Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 21.5.2024 Uutinen

    Palvelujärjestelmän uudistaminen tärkeää henkilöstön saatavuuden vuoksi

    Pohjois-Savon hyvinvointialue laati yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa ennusteen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön tarve ja saatavuus kehittyy vuosina 2024–2035. Henkilöennusteen tavoitteena oli ennakoida, miten henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa ammattiryhmittäin vuosina 2024–2035 Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Osana henkilöstöennustetta on huomioitu Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimet henkilöstötarpeen muutoksiin. Toimenpiteitä ovat erityisesti palvelujärjestelmän uudistamisohjelman ja kansainvälisen rekrytoinnin vaikutukset sekä kansallisen lainsäädännön muutokset.

    Hoitohenkilöstön tarve kasvaa tulevaisuudessa

    Hoitohenkilöstön tarpeen ennustetaan kasvavan entisestään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoteen 2035 mennessä. Syynä henkilöstötarpeeseen on väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu.

    Lähihoitajien tarve kasvaa peräti 40 prosentilla ja sairaanhoitajien 13 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tarve olisi vielä suurempi, mikäli palvelujärjestelmän uudistuksessa ehdotettuja toimenpiteitä, kansainvälistä rekrytointia ja koulutuspaikkamäärien lisäämistä ei tehtäisi. Ottaen huomioon hoitohenkilöstön ennakoidun saatavuuden tulevaisuudessa, tarkoittaisi tämä, että lähihoitajia olisi saatavilla lähes 1 100 vähemmän ja sairaanhoitajia noin 250 vähemmän, kuin mitä tarve on. 

    Muissa ammattiryhmissä henkilöstötarpeen arvioidaan säilyvän suurin piirtein ennallaan tai laskevan hieman, johtuen hyvinvointialueen omista ja kansallisista toimenpiteistä.

    Palvelujärjestelmän uudistamisella ja kansainvälisellä rekrytoinnilla vastataan saatavuushaasteisiin

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä on selkeä vaikutus ennustetun henkilöstövajeen suuruuteen. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa osittain myös kansalliset toimenpiteet, kuten koulutusmäärien nostaminen, hoitotyön mitoitus ikääntyneiden palveluissa sekä hoitotakuun muutokset perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Nämä eivät kuitenkaan riitä turvaamaan henkilöstön saatavuutta, vaan lisäksi tarvitaan vaikuttavia hyvinvointialueen omia toimenpiteitä.

    Mikäli uudistamisohjelman toimenpiteitä ja kv-rekrytointia ei otettaisi huomioon, olisi ennusteen mukainen vaje Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuonna 2035 seuraavanlainen:

    • lähihoitajat -1673 henkilöä
    • sairaanhoitajat -262 henkilöä
    • sosionomit -16 henkilöä
    • yli- ja erikoislääkärit -5 henkilöä
    • yleislääkärit +28 henkilöä

    Kun laskelmissa otetaan huomioon uudistamisohjelman toimenpiteiden ja kansainvälisen rekrytoinnin ennakoitu vaikutus, on silti edelleen lähihoitajien ja sairaanhoitajien tarve merkittävä. Lääkäreiden osalta tarve ja saatavuus kohtaavat vuoteen 2035 mennessä.

    Tarve ja saatavuus, kun uudistamisohjelman toimenpiteet ja kv-rekrytointi otetaan huomioon:

    • lähihoitajat -1081 henkilöä
    • sairaanhoitajat -250 henkilöä
    • sosionomit -4 henkilöä
    • yli- ja erikoislääkärit +39 henkilöä
    • yleislääkärit +55- henkilöä

    Kansainvälinen rekrytointi kohdistuu pääasiassa lähihoitajiin, mutta myös sairaanhoitajiin ja yleislääkäreihin. Hyvinvointialueen kv-rekrytoinnin panostuksilla arvioidaan saatavan 1200 lähihoitajan lisätyöpanos vuosien 2024–2035 aikana, mutta tämä ei riitä kuitenkaan kattamaan hoitohenkilöstön tarvetta. Muissa ammattiryhmissä kv-rekrytoinnin vaikutuksen arvioidaan olevan pieni.

    Työn tekemisen mallien ja palveluiden tuottamisen tapaa uudistettava

    Henkilöstötarpeeseen vastaamiseksi on Pohjois-Savon hyvinvointialueen pystyttävä uudistamaan omaa toimintaansa ja palvelutuotantoaan. Ennustettua palveluntarvetta tulee vähentää tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimintamalleilla ja vastaamalla kysyntään kevyemmillä palvelumuodoilla. Henkilöstön työn tuottavuutta on kasvatettava suuremman palveluvolyymin tuottamiseksi. Kansainvälisen rekrytoinnin ja koulutusratkaisuiden onnistuminen on tärkeää. 

    −Rakennemuutosten lisäksi henkilöstön työnjakoa ja liikkuvuuden tukemista sekä monipaikkatyöskentelyä vahvistetaan. Esimerkiksi tehtävien siirrot muun muassa hoitajilta hoiva-avustajille ja logistikoille mahdollistavat resurssien vapautumista varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. Työn tuottavuutta voidaan tehostaa henkilöstön työskentelyä tukevien ja tehostavien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotolla, kuten automaatioratkaisuilla, järjestelmien yhtenäistämisellä ja kotiin vietävien digitaalisten palveluiden hyödyntämisellä, kuvailee henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.

    −Myös kansallisella tasolla tarvitaan edelleen mittavia toimenpiteitä, jotka parantaisivat henkilöstön saatavuutta ja vähentäisivät henkilöstötarvetta. Tällaisia ovat muun muassa ammattilaisten työnjaon selkeyttäminen, avustavien tehtävien tunnistaminen ja kelpoisuusehtojen tarkastelu sekä ammattihenkilöstön kirjallisen työn määrän vähentäminen. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon henkilöstömitoituksen laskemisessa hoivatyössä, jatkaa Antikainen.

  2. 21.5.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja Hätäkeskuslaitokselle tunnustuspalkinto työstä henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi

    Kevan Työkykyjohtamisen teot -tunnustuspalkinto on myönnetty Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja Hätäkeskuslaitokselle aktiivisesta ja vaikuttavasta työstä henkilöstönsä työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskien vähentämiseksi.

    Ensi kertaa jaettavan tunnustuspalkinnon arviointiperusteissa korostuvat pitkäjänteinen ja uraauurtava työ ennakoivan, strategisen työkykyjohtamisen eteen sekä sitoutuneisuus työkykyjohtamiseen organisaatioiden kaikilla tasoilla.

    Tunnelmia palkintogaalasta. Kuvassa vasemmalla hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Mari Antikainen ja työhyvinvointipäällikkö Anne Roponen. Kuva: Keva.

     

    – Tunnustuksen saavissa organisaatioissa tehdään merkittävää, hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta kriittisen tärkeää työtä, ja myös paineet onnistumiselle ovat kovat. Molemmissa tunnustuksen saavissa organisaatioissa onkin tunnistettu paitsi henkilöstön keskeinen rooli toiminnan onnistumiselle, myös johdon sitoutumisen tärkeys työkykyjohtamisen onnistumiselle, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander kertoo.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella työkykyjohtaminen on kaikkien asia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palkintoperusteissa nostetaan esille, että kyseessä on suuri, vasta äskettäin toimintansa aloittanut organisaatio, jossa lähtökohdat toimintaan olivat haastavat muun muassa alueen väestön sairastavuudella mitattuna.

    Jo lyhyessä ajassa organisaatiossa on tehty merkittäviä investointeja työkykyjohtamiseen. Johdon vahva sitoutuminen ja strateginen ote ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, että toimet on saatu hyvin liikkeelle. Hyvinvointialueelle on lähdetty rakentamaan yhtenäistä organisaatiota, jossa henkilöstön työkyvystä voitaisiin huolehtia ennakoivasti, varmistaa työhyvinvointi ja työvoiman riittävyys sekä säästää työkyvyttömyyskustannuksissa.

    Erityisen merkittävää on ollut osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksiin panostaminen sekä aito halu ja kyky ratkaisujen löytämiseen heille. Työn tuloksellisuus näkyy esimerkiksi siinä, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy merkittävästi vähemmän työntekijöitä kuin osatyökyvyttömyyseläkkeelle, mikä on tuonut organisaatiolle merkittävät kustannussäästöt ja auttanut työntekijöitä jatkamaan työssä osittaisella työpanoksella.

    – Uutena organisaationa meille oli alusta alkaen selvää, että onnistuminen työkykyjohtamisessa edellyttää laaja-alaista ja oikea-aikaista yhteistyötä sekä organisaation sisällä että kumppanuutta sidosryhmien kanssa. Myös päättäjämme seisoivat yhteisen päämäärän takana ja asettivat työkykyjohtamisen ensisijaiseksi strategiseksi tavoitteeksi hyvinvointialueellamme, henkilöstöjohtaja Mari Antikainen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta painottaa.

    – Meillä Pohjois-Savon hyvinvointialueella johtaminen perustuu valmentavan johtamisen viitekehykseen ja positiiviseen asenteeseen. Olemme tunnistaneet, miten henkilön oman työkyvyn potentiaali ja ison organisaation mahdollisuudet saadaan konkreettisesti kohtaamaan esimerkiksi osatyökyvyn tai korvaavan työn osalta.

    Hätäkeskuslaitoksessa työkykyjohtaminen tukee toiminnan tehokkuutta

    Hätäkeskuslaitoksen palkintoperusteissa todetaan, että organisaatiossa on kehitetty työkykyjohtamista tavoitteellisesti jo usean vuoden ajan. Kehitystyössä rooleja ja vastuita on täsmennetty ja on panostettu ennakoivaan ja varhaiseen tukeen sekä työssä jatkamiseen ja työkuormituksen hallintaan, mutta myös vaativimpien työkykyhaasteiden ratkaisemiseen.

    Hätäkeskuslaitoksen ennakoivan työkykyjohtamisen hanke käynnistettiin syksyllä 2022. Työ aloitettiin mallintamalla työkykyjohtamista siten, että se tukee Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tehokkuutta kestävällä tavalla. Työssä mukana oli useita henkilöitä kaikista hätäkeskuksista sekä työterveyshuollon ja hankkeen rahoittamiseen osallistuvan Kevan asiantuntijoita. Hankkeessa hyödynnettiin myös Kevan Avaintiedot-palvelua tiedolla johtamisen työvälineenä.

    Työn tuloksena syntyi neljä työkyvyn painopistealuetta, joiden kehittämiseen Hätäkeskuslaitoksessa keskitytään. Lisäksi kaksi keskeistä asiaa ovat osallistaminen ja hyvän johtajuuden varmistaminen. Neljä kehittämisen painopistettä ovat osaaminen ja oppiminen, toimintakyky työssä, tiimityön sujuvuus sekä motivaatio ja ammattiylpeys.

    Strategisen, ennakoivan työkykyjohtamisen vaikutuksia on nähtävissä jo paitsi työhyvinvoinnin vahvistumisena, myös muun muassa työkyvyttömyyskustannusten alenemisena sekä organisaation työkyvyttömyyseläkemaksuprosentin merkittävänä pienenemisenä.

    – Virastossa on jo monta vuotta tuotettu tietoa työhyvinvointiin liittyen. Meillä ei ole kuitenkaan ollut riittävästi aikaa analysoida tuloksia tai miettiä konkreettisia toimenpiteitä työkyvyn vahvistamiseksi. Hankkeen myötä tähän saatiin muutos. Nyt ennakoiva työkykyjohtaminen on tuotu osaksi johtamista ja jokapäiväistä arkea, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio kertoo.

    Työkykyjohtamisen teot -tunnustuspalkinto jaettiin Kevan juhlavuoden tilaisuudessa tiistaina 21.5.2024. Työkykyjohtamista arvioi Kevan asiantuntijatyöryhmä, ja arviot perustuvat asiakasyhteistyössä kertyneeseen tietoon sekä organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ennakoiviin tunnuslukuihin.

  3. 20.5.2024 Uutinen

    KYSin Pääsairaalan pääaulan kahvilatiloja remontoidaan kesällä

    KYSin Pääsairaalan pääaulassa suljettuna olevan kanttiini Marleenan tiloissa on alkamassa remontti, jolla parannetaan kahvilatilojen viihtyvyyttä ja tilojen toiminnallisuutta.

    Remonttityöt käynnistyvät toukokuun lopulla remonttialueen rajaamisella ja suojaseinien rakentamisella. Urakoitsijana työssä toimii Rakennusliike Konttinen Oy.

    Nykyiset pääaulan kahvio- ja kauppapalvelut toimivat remontin ajan ennallaan Kahvio-Kauppa Sannissa sekä kukkakauppa Kauniissa Veerassa.

    Loppukesästä aukeaviin uudistettuihin kahvilatiloihin on tulossa 64 asiakaspaikkaa.

    Kukkakauppa Kauniin Veeran ja Kahvio-Kauppa Sannin palvelut siirtyvät uuden kahvilan yhteyteen remontin valmistuttua elokuussa hieman aiempaa supistetumpina.

    Lisätietoja kahvilapalveluista: palveluesihenkilö Juha Poikonen, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi

  4. 20.5.2024 Uutinen

    Lapinlahti ottaa käyttöön sähköiset todistukset ja lausunnot

    Sovellus tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos asiakas antaa siihen suostumuksen vastaanotolla. 

    Lapinlahden terveyskeskuksessa ja Varpaisjärven terveysasemalla on otettu maanantaina 20. toukokuuta käyttöön Lomake UNA -sovellus, jolla ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille sähköisiä todistuksia ja lausuntoja. 

    Ensimmäisenä potilaat huomaavat muutokset, kun he menevät lääkärille A-todistuksen eli lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä kirjoitettavan lääkärintodistuksen takia. Syksyn aikana käyttöönotto laajenee myös muihin todistuksiin ja lausuntoihin.

    - Lääkäri kirjoittaa A-todistuksen vastaanotolla ja allekirjoittaa sen sähköisesti. Tarvittaessa todistus voidaan tulostaa potilaalle mukaan esimerkiksi työnantajalle toimitettavaksi. Tehty todistus tallentuu samoin tein potilastiedon arkistoon Kantaan, josta potilas pääsee sitä lukemaan vaikka kotisohvalta, Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiantuntijalääkäri Tiina Rantamo kuvailee.

    - Todistus on mahdollista välittää myös sähköisesti Kelan etuuskäsittelyyn, jos potilas antaa siihen suostumuksen vastaanotolla.  

    Sähköiset todistukset ja lausunnot ovat nyt käytössä kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimipaikoissa. 

    Kirjeiden postitus jää pois

    Hyvinvointialueen terveyskeskuslääkäri Jukka Tiihonen Lapinlahdelta näkee muutoksessa hyötyjä asiakkaalle.

    - Kun lausunnot ja lomakkeet menevät sähköisesti suoraan Kelalle, käsittely nopeutuu ja kirjepostiin liittyvät riskit poistuvat.

    Myös työntekijöille sähköiset todistukset ja lausunnot tarkoittavat osin sujuvampaa työntekoa, kun esimerkiksi lausuntojen postitukseen liittyvä paperityö jää pois. 

    Parannettavaakin vielä jää. Työntekijöiden näkökulmasta osa sovelluksen lausunnoista ja todistuksista ovat työläitä täyttää. Sen takia Lapinlahdella ohjelman käyttöä laajennetaan vaiheittain.

    Omainen voi seurata tietoja

    Lomake UNA tallentaa todistukset valtakunnalliseen Kanta-palveluun, missä potilaan tiedot pysyvät ajan tasalla ja tietoja voivat käyttää kaikki terveydenhuollon organisaatiot, jos potilas on antanut siihen suostumuksen.

    Samoin esimerkiksi Traficom saa ajoterveystodistuksen suoraan Kanta-palveluista, jos potilas antaa siihen suostumuksen. 

    Myös omainen pystyy seuraamaan asioiden etenemistä OmaKannasta, jos asiakas tekee valtuutuksen tietojensa katsomiseen. 

    Potilaat, joille sähköinen asiointi ei ole mahdollista tai luontevaa tai jotka eivät anna suostumusta tiedon sähköiseen välittämiseen, saavat palvelun samalla tavalla kuin tähänkin asti.  

    Paperisia tulosteita tarvitaan edelleen joissakin tilanteissa, koska kolmansilla osapuolilla, kuten työnantajilla, vakuutusyhtiöillä tai kouluilla, ei ole pääsyä potilastietoihin.

    Tietolaatikko: Mikä Lomake UNA on

    • Lomake UNAn avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille todistuksia ja lausuntoja kuten lääkärintodistuksen.
    • Lomake UNA tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos potilas antaa siihen suostumuksen.
    • UNA-sovelluksessa ovat esimerkiksi A-todistus (SV 6) ja todistus matkakorvausta varten (SV 67). Ohjelmassa ei ole kaikkia terveydenhuollon todistuksia ja lausuntoja.
    • A-todistus on tavallisin lääkärintodistus. Se on sairauslomatodistus, jonka lääkäri kirjoittaa varsinkin lyhytaikaiseen sairauteen. 
    • Lomake UNA-sovelluksessa on myös useita muita todistuksia, jotka eivät toistaiseksi arkistoidu Kanta-palveluun, mutta näkyvät kootusti Lomake UNA -sovelluksessa.
    • UNA Oy on hyvinvointialueiden yhdessä omistama kehitys- ja asiantuntijayhtiö, jonka yksi omistajista on Pohjois-Savon hyvinvointialue.
       

  5. 20.5.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueen päivystyksissä ja terveyskeskusten ajanvarauksessa on ruuhkaa

    Monet hyvinvointialueen päivystysyksiköistä ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet. Myös perusterveydenhuollon ajanvaraus on ruuhkautunut. Pyydämme asiakkaita odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskusten ajanvarauksesta ja hakeutumaan päivystykseen vain, jos terveydentila tai oireet vaativat välitöntä hoitoa.

    Tilanne vaihtelee hyvinvointialueen eri terveyskeskusten välillä, mutta esimerkiksi Iisalmessa ja Ylä-Savon alueella aikoja varsinkin kiirevastaanotoille on rajallisesti. Kiirevastaanotolla tarkoitetaan lääkärin tai hoitajan vastaanottoaikaa, joka annetaan 1–3 vuorokauden sisälle yhteydenotosta.

    –    Koska omaan terveyskeskukseen on tällä hetkellä välillä vaikeaa saada vastaanottoaikaa, on ymmärrettävää, että osa asiakkaista päättää lähteä päivystykseen. Tämä kuitenkin ruuhkauttaa päivystykset potilaista, joiden hoitoa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa päivystyksessä ja mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään, kertoo Akuutin palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela.

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

    Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi
    •    äkilliset halvausoireet
    •    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
    •    kova rintakipu
    •    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
    •    isot vammat ja luunmurtumat
    •    henkeä uhkaava allerginen reaktio 
    •    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.
    Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Terveyskeskusten ajanvarauksen ruuhkautumisen takia takaisinsoitto voi viivästyä

    Monet joutuvat nyt odottamaan takaisinsoittoa terveyskeskuksen ajanvarauksesta pidempään kuin yhden päivän. Normaalisti pyrimme soittamaan takaisin kaikille perusterveydenhuollon takaisinsoittojärjestelmään soittopyynnön jättäneille henkilöille saman päivän aikana. Tällä hetkellä se ei henkilöstövajeen takia ole aina mahdollista.

    –    Ymmärrän hyvin ihmisten huolen ja hädän, jos takaisinsoittoa terveyskeskuksesta ei samana päivänä kuulu. Pyydän kuitenkin odottamaan rauhassa seuraavaan päivään, jos terveydentila sen sallii. Terveyskeskukseen ei tarvitse soittaa uudestaan, jokainen soittopyyntö kyllä tallentuu järjestelmään, toteaa Sotekeskuksen palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri. 
    –     Jos epäilet, että vaivasi vaatii käyntiä päivystyksessä, soitathan ensin Päivystysapuun, numeroon 116 117. Sieltä hoitaja ohjaa sinut oikeaan hoitopaikkaan, jatkaa Vitri.
     
     

    Kun sairastut
    •    Tee oirearvio sähköisessä omaolo.fi-palvelussa ja katso Terveyskyla.fi-palvelusta itsehoito-ohjeita.
    •    Oireiden pitkittyessä, ota yhteyttä oman paikkakuntasi terveyskeskukseen. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme tämän linkin kautta: Lääkärin vastaanotto - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi).
    Odota takaisinsoittopalvelun yhteydenottoa, äläkä soita takaisinsoittopalveluun useita kertoja.
    •    Jos sinulla on välitöntä hoitoa vaativa sairaus tai vamma, soita Päivystysapuun numeroon 116 117.
    •    Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa soita heti hätänumeroon 112.

     

  6. 10.1.2024 Uutinen

    Kuljetuspalveluun oikeutettujen asiakkaiden omavastuuosuuksien laskutus on viivästynyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella

    Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien mukaisten kuljetuspalvelujen käytänteet muuttuivat 1.10.2023 alkaen kyytien tilaamisen ja asiakaslaskutuksen osalta. Kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien asiakaslaskutus siirtyi hyvinvointialueen tehtäväksi. Asiakaslaskutus on viivästynyt tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi.

    Omavastuuosuuksien laskutus toteutuu takautuvasti ja suunnitellusta poikkeavalla aikataululla kevään 2024 aikana. Laskujen kertasummat voivat olla suuria, koska samalla laskulla laskutetaan useamman kuukauden asiakasmaksuja. Lisäksi on mahdollista, että lyhyellä aikavälillä tulee useita laskuja. 

    Jokaiseen laskuun on mahdollista sopia maksusuunnitelma. Maksuajasta tai osamaksusta voi sopia ottamalla yhteyttä hyvinvointialueen laskutukseen. Yhteystiedot löytyvät hyvinvointialueen lähettämästä laskuliitteestä. 

    Kuljetuspalvelua voivat käyttää ikääntyneet, muut liikkumiseen tukea tarvitsevat ja vammaiset asiakkaat, joille on myönnetty oikeus palveluun. Muutokset asiakasmaksun perimisessä koskevat kaikkia kuljetuspalveluun oikeutettuja asiakkaita.

    Viime syksyn tiedote kuljetuspalvelujen muutoksista verkkosivuillamme.

  7. 13.5.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueen taloustilanne jatkuu vaikeana

    Alkuvuoden lukujen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2024 on noin 96 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luku on ennakoitua suurempi ja johtuu erityisesti henkilöstövajeen aiheuttamasta ostopalvelujen käytöstä. Palvelujärjestelmän uudistamisen avulla pyritään talouden tasapainottamiseen pitkällä tähtäimellä.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ennusteen mukaan taloustilanne vuodelle 2024 näyttää ennakoitua vaikeammalta.

    –Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli 36,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alkuvuoden toteuman perusteella ennakoidaan kuluvalle vuodelle kuitenkin noin 96 miljoonan euron alijäämää, sanoo hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen.

    – Henkilöstövajeen takia budjetoidut henkilöstömenot alittuvat tätä vuonna, mutta vastaavasti runsas vuokratyövoiman käyttö rasittaa hyvinvointialueen taloutta. Suurin osa alijäämästä kertyisikin ostopalveluista, joiden osalta ennustetut kulut ovat 59,1 miljoonaa euroa odotettua korkeammat. Myös ennakoidut tarvikekulut olisivat 8,9 miljoonaa euroa odotettua suuremmat, Janhonen lisää.

    Valtion rahoitusjärjestelmä haastaa hyvinvointialueita

    Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on kuitenkin pienempi kuin niiden toiminnan kustannukset. Vuodesta 2023 vuoteen 2024 valtion rahoitus hyvinvointialueille kasvaa vain 2,6%. Tämä on vähemmän kuin arvioitu kustannustason nousu.

    Valtio tarkastelee hyvinvointialueiden rahoitusta jokaisen vuoden jälkeen takautuvasti ja korvaa osan syntyneistä alijäämistä niin sanotulla jälkikäteistarkastuksella. Näiden jälkikäteistarkastusten määrä on kuitenkin laskeva, eli valtio korvaa joka vuosi vähenevässä määrin hyvinvointialueilla syntynyttä alijäämää.

    Jälkikäteistarkastuksista huolimatta rahoitusvaje hyvinvointialueilla vuonna 2024 on edelleen suuri, sillä tarkastus koskee tässä vaiheessa vain vuotta 2023 ja toteutuu vasta vuoden 2025 rahoituksessa. Vuodelle 2024 se ei siis korjaa rahoitusvajetta tai epäsuhtaa hyvinvointialueiden rahoituksen ja velvoitteiden välillä. 

    –Jos alijäämä Pohjois-Savossa vuosi vuodelta kasvaa, korvaa valtion rahoitus siitä yhä pienemmän osan. Meidän on siis oltava valmiita toimenpiteisiin, jotka tasapainottavat talouttamme pitkällä tähtäimellä. Näistä keskeisin on palvelujärjestelmän uudistaminen, joka auttaa meitä tulevaisuudessa varmistamaan henkilöstön saatavuuden, vastaamaan ikääntyvän väestön kasvavaan palveluntarpeeseen, sekä vähentämään kustannuksiamme, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

    Katso tästä vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen toteumat ja vuoden 2024 korjattu talousennuste 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli vuoden 2024 talousarviota kokouksessaan 13.5.2024. Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
     

  8. 10.5.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella uudistetaan ikääntyneiden asiakasohjauksen toimintaa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyi vuoden 2024 alussa kaksivuotinen ikääntyneiden asiakasohjauksen uudistamisen kehittämisprojekti. Projekti on osa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa ikääntyneiden palveluissa. Projektin tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat ikääntyneiden asiakasohjaukseen, jotta asiakas saa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti, asuinpaikasta riippumatta.

    Ikääntyneiden asiakasohjaus tarjoaa Pohjois-Savon ikääntyville asukkaille tietoa, ohjausta ja neuvontaa asiakkaille suunnatussa matalan kynnyksen neuvontapalvelussa, Ikäkeskuksen neuvonnassa. Hyvinvointialueen omat työntekijät voivat ottaa ikääntyvän asiakkaansa asioissa yhteyttä asiakasohjauksen viranomaispalvelukanaviin. Näiden lisäksi asiakasohjaus auttaa asiakkaita saamaan tarvitsemansa palvelut laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin avulla. Sen avulla arvioidaan asiakkaan tarvetta hyvinvointialueen tarjoamille ikääntyneiden palveluille, esimerkiksi kotihoidolle ja asumispalveluille.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella ikääntyneiden asiakasohjaus on jaettu maantieteellisesti viiteen alueeseen. Asiakasohjauksen uudistamisen projektin lähtötilanteessa kullakin alueella toimitaan pääasiassa omien toimintatapojen mukaisesti. Myös yhteistyössä muiden sosiaali- sekä terveydenhuollon palveluiden kanssa on alueellisia eroja.

    Projektin visiona on, että asiakas saa jatkossa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää, että asiakasohjauksen sisäiset toimintatavat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ovat toimivia. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin sujuvoittaa ikääntyneiden asiakasohjauksen sekä yhteistyökumppaneiden arkityötä.

    Projektissa työskentelevät projektisuunnittelijat Outi Jussila, Pinja Evesti ja Jonna Mark-Jääskeläinen lähestyvät kehittämisen haasteita ilon kautta.

    – Koemme olevamme tärkeällä asialla. Asiakasohjauksen toimintatapojen yhtenäistämisen kautta asiakkaat saavat palvelunsa tasalaatuisesti ja asiakasohjaajat voivat työskennellä samoihin käytäntöihin nojaten jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa. Teemme matkaa kohti yhtenäisesti toimivaa asiakasohjausta yhdessä henkilöstön ja asiakkaidemme kanssa.

    Lisätietoja projektista:
    Projektipäällikkö Riikka Nuutinen
    riikka.nuutinen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 4549

  9. 10.5.2024 Uutinen

    Pohjoissavolaisia työikäisiä kutsutaan mukaan tutkimukseen edistämään terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia

    Vuodenvaihteessa käynnistyneeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen (HYPE) kutsutaan parhaillaan mukaan pohjoissavolaisia työikäisiä. Hankkeessa tutkitaan pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia, päihteiden käyttöä sekä niiden taustalla olevia tekijöitä. Tavoitteenamme on kehittää hyvinvointialueen ja sen asukkaiden käyttöön vaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja.

    Tutkimukseen kutsutaan 13 000 18–64-vuotiasta pohjoissavolaista väestörekisterin tietojen perusteella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Voit halutessasi osallistua tutkimukseen:

    • jos saat postitse kotiisi henkilökohtaisen kutsun,
    • sinulla on riittävä suomen kielen taito ja
    • käytettävissäsi on älypuhelin tai muu vastaava mobiililaite.

    Tutkimus toteutetaan hyödyntäen digitaalisia työkaluja, joilla kerätään tutkittavista monipuolisia terveys- ja hyvinvointitietoja sekä kannustetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä arjen pieniä tekoja. Tutkimukseen ei sisälly tutkimuskäyntejä. Tutkimukseen osallistuessasi voit saada monipuolista tietoa elintavoistasi, mielenterveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Voi kuitenkin olla, ettei tutkimuksesta ole sinulle hyötyä.

    Tutkimus on jatkoa keväällä 2023 Mieliteko-ohjelmassa toteutetulle pilotille, jossa kokeilimme digitaalisten kyselyiden ja sovellusten toimivuutta mielen hyvinvoinnin edistämisessä ja sen arvioimisessa. Tutkimuksessa hyödyntämämme BitHabit-sovellus on alun perin kehitetty suomalaisessa Stop Diabetes -tutkimuksessa, jossa sen todettiin vaikuttavan myönteisesti käyttäjänsä ruokatottumuksiin ja liikunnan määrään. Nyt tavoitteemme on vahvistaa tuloksia ja tarkastella myös sovelluksen vaikuttavuutta mielen hyvinvointiin.

     

    Lisätietoja:

    Professori Tomi Mäki-Opas
    Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo

    Pohjois-Savon hyvinvointialue, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus

    050 323 4020 / tomi.maki-opas@uef.fi

    Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen 
    Pohjois-Savon hyvinvointialue

    044 717 9374 /kati.kinnunen@pshyvinvointialue.fi 

    Projektitutkija Hanna Rekola
    Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos

    046 9214359 / hanna.rekola@uef.fi 

     

    HYPE-hanke on Euroopan Unionin rahoittama. (NextGenerationEU)  

     

  10. 8.5.2024 Uutinen

    Aluehallitus käsittelee talousennustetta vuodelle 2024 kokouksessaan 13.5

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 13.5.2024. Aluehallitus käsittelee mm. vuoden 2024 talousennustetta perustuen ensimmäisen vuosineljänneksen lukuihin. Kokouksessa saatetaan myös aluehallitukselle tiedoksi hyvinvointialueen vuoden 2024 ensimmäinen osavuosikatsaus.

    Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  11. 6.5.2024 Uutinen

    Aluehallitus kokoontui 6.5.2024

    Kokouksessaan 6.5.2024 aluehallitus muun muassa hyväksyi päivitetyt tehtävien ja virkojen kelpoisuusvaatimukset, käsitteli aluehallitukselle tiedoksi annetut lausuntopyynnöt ja lausunnot, sekä päätti aluevaltuuston maalis- ja toukokuun kokousten päätösten täytäntöönpanosta. 

    Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
     

  12. 6.5.2024 Uutinen

    Ensimmäiset filippiiniläiset työntekijät saapuivat Pohjois-Savoon kaksi kuukautta sitten – mitä heille kuuluu nyt?

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin saapui helmikuun lopussa 35 filippiiniläistä hoiva-alan osaajaa. He aloittivat työt lähihoitaja-oppisopimusopiskelija-nimikkeellä ja muuttivat Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven, Kuopion, Keiteleen, Pielaveden, Suonenjoen, Vesannon ja Varkauden asukkaiksi. Näissä kunnissa he ovat nyt työskennelleet noin kaksi kuukautta joko kotihoidon tai asumispalveluiden yksiköissä.

    Lapinlahdella sijaitsevalle Varpaisjärvelle saapui kolme filippiiniläistä työntekijää: Sarah, Windy ja Rheamay. He työskentelevät Kielon ja Kotipihan asumispalveluyksiköissä. Varkauteen Louhirinteen asumispalveluyksikköön taas saapuivat filippiiniläiset MaryJean ja Noralyn. Kysyimme sekä filippiiniläisiltä työntekijöiltä että heidät vastaanottaneilta työntekijöiltä, miten ensimmäiset kuukaudet uudessa maassa ja työpaikassa ovat sujuneet.

    Yhteinen kieli on löytynyt Savon murteesta huolimatta

    Sarah, Windy ja Rheamay kertoivat ihastuneensa saman tien Suomeen ja sen kauniiseen luontoon. Hiljaisuus, turvallisuus ja ystävälliset ihmiset ovat saaneet heidät viihtymään Suomessa paremmin, kuin he osasivat odottaakaan.

    Uusi työ tuntui aluksi jännittävältä ja haastavalta. Etenkin suomen kieli on ollut ajoittain hankalaa, vaikka heillä oli takanaan suomen kielen opintoja yhdeksän kuukautta ennen muuttoa Suomeen. Alun jännityksen jälkeen he ovat kuitenkin viihtyneet erinomaisesti uudessa työssään ja kotimaassaan. Erityiskiitokset he haluavat osoittaa työkavereilleen ja esihenkilölleen heidän loistavasta tuestaan ja ymmärryksestään.

    Sarah, Windy ja Rheamay odottavat kovasti valmistumistaan lähihoitajiksi. Heitä kiinnostaa erityisesti juuri ikääntyneiden hoito ja he toivovat saavansa kehittyä entistä paremmiksi hoitoalan osaajiksi tulevien vuosien aikana.

    Lähihoitaja Heli Ruotsalainen toimii Sarahin, Windyn ja Rheamayn yhtenä ohjaajana Varpaisjärvellä. Helin mukaan uudet työntekijät on otettu yksiköissä hyvin ja positiivisesti vastaan, vaikka aluksi kaikkia jännittikin, että miten työt sujuvat ja kuinka yhteinen kieli löytyy.

    – Yhteinen kieli on löytynyt Savon murteesta huolimatta. Jos jokin sana ei ole vielä hallussa, niin sitten vaihdetaan kieli englanniksi meidän työntekijöiden kesken. Googlen kääntäjäpalvelu sekä tulostetut ammattisanastot ovat helpottaneet uusien ja vanhojen työntekijöiden keskustelua, Heli kertoo.

    Heli kehuu Sarahin, Windyn ja Rheamayn suomen kielen taitoa ja sitä, miten rohkeasti he uskaltavat puhua asukkaille. Heli on myös ylpeä Sarahin, Windyn ja Rheamayn asenteesta.

    - Heillä on hieno asenne, nimenomaan työntekemisen oppimiseen. He ovat rohkeasti heti alusta asti lähteneet kokeilemaan muun muassa vuodepesuja ja suihkutuksia sekä ruokailuissa avustamista ja kaikkea, mitä tähän työhön kuuluu. Työn lisäksi heillä on into ja halu tutustua Suomen luontoon ja on ollut puhetta lähteä yhdessä esimerkiksi mustikoita poimimaan, Heli kertoo.

    Asukkaat ovat ottaneet uudet työntekijät hyvin vastaan

    MaryJean ja Noralyn ovat nyt olleet noin kaksi kuukautta Varkauden Louhirinteen asumispalveluyksikön työntekijöinä. Myös MaryJean ja Noralyn ovat ihastuneet Suomen luontoon sekä suomalaisiin ihmisiin. Heitä on erityisesti ilahduttanut se, miten hyvin heidät on otettu vastaan – ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita. Aurinkoa on kuitenkin ollut ikävä ja molemmat odottavat jo kovasti Suomen kesää.

    MaryJean sekä Noralyn kokivat Varpaisjärvelle saapuneiden filippiiniläisten tavoin työn aluksi haastavana, mutta opettavaisena. Ikääntyneiden asukkaiden iloiset kasvot ovat saaneet haasteet tuntumaan kuitenkin vaivan arvoisilta.

    Myös Varkaudessa otettiin uudet työntekijät ilolla vastaan. Maryjean ja Noralyn kehuvatkin työkavereidensa ammattitaitoa ja apua, jota he ovat saaneet aina kun ovat sitä tarvinneet. He odottavat myös kovasti valmistumistaan lähihoitajaksi ja aikovat jatkaa työskentelyä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Louhirinteen esihenkilö Tiina Sydänmaa kertoo, kuinka suuri merkitys sillä oli uusien työntekijöiden vastaanottamiselle, että heidän yksikkönsä sai nähdä MaryJeanin ja Noralynin lähettämän videotervehdyksen ennen heidän saapumistaan Suomeen. Myös yksikkö lähetti uusille työntekijöille tervetuloa-videon.

    – Tunnelma oli varmasti molemmin puolin odottavan jännittynyt, mutta ainakin meidän yksikössämme jännitys laimeni välittömästi, kun näimme MaryJeanin ja Noran hymyn, muistelee Tiina Sydänmaa.

    Tiina kehuu uusien työntekijöiden aktiivisuutta uuden opetteluun. Myös suomen kieli on edistynyt huimasti ensimmäisten kuukausien aikana.

    - Asukkaat ovat ottaneet uudet työntekijät varauksetta vastaan ja myös asiakkaiden läheiset ovat kohdanneet heidät hymyssä suin. Mitään negatiivista ei ole kuulunut keneltäkään. MaryJean ja Noralyn ovat iloisia, ahkeria ja he suhtautuvat lämpimästi kaikkiin, Tiina Sydänmaa kehuu.

  13. 6.5.2024 Uutinen

    Aluevaltuusto päätti muutoksista hallintosääntöön

    Aluevaltuusto päätti kokouksessaan maanantaina 6.5.2024 tehdä muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin tehtävien päällekkäisyyksiä. 

    Hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan, että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä.

    Aluevaltuustolle esiteltiin myös hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman raportti vuodelta 2023 sekä ensimmäisen vuosineljänneksen talouden toteuma. 

    Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme , jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. Aluevaltuuston kokous striimattiin ja sen tallenne julkaistaan hyvinvointialueen Dreambroker-kanavalla 6.5.2024 iltapäivän aikana.  
     

  14. 3.5.2024 Uutinen

    KYS Lainesairaala otetaan käyttöön toukokuussa 2024

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja hyvinvointipalvelujen KYS Lainesairaala on valmistunut tavoiteajassa ja toiminta nykyaikaisissa tiloissa alkaa toukokuussa 2024.


    KYS Lainesairaalaan keskitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erityistason eli avohoidon ja osastohoidon mielenterveyspalvelut, jotka ovat aikaisemmin toimineet Kuopion alueella eri toimipaikoissa.

    – Psykiatristen palveluiden tarve on Pohjois-Savossa muuta maata korkeampaa.
    Pyrimme jatkossa vahvistamaan psykiatrisia peruspalveluitamme ja avohoitoa, kertoo mielenterveys- ja hyvinvointipalvelujen ylilääkäri Paula Ollonen.

    – Psykiatrian päivystys, tehostetun avohoidon ja psykiatrian päivystystyöryhmät yhdistyvät kokonaisuudeksi ja päällekkäiset päivystystoiminnot poistuvat. Akuuttityöryhmä vastaa psykiatrian päivystyksen ja kiireellisen hoidon tarpeen arvioista. Tähän liittyvät myös alaikäiset (yli 14-vuotiaat) 15.5. alkaen. Aikuispuolen poliklinikkatoiminnassa meillä on erilaisia tiimejä, kuten yleisairaalapsykiatrian tiimi, vanhuspsykiatrian tiimi, päihdepsykiatriaan tiimi ja syömishäiriötiimi. Nuorisopsykiatrian poliklinikka jatkaa toimintaansa uusissa tiloissa, jatkaa Ollonen.

    – Potilaslähtöisyys on ollut koko projektin ajan toiminnan ja suunnittelun keskiössä. Uudet toimivat tilat ja toimintatavat mahdollistavat potilaan aiempaa paremman toipumisen ja parantumisen. Uudet tilat ja sijainti KYSin kampuksella lisäävät eri erikoisalojen välistä yhteistyötä, tuovat säästöjä, vähentävät potilaiden pakkotoimia ja leimautumista sekä helpottavat vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumista, selventää Ollonen.

    Uudisrakennuksessa on kahdeksan kerrosta. Vuodeosastoilla on 77 potilaspaikkaa yhden hengen huoneissa, joissa on omat WC- ja suihkutilat. Potilaan hoitoa voidaan suunnitella yhdessä potilaan kanssa hänen omassa huoneessaan.

    – Lainesairaalan suunnittelu ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä henkilöstömme kanssa. Myös iso joukko kokemusasiantuntijoita on antanut arvokkaita kommentteja toiminnallisuuteen ja tilaratkaisuihin, kiittelee Ollonen.

    Lainesairaalan odotusauloista löytyy myös eri taiteilijoiden tuottamaa taidetta. Taiteen teemoina ovat ilo, toivo ja valo. 

    Katso myös aikaisemmat tiedotteet:
    •    KYSin Lainesairaala harjakorkeudessa - ePressi 
    •    Psykiatriatalon uudeksi nimeksi tulee Lainesairaala - ePressi

    Tutustu KYS Lainesairaalan -rakennushankkeeseen verkkosivuillamme 


     


     

  15. 3.5.2024 Uutinen

    Terveysasemien asiakaspalautekysely palvelujen kehittämiseksi

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää terveysasemien lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Palaute kerätään asiakaspalautekyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Kyselyn tarkoituksena on parantaa toimintaa ja kehittää palveluja. THL julkaisee kyselyn valtakunnalliset tulokset thl.fi-verkkosivuillaan syksyllä 2024.

    Vuoden 2024 asiakaspalautekysely toteutetaan toukokuussa. Kysely toteutetaan kaikilla Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. 

    Kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka asioivat lääkärin ja hoitajan tai fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotolla 6.–26.5.2024 terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. Alle 12-vuotiaat voivat vastata kyselyyn yhdessä huoltajansa kanssa.

    Kyselyyn voi vastata netin kautta tai joissain yksiköissä paperilomakkeella vastaanottokäynnin päätteeksi. Mikäli vastaanotto toteutuu puhelimitse tai etäyhteydellä, asiakkaalle voidaan lähettää tieto kyselystä sähköpostitse.

    Jokainen palaute on tärkeä - Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään palveluitamme!

  16. 2.5.2024 Uutinen

    Da Vinci Xi -leikkausrobotilla on leikattu KYSissä jo 3000 potilasta

    Kahdeksan vuotta sitten Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) hankki Da Vinci Xi -leikkausrobotin ensimmäisenä suomalaisena sairaalana. Robotti on osoittautunut arvokkaaksi ja tehokkaaksi työkaveriksi nykypäivän leikkaussalissa. Tähän kevääseen mennessä KYSissä on leikattu jo 3000 potilasta robottiavusteisesti.

    Ensimmäisen robottiavusteisen leikkauksen, kohdunpoiston, suorittivat KYSissä naistentautien dosentti Maarit Anttila ja erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta 23.2.2016. – Nyt huhtikuussa 2024 olemme tehneet gynekologiassa jo yli 1200 robottiavusteista tähystysleikkausta, ylilääkäri Anttila toteaa.

    KYSissä tehdään Da Vinci Xi -robotin avulla tähystyskirurgiaa monipuolisesti kolmella erikoisalalla. Gastrokirurgiassa sitä käytetään peräsuolisyövän ja kroonisten suolistotulehdusten (J-pussit) leikkauksissa, urologiassa eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövän hoidossa, ja gynekologiassa kohtusyövän, kohdunkaulan syövän ja endometrioosin leikkauksissa. Lisäksi erikoisalat tekevät sujuvasti yhteistyöleikkauksia keskenään ja tarvittaessa esimerkiksi plastiikkakirurgian kanssa.


     

    KYSissä on koulutettu jo yli 30 hoitotyön ammattilaista toimimaan robottiavusteisissa leikkauksissa. Ennen leikkausten aloittamista niin leikkaavat lääkärit kuin hoitajatkin käyvät läpi monipuolisen koulutuksen. Lääkärit harjoittelevat myös robotin simulaatio-ohjelmalla.

    Robotista hyötyvät niin potilaat kuin lääkäritkin

    Robottileikkauksen etuja potilaille ovat vähäinen verenvuoto toimenpiteessä, merkittävästi lyhentyneet sairaalassaoloajat, nopea toipuminen leikkauksesta ja lyhemmät sairauslomat. Leikkauksen jälkeiset kivut ovat vähäisempiä, koska muun muassa haava-alueet ovat pienempiä. Myös sivuvaikutukset ovat vähäisempiä, esimerkkinä erektion säilyminen eturauhasen poistoleikkauksessa.

    – Potilaat ovat olleet tyytyväisiä pieniin haavoihin. Erityisen iloisia ovat olleet potilaat, jotka ovat välttyneet pysyvältä tai väliaikaiselta avanteelta isoissa gastrokirurgian leikkauksissa, mainitsee sairaanhoitaja Katja Vänskä pehmytosakirurgian leikkausyksiköstä.

    Toimenpidelääkäreille robotti tarjoaa hyvän ergonomisen työasennon. Robottikirurgiassa leikkausalueen näkyvyys on kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisessä kirurgiassa. Robotin kanssa leikkaaminen tarkentuu millimetrin tarkkuudeksi ja kudosrajojen erottaminen helpottuu. Tämä vähentää oleellisesti esimerkiksi verenvuotojen määrää ja kudosvaurioiden riskiä. Lisäksi robotti mahdollistaa paremman ulottuvuuden kohde-elimiin, kuten lantionpohjaan ja ylävatsalle, kuin tavallinen vatsaontelon tähystysleikkaus. Ahtaissa ja syvissä tiloissa robotin 360 astetta pyörivät ranteet helpottavat ompelua.

    –  Kahdeksan vuoden kokemus näkyy etenkin siinä, että tiimityöskentelymme on hioutunutta, tehokasta ja toimivaa. Osaamme optimoida ja saamme robotista suurimman mahdollisen hyödyn potilaiden parhaaksi. Kirurgeille robotti on tuonut autonomian käyttää kameraa ja instrumentteja itsenäisesti, kertoo hyvistä puolista osastonylilääkäri Anne Fagerström gastrokirurgian osastolta.

    Da Vinci Xi -robotti on KYSissä käytössä viitenä päivänä viikossa aamusta iltaan. Sille olisi enemmänkin tarvetta, mutta työaika loppuu kesken. Toiveissa olisikin toinen robotti, joka mahdollistaisi myös uusia leikkaustoimenpiteitä ja potilasryhmiä, kuten tyrä-, haima- ja maksa- sekä keuhkokirurgiset potilaat.

    Katso aiheesta myös video, jolla Anne Fagerström kertoo robottikirurgiasta.
     

  17. 30.4.2024 Uutinen

    Hyvinvointialue satsaa melkein kuusi miljoonaa euroa kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamiseen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.4.2024 suunnitelman, jonka avulla lyhennetään kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonoja. 

    Hoitotakuu velvoittaa hyvinvointialueet varmistamaan kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Valvira on päätöksellään 20.3 2024 määrännyt Pohjois-Savon Hyvinvointialueen järjestämään kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 31.3 2025 mennessä. Lue Valviran päätös tästä linkistä. 

    Eri erikoisaloilla yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneiden määrä 19.4 2024 on 2285 potilasta. Merkittävimmät ylitykset ovat tekonivelkirurgiassa (803 potilasta), maha-suolikanavan kirurgiassa (623 potilasta), silmätaudeilla (203 potilasta), käsikirurgiassa (202 potilasta) ja korva-nenä kurkkutaudeilla (173 potilasta). Silmätaudeilla suunnitelmat leikkausjonon purkamiselle ovat jo olemassa ja toimeenpantu. 

    Lautakunnan hyväksymä suunnitelma edellyttää erikoissairaanhoidon tehostamistoimia ja henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyjä. Sisäisillä järjestelyillä tavoitellaan esimerkiksi noin 150 sappileikkauksen vuosittaista lisäystä.

    Osana suunnitelmaa lautakunta hyväksyi palvelusetelien ja ostopalvelujen käytön jonojen purkamiseksi. Kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden kustannukseksi arvioidaan noin 5 940 000 euroa. Toimenpiteiden rahoitus tulee ensisijaisesti aluevaltuuston hyväksymän yleisten palveluiden talousarvion sisältä.
     
    Yleisten palveluiden lautakunnan kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
     

  18. 29.4.2024 Uutinen

    Sähköinen ovenavaus ja turvapalvelut laajenevat koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ikääntyneiden palveluissa

    Turvapalvelun ja sähköisen ovenavauksen laajentamisen projekti on alkanut tammikuussa 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa. Projektin tavoitteena on laajentaa turvapalvelut ja sähköinen ovenavaus koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoden 2025 loppuun mennessä. Projektin myötä kaikkien Pohjois-Savon hyvinvointialueen turvapalveluasiakkaiden turvahälytykset tulevat jatkossa ohjautumaan Kuopion turvapalvelukeskukseen.


    Kotihoidon turvapalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen tukipalvelu, jonka tavoitteena on tarjota teknologia-avusteisia ratkaisuja ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuuden ja avunsaannin tukemiseksi.


    Turvapalveluiden laajentamisen tavoitteena on keventää kotihoidon työntekijöiden työtä

    • vähentämällä asiakkaiden tarpeettomia turva-auttajakäyntejä,
    • parantamalla asiakkaiden hoidontarpeen arvion laatua ja
    • nopeuttamalla asiakkaiden avunsaantia henkilöstön oikealla kohdentamisella.

    Sähköisen ovenavauksen laajentamisen tavoitteena on

    • nopeuttaa asiakkaiden avunsaantia,
    • sujuvoittaa kotihoidon henkilökunnan liikkumista ja
    • vähentää fyysisten avainten mukana kuljettamisen riskejä.


    Turvapalvelun ja sähköisen ovenavauksen laajentamisen projekti vaikuttaa noin 1500 kotihoidon työntekijään, 80 asiakasohjauksen työntekijään, 3400 säännöllisen kotihoidon asiakkaaseen sekä 1600 tukipalveluasiakkaaseen. Projektissa edetään suunnitelmallisesti kunta kerrallaan.


    Sähköinen ovenavaus

    Sähköinen ovenavaus asennetaan jatkossa kaikille kotihoidon ja tukipalveluiden asiakkaille ja se on asiakkaille maksuton palvelu. Pohjois-Savon hyvinvointialue hoitaa asennukseen liittyvät kustannukset. Sähköisen ovenavauksen toimittaa Tunstall Group Oy ja asentajana toimii erikseen määritellyt lukkoliikkeet. Sähköisen ovenavauksen asentaminen oveen ei vaikuta oven normaaliin toimintaan, ja asiakkaat kulkevat ovesta edelleen omalla avaimellaan.


    Sähköistä ovenavausta voi käyttää ainoastaan kotihoidon käyttöön rekisteröidyllä puhelimella. Sähköinen ovenavaus toimii Bluetooth-yhteydellä. Mobiiliavausten avulla vältytään avainten katoamiselta, varastamiselta ja luvattomalta kopioinnilta.


    Sähköisen ovenavauksen asentamiseen tarvitaan käyttölupa kerros- ja rivitaloissa taloyhtiön isännöitsijältä. Käyttöluvan kohteeseen pyytää turvapalveluiden koordinaattori. Projektin aikana lupia pyytävät myös projektityöntekijät.


    Käyntien lokitiedot ovat iso turvallisuustekijä myös kotihoidon asiakkaille.

    Lisätietoja projektista antavat:

    • Projektipäällikkö Irene Huupponen, irene.huupponen@pshyvinvointialue.fi
    • Projektityöntekijä Milla Korhonen, milla.korhonen@pshyvinvointialue.fi
    • Projektityöntekijä Meiju Hartikainen, meiju.hartikainen@pshyvinvointialue.fi
    • Projektityöntekijä Jenna Pelkonen, jenna.pelkonen@pshyvinvointialue.fi

     

  19. 29.4.2024 Uutinen

    Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Saaristokadun alkupäähän

    Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Alavasta Kumpusaareen Haapaniemelle, osoitteeseen Saaristokatu 16. Asiakkaita otetaan vastaan uudelle turvakodille torstaina klo 12.00 alkaen.

    Saaristokadun alkupäähän juuri valmistuneessa uudessa turvakodissa huoneet ovat tilavampia ja asiakaspaikkoja on kaksinkertainen määrä vanhaan toimitilaan verrattuna. Kokonaan uutta toimintaa on huone, jonne asiakas voi tulla lemmikin kanssa.

    Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista suojaa ja kriisiapua lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille iästä, sukupuolesta tai kotikunnasta riippumatta. Asiakas saa turvakodilla apua ja tukea väkivallasta irrottautumiseen. Turvakodissa henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden, turvakodilla oleminen on vapaaehtoista ja apu on aina maksutonta.

    Kuopion turvakodissa on vuosittain keskimäärin noin 130 eri-ikäistä asiakasta vauvoista ikäihmisiin. Asiakasmäärät ovat selkeässä kasvussa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää asiakasohjausta ja palveluneuvontaa tehdään myös puhelimitse ympärivuorokautisesti. Mikäli Kuopion turvakoti on täynnä, ohjataan asiakas lähikaupunkien turvakoteihin, esimerkiksi Mikkeliin, Joensuuhun tai Jyväskylään.

    Ennen turvakotiin lähtemistä asiakkaille suositellaan yhteydenottoa puhelimitse: 017 183 393,  
    044 718 1370
    . Turvakoti sijaitsee osoitteessa Saaristokatu 16, 70620 Kuopio. Uuteen turvakotiin on hyvät kulkuyhteydet ja turvakodille pääsee Kuopion kaupunkiliikenteen bussilinjoilla 5, 6, 6X ja 29.

    Uusi Kuopion turvakoti on luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Sakari Partanen

    Uusi Kuopion turvakoti on luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Sakari Partanen.

  20. kuvituskuva hammasröntgenissä tapahtuvasta kuvantamisesta
    29.4.2024 Uutinen

    Hammaskuvantaminen siirtyy Savotalolta Puijon sairaalaan kesäkuun alussa

    Hammaskuvantaminen (leuan ja hampaiden panoraamaröntgenkuvaus) siirtyy Kuopion pääterveysasemalta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) maanantaina 3.6.2024 alkaen. Muutoksen taustalla on aluehallituksen lokakuussa tekemä päätös keskittää kuvantamispalveluita isompiin toimipisteisiin. Muutos ei koske suunsisäisiä yksittäisten hampaiden röntgenkuvia, joita otetaan edelleen hammaslääkärin vastaanotolla.

    Hampaiden kuvantamistutkimukseen kiireettömän lähetteen saanut asiakas voi kesäkuun alusta alkaen varata ajan mihin tahansa hammaskuvantamisia tekevään avoinna olevaan hyvinvointialueen kuvantamispisteeseen.


    ​​​​​​​

    Hampaiden kuvantamistutkimuksia tehdään:

    KYS Puijon sairaalassa röntgen 1:ssä arkipäivinä klo 7.30–15
    Aalto hyvinvointikeskuksen röntgenissä Varkaudessa arkipäivinä klo 7.30–15.30
    Kampus Pulssin röntgenissä Iisalmessa arkipäivinä klo 7.00–16.30
    Siilinjärven terveyskeskuksen röntgenissä päivittäin arkipäivinä klo 7.30–15.30
    Suonenjoen terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
    Juankosken terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
    Pielaveden terveysaseman röntgenissä keskiviikkona klo 7.30–15.30
    ​​​​​​​Lapinlahden terveysaseman röntgenissä tiistaisin ja perjantaisin 7.00-15.00

    Ajan tasalla olevat tiedot röntgeneiden aukioloajoista ja yhteystiedoista hyvinvointialueen verkkosivulta Röntgen https://pshyvinvointialue.fi/rontgen​​​​​​​

    Kiireellinen hammaskuvantaminen

    Kiireellisen hammaskuvantamisen lähetteen saanut asiakas voi mennä tutkimukseen ilman ajanvarausta KYSin Puijon sairaalaan röntgen 1:n, Aalto hyvinvointikeskukseen Varkaudessa, Kampus Pulssiin Iisalmessa tai Siilinjärven terveyskeskuksen röntgeniin.

    Asiakas voi mennä kiireelliseen kuvantamistutkimukseen myös muuhun hammaskuvantamista tekevään hyvinvointialueen röntgeniin niiden aukioloaikoina. Asiakkaan kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa soittamalla, että tutkimukseen pääsy on mahdollinen.

    Tutkimuksen jälkeen hoito jatkuu siinä hammashoitolassa, josta asiakas on saanut lähetteen tutkimukseen.

    Kuvantamistutkimuksia Savotalolla vuoden 2025 loppuun saakka

    Kesäkuun alussa tapahtuvan hammaskuvantamisen siirron jälkeen Kuopion pääterveysasemalle jää edelleen muu natiiviröntgenkuvantamisen ja ultraäänikuvantamisen toiminnot mukaan lukien rintojen alueen diagnostiikka. Kaikki kuvantamistutkimukset siirtyvät Savotalolta KYSin Puijon sairaalaan röntgeniin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Arkisto

Arkisto