Pohjois-Savossa on vuonna 2040 ikäihmisiä 30 % enemmän kuin nyt – Miten ikääntyneiden palveluissa varaudutaan kasvavaan palvelutarpeeseen?

Pohjois-Savossa on noin 34 000 yli 75-vuotiasta. 2040-luvulla heitä ennustetaan olevan yli 44 000. Kun suuret ikäluokat saavuttavat 85 vuoden iän seuraavan 15 vuoden sisällä, hoivan tarve kasvaa merkittävästi. Samaan aikaan työntekijöiden saatavuuden ennakoidaan kuitenkin heikkenevän.

Siksi ikääntyneiden palveluissa kysytään nyt tärkeitä kysymyksiä: Miten tulevaisuuden haasteista selvitään? Miten voimme vähentää tulevaisuuden palvelutarpeita? Miten tuemme ikäihmisiä ennen kuin he tarvitsevat säännöllisiä sosiaalihuollon palveluita? Miten autamme silloin, kun toimintakyky alkaa muuttua?

Pohjois-Savon hyvinvointialue varautuu tilanteeseen kehittämällä ikääntyneiden palveluita niin, että ikäihmisten apu ja tuki löytyy mahdollisimman varhain, toimintakykyä tuetaan arjessa ja äkillisissä toimintakyvyn muutoksissa hoito ja kuntoutus järjestyy turvallisesti ikäihmisen kotona.

"Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa meitä katsomaan omaa työtämme uudella tavalla. Meidän on vahvistettava niitä kohtia, joissa voimme vaikuttaa toimintakykyyn ajoissa. Kuntoutuksella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuudessa", toteaa ikääntyneiden palvelujen toimialajohtaja Mikko Korhonen.

Ennalta ehkäisevä työ alkaa jo ennen säännöllisiä palveluja

Ikäihmisistä puhutaan usein yhtenä ryhmänä. Todellisuudessa kyse on joukosta aikuisia ihmisiä, joiden elämäntilanteet, voimavarat ja tuen tarpeet vaihtelevat. Suurin osa ikäihmisistä pärjää arjessaan itsenäisesti, eikä kaikilla ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.

Kun sairastavuus lisääntyy, myös toimintakyvyn heikkenemisen riski kasvaa. Siksi on tärkeää huomioida ajoissa ne ikäihmiset, jotka hyötyvät monialaisesta geriatrisesta arvioinnista, kuntoutuksesta ja hoidosta.

Ikääntyneiden palveluissa onkin tunnistettu kolme tärkeää murrosvaihetta, joissa oikea-aikaisella työllä voidaan tukea ikäihmisen pärjäämistä ja vastata hänen palvelutarpeensa kasvuun.

Ensimmäinen murrosvaihe on aika ennen säännöllistä sosiaalihuollon palvelutarvetta, kuten kotihoitoa. Tässä vaiheessa tavoitteena on ylläpitää ikäihmisen toimintakykyä ja tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain eli tehdä ennalta ehkäisevää työtä toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Yhtenä ennalta ehkäisevänä keinona on geriatristen poliklinikoiden palvelut, jotka ovat laajentuneet vuosina 2024–2026 muistipoliklinikoiden tilalle. Poliklinikat toimivat nyt aiempaa laajemmin ikäihmisten hyväksi ja niiden tavoitteena on tunnistaa ja hoitaa toimintakyvyn vajeita aiempaa varhaisemmin, jotta iäkäs pohjoissavolainen pärjäisi omassa arjessaan pidempään.

Samalla matalan kynnyksen muistivastaanottoa ja muistidiagnostiikkaa on yhtenäistetty ja tehostettu.

"Muistikoordinaattoritoimintaa on laajennettu koko hyvinvointialueelle ja työstä on saatu myönteisiä tuloksia. Asiakkaista yli 63 prosenttia koki pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin vastaanottokäynnin jälkeen."

Varhaiseen tukeen kuuluu myös ikääntyneille annettava ohjaus ja neuvonta hyvinvointialueelta sekä verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö. Yksi esimerkki verkostoyhteistyöstä on etsivän vanhustyön verkosto, joka on suunnattu niille ikäihmisille, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle tai heillä on haasteita pyytää apua, vaikka he sitä tarvitsisivat. Etsivä vanhustyö pyrkiikin löytämään nämä ikäihmiset jalkautumalla tai verkostoyhteistyöllä.

Muita verkostoja ovat esimerkiksi seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt. Myös heidän tukimuotojen avulla pystytään tukemaan ikäihmisten toimintakykyä.

"Verkostojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä pystymme vastaamaan asiakkaiden avun ja tuen tarpeisiin julkista palvelujärjestelmää laajemmin. Esimerkiksi voimme ohjata asiakkaita yksinäisyyden kokemuksen vuoksi verkostojen toiminnan piiriin."

Kun toimintakyky muuttuu, kuntoutus tuodaan osaksi arkea

Toinen murrosvaihe syntyy silloin, kun ikäihmisen toimintakyky muuttuu ja tulee hetki arvioida säännöllisen palvelun tarvetta. Esimerkiksi kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla pyritään siihen, että säännöllistä palvelua ei tarvittaisi tai asiakas kuntoutuisi ja pärjäisi kevyemmillä palveluilla.

​​​​​​​Kolmas murrosvaihe koskee asiakkaita, jotka ovat jo sosiaalihuollon palvelujen piirissä, kuten kotihoidossa tai omaishoidossa. Silloin keskeistä on vastata toimintakyvyn äkillisiin muutoksiin nopeasti ja turvallisesti. Tällöin tarvitaan yleensä monialaista osaamista ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä, kuten kuntoutuksen osaajia, kotihoidon työntekijöitä, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä.

"Eri ammattilaisten välinen yhteistyö tuo jatkuvuutta ja turvaa asiakkaille, läheisille ja ammattilaisille. Nyt käytössä oleva ikäihmisen toimintakykyä kuvaava RAI-mittaristo tunnistaa terveyden tilan epävakauden ja mahdollistaa monialaisten interventioiden kohdistamisen oikea-aikaisesti."

Toimintakyvyn tukeminen rakentuu kuntoutuksen lisäksi myös perusasioiden huolellisesta tekemisestä. Ikääntyneiden palveluissa kiinnitetään huomiota muun muassa ravitsemukseen, suun terveyteen, lääkitykseen ja geriatrisen kuntoutuksen tehostamiseen.

Asiakkaan näkökulmasta on tärkeintä, että palvelut muodostavat hänelle sopivan kokonaisuuden

Ikääntyneiden palveluissa on myös vahvistettu toimintatapaa, jossa asiakkaan akuuttitilanne pyritään hoitamaan ja ratkaisemaan kotona tai hoitoa jatketaan kotona osastohoidon tai päivystyksen sijaan aina, kun se on mahdollista. Päivystys ja osastohoito ovat tärkeitä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta ikäihmiselle siirtyminen paikasta toiseen voi olla myös kuormittavaa.

Tämä edellyttää rakenteita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon monialainen ammattitaito on saatavilla yhdessä sovituilla tavoilla. Hyvinvointialueelle on muodostettu tätä varten esimerkiksi kotiutus- ja arviointiyksiköitä, liikkuvan sairaalan yksiköitä sekä alue-ensihoidon yksiköitä.

Myös ikääntyneiden kotiutuskoordinaation toiminta on alkanut vuoden 2026 aikana ja jatkossa kaikki kotiutukset osastoilta ja päivystyksistä ikääntyneiden palveluihin ohjataan kotiutuskoordinaation kautta. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kotiutumista potilasturvallisuus huomioiden.

"Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään uusista rakenteista. Se vaatii ennen kaikkea asenteen ja tekemisen muuttamista. Palvelujen täytyy mukauttaa omaa toimintaansa paremmin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on, että apu muodostaa kokonaisuuden eikä eri palveluita tarvitse hakea monesta paikasta."

Monialaisen työn vaikutukset näkyvät myös konkreettisesti. Muutoksia on kuvattu alla olevassa infograafissa.

​​​​​​

Miltä elintapaohjaus näyttää Pohjois-Savossa?

Miltä elintapaohjaus näyttää Pohjois-Savossa?

Tuore Pohjois-Savon alueen ammattilaisille suunnattu kysely osoittaa, että elintapaohjauksen merkitys ymmärretään laajasti, mutta sen toteutus on alueella edelleen hajanaista. Kysely toteutettiin osana Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanketta, jota rahoitetaan kansallisista Terveydeksi- ja Suomi Liikkeelle -ohjelmista.

Tavoitteena oli tuottaa ajantasaista tietoa Pohjois-Savossa toteutettavasta elintapaohjauksesta: käytössä olevista menetelmistä, ammattilaisten osaamisesta sekä yhteistyön ja yhdyspintatyön tilasta.

Elintapaohjauksella tarkoitetaan ohjausta ja neuvontaa, jolla asiakasta tuetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapamuutoksia. Keskeisiä teemoja ovat liikunta, ravitsemus, ruokakasvatus, uniterveys ja palautuminen sekä päihteet.

Ketkä vastasivat kyselyyn?

Kysely suunnattiin ammattilaisille, joiden asiakastyöhön sisältyy elintapaohjausta. Vastaajat edustivat hyvinvointialuetta, kuntia, järjestöjä sekä muita toimijoita. 

Vastauksia saatiin yhteensä 148 ammattilaiselta, joista 84 prosenttia työskenteli hyvinvointialueella, 10 prosenttia kunnissa ja 6 prosenttia kolmannella sektorilla. Vastaukset kattoivat kaikki 19 Pohjois-Savon kunta-aluetta. Eniten vastauksia saatiin Kuopiota koskien, joita kertyi 60 vastauksen muodossa. Vastaajista 52 prosenttia työskenteli työikäisten (18–64 -vuotiaat) asiakkaiden palveluissa, 37 prosenttia ikääntyneiden (yli 64 -vuotiaat) ja 11 prosenttia lasten ja nuorten palveluissa.

Hajanaiset käytänteet haastavat elintapaohjausta

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia tunnisti Pohjois-Savossa olevan haasteita elintapaohjauksen käytänteissä ja toimintatavoissa. Vastausten perusteella elintapaohjauksen merkittävimmiksi haasteiksi nousivat tiedonkulkuun ja tiedon löydettävyyteen liittyvät pulmat, resurssien riittämättömyys sekä yhtenäisten toimintatapojen ja yhteistyön puute. Ainoastaan alle kymmenen prosenttia vastaajista arvioi, että elintapaohjaukselle on maakunnassamme sovittu yhteiset käytänteet ja toimintamallit.

”Ei ole selkeää mallia elintapaohjaukseen, jokainen tekee vähän tavallaan. Ohjauksen lisäksi ihmiset tarvitsevat tukea toteutukseen, mistä tähän enemmän apua ja tukea?”

”Periaatteessa kaikki elintapaohjaus kuuluu kaikille, mutta käytännössä voitaisiin esimerkiksi jakaa painopistealueita eri toimijoille? Haasteena voi olla asiakkaan kohtaamiseen käytettävissä oleva aika - elintapaohjaus vaatii myös aikaa ja kohtaamisia.”

Osa vastaajista koki, ettei elintapaohjaukseen ole arjessa riittävästi aikaa ja asiakkaiden jatkopolut jäävät liian usein yksittäisen työntekijän oman osaamisen, jaksamisen tai paikallistuntemuksen varaan. Myös palveluihin ohjautumisen koettiin olevan monin paikoin epäselvää.

Toimivia käytäntöjä on jo olemassa

Haasteiden rinnalla kysely nosti esiin myös toimivia elintapaohjauksen käytäntöjä. Hyvinä toimintamuotoina mainittiin erityisesti vastaanottokäynteihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, ryhmätoiminta (esimerkiksi Verkkopuntari) sekä kuntien tarjoama liikuntaneuvonta.

”Pitkäaikaissairaiden säännöllisten kontrollien organisointi hoitajan toimesta. Pääpaino kontrolleissa elintavoissa. Toki tulee myös lääkelistat tarkastaa ja pitää ajan tasalla, mutta hoidollinen osaaminen on parhaimmillaan elintapaohjauksessa.”

”Ei ole yhteisiä toimintatapoja, mutta omalla vastaanotolla usein tulee otettua puheeksi liikunta ja sen lisääminen arkeen. Usein ohjaan ihmisiä liikunnanohjaajien palveluihin.”

Kuntien liikuntaneuvonnan osalta osa vastaajista kuitenkin koki, ettei kuntien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyöpotentiaalia hyödynnetä vielä täysimääräisesti.

Ammattilaisten osaaminen vahvaa, mutta lisäkoulutusta tarvitaan

Ammattilaiset arvioivat oman elintapaohjausosaamisensa pääsääntöisesti hyväksi. Vahvimmaksi osaaminen tunnistettiin ravitsemusohjauksessa ja -neuvonnassa, uniterveyteen ja palautumiseen liittyvässä ohjauksessa sekä liikuntaneuvonnassa.

Tästä huolimatta 67 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tarvitsevansa osaamisensa vahvistamista elintapaohjauksen osalta. Suurimmat lisäkoulutustarpeet nousivat esiin ravitsemukseen ja päihteisiin liittyvissä teemoissa. Erityistä huomiota herättää se, että ravitsemusohjaus nousi useimmin esiin lisäkoulutustarpeena, vaikka samalla se koettiin vastaajien keskuudessa vahvimmaksi osaamisalueeksi.

Yhteinen suunta ja yhteistyö avainasemassa

Kyselyn kokonaisviesti on selkeä: Elintapaohjauksen yhdyspintatyötä on tarve vahvistaa. Pohjois-Savoon tarvitaan yhdessä sovittuja selkeitä toimintatapoja sekä tiiviimpää yhteistyötä toimijoiden välille.

Elintapaohjaukseen ja itsehoidon tukemiseen panostaminen on merkityksellistä sekä yksilön terveyden ja hyvinvoinnin että yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta. UKK-instituutin (Kolu ym.) mukaan jo pienikin parannus työikäisten fyysisessä toimintakyvyssä voisi tuoda yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä.

Laskelmien mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyvyn paraneminen toisi arviolta noin 566 miljoonan euron vuotuiset säästöt pelkästään tyypin 2 diabetekseen liittyvissä kustannuksissa. Kun mukaan lasketaan myös iskeemiset sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja selkäkipu, säästöjä syntyisi vuosittain yhteensä lähes 660 miljoonaa euroa. Tästä summasta terveyspalveluiden käytön säästöpotentiaalin arvioidaan olevan noin kolmannes, eli 219 miljoonaa euroa. 

(Lue lisää: Jo pienellä fyysisen toimintakyvyn nousulla säästöä - UKK-instituutti)

Potentiaali on olemassa – nyt tarvitaan yhteisiä tekoja

Vastausten perusteella elintapaohjauksen potentiaali Pohjois-Savossa on vahva. Ammattilaisilla on osaamista ja motivaatiota elintapaohjaukseen, mutta yksittäiset hyvät käytännöt tarvitsevat tuekseen rakenteita ja yhteistä suuntaa. Yhteistyötä vahvistamalla voidaan varmistaa, että hyvä työ näkyy entistä tasalaatuisempina sekä ennaltaehkäisevinä palveluina Pohjois-Savon asukkaille.

Kalle Onnela

Projektipäällikkö
Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hanke
(Terveydeksi - kansallinen terveys- ja hyvinvointiohjelma)

Elintavoilla elämänlaatua Pohjois-Savoon -hankkeessa kehitetään alueellemme vaikuttavaa ja yhtenäisempää elintapaohjausta. 

Hankkeen pilotoinnit kohdentuvat kahteen asiakasryhmään:

• työttömiin työikäisiin sekä

• alaraajan tekonivelleikkausta jonottaviin henkilöihin

Pilotointien ohella hankkeessa vahvistetaan alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä ammattilaisten osaamista. Tavoitteena on edistää elintapaohjauksellista työotetta ja vahvistaa sen roolia osana ammattilaisten työskentelyä.

Lisätietoa: 

Elintavoilla elämänlaatua - HYTE - Pohjois-Savo

Kehittämistoiminnan kuulumisia julkaistaan kuukausittain ilmestyvässä Pohjois-Savon HYTE-uutiskirjeessä.  Tilaa uutiskirje tästä. 

Job Shadowing -päivä hyvinvointialueen viestinnässä

Tutustuin Job Shadowing- päivässäni äitini työhön, viestintään. Huomasin, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen viestinnässä on paljon erilaisia projekteja menossa yhtä aikaa. Paljon kirjoittamista ja viestimistä muiden kanssa yhteistyössä. Palavereja on melkein joka päivä useita ja eri aiheista. 

Somepostauksien tekeminen vaikuttaa kivalta. Paljon erilaisia projekteja on menossa myös tässä. Tämä työpäivä oli rauhallisempi, koska ei ollut niin paljoa palavereja kuin yleensä. Katsoimme äitini työviikkojen ja päivien sisältöjä myös hänen kalenteristaan.

Lähetimme aiemmin kirjoitetun mediatiedotteen, joka koski SERI-keskusta, julkaisimme samalla verkkouutisen ja se verkkouutinen julkaistaan myös sosiaaliseen mediaan. Sain auttaa miettimään postauksen sisältöä.

Työ on joustavaa ja on pitkät lomat, mutta työajalla on paljon tekemistä. Työssä pitää olla tarkka, koska on paljon lakeja, säädöksiä ja sääntöjä, mitä täytyy noudattaa. Esimerkiksi saavutettavuus ja tietosuoja jäi mieleeni. Työssä on myös tärkeää osata työskennellä tietokoneella ja käyttää erilaisia järjestelmiä, myös netissä, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Työtä tehdään paljon verkostomaisesti.

Työssä tuntuu olevan paljon muistettavia ja hallittavia asioita.

Liukuva ja joustava työaika on hyvä, mutta itse en haluaisi työskennellä yksin kotoa käsin niin paljon. Hyvä puoli etätyössä on se, että työtä voi tehdä melkein mistä käsin tahansa tietokoneella.

Mitä Job Shadowing on?

Job Shadowing on 2-4 tunnin tutustuminen työelämään.  Tutustumisessa voi itse valita paikan, josta haluaa tietää ja oppia jotain. Job Shadowing voi tehdä osallistumalla työntekoon, ammattilaisen työtä seuraamalla tai jos ei ole mahdollista seurata, niin haastattelemalla ammattilaista.

Vilja, Leppävirran lukio

KEIKKA-hankkeen ajankohtaiskatsauksessa yhteistyötä, viestintää ja innovaatioekosysteemin vahvistamista

KEIKKA-hanke on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimusviestintää. Olemme tuottaneet sisältöä muun muassa Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn-tilille ja hyvinvointialueen Instagramiin sekä osallistuneet Tiedepalvelukeskuksen videon kuvauksiin. Viestinnän lisäämisen avulla olemme hankesuunnitelman mukaisesti vahvistaneet tietoisuutta Pohjois-Savon hyvinvointialueen innovaatiotoiminnasta. 

Olemme esitelleet Orchidean mahdollisuuksia ja toiminnallisuuksia hyvinvointialueen sisäisille toimijoille ja tehneet alustaa tutuksi hyvinvointialueemme eri yksiköissä. Lisäksi olemme verkostoituneet laajasti eri organisaatioiden kanssa ja rakentaneet yhteistyöpolkuja hyvinvointialueen kumppaneiden välille. Näin olemme onnistuneet luomaan yhteisiä tiedonvaihdon käytäntöjä innovaatiotoimijoiden kesken ja hyödynnämme aktiivisesti toistemme verkostoja ja viestintäkanavia. Olemme myös jatkaneet tiivistä keskustelua muiden vastaavien hankkeiden kanssa, jotta päällekkäistä työtä voidaan välttää ja yhteisiä tavoitteita edistää. 

Alkuvuoden uutena toimenpiteenä KEIKKA-hanke osallistuu Itä-Suomen YTA:n kehittämiseen alatyöryhmän jäsenenä ja varmistaa näin innovaatiotoiminnan huomioimisen YTA-rakenteiden kehityksessä. 

Helmikuussa 2026 järjestimme kaksi työpajaa, joihin osallistui edustajia Pohjois-Savon hyvinvointialueelta, Itä-Suomen yliopistolta, Nostetta Venturesilta, Business Center Pohjois-Savolta, Spark Finlandilta ja Savonia-ammattikorkeakoululta. Ensimmäinen työpaja oli neljän tunnin lähitapaaminen, jossa käsittelimme tutkimuksesta kaupallistamiseen etenevää polkua sekä innovaatioekosysteemin keskeisiä toimintoja. Keskustelimme myös siitä, miten organisaatioiden palvelupolkujen päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä ja miten verkostojen yli ulottuvaa innovaatiotoimintaa voidaan vahvistaa. Toinen työpaja jatkoi samoja teemoja Teams-kokouksena. Työpajat on toteutettu kutsuperiaatteella, ja koska tarve säännöllisille keskusteluille on selvästi tunnistettu, jatkamme yhteistä kehittämistä samalla kokoonpanolla jälleen huhtikuussa. 

KEIKKA-hankkeen ohjausryhmä kokoontui helmikuussa, ja kokouksen tunnelma oli erittäin innostunut. Kävimme läpi syksyn aikana toteutettuja toimenpiteitä, joilla olemme vahvistaneet innovaatiopohjaa Pohjois-Savossa. Ohjausryhmä antoi toiminnallemme vahvan tuen, ja hankkeen etenemissuunnitelmat nähtiin realistisiksi ja vaikuttaviksi. Ohjausryhmä piti erityisen tärkeänä sitä, että olemme onnistuneet vahvistamaan yhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja tuomaan innovaatiotoimijoita yhteen yhteisten tavoitteiden äärelle. Kokouksessa tarkasteltiin myös hankkeen tulevia painopisteitä, ja saimme selkeän mandaatin jatkaa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista sekä syventää verkostoyhteistyötä entisestään. 

Sonja Reinikka 
Projektikoordinaattori 
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) 
 
Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä. 
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo 

Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen ajankohtaisesta TKI-toiminnasta Tiedepalvelukeskuksen LinkedIn tilillä: Science Service Center - Wellbeing Services County of North Savo 

-- 

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 

Yhdessä rakennettu tulevaisuus

”Teet työtäsi sydämellä”, totesi minulle äiti, jonka teini-ikäisen pojan huostaanoton ja sijoituksen aikanaan valmistelin. Tämän palautteen merkitystä pohdin tänään kansainvälisenä sosiaalityön päivänä, jonka teemana on yhdessä rakennettu tulevaisuus. Kansainvälinen sosiaalityöntekijäjärjestö IFSW lanseerasi päivän vuonna 1997 ja vuodesta 2009 alkaen sitä on vietetty globaalisti aina maaliskuun kolmantena tiistaina. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin sosiaalialan ammattilaisten työtä yhteiskuntarauhan edistäjinä, syrjäytymisen vähentäjinä ja hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääjinä.

Sosiaalityö ei ole ollut minulle kutsumusammatti, vaan enemmänkin löytö. Yliopisto-opinnoista sain pätevyyden sosiaalityöntekijän ammattiin, mutta valmiuteni sosiaalityöhön sain ensimmäisten työvuosieni aikana. Aloitin nuorena sosiaalityöntekijänä vaativassa tehtävässä sijais- ja adoptiovanhempien valmentajana, mutta rinnallani kulki useamman vuoden ajan kokenut sosiaalityöntekijä mentorina. Kasvoin sosiaalityöntekijän identiteettiin työyhteisössä, jossa sosiaalityöllä oli vahva ja tunnustettu rooli.

Sosiaalityö on vienyt minut rikkaalle polulle. Se on mahdollistanut erilaiset tehtävät asiakastyössä, kehittäjänä, kouluttajana, asiantuntijana ja johtajana. Olen saanut vierailla venäläisissä lastenkodeissa, hakea uusia ideoita kansainvälisissä tapahtumissa ja kouluttautua lapsen oikeuksiin Etiopiassa yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa. Koskettavimpia jälkiä ovat kuitenkin jättäneet lapset, joilla ei ole ollut erilaisista syistä johtuen mahdollisuutta elää siinä kodissa, johon he ovat syntyneet vaan, jotka ovat tarvinneet sijaiskodin. Muistoissa on surujen ja huolien lisäksi paljon iloa. Kuten vierailumme ensimmäisen sijoitettujen lasten osallisuusryhmän, Mäyrän, kanssa Mäntyniemessä. Pikku poika pelasi shakkia presidentti Niinistön kanssa ja munkki suupielessään hän kysyi presidentiltä, osaako hän syödä munkkia siten, ettei sokeri sotke hänen huuliaan.

Pienessä tiimissämme sosiaalialan osaamiskeskuksessa meillä on lähes aina sosiaalityön opiskelija loppuvaiheen opintoihinsa liittyvässä harjoittelussa. Mietin monesti, millaista kuvaa välitän hänelle sosiaalityöntekijän työstä nykyisessä toimintaympäristössä. Työ vaatii rohkeutta, onhan sosiaalityöntekijän lakisääteisenä velvollisuutena olla asiakkaidensa oikeuksien puolustaja. Hänellä on velvollisuus tuoda esiin rakenteellisia epäkohtia. Monesti häntä haastavat vastakkainasettelut. Hän tekee työtä monimutkaisten ilmiöiden parissa, joihin tulisi löytää yksinkertaisia ja konkreettisia ratkaisuja. Hänen työnsä mahdollistuu luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa, joiden syntymistä ei tue muutostoimintaympäristö. Hän joutuu joskus kamppailemaan asiakkaan edun ajamisen ja työnantajaa kohtaan tuntemansa lojaalisuusvelvoitteen välillä. Eikä hänen ole aina helppoa löytää keinoja yhdistää päätöksiä tekevä viranhaltijatyö vahvaa läsnäoloa edellyttävään kohtaamistyöhön.

Sosiaalityön perusta on yhteisötyössä ja sen ydintä on asiakkaan huomioiminen osana hänen yhteisöään. Suosittelenkin jokaiselle sosiaalityöstä kiinnostuneelle ja siitä päättävälle katsomaan italialaisen TV-sarjan Mina Settembre. Kaikessa keveydessäänkin ohjelma tarjoaa mielestäni upean näkökulman sosiaalityön ytimeen. Ohjelmassa sosiaalityöntekijä työskentelee perhekeskuksessa, joka sijaitsee keskellä asutusta. Hän kohtaa avun tarvitsijoita kortteleissa kulkiessaan. Hän on helposti tavoitettavissa ja asukkaat tuntevat hänet. Hänellä on laajat verkostot eri alojen ammattilaisiin. Kun hän kohtaa apua tarvitsevan, hän löytää aina verkostostaan jonkun, joka voi asiakasta auttaa. Hän hakee ja koordinoi avun kokonaisuutta. Sellaiseen sosiaalityöhön minä uskon, koska siihen sisältyy toivoa muutoksen mahdollisuudesta.

Sointu Möller, erikoissosiaalityöntekijä, YTL
osaamiskeskuksen johtaja
Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on yksi Suomen kuudesta lakisääteisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Sen ydintehtävänä on edistää sosiaalihuollon tietoperusteista kehittämistä, välittää sosiaalialan osaamista ja asiantuntijuutta sekä edistää tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen ja käytännön yhteyttä. Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminta-alueena on Keski-Suomen, Etelä-Savon (Eloisa), Pohjois-Karjalan (Siun sote) ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.

Kansainvälinen sosiaalityön päivä 17.3.2026

Oikein erinomaista kansainvälisen sosiaalityön päivää kaikki sosiaalityöntekijät, ja toki myös yhteistyökumppanit/sidosryhmät ja päättäjät!

Olen saanut viime aikoina viestejä siitä, että terveyssosiaalityötä ei oikein tunneta. Viimeisimmässä viestissä sanotaan näin: ” Oman kokemukseni perusteella terveyssosiaalityö ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet ovat vaillinaisesti tunnettuja ja hyödynnettyjä. Terveyssosiaalityö kuvautuu varsin vaillinaisesti sidosryhmille ja on jäsentymätön päättäjille”. Jäin pohtimaan näitä viestejä ja päätin tarttua kynään. Pitkään terveyssosiaalityössä eri rooleissa toimineena keskityn tässä kirjoituksessa siten erityisesti terveyssosiaalityöhön. Toki tämänhetkisessä työroolissani olen enemmän yleisemmin sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden edistämisen ja tutkimuksen asialla.

Terveyssosiaalityö on maailmanlaajuisesti yksi sosiaalityön suurimmista toiminta-alueista ja kansainvälisesti sitä on myös paljon tutkittu. Suomessakin erityisesti viime aikoina − mutta aiemminkin − on kirjoitettu kyllä terveyssosiaalityöstä, mutta tämä tärkeä sosiaalityön alue näyttäisi jääneen hieman pimentoon. Siksipä olen tämän kirjoituksen oheen koonnut joitakin viime aikoina terveyssosiaalityöstä julkaistuja tieteellisiä artikkeleita, joihin lukija voi perehtyä.

Mitä terveyssosiaalityö sitten on? Se on hyvin laaja ja moninainen työalue, jota on vaikea puristaa muutamaan lauseeseen. Tässä kuitenkin pääasioita pähkinänkuoressa:
Terveyssosiaalityötä ohjaavat yleiset kansainväliset määritelmät, joissa sosiaalityö nähdään sosiaalisiin muutoksiin tähtäävänä sekä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa tavoittelevana ja jokaisen yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ohjaavana työnä. Terveyssosiaalityöntekijöistä suurin osa työskentelee erikoissairaanhoidossa somaattisilla erikoisaloilla tai psykiatrialla − mukaan lukien lastenpsykiatria ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatria − mutta jonkin verran heitä on myös perusterveydenhuollossa (peruspalveluissa) ja joissakin kuntoutus- tai vastaavissa laitoksissa. (Terveys)sosiaalityöllä tulisi olla entistä vahvempi rooli myös peruspalveluissa, jonka tyyppistä asiaa Opetusvastanotto Osmo on alkanut edistääkin viime aikoina. Terveyssosiaalityössä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota on toteutettu jo pitkään Suomessa, itse asiassa yli 100 vuotta!

Terveyssosiaalityöntekijä tekee laaja-alaista ja monimuotoista työtä potilaiden ja työryhmän tukena: hän yhdistää sosiaalityön osaksi moniammatillista ja monialaista potilaan ja hänen läheistensä parissa tehtävää psykososiaalista työtä ja tekee yhteistyötä potilaan asioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluiden, yksityisten palveluiden, Kelan, työeläkelaitosten ja järjestöjen kanssa. Terveyssosiaalityö ei kuitenkaan ole vain etuuksien ja palveluiden hankkimista, tai niistä kertomista, mikä helposti ajatellaan voitavan korvata jollakin esitteellä tai minkä tahansa ammattiryhmän työllä oman työnsä ohessa. Terveyssosiaalityö on asiantuntijatyötä, jossa yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen tietoon ja ymmärrykseen yhdistyy myös terveydenhuollon tuntemus − myös työalueella hoidettavien sairauksien tuntemusta − ja kokonaisvaltaisesti potilaan tai asiakkaan elämäntilanteen ja arjen tuntemus. Työ on myös mitä suuremmassa määrin suhdeperustaista työtä, erityisesti pitemmissä asiakkuuksissa.

Lopuksi vielä yhteisesti viesti kaikille hyvinvointialueemme sosiaalityöntekijöille, riippumatta siitä millä toimialalla työskentelette: Te teette erinomaisen tärkeää työtä! Sosiaalityö on eturintamassa sellaisten ammattien ja työtehtävien joukossa, missä pystyy näkemään koko ihmiselämän kirjon; hyvin erilaiset ihmiset erilaisine elämäntilanteineen, ihmisen elämän kokonaisuudessaan sen iloineen ja suruineen. Sanoisin, että hyvin tärkeää ja merkityksellistä työtä!

Sointu Riekkinen-Tuovinen
YTT, laillistettu sosiaalityöntekijä
vs. Tutkimuksen erityisasiantuntija
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Sosiaali-, hyvinvointi- ja pelastuspalveluiden tutkimuskeskus
sointu.riekkinen-tuovinen@pshyvinvointialue.fi

Lue lisää terveyssosiaalityöstä:

• Riekkinen-Tuovinen, S., Ylönen, A., & Allimaa. J. (2025) Terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä sosiaalityöstä erikoissairaanhoidossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62 (1), 5–20. https://doi.org.10.23990/sa.127165  
• Tiirola H., Leinonen L., Riekkinen-Tuovinen S., Metteri A., Pylkkänen L. & Vornanen R. (2025). ”Asiat kasvavat ja jäävät hoitamatta, kerrostuvat ja jossain vaiheessa eskaloituvat” - Terveyssosiaalityöntekijöiden huolipuhe preventiivisen työotteen katoamisesta terveyssosiaalityön muutosprosessin myötä.” Focus Localis, 53 (2), 9–27. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/148157
• Metteri A., Kauppinen-Perttula U.M., Riekkinen-Tuovinen S., Joubert L., Jäppinen M., Mäki-Opas, T., Männistö L., Tiirola, H. & Anand, J. (2025)Potilaiden ja sosiaalityöntekijöiden kokemuksia psykiatrian sosiaalityön vaikuttavuudesta psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62 (2), 287–304.https://doi.org/10.23990/sa.145091
• Tiirola, H., Leinonen, L., Metteri, A., Riekkinen-Tuovinen, S., & Vornanen, R. (2026). Terveyssosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi muutosprosessissa. Focus Localis, 54(1).  https://journal.fi/focuslocalis/article/view/164015

Uusi vaihe kohti pysyvää innovaatiotoimintaa – valmistelutyö on käynnistynyt

KEIKKA-hankkeen edetessä olemme havainneet selkeän strategisen tarpeen: Savo-Karjalan alueella tarvitaan pysyvä perusta, joka tukee pitkäjänteistä innovaatiotoimintaa. 

Tavoitteenamme ei ole vain hankkeen päämäärien saavuttaminen, vaan tehdä ne vaikuttavasti ja kestävästi. Tämän vuoksi käynnistimme kesän jälkeen puolen vuoden valmistelujakson, jonka aikana rakensimme tulevaisuuden toimintamalleja Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja mahdollisesti myös laajemmalle yhteistyöalueelle.  

Valmistelujakso toteutettiin 1.7.–31.12.2025, ja sen rahoitti kokonaisuudessaan Pohjois-Savon hyvinvointialue strategisella rahoituksella. 

Tänä aikana: 

• Loimme konkreettisia malleja pysyvälle toiminnalle. Esimerkiksi alueellisen teknologiansiirtoyhtiön ja innovaatiorahaston perustaminen ovat tarkastelussa. 

• Kartoitimme yhteistyömahdollisuuksia. Tunnistimme keskeiset kumppanit ja sidosryhmät, joiden kanssa voimme rakentaa vahvaa verkostoa. 

• Hankimme asiantuntijatietoa. Tehdyt taustaselvitykset ja verkostoituminen tukevat päätöksentekoa ja suunnittelua. 

• Loimme mahdollisuudet innovaatiotietoisuuden lisäämiseksi. Tiedepalvelukeskus sai oman LinkedIn-tilin, jonka avulla viestiminen laajalle yleisölle on jatkossa helppoa ja nopeaa. Olemme työstäneet myös muuta viestintämateriaalia ja tulossa on esimerkiksi videoita ja laajoja tiedotteita TKI-toiminnasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 

“Näin varmistamme, että EAKR-rahoitus voidaan kohdentaa täysimääräisesti niihin toimiin, jotka hyötyvät suoraan uudesta, kestävästä toimintaympäristöstä. Näin myös hankkeen juurruttaminen käytäntöön hankeajan päätyttyä on realistisempaa, kuin pelkillä hankkeen omilla pienemmillä toimenpiteillä”, kertoo KEIKKA-hankkeen projektipäällikkö Vesa Janhunen 

“Jo hankkeen alkuvaiheessa huomasimme tekevämme spesifejä toimenpiteitä ilman olemassa olevaa innovaatiotoiminnan kulttuuria. Tämä herätti hämmennystä ja toi lisähaastetta. Nyt on hyvä ottaa aikalisä ja luoda ensin innovaatiotoiminnan pohjaa, jonka avulla yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ovat vaikuttavampia”, jatkaa projektikoordinaattori Sonja Reinikka.  

Ohjausryhmä työn tukena 

Olemme koonneet Keksi, kehitä ja kaupallista -hankkeelle ohjausryhmän, jossa on edustajia useammasta eri organisaatiosta. Ensimmäisessä kokouksessaan ryhmä sai käsiteltäväkseen muutoshakemuksen rahoittajalle, jossa esitetään muun muassa muutoksia maksatuskausiin. Muutoshakemus hyväksyttiin rahoittajan toimesta ja KEIKKA-hanke jatkuu syyskuuhun 2027 saakka. 

Vuosi 2026 puhaltaa uutta vauhtia hankkeelle 

Strategisen rahoituksella tehdyn pohjatyön avulla pääsemme tammikuussa 2026 jatkamaan KEIKKA-hanketta aiempaa vakaammalle pohjalle. Hankkeen ensimmäinen työpaja on tarkoitus järjestää helmikuun alussa yhteistyöorganisaatioiden edustajien kanssa. Ensimmäisen innovaatiokilpailun suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa. 

Vuoden alusta olemme jo ennättäneet testaamaan Orchidea alustaa: alustaa testasi ryhmä tutkijoita Itä-Suomen yliopistolta ja alustan työpajatoimintoa käytettiin hyväksi PSHVA-TKI ja PSHVA-UEF hankkeiden aloitustapahtumassa. Palautteet alustasta olivat positiivisia ja työpajatoiminta nähtiin virkistävänä vaihteluna post it-työpajoille. 

Valmistelemme parasta aikaa Orchidea alustan testauksen laajentamista alueen asukkaille, yrityksille ja yhteistyöorganisaatioille. Ajatuksena on kerätä alustalle tutkimus- ja innovaatioideoita: Orchidean avulla voimme törmäyttää ideat, niitä kehittämään kykenevät yritykset sekä näistä mahdollisesti tutkimusaiheita saavat tutkijat ja kliinikot. Myös eri alojen opiskelijat voivat saada ideoita opinnäytetöilleen tai esimerkiksi kehittämishankkeisiin.  

Innovaatiotietoisuus on vahvistunut TKI-toiminnan tehostuneen viestinnän myötä. Kehitämme parhaillaan verkkosivustoamme entistä selkeämmäksi ja informatiivisemmaksi. Lähiaikoina julkaisemme PSHVA:n sivuille TKI-toimintaa avaavia artikkeleita, esittelemme TKI-henkilöstön tehtävänkuvia sekä lisäämme näkyvyyttä aktiivisen some-viestinnän kautta. 

Sonja Reinikka
Projektikoordinaattori
Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA)

Seuraa blogiamme saadaksesi ajankohtaisia päivityksiä hankkeen etenemisestä.
Tutustu myös: Keksi, kehitä ja kaupallista -hanke (KEIKKA) - Pohjois-Savo

--

KEIKKA-hanketta osarahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Rahoituksen myöntäjänä toimii Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus