Kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen ja suunterveyteen panostetaan uudessa toimintamallissa

Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -toimintamallin laaja käyttöönotto on käynnistynyt osana Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Käyttöönotto toteutetaan vuoden 2024 aikana vaiheittain kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidon toimipisteissä projektikoordinaattoreiden avulla.

Toimintamallin tarkoitus

Toimintamallin tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintatapa hyvinvointialueelle, jolla tuetaan kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta ja suunterveyttä.

Toimintamallissa arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä sekä suunhoitoa kotihoidon toimesta kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla. Arvioinnin perusteella asiakkaalle tarjotaan tarveperusteisesti suuhygienistin kotikäyntiä osana kuntouttavaa arviointijaksoa.

Asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan myös säännöllisen kotihoidon asiakkuuden aikana ja asiakas ohjataan tarvittaessa suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

”Ei tarvitse olla suun terveydenhuollon ammattilainen, että voi havainnoida asiakkaan suusta mahdollista hoidontarvetta.”

Toimintamallin käyttöönoton tilanne

Käyttöönotto on aloitettu alkuvuoden 2024 aikana Siilinjärven säännöllisessä kotihoidossa sekä Maaningan, Iisalmen, Vieremän, Sonkajärven, Kiuruveden, Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntouttavalla arviointijaksolla. Käyttöönottoa jatketaan koko vuoden ajan toimipaikoittain erillisen suunnitelman mukaisesti.

Toimintamallin käyttöönotossa tehdään tiivistä yhteistyötä suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Kotihoidon henkilöstön ja toimintaan mukaan tulevien suuhygienistien osaamista on lisätty koulutusten avulla.

Keräämme käyttöönoton aikana työntekijäkokemuksia liittyen käyttöönottojen sujuvuuteen ja toimintamallin käytettävyyteen arjessa. Saadun palautteen perusteella muokkaamme ja parannamme ohjeita sekä käytänteitä.

Henkilöstön kokemuksia

Perehdytyksiä toimintamallin käyttöönottoon on pidetty jo useissa yksiköissä kevään aikana. Toimintamallin hyödyt on tunnistettu perehdytysten aikana, vaikka uutta tietoa on tullut niin kotihoidon työntekijöille kuin suuhygienisteillekin.

– Odotan innolla ja mielenkiinnolla yhteistyötä kotihoidon kanssa ja yhteiskotikäyntejä asiakkaiden luona, kertoo yksi koulutukseen osallistuneista suuhygienisteistä.
​​​​​​​

Lisätietoja toimintamallista antavat:

• Projektikoordinaattori Karoliina Holmavuo, karoliina.holmavuo@pshyvinvointialue.fi
• Projektikoordinaattori Helena Linninen, helena.linninen@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​

Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi

Tyypin 2 diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen on yksi viime vuoden lopulla käynnistyneen kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitoksen HYPE-yhteishankkeen osahankkeista. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.

Hankkeessa kehitetään ja muutetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä

Sosiaali- ja terveydenhuollon toisiolaki mahdollistaa potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen käytön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. HYPE-hankkeen osahankkeessa 2 hyödynnetään maakunnallisten digihoitopolkujen tuottamaa tietoa sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin kertynyttä aineistoa perustason palveluntuottajien vaikuttavuuden vertaiskehittämisessä. Osahankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettu perustason palveluntuottajien välinen tilastollisen vertaiskehittämisen analyysi (Martikainen ym. 2022). Lisäksi osahankkeessa pilotoidaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kehitetyn tilastollisen vertaiskehittämisen menetelmän (tilastollinen prosessin kontrollointi) käyttömahdollisuuksia koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella perustason palveluntuottajien välisen vertaiskehittämisen visuaalisena työkaluna. Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmiä (Shewhart 1932) on tyypillisesti käytetty prosessiteollisuuden laadunvalvonnassa, mutta myös terveydenhuollossa erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kontrolloinnissa (Spiegelhalter 2005, Noyez 2009). Osahankkeessa varmistetaan palveluntuottajien välinen vertailtavuus ja tehdään yksikkötasoista vertailua vertaiskehittämisen näkökulmasta tarjoten työvälineitä tasavertaiseen hoidontuottamiseen koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Visualisointi osaksi käytännön tiedolla johtamista

Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmällä tuotettavien suppilokuvaajien (engl. funnel plot) avulla voidaan helposti ja visuaalisesti havainnoida palveluntuottajien väliset erot toiminnassa, palvelun tarjonnan laajuudessa ja potilaiden taustatekijöissä. Kuvaajat tuottavat visuaalisia vertaiskehittämisen välineitä tiedolla johtamiseen ja mahdollistavat vertailukelpoisten hoitotulosten tarkastelun ja vertailun eri yksiköiden välillä sekä vaikuttavuusperusteisen toiminnan kehittämisen. Menetelmä mahdollistaa samanaikaisen palveluiden volyymin ja potilaiden taustaominaisuuksien huomioimisen vertailussa, mikä on olennaista tulosten luotettavuuden kannalta. Vertailutulosten visualisoinnissa olennainen osa on palveluiden volyymin suhteen määritellyt kontrollirajat, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden sisäpuolelle jäävä tilastollinen satunnaisvaihtelu ja niiden ulkopuolelle jäävä erityisen syyn systemaattinen vaihtelu, joka ei selity tilastollisella satunnaisvaihtelulla.

Tapausesimerkkinä tyypin 2 diabetesta sairastavat

Tyypin 2 diabeteksen oireena on kohonnut veren sokeripitoisuus ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen. Sairastavien määrä on noin kolminkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana johtuen taudin riskitekijöiden yleistymisestä, kuten keskivartalolihavuuden lisääntymisestä väestössä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut 285 % viimeisten 30 vuoden aikana Suomessa (Armocida ym. 2024). Diabetes aiheuttaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle kustannuksia sen hoidon ja sairaudesta aiheutuvien lisäsairauksien myötä, unohtamatta sairauden vaikutuksia työkykyyn.

Osahankkeessa pureudutaan tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemisen edistämiseen vertailemalla terveysasemakohtaisia verensokeritasojen hoitotuloksia suhteessa asetettuihin hoitotavoitteisiin (esimerkiksi Käypä Hoito -suosituksen mukainen yksilöllinen hoitotavoite HbA1c 48–53 mmol/mol) hyödyntäen visuaalista suppilokuvaajaa (kuvio 1). Vertailujen tavoitteena on tunnistaa terveysasemia, joiden keskimääräiset hoitotulokset eroavat systemaattisesti vertailuyksiköistä, eivätkä selity sattumalla. Vertailujen luotettavuutta voidaan parantaa huomioimalla eli tilastollisesti vakioimalla eri terveysasemilla asioivien potilaiden ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa potilaiden ennusteeseen tai muovata odotettavissa olevaa hoitovastetta. Sen sijaan palveluiden tuottajiin liittyvillä ominaisuuksilla vakiointia on syytä välttää, koska juuri ne tekijät voivat synnyttää systemaattisia eroja eri palveluiden tuottajien välillä. Palveluiden volyymin eli tässä terveysasemakohtaisen potilasmäärän ja keskimääräisen hoitotuloksen välillä voidaan olettaa olevan positiivinen korrelaatio. Potilasmääriltään isommilla terveysasemilla satunnaisvaihtelun merkitys keskimääräiseen hoitotulokseen on oletettavasti pienempi kuin pienemmissä hoitoyksiköissä, joissa yksittäisen potilaan poikkeava arvo voi vaikuttaa merkittävästi keskiarvoon. Palveluiden volyymi huomioidaan suppilokuvaajan kontrollirajojen laskennassa.

Pyramidimalli erojen juurisyiden selvittämisen tukena

Palveluiden tuottajien välisten systemaattisten erojen juurisyitä voi selvittää käytännönläheisesti pyramidimallilla (kuvio 2). Pyramidimalli tukee eroja selittävien juurisyiden etsimistä lähtien liikkeelle käytettävien aineistojen luotettavuudesta ja päätyen yksittäisten palvelutuottajien ominaisuuksiin ja prosesseihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi organisaation lähijohtamisella ja työntekijöiden motivoituneisuudella on välillinen yhteys myös potilaiden hoitotuloksiin hoitoon sitoutumisen motivoinnin kautta (Valle 2010, Virtanen ym. 2012, Carls ym. 2017).

Osahanke vaikuttaa myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden ja hoidon seurantaan

Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä kansallisen diabeteksen laaturekisterin kanssa jatkuvana vuoropuheluna ja yhteisten teemojen tunnistamisessa. Diabetesrekisteri mahdollistaa jo hyvinvointialueiden ja kuntien huonossa hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuuden vertaamisen koko Suomen hoitotulokseen suppilokuvaajien avulla. Koska tyypin 2 diabetes vaatii kokonaisvaltaista hoitoa, on jatkossa syytä laajentaa tarkastelua myös muihin, lisäsairauksiin liittyviin riskitekijöihin.
 

Kirjoittajat: 

Piia Lavikainen
Yliopistotutkija
Farmasian laitos

Jari Heiskanen
Projektipäällikkö
Farmasian laitos

Janne Martikainen
Professori
Farmasian laitos

Alkuperäinen kirjoitus aiheesta lähteineen internetissä osoitteessa: Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi - Puheenvuoroja (uef.fi)

Blogi: Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

Oikeaa palvelua, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa – Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeen jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien kokemuksia läntiseltä ja koilliselta alueelta

Mistä lähdettiin

Jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmallimme pilotointi on alkanut Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa keväällä 2022. Tuolloin ryhdyimme vastaamaan jo tunnistettuihin tarpeisiin nuorten mielenterveyden hoidon saatavuuden ja palveluun pääsyn kohentamiseksi sovittujen yläkoulujen opiskeluhuollon työhön liittymällä. Tulevaisuuden sotekeskus -kaudella tavattiin yhteensä 345 iältään 
13–16-vuotiasta nuorta kaikkien hankkeen kuuden sairaanhoitajan voimin.  Nuoret ohjautuivat lievien tai keskivaikeiden oireiden vuoksi oppilaitoksen jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan maksimissaan 12 käyntikertaa sisältävälle hoitojaksolle. 

Aikaa on kulunut ja eteenpäin on mennä posoteltu. Hankekausi vaihtui nyt meneillään olevaksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon- eli RRP-hankkeeksi. Aiemmin yläkoulupainotteisen työmme painopiste vaihtui samalla toisen asteen opiskelijoihin. Lisäksi olemme liittyneet osaksi alueellisia perhekeskuspalveluita eli meistä tuli “lanulaisia”. Kauden aikana olemme jatkaneet jalkautuvan mielenterveyden perustason palvelun pilotointia sovittuihin oppilaitoksiin huomioiden universaalien ja myös meitä perustason toimijoita koskevien yhteisten mielenterveys- ja päihdetyön sekä nepsy-haasteiden näkökulmat 16–29-vuotiaiden opiskelijoiden keskuudessa.  

Työmme hoidon tarpeen kartoituksen, konsultaatiokäytänteiden vahvistamisen ja hoidon tarpeeseen vastaamisen parissa yhdessä opiskeluhuollon ja alueellisten nuorten perustason tiimien kanssa jatkuu RRP-hankkeen muodossa kesään 2025 saakka. 

Työn ytimessä

Nuorten ja perheiden näkökulmasta jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan työmalli saamiemme palautteiden perusteella on ollut vaikuttava. Jalkautuvan työn merkitys on korostunut maaseutualueilla, joissa perustason mielenterveys- ja päihdehoitotyön palvelua tarjoavaan kivijalkatoimipisteeseen suuntautuva yhdensuuntainen matka voi helposti olla useita kymmeniä kilometrejä. Julkisten liikenneyhteyksien varassa olevien nuorten hoitoon pääsy olisi haastavaa, ellei jopa mahdotonta ja sitoisi huomattavan suuren määrän aikaa niin huoltajalta kuin nuoreltakin. Hyvän palautteen ydinasioita ovat kuitenkin olleet nopea palveluun pääsy ja palveluun ohjautumisen sujuvuus.  

Myös opiskeluhuollon toimijoiden palaute on ollut rohkaisevaa, sillä suuri osa kyselyihin vastanneista on kokenut oman työmääränsä keventyneen työmallimme pilotoinnin myötä. Keventymisen seurauksena opiskeluhuollon resurssi on voinut suuntautua jälleen enenevissä määrin ennaltaehkäisevään ja lakisääteiseenkin työhön. Sairaanhoitajan työpanos myös konsultatiivisena toimijana on otettu hyvin vastaan ja todettu tarpeelliseksi. Tiiviin yhteistyön ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuus on osoittautunut merkitykselliseksi niin nuoren, sairaanhoitajan kuin opiskeluhuollon kannalta.

Mittaritiedon valossa työ näyttäytyy myös vaikuttavalta, sillä hoitojakson jälkeen 13 % nuorista todettiin jatkohoitoa tarvitsevina ja erityistason sairaanhoidon tutkimuksen ja hoidollisen palvelun piiriin ohjautui alle 5 % nuorista. Tosin tuoreimmissa tiedoissa nämä luvut eivät ihan näin edulliset enää ole. Syitä tähän pohditaan yhdessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen edustajien kanssa. Palveluumme nuoret ovat päässeet pääsääntöisesti 14 vuorokauden kuluessa ja jatkossa tavoite on vastata hoidon tarpeeseen noin seitsemän (7) vuorokauden kuluessa yhteydenotosta.  

Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia eli painopiste raskaista erityistason palveluista on siirtynyt nuoren toimintaympäristöön asiakaslähtöisen mallin mukaisesti niillä kouluilla joilla työskentelemme, nuoret ovat saaneet oikea-aikaista ja oikein kohdennettua apua ja yhteistyötä on tiivistetty eri palvelutuotannon toimijoiden välillä. Osa aiemman hankekauden pilottiyläkouluista on mukana myös meneillään olevalla hankekaudella.  Näille kouluille kohdentuu myös tutkimushanke, jossa jalkautuvan työmallin vaikuttavuutta arvioidaan tutkimuksen keinoin vuosina 2024–2025.  
 

Tehdään yhdessä

Jalkautuvaa hoitotyön mallia on toteutettu koillisella ja läntisellä alueella jo aiemmin, joten henkseleitä emme uuden toimintamallin idean nimiin ottamisen puolesta ole paukuttelemassa. Näissä perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita toteuttavissa yksiköissä kehittämistyömme panosta onkin päästy hyödyntämään yhteisesti havaituissa, alueellisissa kehittämisen kohteissa. Toimintaamme ohjaa suunnitelmallisuus, jonka avulla uudenlainen yhteistyö työntekijöiden välillä on lisääntynyt ja tukea on ollut tarjolla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. 

Silkkaa onnistumisten siivittämää silkkiä työmme ja matkamme eivät ole toki ole olleet. Yhteisen ajan järjestäminen yhdessä kaikkien sidosryhmiemme toimijoiden kanssa on osoittautunut välillä enemmän, välillä vähemmän haastavaksi. Sinnikkyyttä on tarvittu puolin ja toisin. Uuden oppiminen on ollut välttämätöntä myös meille jalkautuville sairaanhoitajille. Oppilaitokset työympäristöinä ovat kovin erilaisia, mihin olimme ennen hanketyöhön siirtymistä tottuneet. Tämä onkin edellyttänyt uusien työkenttien haltuunottoa ja uusien asioiden (jopa sanaston) sisäistämistä. Lähimmillä yhteistyökumppaneillamme on ollut suuri merkitys siinä, kuinka olemme tässä onnistuneet, sillä tätä työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyön rakentaminen vaatii aikaa ja molemminpuolista tuttuutta sekä mielenkiintoa toisen tekemää työtä kohtaan.  
 

Jatkoa ajatellen

Vaalimisen arvoisista asioista haluamme nostaa esille havaintomme yhteistyön lisäämisen tarpeesta ja merkityksen tiedostamisesta hoidon porrastuksen kaikkien tasojen välillä. Lisäksi kannustamme lämpimästi jalkautuvan työmallin käyttöönottoa kaikilla alueilla oleellisena osana oppilaitosyhteistyön muodostamista. Vakiintuneiden konsultaatiokäytänteidenkin puolesta liputamme osana kaikkien ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisäämistä. 

Hankkeilla on, ja kuuluukin olla, alku ja loppu. Mallinnetut, vaikuttaviksi todetut vakiintuneet käytänteet eivät hankkeen päättyessä vuonna 2025 kuitenkaan ole katoamassa mihinkään metadatan mustaan aukkoon, vaan päätyvät pysyviksi käytännöiksi hyvinvointialueelle yhteisten nuortemme hyväksi.

Terveisin,  

Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat  

Pia Hakkarainen, Rautalammin yläkoulu & lukio, Karttulan yläkoulu ja Vesannon lukio 
Niina Heiskanen, Maaninkajärven yläkoulu ja IngmanEdu 
Anni Orovuo, Nilsiän yläkoulu & lukio ja Sakky Siilinjärvi

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).  
 

Blogi: KYSin lastenneurologian yksikössä moniammatillista osaamista ja perheen tukea

Maaliskuinen TET-aamupäiväni kului Kysin lastenneurologian yksikössä, jossa tehdään tärkeää moniammatillista työtä lasten neurologisten kehityshäiriöiden tiimoilla ja lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelussa. Lastenneurologian ylilääkäri Jarkko Kirjavainen ja muu henkilöstö ottivat minut vastaan innostuneina ja käyntiini hyvin valmistautuneina. Paikalla oli yli kaksikymmentä lastenneurologian työntekijää.



Heti alussa puheterapeutti Paula Mielo kävi hyväntuulisesti ja selkeästi läpi, miten päivä etenee, ja ihan kuvien avulla, että varmasti ymmärrän. Niin kuulemma on tapana tehdä lapsille, joille tänne tulo voi olla hyvin jännittävä hetki. Minulle kerrottiin, että minun ei tarvitse kaikkea muistaa, vaan täällä aikuiset kertovat mitä tapahtuu. Taisihan se tosiaan helpottaa vähän omaakin jännitystäni.

Minulle esiteltiin erityistyöntekijöiden toimintaa, ja aika vaikuttavalta se tuntuikin. Lastenneurologian yksikkö vastaa yliopistosairaalatasoista hoitoa vaativien lastenneurologisten sairauksien hoidosta koko Itä-Suomen yhteistyöalueella. Tämä perhekeskeinen yksikkö vastaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella erityisesti kehitys- ja kuntoutusseurannasta niiden lasten osalta, joilla on laaja-alaisia kehityksellisiä haasteita, kuten CP- tai kehitysvamma.

Sain kuulla, että yksikkö toimii KYS:n epilepsiakeskuksen osana, ja sen erikoisosaamista on vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito. Yksikössä tehdään myös kliinistä lääketutkimusta epilepsian ja migreenin osalta sekä tutkijalähtöisiä tutkimuksia ja laajaa erikoisalayhteistyötä, myös lääkärien perusopetusta.

Ymmärsin kuunnellessani, että tässäkin yksikössä on paljon erikoisosaamista ja henkilökunnassa oli hyvin erilaisia työnkuvia. Minulle kerrottiin, että työtä tehdään laajalla alueella ja monissa verkostoissa, ja täällä olisi hyvät valmiudet kehittämistyölle.

Työssä tarvitaan osaamisen lisäksi tunteiden huomioimista

Kierrellessäni aamupäivän aikana yksikön poliklinikalla ja vastaanotoissa, ja tavatessa myös perheitä, vaikutuin yhä enemmän. Kyllä täällä tehdään tärkeää työtä ja vanhempien kanssa on tärkeää muistaa sensitiivisyys, herkkyyttä huomioida myös tunteita.

Kun vanhemmat tulevat tänne ensimmäisen kerran lapsensa kanssa, heillä on tästä iso huoli, ja kuten minulle kerrottiin, perheille se on useinkin kriisitilanne. Perheitä onkin ohjattu ihan alkuvaiheessa tarvittaessa myös Kuopion kriisikeskuksen asiakkaiksi, jossa he saavat tukea uuden tilanteensa käsittelyyn.

Seuraavaksi pääsin itsekin arviointiin, kun toimintaterapeutti Tarja Rissanen testasi neurologisia kykyjäni. Minulta testattiin esimerkiksi tasapainoa ja esineiden muotojen tunnistamista kädellä, jotka läpäisin ongelmitta. Hyvä tulos piristi omaakin mieltäni. Voin kyllä tunnustaa, että esineiden muotojen tunnistaminen oli pari kertaa yllättävän hankalaa pelkästään kädellä, ilman näköaistia.

Herkistymistä aidoissa asiakastilanteissa

Pääsin seuraamaan aamupäiväni aikana vastasyntyneen epilepsiakohtauksien vuoksi sairaalahoitoa vaativan vauvan tutkimusta sekä lääkäriopiskelijoiden opetustilannetta syli-ikäisen lapsen tutkimuksessa.

Kyllä se herkisti mielen, kun hyvin pientä lasta tutkittiin. Vauvaa tutkiva lääkäri huomioi mielestäni oikein hyvin tilanteen, ja kertoi aina, mitä milloinkin tutki ja mitä hän arvioi vauvan tilanteesta. Saatiin vähän hymyä vauvan äidinkin huulille, kun lääkäri kertoi lopuksi yhteenvetoa tutkimuksensa tuloksista. Siinä kysyttiinkin myös äidin jaksamisesta, mikä on tärkeä myös muistaa.

Syli-ikäinen lapsi oli hyväntuulinen, mutta taisi vähän säikähtää, kun iso porukka tuppasi yhtäkkiä huoneeseen. Itku rauhoittui pian äidin sylissä. Piipahdimme seuraamassa myös kouluikäisen lapsen käyntiä lastenneurologialla migreenin takia. Potilas osallistui kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan erään migreenilääkkeen tehoa migreenin estohoitona. Lääke oli auttanut migreenin hoidossa ja potilaalla oli nyt fiilis korkealla, kun hän pääsee pian Liverpooliin jalkapallo-otteluun.

Aivosähkötoiminnan seurantaa

Kävimme myös kliinisen neurofysiologian yksikön Video-EEG-tutkimusyksikössä, jossa lapsipotilas oli useamman vuorokauden tutkimuksessa. Tutkimuksessa rekisteröidään aivojen sähköistä toimintaa ja samalla kuvataan lasta videolle. Tutkimushuoneessa on useampi monitori, joiden äärellä aina henkilöstö valvoo seuraamassa tilannetta, kuten nytkin. 

Video-EEG yksikköön tulee aikuispotilaita laajalta alueelta koko Suomesta ja lapsipotilaita Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Yksikkö toimii myös keskeisenä osana epilepsiakeskusta.

Sitten olikin aika jo siirtyä normityöarkeen. Koko TET-aamupäiväni oli hyvin valaiseva ja samalla myös mieltä herkistävä, kun ajattelen ison asian äärellä olevia perheitä pienen lapsensa kanssa. On hienoa, että tietoisuuteni on lisääntynyt näiden TET-käyntien myötä. Kun sitten asioita tuodaan eteen päätöselimissä, niin on jo toinen silmä auki, mitä täällä tapahtuu.

Asiakastilanteisiin, joihin pääsin osallistumaan, oli asiakkailta kysytty lupa jo etukäteen. Olin noissa tilanteissa kuitenkin enemmän kuuntelijana ja kokemuksen omaksujana, ja annoin tilaa hoitohenkilöstön ja asiakkaiden väliseen kanssakäymiseen.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

   
Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
“Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 

 
Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
“Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

 
Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

”Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Innostavaa yhteistyötä rakenteellisen sosiaalityön äärellä

Mikä RAKE?

Sosiaalihuollolla on erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Koska sosiaalihuollossa kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, meillä on myös velvollisuus käyttää asiakastyöstä saatavaa tietoa asiakkaidemme hyväksi ja yhteiskuntamme toiminnan edistämiseksi.  Rakenteellinen sosiaalityö (lyh. RAKE) on sosiaalihuoltolain määrittämä hyvinvointialueen tehtävä. Sillä tarkoitetaan tiedon tuottamista asiakkaiden kohtaamista ongelmista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tietoon perustuvien ratkaisuehdotusten tekemistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä laajasti yhteistyössä. Työn kohteena on siis yksilön sijaan asiakasta ympäröivä yhteiskunta rakenteineen. Tehtävä on ollut kirjattuna lakiin jo lähes kymmenen vuotta, mutta käytännössä työn tekemisen tavat ovat vaihdelleet kuntien ja alueiden välillä merkittävästi. Hyvinvointialueiden myötä olemme olleet uudessa tilanteessa: Tarvitsemme alueellisesti yhteiset käytännöt ja yhteistä ymmärrystä. Tietoa tarvitaan ongelmista, niiden syntymekanismeista ja työssä nähtävistä ilmiöistä ja toimivista auttamisen tavoista, kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien ja palveluiden osalta. Tietoa tarvitaan laajasti asiakkailta ja ammattilaisilta, jotta pääsemme vaikuttamaan tekijöihin, jotka asiakkaiden elämää vaikeuttavat.

Työpaketin tavoitteista

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankekokonaisuuteen kuuluvassa (investointi 3) työpaketissa luodaan rakenteita ja malleja rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle alueellamme. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti myös kansalliseen THL:n koordinoimaan kehittämistyöhön ja tehdään yhteistyötä laajasti toisten hyvinvointialueiden, toisten hankkeiden sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.

Hanketyössä edistetään kansallista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa, laaditaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja vahvistetaan organisaatiomme rake-osaamista ja käytäntöjä.

Yhteistyö keskiössä

Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyössä lähtökohdat ovat hyvät siksi, että meillä rakenteellinen sosiaalityö ja sen koordinoinnin tarve on otettu huomioon hallintosäännössä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen koordinointi on määritelty sosiaalijohtajan vastuulle, mikä on edistänyt työn organisointia merkittävästi. Myös POSOTE20 -hankkeessa aiemmin tehty työ on helpottanut tehtävää.  THL:n mahdollistaman kansallisen rakenteellisen sosiaalityön verkoston kautta olemme päässeet keskustelemaan eri alueiden käytännöistä, oppimaan toisiltamme ja käytännössä työskentelemään yhdessä kansallisen tietotuotannon mallin parissa. 

Rakenteellista sosiaalityötä tai sen kehittämistä ei voi tehdä yksin. Rakenteellisen sosiaalityön haaste – ja vahvuus on se, että sen tulee läpäistä koko sosiaalihuolto.  Olemme perustaneet Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kuukausittain kokoontuvan rakenteellisen sosiaalityön työryhmän, jossa on 20 jäsentä. Edustettuna työryhmässä ovat kaikki sosiaalihuollon palvelutehtävät, terveydenhuollon sosiaalityö, sosiaalipalveluiden tutkimuskeskus sekä tiedolla johtamisen tiimi. Tällä asiantuntijaryhmällä olemme lähteneet tutustumaan rakenteelliseen sosiaalityöhön ja selvittämään jo käytössä olevia Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, tarpeita ja viestinnän tapoja. Erityisen tiivistä yhteistyö on alueellamme toimivan Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. ISO on järjestänyt rakenteellisen sosiaalityön valmennuksen, joka lisää työryhmämme osaamista ja samalla edistää työryhmän valmiuksia toimia jatkossa. 

Olemme ottaneet käyttöön sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jossa työryhmällä on merkittävä rooli tietojen käsittelyssä. Hahmotamme ja luomme vähitellen rakennetta sille, miten asiakastyöstä saatavaa tietoa saadaan koottua ja tehtyä näkyväksi niin oman organisaatiomme sisällä työntekijöille, johdolle ja poliittisille päättäjillekin kuin myös organisaatiomme ulkopuolelle. Suunnitelmissa seuraavina askeleina meillä on yhteistyökäytäntöjen luominen hyvinvointialueemme HYTE- ja osallisuustyön sekä sosiaalipalveluiden tutkimuksen kanssa. Työryhmän toiminnan kautta pyrimme rohkaisemaan henkilöstöämme tarkastelemaan asiakastyötä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta: Kiinnittämään huomiota ilmiöihin ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
 
Rakenteellisen sosiaalityön keskiössä on tieto, yhteistyö ja ratkaisuehdotusten tekeminen. Hanketyössä olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteistyössä sosiaalijohtajamme, Marena Paahdon, kanssa. Olemme tavanneet säännöllisesti tätä kokonaisuutta edistäen. Yhteistyössä on korostunut tasavertainen ajatusten vaihto sekä toisen tiedon, työn ja osaamisen arvostaminen. Olemme pohtineet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja jakaneet onnistumisen kokemuksia työryhmän toiminnasta, sosiaalisen raportoinnin kautta tulevan tiedon hyödyntämisestä sekä innostusta sosiaalihuollon kehittämisen mahdollisuuksista. Nämä samat elementit: tieto, ratkaisuehdotukset ja yhteistyö - ovat nousseet esille myös kehittämistyössä.

Kehittäminen ja uuden toiminnan ottaminen käyttöön vaatii aikaa. Hanketyö on ollut käynnissä nyt hieman yli vuoden ja uskon ja toivon, että jo nyt alulle saattamallamme työllä tulee olemaan merkitystä alueellamme myös vuosien päästä. Hankkeen nimen mukaisesti tavoitteena on saada aikaan kestäviä rakenteita.  

Satu Luostarinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeessa

Mitä on gerontologinen sosiaalityö Pohjois-Savon hyvinvointialueella?

Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman asiakasohjauksen uudistamisen projektissa vahvistetaan gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta. Ikääntyessä erilaiset sosiaaliset ongelmat – kuten talouteen ja perhesuhteisiin liittyvät haasteet sekä päihdeongelmat – voivat kärjistyä eläköitymisen, yksinäisyyden ja terveydellisten huolten ja iän kasvaessa. Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus vastaavat näihin palveluntarpeisiin. Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitetään kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä. Kohderyhmänä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Toimintaa kehitetään projektissa vuoden 2024 ajan.

​​​​​​​Nykytilan selvitys

Projekti on käynnistynyt gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen nykytilanteen selvityksellä. Nykytilannetta selvitettiin haastattelemalla yksikön työntekijöitä sekä keräämällä tietoa muun muassa asiakasmääristä ja palveluun ohjautumisesta. Asiakasohjaajat kertoivat ohjaavansa asiakkaita gerontologiseen sosiaalityöhön ja –ohjaukseen etenkin taloudellisten asioiden selvittämisessä ja asumisen haasteiden kohdalla.

Tällä hetkellä asiakkaita ohjautuu gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen useita eri yhteydenottokanavia pitkin

• ikääntyneiden palveluista,
• hyvinvointialueen eri palvelutoimialoilta sekä
• hyvinvointialueen ulkopuolisilta ammattilaisilta ja yksityishenkilöiltä.

Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kuvasivat asiakkaidensa olevan esimerkiksi yksinäisiä, ilman lähiomaisia eläviä iäkkäitä tai iäkkäitä, jotka elävät haastavissa perhetilanteissa. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaista tukea haastavien ja monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. He saattavat kohdata arjessaan taloudellisia haasteita, asumisen ongelmia, päihteiden käyttöä sekä lähisuhdeväkivaltaa.

Keskimäärin yksi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja työskentelee päivän aikana noin kahdeksan ikääntyneen ja heidän asioidensa parissa. Kaiken kaikkiaan yksikössä edistetään päivän aikana noin 70 iäkkään elämäntilannetta. Asiakkaista noin yksi kolmasosa on sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille täysin uusia.

Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus kehittyy ja laajenee

Gerontologinen sosiaalityö on vielä varsin tuore kokonaisuus Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Osa gerontologisen sosiaalityön viroista on perustettu vasta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen – viimeisimmät maaliskuussa 2024. Tästä syystä gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus onkin vielä käynnistymisvaiheessa ja työtehtävät voivat vaihdella hyvinvointialueen sisällä.

Gerontologinen sosiaalityö kehittyy ja laajenee edelleen. Tulevaisuudessa haluamme, että

• gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen ohjautuminen on rakenteistettua,
• työnjako ja yhteistyö on sujuvaa sekä
• työntekijämme viihtyvät töissään mahdollisimman hyvin.​​​​​​​

Lisätietoa gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen kehittämisestä antaa:

• Projektikoordinaattori Essi Rovamo,
  essi.rovamo@pshyvinvointialue.fi, p. 044 461 0787

Tutkimustietoa gerontologisesta sosiaalityöstä: Kinni, Riitta-Liisa; Rossi, Eeva; Zechner, Minna; Tiilikainen, Elisa; Seppänen, Marjaana; Skaffari, Pia; Soukiala, Tiina; Ruotsalainen, Suvi; Peiponen, Jenna; Pietilä, Ilkka; Niemi, Mia & Korpelainen, Anne (2023). Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan – tuloksia GERIT-hankkeesta. Gerontologia, 37(3), 281–288.
​​​​​​​Linkki julkaisuun: https://journal.fi/gerontologia/article/view/130628

Vastaanottojen palveluajat muuttuvat Leppävirralla, Lapinlahdella, Pielavedellä, Juankoskella ja Suonenjoella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ilta- ja viikonloppuvastaanottojen toiminta muuttuu viidellä paikkakunnalla toukokuusta alkaen. Toimintamuutoksista ovat päättäneet yleisten palvelujen lautakunta ja aluehallitus.

Toimintamuutokset 1.5.2024 alkaen:

• Leppävirran, Lapinlahden, Pielaveden ja Juankosken iltavastaanotot päättyvät.
• Pielaveden ja Suonenjoen viikonloppuvastaanotot palvelevat kello 9–15.

Ajantasaiset palveluajat paikkakunnittain löytyvät hyvinvointialueen verkkosivustolta. Toimintamuutokset tehdään toiminnallisista ja taloudellisista syistä.

Kiireellistä hoitoa tarvitsevat asiakkaat voivat palveluaikojen ulkopuolella hakeutua lähimpään avoinna olevaan sote-keskuksen tai sairaalan palvelupisteeseen.

Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee soittaa ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112. 

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 8.4.2024 hyväksyä tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset. 

Hyvinvointialue omistaa osakkeita yhtiöistä, joita se tarvitsee sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Esimerkiksi Sakupe Oy harjoittaa pesulatoimintaa ja tekstiilien huolto- ja vuokrauspalveluita. Pohjois-Savon hyvinvointialue on yhtiön merkittävin omistaja 50,2% omistusosuudella, koska Sakupe Oy:llä on tärkeä strateginen rooli hyvinvointialueen tekstiilipalveluiden tuottajana. 

Linjauksia valmistellessa tarkasteltiin hyvinvointialueen yhtiöomistuksia suhteessa hyvinvointialueen strategiaan, aluevaltuuston päättämiin omistajaohjauksen periaatteisiin ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen nykyisessä toimintaympäristössä. Linjaukset valmisteltiin jokaiselle hyvinvointialueen tytär- ja osakkuusyhteisölle erikseen ja niissä arvioitiin mm. omistajuuden perusteita ja tavoitteita.

Selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi hyvinvointialueen päätöksenteossa

Aluehallitus käsitteli ajankohtaisissa asioissa myös esteellisyyksiä hyvinvointialueen eri toimielinten päätöksenteossa. Asia on erityisen tärkeä juuri nyt, sillä hyvinvointialueella on käynnissä kaikkia alueen kaupunkeja ja kuntia koskettava palvelurakenteen uudistus. Tämän uudistuksen eri vaiheissa tehdään päätöksiä hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä eri lautakunnissa ja jaostoissa. Näiden toimielinten jäsenet voivat toimia myös oman kuntansa päättävissä toimielimissä, kuten esimerkiksi kunnanhallituksessa. Jotta eturistiriitaa ei päätöksenteossa pääse syntymään, halusi aluehallitus luoda yhteiset, selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi.

Aluehallitus katsoo, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella palveluverkkosuunnitelman käsittelyssä esteellisiä ovat aluehallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenet, jotka toimivat myös oman kotikuntansa kunnanhallituksessa tai ovat kunnanhallituksen varajäseniä. Esteellisiä oman kunnan etuja koskevista asioista päätettäessä ovat myös kunnanvaltuuston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Luottamushenkilöille uusi sähköinen asiointipalvelu Aimoa

Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa käyttöön luottamushenkilöiden sähköisen asiointipalvelu Aimoan. Jatkossa toimituspalkkiohakemukset, ansionmenetyskorvaukset ja sidonnaisuusilmoitukset tehdään Aimoa-palvelussa. 

Aikaisempi käytäntö kokouspalkkioissa ja kokouksiin liittyvissä matkoissa säilyy, niitä ei tarvitse erikseen hakea.

Aimoa-palvelun hyödyt luottamushenkilöille:

• Voit hallinnoida omia tietojasi.
• Kaikki ilmoituksesi ja hakemuksesi kootusti yhdessä paikassa.
• Näet omat tietosi sekä ilmoitustesi ja hakemustesi tilan reaaliajassa.
• Saat sähköpostiviestin, kun ilmoituksesi tai hakemuksesi tila muuttuu tai jos käsittelijä tarvitsee lisätietoja.
• Käsittely nopeutuu, kun tiedot saadaan siirrettyä suoraan palkanlaskentaan, aiemman käsin syöttämisen sijaan.

Voit tutustua etukäteen Aimoa palveluun esittelyvideon (6 min) kautta:

• Aimoa-esittelyvideo Youtubessa

Erittäin vaativan sairaalakuntouksen osasto aloittaa toimintansa Kuopion Yliopistollisessa Sairaalassa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kevään 2024 aikana aloittaa toimintansa erittäin vaativan sairaalakuntoutuksen osasto (EVASKU), joka toimii Kuopion Yliopistollisen sairaalan (KYS) tiloissa. Osaston perustamista KYSiin on valmisteltu vuodesta 2010 saakka.

​​​​​​
​​​​​​​Toiminnassa on kyse vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen neurologisen potilaan intensiivisestä ja moniammatillisesta kuntoutuksesta. Suurin osa sairaalakuntoutusta tarvitsevista potilaista on saanut äkillisen aivovaurion aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman seurauksena. Tavoitteena on, että akuuttivaiheen sairaalahoito ja kuntoutus muodostavat saumattoman kokonaisuuden.

Tarvetta sairaalakuntoutukseen on useilla eri erikoisaloilla, joista neurologinen kuntoutus on priorisoitu uudessa toiminnassa. Äkillisen aivovaurion jälkeen potilaat hyötyvät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetusta kuntoutuksesta.
​​​​​​​
Aiemmin KYSin Neurokeskuksessa hoidetut potilaat on siirretty jatkohoitoon yksityisille palveluntuottajille. Tämän vuoksi kuntoutettavat potilaat on voitu siirtää eteenpäin vasta akuuttivaiheen sairaalahoidon päätyttyä. Uusi osasto mahdollistaa siis nopeamman potilaan kuntoutuksen, koska potilasta ei jouduta siirtämään eikä jouduta odottamaan sairaalahoidon tarpeen päättymistä ja kuntoutuspaikan vapautumista toisesta laitoksesta.

Osasto aloittaa kahdeksalla sairaansijalla

Nyt perustettava osasto on 16-paikkainen ja tämän vuoden kuluessa näistä kahdeksan sairaansijaa otetaan käyttöön. Vuoteen 2026 mennessä kaikki 16 sairaansijaa on otettu suunnitelmien mukaan käyttöön.

KYSin rakennusprojektit ovat mahdollistaneet uuden osaston suunnittelun ja tilaratkaisut. Tällä hetkellä tilat ja laitteet odottavat osaston käynnistämistä ja henkilökuntaa rekrytoidaan parhaillaan. Toiminnan aloittaminen edellyttää laaja-alaista kuntoutusosaamista ja resursseja, mukaan lukien tilat, laitteet ja henkilökunnan.

​​​​​​​
Osaston käyttöön on hankittu moderni kokonaisuus kuntoutuslaitteita sisältäen pystyasennon ja kävelyn kuntoutuslaitteet sekä yläraajan ja kognitiivisen kuntouksen tarpeisiin kehitettyjä laitteita. Laitteet mahdollistavat intensiivisemmän harjoittelun fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjauksessa. Osa laitteista on myös sellaisia, joilla kuntoutujat voivat harjoitella itsenäisesti tai vaikka läheisen kanssa yhdessä varsinaisten terapia-aikojen ulkopuolella.
​​​​​​​
Uusi osasto on merkittävä edistysaskel potilaiden kuntoutuksessa ja hyvinvoinnissa. EVASKU tarjoaa huippuluokan kuntoutusta alueellamme.

Potilastietojärjestelmän hankintapäätös Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille

Istekki Oy on kilpailuttanut Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden potilastietojärjestelmät asiakasomistajiensa toimeksiannosta. Hankintaa valmistelemassa oli laaja joukko asiantuntijoita Istekiltä, Nordic Healthcare Group Oy:stä sekä useiden eri alojen asiantuntijoita hyvinvointialueiden organisaatioista. Tarjoukset potilastietojärjestelmästä jättivät määräaikaan mennessä CGI Suomi Oy (CGI) sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui CGI:n toimittamaan OMNI360-järjestelmään. Hankintapäätös on tehty 3.4.2024 ja sen valitusaika on 14 päivää. 

Järjestelmän käytettävyyteen, toiminnalliseen laatuun sekä nopeaan ja laadukkaaseen käyttöönottoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Kilpailutukseen osallistuneita järjestelmiä vertailtiin hinnan, käyttöönottoaikataulujen, käyttöönottosuunnitelmien, toiminnallisten ja ei-toiminnallisten vaatimusten ja käytettävyyden osalta. Toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn osallistui yli 200 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaista Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilta. Myös käytettävyysarviointeihin osallistui kymmeniä eri potilastietojärjestelmiä käyttäviä ammattilaisia hyvinvointialueiden eri organisaatioista. 

CGIn tarjous potilastietojärjestelmästä voitti kaikissa vertailupisteissä

CGI:n jättämä tarjous voitti sekä laadullisen että kustannuksiin perustuvan vertailun. Laadun osuus vertailussa oli 60 % ja hinnan 40 %. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan CGI oli selvästi edullisempi. Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetettu tavoite yhtenäisestä, laadukkaasta ja kustannustehokkaasta potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta saavutettiin. Kokonaisuus korvaa nykyiset kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaiset ratkaisut.

Uuden potilastietojärjestelmän alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään heti lainvoimaisen hankinnan jälkeen yhdessä Istekin, hyvinvointialueiden sekä CGI:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen potilastietojärjestelmä on käytössä molemmilla hyvinvointialueilla kaksi vuotta käyttöönottoprojektien käynnistämisen jälkeen. Kyseessä tulee olemaan paitsi mittava tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti, myös mahdollisuus yhtenäistää toimintamalleja ja kriittisen potilastietojärjestelmän kehitystehtäviä koko hyvinvointialueella.

Lisätietoja

Lisätietoja hankinnasta: Istekki Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Minttu Lampinen, viestinta@istekki.fi

Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietojärjestelmäkentän uudistuksista: hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen, p. 044 717 2080, tuomo.pekkarinen@pshyvinvointialue.fi

Uusi aika alkaa Neulamäen pelastusasemalla

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Neulamäen uusi pelastusasema on valmistunut. Pelastusaseman toiminta siirtyy kokonaisuudessaan uudelle asemalle 8.4. alkaen, jolloin myös vanhan pelastusaseman purkutyöt käynnistyvät. Uudelle asemalle siirtyy yhteensä noin 120 pelastusalan ammattilaista eri tehtävänkuvista.

Uudet tilat ovat kauan odotettu ratkaisu, huomioiden erityisesti vanhalla asemalla kohdatut sisäilmaongelmat. Toimialajohtaja ja pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan uusien tilojen rakentaminen ei ole pelkästään välttämätöntä sisäilmaongelmien vuoksi, vaan ne myös tarjoavat turvallisen, terveellisen sekä toimivan ympäristön koko henkilöstölle nykyiset tarpeet huomioiden.

”Vanhalla, vuonna 1983 käyttöönotetulla pelastusasemalla on ollut vakavia sisäilmaongelmia yli 10 vuoden ajan. Rakennus on tehty silloisia Kuopion kaupungin ja pelastuslaitoksen tarpeita varten. Neulamäen pelastusasema on kuitenkin toiminut vuodesta 2004 alkaen Pohjois-Savon pelastuslaitoksen keskuspelastusasemana, jossa tulee olla tilat maakunnallisen organisaation yhteisille eli kootuille palveluille", Koponen kertoo. 
 

Puhdas pelastusasema

Neulamäen pelastusaseman tilat on suunniteltu niin, että ne täyttävät Puhdas paloasema -konseptin mukaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastustehtävillä likaantuneet ajoneuvot, muu kalusto sekä varusteet pystytään puhdistamaan ja huoltamaan niille ennalta varatuissa tiloissa.

Puhdas paloasema -malli perustuu suojautumis- ja varustehuoltomalliin, jonka tavoitteena on vähentää pelastustoimen henkilöstön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille tarkoituksenmukaisella suojautumisella pelastusasemilla. Konseptin mukaan eri toimintoihin tarkoitetut tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin sekä puhtaisiin tiloihin. 
 

Pohjois-Savon pelastuslaitos – Neulamäen pelastusasema

Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaa pelastustoimen tehtävistä koko maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ydintehtäviin kuuluvat muun muassa onnettomuuksien ja tulipalojen ennaltaehkäisy, sammutus- ja pelastustoiminta, häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, väestönsuojeluvalmiuden ylläpito sekä sovittujen ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottaminen. Kuntalaisille suunnattu turvallisuusviestintä ja -koulutus parantavat puolestaan omatoimista valmiutta.

Neulamäen pelastusasema sijaitsee jatkossa osoitteessa Neulamäentie 2A, 70150 Kuopio. Neulamäen pelastusasemalla toimintoihin lukeutuu pelastustoiminnan, ensihoidon, turvallisuuskoulutuksen tilanne- ja johtokeskuksen, onnettomuuksien ehkäisyn sekä hallinnon tehtävät.

Uudella pelastusasemalla on varattuna tilat myös palomuseolle. Museon tulevista aukioloajoista informoidaan yleisöä pelastustoimi.fi/pohjois-savo -verkkosivuilla sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa sekä Instagramissa @pohjoissavonpelastuslaitos. 

KYS syövänhoitokeskus vuosikertomus 2023

KYS syövänhoitokeskuksen vuosikertomus 2023 on nyt julkaistu. Vuosikertomuksessa pääset tutustumaan vuoden 2023 syövän hoidon tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohokohtiin. 
Tutustu vuoden 2023 vuosikertomukseen (pdf) täältä: Vuosikertomus 2023 

Aluehallitus päätti jatkaa johtamisrakenteen arviointia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 27.3.2024 hyväksyä 7.3.2024 päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen.

Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.

Päätöksen myötä hyvinvointialueen johtamisrakenteesta vähenee 32 tehtävää. Ehdotuksen tuomat arvioidut säästöt vuositasolla ovat noin 860 000 euroa.

Kevään 2024 aikana jatketaan johtamisrakenteen arviointia

Hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamisohjelman valmistelu, joka voi vaikuttaa erityisesti palvelutoimialoilla johtamisrakenteisiin ja työntekijöiden tehtävänkuviin. Uudistuksen ensimmäiset skenaarioluonnokset valmistuivat 25.1.-7.3.2024 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen aikana.

Aluehallitus päättikin jatkaa hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakenteen arviointia kevään ja kesän 2024 aikana. Tässä ns. kolmannessa yhteistoimintamenettelyn vaiheessa huomioidaan erityisesti palvelujärjestelmän uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomia muutoksia johtamisrakenteeseen. Yhteistoimintaneuvottelut käydään 30.6.2024 mennessä.

Aluehallitus hyväksyi myös hyvinvointialueen vuoden 2023 toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen ja saattoi ne edelleen aluevaltuuston hyväksyttäviksi.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueelliset kuulemistilaisuudet palvelujärjestelmäuudistuksesta 

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää kaikille avoimia asukkaiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savon maakuntaa.  

Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut ehdotukset palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Tilaisuuksissa esitellään palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustellaan aiheesta osallistujien kanssa.  

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta verkkosivuiltamme. 

Tilaisuudet  

Klikkaa alla olevista linkeistä tapahtuman tarkempaan aikatauluun. 

• Etätilaisuus (Teams Live), keskiviikkona 13.3. kello 18-19 
• Vieremä, Kiuruvesi, Iisalmi, Sonkajärvi, tiistaina 26.3. kello 18.00-19.45, Rientola, (Koitontie 2, Vieremä)
• Joroinen, Leppävirta, Varkaus, maanantaina 8.4. kello 17.30-19.30, Joroisten lukion auditorio, (Koulutie 1-3, Joroinen)
• Rautavaara, keskiviikkona 10.4. kello 17.30-19.30, Rautavaaran valtuustosali (Koulutie 1, Rautavaara) 
• Tuusniemi, Kaavi, torstaina 11.4. kello 17.30-19.30, Tuusniemen yhtenäiskoulu (Keskitie 34-38, Tuusniemi) 
• Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto, maanantaina 15.4. kello 17.30-19.30, Nilakan yhtenäiskoulun liikuntahalli (Koulutie 3, Keitele) 
• Suonenjoki, Rautalampi, Karttula, tiistaina 16.4. kello 17.30-19.30, Yrityspuisto Futurian auditorio (Jalkalantie 6, Suonenjoki)  
• Maaninka, Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Nilsiä, torstaina 18.4. kello 17.30-19.30, Maaninkajärven koulu (Maaningantie 49, Maaninka) 

Ensimmäinen tilaisuus järjestetään etänä Teams Live -yhteydellä. Muut ovat läsnätilaisuuksia, joihin pyritään järjestämään myös etäosallistumismahdollisuus. Etäosallistumislinkit näihin tilaisuuksiin julkaistaan lähempänä tapahtumien ajankohtaa. 

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia

Kuulemistilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö, sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat sekä muut kumppanit. Olemme tehneet yllä olevaan listaan ehdotuksia, miten eri kuntien edustajat voisivat osallistua eri alueilla oleviin tapahtumiin, mutta kuka tahansa on tervetullut osallistumaan mihin tahansa tilaisuuteen.

Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.  

Tervetuloa! 

Yhteisöllistä asumista kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen on käynnistynyt ikääntyneiden palveluissa osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Sen tarkoituksena on luoda ikääntyneille uusi mielekäs asumismuoto. Kehittämistyö toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana ja siinä laaditaan suunnitelma palvelun laajentumiselle vuosille 2026–2027.

Laajentumissuunnitelmaa varten Pohjois-Savon hyvinvointialueella kartoitetaan yhteisölliseen asumiseen sopivia kohteita. Tarkoituksena on laajentaa palvelua myös yksityisille palveluntuottajille. Kehittämisen taustalla on 1.1.2023 sosiaalihuoltolakiin tullut muutos, joka edellyttää tavallisen palveluasumisen muutettavaksi yhteisölliseksi asumiseksi.

Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakas asuu hänen tarpeitaan vastaavassa asunnossa. Osana yhteisöllistä asumista tarjotaan myös laadukasta sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Toimintaa arvioidaan säännöllisesti esimerkiksi asiakaspalautteita keräämällä. Sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa kehitetään kahdessa yksikössä kevään 2024 aikana.

Yhteisöllistä asumista järjestetään ikääntyneelle, jonka toimintakyky on alentunut ja hänen hoidon ja huolenpidon tarve on kohonnut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi. Asuntojen esteettömyys helpottaa asiakkaan arkisia askareita. Yhteisöllinen asuminen voi tuoda turvaa yksinäiselle ikääntyvälle, jolla omaiset asuvat kaukana tai heitä ei ole.

Yhteisöllinen asuminen tuo uusia mahdollisuuksia myös ammatillisesti. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaita kuullaan aidosti ja he pääsevät vaikuttamaan palvelun sisältöön. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa hoitajalle mahdollisuuden päästä osallistumaan ikääntyvien aktiiviseen yhteisöön, jossa työ on vahvasti asiakaslähtöistä. Kehitteillä oleva uusi asumismuoto voi muuttaa käsityksesi ikääntyneiden hoitotyöstä!

Projektissa työskentelevät Saara Lähivaara ja Mervi Pietinen ovat innoissaan yhteisöllisen asumisen tuomista mahdollisuuksista.

– On hienoa edistää yhteisöllisen asumisen muotoutumista Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Palvelulle on selkeä tarve! Yhteisöllinen asuminen tulee sijoittumaan kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun välimaastoon.

– Kehittäjän näkökulmasta uuden palvelun aloittaminen on mielenkiintoista ja antoisaa. Kehittämistyössä tulee joka päivä uusia asioita pohdittavaksi ja uuden äärellä yhteistyö muiden hankkeiden kanssa on hyvä keino edistää palvelun kehittymistä. Eri näkökulmat ovat rikkaus, toteavat Saara ja Mervi.

​​​​​​​​​​​​​​​Lisätietoja kehittämisprojektista antavat:

• Projektikoordinaattori Mervi Pietinen,
  mervi.pietinen@pshyvinvointialue.fi, p. 041 731 7587
• Projektisuunnittelija Saara Lähivaara,
  saara.lahivaara@pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 6437

Vuorelan lääkäri- ja hoitajavastaanoton aukioloajat huhtikuussa

Vuorelan terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotto on huhtikuussa avoinna tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Vastaanotto on suljettu maanantaisin ja perjantaisin.­­­­­

Kiireettömissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä Vuorelan terveysasemalle niinä päivinä, kun Vuorelan vastaanotto on avoinna. Kiireellisissä asioissa palvelee Siilinjärven akuuttivastaanotto arkisin kello 8-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhinä kello 8-18. Ennen akuuttivastaanotolle tuloa, pyydetään soittamaan numeroon (017) 402 281. Muina aikoina palvelee Päivystysapu numerossa 116 117.

Hätätapauksissa tulee soittaa valtakunnalliseen hätänumeroon 112.

Vuorelan suun terveydenhuollon palvelut toimivat normaalisti.

Lisätietoja: 
Siilinjärven terveysaseman info, puhelin (017) 402 894 tai osastonhoitaja Sirkku Koskinen, sähköposti sirkku.koskinen@pshyvinvointialue.fi.

Aluevaltuuston kokouksessa 25.3.3024 käsiteltiin valtuustoaloitteita

Aluevaltuusto käsitteli kokouksessaan maanantaina 25.3.2024 useita eri puolueiden tekemiä valtuustoaloitteita ja viranhaltijoiden aloitteisiin valmistelemia vastauksia. 
Kokouksessa käsiteltiin valtuustoaloitteita, jotka koskivat terveydenhuollon työolojen kehittämistä, maakunnan alueen kattavaa kotisairaanhoitopalvelua, palvelusetelijärjestelmän kehittämistä yksilö- ja perhepsykoterapiaan, suoriteperustaisen palkkauksen kartoittamista ja TYÖOTE-toimintamallin käyttöönottoa. 

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen antoi aluevaltuustolle katsauksen hyvinvointialueen onnistumisista ja haasteista toiminnan rakentumisessa ja lakisääteisten palveluiden toteuttamisessa. Korhonen muistutti, että lähtötilanne oli Pohjois-Savossa Suomen vaikeimpia. Tästä huolimatta merkittäviä ongelmia ei toiminnan käynnistymisessä vuoden 2023 ollut ja talousarvion toteutuminkin onnistui viime vuonna suhteellisen hyvin. Asiakas- ja potilastyytyväisyys on hyvällä tasolla ja esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan osalta asiakkaat olivat vuonna 2023 tyytyväisempiä kuin vuonna 2022. Hyvinvointialuejohtaja kertoi myös useista haasteista. Esimerkiksi uusien toimintamallien käyttöönotto ja vanhoista luopuminen on vielä haasteellista, vaikka toimintojen integraation eteen töitä koko ajan tehdäänkin. 

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme , jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. Aluevaltuuston kokous striimattiin ja sen tallenne on katsottavissa hyvinvointialueen Dreambroker-kanavalla.
 

Erikoislääkäri Rauno Harvima on ainoa lääkintöneuvoksen arvonimen saanut ihotautilääkäri Suomessa

KYSin ihotautien erikoislääkäri Rauno Harvimalle myönnettiin lääkintöneuvoksen arvonimi vuonna 2020, jolloin hän toimi KYSin ihotautien osastonylilääkärinä. Vuonna 2021 Harvima jäi eläkkeelle osastonylilääkärin virastaan. Tuolloin hän jatkoi Itä-Suomen yliopiston ihotautien kliinisenä opettajana, johon on kytketty KYSin ihotautien erikoislääkärin sivuvirka vuoden 2025 loppupuolelle. Rauno Harvimasta on tehty muotokuvamaalaus, joka julkistettiin KYSin hallituksen kokoushuoneessa helmikuussa 2024.

- Sain lääkintäneuvoksen arvonimen ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana ihotautilääkärinä Suomen historiassa. Olen nyt myös ainoa KYS:llä vielä työssä oleva lääkintöneuvos. Esitysten käsittely arvonimilautakunnassa lausuntokierroksineen voi kestää jopa yhdeksän kuukautta, ja noin kolmasosa anomuksista hylätään, joten se ei ole läpihuutojuttu. Jokainen voi kuitenkin saada saavutuksia, kun tekee riittävästi töitä sen eteen, Harvima tuumii.

Lääkintöneuvos Rauno Harviman mottona toimii kuuluisa sanonta ”Menestys ennen työntekoa esiintyy vain sanakirjassa” (”Success before work occurs in the dictionary only”). Harvima onkin ehtinyt ammatillisesti paljon. Hän on sekä tuplatohtori että tupladosentti. Hän on Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisen biokemian dosentti ja Ihotautien ja allergologian dosentti. Harvima on ollut aktiivisesti kehittämässä potilashoitoa osallistumalla useisiin Faasi-III kliinisiin pääosin kansainvälisisiin monikeskustutkimuksiin lääkäritutkijana ja osassa päätutkijana.

- Perustutkimustyöni alkoi jo lääketieteen ensimmäisellä vuosikurssilla yhdessä kurssikaveriveljeni, ihotautien professori Ilkka Harviman kanssa. Toisen opiskeluvuoden jälkeen vuonna 1984 sain tilaisuuden lähteä arvostettuun UCSF:n ihotautien tutkimuslaboratorioon San Franciscoon vierailevaksi tutkimusbiokemistiksi. Pidin silloin välivuoden opinnoissa.

Laaja tehtäväkenttä ja huomattava määrä julkaisuja

Opintojen lopun ohella vuonna 1989 syntyi ensimmäisen väitöskirjan lisäksi myös ensimmäistä dosentuuria varten olevat julkaisut. Heti seuraavana vuonna valmistumisensa jälkeen Harvima vietti postdoctoral fellow (tutkijatohtori) -tutkija-ajan Virginiassa yhdessä Ilkka-veljensä kanssa.

Erikoistumisvaiheen lopussa hän haki HYKS:ssa lisäoppia laseroinneista ja dermatokirurgiasta. Harviman toinen filosofian tohtorin väitöskirja valmistui vuonna 1999.

- Työhöni on kuulunut myös perusopetus sekä väitöskirjatyön, syventävien opintojen ja gradujen ohjaukset, dosentuurilausunnonanto ja väitöskirjan esitarkastustyö. Minulla on myös pätevyys suljettujen ja avoimien säteilylähteiden käyttöön laboratoriotyöskentelyssä, mikä mahdollistaa isotooppien käytön tutkimustyössä.

Julkaisuluettelossa Harvimalla on noin 150 nimikettä, joista runsas 80 on peer review –julkaisua (vertaisarviointi-julkaisua).

Pitkä kokemus myös useiden organisaatioiden asiantuntijalääkärinä

Harvima toimi vuosina 2011–2020 ihotautien pysyvänä asiantuntilääkärinä Valvirassa, mitä jatkettiin vuoden 2025 loppuun saakka ns. ad hoc -ihotautien asiantuntijalääkärinä. Lisäksi hän on toiminut pysyvänä ihotautien asiantuntijalääkärinä myös Potilasvahinkolautakunnassa vuosina 2018–2020, jota myös jatkettiin vuoden 2025 loppuun.

- Olen toiminut vuosien varrella myös lukuisia kertoja ihotautien asiantuntijalääkärinä yksittäistapauksissa muun muassa Kuluttajariitalautakunnalle, Potilasvakuutuskeskukselle ja AVI:n eri yksiköille.

Lääkintöneuvos Harvima asuu kahdestaan lukioikäisen poikansa kanssa vaimonsa menehdyttyä vuonna 2018. Harvimalla on museoajoneuvotarkastajan oikeudet ja hänellä itselläänkin on seitsemät museoajoneuvoa, joista erityistä on kaksi kappaletta vuosimallin 1971 Shelby Europa -avoautoa.

- Niitä valmistettiin vain nämä kaksi yksilöä avomalleina koko tuotantosarjan ollessa yhdeksän autoa.

Neuvoksen arvonimet myöntää tasavallan presidentti

Pohjois-Savon alueella lääkintöneuvoksen arvonimiä on saanut vuosien varrella useampikin, mutta Harvima on Suomen ainoa ihotautien alalla sekä KYSillä vielä työskentelevä arvonimen saanut. Muita lääkintöneuvoksia KYSllä ovat olleet osastonylilääkäri Pirjo Saarinen v. 2014 ja professori Juha jääskeläinen v. 2021 sekä Pohjois-Savon alueella Petter Savola v. 1989, Matti Pietikäinen v. 2009 ja Pentti Sihvola v. 2013.

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Käytössä on noin 100 arvonimeä, ja ne myöntää tasavallan presidentti. Arvonimiä myönnetään yleensä kaksi kertaa vuodessa: touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa. Arvonimilautakunta antaa lausuntonsa arvonimiasioista presidentille, ja lautakunnan esitykset valmistellaan valtioneuvoston kansliassa. Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien vajaa 15 000.

Haastattelun lisäksi lähteinä käytetty: KYSin verkkotiedote 16.12.2020, ja  Arvonimet - Valtioneuvoston kanslia (vnk.fi)