KEIKKA-hankkeen ajankohtaiskatsauksessa yhteistyötä, viestintää ja innovaatioekosysteemin vahvistamista

KEIKKA-hanke on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimusviestintää. Olemme tuottaneet sisältöä muun muassa Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn-tilille ja hyvinvointialueen Instagramiin sekä osallistuneet Tiedepalvelukeskuksen videon kuvauksiin. Viestinnän lisäämisen avulla olemme hankesuunnitelman mukaisesti vahvistaneet tietoisuutta Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnasta. 

Olemme esitelleet Orchidean mahdollisuuksia ja toiminnallisuuksia hyvinvointialueen sisäisille toimijoille ja tehneet alustaa tutuksi hyvinvointialueemme eri yksiköissä. Lisäksi olemme verkostoituneet laajasti eri organisaatioiden kanssa ja rakentaneet yhteistyöpolkuja hyvinvointialueen kumppaneiden välille. Näin olemme onnistuneet luomaan yhteisiä tiedonvaihdon käytäntöjä innovaatiotoimijoiden kesken ja hyödynnämme aktiivisesti toistemme verkostoja ja viestintäkanavia. Olemme myös jatkaneet tiivistä keskustelua muiden vastaavien hankkeiden kanssa, jotta päällekkäistä työtä voidaan välttää ja yhteisiä tavoitteita edistää. 

Alkuvuoden uutena toimenpiteenä KEIKKA-hanke osallistuu Itä-Suomen YTA:n kehittämiseen alatyöryhmän jäsenenä ja varmistaa näin innovaatiotoiminnan huomioimisen YTA-rakenteiden kehityksessä. 

Helmikuussa 2026 järjestimme kaksi työpajaa, joihin osallistui edustajia Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, Itä-Suomen yliopistolta, Nostetta Venturesilta, Business Center Pohjois-Savolta, Spark Finlandilta ja Savonia-ammattikorkeakoululta. Ensimmäinen työpaja oli neljän tunnin lähitapaaminen, jossa käsittelimme tutkimuksesta kaupallistamiseen etenevää polkua sekä innovaatioekosysteemin keskeisiä toimintoja. Keskustelimme myös siitä, miten organisaatioiden palvelupolkujen päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä ja miten verkostojen yli ulottuvaa innovaatiotoimintaa voidaan vahvistaa. Toinen työpaja jatkoi samoja teemoja Teams-kokouksena. Työpajat on toteutettu kutsuperiaatteella, ja koska tarve säännöllisille keskusteluille on selvästi tunnistettu, jatkamme yhteistä kehittämistä samalla kokoonpanolla jälleen huhtikuussa. 

KEIKKA-hankkeen ohjausryhmä kokoontui helmikuussa, ja kokouksen tunnelma oli erittäin innostunut. Kävimme läpi syksyn aikana toteutettuja toimenpiteitä, joilla olemme vahvistaneet innovaatiopohjaa Pohjois-Savossa. Ohjausryhmä antoi toiminnallemme vahvan tuen, ja hankkeen etenemissuunnitelmat nähtiin realistisiksi ja vaikuttaviksi. Ohjausryhmä piti erityisen tärkeänä sitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja tuomaan innovaatiotoimijoita yhteen yhteisten tavoitteiden äärelle. Kokouksessa tarkasteltiin myös hankkeen tulevia painopisteitä, ja saimme selkeän mandaatin jatkaa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista sekä syventää verkostoyhteistyötä entisestään. 

Sonja Reinikka 
Projektikoordinaattori 
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) 
 
Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. 
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo 

Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen ajankohtaisesta TKI-toiminnasta Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn tilillä: Science Service Center - Wellbeing Services County of North Savo 

-- 

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 

Yhdessä rakennettu tulevaisuus

”Teet työtäsi sydämellä”, totesi minulle äiti, jonka teini-ikäisen pojan huostaanoton ja sijoituksen aikanaan valmistelin. Tämän palautteen merkitystä pohdin tänään kansainvälisenä sosiaalityön päivänä, jonka teemana on yhdessä rakennettu tulevaisuus. Kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö IFSW lanseerasi päivän vuonna 1997 ja vuodesta 2009 alkaen sitä on vietetty globaalisti aina maaliskuun kolmantena tiistaina. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin sosiaalialan ammattilaisten työtä yhteiskuntarauhan edistäjinä, syrjäytymisen vähentäjinä ja hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääjinä.

Sosiaalityö ei ole ollut minulle kutsumusammatti, vaan enemmänkin löytö. Yliopisto-opinnoista sain pätevyyden sosiaalityöntekijän ammattiin, mutta valmiuteni sosiaalityöhön sain ensimmäisten työvuosieni aikana. Aloitin nuorena sosiaalityöntekijänä vaativassa tehtävässä sijais- ja adoptiovanhempien valmentajana, mutta rinnallani kulki useamman vuoden ajan kokenut sosiaalityöntekijä mentorina. Kasvoin sosiaalityöntekijän identiteettiin työyhteisössä, jossa sosiaalityöllä oli vahva ja tunnustettu rooli.

Sosiaalityö on vienyt minut rikkaalle polulle. Se on mahdollistanut erilaiset tehtävät asiakastyössä, kehittäjänä, kouluttajana, asiantuntijana ja johtajana. Olen saanut vierailla venäläisissä lastenkodeissa, hakea uusia ideoita kansainvälisissä tapahtumissa ja kouluttautua lapsen oikeuksiin Etiopiassa yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa. Koskettavimpia jälkiä ovat kuitenkin jättäneet lapset, joilla ei ole ollut erilaisista syistä johtuen mahdollisuutta elää siinä kodissa, johon he ovat syntyneet vaan, jotka ovat tarvinneet sijaiskodin. Muistoissa on surujen ja huolien lisäksi paljon iloa. Kuten vierailumme ensimmäisen sijoitettujen lasten osallisuusryhmän, Mäyrän, kanssa Mäntyniemessä. Pikku poika pelasi shakkia presidentti Niinistön kanssa ja munkki suupielessään hän kysyi presidentiltä, osaako hän syödä munkkia siten, ettei sokeri sotke hänen huuliaan.

Pienessä tiimissämme sosiaalialan osaamiskeskuksessa meillä on lähes aina sosiaalityön opiskelija loppuvaiheen opintoihinsa liittyvässä harjoittelussa. Mietin monesti, millaista kuvaa välitän hänelle sosiaalityöntekijän työstä nykyisessä toimintaympäristössä. Työ vaatii rohkeutta, onhan sosiaalityöntekijän lakisääteisenä velvollisuutena olla asiakkaidensa oikeuksien puolustaja. Hänellä on velvollisuus tuoda esiin rakenteellisia epäkohtia. Monesti häntä haastavat vastakkainasettelut. Hän tekee työtä monimutkaisten ilmiöiden parissa, joihin tulisi löytää yksinkertaisia ja konkreettisia ratkaisuja. Hänen työnsä mahdollistuu luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa, joiden syntymistä ei tue muutostoimintaympäristö. Hän joutuu joskus kamppailemaan asiakkaan edun ajamisen ja työnantajaa kohtaan tuntemansa lojaalisuusvelvoitteen välillä. Eikä hänen ole aina helppoa löytää keinoja yhdistää päätöksiä tekevä viranhaltijatyö vahvaa läsnäoloa edellyttävään kohtaamistyöhön.

Sosiaalityön perusta on yhteisötyössä ja sen ydintä on asiakkaan huomioiminen osana hänen yhteisöään. Suosittelenkin jokaiselle sosiaalityöstä kiinnostuneelle ja siitä päättävälle katsomaan italialaisen TV-sarjan Mina Settembre. Kaikessa keveydessäänkin ohjelma tarjoaa mielestäni upean näkökulman sosiaalityön ytimeen. Ohjelmassa sosiaalityöntekijä työskentelee perhekeskuksessa, joka sijaitsee keskellä asutusta. Hän kohtaa avun tarvitsijoita kortteleissa kulkiessaan. Hän on helposti tavoitettavissa ja asukkaat tuntevat hänet. Hänellä on laajat verkostot eri alojen ammattilaisiin. Kun hän kohtaa apua tarvitsevan, hän löytää aina verkostostaan jonkun, joka voi asiakasta auttaa. Hän hakee ja koordinoi avun kokonaisuutta. Sellaiseen sosiaalityöhön minä uskon, koska siihen sisältyy toivoa muutoksen mahdollisuudesta.

Sointu Möller, erikoissosiaalityöntekijä, YTL
osaamiskeskuksen johtaja
Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi Suomen kuudesta lakisääteisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sen ydintehtävänä on edistää sosiaalihuollon tietoperusteista kehittämistä, välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntijuutta sekä edistää tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja käytännön yhteyttä. Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueena on Keski-Suomen, Etelä-Savon (Eloisa), Pohjois-Karjalan (Siun sote) ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.

Kansainvälinen sosiaalityön päivä 17.3.2026

Oikein erinomaista kansainvälisen sosiaalityön päivää kaikki sosiaalityöntekijät, ja toki myös yhteistyökumppanit/sidosryhmät ja päättäjät!

Olen saanut viime aikoina viestejä siitä, että terveyssosiaalityötä ei oikein tunneta. Viimeisimmässä viestissä sanotaan näin: ” Oman kokemukseni perusteella terveyssosiaalityö ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet ovat vaillinaisesti tunnettuja ja hyödynnettyjä. Terveyssosiaalityö kuvautuu varsin vaillinaisesti sidosryhmille ja on jäsentymätön päättäjille”. Jäin pohtimaan näitä viestejä ja päätin tarttua kynään. Pitkään terveyssosiaalityössä eri rooleissa toimineena keskityn tässä kirjoituksessa siten erityisesti terveyssosiaalityöhön. Toki tämänhetkisessä työroolissani olen enemmän yleisemmin sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden edistämisen ja tutkimuksen asialla.

Terveyssosiaalityö on maailmanlaajuisesti yksi sosiaalityön suurimmista toiminta-alueista ja kansainvälisesti sitä on myös paljon tutkittu. Suomessakin erityisesti viime aikoina − mutta aiemminkin − on kirjoitettu kyllä terveyssosiaalityöstä, mutta tämä tärkeä sosiaalityön alue näyttäisi jääneen hieman pimentoon. Siksipä olen tämän kirjoituksen oheen koonnut joitakin viime aikoina terveyssosiaalityöstä julkaistuja tieteellisiä artikkeleita, joihin lukija voi perehtyä.

Mitä terveyssosiaalityö sitten on? Se on hyvin laaja ja moninainen työalue, jota on vaikea puristaa muutamaan lauseeseen. Tässä kuitenkin pääasioita pähkinänkuoressa:
Terveyssosiaalityötä ohjaavat yleiset kansainväliset määritelmät, joissa sosiaalityö nähdään sosiaalisiin muutoksiin tähtäävänä sekä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa tavoittelevana ja jokaisen yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ohjaavana työnä. Terveyssosiaalityöntekijöistä suurin osa työskentelee erikoissairaanhoidossa somaattisilla erikoisaloilla tai psykiatrialla − mukaan lukien lastenpsykiatria ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatria − mutta jonkin verran heitä on myös perusterveydenhuollossa (peruspalveluissa) ja joissakin kuntoutus- tai vastaavissa laitoksissa. (Terveys)sosiaalityöllä tulisi olla entistä vahvempi rooli myös peruspalveluissa, jonka tyyppistä asiaa Opetusvastanotto Osmo on alkanut edistääkin viime aikoina. Terveyssosiaalityössä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota on toteutettu jo pitkään Suomessa, itse asiassa yli 100 vuotta!

Terveyssosiaalityöntekijä tekee laaja-alaista ja monimuotoista työtä potilaiden ja työryhmän tukena: hän yhdistää sosiaalityön osaksi moniammatillista ja monialaista potilaan ja hänen läheistensä parissa tehtävää psykososiaalista työtä ja tekee yhteistyötä potilaan asioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluiden, yksityisten palveluiden, Kelan, työeläkelaitosten ja järjestöjen kanssa. Terveyssosiaalityö ei kuitenkaan ole vain etuuksien ja palveluiden hankkimista, tai niistä kertomista, mikä helposti ajatellaan voitavan korvata jollakin esitteellä tai minkä tahansa ammattiryhmän työllä oman työnsä ohessa. Terveyssosiaalityö on asiantuntijatyötä, jossa yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen tietoon ja ymmärrykseen yhdistyy myös terveydenhuollon tuntemus − myös työalueella hoidettavien sairauksien tuntemusta − ja kokonaisvaltaisesti potilaan tai asiakkaan elämäntilanteen ja arjen tuntemus. Työ on myös mitä suuremmassa määrin suhdeperustaista työtä, erityisesti pitemmissä asiakkuuksissa.

Lopuksi vielä yhteisesti viesti kaikille hyvinvointialueemme sosiaalityöntekijöille, riippumatta siitä millä toimialalla työskentelette: Te teette erinomaisen tärkeää työtä! Sosiaalityö on eturintamassa sellaisten ammattien ja työtehtävien joukossa, missä pystyy näkemään koko ihmiselämän kirjon; hyvin erilaiset ihmiset erilaisine elämäntilanteineen, ihmisen elämän kokonaisuudessaan sen iloineen ja suruineen. Sanoisin, että hyvin tärkeää ja merkityksellistä työtä!

Sointu Riekkinen-Tuovinen
YTT, laillistettu sosiaalityöntekijä
vs. Tutkimuksen erityisasiantuntija
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Sosiaali-, hyvinvointi- ja pelastuspalveluiden tutkimuskeskus
sointu.riekkinen-tuovinen@pshyvinvointialue.fi

Lue lisää terveyssosiaalityöstä:

• Riekkinen-Tuovinen, S., Ylönen, A., & Allimaa. J. (2025) Terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalityöstä erikoissairaanhoidossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62 (1), 5–20. https://doi.org.10.23990/sa.127165  
• Tiirola H., Leinonen L., Riekkinen-Tuovinen S., Metteri A., Pylkkänen L. & Vornanen R. (2025). ”Asiat kasvavat ja jäävät hoitamatta, kerrostuvat ja jossain vaiheessa eskaloituvat” - Terveyssosiaalityöntekijöiden huolipuhe preventiivisen työotteen katoamisesta terveyssosiaalityön muutosprosessin myötä.” Focus Localis, 53 (2), 9–27. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/148157
• Metteri A., Kauppinen-Perttula U.M., Riekkinen-Tuovinen S., Joubert L., Jäppinen M., Mäki-Opas, T., Männistö L., Tiirola, H. & Anand, J. (2025)Potilaiden ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksia psykiatrian sosiaalityön vaikuttavuudesta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62 (2), 287–304.https://doi.org/10.23990/sa.145091
• Tiirola, H., Leinonen, L., Metteri, A., Riekkinen-Tuovinen, S., & Vornanen, R. (2026). Terveyssosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi muutosprosessissa. Focus Localis, 54(1).  https://journal.fi/focuslocalis/article/view/164015

Uusi vaihe kohti pysyvää innovaatiotoimintaa – valmistelutyö on käynnistynyt

KEIKKA-hankkeen edetessä olemme havainneet selkeän strategisen tarpeen: Savo-Karjalan alueella tarvitaan pysyvä perusta, joka tukee pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa. 

Tavoitteenamme ei ole vain hankkeen päämäärien saavuttaminen, vaan tehdä ne vaikuttavasti ja kestävästi. Tämän vuoksi käynnistimme kesän jälkeen puolen vuoden valmistelujakson, jonka aikana rakensimme tulevaisuuden toimintamalleja Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja mahdollisesti myös laajemmalle yhteistyöalueelle.  

Valmistelujakso toteutettiin 1.7.–31.12.2025, ja sen rahoitti kokonaisuudessaan Pohjois-Savon hyvinvointialue strategisella rahoituksella. 

Tänä aikana: 

• Loimme konkreettisia malleja pysyvälle toiminnalle. Esimerkiksi alueellisen teknologiansiirtoyhtiön ja innovaatiorahaston perustaminen ovat tarkastelussa. 

• Kartoitimme yhteistyömahdollisuuksia. Tunnistimme keskeiset kumppanit ja sidosryhmät, joiden kanssa voimme rakentaa vahvaa verkostoa. 

• Hankimme asiantuntijatietoa. Tehdyt taustaselvitykset ja verkostoituminen tukevat päätöksentekoa ja suunnittelua. 

• Loimme mahdollisuudet innovaatiotietoisuuden lisäämiseksi. Tiedepalvelukeskus sai oman LinkedIn-tilin, jonka avulla viestiminen laajalle yleisölle on jatkossa helppoa ja nopeaa. Olemme työstäneet myös muuta viestintämateriaalia ja tulossa on esimerkiksi videoita ja laajoja tiedotteita TKI-toiminnasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

“Näin varmistamme, että EAKR-rahoitus voidaan kohdentaa täysimääräisesti niihin toimiin, jotka hyötyvät suoraan uudesta, kestävästä toimintaympäristöstä. Näin myös hankkeen juurruttaminen käytäntöön hankeajan päätyttyä on realistisempaa, kuin pelkillä hankkeen omilla pienemmillä toimenpiteillä”, kertoo KEIKKA-hankkeen projektipäällikkö Vesa Janhunen 

“Jo hankkeen alkuvaiheessa huomasimme tekevämme spesifejä toimenpiteitä ilman olemassa olevaa innovaatiotoiminnan kulttuuria. Tämä herätti hämmennystä ja toi lisähaastetta. Nyt on hyvä ottaa aikalisä ja luoda ensin innovaatiotoiminnan pohjaa, jonka avulla yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ovat vaikuttavampia”, jatkaa projektikoordinaattori Sonja Reinikka.  

Ohjausryhmä työn tukena 

Olemme koonneet Keksi, kehitä ja kaupallista -hankkeelle ohjausryhmän, jossa on edustajia useammasta eri organisaatiosta. Ensimmäisessä kokouksessaan ryhmä sai käsiteltäväkseen muutoshakemuksen rahoittajalle, jossa esitetään muun muassa muutoksia maksatuskausiin. Muutoshakemus hyväksyttiin rahoittajan toimesta ja KEIKKA-hanke jatkuu syyskuuhun 2027 saakka. 

Vuosi 2026 puhaltaa uutta vauhtia hankkeelle 

Strategisen rahoituksella tehdyn pohjatyön avulla pääsemme tammikuussa 2026 jatkamaan KEIKKA-hanketta aiempaa vakaammalle pohjalle. Hankkeen ensimmäinen työpaja on tarkoitus järjestää helmikuun alussa yhteistyöorganisaatioiden edustajien kanssa. Ensimmäisen innovaatiokilpailun suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa. 

Vuoden alusta olemme jo ennättäneet testaamaan Orchidea alustaa: alustaa testasi ryhmä tutkijoita Itä-Suomen yliopistolta ja alustan työpajatoimintoa käytettiin hyväksi PSHVA-TKI ja PSHVA-UEF hankkeiden aloitustapahtumassa. Palautteet alustasta olivat positiivisia ja työpajatoiminta nähtiin virkistävänä vaihteluna post it-työpajoille. 

Valmistelemme parasta aikaa Orchidea alustan testauksen laajentamista alueen asukkaille, yrityksille ja yhteistyöorganisaatioille. Ajatuksena on kerätä alustalle tutkimus- ja innovaatioideoita: Orchidean avulla voimme törmäyttää ideat, niitä kehittämään kykenevät yritykset sekä näistä mahdollisesti tutkimusaiheita saavat tutkijat ja kliinikot. Myös eri alojen opiskelijat voivat saada ideoita opinnäytetöilleen tai esimerkiksi kehittämishankkeisiin.  

Innovaatiotietoisuus on vahvistunut TKI-toiminnan tehostuneen viestinnän myötä. Kehitämme parhaillaan verkkosivustoamme entistä selkeämmäksi ja informatiivisemmaksi. Lähiaikoina julkaisemme PSHVA:n sivuille TKI-toimintaa avaavia artikkeleita, esittelemme TKI-henkilöstön tehtävänkuvia sekä lisäämme näkyvyyttä aktiivisen some-viestinnän kautta. 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

--

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ikääntyneiden palveluiden kustannusten kasvu hidastui ja palvelurakenne keveni hanketyön avulla

Pohjois-Savon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin palvelut siirtyivät hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen. Pohjois-Savossa 19 kunnalta ja kuntayhtymältä siirtynyt palvelujärjestelmä oli asiakkaiden näkökulmasta epätasa-arvoinen ja organisaation näkökulmasta kallis. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmalla vuosille 2023–2025 haluttiin turvata hyvinvointialueen palvelukyky, kehittymiskyky sekä investointi- ja lainanottokyky. Ohjelman kokonaistavoitteena oli palvelurakenteen keventäminen, asiakkaan palvelupolkujen yhtenäistäminen ja sujuvoittaminen sekä työvoiman riittävyyden turvaaminen siten, jotta palvelutarpeeseen voidaan vastata samalla kustannuksia hilliten.

Ikääntyneiden palveluissa palvelutarve kasvaa joka vuosi väestön ikääntyessä. On arvioitu, että palvelutarpeen kasvu tarkoittaa noin 7 miljoonan euron kustannusten kasvua vuosittain. Ikääntyneiden palveluissa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteena oli leikata ikääntymisen aiheuttama kustannusten kasvu, joka koko suunnitelmakaudella tarkoitti 21 miljoonan euron säästöä.  

Hyvinvointialueet saivat valtiovarainministeriöltä rahoitusta toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Pohjois-Savossa rahoitusta saatiin lähes 18 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella hyvinvointialueellamme käynnistettiin tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja muiden strategisten ohjelmien toimeenpano.  

Ikääntyneiden palveluissa vaikuttavuusperusteinen kehittämistyö ja palveluiden yhtenäistäminen nähtiin mahdollisuutena kustannusten kasvun hillitsemiseen. Vuoden 2023 aikana suunniteltiin ja vuonna 2024 käynnistettiin projektikokonaisuus, jonka tavoitteena oli löytää yhtenäiset ja kustannustehokkaat tavat toimia, parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja tukea palvelutuotantoa uusien toimintamallien käyttöönotossa. Kehittämiskokonaisuuden hinta oli reilut kolme miljoonaa euroa, joka koostui pääasiassa kehittäjien palkoista ja matkakustannuksista. Lisäksi kotiutusyksikköjen perustamiselle saatiin yhden miljoonan euron rahoitus, joka käytettiin pääasiassa uusien yksiköiden tuotantokustannuksiin.

Ikääntyneiden palveluiden projekteissa keskeistä oli uusien ja yhtenäisten toimintamallien kehittäminen ja niiden jalkauttaminen palvelutuotantoon. Kehittämisessä huomioitiin resurssit, kustannustehokkuus, systeemivaikutukset ja asiakkaiden yhdenvertaisuus. Tavoitteena oli tarjota asiakkaille palveluita yhdenvertaisesti asiakkaan asuinkunnasta riippumatta.

13 projektin voimin kohti tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteita

Kevyempään, avohoitopainotteiseen palvelurakenteeseen siirtymisessä asiakasohjauksen riittävä resurssointi ja yhtenäiset arviointikäytännöt ovat keskeisessä roolissa. Asiakasohjauksen uudistamisen -projektissa kehitettiin ikääntyneiden asiakasohjauksen, gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen sekä asumiseen sijoittumisen työprosesseja. Asiakasohjauksen resursseja vahvistettiin ja kaikille säännöllisen kotihoidon asiakkaille nimettiin sosiaalihuoltolain mukaisesti omatyöntekijä. Samalla yhtenäistettiin kotihoidon ja asiakasohjauksen välinen työnjako koko alueella.

Geriatrisen poliklinikan tavoitteena on, että asiakkaat pärjäisivät omassa arjessaan pidempään. Projektissa entisten muistipoliklinikoiden toimintamalli laajennettiin ja yhtenäistettiin koko hyvinvointialueen kattavaksi geriatriseksi poliklinikkakokonaisuudeksi. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi löytää ne iäkkäät, joilla on uhka toimintavajeisiin ja kotona pärjäämisen haasteisiin. Poliklinikat ovat perusterveydenhuollon tuki, joka tarjoaa konsultaatiokanavat ammattilaisille ja pystyy tutkimaan ja hoitamaan moniammatillisesti yli 70-vuotiaiden geriatrisia ongelmia. Poliklinikat kattavat myös perusterveydenhuollon muistidiagnostiikan. Projektin aikana yleisimmät syyt poliklinikkakäynneillä olivat gerastenia ja moniongelmaisuus, joita voidaan moniammatillisella geriatrisella arvioinnilla auttaa.

Ikääntyneiden etäpalveluiden ja digitaalisten palveluiden käyttöönotto nähtiin kohtuullisen nopeasti toteutettavana keinona tehostaa toimintaa. Ikääntyneiden kotiin annettavissa palveluissa etähoivan, lääkeautomaatin, etäpäivätoiminnan ja etäkuntoutuksen tuottamiseen, hallintaan ja logistiikkaan kehitettiin toimintamallit ja palvelut laajennettiin koko alueelle. Näiden palveluiden peittävyydet kasvoivat reilusti projektien aikana. Lääkeautomaattia käyttää neljännes kotihoidon asiakkaista ja kaikista kotihoidon käynneistä joka kymmenes tuotetaan etäyhteyden välityksellä.  

Myös turvapalvelu yhtenäistettiin. Lähtötilanteessa turvahälytyksiä ohjautui yksityisille toimijoille suuressa osassa kuntia vanhojen sopimusten pohjalta. Projektissa vaihdettiin yli 2000 asiakkaan turvalaitteet. Projektin päätyttyä koko hyvinvointialueen 5000 turvapalveluasiakkaan turvahälytykset ohjautuvat omaan hälytyskeskukseemme. Siellä hälytyksiä vastaanottaa ja turva-auttajakäyntejä järjestelee oma henkilöstömme, jolla on pääsy asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä toiminnanohjausjärjestelmään. Se tuo yhdenmukaisuutta avun tarpeen arviointiin ja tehokkuutta turva-auttajakäyntien järjestämiseen.

Ikääntyneiden kuntoutusta kehitettiin sekä kotiin annettavissa palveluissa että asumispalveluissa. Kuntoutus järjestäytyi uudelleen osaksi geriatrisia palveluita. Kuntoutushenkilöstöä vahvistettiin, jotta toimintamalleja voidaan toteuttaa koko alueella yhdenvertaisesti. Merkittävänä uutena toimintamallina otettiin käyttöön arkikuntoutuksen toimintamalli kotihoidon asiakkaille. Tavoitteena on tunnistaa asiakkaat, joiden toimintakyky on alentunut tai alenemassa ja tarjota heille tehostettua kuntoutusta toimintakyvyn palauttamiseksi. Kuntoutusta toteutetaan pääasiassa hoitajien toimesta kotihoidon käyntien yhteydessä yhdessä fysioterapeutin kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti.

Arkikuntoutusmalli kehitettiin ja koulutettiin myös tilapäisen ympärivuorokautisen asumisen yksiköihin. Tilapäisessä asumisessa keskeisiä asiakasryhmiä ovat pitkäaikaispaikkaa odottavat henkilöt, omaishoidettavat, jotka ovat lyhytaikaisjaksolla omaishoitajan vapaapäivien ajan sekä henkilöt, jotka tarvitsevat erilaisista sosiaalisista syistä ja kriisitilanteista johtuen lyhytaikaishoitoa. Arkikuntoutuksen toimintamallilla tavoitellaan asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä tai palauttamista jakson aikana. Toimintamallit kotihoidossa ja asumisessa otettiin käyttöön loppuvuodesta 2025, joten tuloksia saamme tulevina vuosina.

Asiakkaan ravitsemustilalla ja suunterveydellä voi olla merkittäviä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn. Kotihoidon asiakkaista noin puolella on riski virheravitsemukselle ja lähes joka kymmenes kärsii virhe- tai aliravitsemuksesta. Suunterveyden, pureskelukyvyn ja nielemisen ongelmat heikentävät ravinnonsaantia ja ravitsemustilaa, joten niiden yhteisarviointi mahdollistaa tehokkaan puuttumisen ongelmiin. Projektissa otettiin käyttöön systemaattinen toimintamalli asiakkaan ravitsemustilan ja suunterveyden arvioimiseksi ja poikkeamiin puuttumiseksi kotihoidossa. Toimintamallissa arviointi tehdään asiakkaalle aina RAI-arvioinnin yhteydessä kuuden kuukauden välein. Kotihoidolla on mahdollisuus konsultoida sekä suuhygienistiä että ravitsemusterapeuttia mikäli asiakkaan tilannetta ei saada kotihoidon keinoin parannettua. Toimintamalliin liittyvät työkalut ja koulutusmateriaalit ovat myös asumispalveluiden käytettävissä.

Yhteisöllisen asumisen projektissa tavoiteltiin uuden palvelun määrittämistä ja lisäämistä. Yhteisöllisellä asumisella on tarkoitus keventää palvelurakennetta ja korvata palveluasumista. Yhteisöllinen asuminen oli alueellamme uusi asia ja kansallisten linjavetojen puute hidasti kehittämistä ja toimeenpanoa. Yhteisöllisen asumisen palvelukokonaisuus, palvelukuvaus, myöntämisperusteet ja asiakasmaksut saatiin kuitenkin kuvattua, ja niitä päivitetään ymmärryksen lisääntyessä. Järjestämistapoina on käytössä oma tuotanto ja palvelusetelit. Omassa tuotannossa toimintaan soveltuvia kiinteistöjä on saatu sopimalla yksityisen vuokranantajan kanssa kumppanuudesta. Kumppanuusmallin mukaisesti hyvinvointialue sijoittaa myöntämisperusteet täyttäviä asiakkaita vuokranantajan asuntoihin ja tuottaa asiakkaalle yhteisöllisen asumisen palvelut. Asiakkaiden tunnistaminen uuteen palveluun vaatii edelleen uuden oppimista.

Ikääntyneiden sujuvan ja turvallisen kotiutumisen kehittäminen oli yksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman keskeisistä toimenpiteistä. Turvallinen, oikea-aikainen ja hyvin suunniteltu kotiutus ehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta, niin sanottua ”pyöröovi-ilmiötä” ja terveydenhuollon uusintakäyntejä, joten sillä on säästöpotentiaalia koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Kotiutumista ja potilaskoordinaatiota kehitettiin useissa hyvinvointialueen projekteissa. Ikääntyneiden palveluissa kehitettiin kotiutuskoordinaatiota. Sen tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta, jouduttaa kotiutumista sekä vähentää viivästyksiä ja ammattilaisten tekemää päällekkäistä työtä. Kotiutumisen tueksi kehitettiin ja toimeenpantiin kotiutusyksikön toiminta. Kotiutusyksikkö tuottaa tuetun kotiutumisen palvelua, joka on lyhytkestoista, korkeintaan 14 vuorokautta kestävää tukea asiakkaan kotiin sairaalahoidon jälkeen. Palvelu on saatavissa koko alueella.

Projektityöskentelyssä oli apuna vahvat rakenteet ja tiivis yhteistyö ikääntyneiden johtoryhmän kanssa

Projekteissa työskenteli parhaimmillaan 28 projektityöntekijää toimintamallien kehittämisen, käyttöönottojen, digitaalisten palveluiden laajentamisen ja viestinnän tehtävissä. Projekteilla oli vaikutuksia kaikkiin ikääntyneiden palveluihin, niiden noin 7 000 asiakkaaseen ja 3 500 työntekijään. Ikääntyneiden palveluiden tuotannon johtoryhmä käytti projektien ohjauskeskusteluihin aikaa viikoittain yhdestä tunnista kahteen ja puoleen tuntiin (1h-2,5h). Ohjauskeskustelujen avulla varmistettiin, että kehittämistyö etenee strategian mukaisesti ja palvelee organisaation tavoitteita. Projektit hakivat ohjauskeskusteluista suuntaa ja linjauksia kehittämistyölle pitkin matkaa. Näin varmistettiin päätöksenteko ja projektien sujuva eteneminen, eikä tyhjäkäyntiä päässyt syntymään. Myös muut ikääntyneiden palveluiden johtoryhmät antoivat aikaa projektien ohjaamiselle tarpeen mukaan.

Toimintamallien, prosessien ja työohjeiden käytettävyys varmistettiin osallistamalla työntekijöitä ja esihenkilöitä työpajoihin, projektiryhmiin ja kehittämisryhmiin. Kaikkia 3 500 työntekijää ei pystytä millään osallistamaan, mutta eri ammattiryhmät koko alueelta tulivat huomioiduksi. Kehittämisen menetelminä käytettiin palvelumuotoilua ja DMAIC-ongelmanratkaisumenetelmää, jotka antoivat kehittämistyölle viitekehyksen ja työvälineet.

Projekteissa huolehdittiin myös toimintamallien käyttöönottojen tuesta. Mittavin työ oli kotihoidon kouluttamisessa, sillä kotihoidossa työskentelee 1 500 työntekijää 41 tiimissä ympäri hyvinvointialuetta. Kotihoidolla oli myös eniten uuden opeteltavaa, sillä suurin osa projekteista ja kehitetyistä toimintamalleista liittyi juuri kotihoitoon. Projekteissa oli resurssia toteuttaa perehdytyksiä jalkautumalla tiimeihin, jota pidetään onnistumisen kannalta keskeisenä asiana. Toimintamallien käyttöönotto näkyi sujuvan selvästi paremmin niissä kunnissa, joissa tapaamiset järjestettiin lähitapaamisina ja niihin osallistuivat sekä henkilöstö että esihenkilöt. Myös muutosvastarintaan osattiin varautua. Työntekijöiltä saatiin projektien päättyessä kuitenkin kiitosta siitä, että koulutuksissa sai kyseenalaistaa, ihmetellä ja kritisoidakin. Avoimen, yhteisen keskustelun kautta asenteet muokkautuivat myönteisempään suuntaan.

Uusien toimintamallien vakiinnuttaminen jatkuu osana henkilöstön ja esihenkilöiden päivittäistä työtä ja johtamista. Toimintamalleille määriteltiin tavoitteet ja mittarit, joita seuraamalla nähdään miten toimintamallit arjessa toteutuvat. On tärkeää pitää sovituista asioista kiinni ja toteuttaa toimintamalleja kuvattujen prosessien ja ohjeiden mukaisesti jatkossakin, jotta toimintamme on taloudellista ja asiakkaamme saavat oikeat palvelut oikeaan aikaan.

Projektien avulla saatiin kuitattua palvelutarpeen kasvusta johtuva kustannusten kasvu

Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman tavoitteena oli säästää ikääntyneiden palveluissa vuosina 2023–2025 palvelutarpeen kasvusta johtuva laskennallinen kustannustenkasvu 7 miljoonaa vuodessa, eli yhteensä 21 miljoonaa kolmessa vuodessa. Työvoimakustannukset ovat kasvaneet viime vuosien aikana palkankorotusten takia ja yleisen inflaatiokehityksen vuoksi hinnat ovat nousseet.

Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhosen mukaan voidaan todeta, että ikääntyneiden palveluiden kustannusten kasvu vastaa inflaatiokehitystä ja laskennallinen palvelutarpeen kasvusta johtuva kustannustenkasvu on saatu kuitattua pois tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimilla.

Lisäksi palveluihin jonottaminen on vähentynyt. Esimerkiksi ympärivuorokautista palveluasumista odottavien jono on lyhentynyt viimeisen puolentoista vuoden aikana noin 130 jonottajalla, joka kertoo siitä, että palveluvelkaa on saatu hoidettua. Useiden tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman projekteissa kehitettyjen, uusien toimintamallien käyttöönotot ajoittuivat syksyyn 2025, joten niiden osalta säästövaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina.

Tekstin on kirjoittanut hankepäällikkö Heidi Halonen

Palautetietoinen työote – palautteella vaikuttavuuteen

Lastensuojelussa työn vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. Asiaan on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota, osin siksi, että elämme ajassa, jossa resurssit ja niiden (kustannus)tehokas kohdentaminen ovat tapetilla enemmän kuin pitkään aikaan. Myös hyvinvointialueen strategia ohjaa huomioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Työn vaikutusten todentamisella on merkitystä niin asiakkaan kuin palvelujärjestelmänkin kannalta. Palautetietoisessa työotteessa yhdistyy parhaimmillaan sekä asiakkaan että organisaation tarpeiden huomiointi. Työote tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tuottaako työ todellista muutosta, lisää asiakkaan osallisuutta sekä tekee työn vaikutuksia ja vaikuttavuutta näkyväksi. 

Palautetietoisessa työotteessa on kyse asiakkaan äänen ja osallisuuden kunnioittamisesta. Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, ei palvelun kohteena. Asiakkaan antama arvio ja siitä käyty keskustelu ohjaavat työskentelyä. Tavoitteena on, että työskentelyä voidaan kohdentaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita huomioiden. 

Organisaatiotasolla palautetietoinen työote on toimintakulttuuri, joka tukee myös tiedolla johtamista, resurssien kohdentamista sekä työskentelyn vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Työntekijälle se avaa mahdollisuuden tarkastella, toimiiko työskentely tehden siitä helpommin todennettavaa ja perusteltua.  Asiakkaan osallisuus ja kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistuvat. Parhaimmillaan palautetietoinen työote syventää asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistyötä ja luottamusta. 

Mittarit toimivat palautetietoisen työotteen työkaluina, mutta eivät ole itseisarvo. Asiakkaan tilanteen ja yhteistyösuhteen säännöllinen arviointi avaa niin keskustelun kuin reagoimisenkin mahdollisuuksia. Mittarit ja niiden tuloksista käytävä keskustelu voivat tukea sekä asiakkaan itsetuntemusta että auttaa asiakasta ja hänen työntekijäänsä huomaamaan asioiden välisiä suhteita. Työntekijälle mittareiden käyttö antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään ja tekemisen tapoja. Työotteen mittarit eivät ole onnistumisen tai epäonnistumisen mittareita, vaan suunnannäyttäjiä. Ne kertovat toki työn laadusta, mutta ennen kaikkea muutoksesta ja asiakkaan kokemuksesta. 

Palautetietoinen työote ei ole vain menetelmä, vaan tapa olla asiakkaan kanssa. Kun tieto ja yhteistyö kohtaavat, syntyy työskentelyä, joka on sekä vaikuttavaa että aidosti asiakkaan tarpeista rakentuvaa. Palvelujärjestelmän muuttuessa ja resurssien paineen kasvaessa palautetietoinen työote tarjoaa suuntaviivoja niin asiakaskohtaiseen työhön kuin laajemmin vaikuttavuuden tarkasteluun. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelussa on käynnissä palautetietoisen työotteen, sen mittareiden ja sähköisen järjestelmän kokeilu osana Matkalla riittävään vanhemmuuteen hanketta. Kokeilun myötä keräämme kokemuksia siitä, miten nämä toimivat käytännössä sekä tietoa käyttöönoton edellytyksistä.

Päivi Rasinmäki, Kehittäjä-perheterapeutti 

Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Matkalla riittävään vanhemmuuteen - Pohjois-Savo

Viestinnän vuosi 2025: tekoja ja oivalluksia

Vuonna 2025 viestinnän työ näkyi monessa paikassa: mediassa, verkkosivuilla, somessa, uutiskirjeissä ja henkilöstön Pulssi-intrassa. Luvut piirtävät selkeän kuvan arjesta. Tietoa haetaan useimmiten silloin, kun tarve on akuutti. Jokainen selkeä ohje, ajantasainen yhteystieto ja nopeasti tavoitettava palvelu on paljon enemmän kuin “sisältöä” – se on arjen apua asukkaalle.

Tässä vuoden tärkeimmät nostot ja oivallukset Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskeisimmistä viestintäkanavista.

Ennätysmäärä mediatiedotteita ja -osumia

Vuoden aikana lähetimme 190 mediatiedotetta. Tiedotteiden pohjalta syntyi noin 1 200 mediaosumaa, eli keskimäärin 6,18 osumaa per tiedote. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin etsimme asiantuntijoita vastaajiksi 301 kertaa.

Kun aihe koskettaa ihmisiä arjessa, selkeä viesti löytää tiensä eteenpäin. Vuoden aikana näkyi myös kausivaihtelua: kevät ja loppuvuosi olivat vilkkaampia, kesällä rauhallisempaa.

Verkkosivuille saavutaan hakukoneella ja sisältö luetaan puhelimella

Verkkosivuillamme oli vuonna 2025 käyntejä 1,8 miljoonaa, ja sivukatseluja kertyi 4,7 miljoonaa. Merkittävä havainto on se, mistä kävijät tulevat: 67 % käynneistä tuli hakukoneista. Verkkosivuilla vierailtiin yli miljoona kertaa älypuhelimella.

Vuoden luetuimmat sisällöt liittyivät asukkaiden arjen tarpeisiin, kuten hyvinvointialueen yhteystietoihin, perusterveydenhuollon ja KYSin palveluihin sekä OmaSavon digipalveluihin. Tämä kertoo siitä, että verkkosivut ovat monelle “nopea apu”. Oikean palvelun ja toimintaohjeiden pitää löytyä helposti, myös puhelimella.

Marraskuussa saimme verkkosivuille asukkaiden avuksi tekoälyavustajan. Se on saanut paljon myönteistä palautetta ja auttanut ihmisiä löytämään oikean tiedon. Vuonna 2026 suurin ponnistus on verkkosivujemme uudistaminen.

Somessa sisältö toimii, kun se osuu arkeen

Hyvinvointialueen somekanavien seuraajamäärä kasvoi, ja vuoden lopussa seuraajia oli jo miltei 41 000. Sitoutuneisuus pysyi hyvällä tasolla, ja parhaissa julkaisuissa se nousi poikkeuksellisen korkeaksi (yli 80 %). Julkaisujemme kokonaisnäyttömäärä oli yli 8 miljoonaa.

Someopit olivat selkeitä. Ihmiset kiinnostuvat, kun sisältö on hyödyllistä ja ymmärrettävää.

• Facebookissa toimivat ajankohtaiset palveluasiat ja tilanteet.
• Instagramissa ihmiskasvot, arjen aidot hetket ja kiitos.
• LinkedInissä karusellit ja ammatillinen sisältö.

Somelähettiläät ja arjen tarinat toivat näkyviin eri ammattien työtä ja osaamista. Sisällöt, joissa on ihminen ja aito tilanne, auttavat ymmärtämään työtä paremmin ja rakentavat luottamusta. 

Somekanavamme ovat myös vuorovaikutteisia. Saimme seuraajilta suuren määrän yhteydenottoja, kommentteja ja kysymyksiä. Näissä tilanteissa nopea reagointi ja selkeä palveluohjaus korostuivat.

Henkilöstöviestinnässä tieto liikkuu monella tavalla

Pulssi-intrassa julkaistiin viime vuonna runsaat 2 000 uutista. Näistä uutisista viestintätiimi julkaisi 729. Henkilöstön uutiskirjeitä lähetimme aiempaa vähemmän, mutta keskimääräinen lukuprosentti nousi 60 %:iin.

Pulssi ja uutiskirjeet ovat tärkeitä kanavia, ja tieto liikkuu arjessa myös esihenkilöiden, työyhteisöjen ja asiantuntijoiden kautta. Siksi ennakointi ja sujuva yhteistyö ovat avainasemassa.

Mitä opimme vuonna 2025?

1. Löydettävyys ratkaisee. Suurin osa kävijöistä tulee verkkosivuille hakukoneiden kautta, ja sisältö luetaan usein puhelimella.
2. Selkeys vähentää kuormaa. Kun ohjeet ja yhteystiedot ovat kunnossa, ihmiset löytävät helpommin oikeaan paikkaan.
3. Arki kiinnostaa. Palveluohjaus, ihmiskasvot ja aidot hetket lisäävät kiinnostusta ja vahvistavat luottamusta.

Katse vuoteen 2026

Vuonna 2026 keskitymme siihen, että tärkein tieto löytyy entistä helpommin verkkosivuilta, hakukoneista ja mobiilissa. Kun muutoksia tulee, viestitämme niistä nopeasti ja selkeästi yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Samalla teemme toimivista formaateista valmiita malleja, joita on helppo käyttää arjessa.

Suvi Huttunen
viestinnän ja markkinoinnin erityisasiantuntija