin nostettuja näkökohtia ja huolenilmauksia.

    Kun muutoksia on joka tapauksessa tehtävä, on tärkeää, että niissä kerrotaan konkreettisesti, minkälaista korvaavaa palvelua alueella tarjotaan. Puhuminen pelkästään liikkuvista tai digipalveluista ei riitä, vaan tarvitaan myös ymmärrettävä suunnitelma siitä, mitä palveluja se tarkoittaa ja miten se toteutetaan. 

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja