Etusivun banner - Kuinka voimme auttaa?
Kuinka voimme auttaa?
- Kiireellinen hoito ja päivystykset Tästä linkistä pääset Kiireellinen apu ja päivystykset -sivulle
- Lääkärin vastaanotto Miten pääsen lääkäriin, lääkärin vastaanotto
- Asioi digitaalisesti OmaSavossa Tutustu hyvinvointialueen digipalveluihin
- Asioi chatissa Keskustele chatissa sairaanhoitajan tai ikäkeskuksen neuvonnan kanssa
- Avoimet työpaikat Katso kaikki avoimet työpaikat!
- Yhteystiedot Katso hyvinvointialueen yhteystiedot.

Etsitkö näitä
Etsitkö näitä?
Laatikkobanneri

Asioi digitaalisesti ammattilaistemme kanssa
Voit asioida sairaanhoitajan tai ikäkeskuksen neuvonnan asiantuntijoiden kanssa chatissa. Saat henkilökohtaista ohjausta ja hoitoa, kun tunnistaudut palveluun. Yleisiä neuvoja voit kysyä myös ilman tunnistautumista.
Alla olevasta linkistä pääset kirjautumaan myös videovastaanotolle, jos sinulla on aika varattuna.
Etusivun websisältö - Palveluja eri asiakasryhmille -otsikko
Palveluja eri asiakasryhmille
Etusivunosto sisältö - Palveluja eri asiakasryhmille
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
11.2.2025 Uutinen
Vehmersalmen terveysaseman lääkärivastaanotto palvelee toistaiseksi maanantaista keskiviikkoon
Vehmersalmen terveysaseman lääkärivastaanotto on avoinna arkisin, maanantaista keskiviikkoon kello 8–15.30. Torstaisin ja perjantaisin yhteydenotto kiireellisissä asioissa keskitettyyn puhelinpalveluun.
Hoitajan vastaanotto palvelee arkisin, maanantaista perjantaihin.
Puhelinpalvelu ja ajanvaraus
Keskisen alueen keskitetty puhelinpalvelu palvelee Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Tuusniemen ja Vehmersalmen asukkaita.
Puhelinnumero on 017 273 4700. Puhelinpalvelu on avoinna:-
maanantai–perjantai kello 8–10 (kiireellinen ja kiireetön ajanvaraus sekä neuvonta). Kiireettömissä asioissa voi jättää takaisinsoittopyynnön kello 10 saakka.
-
maanantai–torstai kello 10–16 ja perjantai kello 10–15.30 palvelua vain kiireellisissä, saman päivän aikana hoitoa vaativissa asioissa.
Päivystys ja hätätilanteet
Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa palvelee Päivystysapu, puhelin 116117. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112..
-
-
Veden keittokehotus Juankoskella jatkuu11.2.2025 UutinenVeden keittokehotus Juankoskella jatkuu11.2.2025 Uutinen11.2.2025 Uutinen
Veden keittokehotus Juankoskella jatkuu
Kuopion Veden tiedote
Ympäristöterveydenhuollon antama keittokehotus on voimassa toistaiseksi. Vesinäytteissä on todettu olevan edelleen enterokokkibakteereita. Kuopion Vesi klooraa vettä. Lisänäytteitä otetaan laajalti Juankosken sekä ympäröivien osuuskuntien verkostoista.
Kaikki juomavetenä ja ruuanlaitossa käytettävä talousvesi on keitettävä vähintään 5 minuutin ajan. Vesi on jäähdyttyään turvallista käyttää. Peseytymiseen ja siivoukseen vettä voi käyttää normaalisti. Vettä voi myös käyttää astioiden tiskaamiseen, mutta ne on kuivattava huolellisesti ennen käyttöä.
Vedenjakelupisteet sijaitsevat Juicen torilla, Poikkitie 1 ja Juankosken terveysasemalla, Terveystie 9. Vedenjakelupisteistä vettä voi noutaa klo 8–22 välillä.
Kuopion Vesi aloitti lauantaina 8.2.2025 vesijohtoverkoston kloorauksen Juankoskella. Vedessä voi kloorauksen seurauksena esiintyä kloorin hajua ja makua. Veden klooraus tulee jatkumaan toistaiseksi.
Kloorattua vettä johdetaan Juankosken taajaman vedenjakelualueelle ja sieltä vetensä ottavien vesiosuuskuntien alueelle.
Osuuskunnat, jotka ottavat vetensä Juankoskelta ovat Hiidenniemen vesiyhtymä, Hirvisaaren vesiosuuskunta, Hämälänsaaren vesiosuuskunta, Irvin vesiosuuskunta, Nousionmäki-Pelonniemen vesiosuuskunta (Jouhtenisen alue), Sorvalammen vesiosuuskunta, Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta (Vehka-ahon alue).
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu keittokehotus- ja kloorausalue.
Yhteistyötahoille ja joukkoviestimille yhteyshenkilöinä asiassa toimivat Kuopion Veden vesihuoltoinsinööri, p. 044 7188 935.Asiakkaille tietoja antaa tarvittaessa Itkonniemen vesilaitoksen käyttöpäivystäjä, p. 044 7185 362.
Tilanteeseen liittyvistä muutoksista tiedotetaan erikseen.
Lue tiedote Kuopion Veden sivuilta: JATKOTIEDOTE 2: Vesi pitää keittää Juankoskella - Kuopion Vesi
-
11.2.2025 Uutinen
Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus lausunnoille ja käsiteltäväksi henkilöstö-, asukas- ja sidosryhmätilaisuuksissa
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan 10.2. erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta. Uudistuksessa vahvistetaan erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon, tehostetaan läpi erityispalveluiden henkilöstövoimavaran käyttöä, vahvistetaan omaa tuotantoa ja vähennetään siten ostopalveluita, uudistetaan organisaatio- ja johtamisrakenteita uudistuvan toiminnan edellyttämällä tavalla sekä parannetaan tilatehokkuutta.
Digitaalista asiointia ja etävastaanottoja lisätään kaikissa soveltuvissa hoitoprosessin vaiheissa. Palveluita tullaan yhteensovittamaan moniammatillisella ja monialaisella työskentelyllä, toimintamalleja kehittämällä ja henkilöstön yhteiskäytöllä.
Tutustu uudistusehdotuksiin tarkemmin:
Aluehallitus päätti käynnistää sidosryhmien osallistamisen, jossa kuullaan kevään aikana mm. henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä.
Katso asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien aikataulu:
Aluehallitus päätti myös lähettää luonnoksen lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin sekä aluevaltuustoryhmille ja Pohjois-Savon kuntiin ja Pohjois-Savon liittoon.
- Lausunnot pyydetään perjantaihin 21.3. mennessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus ja taloudellisuusohjelma hyväksyttiin
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan tekemään siihen teknisiä muutoksia ja korjauksia.
Valtioneuvoston 6.6.2024 päätöksen vuoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen jatkumiseksi tai lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.
Pohjois-Savon hyvinvointialue jätti 13.9.2024 valtiovarainministeriölle hakemuksen lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueen tulee siksi päivittää talouden tasapainottamisohjelma, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Tasapainottamisohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 14.2.2025 mennessä.
Ohjelman tulee sisältää tuloslaskelma, tiedot investoinneista ja rahoituslaskelma ainakin vuosilta 2025–2028 laskentaperusteineen (oletus vuotuisesta palvelutarpeen kasvusta, oletus kustannustason noususta). Ohjelmasta tulee käydä ilmi alueen tavoittelema tasapainottamisohjelman mukainen vuotuinen sopeutuksen määrä.
Hyvinvointialueen alijäämät on tarkoitus kattaa vuoteen 2029 mennessä.
Aluehallituksessa käsiteltiin 10.2. myös mm. sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma 2025 ja vuosiraportointi 2024; hankintojen tilannekatsaus, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteiden päivitys sekä; omavalvontaohjelman seuranta vuosi 2024.Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
-
Geriatrinen poliklinikka laajenee koko hyvinvointialueelle kevään aikana11.2.2025 UutinenGeriatrinen poliklinikka laajenee koko hyvinvointialueelle kevään aikana11.2.2025 Uutinen11.2.2025 Uutinen
Geriatrinen poliklinikka laajenee koko hyvinvointialueelle kevään aikana
Geriatrisen poliklinikan palvelu on tarkoitettu yli 70-vuotiaille ikääntyneille henkilöille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Taustasyinä voi olla esimerkiksi monilääkitys, kaatuilu, runsaat päivystyskäynnit, yleinen haurastuminen, epäselvät oireet tai havaitut muistiongelmat. Tavoitteena on, että ikääntynyt henkilö kykenee asumaan omassa kodissaan eikä ajautuisi tuetumpien palveluiden piiriin.
Tällä hetkellä geriatrisen poliklinikan toimipisteet sijaitsevat Kuopiossa ja Iisalmessa, joista palvelua tarjotaan nykyisin 12 kunnan alueelle. Touko- ja huhtikuun aikana toiminta laajenee myös muihin hyvinvointialueen kuntiin. Kuopion ja Iisalmen toimipisteiden lisäksi kolmas geriatrinen poliklinikka avataan Varkauteen toukokuussa. Varkauden toimipisteeltä palveluita tarjotaan myös Leppävirran ja Joroisten alueelle. Näet alla olevasta kartasta tarkemmin nykytilanteen.
Geriatrinen poliklinikka tarjoaa tukea perusterveydenhuollon vastaanottojen ja osastojen henkilökunnalle sekä sosiaalihuollon ammattilaisille ikääntyneiden henkilöiden erilaisissa terveydellisissä haasteissa. Asiakkaat ohjautuvat geriatriselle poliklinikalle oman lääkärin tai hoitajan kautta silloin, kun tilanne vaatii laajempaa selvittelyä ja tukea. -
Vesi pitää edelleen keittää Juankoskella10.2.2025 UutinenVesi pitää edelleen keittää Juankoskella10.2.2025 Uutinen10.2.2025 Uutinen
Vesi pitää edelleen keittää Juankoskella
Kuopion Veden tiedote
Juankosken alueen verkostosta on otettu vesinäytteitä sunnuntaina 9.2.2025. Vesinäytteiden tulokset valmistuvat tiistaina 11.2.2025. Ympäristöterveydenhuollon aikaisemmin antama keittokehotus on voimassa toistaiseksi.Kaikki juomavetenä ja ruuanlaitossa käytettävä talousvesi on keitettävä vähintään 5 minuutin ajan. Vesi on jäähdyttyään turvallista käyttää. Peseytymiseen ja siivoukseen vettä voi käyttää normaalisti. Vettä voi myös käyttää astioiden tiskaamiseen, mutta ne on kuivattava huolellisesti ennen käyttöä.
Vedenjakelupisteet sijaitsevat Juicen torilla, Poikkitie 1 ja Juankosken terveysasemalla, Terveystie 9. Vedenjakelupisteistä vettä voi noutaa klo 8–22 välillä.
Kuopion Vesi aloitti lauantaina 8.2.2025 vesijohtoverkoston kloorauksen Juankoskella. Vedessä voi kloorauksen seurauksena esiintyä kloorin hajua ja makua. Veden klooraus tulee jatkumaan myös vähintään tiistaihin saakka.
Kloorattua vettä johdetaan Juankosken taajaman vedenjakelualueelle ja sieltä vetensä ottavien vesiosuuskuntien alueelle.
Osuuskunnat, jotka ottavat vetensä Juankoskelta ovat Hiidenniemen vesiyhtymä, Hirvisaaren vesiosuuskunta, Hämälänsaaren vesiosuuskunta, Irvin vesiosuuskunta, Nousionmäki-Pelonniemen vesiosuuskunta (Jouhtenisen alue), Sorvalammen vesiosuuskunta, Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta (Vehka-ahon alue).
Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu keittokehotus- ja kloorausalue.
Yhteistyötahoille ja joukkoviestimille yhteyshenkilöinä asiassa toimivat Kuopion Veden vesihuoltotoinsinööri, p. 044 7188 935.
Asiakkaille tietoja antaa tarvittaessa Itkonniemen vesilaitoksen käyttöpäivystäjä, p. 044 7185 362.
Seuraava tiedote asiasta annetaan 11.2.2025 vesinäytteiden tulosten valmistuttua.
Lue tiedote Kuopion Veden sivuilta: JATKOTIEDOTE: Vesi pitää keittää Juankoskella - Kuopion Vesi
Sisältöjulkaisija
Tapahtumat
-
12.2.2025 Tapahtuma
Asukastilaisuus: Kuopio 12.2. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus
Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsittelevään asukastilaisuuteen!
Aika: keskiviikko 12.2. kello 18.00-20.00
Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen 50 ensimmäiselle.Paikka: Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Auditorio, M-rakennus
Osoite: Puijonlaaksontie 2, Kuopio (Katso KYS-aluekartta tästä.)Tilaisuuten on mahdollista osallistua myös etänä Teamsilla. Liity mukaan tästä linkistä.
Tilaisuudessa on paikalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.
Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat, ja muut kumppanit.
Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus
-
Vuorovaikutuksen voima yhdistystoiminnassa -koulutussarja yhdistystoimijoille12.2.2025 TapahtumaVuorovaikutuksen voima yhdistystoiminnassa -koulutussarja yhdistystoimijoille12.2.2025 Tapahtuma12.2.2025 Tapahtuma
Vuorovaikutuksen voima yhdistystoiminnassa -koulutussarja yhdistystoimijoille
-
18.2.2025 Tapahtuma
Asukastilaisuus: Varkaus 18.2. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus
Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsittelevään asukastilaisuuteen!
Aika: tiistai 18.2. kello 18.00-20.00
Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen 50 ensimmäiselle.Paikka: Warkaus-Sali, Hotelli Oscar
Osoite: Kauppatori 6, Varkaus
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. (Linkki julkaistaan tässä lähempänä tilaisuutta.)Tilaisuudessa on paikalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.
Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat, ja muut kumppanit.
Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus
-
19.2.2025 Tapahtuma
Asukastilaisuus: Iisalmi 19.2. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus
Tervetuloa Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta käsittelevään asukastilaisuuteen!
Aika: keskiviikko 19.2. kello 18.00-20.00
Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen 50 ensimmäiselle.Paikka: Iisalmen kulttuurikeskus, Karl Collan -sali
Osoite: Kirkkopuistonkatu 9, Iisalmi
Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. (Linkki julkaistaan tässä lähempänä tilaisuutta.)Tilaisuudessa on paikalla Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan johtoa esittelemässä palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustelemassa aiheesta osallistujien kanssa.
Tilaisuus on kaikille avoin. Tilaisuuteen ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö sekä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat, ja muut kumppanit.
Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus
-
Neuvolan etäperhevalmennukset19.2.2025 TapahtumaNeuvolan etäperhevalmennukset19.2.2025 Tapahtuma19.2.2025 Tapahtuma
Neuvolan etäperhevalmennukset
Perhevalmennus on tärkeä osa odottavan perheen valmistautumista synnytykseen, vanhemmuuteen ja lapsen hoitoon. Se tarjoaa sinulle ja perheellesi tietoa ja tukea, jotta voitte aloittaa uuden elämänvaiheen mahdollisimman hyvin valmistautuneina.
Keväällä järjestämme kaksi samansisältöistä etäperhevalmennusta, joihin sisältyy viisi etätapaamista Teams-etäyhteydellä. Valmennuskerroille voit osallistua oman aikataulusi mukaan ja haluamassasi järjestyksessä raskausviikoistasi riippumatta.Perhevalmennukset ovat maksuttomia eivätkä vaadi ilmoittautumista. Tilaisuuksia ei tallenneta.
Osallistumislinkit tapaamisiin lisäämme tapahtumaan ajankohdan lähestyessä. Lisätietoa saat neuvolasta.Olet kumppanisi tai tukihenkilösi kanssa lämpimästi tervetullut!
Vuoden 2025 ensimmäinen etäperhevalmennus
1. Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset./Peruttu, sisältö päivityksessä.
2. Keskiviikko 5.2.2025 klo 16.30-18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
Liity tapahtumaan tästä linkistä.3. Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus/Peruttu, sisältö päivityksessä.
4. Keskiviikko 19.2.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
Liity tapahtumaan tästä linkistä.5. Maanantai 24.2.2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminen
Liity tapahtumaan tästä linkistä.Vuoden 2025 toinen etäperhevalmennus
Järjestetään joka maanantai tai keskiviikko mainitulla viikolla.
Lisäämme osallistumislinkit ja päivämäärän ajankohdan lähestyessä.
1. vko 18, 2025 klo 16.30–18, Imetys, ensiviikot vauvan kanssa, terveystottumukset.
2. vko 19, 2025 klo 16.30–18, Liikunta ja synnytyksestä palautuminen, koko perheen suunhoito
3. vko 20, 2025 klo 16.30–18, Vanhemmuus, parisuhde ja seksuaalisuus
4. vko 21, keskiviikko 21.5.2025 klo 16.30–18, Turvallinen vanhemmuus ja stressin säätely vauva-arjessa, Kuopion ensikotiyhdistys ry
Liity tapahtumaan tästä linkistä.
5. vko 22. 2025 klo 16.30–18, Synnytysvalmennus ja sairaalaan tutustuminenEnsimmäistä kertaa Teamsissa?
Etätapaamiset järjestetään maksuttoman Microsoft Teams -palvelun avulla. Jos käytät Teamsia ensimmäistä kertaa laitteellasi, varaathan tarpeeksi aikaa siihen tutustumiseen.
Tietokoneella voit osallistua verkkoselaimella tai kirjautumalla Microsoft Teams -sovellukseen. Voit osallistua tietokoneella suoraan selaimen kautta tai ladata Teams-ohjelman tietokoneellesi täältä.
Matkapuhelimella tai tabletilla Teamsin käyttö onnistuu helpoiten sovelluksen avulla. Teams on saatavilla mobiililaitteille App Storesta (iPhone) tai Play Kaupasta (Android). -
Helmikuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteillä25.2.2025 TapahtumaHelmikuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteillä25.2.2025 Tapahtuma25.2.2025 Tapahtuma
Helmikuun teemapäivät KYSin OLKA-pisteillä
Pääsairaalan OLKA-piste:
ma 10.2. klo 10–14
Kansainvälinen Epilepsiapäivä
Kuopion seudun epilepsiayhdistysti 25.2. 10–13
Suomen Migreeniyhdistys esittäytyy
Suomen Migreeniyhdistys ryke 26.2. klo 10–13
Ihoyhdistyksestä vertaistukea harvinaisen ihosairauden kanssa jaksamiseen
Ihoyhdistys ryKaarisairaalan OLKA-piste:
ti 11.2. klo 10–12
Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ryti 25.2. klo 10–14
Arjen tietoutta
Kuopion Invalidit ryLainesairaalan OLKA-piste:
ti 25.2. klo 12–14
Kuopion Ensikotiyhdistys ry esittäytyy
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
11.2.2025 Blogi
Opetusvastaanotto parantaa lääketieteen opiskelijan työelämävalmiuksia ja potilaan hoitoa
Opetusvastaanotto on herättänyt ymmärrettävästi keskustelua. Se on erityisen tervetullutta, sillä nyt on paras hetki vaikuttaa, kun rakenteita ja toimintamalleja suunnitellaan.
Lääketieteen opiskelijoille mahdollistuu opetusvastaanoton kautta 60 uutta yleislääketieteen potilaskontaktia viidennen opiskeluvuoden aikana. Ajoitus on optimaalinen, koska seuraavana kesänä suurin osa opiskelijoista tulee työskentelemään sote-keskusten vastaanotoilla. Potilasopetus on aina ollut lääketieteen opetuksen keskiössä, mutta uudella opetusvastaanotolla lääkäriopettajan ohjauksessa hoidettavien potilaiden lukumäärän lisäys on merkittävä.
Kyse ei ole harjoittelusta vaan perusopetuksesta, jossa yksi lääkäriopettaja ohjaa kahta opiskelijaa vastaten potilaan hoidosta. Ohjaaja ja opiskelija huolehtivat myös tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatiosta, jossa pyritään sujuvuuteen ja tarpeettomien raja-aitojen keventämiseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Voimme siis opettaa pois terveydenhuollon ikuisesta kustannusriesasta –osaoptimoinnista– ja kohti potilaan sujuvaa asiakaspolkua.
Opetustoiminta nähdään helposti vain kulueränä, ja toki laadukas opetus vaatii aina riittävät resurssit. Liian vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että opetusvastaanotoilla hoidetaan potilaita, ja toiminta on tältä osin myös tuottavaa. Nyt tälle toiminnalle on erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa laskettu myös arvo. Laadukas opetus ei ole pelkkä kuluerä. Siitä saadaan paitsi taloudellista hyötyä, myös hyötyä opiskelijan ammatillisen osaamisen kasvamisena. Potilas puolestaan saa sekä opiskelijan että kokeneen opettajan osaamisen ja vastaanoton, jossa on varattu enemmän aikaa potilaan vaivaan perehtymiseen.
Lasketut säästöt kertyvät useista pienistä puroista. Uusi opetusvastaanotto on moniammatillinen sisältäen paljon muutakin kuin lääketieteen opiskelijoiden vuosittaiset noin 10 440 potilaskontaktia. Vastaanotolla opetetaan lisäksi hoitotyön, ravitsemusterapian, fysioterapian ja mahdollisesti myös farmasian opiskelijoita. Lisäksi opetusvastaanotto mahdollistaa myös ns. sairaalaerikoisalojen opetuksen perusterveydenhuollon potilailla; tätä olemme juuri nyt selvittämässä yhdessä oppiaineiden kanssa. Tämä lisää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja sujuvoittaa potilaan asiakaspolkua.
Toimintaan sisältyy myös puhelin- ja muita etäkontakteja, joiden opettamiseen ja tutkimiseen ympäristö soveltuu hyvin. Opetusvastaanotolla toimivat ammattilaiset toimivat vastaanotolla myös opetusjaksojen ulkopuolella, ja opetusvastaanotolla aiemmin toiminut lääketieteen opiskelija voi tällöin toimia palkattuna lääkärin sijaisena tai harjoittelua suorittavana amanuenssina. Nämä kaikki voivat tuottaa yhteensä jopa 60 000 vuosittaista potilaskontaktia.
Moniammatillinen oppimisympäristö parantaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja yhteistyötaitoja. Opetusvastaanotolla potilaan avuntarpeeseen pyritään vastaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti huomioiden myös hoidon jatkuvuus. Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut merkittävän askeleen kohti aiempaa laadukkaampaa sote-alojen opetusta.
Professorit, ylilääkärit Ville Leinonen, Pekka Mäntyselkä ja Jarmo Jääskeläinen
Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos ja Pohjois-Savon hyvinvointialue -
10.2.2025 Blogi
Terveydenhuollon toiminnan arviointitutkimus on haastavaa, mutta tärkeää
Niukentuvat sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit pakottavat palvelujen järjestäjät ja toteuttajat miettimään, miten palveluja voitaisiin toteuttaa vaikuttavasti, mutta samanaikaisesti resurssit hyvin huomioiden. Pyrkimys näyttöön perustuvaan terveydenhuollon toteuttamiseen on kasvanut. Näyttöön perustuva terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa ja toimeenpanossa huomioidaan menetelmien ja toimintatapojen vaikuttavuus, käyttökelpoisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Lisäksi on arvioitava niiden merkityksellisyys hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. Perimmäisenä tavoitteena on turvata potilaiden hyvä hoito ja tasa-arvoinen kohtelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeanlainen kohdentaminen.
Terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuutta tutkitaan interventiotutkimuksissa eli hoitokokeilututkimuksissa ja kultaisena standardina pidetään satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia. Niiden pohjalta saatu näyttö antaa vahvan pohjan suositella menetelmän käyttöönottoa osana potilaiden hoitoa. Toimintatapojen vaikuttavuuden tutkiminen on huomattavasti haasteellisempaa, mutta sitäkin tehdään vertaillen uutta toimintatapaa vanhaan malliin. Näissäkin pääasiallisesti pyritään luomaan interventio-kontrolliasetelma ja intervention toteuttaminen suunnitellaan ja määritellään tarkasti.
Terveydenhuollon arjessa on totuttu mittaamaan tuottavuutta ja tehokkuutta eli sitä miten paljon erilaisia palveluja tuotetaan ja millä resursseilla. Vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vähäisempää. Pyrkimyksessä kohti näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa vaikuttavuustavoite on kuitenkin tärkeämpi kuin tuottavuus- tai tehokkuustavoitteet. Kuten edesmennyt terveydenhuoltoa paljon tutkinut ja kehittänyt professori Martti Kekomäki on kirjoituksissaan todennut, tulisi terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta arvioida, jotta palvelujärjestelmästä tulisi mahdollisimman järkevä.
Miten vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta terveydenhuollossa tulisi sitten tutkia? Voidaanko olettaa, että satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa saatu vaikuttavuustulos saadaan suoraan toteutumaan terveydenhuollon arjessa? Näin harvoin käy, koska tutkimuspotilaat ovat helposti valikoituneita ja tutkimusolosuhteet usein poikkeavat merkittävästi arkityöstä, siellä käytettävistä resursseista ja myös osaamisesta. Kaikkea terveydenhuollon toimintaa ei myöskään pysty tutkimaan tiukasti määritellyissä tutkimusasetelmissa. Eikä siihen riittäisi kenenkään resurssit eikä aikakaan. Terveydenhuollossa tehdään paljon sellaista, mitä kukaan ei ole koskaan tutkinut millään tavoin.
Kaivattaisiin siis paljon enemmän vaikuttavuusnäyttöä arkitoiminnasta. Siitä, mitä terveyshyötyä potilaan saama hoito ja muut palvelut tuottavat ja onko se kustannusvaikuttavaa. Arkivaikuttavuudenkin tutkimiseen tarvitaan vertailuasetelmia ja luotettavaa tiedonkeruuta. Lisäksi pitäisi pystyä huomioimaan muiden terveydenhuollon arjessa tapahtuvien asioiden vaikutukset havaittuihin tuloksiin.
Siun soten alueella, Pohjois-Karjalassa, otettiin käyttöön tiimipohjainen palvelumalli perusterveydenhuollossa (PTH) vuonna 2020. Tässä mallissa asiakas ottaa yhteyttä hoitajaan, joka käynnistää palveluprosessin heti ja voi tarvittaessa ohjata asiakkaan muille asiantuntijoille. Tämän uuden palvelumallin vaikutuksia tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastaviin potilaisiin arvioitiin hyödyntäen sähköisestä potilastietojärjestelmästä saatuja tietoja (Lamidi ym. 2025). Uusi tiimimalli otettiin käyttöön vain osassa Siun soten alueen terveysasemista ja arviointitutkimuksessa verrattiin potilaiden käyntejä ja hoidon toteutumista tiimimallialueilla ja alueilla, jotka eivät olleet ottaneet uutta toimintatapaa käyttöön.
Tiedot kerättiin Pohjois-Karjalassa asuvista vuoden 2016 jälkeen T2D-diagnoosin saaneista potilaista, jotka olivat elossa ja asuivat edelleen alueella vuonna 2023 (N = 6312). Arviointitutkimuksessa analysoitiin PTH:ssa ja erikoissairaanhoidossa (ESH) tapahtuneita diabetekseen liittyviä yhteydenottoja hoitajiin ja lääkäreihin, sekä ensihoitokontakteja, mittausaktiviteettia ja glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) ja matalatiheyksisen lipoproteiinin (LDL) tasoja vuosien 2017 ja 2022 välillä.
Tiimipohjainen palvelumalli lisäsi T2D:een liittyviä etäyhteydenottoja hoitajiin PTH:ssa muutaman vuoden ajan, mutta ne vähenivät lopulta alle aiemman tason. Muiden yhteydenottojen määrä väheni myös. Palvelumalli ei vaikuttanut hoitotulosten seurantaan eli HbA1c tasojen tai LDL tasojen mittausaktiviteettiin tai niiden hoitotasoon.
Tutkimus siis osoitti, että tiimipohjainen palvelumalli saattaa vähentää T2D-potilaiden terveydenhuollon yhteydenottojen määrää. Se ei kuitenkaan osoittanut, että tiimipohjainen palvelumalli toisi lisää vaikuttavuutta tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoitoon, mikäli sitä arvioidaan hyvillä HbA1c tasoilla tai LDL tasoilla. Kustannusvaikuttavuutta ei tässä tutkimuksessa vielä pystytty arvioimaan, mutta analyyseja jatketaan sen arvioimiseksi. On mahdollista, että uudella toimintatavalla on vähemmillä terveydenhuollon kontakteilla pystytty tuottamaan vastaavaa terveyshyötyä kuin aiemmalla toimintamallilla, jolloin jotain taloudellista säästöä on saavutettu.
Varsinaisten tiimimallialueiden ja ei-tiimimallialueiden terveydenhuollon kontakteissa ja hoidon toteutumisessa havaittujen erojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin suuria ajassa tapahtuneita muutoksia palvelunkäytössä. Tutkitulle aikavälille ajoittui myös koronapandemia jälkimaininkeineen. Se itsessään aiheutti suuria muutoksia käyntityypeissä. Etäkontaktit lisääntyivät ja vastaanotot vähenivät. Lisäksi Siun soteen perustettiin diabeteksen hoidon osaamiskeskus, joka myös vaikutti potilaiden hoitoon ja siihen, missä kukin potilas ensisijaisesti hoidettiin. On lähes mahdotonta arvioida, vaikuttivatko nämä muut potilaiden hoidossa alueella tapahtuneet muutokset samalla vai eri tavalla eri terveysasemilla. Mutta sellaista terveydenhuollon arki on. Muuta kehittämistä ja toimintaa ei voi jäädyttää tai poissulkea, ja toimintaan vaikuttavat myös monet terveydenhuollon ulkoiset tekijät.
Meillä on vielä paljon oppimista terveydenhuollon arkivaikuttavuuden tutkimuksessa. Nykyiset rekisteriaineistot ja niiden saatavuuden parantuminen ovat kuitenkin luoneet sille merkittävän potentiaalin. Meidän pitää silti kehittää potilastietojen tietovarantoja edelleen, jotta saatavissa oleva tieto olisi mahdollisimman monipuolista, kattavaa ja luotettavaa. Lisäksi tulisi pohtia, mitä muuta tietoa tulisi jatkuvasti dokumentoida ja miten sitä tulisi käyttää varsinaisen toimintamallin ulkopuolisten tekijöiden arvioimiseksi.
Tiina Laatikainen
professori
Itä-Suomen yliopisto ja Siun soteMarja-Leena Lamidi
tilastotutkija
Itä-Suomen yliopisto ja Siun soteKatja Wikström
erikoistutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Siun sote
Tutkimus, johon tekstissä viitataan, on osa Paljon palveluita käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) -hanketta (2024-2025), joka rahoitetaan Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämästä, EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hanketta hallinnoi Pohjois-Savon hyvinvointialue.
Lue lisää: Palva-tutkimushanke (pshyvinvointialue.fi)
Viitteet:
Lamidi M-L, Wikström K, Tirkkonen H, Rautiainen P, Laaninen M, Laatikainen T. The effect of a team-based service model on treatment processes and outcomes and healthcare usage among people with type 2 diabetes in North Karelia, Finland. Prim Care Diabetes 2025. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39814629/ -
Luota prosessiin - yhdessä kohti monialaista työtä6.2.2025 BlogiLuota prosessiin - yhdessä kohti monialaista työtä6.2.2025 Blogi6.2.2025 Blogi
Luota prosessiin - yhdessä kohti monialaista työtä
”Luota prosessiin”- näin olemme toistaneet itsellemme ja toisillemme tiimioppimisen oppien perusteella. Kun jokin asia ei näytä etenevän työelämässä, lapsi ei suostu pukemaan pakkasilla pitkää kerrastoa tai työn kehittämisen eteen tulee esteitä, on tästä muodostunut lähes mantra, jota hoetaan luottaen siihen, että kyllä kaikki onnistuu. Yllättävän usein tämä onkin pitänyt paikkansa: asiat etenevät kokeilemisen ja oppisen kautta, kun asioiden antaa rauhassa kypsyä ja edetä. Lapsen pitkä kerrasto tosin on pysynyt kaapissa, vaikka sitä on tarjottu puettavaksi useaan kertaan.
Monialaisen työskentelyn kehittäminen on tärkeää, jotta opimme toimimaan yhdessä asiakkaiden parhaaksi. Wörtti-hankkeessa mottomme on “kuuluu mulle”, jolla tarkoitetaan sitä, etteivät palvelut näyttäydy nuorelle pirstaleisena ja palveluista poislähettämisen sijaan tuetaan aina nuorta siirtymään palvelusta toiseen saattaen vaihtaen-periaatteella. Wörtissä jatkamme monialaisen työn kehittämistä nuorten ja nuorten aikuisten osallisuuden, toimintakyvyn ja opintoihin kiinnittymisen tueksi. Monialaisessa yhteistyössä erilaiset näkökulmat, osaaminen ja kokemus yhdistyvät. Kun onnistumme luomaan toimintakulttuurin, jossa työskennellään jouhevasti yhdessä, on yhteistyö eri ammattilaisten välillä selkeää ja ammattilaisten resursseja hyödynnetään tarpeen mukaan. Tämä edellyttää sekä kykyä oppia että kehittää monialaisen yhteistyön piirteitä. Vaaditaan myös ammattimaista osaamista ja kiinnostusta oppia sekä motivaatiota opetella tekemään työtä toisella tavalla.
Monialaisuus nousee esiin keskusteluissa yhä useammin, myös meidän Wörttiläisten keskuudessa. Olemme koonneet monialaisia työryhmiä yhteisen kehittämisen äärelle koko hyvinvointialueella. Ryhmässä on ammattilaisia muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta ja työikäisten sosiaalipalveluista. Mukana kehittämisessä on myös nuorisotyö ja opiskeluhuolto. Kokemukset yhteiskehittämisestä ovat olleet antoisia, sillä tapaamisilla pohditaan juuri niitä konkreettisia keinoja edistää yhteistyötä. Tapaamisilla on löydetty keinoja muun muassa helpottaa yhteistyötä, konsultaatiota ja lähetekäytänteitä. Lisäksi tapaamisilla on keskusteltu huoli-ilmoitusprosessin käytänteistä. Olemmekin laatineet ohjeistuksen huoli-ilmoitusprosessista sosiaalitoimeen, lastensuojeluun ja etsivään nuorisotyöhön.
Wörtissä kehitetään nuoren rinnalla kulkevaa, kohtaavaa työskentelytapaa ja tuetaan näin nuorta löytämään oma polkunsa, johon hän haluaa turvallisesti kiinnittyä. Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen lisäävät nuoren luottamusta omaan toimijuuteen ja vahvistaa näin arjen toimintakykyä. Esimerkiksi opiskeluhuollossa olemme koonneet tarvittavia ammattilaisia nuoren asian ympärille ja yhdessä etsineet keinot opinnoissa pysymiseen tai jonkun muun polun löytymiseen. Lisäksi Sakkyn kampuksella hanke toteuttaa monialaista Voima-valmennusta nuorille, jotka ovat vaarassa pudota opinnoistaan. Palaute Voima-valmennuksesta on ollut positiivista ja nuoret ovat kokeneet valmennustilan ja ilmapiirin kotoisaksi ja kertoneet, että tilaan on helppo tulla. Tämänkaltaiselle toiminnalle on selkeä tarve, sillä kysyntää on paljon.
On ollut ilo huomata, miten motivoituneiden ja innostuneiden ammattilaisten kanssa olemme saaneet työskennellä. Mutta aina se ei riitä, vaan yhdessä tekemiseen tarvitaan esihenkilöiden tuki, jotta säilytämme innostuneen ja motivoituneen ilmapiirin. Monialaisen työn kehittäminen yhdessä ammattilaisten kanssa jatkuu. On tärkeää, että verkosto toimii yhteen ja puhumme työn pysyvästä muutoksesta ja tuomme toimivia käytänteitä työhömme. Tarkoitus ei ole muuttaa kaikkea työnteossa, vaan kyse on usein pienistä muutoksista, yhteisen ymmärryksen luomisesta, yhteisestä kehittämisestä ja toisinajattelusta tehdä jokin asia eritavoin, esimerkiksi kutsumalla palveluverkostosta tarvittava ammattilainen mukaan nuoren tapaamiseen. Muutos on konkreettisia pieniä tekoja, joita me kaikki osaamme. Vaikka lapsen pitkä kerrasto pysyy kaapissa, ajattelemme, että toimintakulttuurin muutos etenee pikkuhiljaa prosessiin luottaen!
Tuulia Laitinen
Projektikoordinaattori
Sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Wörtti -Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen
tuulia.laitinen@pshyvinvointialue.fi
p. 040 631 1040
-
Wörtti on ryhmähanke ja siinä ovat mukana on Pohjois-Savon hyvinvointialue, Savon koulutuskuntayhtymä, Siilinjärven kunta ja Kuopion kaupunki. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
-
3.2.2025 Blogi
Viestinnän vauhtivuosi 2024 – tavoittavuutta ja tarinoita Pohjois-Savosta
Vuosi 2024 oli Pohjois-Savon hyvinvointialueen viestinnässä merkittävä kasvun ja vaikuttavuuden vuosi. Monenlaisista myllerryksistä huolimatta viestinnän uudet ratkaisut ja toimintatavat alkoivat kantaa hedelmää, ja tulokset puhuvat puolestaan.
Mediassa vahvasti esillä – ennätysmäinen näkyvyys
Mediaviestintämme otti valtavan harppauksen eteenpäin. Vuoden aikana lähetimme 143 tiedotetta, lähes 40 % enemmän kuin edellisvuonna. Mediaosumat, eli tiedotteidemme pohjalta syntyneet uutiset, yli kaksinkertaistuivat. Esimerkiksi uutinen vauvojen RS-virusinfektioiden ehkäisystä sai suuresti huomiota.
Median tavoittavuus nousi huikeaan 282 miljoonaan – lähes kolminkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Median haastattelu- ja tietopyyntöihin etsimme asiantuntijoita vastaajiksi miltei 300 kertaa. Mielellämme myös sparrasimme lopullisten vastausten laatimisessa tai haastatteluun valmistautumisessa.
Somen supervuosi – ennätyksiä ja suosikkitarinoita
Sosiaalinen media on vahvistanut rooliaan tärkeänä kanavana asukkaiden tavoittamisessa. Facebookissa, Instagramissa, X:ssä ja LinkedInissä seuraajien yhteismäärä oli vuoden lopussa jo yli 35 000. Somesisältömme tavoittivat vuoden aikana 6,5 miljoonaa ihmistä, ja parhaat postauksemme keräsivät yli 40 % sitoutumisasteen. Lisäksi viestinnän sometiimi vastasi joka arkipäivä somen kautta tulleisiin asukkaiden kysymyksiin ja ohjasi heitä oikean tiedon pariin.
Suursuosiota saivat etenkin postaukset, joissa esiteltiin arkea Pohjois-Savon hyvinvointialueella. KYSin teho-osaston 60-vuotisjuhla, henkilöstön palkitsemiset, hyvinvointialuejohtajan TET-kierrokset ja somelähettiläiden tarinat olivat someseuraajiemme suosikkeja.
Verkkosivut – asukkaiden tärkein tietopankki
Hyvinvointialueemme verkkosivut tavoittivat laajan yleisön, ja sivuston käyntimäärät kasvoivat 1,5 miljoonaan. Sivukatseluja kertyi nelisen miljoonaa. Suosituimmat sivut, kuten lääkärin vastaanotto, suun terveydenhuollon palvelut ja KYSin sivu, kertovat asukkaidemme tiedontarpeesta.
Verkkosivut ovat viestinnän kulmakivi, joka auttaa asukkaita löytämään palvelut ja tiedot helposti ja nopeasti. Teemme kovasti töitä verkkosivujen käytettävyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kevään aikana otamme esimerkiksi käyttöön selkokielisiä palvelukuvauksia, jotka parantavat verkkosivujen saavutettavuutta entisestään.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa – ja video vielä enemmän
Vuonna 2024 panostimme visuaaliseen viestintään. Mediapankkiin lisäsimme 1300 uutta kuvaa, jotka tukevat monikanavaista viestintäämme. Lisäksi tuotimme 60 videota – tarinoita ihmisistä ja palveluista, jotka elävöittävät viestintäämme ja tekevät sen kohderyhmillemme helpommin lähestyttäväksi.
Henkilöstöviestintä uudella tasolla – tietoa ja yhteisöllisyyttä
Sisäinen viestintämme vahvistui viime vuonna merkittävästi. Pulssi-intrassa julkaistiin lähes 2000 uutista, joista viestintätiimi työsti 709 – yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2023 verrattuna. Tämä kasvu osoittaa, että tiedon tarve ja sen merkitys organisaatiossamme ovat lisääntyneet.
Henkilöstön uutiskirjeet tavoittivat vuoden aikana yhä laajemman lukijakunnan, ja niiden keskimääräinen lukuprosentti nousi 56 %:iin. Uutiskirjeet ja intran julkaisut eivät ainoastaan välittäneet tietoa, vaan vahvistivat myös yhteisöllisyyttä ja toivat esiin henkilöstömme arkea ja osaamista.
Katse eteenpäin – viestintä kehittyy edelleen
Vuosi 2024 osoitti, että viestintä on keskeinen voima hyvinvointialueen tavoitteiden saavuttamisessa. Kasvatimme näkyvyyttä, vahvistimme yhteisöllisyyttä ja rakensimme yhteyksiä asukkaisiin ja sidosryhmiin.
Vuonna 2025 jatkamme eteenpäin entistä vaikuttavamman ja saavutettavamman viestinnän parissa. Kiitos kaikille, jotka teette tämän mahdolliseksi – yhdessä jatkamme tärkeää työtämme Pohjois-Savon hyväksi!
Suvi Huttunen
viestintäpäällikkö -
28.1.2025 Blogi
Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä professori, ylilääkäri Ville Leinonen
Olen ollut alusta asti mukana OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hankkeen suunnittelussa. Nyt hankevaiheessa tehtäväni johtoryhmän ja ohjausryhmän jäsenenä on varmistaa kokonaisuuden sujuva ja tavoitteiden mukainen eteneminen, erityisesti Opetusvastaanotto 2.0 -kokonaisuuden osalta.
Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtajana ydintehtäväni on edistää lääketieteen ja kliinisten alojen opetusta sekä kliinistä tutkimusta. Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen välinen yhteistyö, mutta myös laajemmin alueellinen yhteistyö, on Pohjois-Savon menestymisen edellytyksenä esimerkiksi veto- ja pitovoiman näkökulmasta. Opetusvastaanoton kehitystyö tarjoaa mielenkiintoisen alustan tälle yhteistyölle.
Koulutusorganisaatioiden näkökulmasta yhteisenä haasteena on ollut harjoittelupaikkatarjonnan puutteesta johtuva aitojen potilas- ja asiakaskohtaamisten vähyys, ja tämä tarve on kehittämistyömme ytimessä. Opetusvastaanotto lisää ammattilaisten välistä yhteistyötä, mikä merkittävästi kasvattaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja helpottaa heidän siirtymistään työelämään. Käytännön tarpeesta kumpuaa myös monialaisuus, pyrimme yhdistämään samaan koulutusympäristöön mahdollisimman monen terveydenhuollossa toimivan ammattikunnan opiskelijat. Lääketieteen osalta on juuri saatu valmiiksi opintosuunnitelmauudistus, jossa tämä uusi opetusympäristö on jo huomioitu.
Neurokirurgian professorina ja ylilääkärinä kliinisessä työssäni yhdistyvät potilastyö ja tieteellinen tutkimus. Tutkimuksen avulla voimme parantaa hoitokäytäntöjä evidenssiperusteisesti ja parantaa potilaiden hoitotuloksia. Tutkimustyö mahdollistaa sekä oman jatkuvan ammatillisen kehittymisen mutta myös varmistaa tutkimuskulttuurin juurruttamisen tuleville sukupolville. Monitieteisen ja organisaatioiden välisen yhteistyön kautta vahvistamme terveydenhuoltojärjestelmässämme olevaa innovaatiopotentiaalia. Mielestäni tutkimuksen ja opetuksen nykyistäkin tiiviimpi integraatio palvelujärjestelmään on sekä opiskelijoiden että potilaiden etu. Uudenlaiset toimintamallit auttavat turvaamaan opetuksen resursseja ja toisaalta tarjoavat ainutlaatuisen tutkimusympäristön, jota voimme vahvistaa myös tuomalla perustutkimuksen menetelmiä entistä lähemmäs potilasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen TKKI-strategian mukaisesti vahvistamme Pohjois-Savon tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden ekosysteemiä aktiivisessa roolissa ja kansallisena edelläkävijänä.Lue lisää:
Opetusvastaanotto (pshyvinvointialue.fi)Yhteystiedot:
Ville Leinonen, professori, ylilääkäri
ville.leinonen@pshyvinvointialue.fi*Kuva UEF mediapankki
-
Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
-
24.1.2025 Blogi
Opetusvastaanotto 2.0 - Esittelyssä projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen
Olen projektiasiantuntija Tiina Mäkeläinen ja työskentelen 20 % työajalla Opetusvastaanotto 2.0 -projektissa, joka on osa OmaTiimi Pohjos-Savossa (OTSO) -hanketta. Opetusvastaanotto 2.0 on hyvinvointialueen uusi perusterveydenhuollon palvelu- ja oppimisyksikkö, jossa palvelutuotannon lisäksi tullaan toteuttamaan tulevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käytännön koulutusta monialaisesti.
Olen innoissani, että saan olla mukana tässä projektissa. Minulla on vahva osaaminen hoitotyön kehittämisestä ja opetuksesta. Olen intohimoinen kehittäjä ja uuden kokeilija. Olen sinnikäs ja monesti innovatiiviset ratkaisut löytyvät vaikka ne eivät olisi helposti löydettävissä. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Työskentelen päätyökseni Savoniassa lehtorina. Vastuullani tässä hankkeessa on Savonia ammattikorkeakoulun sote-alan harjoittelujen sijoittuminen opetusvastaanotolle tiiviissä yhteistyössä tutkinto-ohjelmavastaavien kanssa.
Monialaisen opetuksen kehittämisen kokemusta sain SOKK-hankkeesta, jossa toimin Savonian projektiasiantuntijana 2020–2022 ja syksyn 2022 Savonian projektipäällikkönä. Hankkeessa luotiin monialaisen oppimisen malli ”Opitaan yhdessä ammattilaisiksi”, jota toteutetaan edelleen hyvinvointialueen monialaisilla käytännönjaksoilla. Monialaisia käytännön jaksoja koordinoi Pohjois-Savossa Koulutuksen keskus ja ITU (interprofessional unit) -verkosto, jossa on mukana myös alueen yksityisiä sote-toimijoita.
On ainutlaatuista saada alueen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat samaan paikkaa oppimaan yhdessä asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Pidän tärkeänä, että opetusvastaanotto on kiinteä osa hyvinvointialueen palveluja ja siellä työskentelee toiminnan kehittämiseen sitoutunut henkilökunta, joka innostaa opiskelijoita työskentelemään asiakkaan parhaaksi. Avoin ja inspiroiva ilmapiiri heijastuu varmasti positiivisesti myös asiakkaisiin ja heidän läheisiinsä. Tällainen toimintaympäristö mahdollistaa vahvan oman ammatillisen roolin löytämisen, joka vahvistaa ymmärrystä siitä, mihin tarvitsemme ammattilaisina toinen toisiamme. Emme voi tehdä parasta tulosta yksin. Meillä on hankkeessa ja Pohjois-Savossa paljon innovatiivisia ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneet kehittämään työtä ihmisen parhaaksi. On mahtavaa, että opetusvastaanotto on tärkeä osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyötä. Me haluamme olla mualiman napa ja edelläkävijä, tänne on hyvä tulla asumaan, opiskelemaan ja töihin.
Lue lisää:
Opetusvastaanotto 2.0 (pshyvinvointialue.fi)
OTSO-hanke (pshyvinvointialue.fi)
KICK OFF 18.3.2025Yhteystiedot:
Tiina Mäkeläinen, projektiasiantuntija, sairaanhoitaja, TtM, lehtori
tiina.makelainen@pshyvinvointialue.fi
-
Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024-2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
-
22.1.2025 Blogi
Diabetestyötä kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen peruspalveluissa
Tyypin 2 diabetes on yleinen sairaus, ja Pohjois-Savon hyvinvointialueella sen esiintyvyys on diabetesrekisterin mukaan koko maan kolmanneksi suurin. Sairauden puhkeamiseen vaikuttaa perinnöllisyyden lisäksi elintavat. Tyypin 2 diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana, ja nuorena alkaneen taudinkuvan on havaittu etenevän nopeammin kuin myöhäisemmällä iällä puhjennut diabetes.
Diabeteksen hoito
Tyypin 2 diabeteksen tärkein hoitomuoto on elintapahoito, eli terveelliset ruokailutottumukset, säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja yöuni sekä päihteettömyys. Lisäksi lääkehoito on usein tarpeellinen sokeritasapainon saavuttamiseksi. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri voi aiheuttaa sekä akuutteja, että pitkäaikaisia komplikaatioita, joita pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoidolla. Insuliinihoitoa tarvitaan, mikäli diabetekseen liittyy insuliininpuutos, tai muilla lääkityksillä ei saada verensokeria tavoitetasolle. Insuliinina käytetään kerran päivässä pistettävää perusinsuliinia ja vaikeutuneessa taudinkuvassa myös aterian yhteydessä pistettävää pikainsuliinia, jolloin kyseessä on monipistosinsuliinihoito.
Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito -suositus ohjaa, että monipistosinsuliinihoitoa käyttäville potilaille tulee mahdollistaa glukoosisensorin käyttö. Glukoosisensori on ihoon kiinnitettävä ihonalaista kudossokeria mittaava hoitoväline, jonka avulla sormenpäänäytteiden ottamista voidaan merkittävästi vähentää. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun jakelukriteerit päivittyivät vuonna 2023, ja sen myötä monipistosinsuliinihoitoa käyttävät potilaat ovat olleet oikeutettuja pysyvään glukoosisensoriin diabetestyypistä riippumatta.
Diabeteksen hoidon kehittäminen
Monipistoshoitoisten tyypin 2 diabetesta sairastavien hoito on ollut Pohjois-Savon hyvinvointialueella hajanainen, ja hoitotiimeillä ei ole ollut riittävää osaamista tai toimivia käytäntöjä glukoosisensoroinnin järjestämiseksi. Hoidon laadun parantamiseksi tehtiin ylemmän AMK:n opinnäytetyönä kehittämistyö, jossa koulutus- ja kehittämispäivän avulla lisättiin Kuopion hoitotiimien osaamista ja pohdittiin yhteisiä hoitokäytäntöjä. Kehittämispäivän ja kirjallisuuden pohjalta luotiin työ- ja potilasohje monipistoshoidon aloittamisesta ammattilaisten työn tueksi. Kehittämistyön avulla saatiin pysyvän glukoosisensoroinnin käyttö osaksi hoitotiimien palveluita monipistosinsuliinihoitoa käyttäville asiakkaille.
Glukoosisensoroinnin järjestämisen lisäksi diabetesta sairastavien palveluita on muutoinkin kehitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kuopion SOTE-keskuksessa on aloitettu uusien tyypin 2 diabetesta sairastavien ryhmäohjaukset, mikä mahdollistaa jatkossa nopeamman ohjaukseen pääsyn ja vapauttaa aikoja pidempään sairastavien kontrollien järjestämiseksi. Myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet, ja diabetesta sairastaville on mahdollistunut digihoitopolun käyttö, jonka kautta saa tietoa diabeteksesta sekä yhteydenottokanavan sairaanhoitajalle diabetesasioissa. Kaikilla näillä uudistuksilla pyritään takaamaan monipuoliset, saavutettavat ja näyttöön perustuvat palvelut diabetesta sairastavien terveyden edistämisen tueksi.
Kirjoittaja:
Lotta Tolvanen
Sairaanhoitaja AMK, Pohjois-Savon hyvinvointialue
YAMK-opiskelija, Turku AMK
ADA 2024. Standards of Care in Diabetes - 2024. Diabetes Care. Vol. 47, No 1, S1-S322. Viitattu 20.1.2025. https://diabetesjournals.org/care/issue/47/Supplement_1
THL 2025. Diabetesrekisterin tulosraportti. Laaturekisterit. Viitattu 20.1.2025. https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/diabetesrekisteri/
Tyypin 2 diabetes: Käypä hoito -suositus 2024. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 20.1.2025. www.kaypahoito.fi