Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 22.2.2024 Uutinen

    Kansainvälinen rekrytointi alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella – ikääntyneiden palveluissa aloittaa 35 työntekijää Filippiineiltä

    Kansainvälisten osaajien rekrytointi etenee Pohjois-Savon hyvinvointialueella suunnitelmien mukaisesti. Hyvinvointialueelle saapuu helmikuun lopussa töihin 35 filippiiniläistä hoiva-alan työntekijää. He sijoittuvat työhön ikääntyneiden asumispalvelujen ja kotiin vietävien palvelujen yksiköihin eri puolille Pohjois-Savoa. 

    Kansainvälinen rekrytointi tuo vähitellen jonkin verran helpotusta hoitoalan henkilöstövajeeseen. Filippiiniläiset osaajat aloittavat työt lähihoitaja-oppisopimusopiskelija-nimikkeellä ja muuttavat Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven, Kuopion, Keiteleen, Pielaveden, Suonenjoen, Vesannon ja Varkauden asukkaiksi.

    − Pohjois-Savossa muun muassa Kuopion kaupunki on aiemmin työllistänyt filippiiniläisiä sairaanhoitajia. Tavoitteenamme on työllistää sata kansainvälistä hoito- ja hoivatyöntekijää vuosittain. Tässä otamme nyt ensimmäisiä reippaita askeleita kohti tavoitetta ja työvoiman vahvistamista, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen toteaa.

    Pohjois-Savoon saapuvat filippiiniläiset ovat kouluttautuneet lähtömaassaan jo yhdeksän kuukauden ajan. Koulutukseen on sisältynyt suomen kielen ja kulttuurin opiskelua sekä suomalaisen koulutuksen mukaiset hoiva-avustajan opinnot. Heillä on lähtömaakoulutuksen ansiosta B1-taitotason mukainen suomen kielen osaaminen. Lisäksi heillä on kolmen vuoden työkokemus hoivatyöstä ja / tai sosiaali- ja terveysalan koulutus sekä hyvä englannin kielen taito.

    Tavoitteina lähihoitajan tutkinto ja Pohjois-Savossa viihtyminen

    Filippiiniläisten oppisopimuskoulutuksesta vastaa Savon ammattiopisto. Kuuden ensimmäisen viikon sisällä muutosta oppilaitos ottaa vastaan heidän hoiva-avustajaopintojensa näytöt. Oppisopimuskoulutus lähihoitajiksi työn ohella kestää noin 1,5 vuoden ajan. Koulutukseen kuuluu kaksi lähipäivää kuukaudessa oppilaitoksella ja lisäksi verkko-opintoja sekä työssä oppimista. Lähipäivät toteutetaan asuinpaikkakunnan mukaan Kuopion, Iisalmen tai Varkauden kampuksella. 

    Oppisopimuskoulutuksen ajan jokaisella työntekijällä on nimetty työpaikkaohjaaja, jolle maksetaan ohjauskorvausta paikallisen sopimuksen mukaan. Tavoitteena on lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen toistaiseksi voimassa oleva työsuhde hyvinvointialueelle ja Pohjois-Savoon jääminen. Kotouttaminen vaatii suunnitelmallisia toimenpiteitä. Kotoutumista helpottaa se, että samalle paikkakunnalle sijoittuu aina useampi kansainvälinen osaaja. Työntekijöillä on käytössään myös rekrytointikumppanin tarjoama tukipalvelu, joka auttaa käytännön asioissa vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä.

    Filippiiniläisille työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista lähihoitajan palkkaa ja oppisopimuskoulutus huomioidaan paikallisen sopimuksen mukaisesti. Haittalisät vuorotyöstä maksetaan normaalisti SOTE-sopimuksen mukaisesti. Koulutuksesta ei koidu työntekijöille kustannuksia. 

    Lähihoitajien rekrytointiin useita satsauksia

    Hyvinvointialueella tehdään jatkuvasti työtä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Kansainvälinen rekrytointi ei yksinään ratkaise lähihoitajapulaa. Lähihoitajien rekrytointia myös Suomessa halutaan edelleen vahvistaa.

    − Joulukuussa 2023 meillä oli noin 220 lähihoitajan paikkaa auki. Sen lisäksi lähihoitajien eläke-ennuste seuraavan viiden vuoden ajalle on noin 500. On siis tehtävä erityistoimia usealla rintamalla, taustoittaa rekrytointipäällikkö Seija Mononen.

    Oppilaitosyhteistyötä ja opiskelijoihin kohdentuvia toimia on tehostettu. Sote-alan ja sen koulutusohjelmien sekä työpaikkojen vetovoiman parantamiseksi tehdään kehittämistyötä. Kevään aikana Pohjois-Savossa käynnistyy oppisopimuskoulutushaku hoiva-avustajille ja lähihoitajille. Myös maakunnassa jo asuville maahan muuttaneille henkilöille pyritään saamaan rekrytointikoulutusryhmä käyntiin. 

    Lisää kansainvälisiä osaajia rekrytoidaan keväällä ja syksyllä

    Pohjois-Savon hyvinvointialue lähti koordinoimaan Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA-alue) laajuista kansainvälisen rekrytoinnin kilpailutusta syksyllä 2023. Mukana kilpailutuksessa olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen lisäksi Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueet. Kilpailutuksessa kumppaneiksi valittiin kolme palveluntuottajaa: Barona Oy, Healthcare Staffing Solutions Oy (HSS) ja Henkilöstöpalvelu Silkkitie Oy. 

    Helmikuussa Pohjois-Savon hyvinvointialueelle saapuvat filippiiniläiset työntekijät tulevat HSS:n kautta. HSS on vastannut lähtömaakoulutuksesta ja järjestää työntekijöiden asumisen sekä tarjoaa heille jatkossa 24/7 tukipalvelua. 

    Baronan kautta hyvinvointialueelle saapuu noin 20 ulkomaalaista sairaanhoitajaa huhtikuun puolivälin jälkeen. Kansainvälisiä osaajia saapuu lisää syksyllä, noin 40 lähihoitajiksi. Lisäksi tavoitellaan EU- tai ETA-alueelta kuuden lääkärin ja 25:n sairaanhoitajan rekrytointia.

    Lue myös filippiiniläisten Manuelin ja Brianin tarina verkkosivuillamme.

  2. 21.2.2024 Uutinen

    Puheenjohtajan blogi: Hyvinvointialueen palveluissa suunta kohti 2030-lukua

    Hyvät asukkaat, yhteistyökumppanit ja luottamushenkilöt! 

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkistanut ensimmäiset luonnokset suunnitelmista, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan kohti 2030-lukua. Viranhaltijoiden tekemä pohjatyö avautuu nyt hyvinvointialueen asukkaiden, henkilöstön, luottamushenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden arvioitavaksi ja kommentoitavaksi.

    Luonnokset käsittelevät hyvinvointialueen järjestämiä terveydenhuollon, aikuisten sosiaalihuollon ja ikäihmisten palveluita. Perhe- ja vammaispalveluiden osalta suunnitelmat täsmentyvät keväällä ja KYSin osalta ensi syksynä. 

    Miksi muutoksia jo nyt suunnitellaan, vaikka hyvinvointialue on vasta päässyt alkuun? 

    • Väestö ja sen tarpeet muuttuvat. Kymmenen seuraavan vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden pohjoissavolaisten määrä kasvaa nykyisestä enemmän kuin puolitoistakertaiseksi. Jotta voisimme varmistaa ikääntyvien ja muiden eniten apua tarvitsevien hyvän hoidon ja hoivan, meidän on löydettävä nykyistä tehokkaampia tapoja toimia. 
    • Nuorten ikäluokat pienenevät, eikä sosiaali- ja terveydenhuollosta eläkkeelle jäävien tilalle löydy riittävästi uusia työntekijöitä. Jo nyt pula henkilöstöstä on pakottanut sulkemaan väliaikaisesti vastaanottoja, osastoja ja leikkaussaleja eri puolilla maakuntaa. 
      Jatkossa ihmisten työ on kohdistettava entistä tarkemmin sellaisiin tehtäviin, jotka vain ihminen voi hoitaa. Samaan aikaan yhä useammat palvelut voidaan toteuttaa nopeasti ja vaivattomasti digitaalisten ratkaisujen avulla.
    • Julkisen talouden kriisi heijastuu suoraan hyvinvointialueiden toimintaan. Niille valtion budjetista ohjattu rahoitus ei riitä palveluiden tuottamiseen samalla mallilla, joka rakentui 1900-luvulla vanhan, hajanaisen järjestelmän tarpeisiin. Siksi tarvitsemme välttämättä uusia ratkaisuja.
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

     

    Etsitään yhdessä parhaita vaihtoehtoja

    Hyvinvointialueen palveluiden uudistaminen kuuluu kevään tärkeisiin puheenaiheisiin, eikä syyttä. Linjauksilla, joita aluevaltuusto ensi kesäkuussa tekee, on kauaskantoisia vaikutuksia.

    Heti suunnitelmien julkistamisen jälkeen saamamme kommentit keskittyvät ensisijaisesti toimipisteiden verkostoon. Varsinkin terveydenhuollon palvelut on totuttu liittämään nykyisten terveysasemien seiniin, aukioloaikoihin ja tuttuihin työntekijöihin. Ajatus muutoksista herättää ymmärrettävästi huolta.

    Toimipisteet ovat tärkeitä, mutta huomattava osa hyvinvointialueen toiminnasta tapahtuu jo nyt niiden ulkopuolella. Tulevaisuudessa entistäkin suurempi osa palveluista irtoaa kiinteistä kivijaloista. Lähipalvelut saavat uusia muotoja.

    Kotisairaala, kotikuntoutus ja kotihoito sekä joustavat, ympärivuorokautiset etäpalvelut tekevät omasta kodista terveyden ja hyvinvoinnin perusyksikön. Tavoitteena on myös vahva ja jatkuva valinnanvapaus, niin että palveluita voisi käyttää siellä, missä kunkin asiakkaan kannalta sopivin paikka sijaitsee.

    Uudistuksilla on vaikutuksia muun muassa hyvinvointialueen ja kuntien välisiin vuokrasopimuksiin. Tulevaisuutta rakennetaankin yhteistyössä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. Muutoksen pyörteessä voi silti mennä hetki ennen kuin saamme kaikkien toimijoiden kompassit näyttämään samaan suuntaan.

    Sitä ennen on aika keskustella, tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja kommentoida niitä. Mitään ei ole lyöty ennakolta lukkoon. Kaikki rohkeat avaukset ovat tervetulleita. Tarvitsemme niitä, jotta käytössä olevilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman paljon hyvää, ja toiminnan painopiste kyetään suuntaamaan sinne, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat.

    Valoisaa kevättalvea toivottaen,

    Riitta Raatikainen
    Aluehallituksen puheenjohtaja

    riitta.raatikainen@pshyvinvointialue.fi 

  3. 20.2.2024 Uutinen

    Digitaaliset, liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut keskeisiä palvelujärjestelmän uudistamisessa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuleva palvelujärjestelmä rakennetaan yhdessä asukkaiden, asiakkaiden, henkilöstön, päätöksentekijöiden, luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Ensimmäiset luonnokset uudesta palvelujärjestelmästä julkaistiin 20. helmikuuta. Luonnoksissa painottuvat tulevaisuuden suuntana digitaaliset palvelut, kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut, sekä asukkaan vapaus valita asiointipisteensä.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistaminen on välttämätöntä. Nykyistä järjestelmää haastavat ongelmat henkilöstön saatavuudessa ja väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen nousu. Samalla hyvinvointialueen pitää kyetä vähentämään kustannuksia ja tasapainottamaan taloutta.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on määrittänyt palvelujärjestelmäuudistuksen tavoitteeksi, että hyvinvointialueen pysyvät vuosittaiset kustannukset laskevat 30–50 miljoonalla. Hyvinvointialueen tilinpäätösennuste vuodelle 2023 on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2024 talousarvio on 36 miljoonaa euroa alijäämäinen, eli tarve uudistuksille on kova. Valtiovarainministeriö edellyttää hyvinvointialueita tasapainottamaan taloutensa vuoteen 2026 mennessä. Lisäksi ministeriö on asettanut palvelujärjestelmäuudistuksen muun muassa tulevien rakennusinvestointien hyväksymisen ehdoksi.  
     
    −Talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä muutoksia koko palvelujärjestelmäämme, painottaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. Tärkeintä on varmistaa, että tulevaisuudessakin pohjoissavolaiset saavat tarvitsemiaan sote-palveluja. Tämä onnistuu vain muutamalla tapaamme toimia. Tulevaisuuden palvelumuotoja ovat esimerkiksi nykyistä laajemmat digipalvelut, sekä liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. 
     
    Nyt julkaistuissa uudistusluonnoksissa esitetään uusien palvelumuotojen lisäksi kolme erilaista mallia palvelupaikkaverkoston muodostamiseksi, eli ehdotuksia muun muassa siitä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköt sijaitsevat. Eri mallien säästövaikutukset vaihtelevat 25–45 miljoonan euron välillä, riippuen siitä, kuinka tiivis verkosto olisi. 


    Palvelujärjestelmän suunnittelussa tavoitteena saavutettavat, sujuvammat palvelut

     

    Yksi yhteinen hyvinvointialue palveluiden järjestäjänä luo mahdollisuuksia. Asiakas voitulevaisuudessa asioida valintansa mukaan missä tahansa hyvinvointialueen palvelupaikassa esimerkiksi sen mukaan missä hän liikkuu tai käy töissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri yksiköiden ja ammattilaisten yhteistyön lisääminen nopeuttaa potilaiden hoitoa ja lyhentää jonoja.
     
    Tavoitteena on, että palvelujen yhteensovittamisella vältytään esimerkiksi ikääntyneiden hoidossa turhilta siirtelyiltä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuodeosastojen välillä. Tulevaisuudessa uusi kotiutusyksikkö avustaa kotiutumisessa, ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan. Kotihoito ja -kuntoutus turvaavat arkea, liikkuva sairaala tuo sairaalatasoisen palvelun asiakkaan kotiin. Asumispalveluiden muotoina ovat yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. 

    Digitaalisia palveluja on hyvinvointialueella tällä hetkellä käytössä varsin vähän, joten niiden kehittämisessä ja lisäämisessä on suuri potentiaali. Uudessa palvelujärjestelmässä tavoitteena onkin, että nykyistä isompi osa asiakaskontakteista toteutetaan digitaalisina. 
     
    −Digitaaliset palvelut ovat osalle pohjoissavolaisista tervetullut uudistus, jotka sujuvoittavat omien asioiden hoitamista. Kaikille ne eivät kuitenkaan sovi. Tulevaisuudessakin meillä on vastaanottojen palvelupaikkaverkko, jota täydentävät liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut. Näin varmistamme pääsyn sote-palveluihin asiakkaan omien valmiuksien ja tarpeiden mukaisesti, kuvailee strategiajohtaja Jussi Lampi. 
     
    Uudistuksen suunnittelussa on huomioitu myös saavutettavuus. Suunnitteilla oleva uusi palvelupaikkaverkko muodostuu laajoista sosiaali- ja terveyskeskuksista, joiden ympärillä toimii alueellinen sosiaali- ja terveysasemien ja hyvinvointi/sote-pisteiden verkosto. Vaihtoehdosta riippuen 87–91 prosenttia asukkaista asuisi tulevaisuudessa 15 minuutin ajomatkan päässä hyvinvointialueen palvelupaikasta. Tällä hetkellä 15 minuutin saavutettavuus on 92 prosentilla asukkaista. 
     
    Uudistuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä. Uudet palvelumallit, kuten esimerkiksi liikkuva sairaala ja kotiutusyksikkö, tarjoavat kiinnostavia työmahdollisuuksia hyvinvointialueen ammattilaisille.
     

    Julkaistut luonnokset ovat keskustelunavaus 
     

    Palvelujärjestelmän uudistuksessa on valmistelussa kolme kokonaisuutta: 
    1.    vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus 
    2.    osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus ja 
    3.    perhe- ja vammaispalveluiden uudistus. 
    Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman valmistelu on alkanut STM:n sairaalaselvityksen pohjalta. 
     
    Nyt julkaistut uudistusluonnokset sisältävät kaksi ensimmäistä kokonaisuutta. Perhe- ja vammaispalveluiden osalta ehdotukset julkaistaan toukokuun alussa. 
     
    −Ensimmäiset luonnokset on tehty viranhaltijavalmisteluna. Ehdotukset lähtevät laajalle käsittelykierrokselle hyvinvointialueen eri lautakuntiin, jaostoihin ja vaikuttamistoimielimiin. Lisäksi Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot, kertoo aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Tsupari.  
     
    Maalis-huhtikuussa kerätään kyselyjen avulla asukkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä kommentteja ja ehdotuksia. Keväällä järjestetään myös alueellisia kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savoa. 
     
    Käsittelyn eri vaiheessa valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Päätöksenteon aika on kesäkuussa, jolloin aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.

    Palvelujärjestelmän uudistuksesta kootusti pshyvinvointialue.fi -verkkosivuilla.

    Materiaalipaketti palvelujärjestelmäuudistusksesta (pdf)

  4. 19.2.2024 Uutinen

    Kuopion yliopistolliselle sairaalalle ISO 9001:2015 -sertifikaatti Suomen ainoana yliopistollisena sairaalana 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollinen sairaala on suorittanut menestyksekkäästi ISO 9001:2015 -standardin mukaisen johtamis- ja laatujärjestelmän eli toimintajärjestelmän arviointi- ja sertifiointimenettelyn. Sertifioinnin päivityksen myötä KYS on ainoa yliopistollinen sairaala Suomessa, jolla on ISO 9001:2015 standardin sertifikaatti.

    Sertifikaatilla varmistetaan, että sairaalan tehtävät, palvelut ja prosessit täyttävät organisaation sisäiset ja ulkoiset laatuvaatimukset. 

    Arviointimenettelyssä havaittiin yhteensä kolme lievää poikkeamaa. Niiden perussyiden analysointi ja korjaavat toimenpiteet on hyväksytty, ja ne puoltavat Kuopion yliopistollisen sairaalan sertifikaatin myöntämistä. Laadukkaan toiminnan varmistamiseksi ne ovat mukana myöhemmin suoritettavissa seuranta-arvioinneissa. Siten varmistetaan, että suunnitelmat etenevät suunnitellusti ja ne saavuttavat tavoitteensa. 

    - On tärkeää muistaa, että paljon asioita on myös hyvin. Positiivisia havaintoja ja vahvuuksia on kirjattu runsaasti, ja se kertoo sairaalamme vahvasta toiminnasta, toteaa palvelualuejohtaja Jouni Kurola.

    Ensimmäinen sertifikaatti jo vuonna 1999 – sairaaloista ensimmäisenä Euroopassa ja suurimpana maailmassa 

    Sairaala sai ISO 9002 standardin sertifikaatin jo vuonna 1999, ja KYS oli tuolloin suurin sairaala maailmassa ja ensimmäinen sairaala Euroopassa, joka oli sertifioitu ISO-järjestelmään. Nyt sertifiointipäivityksen jälkeen KYS on ainoa ISO 9001:2015 standardin sertifikaatin yliopistollinen sairaala Suomessa. 

    Sertifiointiin sisältyvä toiminta kattaa strategia- ja konsernipalvelut Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminnassa sekä tiedepalvelukeskuksen, pois lukien opetustoiminta. KYSin toimipaikat, Iisalmen ja Varkauden sairaalat, eivät sisälly sertifiointiin. 

    Lisätietoja:
    kehittämispäällikkö Jukka Heiskanen, kehittämispalvelut, jukka.heiskanen(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 711 3020, palvelualuejohtaja Jouni Kurola, yliopistollisen sairaalan hallinto, p. 044 717 4085, jouni.kurola(at)pshyvinvointialue.fi 


    Lähteet: Valtakunnallinen SOTE-laatuverkosto, 2023, sekä hyvinvointialueet ja yliopistolliset sairaalat (Pirkanmaan hyvinvointialue/ Tampereen yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Pohjanmaa/ Oulun yliopistollinen sairaala ja Helsingin kaupunki/ Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala, 2024), ja Liisa Rantakokko, Kiwa Inspecta (2024). 

  5. 15.2.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos linjassa isompien hyvinvointialueiden kanssa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäinen toimintavuosi tulee olemaan noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Summa vastaa noin neljää prosenttia hyvinvointialueen vuoden 2023 kokonaiskuluista. 

    Kun summa jaetaan asukasmäärän mukaan, nähdään, että Pohjois-Savossa alijäämää on noin 254 euroa per pohjoissavolainen. Pohjois-Savon tilanne ei poikkea merkittävästi muista hyvinvointialueista ja vertautuu hyvin esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä per asukas oli 247 euroa tai Pirkanmaan hyvinvointialueeseen, jossa alijäämä oli 258 euroa per asukas. 

    Ensimmäisen toimintavuoden tuloksissa näkyy, että pitkään jatkunut yhteistyö myös tehostaa toimintaa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun Soten alijäämä per asukas oli koko maan alhaisin, 140 euroa per asukas. Siun Sote on toiminut Pohjois-Karjalassa jo vuodesta 2017 alkaen. 

    - Miinuksella menemme niin kuin kaikki muutkin. Kun verrataan lukuja asukasmäärän pohjalta, olemme ns. keskitasoa. Viime vuoden vuosikate, eli menojen ja tulojen erotus, on noin 30 miljoonaa euroa miinuksella. Tämä summa vastaa noin yhden viikon toimintamenoja hyvinvointialueella, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen kuvaa.

    - Mitään syytä paniikkiin ei ole. Luvut muuttuvat, kun muutamme hyvinvointialueen toimintaa. Kun tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanon lisäksi alamme uudistaa palvelujärjestelmäämme, on meillä hyvä mahdollisuus saavuttaa talouden tasapaino, Korhonen sanoo.

    - Viime vuonna hyvinvointialueeseen yhdistyi osia 19 kunnan ja neljän kuntayhtymän aiemmista toiminnoista. Käynnistymisen aika on nyt takana, mutta hyvinvointialue on yhä alussa. Vuosi 2024 avaa mahdollisuudet toiminnan merkittävään kehittämiseen. Se on myös välttämätöntä, sillä valtion myöntämä rahoitus ei mitenkään riitä entisillä malleilla jatkamiseen, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen

    Vuosien 2023 ja 2024 alijäämät on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden toimintakulut olivat noin 1 468 miljoonaa euroa ja tulot noin 1 447 miljoonaa euroa. Tuloista suurimpia eriä olivat valtion rahoitus 1 175 miljoonaa euroa ja sekä toimintatuotot 267 miljoonaa euroa. Menoja kasvattivat vuonna 2023 varsinkin henkilöstökulut, mukaan lukien palkankorotukset ja vuokratyövoiman käyttö, sekä ostopalvelujen kustannusten nousu ja inflaatio.

    Hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen kertoo, että toisen toimintavuoden nyt alkaessa talouden suunnittelu on saatu hyvälle mallille.

    - Kun tarkastelee viime vuoden menoennusteita, näkee että alkuvuoden isojen muutosten jälkeen loppuvuotta kohti ennusteemme olivat hyvin tarkkoja, eikä heittoja enää tullut.

    Hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi joulukuun lopussa vuoden 2024 talousarvion. Myös vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen. Alijäämän suuruudeksi on arvioitu tälle vuodelle 36 miljoonaa euroa.

    Janhonen muistuttaa, että lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä aiempien vuosien alijäämät.

    - Vuosien 2023 ja 2024 alijäämä pitää kattaa vuosina 2025 ja 2026, eli plussaa on tehtävä noin sata miljoonaa euroa.
     

    Tietolaatikko: Hyvinvointialueen rahoitus

    • Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääasiassa valtiolta.
    • Jokainen alue saa rahoitusta tarveperusteisesti. Rahoitukseen vaikuttaa palvelutarve kuten asukasmäärä ja se, miten suuri osa väestöstä on vanhuksia ja miten paljon asukkaat sairastavat.
    • Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy sen perusteella, kuinka hyvinvointialue onnistuu oman alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat alueelliset riskitekijät. 
    • Vuodesta 2024 alkaen Pohjois-Savon hyvinvointialue saa myös yliopistosairaalalisää. Lisällä katetaan yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia.
    • Lainsäädännön puitteissa hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, kuinka ne käyttävät saamansa rahoituksen. 
    • Rahoitus tarkistetaan vuosittain.

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 6.2.2024 Tapahtuma

    28 pv ilman verkkokurssi

    28 päivää ilman on nikotiiniriippuvuudesta vieroittautumisen tukipalvelu. Tukitapaamisissa nikotiinituotteiden käyttäjät oppivat hallitsemaan nikotiiniriippuvuutta ja päästä riippuvuudesta eroon.
    Tutustu toimintaan: https://verkko-opisto.sydan.fi/
    Rekisteröityminen kurssille: https://verkko-opisto.sydan.fi/login/index.php
    Lisätiedot: https://verkko-opisto.sydan.fi/enrol/index.php?id=77

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalvelualue tekee yhteistyötä Pohjois-Savon Sydänalueen kanssa 28 pv ilman verkkokurssien järjestämisessä.
     

  2. 24.2.2024 Tapahtuma

    Perhevalmennusmessut vuonna 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Perhevalmennusmessut on suunnattu lasta odottaville perheille raskauden vaiheesta riippumatta sekä perheille, joissa on alle puolivuotias vauva. Tapahtumassa perheet pääsevät yhdellä kertaa tutustumaan eri toimijoihin ja saavat kattavasti tietoa heille uudessa elämänvaiheessa tarjolla olevista alueen palveluista. 

    Järjestämme vuoden 2024 aikana useita perhevalmennusmessuja eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta. Päivitämme aikatauluja vuoden mittaan tälle tapahtumasivulle.
    Perhevalmennusmessut ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Lämpimästi tervetuloa!

    Tapahtumien aikataulut

    Pohjoisen alueen perhevalmennusmessut (Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä)

    • Aika: Lauantai 24.2. ja 24.8. kello 10 - 13  
    • Paikka: Iisalmi, Kampus Terveys (entinen Iisalmen terveyskeskus), Meijerikatu 2, 74100 IISALMI, Sisäänkäynti pääovesta.

    Koillisen alueen perhevalmennusmessut (Maaninka, Nilsiä, Siilinjärvi ja Lapinlahti) 

    • Aika: Keskiviikkoisin 17.1, 15.5. ja 18.9. kello 16.30 - 19.00. 
    • Paikka: Siilinjärvi, Hamulan koulu, Harjamäenraitti 15, 71800 Siilinjärvi. Sisäänkäynti B-ovesta.

    Keskisen alueen perhevalmennusmessut (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi) 

    • Aika: Keskiviikkona 13.3. ja tiistaina 23.4. kello 15.30 - 17.30. Syksyn tapahtumista tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.
    • Paikka: Kuopio, Perheen talo, Lapinlinnankatu 14, Kuopio 

    Läntisen alueen perhevalmennusmessut (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto, Karttula, Rautalampi, Suonenjoki) 

    • Aika: Lauantaina 27.1. kello 10 - 14 
    • Paikka: Keitele, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli, Koulutie 3, 72600 Keitele. 
    • Aika: Lauantaina 5.10. kello 10 - 14. 
    • Paikka: Suonenjoki. Tarkempi paikka tiedotetaan tällä sivulla myöhemmin.

    Eteläisen alueen perhevalmennusmessut (ryhmämuotoinen valmennus, Varkaus-Joroinen) 

    • Aika: 12.3. ja 19.3., 28.5. ja 4.6., 3.9. ja 10.9. sekä 26.11. ja 3.12. kello 16.30 – 18.00  
    • Paikka: Varkaus, Aalto Hyvinvointikeskus, Savontie 55, 78300 Varkaus (tila tarkentuu myöhemmin).  
    • Leppävirtalaisille järjestetään oma valmennus, lisätietoa saat neuvolasta. 

    Lue lisää perhevalmennuksesta.

  3. 26.2.2024 Tapahtuma

    Helmikuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteellä

    OLKA® on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa. Tarjoamme potilaille ja heidän läheisilleen kiireetöntä kohtaamista sekä tukea sairauteen sopeutumisessa. OLKAn vapaaehtoiset auttavat sairaalassa liikkumisessa, toimivat juttukaverina sekä muissa vapaaehtoistehtävissä. OLKA-pisteiltä voit saada tietoa järjestöjen potilaille ja heidän läheisilleen tarjoamasta tuesta ja toiminnasta. OLKA-toimintaa koordinoivat Kuopiossa KYS ja Tukipilari.

    Helmikuun teemapäivät: 

    ke 14.2. klo 10–13
    Rakasta aivojasi, asiaa aivoterveydestä ja aivoverenkiertohäiriöstä 
    Pohjois-Savon AVH-yhdistys ry
    Pääsairaalan OLKA-piste

    ma 26.2. klo 10–13
    Yhydistyksen toiminnan esittelyä
    Sjögrenliitto Kuopio
    Pääsairaalan OLKA-piste

    ti 27.2. klo 10–12
    Kaverikoirat odottavat silittelijöitä OLKA-pisteellä
    Kennelliiton kaverikoirat
    Pääsairaalan OLKA-piste

    to 29.2. klo 10–14
    Harvinaisten sairauksien päivä
    Pohjois-Savon hyvinvointialue harvinaissairausyksikkö
    Pääsairaalan OLKA-piste
    Kaarisairaalan OLKA-piste

    Lue lisää OLKA-toiminnasta: OLKA-toiminta - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

  4. 27.2.2024 Tapahtuma

    Strategia-kurssi 13–17-vuotiaiden adhd-diagnoosin saaneiden nuorten vanhemmille

    Strategia-kurssi on osa adhd-hoitopolkua ja kurssi on tarkoitettu sinulle, jonka 13–17-vuotiaalla lapsella on diagnosoitu adhd.
    Kurssilla saat tietoa adhd:sta, sen syistä ja seurauksista. Saat tietoa myös siitä, kuinka adhd vaikuttaa lapsen toimintakykyyn ja koko perheeseen. Käytännönläheisten strategioiden avulla saat keinoja,
    joilla helpottaa arkea ja vähentää ristiriitoja. Saat tietoa myös koulun ja yhteiskunnan tukimuodoista.
    Kurssi koostuu viidestä kokoontumiskerrasta, jotka puolestaan rakentuvat luennoista ja yhteisistä keskusteluista.

    Aika: tiistait 20.2., 27.2., 12.3., 19.3., 26.3.2024 klo 16:30-19:30
    Paikka: Kampus Vire, Iisalmi
    Kurssiohjaajat: Tiina Huttunen ja Katri Härkönen
    Ilmoittautuminen viimeistään 6.2.2024

    Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
    Katri Härkönen
    p. 040 769 2904
    katri.harkonen@pshyvinvointialue.fi

    Kurssiesite (pdf)

  5. 27.2.2024 Tapahtuma

    Strategia-kurssi 4-12 vuotiaiden adhd-diagnoosin saaneiden lasten vanhemmille

    Strategia-kurssi on osa adhd-hoitopolkua ja kurssi on tarkoitettu sinulle, jonka 4–12-vuotiaalla lapsella on diagnosoitu adhd.

    Kurssilla saat tietoa adhd:sta, sen syistä ja seurauksista. Saat tietoa myös siitä, kuinka adhd vaikuttaa lapsen toimintakykyyn ja koko perheeseen. Käytännönläheisten strategioiden avulla saat keinoja, joilla helpottaa arkea ja vähentää ristiriitoja. Saat tietoa myös koulun ja yhteiskunnan tukimuodoista.

    Kurssi koostuu viidestä kokoontumiskerrasta, jotka puolestaan rakentuvat luennoista ja yhteisistä keskusteluista.

    Aika: tiistait 20.2., 27.2., 12.3., 19.3., 26.3.2024 klo 16.30-19.30
    Paikka: Kampus Vire, Iisalmi
    Kurssiohjaajat: Laura Bunda ja Inka Rytkönen
    Ilmoittautumiset viimeistään 6.2.2024

    Aika: keskiviikot 27.3., 3.4., 10.4., 17.4 ja 24.4.2024, klo 17-20
    Paikka: Hyvinvointikeskus AALTO, Savontie 55, 78300 Varkaus
    Kurssiohjaajat: Kuntoutusohjaaja Aino Hiltunen ja perhetyöntekijä Leila Martikainen-Paatsola
    Ilmoittautumiset viimeistään 1.3.2024

  6. 28.2.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.