Opiskelijoiden resilienssin vahvistaminen koulutuksen aikana: Ajatuksia opetusvastaanotto Osmon käynnistymisen kynnyksellä

Hyvinvointialueiden koulutus- ja kehittämistoimijoiden kansalliset koulutus- ja verkostopäivät “Maailma muuttuu – miten vahvistaa henkilöstön osaamista?” järjestettiin Kuopiossa 8.-9.5.2025. Tapahtumassa professori, ylilääkäri Ville Leinonen ja hankepäällikkö Minna Rytkönen osallistuivat dialogikeskusteluun “Kuinka koulutuksella ja koulutuksen aikana pystytään vahvistamaan tulevien ammattilaisten stressinhallintakykyä ja resilienssiä?” 

Resilienssi, eli kyky selviytyä ja sopeutua vastoinkäymisiin, on tärkeä taito, joka auttaa opiskelijoita menestymään sekä opinnoissaan että tulevassa työelämässä. 

Leinonen ja Rytkönen nostivat esiin keinoja resilienssin kasvattamiseksi. Keskeisiä tekijöitä ovat ajankäytön hallinta ja kyky tehdä vaikeita päätöksiä – myös "ei" on osattava sanoa.

– Resilienssiin vaikuttavat oman pään sisäiset prosessit. Esimerkiksi jos heräät yöllä, voit päättää jatkaa unia sen sijaan, että jäisit valvomaan ja pohtimaan tapahtunutta. Toki helpommin sanottu kuin tehty! Yöllinen heräily voi olla myös merkki siitä, että nyt olisi syytä hiljentää vauhtia, Ville Leinonen kertoi.

Palautuminen sekä omien ajatusten ja tunteiden hallinta ovat myös tärkeitä resilienssin kasvattamisessa.

– Arjen poluilla tulee vastaan risukkoa ja välillä kivikkoa. Ne on vain ylitettävä, jotta pääsee eteenpäin, kuvaili Minna Rytkönen. 

Turvallisen oppimisympäristön luominen, jossa opiskelijat voivat oppia käytännön taitoja turvallisesti, on olennaista. Opiskelijoiden on tärkeää saada tukea kouluttajilta ja ohjaajilta sekä voida kysyä kysymyksiä. Myös haastavien tilanteiden toimintatapojen on oltava tiedossa.

– Tässä on numero, johon soitat. Tässä on ovi, johon koputat, jos on ongelma, Leinonen kuvaili. 

Yhdessä oppiminen ja vuorovaikutus ovat tehokkaita keinoja resilienssin tukemisessa.

– Nykyisin opiskelijat odottavat herkästi itseltään täydellistä suoritusta ja pelkäävät epäonnistumista. Kukaan ei suoriudu täydellisesti, ja on ihan ok olla keskeneräinen, Rytkönen huomautti. 

Opiskelijoiden on myös tärkeää löytää oma alansa ja ekologinen lokeronsa, jossa he kokevat olevansa hyviä.

– Sanon opiskelijoille, että tehkää sitä, mikä on hauskaa ja mihin teillä on sisäinen intuitio, Leinonen lisäsi. 

Opetusvastaanotto Osmo on tulevaisuuden monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Opetusvastaanotto integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä ja palvelujärjestelmää. Tavoitteena on vuosiin 2029-2030 mennessä saavuttaa 50 000 asiakaskohtaamista vuosittain hyvinvointialueen pysyvänä toimintana. 

Lue lisää: 
- Opetusvastaanotto Osmo
- OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanke 
 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Kansallinen terveysindeksi 2021–2023: Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta – työkyvyttömyys yleisintä naisilla, tapaturmia vähemmän kuin muualla Suomessa

Kansallinen terveysindeksi on jälleen julkaistu. Tiedot perustuvat vuosien 2021-2023 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain.  

Pohjois-Savossa sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä. Työkyvyttömyysindeksi on korkein pohjoissavolaisilla naisilla ja kainuulaisilla miehillä. Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta, kuten myös aiemmassa 2019-2021 tilanneraportissa todettiin. Matalin indeksiluku eli Suomen paras tulos meillä on tapaturmissa. Lue lisää: Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 : Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä ja Pohjois-Suomessa  

Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä.  


Kuva 1: Lähde: THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023  

Vaikka tilanne näyttää kurjalta näin pohjoissavolaisen silmin katsottuna, niin muutosta parempaankin on tapahtunut. Indekseistä ”vain” työkyvyttömyys-, mielenterveys- ja diabetesindeksi ovat nousseet, kaikissa muissa on tapahtunut laskua. Numeroiden takana lienee monia vaikuttavia tekijöitä. Tilastoraportissa todetaan sekä hyvän että huonon kehityksen syiksi esimerkiksi elintapamme, työttömyys tai työllisyys, taloudellinen tilanne ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus sekä kulttuuriset ja geneettiset tekijät (THL 2025). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedot (koko maan keskiarvo kaikissa 100) 



Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi  

Tiedämme, että useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään elintavoilla. On tutkittu, että Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Paikallaan oloa hieman vähentämällä saadaan hyvinvointialueellamme jopa 17 miljoonan euron säästöt kansansairauksien hoidossa. Yhden kaatumisen seurauksena tulleen lonkkamurtuman hoito maksaa n. 30 000 euroa ja 70-80% keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Näihin kaikkiin liittyy vielä inhimillisen kärsimyksen välttäminen, jolle ei hintalappua voida asettaa. On siis tärkeää samanaikaisesti pyrkiä ehkäisemään sairauksia ja kehittämään niiden hoitoa hyvinvoinnin edistämiseksi.  

Laajassa hyvinvointikertomuksessa  2021-2025 kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. Hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä Pohjois-Savossa. Työskentelemme yhdessä hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eli pyrimme osaltamme vähentämään palvelujamme tarvitsevien asiakkaiden määrää.  

Uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2029 työstetään parhaillaan satojen pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan mm. hyvinvointialueen palvelujen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa.  Suunnitelmassa kuvataan ja sovitaan yhdessä toteutettavaksi keinoja, joilla voidaan esimerkiksi vähentää työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden haasteita. Pyrimme löytämään juurisyyt ja vaikuttamaan niihin yhdessä arkeen sopivilla keinoilla.   

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin.  

Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä. Kuten viimeksikin tätä asiaa kirjoittaessa, kysymme, että saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä? 

Terveysindeksiä pohti 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palveluyksiköstä

hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti  

HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen 

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021-2023. Julkaistu 7.5.2025. THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023 . 

Tämä tiimi on MIELIHYVIN DUUNISSA :)

Hyvää vauhtia käynnissä olevan kansallisen Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen tavoitteena on auttaa työpaikkoja ja koulutussektoria kehittämään osaamistaan nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa. 

Tutustu hankkeen toimijoihin Pohjois-Savon hyvinvointialueella!

1) Keitä olemme?
Tiimimme muodostavat Kalle Onnela, Hanna Kekkonen ja Terhi Asikainen. Kehittämistä tehdään alueellamme tiiviissä yhteistyössä Savon ammattiopiston kanssa, josta tiimiimme kiinteänä osana kuuluu myös erityisopettaja Leena Parkkonen. 

2) Mitä teemme?
Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA) työllistää yli 12 500 ammattilaista ja tarjoaa vuosittain tuhansia työelämäjaksoja ammattiin opiskeleville. Hankkeen aikana vahvistamme koulutussektorin valmiuksia tukea nuorten mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Kehittämistyötä teemme yhdessä esihenkilöiden, työyhteisöjen ja työhyvinvointipalveluiden kanssa. 

3) Miksi olemme mukana hankkeessa?
Henkilöstö on jokaisen organisaation tärkein voimavara, joten jo olemassa olevien ja tulevien työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja siihen panostaminen on meidän kaikkien yhteinen asia ja etu. 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenä strategisena painopisteenä on hyvinvoiva henkilöstö, joka voi kokea työssään innostuneisuutta, arvostusta ja iloa. Haluamme olla vahvistamassa mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria, jossa pääpaino on mielenterveyttä tukevissa arkikäytännöissä. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitys on tärkeää paitsi yksilön, myös yhteiskunnallisesti mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen voimakkaan kasvun näkökulmasta. 

4) Mikä hankkeessa on mielestämme tärkeää?
Pohjois-Savon hyvinvointialueen työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Anne Roposen mukaan on huippua olla hankkeessa mukana, koska haluamme työnantajana tukea työntekijöidemme työkykyä ja työhyvinvointia. Mielestämme on tärkeää, että hankkeessa lisätään ymmärrystä mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Jokainen voi osaltaan olla vaikuttamassa ja luomassa mielen hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Lisäksi keskeistä on, että työntekijät saavat käyttöönsä menetelmiä ja työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemiseen opetusympäristöissä ja työyhteisöissä. 

5) Sana on vapaa
Hyvinvointi löytyy arjesta, jossa pienillä teoilla voimme vaikuttaa paitsi itseemme, myös ympärillämme oleviin. 

Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus!

--

Mielihyvin duunissa 2.0 -hanke toteuttaa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa hanketta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. 

Tutustu hankkeeseen myös internetsivulla: Mielihyvin duunissa 2.0


 

KEIKKA-hankeessa hankittu innovaatioalusta vauhdittaa innovaatioiden keräämistä

Keksi-, kehitä- ja kaupallista (KEIKKA) -hankkeessa on edetty suunnitellusti innovaatioalustan hankintaan. Sähköisen innovaatioalustan pilotointiin valikoitui Orchidea. Perusteena palvelun valintaan oli kotimaisuus ja se, että palvelu on käytössä tai tulossa koekäyttöön usealla muulla hyvinvointialueella. Sopimus palvelun pilotoinnista Pohjois-Savon hyvinvointialueella on allekirjoitettu.

Hyvinvointialueiden näkökulmasta innovaatiot tarkoittavat uusia ideoita ja teknisiä keksintöjä, joilla voidaan parantaa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen laatua tai tehostaa niiden tuottamista. Innovaatiot edistävät hyvinvointialueiden kehitystä, ja niistä hyötyvät niin palvelujen käyttäjät, palveluntuottajat kuin hyvinvointialueet kokonaisuudessaan. 

Orchidea-alusta mahdollistaa innovaatioiden helpon keräämisen paitsi hyvinvointialueen työntekijöiltä, myös opiskelijoilta, asukkailta ja yhteistyöorganisaatioilta. Sähköistä innovaatioalustaa pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella 6/2025-12/2026. Pilotti rahoitetaan KEIKKA-hankkeesta ja näin ollen hyvinvointialueelle tästä ei kustannuksia pilottivaiheessa synny. Mikäli pilotointi on onnistunut, selvitetään pysyvän hankinnan mahdollisuutta.

Orchidean käyttöönotto etenee vaiheittain. Alustaan pääsevät tutustumaan kesäkuun alusta alkaen kaikki Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijät, vaikka kehitystyö onkin tuolloin vielä kesken. Tulevaisuudessa - alustan ollessa käyttövalmis - otetaan mukaan myös ulkopuolisia toimijoita, ja kuka tahansa voi tuolloin syöttää ideoita alustalle Idealomakkeiden kautta. Innovaatioita toivotaan myös alueen asukkailta ja potilailta. Hankkeen aikana ideoiden ensikäsittelystä vastaa KEIKKA-hankkeen henkilöstö. 

Kaikkien osallistumista tarvitaan, jotta innovaatioiden määrä Pohjois-Savossa saadaan kasvuun! 
 

Benchmarkkausta ja innostavia kohtaamisia

Nykyisin puheessa vilisee englanninkielisiä muotitermejä, kuten benchmark. Tämä tarkoittaa omien tai organisaation toimintatapojen ja prosessien vertaamista toisen parhaiten vastaaviin käytäntöihin. 
KEIKKA-hankkeen toimenpiteissä on määritelty, että vertailemme Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoimintaa muiden hyvinvointialueiden vastaavaan toimintaan ja vaihdamme ajatuksia innovaatiotoiminnan kehitysmahdollisuuksista. Olemmekin käyneet tällaisia keskusteluja runsaasti Teamsin välityksellä ja olemme saaneet kuulla esim. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-toimintamalleista. 

Saimme myös kunnian isännöidä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun hyvinvointialueen vierailijoita. Vietimme yhdessä erittäin innostavan aamupäivän keskustellen heidän tavastaan kehittää innovaatiotoimintaa. Heillä on käynnissä INSPIS-ryhmähanke, jonka tavoitteena on käynnistää Kainuun “Hyvän terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioekosysteemin” rakentaminen. Jäämme innolla odottamaan tulevaa yhteistyötä hankkeen toteuttajien kanssa!

Olemme myös käyneet keskusteluja eri hyvinvointialueiden kanssa heidän innovatiivisten hankintojen mallistaan ja kokemuksistaan. Toukokuussa lähdemme selvittämään yhdessä hankintatoimen kanssa, millainen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietoisuus innovatiivisista hankinnoista on tällä hetkellä.
 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

--

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Kotihoidossa ikääntyneen asiakkaan palveluita suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti

Edellisessä TET-päivässäni pääsin tutustumaan Suokadun kotihoidon toimintaan Kuopiossa, jossa seurasin tiimin sairaanhoitaja Iidan ja lähihoitaja Arjan työtä lähietäisyydeltä. Työn lomassa käydyt keskustelut ja asiakkaiden kohtaaminen opettivat minulle paljon kotihoitomme mukautumiskyvystä.

Suokadun kotihoidossa työskentelee yksi sairaanhoitaja ja 16 lähihoitajaa. Asiakkaita heillä on tällä hetkellä 47. Suokadun kotihoito eroaa monista muista kotihoidon tiimeistä siinä, että sen asiakkaat asuvat Vanhustenkotiyhdistyksen esteettömissä vuokra-asunnoissa Suokadun toimintakeskuksen yhteydessä. Kyseessä ei kuitenkaan ole palvelutalo, vaan kotihoito auttaa asiakkaitaan kuten muissakin tiimeissä. Mutta yhdistyksen asunnoissa voi asua myös ikäihmisiä, jotka eivät tarvitse vielä kotihoidon apua.

Toimintakeskus tarjoaakin helposti saavutettavia palveluita Vanhustenkotiyhdistyksen asunnoissa asuville ikäihmisille, mutta myös kauempaakin saapuville henkilöille. Tiloissa toimii muun muassa lounasravintola sekä Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkain-piste. Siellä on tarjolla myös paljon erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia niistä kiinnostuneille. Sairaanhoitaja Iida kertoikin, että osa heidänkin asiakkaistaan hyödyntää etenkin lounasravintolan palveluita.

Työntekijät tarvitsevat lisää osaamista asiakkaiden päihde- ja mielenterveyshaasteisiin

Tämä päivä osoitti minulle, kuinka monipuolista, haastavaa ja vastuullista sairaanhoitajan työ kotihoidon tiimissä on. Sairaanhoitajilla on kokonaisvastuu tiimin asiakkaiden hoidosta ja välillä he joutuvat käyttämään salapoliisitaitoja selvittäessään asiakkaiden asioita kuten mitä apuja uusi asiakas mahdollisesti tarvitsee tai onko hänellä edunvaltuutusta.

Iida laski myös, että omaisten ja tiimin työntekijöiden lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä yli 20 yhteistyötahon kanssa – puhelimessa tulee siis vietettyä väkisinkin paljon aikaa. Tämän lisäksi hänelle kuuluu luonnollisesti muun muassa lääkärin kierrolle osallistuminen, asiakkaiden laajemmat muistitutkimukset, rokotukset sekä muut pistoshoidot.

Sairaanhoitajan työ voikin joidenkin mielestä näyttää näkymättömältä, kun he joutuvat hoitamaan ja hallinnoimaan asiakkaiden asioita toimistotiloista käsin. Tämä on kuitenkin elinehto sille, että homma pyörii ja asiakas saa tarvitsemansa avun.

Minulle kerrottiin, että Suokadun kotihoidon asiakkaissa on muistisairaiden lisäksi paljon päihde- ja mielenterveyshaasteisia ikäihmisiä. Sekä Iida että Arja toivat esille, että vastaava asiakaskunta lisääntyy myös muissa ikääntyneiden palveluissa, mutta ikäihmisiin erikoistuneita lähihoitajia ei ole opinnoissaan koulutettu riittävästi kohtaamaan heitä. Tähän asiaan olisikin hyvä kiinnittää huomiota niin opintoja suunniteltaessa, mutta viimeistään myös työyhteisöissä, jotta jokaisella työntekijällä on riittävä osaaminen asiakkaiden hoitamiseksi.

Palveluidemme tulee joustaa asiakkaiden tarpeiden mukaan

TET-päivän asiakaskäynneillä pääsin todistamaan ikäihmisten perushoitoa kotihoidossa. Varmistelimme, että asiakas on ottanut lääkkeet ja toisen kanssa otimme yhdessä astmalääkkeen. Muistuttelimme myös lounaan syömisestä sekä siitä, että jos yöllä kivut yltyvät liian koviksi, niin apua ja kipulääkettä voi pyytää painamalla ranteessa olevan turvarannekkeen nappia. Kipujen kanssa ei tarvitse olla.

Lähihoitajalla voi olla Suokadun kotihoidossa jopa 16 käyntiä päivän aikana. Käyntien pituudet vaihtelevat ja käyntejä tehdään myös parityönä, koska osa asiakkaista on raskashoitoisempia. Päivät on tiukkaan suunniteltu, ja jos asiakkaan luona tulee suunnittelematon tilanne vastaan, voi se laittaa päivän aikataulut täysin uusiksi.

Keskustelimme myös siitä, että kuinka jokaisen asiakkaan kanssa suunnitellaan yksilöllisesti hänen tarvitsemansa palvelut ja apuvälineet. Ei ole yhtä ja samaa muottia, joihin kaikkien tulee sopia. Esimerkiksi asiakkaan kanssa voidaan kokeilla lääkeautomaattia tai etähoivaa, mutta jos nämä teknologiset palvelut eivät toimi hänen kohdallaan, niin niistä luovutaan ja kokeillaan jotain muuta.

Tämä kuvaa hyvin sitä, kuinka palveluidemme pitää pystyä joustamaan, koska avun ja palveluiden tarve voi vaihdella hyvinkin paljon. Osalle sopii etähoivan palvelut, toinen saattaa tarvita kuusi käyntiä kahdelta hoitajalta päivässä ja kolmas pärjää yhdellä lyhyellä kotihoidon käynnillä päivässä.

Päivästä riittäisi enemmänkin kerrottavaa, mutta kaikki ei yhteen blogitekstiin mahdu. Kiitos vielä Iidalle ja Arjalle perehdyttämisestä kotihoidon työhön.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Pysähdytään aidosti asiakaskokemuksen äärelle

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisen avulla pyrimme löytämään keinoja, jotka helpottavat työntekijöiden arkea. Saatamme helposti unohtaa sen kaikista tärkeimmän eli asiakkaan kokemuksen siitä, vastaako palvelu aidosti hänen tarpeisiinsa. EU-rahoitteisessa Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa kehitämme uudenlaista moniammatillista vanhemmuuden tuen toimintamallia vahvasti asiakasosallisuus huomioiden.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pohjois-Savossa olemme moniammatillisen tiimimme kesken hyödyntäneet kokemusosaajien näkökulmia heti kehittämistyön alkumetreiltä lähtien. Järjestimme kokemusosaajille myös Pulinapajan, jossa pysähdyimme tarkastelemaan sitä, millaista vanhemmuuden tukea tarvitaan ja miten vanhemmuuden tukemisessa voitaisiin hyödyntää kokemusosaamista. Kun asiakkaat tai asiakkuudessa joskus olleet saavat osallistua palvelujen ja toimintamallien suunnitteluun ja kehittämiseen, heidän tarpeensa ja toiveensa tulevat paremmin huomioiduiksi.

Tiimimme tavoitteena on vahvistaa palautetietoista työotetta Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun palveluissa. Palautetietoinen työote on yksi keskeinen tapa huomioida asiakkaan kokemuksia sekä arvioida asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja vaikutuksia jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Palautetietoisuus on kuitenkin jotakin syvempää kuin pelkästään asiakaspalautteen keruu. Sen tulisi olla keskeinen osa päivittäistä työskentelyä ja palautteen aktiivista hyödyntämistä palvelujen parantamiseksi. Työntekijän ja asiakkaan välinen luottamuksellinen suhde ja vuorovaikutus vahvistuvat, kun asiakas huomaa, että hänen kokemuksistaan ollaan aidosti kiinnostuneita.

Aito kokeilukulttuuri on oikeastaan ainoa tapa löytää parhaita innovaatioita. Jos emme lähde avoimin mielin kokeilemaan, emme myöskään tiedä, mitkä uudet tavat toimivat parhaiten. Ajoittain kokeiluja tehdään myös erehdysten kautta, ja tämä vaatii armollisuutta itseään ja muita kohtaan. Toivon, että olisimme jatkossa avoimempia epäonnistumisille ja oppisimme näkemään ne mahdollisuuksina uudenlaiselle ajattelulle ja toiminnalle. Reflektoimalla kokemuksia tiimien, kokemusosaajien sekä asiakkaiden kanssa, voimme löytää ratkaisuja asioihin, jotka eivät välttämättä olisi tulleet esiin, jos emme olisi uskaltaneet kokeilla.

Minulla on vahva usko siihen, että asiakkaiden kokemuksia aidosti kuulemalla ja avoimella kokeilujen kulttuurilla voimme saada kehitettyä aidosti vaikuttavia sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja. Näin osallisuusviikon kunniaksi haastankin kaikkia pohtimaan, miten asiakkaiden osallisuus toteutuu tällä hetkellä omassa työssä ja miten sitä voisi omalla toiminnalla vahvistaa.

Sanna Tchaplinski
Kehittäjä-sosiaalityöntekijä
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 5.2.2025. 
 

Yhteisellä kielellä, vuorovaikutustaidoilla ja tutkivalla otteella tehdään paras mahdollinen muutosmatka

Tutussa lasten lorussa sanotaan:

“Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”

Hiekkakakkua leipoessa loru auttaa “leipureita” rytmittämään kerrosten sekoittumiseen ja tiivistymiseen tarvittavat yhteiset taputukset. Ilman rytmiä ei synny tasainen tiivistyminen ja tiivistymättä kakku hajoaa. Tiivistyminen on yhteyttä ja rytmi on vuorovaikutusta – niitä ilman ei synny uutta.

Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanketyö tarjoaa näköalapaikan monitoimijaiseen ja -ammatilliseen sekä asiakasvuorovaikuttamiseen. Vuorovaikutus on erityisesti näin monella rajapinnalla erittäin keskeinen ja samalla hyvin haavoittuva osa yhteistyösuhteen rakentamisessa. Vuorovaikutustaitojen merkitys vain korostuu, mitä haavoittuvammassa tilanteessa olemme. Olevaa ja elettävää tarkastellessamme, uuden edessä ja muutoksen kynnyksellä me kaikki tavalla tai toisella olemme haavoittuvia. Tämä koskee niin jokaista asiakasperheen jäsentä ja perhekokonaisuutta kuin heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia ja meitä hankkeessa työskenteleviä. Hanketyöntekijöinä pääsemme parhaimmillamme hyödyntämään osaamistamme vuorovaikutustaitojen ja vuorovaikutuksen edistäjinä. Voimme tarjota turvallisen tilan kuulla ja tulla kuulluiksi, vahvistaa oman äänen kuulumista ja muiden ymmärrystä sen kuulemisessa.

Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä, sekä yhteistä toimintaa ja tekoja. Minulle yhdessä toimiminen näyttäytyy keskeisimpänä ja tärkeimpänä – ja helpoimmin menetettävänä osana vuorovaikutuksen herkkää palapeliä. Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hankkeessa olemme tämän palapelin äärellä – ja sitä kokoamassa luodessamme moniammatillista yhteistyötä. Itselleni tärkein haaste ja toimintaa ohjaava neuvo on tämän yhteistyön avauksissa Happoradion sanoitusta mukaillen:

“Puhua äänellä, jonka kuulet, sanoilla, jotka ymmärrät”.

Ilman yhteistä kieltä ja kuuluvaa ääntä ei saa itse omaa asiaansa välitettyä. Toisaalta on myös mahdoton ymmärtää muita, jollei etsi taajuutta kuulla toisen ääntä ja ymmärtää sanoja – tehdä tilaa dialogille. Dialogin ytimessä on kutsu liittyä ja muodostaa mahdollisuus yhteiselle tutkimiselle. Itse ymmärrän tämän siten, että oma toimijuutemme on yhteisen kielen sanakirjamme avain, kielioppi ja perusrakenne. Matkalla riittävän vanhemmuuden tukemiseen tarvitsemme moniäänisyyttä: tutkijan uteliaisuutta, käyttäytymistieteilijän vuorovaikutustyökaluja, perheterapeuttista osaamista, psykiatrista- ja päihdetyön näkökulmia sekä perhetyön työkaluja. Lisäksi tarvitaan lastensuojelun kontekstiin kytkeytyvää sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta. Kenelläkään ei ole hallintaa näihin yksin, mutta yhdessä meillä on tämä kaikki – ja sen myötä yhteinen sanasto, avaimet ja eväät muutosmatkalle.

”Auttamalla annamme vanhemmille mahdollisuuden riittävän hyvän vanhemmuuden toteutumiseen ja luomme dialogin, jossa on tilaa kasvaa muutokseen.”

Anne Lukkarinen
Kehittäjä-sairaanhoitaja
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOblogissa 17.1.2025.