Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 11.10.2024 Uutinen

    Rautavaaran kotihoito ylsi Suomen parhaimpien joukkoon

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella sijaitsevan Rautavaaran kotihoidon yksikössä on aihetta hymyyn. Yksikkö sijoittui THL:n Kerro palvelustasi -kyselyssä Suomen kymmenen parhaimman kotihoidon yksikön joukkoon. Kerro palvelustasi -kysely on kansallinen vanhuspalveluiden asiakastyytyväisyyskysely, johon osallistui kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaita. Kysely toteutettiin keväällä 2024.

    Pieni yksikkö nähdään Rautavaaralla vahvuutena

    Rautavaaran kotihoito on pieni yksikkö, jossa työskentelee sairaanhoitajia, lähihoitajia sekä hoiva-avustaja. Säännöllisiä asiakkaita heillä on vajaa 30.

    Pienessä yksikössä työskenteleminen koetaan vahvuutena ja yhtenä syynä hyvään tulokseen asiakastyytyväisyyskyselyssä. Työntekijät eivät juuri vaihdu ja asiakkaat sekä hoitajat ovat tuttuja toisilleen. Tämä on tuonut työhön jatkumoa ja esimerkiksi asiakkaan voinnissa tapahtuvat muutokset huomataan nopeasti ja niihin pystytään puuttumaan ripeästi.

    – Meidän työntekijämme ovat todella sitoutuneita työhönsä ja tekevät työnsä vahvalla ammattitaidolla, upeasti maalaisjärkeä sekä tilannetajua hyödyntäen, kehuu yksikön esihenkilö Virpi Pesonen.

    Yksikössä iloitaan kyselyn tuloksista.

    – Tämä tulos tekee meidät niin iloisiksi ja tuntuu upealta, että hyvin tekemämme työ näkyy asiakastyytyväisyyskyselyssäkin. Asiakkailta saatava kiitos on parasta mahdollista palautetta, kertovat yksikön työntekijät.

    Vaikka Rautavaaralla on kansallisten tilastojen mukaan korkea sairastavuus, ovat kotihoidon asiakkaat tyytyväisiä saadessaan asua omassa kodissaan kotihoidon palveluiden avulla.

    Yksikkö sai kiitosta asiakkailta etenkin seuraavissa asioissa:
    •    Saan tarpeeksi apua ja palvelua.
    •    Hoitajilla on tarpeeksi aikaa minulle.
    •    Minulla on turvallinen olo.
    •    Pääsen ulkoilemaan tarpeeksi usein.
    •    Yleisesti Rautavaaran kotihoidon säännölliset asiakkaat ovat tyytyväisiä nykyiseen elämäänsä.

    Tyytyväisyysprosentti oli lähes kaikissa kysymyksissä 100 % luokkaa. Ulkoiluun liittyvässä kysymyksessä tyytyväisyysprosentti oli 71 %, ollen silti kansallista keskiarvoa reippaasti suurempi.

    Työssä parasta on mukavat työkaverit ja toimiva työyhteisö

    Kotihoidossa tehtävä työ on itsenäistä ja vastuullista, mutta toisaalta myös vapaata ja yhteisöllistä. Hoitotyön toteuttaminen kotiolosuhteissa vaatii hoitajilta ja esihenkilöiltä osaamista, oma-aloitteisuutta ja asiakaskohtaamisen taitoa.

    – Työssä ei kuitenkaan ikinä tarvitse pärjätä yksin tai osata kaikkea, koska puhelimen tai tietokoneen päässä on aina kollega tai sairaanhoitaja, jolta voi kysyä apua tai tukea, toteaa kotiin annettavien palveluiden alue-esihenkilö Tiina Kärkkäinen.

    Kotihoidossa työtä tehdään yhdessä tiiminä, joten hyvin toimiva työyhteisö sekä yksikön yhteishenki ovat tärkeitä. Kun Rautavaaran kotihoidon työntekijöiltä kysytään, että mikä heidän työssään on parasta, vastaus on selkeä.

    – Meillä on mukavat työkaverit ja toimiva työyhteisö. Asiakasmäärämme on hallittavissa ja asiakkaat ovat meille kaikille tuttuja. Yhteistyö sujuu, koska tunnemme toisemme hyvin ja joustamme tarvittaessa, kertovat yksikön työntekijät.

    Ison organisaation tapoihin tottuminen on ottanut oman aikansa ja toimivassa työyhteisössäkin on kuitenkin aina kehitettävää. Rautavaaralla opetellaan edelleen työnjaon kanssa toimimista ja uusia asioita voi tulla nopeallakin aikataululla haltuun otettavaksi. Työntekijät ovat huomanneet, että vastuunkanto omista tehtävistä on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii.

    Muutoksista on selvitty yhdessä

    Siirtyminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tammikuussa 2023 toi myös Rautavaaran kotihoidon toimintaan muutoksia. Yksikössä otettiin käyttöön esimerkiksi Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmä, joka auttaa hoitajia päivittäisen työn organisoinnissa. Lisäksi asiakastyön tukena on käytössä pitkälle kehittyneitä teknologisia ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi etähoiva ja etäryhmätoiminta. Yksikössä ollaan ottamassa käyttöön myös lääkeautomaatteja, jotta asiakkaiden lääkehoidon toteutus ja turvallisuus paranevat entisestään.

    – Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset kertovat mielestäni siitä, että yksikön asiakastyöhön liittyvien prosessien päivittäminen hyvinvointialueelle siirtymisen myötä on onnistunut ja ne palvelevat asiakkaitamme hienosti, pohtii Tiina Kärkkäinen.

    – Haluan antaa vielä erityiskiitoksen Rautavaaran kotihoidon kaikille hoitajille siitä, miten avoimin mielin ja yhdessä keskustellen olemme voineet kehittää sekä asiakastyötä että hoitajien päivittäisen työn sisältöä, kiittää Tiina Kärkkäinen.


    Kuvassa ​​​​​​​Rautavaaran kotihoidon työntekijöitä.

    Myös Vieremän kotihoito menestyi asiakastyytyväisyyskyselyssä. He olivat Pohjois-Savon alueen toinen kotihoidon yksikkö, joka sai parhaat asiakasarviot. Kumpikin yksikkö sijaitsee hyvinvointialueen pohjoisella palvelualueella.

    Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin THL:n verkkosivuilla.

  2. 10.10.2024 Uutinen

    Ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunta päätti yhteisöllisen asumisen palvelusetelin käyttöönotosta

    Ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunta on 10.10.2024 kokouksessaan päättänyt, että palveluseteli on jatkossa yksi järjestämistapa yhteisölliselle asumiselle ja kotihoidolle Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Palveluseteliin liittyvää toimintaa ohjaa sääntökirja, joka myös hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa.​​​

    Sääntökirja määrittää palveluiden vaatimukset ja ehdot yrittäjille

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on laadittu yhteinen sääntökirja yhteisöllisen asumisen ja kotihoidon palvelusetelille. Siinä määritetään hyväksymiskriteerit yrityksille sekä toimintaohjeet palvelusetelin käytölle. Sääntökirjassa kuvataan tarkemmat palveluihin liittyvät vaatimukset ja yritysten hyväksymisen ehdot palveluiden tuottajaksi.

    Palvelusetelisääntökirjan valmistelua on tehty yhteistyössä alueen yritysten kanssa. He ovat voineet kommentoida sääntökirjaa 11.-18.9.2024 välisenä aikana. Yrityksille oli annettu etukäteen tiedoksi aikataulu kommentoinnille. Viisi yritystä antoi kommentteja ja teki tarkentavia kysymyksiä.

    Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanvapautta

    Ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunta hyväksyi 12.9.2024 kokouksessaan suunnitelman tavallisen palveluasumisen asiakaspaikkojen muuttamisesta yhteisöllisen asumisen asiakaspaikoiksi.

    Hyvinvointialueen omien asumisyksiköiden lisäksi asiakkaan valinnanvapautta laajennetaan palvelusetelillä. Palvelusetelillä asiakas voi halutessaan valita yhteisöllisen asumisen asumisyksikökseen hyvinvointialueen hyväksymän palveluntuottajan.

    Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Siellä asukkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja hänelle tarjotaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisölliseen asumiseen on erilliset myöntämisperusteet. Yhteisöllistä asumista kohdennetaan niille asiakkaille, jotka tarvitsevat yhteisöllisen asumisen lisäksi myös päivittäistä hoitoa, huolenpitoa ja ohjausta.

    Palvelusetelin käyttöönoton taustalla on laki- ja palvelurakennemuutos

    Hyvinvointialue päättää siitä, millä tavoin palveluja järjestetään. Palveluseteli on yksi tapa järjestää lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Se on vaihtoehto hyvinvointialueen itse tuottamille tai ostamille palveluille. Yhteisöllisen asumisen palveluseteli myös tukee hyvinvointialueen kustannustehokasta palvelurakennetta ja edistää alueen yritysten elinvoimaisuutta.

    Sosiaalihuoltolakiin 1.1.2023 voimaan tullut muutos edellyttää, että hyvinvointialueet siirtyvät palveluasumisen järjestämisestä yhteisöllisen asumisen järjestämiseen. Tästä syystä hyvinvointialue myös luopuu tavallisen palveluasumisen palvelusetelistä vuoden 2024 loppuun mennessä.

    Näistä siis päätettiin:

    Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta käsitteli yhteisöllisen asumisen sääntökirjaa torstaina 10. lokakuuta 2024 kokouksessaan. Lautakunta päätti

    1. ottaa palvelusetelin käyttöön yhtenä järjestämistapana yhteisöllisessä asumisessa sekä kotihoidossa Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
    2. esitellyn sääntökirjan hyväksymisestä.
    3. vahvistaa palvelukohtaisten palvelusetelien arvot tulosidonnaisten ja tasasuuruisten palvelusetelien osalta.
    4. vahvistaa palveluseteleiden kattohinnat kattohintaisten palvelusetelien osalta erillisen esityksen mukaisesti.
    5. lopettaa tavallisen palveluasumisen järjestämisen palvelusetelillä Pohjois-Savon hyvinvointialueella 31.12.2024 mennessä.

  3. 9.10.2024 Uutinen

    Geriatrisen poliklinikan pilotti on käynnissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Uutta geriatrisen poliklinikan toimintamallia testataan syksyllä 2024 ikääntyneiden palveluissa. Tällä hetkellä käynnissä on geriatrisen poliklinikan pilotti hyvinvointialueen pohjoisella alueella, johon kuuluu Iisalmi, Sonkajärvi, Rautavaara, Kiuruvesi ja Vieremä.

    Kuopiossa pilotti alkaa 14.10.2024. Siinä ovat mukana kanta-Kuopion alue, Vehmersalmi ja Riistavesi.

    Geriatriselle poliklinikalle pääsee ammattilaisten arvion kautta

    Geriatrinen poliklinikka tarjoaa geriatrisia arvioita yli 70-vuotiaalle ikääntyneelle, jonka toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Kyseessä on ennaltaehkäisevä toimintamalli, jossa geriatrisia arvioita toteutetaan konsultaation avulla sekä vastaanotoilla. Geriatrinen arvio tarkoittaa eri ammattilaisen yhteistyössä tekemää selvitystä, jossa huomioidaan asiakkaan kotona pärjäämiseen liittyviä tekijöitä.

    – Näkisin tärkeäksi sen, että jokainen ammattilainen oppisi tunnistamaan ikääntyneen, joka hyötyisi geriatrisesta arvioinnista. Kun me yhdessä löydämme keinoja asiakkaan auttamiseksi, hän pärjää paremmin omassa kodissaan ja arjessaan mahdollisimman pitkään, toteaa projektikoordinaattori Erja Lindell.

    Pilotin aikana asiakas voi ohjautua geriatriselle poliklinikalle perusterveydenhuollon vastaanotoilta, terveydenhuollon ammattilaisen lähettämänä. Myös sosiaalihuollon ammattilainen voi konsultoida suoraan geriatrista poliklinikkaa, jos hän tarvitsee tukea työhönsä.

    – Meille on tärkeää, että ikääntynyt saa tarvitsemansa avun sujuvasti ja oikeaan aikaan koko hyvinvointialueella. Tavoitteenamme on että, pystyisimme ennaltaehkäisemään ikääntyneen toimintakyvyn laskua eri ammattilaisten avulla mahdollisimman varhain, kertoo Erja Lindell.

    Pilotti kestää syksyn 2024. Vuoden 2025 alussa geriatriset poliklinikat otetaan käyttöön koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

  4. 9.10.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen Yrittäjäfoorumi: Innovaatiot vauhdittavat Pohjois-Savon elinvoimaa

    Pohjois-Savon elinvoima rakentuu yritysten, järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen tiiviille kumppanuudelle. Elinkeinoelämällä on alueella merkittäviä kasvu- ja työllistämistavoitteita, jotka tuovat mukanaan kasvavaa tarvetta terveydenhuollon palveluille. Yritysten tuottamat verotulot ovat avainasemassa palvelujen rahoituksessa.
     
    Pohjois-Savon ikääntyvä väestö tarkoittaa kasvavia palvelutarpeita. Sote-alan henkilöstöstä on pulaa ja julkinen talous on kestävyyshaasteiden edessä. Palvelujärjestelmää on siksi uudistettava vastaamaan näihin haasteisiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen Yrittäjäfoorumi on kanava yritysten ja hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien välillä. 

    –  Uudet toimintatavat ja entistä parempi työnjako yritysten ja järjestöjen kanssa ovat keskeisiä tässä muutoksessa. Tavoitteena on kestävä ja integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, jossa yritykset ja järjestöt toimivat tärkeinä palveluntuottajina, sanoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen ja Yrittäjäfoorumin puheenjohtaja Riitta Raatikainen.
     
    Hyvinvointialue sitoutuu kehittämään monituottajamallia aidosti osaksi palvelujen tuotantotapaa. 

    – Olemme Yrittäjäfoorumissa korostaneet asiakkaiden valinnanvapautta ja mahdollisuutta hyödyntää entistä tehokkaammin palveluseteleitä ja ostopalveluita. Hyvinvointialueen rooli on tärkeä myös innovaatiotoiminnan mahdollistamisessa, painottaa Savon Yrittäjien toimitusjohtaja ja Yrittäjäfoorumin varapuheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren
     
    Terveys- ja hyvinvointiteknologia sekä siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta ovat keskeisiä Pohjois-Savon osaamisen kasvun kannalta. Kuopion yliopistollinen sairaala ja alueen korkeakoulut toimivat sosiaali- ja terveystieteiden tutkimuksen ja innovaatioiden edelläkävijöinä. Hyvinvointialue hyödyntää näitä innovaatioita ja tukee yrittäjyyttä. Tämä on väylä maakunnan veto- ja pitovoimaan. 
     
    – Elinvoimainen Pohjois-Savo, joka houkuttelee ja sitouttaa osaavaa henkilöstöä, on ensiarvoisen tärkeä alueen yrityksille, kunnille, hyvinvointialueelle ja oppilaitoksille, linjaavat Raatikainen ja Aikio-Tallgren. 

     
    Yrittäjäfoorumi tukee yhteistyötä ja kehitystä

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen Yrittäjäfoorumi koostuu alueen yrittäjistä, elinkeinoelämän edustajista ja kehitysyhtiöistä. Yhteisen kehitystyön avulla tuetaan alueen elinvoimaisuutta, parannetaan nykyisiä toimintamalleja ja luodaan uusia innovaatioita.

    Yrittäjäfoorumin puheenjohtajana toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen, ja varapuheenjohtajana Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren.

  5. 9.10.2024 Uutinen

    Kokemuksellinen hyvinvointikysely Pohjois-Savon asukkaille

    Hyvä Pohjois-Savon asukas,

    Kerro henkilökohtainen kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi vastaamalla kokemukselliseen hyvinvointikyselyyn 15.11.2024 mennessä https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

    Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastaaminen vie noin 15 minuuttia. Voit vastata kyselyyn suomen, englannin, venäjän tai ukrainan kielellä. 

    Kyselystä saadaan tärkeää tietoa alueen asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista. Tietoja hyödynnetään osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa https://www.hyvinvointikertomus.fi/

    Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme 50e arvoista lahjakorttia valitsemasi kunnan hyvinvointipalveluihin. Arvontaan osallistuminen on vapaaehtoista. Kyselylomake ja arvontaan jätetyt yhteystiedot ovat erillisiä kyselyjä ja tiedot käsitellään erikseen. Arvonnan voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti.

    Lisätietoja: HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Säde Rytkönen, Pohjois-Savon HYTE- ja osallisuusyksikkö sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 6370 

     

    Dear resident of North Savo,

    Share your personal experience of your everyday well-being by answering the experiential well-being survey by 15 November 2024 https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
    Answering the survey is voluntary and the answers are treated confidentially. It takes about 15 minutes to answer. You can answer the survey in Finnish, English, Ukrainian or Russian.

    The survey provides important information about the well-being experienced by the residents of the area. The information is used as part of the extensive welfare report and plan of the Wellbeing services county of North Savo and the municipalities https://www.hyvinvointikertomus.fi

    Among those who answered the survey, three gift cards worth 50e will be drawn for the welfare services of the municipality (the respondent can choose which municipality). Participation in the draw is voluntary. The questionnaire and the contact information submitted for the lottery are separate surveys and the information is processed separately. The winners of the draw will be notified personally.

    More information: HYTE (health and wellbeing) and participation manager, Säde Rytkönen, North Savo HYTE and participation unit sade.rytkonen(at)pshyvinvointalue.fi, telephone +35844 717 6370 

     

    Шановний жителю регіону Північне Саво!

    Поділіться особистим досвідом щодо свого щоденного благополуччя, відповівши на опитування про благополуччя до 15 листопада 2024 року. https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024  Відповідь на опитування є добровільною, а відповіді розглядатимуться конфіденційно. Відповідь займе приблизно 15 хвилин. Ви можете відповісти на запитання фінською, англійською, російською чи українською мовами.
      
    Опитування дасть важливу інформацію про почуваєме благолопуччя жителів регіону. Інформація буде використана як частина обширного звіту про добробут і плану добробуту регіону благополуччя Північного Саво та муніципалітетів https://www.hyvinvointikertomus.fi/.
     
    Серед тих, хто відповів на опитування, буде розіграно три подарункові картки на суму 50 євро до оздоровчих послуг муніципалітету (респондент може вибрати, якого муніципалітету). Участь у розіграші є добровільною. Анкета опитування про благополуччя та контактна інформація, подані для розіграшу, є окремими один від одного, і інформація оброблятиметься окремо. Переможці розіграшу будуть повідомлені особисто.
     
    Додаткова інформація: відповідальна за благополуччя, здоров'я та учасність, Säde Rytkönen, підрозділ благополуччя, здоров'я та учасності Північного Саво, sade.rytkonen(собака)pshyvinvointalue.fi, телефон 044 717 6370


    Уважаемый житель Похйойс-Саво!

    Поделитесь своим личным опытом повседневного благополучия,
    ответив на эмпирический опрос о благополучии до 15 ноября 2024
    года. https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

    Ответ на опрос является добровольным, ответы обрабатываются
    конфиденциально. Ответ занимает около 15 минут. Вы можете
    ответить на опрос на финском, английском, русском или
    украинском языке.

    Опрос предоставляет важную информацию о благополучии
    жителей района. Информация используется в рамках обширного
    отчета и плана социального обеспечения региона  и муниципалитетов Похйойс-Саво.
     
    Среди тех, кто ответил на опрос, будут разыграны три
    подарочные карты на сумму 50 евро на услуги социального
    обеспечения муниципалитета ( респондент может выбрать какой
    муниципалитет ). Участие в розыгрыше добровольное. Анкета и
    контактная информация, представленная для участия в лотерее,
    являются отдельными опросами и информация обрабатывается
    отдельно. Победители розыгрыша будут уведомлены лично.

    Дополнительная информация и менеджер по участию Сяде Рюткёнен Похйойс-Саво и отдел участия sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, Tелефон: +358447176370

Sisältöjulkaisija

Tapahtumat

  1. 16.10.2024 Tapahtuma

    Sinustako tukihenkilö lapselle/nuorelle?

    Tukihenkilönä pääset olemaan lapselle tai nuorelle luotettava ja kannustava aikuinen, jonka kanssa lapsi tai nuori voi yhdessä kohdata arjen pulmia.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityön ja ohjauksen yksikkö kouluttaa uusia tukihenkilöitä. Haemme uusia huipputyyppejä mukaan toimintaan!

    Tukihenkilönä toimiminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
    Tukitoiminnasta maksetaan tukihenkilölle kulukorvaus ja palkkio.

    TUKIHENKILÖ-KOULUTUS KUOPIOSSA
    Koulutukseen kuuluu kolme osiota, jotka järjestetään kolmena iltana:
    •    21.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Lastentie 1, Kuopio
    •    22.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Lastentie 1, Kuopio
    •    28.10.2024 kello 17.30–20.00, osoitteessa Kasarminkatu 2, Kuopio.

    Koulutuksen sisältö:
    •    Tietoa tukihenkilötoiminnasta.
    •    Saat valmiuksia kohdata lapsi tai nuori eri elämäntilanteissa.

     

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen 16.10.2024 mennessä:
    Hanna Borgelin
    sosiaaliohjaaja, lastensuojelun sosiaalityön ja -ohjauksen yksikkö, keskinen alue
    hanna.borgelin@pshyvinvointialue.fi
    puhelin 044 718 3325

     

  2. 22.10.2024 Tapahtuma

    Lokakuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteellä

    ma 7.10. klo 10–12
    CP-päivä
    Pohjois-Savon CP-yhdistys
    Pääsairaalan OLKA-piste
     
    ti 8.10. klo 10–13
    Glaukooma- Salakavala sairaus
    Glaukoomayhdistys- Kuopion kerho
    Kaarisairaalan OLKA-piste
     
    ti 22.10. klo 10–12
    Kuopion Ensikotiyhdistys esittäytyy
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry
    Pääsairaalan OLKA-piste
     
    ti 22.10. klo 12–14
    Kuopion Ensikotiyhdistys esittäytyy
    Kuopion Ensikotiyhdistys ry
    Kaarisairaalan OLKA-piste

     

    Lue lisää OLKA-toiminnasta!

     

     

  3. 28.10.2024 Tapahtuma

    Pohjois-Savon järjestöfoorumi – Järjestöjen rooli yhteistyön ja hyvinvoinnin rakentamisessa

    Aika: ma 28.10.2024 klo 9–15.00
    Paikka: Varkauden kirjaston alakerran sali ja etänä Teamsin kautta (pl. työpaja)
    Mukaan mahtuu: 50 henkilöä livenä ja 200 etänä
    Ilmoittautuminen: 14.10. mennessä https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSdoheKIy9rg0l0C2bMbjcDJGiw9-zy-SVWGgb5QHHXmIOEnWQ/viewform

    Päivän ohjelma
    klo 9.00–9.15. Järjestöfoorumin avaus ja tervetuloa, Tatu Tossavainen, puheenjohtaja, Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    Klo 9.15–10.00 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyspinnoilla, Säde Rytkönen, hyte- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Heidi Kolehmainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry
    Klo 10.00–10.30 Matalan kynnyksen järjestöyhteistyö Vieremän kunnassa, Joona Hynynen, hyvinvointityöntekijä, Vieremän kunta, Vieremän kunnan kyläyhdistyksen edustaja
    klo 10.30–11.00 Yhdyspintatyö Ikääntyneiden palvelut, etsivä vanhustyö ja ikäkeskuksen neuvonta, Mari Väätäinen, projektisuunnittelija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    klo 11.00–11.30 aamupäivän keskustelujen yhteenveto ja kysymykset osallistujilta, Tatu Tossavainen, puheenjohtaja, Pohjois-Savon järjestöneuvosto
    klo 11.30–12.30 lounas, omakustanteinen
    klo 12.30–13 Digitaaliset palvelualustat järjestöjen ja kuntien tukena, Tarmoa.fi, Sari Lahtoniemi, projektikoordinaattori Arjen ilo ja tuki -RRP-projekti
    klo 13–14.30 Kunnan – järjestön – hyvinvointialueen yhteistyön kehittäminen -työpajat
    klo 14.30–14.50 Päivän anti ja miten jatkamme yhteistyöllä eteenpäin, Sirpa Kononen ja Säde Rytkönen
    klo 14.50–15.00 Päivän päätös ja kiitokset, Tatu Tossavainen

    Lisätiedot: 

    Osku Timonen
    Järjestöasiantuntija, Järjestöjen sote-muutostuki
    Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi
    Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry
    Lastentie 1 B
    70620 KUOPIO
    050 330 0286 
     

  4. 30.10.2024 Tapahtuma

    KYSin vertaistuki-iltamat

    Tiedätkö perheen, jossa lapsella tai nuorella on pitkäaikaissairaus tai lapsi/nuori tarvitsee erityistä tukea? Syksyllä 2024 KYS vertaistuki-iltama verkosto tarjoaa heille tietoa ja vertaistukea.

    KYS-vertaistuki-iltamat on tarkoitettu kaikille pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmille -riippumatta siitä onko lapsi sairaalassa vai kotona.


    Keskiviikkona  30.10. 2024 aiheena
    Erityinen sisaruus – sisarusten huomioiminen ja tukeminen

    Paikka: Lastenneurologian yksikkkö, KYS pääsairaala, A1 -käytävä
    Aika: klo 17.30 - 19.30, kahvit jo klo 17 alkaen

    Lisätietoja syksyn 2024 vertaistuki-illoista: anu.hamalainen@tatury.fi

    Esite vertaistuki-iltamista

  5. 30.10.2024 Tapahtuma

    Neuvolan etäperhevalmennukset syksyllä 2024

    Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.

    Syksyllä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.

    Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.

    Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.

    Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!

    Vuoden 2024 kolmas etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 31.7.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus, liity tästä tapaamiseen

    2. Keskiviikko 7.8.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tästä tapaamiseen

    3. Keskiviikko 14.8.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus, liity tästä tapaamiseen

    4. Maanantai 19.8.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 26.8.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen, liity tästä tapaamiseen

    Vuoden 2024 neljäs etäperhevalmennus

    Lisäämme osallistumislinkit ajankohdan lähestyessä.

    1. Keskiviikko 30.10.2024 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset, seksuaalisuus, liity tästä tapaamiseen

    2. Keskiviikko 6.11.2024 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito, liity tästä tapaamiseen

    3. Keskiviikko 13.11.2024 klo 16.30–18, Parisuhde ja vanhemmuus, liity tästä tapaamiseen

    4. Maanantai 18.11.2024 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry, liity tästä tapaamiseen

    5. Maanantai 25.11.2024 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen, liity tästä tapaamiseen

    Ensimmäistä kertaa Teamsissa?


    Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.

    Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
     
    Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android).

  6. 30.10.2024 Tapahtuma

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -verkkovanhempainillat

    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke toteuttaa vuoden 2024 aikana yhdeksän eri teemaista verkkovanhempainiltaa. Illat ovat maksuttomia ja avoimia kaikille nuorten vanhemmille ja huoltajille sekä muille nuoren läheisille koko Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen alueella.

    Verkkovanhempainiltoja toteutetaan noin kerran kuukaudessa aina keskiviikkoisin kello 18.00 - 19.15. 

    • 24.1. Ymmärrä nuorta: Teini-iän kehityksen mielekkyys ja mielettömyys
    • 28.2. ”Mitä ihmettä minä teen tämän teinin kanssa?”
    • 27.3. Nuoren mielenterveyden tukeminen
    • 24.4. Nuoret ja päihteet
    • 22.5. Tasapainoa digipelaamiseen
    • 28.8. Nuoren onnistunut kouluvuosi – vinkkejä vanhemmille
    • 25.9. Nuoret ja väkivalta
    • 30.10. Nuoret ja some
    • 27.11. ”Kukkia ja mehiläisiä” – seksuaalisuus osana nuoruutta

    Illat toteutetaan Teamsilla. Pääset liittymään mukaan aina samalla linkillä:

    Yhteistyössä:
    Yhdessä vanhemmuuden tueksi -hanke, Etelä-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja  Keski-Suomen hyvinvointialue.

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon hyvinvointialueen logo

Blogit

  1. 9.10.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Jokainen lenkki ryhmässä on tarpeellinen – Tiimityö korostuu leikkaussaleissa

    TET-päivä alkoi kahdeksalta aamulla leikkausyksikön kokoushuoneessa. Aluksi sain kuulla, mitä pehmytosa- ja aistielinkirurgian yksiköissä tehdään ja tutustua paikalle päässeisiin työkavereihin. Vierailuni tärkein anti oli keskustelut henkilökunnan kanssa – niiden kautta eri työroolit ja arjen ilot sekä haasteet tulivat tutuiksi. Huolena oli riittävä koulutettu henkilökunta.

    Aamukahvien jälkeen pääsin katsomaan, miten robotiikka on tuonut kirurgien työhön uutta sujuvuutta ja parempaa ergonomiaa. Innovatiivisuus oli läsnä kaikkialla – jokainen yksikkö pyrkii parantamaan toimintaa ja jakamaan osaamistaan. Tiimit olivat pohtineet ihan konkreettisiakin säästökohteita esimerkiksi tarvikehankintojen kautta.

    Toinen toista auttaen

    Tiimityö nousi vahvasti esille: ”Autetaan toinen toistamme” oli lause, joka tiivisti hyvin porukan asenteen. Leikkaussalissa jokainen työntekijä on olennainen lenkki ketjussa, joka tähtää laadukkaaseen hoitoon.


    ​​​​​​​Päivän aluksi osastonhoitaja Maijeli Rönkkö perehdytti yksiköiden toimintaan. Samalla oli mahdollisuus keskustella vapaamuotoisesti henkilökunnan kunnan kanssa.

    Uusien työntekijöiden rekrytoinnit ovat tuoneet lisää resursseja tähän yksikköön. Keskustellessamme kävi ilmi, että sitoutuminen ja kouluttautuminen ovat olennaisia osia tässä vaativassa työssä. Yhteistyö verkostojen kautta nähtiin myös tärkeäksi – osaamista halutaan jakaa myös muille ja samalla oppia itsekin.

    Saumatonta yhteistyötä potilaan parhaaksi

    Leikkaussaleissa vallitsee yhdessä tekemisen kulttuuri, jossa jokaisen panos on merkityksellinen. Tämä vierailu vahvisti käsitystäni siitä, kuinka tärkeää on, että kaikki lenkit toimivat saumattomasti yhdessä, jotta saavutetaan paras mahdollinen lopputulos.


    ​​​​​​​

    Tämäkin TET-käynti teki tutummaksi toimintaympäristöämme ja loi yhteenkuuluvuuden tunnetta -kiitos kaikille päivään osallistuneille -erityiskiitos Ulla, Eveliina ja Janne työtehtäviinne perehdyttämisestä!
    ​​​​​​

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  2. 20.9.2024 Blogi

    Digiohjelmasta todeksi - hanketyö tukee hyvinvointialueen digikehittämistä


    Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Osana hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamista tavoitellaan digitaalisten palveluiden käytön ja kansalaisten digitaalisen asioinnin lisääntymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tavoite edellyttää laadukkaiden, tietoturvallisten ja vuorovaikutusta tukevien digitaalisten työvälineiden käyttöönottoa sekä yhtenäisten etäasioinnin toimintamallien luomista. Hyvinvointialueen digitaalisia palveluita kehitetään vahvasti hanketyövoimin. Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen (RRP) digikokonaisuuden kautta halutaan edistää yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta alueella sekä turvata kansalaisille monipuolisia yhteydenottokanavia sosiaali- ja terveyspalveluihin.   

    Kuvassa älypuhelimen näyttöruutuKuvassa hoitaja tietokoneella etäyhteyden ääressäKuvassa mies katsoo älypuhelimen näyttöä


    Kehittämistyö on yhteistyötä 

    Me RRP-hankkeen digikehittäjät työskentelemme osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämispalveluiden digitiimiä. Tämä asemoituminen onkin ollut varsin toimiva ratkaisu, jolla yhteinen suunta pysyy kirkkaana, tekeminen on koordinoitua ja digikehittäminen hyvinvointialueen digiohjelman kokonaisuutta tukevaa. Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että meillä on tiivis työyhteisö, jonka tasavertaisina jäseninä saamme toimia. RRP-hankkeen digikehittämisen ammattilaisia ovat projektikoordinaattorit ja -suunnittelijat, jotka vastaavat omien työpakettiensa eli kehittämiskohteidensa sisällöistä. Itse tämän kokonaisuuden projektipäällikkönä näen oman roolini kehittämistyön mahdollistajana ja työpaketeista muodostuvan kokonaisuuden koordinoijana. Työni rikkaus on tiimi, johon kuuluu toistensa osaamista täydentäviä kehittämisen ammattilaisia. Teemme paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa, eri kokoonpanoilla. Hyvinvointialueen sisäisen yhteistyön lisäksi mainittakoon myös yhteistoiminta-alueiden (YTA) välinen yhteistyö, jota tehdään niin eri työpakettien kuin koko Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeenkin tasolla.  
     

    Digikehittämistä monella sektorilla 

    Parhaillaan hankkeessa kehitystyön alla ovat muun muassa etävastaanottojen ja etäasioinnin käytön laajentaminen, ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen, digituen toimintamallin kehittäminen, chatbot/chat-palveluiden kehittäminen sekä hyvinvointialuetasoisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käytön laajentaminen. Myös Terveyskylän palveluiden käyttöä laajennetaan. Lisäksi kehittämiskohteina ovat Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto sekä Tarmoa-palvelun käyttöönotto osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia. Hankkeessa on myös aloitettu digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointityö, jota on toteutettu Terveyskylän ja Sähköisen perhekeskuksen palveluiden osalta.  

    RRP-hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa tehtävä työ linkittyy kiinteästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen uuden digitaalisen asiointialustan käyttöönottoon. Yhteisenä tavoitteena on koota yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle alustalle, helposti löydettäviksi ja käytettäviksi sekä tukea asukkaita ja ammattilaisia käyttöönotossa ja palveluiden käytössä.  


    Digiterveisin Sari Soininen-Keskitalo

    Kirjoittaja Sari Soininen-Keskitalo työskentelee projektipäällikkönä Pohjois-Savon hyvinvointialueella
    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen digitaalisten palveluiden kokonaisuudessa. 

    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja sitä rahoittaa Euroopan unioni (Next Generation EU).

     


     

  3. 22.8.2024 Blogi

    Aluehallituksen puheenjohtajan blogi: Löydämmekö yhdessä paremman?

    ​​​​​

    Aluevaltuusto ja aluehallitus. Kaksi lain vaatimaa ja neljä toimialakohtaista lautakuntaa. Kuusi jaostoa. Kolme pakollista vaikuttamistoimielintä.

    Joka vuosi 160 virallista kokousta, ja tukkukuorma epävirallisia päälle. Tuhansia sivuja esityslistoja, sopimuksia, lukuja, taulukoita ja taustatietoja. 169 luottamushenkilöä. Kokoustiloja, koulutuksia, tietotekniikkaa, kahvia ja voileipiä, kilometrikorvauksia ja palkkioita. Lähes 1,9 miljoonaa euroa  päätöksentekojärjestelmän pyörittämiseen, paitsi että summasta puuttuu vielä kaikki valmistelijoiden, esittelijöiden ja sihteerien työ.

    Noin 1,9 miljoonaa euroa merkitsee 0,13 prosenttia Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuluvan vuoden menoista. Yksityisen ihmisen elämässä valtaisalta tuntuva summa on pienen pieni siivu 1,5 miljardia euroa hipovasta budjetista. Silti moni miettii, mitä demokratian hinnalla saa, ja käytetäänkö raha parhaalla mahdollisella tavalla.

    Sitä hyvinvointialueen sisälläkin nyt mietitään. Päätöksenteon järjestelmä perustuu ydinosiltaan lakiin – esimerkiksi aluevaltuutettujen määrä tulee suoraan sieltä, mutta muita kuin lain edellyttämiä toimielimiä on mahdollista säätää paikallisesti.

    *

    Pohjois-Savossa historian ensimmäinen aluevaalikausi mennään kunnallista lautakuntarakennetta muistuttavalla mallilla. Sen ehdoton etu on laaja demokratia. Kun luottamushenkilöitä on paljon, ja lautakunnat eivät vain valmistele asioita vaan myös päättävät niistä, asukkaiden näkemyksellä on todellista painoarvoa.

    Toisaalta jo parin ensimmäisen vuoden aikana on havaittu, että sosiaalihuollon, terveydenhoidon ja pelastustoimen yhteensovittaminen eli integraatio etenee liian hitaasti. Vanhoja siiloja on purettu, mutta tilalle on noussut uusia.

    Pientä säätöä siis tarvitaan, vai tarvitaanko? Siltä varalta, että tarvittaisiin, aluehallitus käynnisti viime keväänä perusteelliset pohjatyöt yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Omaa järjestelmäämme on verrattu muiden hyvinvointialueiden ratkaisuihin. Luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita on kuultu ja erilaisia malleja kehitelty.

    Valitaanko valiokuntamalli? Tai perustetaanko vain yksi lautakunta, joka ohjaa kaikkea palvelutuotantoa? Toistaiseksi kaikki on avoinna, ja eri vaihtoehtojen arviointi jatkuu. Mikäli valtuusto päätyy muutoksiin, ne kannattaa viedä hallintosääntöön ensi vuoden alkupuolella. Aluevaalit pidetään huhtikuussa, ja uudet päättäjät aloittavat työnsä kesäkuun ensimmäisenä päivänä 2025.

    *

    Aluevaltuutetuille suunnatussa kyselyssä toimielinjärjestelmän kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi sujuva päätöksenteko. Lisäksi keskeisinä pidettiin sekä integraation edistämistä että demokraattisuutta ja poliittisen ohjauksen vahvistamista.

    Luottamushenkilöt edustavat nimenomaan poliittista ohjausta. He päättävät hyvinvointialueen kehittämisen suunnasta ja strategisista valinnoista. Luottamushenkilöt eivät puutu yksittäisten asiakkaiden asioihin, mutta he ohjaavat resurssien käyttöä niin, että sillä on ainakin välillisesti vaikutusta alueen asukkaiden saamiin palveluihin.

    Periaatteessa hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema antaa luottamushenkilöille paljon valtaa. Todellisuus tuntuu nyt toisenlaiselta. Kun koko rahoitus tulee valtiolta, eikä se riitä edes lain mukaisten palveluiden varmistamiseen, arvovalintoja tehdään ministeriöiden tiukassa ohjauksessa.

    Juuri siksi toimielinjärjestelmämme on oltava sujuva, tehokas ja oikein mitoitettu. Nykyinen malli ei ole huono, mutta löydämmekö yhdessä paremman? Mikä olisi paras mahdollinen siihen tehtävään, joka hyvinvointialueella Pohjois-Savon asukkaiden palvelijana on?

     

  4. 12.8.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan blogi: alkuvuosi 2024 jätti jälkeensä monia avoimia kysymyksiä

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuolikkaan toiminnan ja talouden pääaiheiksi nousivat konsernihallinnon muutokset yhteistoimintamenettelyineen, synkkenevä talousennuste ja palvelujärjestelmäuudistuksen päätöksenteko. Välttämättömien uudistusten osalta on kuitenkin edetty hyvin. Näistä kaksi esimerkkiä ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistukset.  Hoidon ja palvelujen saatavuuden suhteen on ollut vaikeuksia, joista näkyvimpinä esimerkkeinä ovat olleet valvontaviranomaisten huomautukset leikkausjonoista ja lastensuojelun ongelmallisesta tilanteesta. Hallinnon kehittämisen tarpeista kertoo vakava häiriötilanne palvelukyytien laskutuksessa, jota ei ole saatu kuntoon. Tämä epäonnistuminen vaikuttaa suoraan tuhansien kansalaisten arkeen.

    Aluevaltuusto päätti aluehallituksen esityksen mukaisesti palvelujärjestelmäuudistuksesta ja toimeenpano pääsee vauhtiin. Poliittinen päätöksentekokyky oli vahva, päätös historiallinen ja valmisteluprosessi kansalaisten kuulemiskierroksineen erittäin vaativa. Merkittävät linjaukset palveluverkkoon, taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin, uusiin palvelumuotoihin ja investointeihin näyttävät suunnan 2030-luvun rakenteisiin.  Uudistustyö jatkuu perhe- ja vammaispalveluiden sekä erityispalveluiden osalta. Edelleen tärkein tavoite on saada rajallisista resursseista irti mahdollisimman suuri hyvinvointihyöty kansalaisille.

    Hyvinvointialueen hallinnon muutosprosessi yhteistoimintaneuvotteluista päätöksenteon rakenteisiin on jatkunut tiiviinä. Edelleen tarvitaan syvemmälle menevää rakenteiden tarkastelua, jotta tukipalvelut saadaan yhtäältä vastaamaan palvelutuotannon tarpeita ja toisaalta tukemaan päätöksentekokykyä. Esihenkilötyön tukeminen, hallinnon keventäminen ja hallinnollisten toimintatapojen kriittinen tarkastelu ovat hallinnon muutosten kärjessä. Tärkeimpien kansallisten kumppanuuksien yhteistyö on jatkunut erinomaisella tasolla. Yhteistoiminta-alueen sopimus on loppusuoralla, yliopistollisten alueiden verkosto tiivistyy edelleen

    Tammi-kesäkuun taloudellinen tulos jäi 28,8 miljoonaa euroa miinukselle. Näkymä loppuvuoden osalta on selvästi synkempi. Toimialojen alkuvuoden arviot ovat lähelle 100 miljoonaa euroa miinuksella. Kehitys vastaa kansallista näkymää ja vuoden 2024 alijäämien ennustetaan toteutuvan jopa edellisvuotta suurempina koko maan tasolla. Vuosien 2024–2028 menopaineen ja rahoituksen välisen eron on ennustettu olevan 5,4 miljardia koko maassa. Menopaine ja palkkakulujen kasvupaine yhdessä ovat merkittävästi suurempia kuin riittämätön hyvinvointialueiden indeksin mukainen rahoituksen kasvu. Samanaikaisesti alueiden omavastuuta kasvatetaan, lisäleikkauksia valmistellaan, rahoitusmalli ohjaa rahoitusta kasvukeskuksiin ja alijäämät olisi katettava vuoden 2025 loppuun mennessä. Omilla sopeutustoimillakin on rajansa.

    Toteutuman ja ennusteen välisen eron selittävät useat eri tekijät, joiden taloutta heikentävä vaikutus pidemmällä aikavälillä on huolestuttavaa. Palveluiden järjestämisen ja alimitoitetun rahoituksen epäsuhta tullee kasvamaan tiedossa olevilla rahoitusratkaisuilla. Jos alkuvuoden talouden osalta etsii jotain positiivista, niin nostaisin esille saamamme rahoituslain mukaisen kompensaation vuoden 2023 alijäämien kattamiseksi. Positiivista on myös oman toimintamme toimintakulujen ja henkilöstökulujen maltillinen kasvu. Tosin henkilöstökuluihin ovat vaikuttaneet henkilöstön saatavuusongelmat, joita on jouduttu paikkaamaan kalliimmalla vuokratyövoiman ja ostopalvelujen käytöllä. Ostopalvelujen kasvuvauhti on kestämättömällä tasolla ja ongelma on yhteinen kaikilla hyvinvointialueilla. Suunnan muutokseen tarvitaan vähintään yhteistoiminta-alueen laajuisia toimenpiteitä.

    Kansallisen tason muutoksista on syytä mainita hyvinvointialueen ohjauksen toisen vaiheen valmistelu ja toimeenpano eli ennakollisen talouden ohjauksen menettely. Valtion taholta on tarkoitus tiivistää niin sanottua ennakollista informaatio-ohjausta. Tarkoitus on toki hyvä: tavoitteena on välttyä varsin raskailta virallisilta arviointimenettelyiltä, jotka pitävät sisällään alueiden yhdistymisselvitykset. Alueilla itselläänkin on kuitenkin syytä olla selvillä, että milloin kyse on epävirallisesta ”pehmeän” vaikuttamisen keinoista, ja milloin virallisesta arviointimenettelystä. Tähän arvioon tarvitaan valtion ja alueiden kanssa jaettu realistinen tilannekuva.    

    Valtion ohjauksen tulee edistää hyvinvointialueille asetettuja tavoitteita, kuten itsehallinnollisen aseman säilyttämistä ja vahvistamista. Alkuvuoden kansallisten keskustelujen teemana on ollut puuttuva kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon visio ja ylipäätään eduskunnan, ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteisen tahotilan määrittely. Mitä maan hallitus haluaa hyvinvointialueilta? Mitkä vaikutukset tasapainotusohjelmilla on ollut? Onko tulossa lisäsäästöjä? Miten lainsäädännön muutokset ja palvelureformi etenevät? Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. 

  5. 7.8.2024 Blogi

    Heinäkuun helteet - hetki perheneuvojan saappaissa

    Työskentelen projektipäällikkönä Pohjois-Savossa Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) lapsiperheiden yleisen neuvonnan projektissa.  

    Lapsiperheiden yleinen neuvonta on geneeristä matalan kynnyksen neuvontaa kaikille pohjoissavolaisille lapsiperheille. Toiminta on aloitettu kymmenen kunnan alueella 1.7.2023 ja 8.1.2024 se laajeni koko Pohjois-Savoon. Yleistä neuvontaa tarjotaan puhelimitse arkisin klo 9–15, numerossa 017 2734300, jalkautuen sovittuina ajankohtina muiden toimijoiden kanssa yhteiseen työhön Pohjois-Savossa sijaitseville Perheentaloille ja jakamalla Instagramissa tietoa vuosikellon ja perhekeskuksen tehtävien mukaisesti erilaisista lapsiperheiden arkeen liittyvistä teemoista.

    Minun tehtävänkuvaani ei yleensä kuulu asiakastyötä. Lapsiperheiden yleisen neuvonnan asiakastyössä työskentelee moniammatillinen tiimi. Yleinen neuvonta ei ole sosiaalipalvelua, eli se ei arvioi asiakkaan palvelun tarvetta, eikä myönnä palveluita. Toimintaa kehitetään yhdessä muiden lapsiperheiden toimijoiden kanssa ja tarkasti asiakaspalautteita kuunnellen.  

    Minä olen ollut töissä heinäkuussa aiemminkin, mutta tänä kesänä pääsin ilokseni osallistumaan kehittämämme toiminnan tuottamiseen muutamaksi viikoksi. Ai että, se oli arvokasta! Oli aivan ihana saada itse kokea se, mistä kehitettävät aiheet nousevat. Mikä puheluissa motivoi palvelemaan paremmin ja paremmin, selvittämään perheille jaettavaa tietoa enemmän ja vielä vähän enemmän. Tai miksi asiakastyytyväisyyskyselyn kysymys voi olla joissakin puheluissa vaikea esittää, miksi kaikille soittajille kerrottavasta Omaperhe.fi -palvelusta voi olla joissakin tilanteissa mahdotonta kertoa. Useampaan kertaan sain itseni kiinni siitä, että olin jäänyt kertomaan soittajalle joistakin toiminnoista niin keskittyneesti, että asiakastyytyväisyyskysely unohtui suorittamatta. Tai puhelu päättyi niin nopeasti, että lause Omaperheestä jäi kesken. Sitä kun ollaan ihmisiä, näin voi käydä, vaikka kuinka yrittäisi parhaansa. Toki huomasin myös sen, että paransin toimintaani koko ajan, olin luontevampi ja parempi palvelemaan toimintaan soittavien tarpeita.  

    Projektipäällikön onnistumista työssään arvioivat toimintaa käyttävät kuntalaiset, rahoittaja, ohjausryhmä, hankepäällikkö, projektin tekijät ja kumppanit, sekä sidosryhmien edustajat. Minun tapani olla projektipäällikkö on olla laivan kapteeni, joka varmistaa, että miehistö onnistuu tehtävissään. Tehtäväni on nähdä kokonaisuus, merkitys tekemiselle ja tulosten vaikutukset. Minun tulee myös huolehtia, että tiimilläni on tilaa tehdä työtään ja että heidän vastuunsa ovat selkeät. Tämä, että pääsin tekemään kehittämäämme toimintaa, auttoi minua näkemään vielä selvemmin kokonaisuutta. Se elävöitti niitä keskusteluja, mitä olen tiimini asiantuntijoiden kanssa käynyt. Onnistumisia ja kipukohtia.  

    Meidän tavoitteemme on kertoa perheille kaikesta siitä tuesta, mitä Pohjois-Savon perhekeskusverkostosta löytyy. Teemme sitä antaumuksella ja sydämestämme. Ja tähänkin kokemukseeni perustuen, onnistuneesti – palaute avun saamisen kokemuksesta huitelee koko ajan yli yhdeksässä, kiitos siitä osaavan tiimini.  
     

    Yhteistyöterveisin,

    Tiina Mikkonen-Reponen


     

     

     

     

     

    Suomen kestävän kasvun ohjelmaa rahoittaa EU:n elpymisväline (Next Generation EU). 


     

  6. 18.7.2024 Blogi

    Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: lastenpsykiatrialla ennakointi ja yhteistyö ovat työn ytimessä

    Heinäkuinen TET-päiväni oli tuttuun tapaan valtavan monipuolinen: lastenpsykiatrian akuuttiosaston vieraana pääsin laatimaan turvasuunnitelman vierailun ajalle, maistamaan tulista nallekarkkia sekä oppimaan lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa tutkimusyksikössä, miten poliisin virka-apupyyntöön siellä vastataan.


    ​​​​​​​

    Aamu starttasi lastenpsykiatrian akuuttiosaston aamupalaverilla, jossa käytiin läpi uuden asiakkaan tilannetta ja keskusteltiin mm. lapsen toimintakyvystä ja yhteydestä perheeseen.

    Lastenpsykiatrian akuuttiosasto tarjoaa apua ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä alle 14-vuotiaiden lasten psykiatrisiin hätätilanteisiin Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tähän YTA-alueeseen kuuluvat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet.

    Keskimääräinen osastojakson pituus on noin 10 päivää ja päivystyksellistä ja kiireellistä osastohoitoa varten potilaspaikkoja on kuusi. Apua tarvitsevien määrää ei ole etukäteen mahdollista tietää, mutta ketään ei käännytetä pois. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että välillä osasto on tupaten täynnä ja välillä päivän tai pari tyhjilläänkin. Silloin osaston työntekijät ovat muiden osastojen ja yksiköiden tukena. Lähellä toimiikin esimerkiksi sairaalakoulu, jonka loma-aikaan hiljaisiin tiloihin pääsin tutustumaan.

    Ennakoiva työote kuuluu ja näkyy kaikessa toiminnassa

    Jo ennen vierailua minulle kävi selväksi, mikä on yksi lasten psykiatrian akuuttiosaston tiimin vahvuuksista: huolellinen ennakointi ja valmistautuminen. Hyvissä ajoin etukäteen sain nimittäin osastonhoitaja Juha-Pekalta selkeät ohjeet miten saapua paikalle, päivän ohjelman ja tiedon siitä, keitä kaikkia Tet-päiväni aikana tapaan.
    Pääsin myös kokeilemaan turvasuunnitelman laadintaa, joka auttaa lapsia ja nuoria määrittämään, miten he voivat itse lievittää hankalaa oloa. Toisaalta suunnitelma myös sanoittaa, millaisia tekoja lapsi toivoo aikuiselta, jotta olo helpottuu. Tämä kaikki auttaa ehkäisemään vaikeita ja ahdistavia tilanteita.

    Psykiatrisen sairaanhoitajan Antin johdolla mietin, millaisia vaikeita tunteita tai ajatuksia itselläni on. Vakavien pohdintojen jälkeen nimesin myös keinoja, jotka minua auttavat hankalissa tilanteissa: metsälenkki perheen mäyräkoiran seurassa ja juttelu läheisten ystävien ja vaimoni kanssa. Keinoja ahdistuksen purkamiseen ja hallintaan on kuitenkin monenlaisia ja joskus ne voivat liittyä huomion viemiseen pois ahdistuksen tai pahan olon tunteesta. Tämä onnistuu vaikka jääpalaa kädessä pitämällä, Pop it-lelua napsuttelemalla tai silittämällä pehmolelua. Myös tulisen nallekarkin syönti vie ajatukset pois kaikesta muusta, tämän pääsin ihan itse kokemaan!

    Hoitajan työ akuuttiosastolla on todella monipuolista, vaikka ulkopuoliselle se voi välillä näyttäytyä käytävillä ”seisoskeluna” tai pelkkänä Afrikan tähden pelaamisena. Tosiasiassa hoitajat havainnoivat lapsia ja ympäristöä jatkuvasti ja pyrkivät ennakoimaan hankalia tilanteita. Tärkeintä ahdistuneelle lapselle on, että turvallisia aikuisia on riittävästi saatavilla. Kun tietää, että mielen päällä olevista asioista voi aina jutella aikuisen kanssa, rauhoittaa se koko osaston ilmapiiriä ja purkaa myös kuilua potilaiden ja henkilökunnan välillä. Yhteisöllisyys ja turvallisen aikuisen läsnäolo ehkäisevät väkivaltatilanteita.

    Rautainen osaaminen ja saumaton yhteistyö työssä onnistumisen elinehtoina

    Yleisimmät tulosyyt lastenpsykiatrian akuuttiosastolle ovat itsetuhoisuus, aggressiivisuus, psykoottisuus ja ahdistuneisuus. Neljän tyttären isänä haavoittuvassa asemassa olevien lasten tarinat koskettivat minua syvästi. Oli helpottavaa kuulla, että meidän ammattilaisilla on monia keinoja, jotka auttavat heitä jaksamaan työssään. Hyvä yhteishenki näkyi heti ensi hetkestä lähtien vierailijallekin ja on myös rekrytointivaltti: näihin hommiin ei tarvitse ammattilaisia houkutella, vaan hakemuksia saapuu uuden paikan avautuessa yleensä mukavasti. Myös työnohjaus ja ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen ovat oman jaksamisen kannalta tärkeitä. Kun tietää mitä tekee ja miten lasta voi auttaa, on helpompi jaksaa raskasta työtä. Ja onneksi kenenkään ei täällä tarvitse pienten asiakkaiden suuria murheita yksin kantaa, sillä työtä tehdään tiiviisti moniammatillisessa tiimissä.

    Yhteistyö eri ammattiryhmien ja viranomaisten välillä oli myös Tet-päiväni toisessa kohteessa tärkeä keskustelun aihe.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikkö palvelee koko YTA-aluettamme ja asiakkaat sinne ohjataan Poliisin virka-apupyynnöllä. Vastaavia yksiköitä on Suomessa yhteensä viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaalassa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joihin epäillään kohdistuneen väkivallanteko. Toisinaan asiakas on menehtynyt väkivallan seurauksena, mutta siitä huolimatta ammattilaisemme auttavat selvittämään, mitä hänelle on tapahtunut.

    Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Heini ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön osastonylilääkäri Marja näyttivät minulle käytännössä, miten asiakkaan saattaen vaihto yhdestä yksiköstä toiseen tapahtuu: kävimme yhdessä läpi aamulla laaditun turvasuunnitelmani. Vaikka meitä aikuisia asia vähän nauratti, osoitti tämä juttutuokio minulle jälleen kerran, miten täällä lapsen tai nuoren turvallisuus ja hyvinvointi asetetaan joka käänteessä etusijalle.

    Sain oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön toimintaan saman esittelyn, kuin kuka tahansa joukkueen uusi jäsen. Tämä tuntui mukavalta, sillä samaa tiimiähän tässä koko sakki ollaan, olipa työpiste hallinnossa tai asiakkaiden parissa. Pääsin välittömästi verryttelemään arviointikykyäni, kun kävimme läpi Poliisin virka-apupyyntöön vastaamista ja harjoittelin haastattelukuulemiseen liittyvän hypoteesin laatimista. Tutkimusyksikön tiimi myös simuloi oikeuspsykologisen haastattelukuulemisen, jonka avulla tutustuin lasten ja nuorten kanssa käytettävään haastattelutekniikkaan.

    Puhun työssäni paljon palveluintegraation tärkeydestä. Tämän Tet-päivän aikana teemasta ei tarvinnut kenellekään saarnata, vaan sain itse nähdä, miltä monialainen yhteistyö parhaimmillaan näyttää käytännössä. Kun eri alojen osaajat ja viranomaiset istuvat lapsen asialla saman pöydän ääreen, on se aina sekä asiakkaan että ammattilaisen etu.

  7. Aluevaltuutetut istumassa kokouksessa auditoriossa.
    19.6.2024 Blogi

    Aluevaltuuston puheenjohtajan blogi: Palveluverkko luo perustan palvelujen uudistamiselle

    Aluevaltuusto päätti 17.6. hyvinvointialueen palveluverkosta. Perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä. Valtuuston päätös luo osaltaan perustan sille, missä ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarjotaan Pohjois-Savon kunnissa jatkossa.

    Palvelujen sisällön kehittäminen sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja sote-asemilla voi nyt jatkua täydellä vauhdilla. Pidän tärkeänä päätökseen sisältyvää ehtoa siitä, että niillä alueilla, joissa palveluvalikoima muuttuu, on oltava tiedossa korvaavan palvelun sisältö ennen muutosta.

    Päätöksestä äänestettiin, mikä kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon. Hyväksytty ratkaisu on kompromissi ja sitä voi luonnehtia maltilliseksi muutokseksi. Palvelut muuttuvat, mutta se tapahtuu vaiheittain ja ajan kanssa lähipalvelut pääosin säilyttäen. Päätös tarkoittaa toki myös sitä, että hyvinvointialuejohtajan alkuperäisen esityksen mukaisista taloudellisista tavoitteista joudutaan tinkimään. Se voi tuoda lisää paineita talouden tasapainottamiseen. Toisaalta esimerkit niiltä hyvinvointialueilta, joissa julkiset sote-palvelut oli järjestetty ”keskitetysti” jo ennen sote-uudistusta, osoittavat, että palvelujärjestelmän uudistus voi tuoda myös taloudellisia säästöjä, kun niitä tehdään maltilla ja huolellisesti suunnitellen. 

    Maanantaina tehtyä päätöstä edelsi laaja osallistava vaihe, jonka aikana kuultiin asukkaita ja henkilöstöä. Asukastilaisuuksia järjestettiin kattavasti eri puolilla maakuntaa. Sain olla itsekin mukana muutamassa niistä. Tilaisuuksien osallistujamäärät olivat joka paikassa tavattoman suuria, mikä kertoo siitä, että ihmisillä on aito huoli lähipalvelujen säilymisestä omalla paikkakunnalla. Kuulemistilaisuuksissa myös kunnat toivat esiin huolensa palvelujen vaikutuksesta niiden elinvoimaan. Tilaisuuksien anti heijastuu vahvasti valtuuston hyväksymässä päätöksessä.

    Palveluverkkoa tarkastellaan jatkossa vuosittain. On selvää, että sitä mukaa kun palvelujen sisältöä kehitetään muun muassa digitaalisten palvelujen suuntaan, myös palveluverkko voi muuttua. Sen vuoksi on hyvä, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä siihen tarvittavia muutoksia.

    Haluan kiittää viranhaltijoita asian erinomaisesta ja monipuolisesta valmistelusta. Valtuuston valittavana oli useita skenaarioita, jotka sisälsivät vaihtoehtoisia toteuttamistapoja toimenpiteineen, aikatauluineen ja kustannusvaikutuksineen. Vaikka perhe -ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palveluverkon uudistuksesta päättäminen jäi syksyyn, uskon, että se saadaan nivoutumaan hyvin nyt tehtyyn ratkaisuun.

    Toivotan kaikille hyvää juhannusta ja kiireetöntä kesää!

    Hannu Tsupari
    aluvaltuuston puheenjohtaja