Iisalmen Kampus Vireen sisäänkäynti pääovesta 20.3. alkaen

Iisalmen Terveyskampuksen Kampus Vire -rakennuksen peruskorjaustöistä johtuneet väliaikaiset ratkaisut kulkureittien osalta päättyvät. 
Asiakkaiden kulku Kampus Vireeseen tapahtuu pääoven kautta maanantaista 20.3. alkaen.

Alueellinen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Pohjois-Savoon, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen

Istekki Oy on yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen (Hyvaks) kanssa kilpailuttanut hankintarenkaana alueellisen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän. Hankintaa valmistelemassa olivat Istekin ja HyvaKs:n asiantuntijoiden lisäksi myös eri alojen asiantuntijat Pohjois-Savon hyvinvointialueen  sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) organisaatioista. Määräaikaan mennessä tarjoukset jättivät Mediconsult Oy sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui kotimaisen Mediconsult Oy:n toimittamaan Saga Sosiaalihuolto -järjestelmään. Hankintapäätös on tehty 15.3.2023 ja sen valitusaika on 14 päivää. Hankinnan laskennallinen arvo (72 kuukautta) on 4 439 175,39 euroa.

Järjestelmän käytettävyyteen ja toiminnalliseen laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Käytettävyyden ja toiminnallisen laadun vertailuun osallistui laajalti hyvinvointialueiden sosiaalihuollon ammattilaisia. Kilpailutukseen osallistuneita järjestelmiä vertailtiin hinnan, laadullisten vähimmäisvaatimusten, toiminnallisen laadun sekä tuotevertailun ja käyttöönottosuunnitelman osalta. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan Mediconsult oli selvästi edullisempi. Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kilpailutuksen lopputuloksena valittiin laadukas ja kustannustehokas järjestelmä. Istekki Oy toimittaa jatkossa kokonaispalveluna sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä Pirhalle yhdessä Mediconsultin kanssa.

Uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän toteutuksen ja alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään kevään 2023 aikana yhdessä Istekki Oy:n, hyvinvointialueiden sekä Mediconsult Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen asiakastietojärjestelmä on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla 1.9.2024 mennessä, jolloin astuu voimaan asiakastietolain mukainen velvoite liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi sosiaalihuollon Kanta-arkiston osalta.

Alueellisen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttäjiä on arvioitu olevan Pohjois-Savossa n. 6 000, Pirkanmaalla n. 7 200 ja Keski-Suomessa n. 6 700. Kyseessä tulee olemaan paitsi mittava tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti, niin ennen kaikkea mahdollisuus uusia ja yhtenäistää alueiden toimintamalleja ja kirjaamista.

Lisätiedot:
Viestintäjohtaja Minttu Lampinen
viestinta@istekki.fi
 

Kysely kaatumisten ehkäisystä nosti esille huolestuttavia tietoja ammattilaisten tiedon puutteista

Kaatumisia ehkäisemällä saadaan säästöjä ja vaikutetaan kuntien saamaan valtionosuuteen. Ammattilaisten kaatumisiin ja niiden ehkäisyyn käytettävät toimintamallit eivät kuitenkaan ole yhtenevät ja ajantasaiset. Ammattilaisille tarvitaan koulutusta tukemaan väestön oman vastuun toteutumista.

Kaatumiset aiheuttavat Suomessa suurimman osan kuolemaan johtaneista tapaturmista. Kaatuminen on myös yleisin aivovamman (1) ja lonkkamurtuman (2) syy. Kaatumiset aiheuttavat kipua, turhia hoitopäiviä ja kuolemia, mutta ne aiheuttavat erittäin suuria kustannuksia yhteiskunnalle paitsi hoitopäivinä ja käynteinä myös sosiaaliturvamaksujen, sairauspäivärahojen, työkyvyttömyys- ja vammaistukien ja kuntoutuksen kustannusten kautta. Vuonna 2017 koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kustannukset olivat 780–1157 milj.€. (3)

Kunnille on otettu vuoden 2023 alusta ja hyvinvointialueille otetaan käyttöön vuoden 2026 alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osittain tehdyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Laskennassa käytetään paria kymmentä indikaattoria, joista yksi kunnissa käytettävä on kaatumishoitojaksot (4) ja hyvinvointialueella lonkkamurtumat (5). Nämä ovat tulosindikaattoreita, jotka kuvaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuloksellisuutta väestötasolla toisin sanoen vaikuttavat tulevaisuudessa saatavaan valtionosuuteen.

Vuoden 2022 lopulla toteutetun kyselyn tuloksista selvisi, että ammattilaisilla on tietopuutteita kaatumisten seurauksista, kaatumisiin vaikuttavista tekijöistä ja kaatumisten seurantaan käytettävistä työvälineistä. AKEn tuottamaa materiaalia, kuten Pysytään pystyssä -opasta ei tunneta tai hyödynnetä asiakkaiden / potilaiden ohjauksessa riittävästi. Ohjauksessa käytetään suurimmalta osalta suullista ohjausta ilman tukimateriaaleja, joiden käyttö erityisesti ikääntyneelle väestölle olisi ensiarvoista.

Myös yksiköt ovat eri asemassa muun muassa kaatumisten ehkäisyn toimintamallien suhteen. Toimintamalleja oli kuvattu 40 % yksiköitä, mutta ne olivat käytössä vain viidesosassa. Myöskään kaatumisten kirjaaminen hoitokertomukseen, haittatapahtuma ilmoitusten tekeminen ja tiedottaminen hoitotyön yhteenvedon kautta jatkohoitoon on puutteellista. Kolmasosa vastaajista kertoi myös, ettei kaatumisvaarasta tiedoteta jatkohoitoon. Kaatumisten ehkäisy ei kuulu henkilöstön perehdytykseen.

Kaatumisten määrien seuranta koetaan lähinnä esihenkilöiden tai ylemmän johdon tehtäviin. Niissä yksiköissä, joissa seurantaa kuitenkin tehdään, seuranta käsittää tapahtumasta keskustelun ja pohdinnan (83 %). Kehittämistoimenpiteitä esitetään 43 % mielestä, mutta niiden toteutumista seurataan vain harvoin (17 %).

Suurin osa vastaajista (59 %) ei tiedä onko oman organisaation eri yksiköiden kaatumistilastoja mahdollista nähdä ja kolmasosan mukaan niitä ei ole mahdollisuus tarkastella mistään.
Vastaajista lähes puolet kokivat tarvitsevansa koulutusta kaatumisten ehkäisystä ja siihen liittyvistä asioista. Lähes neljäsosa ei tiedä / ei tunnista tiedon puutteitaan. Koulutusta kaivataan erityisesti kaatumisvaaran arvioinnista ja mittareiden käytöstä ja hyvistä käytännöistä. Kyselyn kooste-esitys luettavissa AKE-materiaalipankissa.

Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto (AKE) toteutti kyselyn marras-joulukuussa 2022 KYSin erityisvastuualueella. Kyselyyn vastasi 626 ammattilaista 12 julkisesta organisaatiosta tai sote alueesta sekä neljästä yksityisestä organisaatiosta. AKE tuottaa tietoa kaatumisten ehkäisystä ammattilaisille, mutta myös väestölle. AKEsta voit lukea lisää www.pshyvinvointialue.fi/ake

Lisätietoja: Tarja Tervo-Heikkinen, tarja.tervo-heikkinen(a)pshyvinvointialue.fi, p. 044 7175161

Lähteet:
1 https://www.kaypahoito.fi/hoi18020 
2 https://www.kaypahoito.fi/hoi50040​​​​​​​
3 Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista (valtioneuvosto.fi)
4 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä verrattuna 10 000 vastaavan ikäiseen henkilöön, Lähde: Hoitoilmoitusjärjestelmä
5 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä, Lähde: Hilmo

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen korkoriskipolitiikan

Aluehallitus kävi kokouksessaan maanantaina 13.3.2023 keskustelua Pohjois-Savon hyvinvointialueen lainakantaan liittyvistä korkoriskeistä ja hyväksyi hyvinvointialueen korkoriskipolitiikan. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen merkittävä investointiohjelma edellyttää hyvinvointialueelta lainanottoa. Hyvinvointialueella oli 1.2.2023 korollisia lainoja 419,5 M€, jonka lisäksi Vaalijalan kuntayhtymältä siirtyy noin 8 M€ lainoja.

Korkosuojauspolitiikan mukaisesti korkosuojaustilannetta seurataan säännöllisesti lainasalkkuanalyysien ja niihin liittyvien herkkyysanalyysien avulla. Aluehallitukselle raportoidaan korkosuojauspolitiikan toteutumisesta vähintään kerran vuodessa. Aluehallitus päättää korkoriskipolitiikan muutoksista.

Muita päätöksiä

Aluehallitus kävi myös keskustelua laskutuksen ja laskujen maksamisen tilanteesta. Siirtymävaiheessa on ollut laskutukseen liittyviä teknisiä haasteita, joita ratkokaan koko ajan. Lisäksi aluehallitus sai katsauksen keskitettyihin rekrytointi- ja sijaispalveluihin.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintaohjeen aluehallitus palautti uudelleenvalmisteluun. 
Muut asiakohdat päätettiin esitysten mukaan.

Kokousaineisto
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue supistaa terveyskeskusten kiireettömiä vastaanottoja lääkärivajeen vuoksi

Pohjois-Savon hyvinvointialueella peruspalvelujen vastaanottopalveluissa on huomattava vajaus lääkäreistä. Lääkärivajeen vuoksi useissa toimipisteissä joudutaan vähentämään kiireettömiä lääkärivastaanottoja viimeistään kesälomakauden käynnistyessä. Joillakin paikkakunnilla näin on jo tehty. Tällä turvataan kiirevastaanottojen toiminta.

Vastaanottojen lisäksi lääkärit työskentelevät osastoilla ja perhepalveluissa, joiden lakisääteiset toiminnat on turvattava. Asiakkailta toivotaankin nyt malttia kiireettömien asioiden hoitamisen suhteen. Kehittämistoimia terveyskeskusten toimintojen sujuvoittamiseksi on meneillään, muun muassa sähköisen asioinnin ja etävastaanottojen laajentaminen.

Osassa peruspalvelujen toimipisteitä myös hoitohenkilökunnan saatavuus on vaikeutunut. Tämä heikentää kiireettömien hoitajavastaanottoaikojen saatavuutta ja ruuhkauttaa takaisinsoittopalveluita.

Kaikkiin soittopyyntöihin kuitenkin vastataan ja asiakkaiden toivotaan odottavan yhteydenottoa rauhassa. Useat yhteydenotot samasta asiasta ruuhkauttavat ja hidastavat takaisinsoittopalvelua entisestään.

Ruuhkautumista on ajoittain myös reseptien uusimisessa. Jos reseptiä ei ehditä uusia kahdeksan vuorokauden kuluessa, uusintapyyntö poistuu järjestelmästä. Sen jälkeen asiakkaan itsensä tai uusintapyynnön tehneen apteekin tulee tehdä reseptin uusintapyyntö uudelleen.

Suun terveydenhuollon jonoja aletaan purkaa ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla

Suun terveydenhuollossa on hoitotakuujonossa tuhansia asiakkaita ja valtaosin jono kohdistuu kanta-Kuopioon. Usealla sadalla henkilöllä hoitoonpääsyä odottavista 180 vuorokauden hoitotakuun raja on ylittynyt.

Hoitotakuujonon purkamiseksi hyvinvointialueella on tehty sopimus omana toimintana tehtävästä jononpurusta ilta- ja viikonloppuaikoina. Suunnitteilla on myös muita lisätoimenpiteitä hoitotakuun turvaamiseksi.

Suun terveydenhuollossa myös oikomishoidot ovat ruuhkautuneet. Selvitystyötä oikomishoitojen turvaamiseksi tehdään aktiivisesti.