Henna Helmisestä vuoden 2025 alueellinen sairaanhoitaja

Henna Helminen on valittu vuoden 2025 alueelliseksi sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajaksi hän valmistui vuonna 2014. Henna työskentelee tukielinkirurgian yksikössä Kuopion yliopistollisella sairaalalla. Valinnan teki Savon sairaanhoitajat.

​​​​​​​

Henna on ammattilainen, joka hoitaa potilaat kokonaisvaltaisesti ja kunnioittaa heidän näkemyksiään, varmistaen hoidon jatkuvuuden.

Henna on saanut kansainvälistä kokemusta opiskeluaikanaan Irlannissa, mikä on vahvistanut hänen kykyään ohjata kansainvälisiä opiskelijoitamme. Hän toimii ystävällisesti ja kannustavasti. Hän on ylpeä ammatistaan. Henna tekee yhteistyötä kollegoidensa ja opiskelijoiden kanssa potilaan parhaaksi.

Henna on tunnettu ystävällisyydestään ja avuliaisuudestaan. Hän nostaa työpaikan yhteishenkeä ideoimalla yhteisiä tapaamisia. Hän on aktiivisesti mukana osaston kehittämistiimissä, ja kehittää yhdessä kollegoiden kanssa osaston toimintaa työyhteisön ja potilaan parhaaksi.

Henna on ollut mukana moniammatillisessa työryhmässä kehittämässä ja parantamassa tekonivelpotilaan hoitoprosessia. Uudet toimintatavat, kuten hoitajan soitto tekonivelpotilaille, ovat varmistaneet potilaiden hoidon ja tukeneet heidän kotona selviytymistään.

Henna on suunnitellut osaston toimintaa ja perehdyttänyt työkavereitaan, joten toiminnan jatkuvuus on turvattu. Tällä hetkellä tekonivelpotilaiden leikkausjonojen kasvu on saatu taitettua ja odotusajat leikkaukseen on lyhentyneet.Henna on hyvin pidetty kaikkien ammattilaistemme keskuudessa hyvänä työkaverina. Hänen positiivisuutensa ja halunsa kehittää omaa työtään ja työyhteisön toimintaa ovat esimerkillisiä.

Onnittelemme Hennaa!

Kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen ja suunterveyden arviointia toteutetaan moniammatillisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa on otettu käyttöön vuonna 2024 moniammatillinen toimintamalli, joka tukee kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta ja suunterveyttä. Ikääntyneen henkilön ravitsemuksen ja suunterveyden haasteet on tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa, jotta näihin voidaan reagoida ennaltaehkäisevästi sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin hyvissä ajoin.

Toimintamallissa kotihoidon hoitajat arvioivat asiakkaiden ravitsemusta ja suunterveyttä ensimmäisen kerran, kun uusilla asiakkailla alkaa kuntouttava arviointijakso. Kotihoidon säännöllisille asiakkaille arviointi tehdään kuuden kuukauden välein tai jos asiakkaalla ilmenee ongelmia ravitsemuksessa tai suun terveydessä.

Arviointi sisältää ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arvioinnin sekä suun vilkaisutarkastuksen ja suunhoidon arvioinnin. Tarvittaessa kotihoidon hoitajat konsultoivat suuhygienistiä ja/tai ravitsemusterapeuttia.

Hoitajien osaaminen on kasvanut ikääntyneiden ravitsemuksen ja suunterveyden hoidossa

Uusi toimintamalli on edelleen osassa kotihoidon yksiköitä käyttöönottovaiheessa. Yksiköt, joissa toimintamallia on toteutettu pidempään, ovat kokeneet, että asiakkaiden suunhoito on tullut osaksi kotihoidon päivittäistä arkea ja asiakkaan hoivaa ja huolenpitoa.

– Toimintamallin käyttöönoton jälkeen hoitajien osaaminen ja rohkeus havainnoida sekä tunnistaa kotihoidon asiakkaiden ravitsemuksen ja suunterveyden ongelmia on parantunut. Myös ongelmiin puuttuminen on lisääntynyt, kertovat toimintamallin kehittämisen parissa työskentelevät Helena Linninen ja Karoliina Holmavuo.

Kotihoidon asiakkaat ovat huomanneet, että ravitsemukseen ja suunhoitoon on kiinnitetty aiempaa selkeämmin huomiota, sen jälkeen, kun toimintamalli on otettu käyttöön. Kotihoidon hoitajat ovat tämän huomanneet, sillä asiakkaat ovat oppineet jo itsekin tuomaan esille suunhoidon tärkeyttä osana päivittäisiä toimia.

– Hyvä kun asioihin puututaan jo varhain ja hyvä, että palvelu tuodaan kotiin, toteaa eräs kotihoidon asiakas.

Aluehallitus käynnisti ikäihmisten ja vammaisten neuvostojen nimeämisprosessit

Aluehallituksen kokouksessa maanantaina 12. toukokuuta kuultiin muun muassa katsaukset potilas- ja asiakastietojärjestelmien käyttöönottojen tilanteista sekä Itä-Suomen yhteistyöalueen YTA-sopimuksen toimeenpanosta. 

Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueen ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston nimeämisprosessit kaudelle 2025-2029. Kuntia pyydetään nimeämään edustaja ja varaedustaja molempiin neuvostoihin. Nimeämiset pyydetään toimittamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon 8. elokuuta mennessä.

Aluehallitus päätti valita Leppävirran pelastusasema-hankkeen KVR-urakoitsijaksi (kokonaisvastuurakentaminen) edullisimman tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen antaneen Lujatalo Oy:n. Tarjouksen arvo on 4,956 miljoonaa euroa. Hankkeesta aiheutuvat suoraan hyvinvointialueelle tulevat hankinnat ja muut kustannukset ovat noin miljoona euroa, jolloin hankkeen kokonaiskustannus tulee olemaan noin kuusi miljoonaa euroa.

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.

Pohjoisen sotekeskuksen avokuntoutus- ja apuvälinepalvelut suljettu torstaina 15.5.2025

Pohjoisen sotekeskuksen avokuntoutus- ja apuvälinepalvelut suljettu torstaina 15.5.2025. Poikkeus koskee Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Pielaveden, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven ja Vieremän palveluita. 

Palvelemme normaalisti perjantaina 16.5.2025.

Kiireellisiä apuvälineitä, kuten kyynärsauvoja, voi tarvittaessa kysyä vastaanoton hoitajilta tai potilastoimistosta eri paikkakunnilla. Yhteyttä voi tarvittaessa ottaa myös keskitettyihin apuvälinepalveluihin Kuopiossa. Kiireettömien apuvälineiden osalta pyydetään ennakoimaan päivän aiheuttama poikkeusaukioloaika.
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue keskittää ultraäänitutkimukset Iisalmeen, Kuopioon ja Varkauteen

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimuksia tehdään jatkossa Kuopion Puijon sairaalassa, Iisalmen Kampus Pulssissa ja Varkauden Aalto-hyvinvointivointikeskuksessa. Ultraäänitutkimuksia tehtiin aiemmin myös Suonenjoella yhtenä päivänä kuukaudessa. Rintaradiologinen toiminta siirtyy joulukuussa 2025 Kuopion pääterveysasemalta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Puijon sairaalaan.

​​​​​​​

Keskittäminen näiden tutkimusten osalta on välttämätöntä sopeuttamistoimien vuoksi. Suonenjokelaiset potilaat ovat jo aiemmin käyneet ultraäänitutkimuksissa KYS Puijolla, koska avoterveydenhuollossa asioiva asukas voi itse valita tutkimuspaikan. Aiemmin ultraäänitoiminta on loppunut muun muassa Siilinjärveltä ja Pielavedeltä.

Perusterveydenhuollon toimipisteissä tehdään edelleen natiivikuvauksia ja hampaiden panoraamatomografia (ptg) -kuvauksia.

Natiiviröntgentutkimuksiin lähetteen saanut asukas voi varata ajan puhelimitse. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme.

Tekonivelkirurgian leikkausjonot lyhentyneet merkittävästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on onnistunut lyhentämään tekonivelkirurgian leikkausjonoja polvi- ja lonkkaleikkausten osalta. Toimenpiteiden ansiosta hoitotakuun saavuttaminen vuoden 2025 aikana näyttää mahdolliselta. Leikkausjonon purkaminen on toteutettu tehostamalla omaa toimintaa sekä ostopalveluita hyödyntämällä.

Vuonna 2024 KYS:ssa tehtiin 1564 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Luvussa ovat mukana myös päivystykselliset leikkaukset.

Ostopalveluna hankitaan kaikkiaan 300 leikkausta, joista on tähän mennessä tehty noin puolet. Tavoitteena on tehdä loput sopimuksen kattamista leikkauksista syksyyn mennessä

Tekonivelpotilaan hoitopolku on uudistettu

Avaintekijänä jonojen purkamisessa on ollut sairaalahoitojakson lyhentäminen. Nuoret ja hyväkuntoiset potilaat kotiutuvat nyt pääsääntöisesti leikkauksen jälkeen vietettyään yhden yön heräämössä. Marraskuusta 2024 lähtien tekonivelleikkauksia on tehty myös päiväkirurgisesti, jolloin potilaat kotiutuvat leikkauspäivän iltana.

– Aiemmin leikkausten lisääminen ei ollut mahdollista jatkohoitopaikkojen puutteen rajoittaessa toimintaa, kertoo vastaava ylilääkäri Timo Nyyssönen.

Hoitojakson lyhentäminen on edellyttänyt monenlaisia muutoksia aina leikkauksen valmisteluvaiheesta alkaen. Leikkausjono on käyty järjestelmällisesti läpi ja pitkään leikkausta odottaneiden potilaiden tilanne on kartoitettu puhelinsoitolla. Nyyssönen toteaa, että potilasinformaation on oltava selkeää ja yhtenäistä, jotta potilaat osaavat varautua asianmukaisesti aikaiseen kotiinlähtöön.

Vuodenvaihteesta alkaen on kokeiltu ikääntyneiden palveluiden hallinnoiman tuetun kotiutumisen palvelun varaamista etukäteen valikoiduille Kuopion alueen potilaille. Tavoitteena uudistuksella on edistää kotona pärjäämistä leikkauksen jälkeen.

– Seuraamme potilaspalautetta ja mikäli kokeilu osoittautuu hyväksi, toimintaa pyritään laajentamaan koko hyvinvointialuetta koskevaksi, Nyyssönen kertoo.

Tekonivelleikkauksia pystytään nyt tekemään 240 aiempaa enemmän vuodessa. Hankalasta taloustilanteesta johtuen lisähenkilökuntaa ei käytännössä ole ollut mahdollista palkata ja leikkausten määrän lisäys onkin toteutettu kohdentamalla sairaalan henkilöstöresursseja uudelleen.

– Tilojen ja välineistön riittävyyden puolesta voisimme leikata enemmänkin, toteaa Nyyssönen.

Leikkauksen yhteydessä etupainotteiseen kivun ja pahoinvoinnin estoon kiinnitetään erityistä huomiota. Opioidien sijasta nykyään suositaan pitkäkestoisten puudutteiden käyttöä. Kontrollikuva kaikista potilaista otetaan jo leikkaussalissa. Reseptit, sairaslomat ja jatkohoito-ohjeet kirjataan välittömästi, jolloin potilaan siirtyessä pois leikkausyksiköstä kaikki on valmista kotiin lähtöä varten. 

 – Varsinainen kirurginen toimenpide on samankaltainen kuin aiemminkin, mutta nykyään pyrimme tekemään etupainotteisesti kaiken, mikä edistää potilaan kotiutumista, selventää Nyyssönen.

Kotiin lähteneiden potilaiden vointi tarkastetaan puhelinsoitolla muutaman päivän kuluttua toimenpiteestä. Rutiininomaisesta kontrollikäynnistä tekonivelkirurgin vastaanotolla on pääosin luovuttu. Vuosien kokemuksen perusteella hyöty vastaanottokäynnistä on jäänyt vähäiseksi ja näin on saatu vapautettua arvokkaita lääkäriresursseja leikkaustoimintaan.

– Akuuteissa ongelmatilanteissa potilaiden pitää joka tapauksessa ottaa suoraan yhteyttä sairaalaan, toteaa Nyyssönen.

Leikkausjononpurku on tehty pääosin omin voimin. Tilannetta on kuitenkin helpottanut toimenpiteiden ostaminen Mehiläisestä. Ostopalvelutoiminta ei sovellu potilaille, joilla on erityisiä riskitekijöitä. Yksityissektorille ohjattavat potilaat valitaan leikkausjonosta tiukkojen kriteerien mukaan ja leikkausten laatua seurataan tarkoin.

– Ostopalveluita emme voi käyttää esimerkiksi potilaille, joilla on kyseessä uusintaleikkaus, Nyyssönen toteaa.

– Nivelrikko kehittyy yleensä asteittain vuosien varrella ja suuri osa potilaista pärjää ilman leikkausta, joten sairaalan kannalta toimenpiteen odotusaika alkaa vasta leikkauspäätöksestä. Odotusaika leikkauspäätöksen jälkeen riippuu oireiden voimakkuudesta. Potilaat, jotka ovat kävelykyvyttömyyden vuoksi laitoshoidossa pystytään leikkaamaan muutaman viikon sisällä. Kotona särkylääkkeiden kera toimeentulevat potilaat pääsevät nyt leikkaukseen noin 6 kuukauden kuluessa, Nyyssönen selventää leikkausjonotuksen kulkua.

Rintasyöpäseulonnat Pohjois-Savossa keväästä 2025 alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen rintasyöpäseulonnat järjestetään keväästä 2025 alkaen Suomen Terveystalon toimipisteissä Kuopiossa ja Iisalmessa. Suomen Terveystalon seulontapalvelut ovat tarkoitettu seuraavien kuntien asukkaille: Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto ja Vieremä

Varkaus, Joroinen ja Leppävirta alueen seulonnat

Varkauden, Joroisten ja Leppävirran alueen rintasyöpäseulonnat toteutetaan Hyvinvointikeskus Aallossa Varkaudessa. Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää seulonnat itse tässä toimipisteessä. Mahdolliset tarvittavat jatkotutkimukset tehdään Suomen Terveystalossa Kuopiossa.

Rintasyöpäseulonta

Rintasyövän seulonta on maksutonta ja vapaaehtoista kohdeväestölle. Seulonta tehdään mammografia- eli rintarauhasten röntgentutkimuksella. Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä ja vuosittain noin 5000 naista sairastuu siihen. Seulontojen eli joukkotarkastusten avulla pyritään havaitsemaan rintasyöpä varhaisessa vaiheessa, jolloin oireita ei vielä ole. Seulonnan tavoitteena on vähentää rintasyöpäkuolemia, ja seulontaan osallistuneiden naisten kuolleisuus rintasyöpään on noin kolmanneksen pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei järjestettäisi.

Kohdeikäryhmät kutsutaan tutkimukseen kirjeellä

Seulontaan ei varata aikaa, vaan kutsukirje lähetetään automaattisesti kohderyhmään kuuluville. Pohjois-Savon hyvinvointialueella 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan rintasyövän seulontatutkimukseen kahden vuoden välein. Vuonna 2025 tutkimukseen kutsutaan vuosina 1957, 1959, 1961, 1963, 1965, 1967, 1969, 1971, 1973 ja 1975 syntyneet naiset.
Poikkeuksena automaattista kutsua ei lähetetä, jos henkilöllä on väestörekisterikielto (esimerkiksi turvakielto), on muuttanut alueelle 1.1.2025 jälkeen tai on vahvistanut sukupuolensa mieheksi. Näissä tapauksissa aika tulee varata itse, jos haluaa osallistua seulontaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lintuinfluenssarokotukset

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lintuinfluenssarokotukset jatkuvat. Rokottamisella pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä lintuinfluenssaviruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotuksia annetaan sekä Iisalmessa, Kuopiossa (Apaja) että Varkaudessa. Kohderyhmään kuuluva henkilö voi valita itse rokotuspisteen ja varata rokotusajan puhelimitse tai sähköisesti. Oikeus rokotukseen tarkistetaan rokotuspisteellä.

Lintujen korkeapatogeenista influenssa A-virusta (H5-virus) on esiintynyt vuodesta 2020 alkaen Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa, erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut lintujen joukkokuolemia ja nisäkkäiden infektioita. 

Suomessa vuonna 2023 virus aiheutti luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia ja taudinpurkauksia turkistiloilla. Vuosi 2024 oli lintuinfluenssatilanteen osalta Suomessa rauhallinen, mutta jo vuoden 2025 alussa on havaittu luonnonvaraisten lintujen tautitilanteessa muutoksia.
Pohjois-Amerikassa virus levisi vuoden 2024 aikana lypsykarjaan. Se on aiheuttanut laajoja taudinpurkauksia sekä lypsykarjassa että siipikarjassa ja useita, pääosin lieviä tartuntoja altistuneissa ihmisissä.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Ruokavirasto seuraavat tilannetta yhdessä kansainvälisten organisaatioiden kanssa.
Ruokavirasto vastaa lintuinfluenssaviruksen seurannasta ja torjunnasta koti- ja luonnonvaraisissa eläimissä.

THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan lintuinfluenssarokote antaa suojaa tällä hetkellä kiertävien lintuinfluenssavirusten aiheuttamaa tautia vastaan. Suomessa lintuinfluenssarokotuksia on tarjottu taudin kohonneessa riskissä oleville ammattiryhmille, kuten turkiseläinten ja siipikarjan parissa työskenteleville.

Lintuinfluenssarokotusten kohderyhmät

Lintuinfluenssarokotteen saavat maksutta ne 18 vuotta täyttäneet, joilla on työnsä tai muun olosuhteen vuoksi suurentunut riski saada lintuinfluenssatartunta. THL:n ohjeistuksen mukaan lintuinfluenssarokotus annetaan 

•    turkistilojen työntekijöille, turkistarhaajille ja heidän perheenjäsenilleen
•    siipikarjatilojen työntekijöille, siipikarjatilallisille ja heidän perheenjäsenilleen
•    harrastekanaloiden pitäjille ja heidän perheenjäsenilleen
•    eläinlääkäreille, jotka työskentelevät turkiseläinten, siipikarjan tai luonnonvaraisten lintujen parissa
•    henkilöille, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen tai eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen tai tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät
•    lintujen rengastajille
•    luonnonvaraisten lintujen hoitoloiden työntekijöille
•    kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstölle
•    laboratoriotyöntekijöille, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä
•    lintuja käsitteleville riistanhoitajille
•    epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontakteille.

Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan aikaisintaan 3 viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen. 

Rokotuspaikat

Rokotuksia annetaan sekä Kuopiossa (Apaja), Iisalmessa että Varkaudessa. Kohderyhmään kuuluva henkilö voi itse varata rokotusajan mistä tahansa näistä rokotuspaikoista. Oikeus rokotukseen tarkistetaan rokotuspisteellä.  

Kuopio Apaja, Kauppakatu 45 (Torikannen alla, E-rappu, entisen Terve Kuopio -kioskin tilat)
Ajanvaraus 
•    puhelimitse arkisin kello 8–11 numerosta 044 718 6921
•    sähköisesti eTerveyspalvelun kautta

Varkaus Hyvinvointikeskus Aalto, Savontie 55
Ajanvaraus
•    puhelimitse maanantai–torstai kello 8–14 ja perjantaisin kello 8–12 numerosta (017) 579 6000
•    sähköisesti eTerveyspalvelun kautta 

Iisalmi, Kampus Terveys (Iisalmen terveyskeskus) vastaanotot, Meijerikatu 2
Ajanvaraus
•    puhelimitse arkisin kello 8–15 takaisinsoittopalvelun numerosta (017) 272 4222
•    sähköisesti eTerveyspalvelun kautta 
 

Tietolaatikko

• Lintuinfluenssarokotetta (Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus, H5N8-rokote) on hankittu Suomeen. Se on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat altistumisvaarassa (esimerkiksi turkistarhoilla työskentelevät, lintuja hoitavat henkilöt ja laboratoriotyöntekijät).
• Rokote ei sisällä eläviä taudinaiheuttajia, mutta se sisältää adjuvanttia (tehosteainetta) nimeltä MF59, jota käytetään myös muissa rokotteissa.
• Lisätietoa:
  Lintuinfluenssa - THL
  Lintuinfluenssarokote - THL
  Tutkimus: Lintuinfluenssarokote tarjoaa suojaa tällä hetkellä kiertäviä lintuinfluenssaviruksia vastaan - THL

Sairaanhoitajat Mari Luukkanen ja Tiina Sundvall yllätettiin kiitoksilla – kiitosten vieminen eri puolille hyvinvointialuetta jatkuu

Viime vuonna Pohjois-Savon asukkaat lähettivät lähes 800 sydämellistä kiitosviestiä hyvinvointialueemme ammattilaisille. Kiitä ammattilaista -kampanjan kautta kerätyt palautteet sisälsivät koskettavia tositarinoita ja lämpimiä sanoja heille, jotka kohtaavat, hoitavat ja auttavat joka päivä. Kevään aikana viemme näitä kiitoksia myös henkilökohtaisesti ammattilaisten työpaikoille.

Kevään kolmas kiitoshetki järjestettiin Kuopiossa Pyörön terveysasemalla, jossa sairaanhoitajat Mari Luukkanen ja Tiina Sundvall saivat vastaanottaa potilaansa lähettämän kiitoksen sekä työnantajan kukat yllätyksenä kesken vappulounaan.

Turvallinen olo jäi potilaan mieleen

Potilas, joka halusi kiittää Maria ja Tiinaa, kertoi tunteneensa olonsa turvalliseksi, vaikka olikin todella kipeä. Hän koki saaneensa erinomaista hoitoa ja selkeät ohjeet jatkoa varten.

– No kyllähän tämä aika yllättävää oli. Koskaan aikaisemmin ei työnantaja ole tämmöisiä huomioinut. Tämä on hieno huomionosoitus ja harvinainen asia, Tiina kertoi kiitoshetken jälkeen.

– Kieltämättä yllätyin kyllä kovasti, mutta oli tosi kiva yllätys, Mari lisäsi hymyillen.

Hyvä työilmapiiri näkyy ja tuntuu

Pyörön terveysasemalla tehdään työtä tiiviissä yhteistyössä. Sekä Mari että Tiina korostavat hyvän työyhteisön merkitystä arjen jaksamisessa ja työn laadussa.

– Kiitos kuuluu koko työyhteisölle. Autamme toinen toisiamme ja tyhmiä kysymyksiä ei meillä ole. Täällä on kiva ja turvallinen työyhteisö ja uudetkin perehdytetään hyvin, Tiina kiitteli kollegoitaan.

– Työkavereiden kesken pyrimme aina kiittämään ja antamaan hyvää palautetta toisillemme, täydensi Mari.

Asukkaiden sanat muistuttavat työn merkityksestä

Kiitä ammattilaista -kampanja on yksi tapa nostaa esiin ammattilaistemme arvokasta työtä ja heidän merkitystään pohjoissavolaisten hyvinvoinnille. Julkaisemme lisää kiitosten tuottamia ilon hetkiä vielä ennen kesää. 

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka lähetitte kiitoksia. Ne merkitsevät paljon ja muistuttavat siitä, kuinka suuri vaikutus hyvällä kohtaamisella voi olla.

Katso videolta, kuinka Mari ja Tiina yllätettiin!

Kotiutusyksikkötoiminta laajenee koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle

Kotiutusyksikkö tarjoaa tuetun kotiutumisen palvelua, joka on tarkoitettu sairaalasta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Palvelulla turvataan asiakkaan kuntoutuminen ja jatkohoito hänen kotiympäristössään. Tuettua kotiutumista on tarjottu tähän mennessä Kuopion kotiutusyksiköstä käsin Kuopion kantakaupungin alueelle sekä Kuopion eteläpuolella Kurkimäkeen, pohjoispuolella Ranta-Toivalaan sekä länsipuolella Karttulan alueelle saakka.

Tuetun kotiutumisen palvelu laajenee koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle vuoden 2025 aikana. Laajentuminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Toukokuussa Juankoski, Suonenjoki sekä Pielavesi saavat uudet tuetun kotiutumisen tiimit. Nämä tiimit tarjoavat tuetun kotiutumisen palvelua jatkossa Pielavedelle, Keiteleelle, Tervoon, Vesannolle, Rautalammille, Karttulaan, Suonenjoelle, Juankoskelle, Kaaville sekä Tuusniemelle.
 
Rekrytoinnit uusiin tiimeihin ovat parhaillaan käynnissä ja tavoitteena on saada toiminta käyntiin touko-kesäkuun aikana. Henkilöstölle tämä tarkoittaa suurempia ajoalueita, mutta myös kohdennetumpaa työnkuvaa ja mahdollisuutta päästä kehittämään osaamistaan.

Lokakuussa tuetun kotiutumisen palvelu laajenee vielä Kiuruvedelle, Vieremälle, Iisalmeen, Sonkajärvelle, Lapinlahdelle, Rautavaaralle, Maaningalle, Siilinjärvelle, Nilsiään, Leppävirralle, Varkauteen sekä Joroisiin. Vaiheittainen käyttöönotto on kuvattu tarkemmin alla olevassa kuvassa.

Tuetun kotiutumisen palvelu tuo turvaa osastopaikkojen vähentyessä

Tuetun kotiutumisen palvelu sujuvoittaa asiakkaan kotiutumista, mutta vastaa myös palvelujärjestelmäuudistukseen liittyvään osastopaikkojen vähenemiseen. Suonenjoen kotihoidon esihenkilö Anna Pistemaa on yksi tulevista kotiutustiimin esihenkilöistä.

– Uskon, että kotiutusyksikkötoiminta tulee helpottamaan kotiutumisen tukea tarvitsevan asiakkaan kotiin pääsyä sekä vapauttamaan osastopaikkoja niiden asiakkaiden osalta, joilla ei ole enää sairaalahoidon tarvetta. Toiminnalla voidaan helpottaa myös säännöllistä kotihoitoa, kun vastuu nopeissa kotiutuksissa on siihen tarkoitukseen perustettavilla kotiutustiimeillä. Keskeistä kehittämisessä onkin yhteistyön rakentaminen eri palveluiden, kuten liikkuvan sairaalan kanssa, pohtii Anna Pistemaa.

Tulevaisuuden tavoitteena on yhdistää tuetun kotiutumisen sekä kuntouttavan arviointijakson toiminta. Tällöin keskitetyt tiimit tuottavat tuetun kotiutumisen lisäksi myös kuntouttavan arviointijakson palvelua. Kuntouttava arviointijakso edeltää säännöllisen kotihoidon palveluiden aloittamista. Se on määräaikainen, 4-6 viikon jakso ja sen aikana tuetaan asiakkaan kuntoutumista ja arvioidaan palveluiden tarvetta.

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

Aluevaltuusto päätti erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta ja muutostalousarviosta vuodelle 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui valtuustokauden 2022–2025 viimeiseen kokoukseensa maanantaina 5. toukokuuta. Uusi aluevaaleissa 13.4.2025 valittu aluevaltuusto aloittaa 2. kesäkuuta seuraavan neljän vuoden kautensa.

• Lue lisää: Aluevaltuuston uusi kokoonpano vahvistettu

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus

Aluevaltuusto päätti vilkkaan keskustelun ja äänestysten jälkeen hyväksyä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen aluehallituksen esityksen mukaisesti. Uudistuksen säästötavoite on vuositasolla 20,6 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus on osa palvelujärjestelmän uudistuskokonaisuutta, jolle aluehallitus on asettanut 50 miljoonan euron vuotuisen kustannussäästötavoitteen. 

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksen säästöt koostuvat:

• avoterveydenhuollon poliklinikkatoiminta: 8,5 miljoonaan euroa
• leikkaustoiminta: 4,4 miljoonaa euroa
• päivystystoiminta: 1,9 miljoonaa euroa
• tutkimus ja opetus: 1,6 miljoonaa euroa sekä
• kohdentamattomat säästöt: 4,2 miljoonaa euroa.

Säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää erikoisaloittain tehtävää tarkempaa toimeenpanosuunnitelmaa, jonka on oltava valmis 1.6.2026 mennessä. Kohdentamattomat säästöt (4,2 miljoonaa euroa) määritellään toimeenpanosuunnitelmassa.

Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta pääpaino on nykyisen toiminnan tehostamisessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoa toteuttaa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), jonka toimipaikat sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. 

Lue lisää:

• aluehallituksen esityksen keskeisistä uudistussisällöistä 23.4.2025 kokouksen päätöstiedotteesta
• palvelujärjestelmän uudistuksen verkkosivuilta

Muutostalousarvio vuodelle 2025

Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti vuoden 2025 alijäämän pienentämisen 46,8 miljoonasta eurosta noin 21 miljoonaan euroon, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on kertynyt katettavia alijäämiä 128,5 miljoonaa euroa vuosilta 2023 ja 2024. Aluevaltuuston joulukuussa 2024 hyväksymän taloussuunnitelman mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä. 

Muutostalousarviossa vuodelle 2025 on lisätty tuloarviota asiakasmaksuista, myyntituotoista ja työllisyysrahaston koulutuskorvauksista. Menojen osalta muutostalousarvio koostuu henkilösivukulujen pienentämisestä, Kevan tasausmaksusta, potilasvakuutusmaksusta, siirtyvistä ICT-kuluista, lomarahan vaihdoista ja palkattomien vapaiden pitämisistä.

Suurimmat euromääräiset muutokset ovat asiakasmaksutuoton on lisäys 4 miljoonaa euroa, henkilösivukulujen pieneneminen 7,5 miljoonaa euroa ja ICT-kulujen vähennys 2,3 miljoonaa euroa. Lomarahojenvaihdoilla, palkattomilla vapailla ja henkilöstön tekemillä säästöehdotuksilla saadaan kahden miljoonan euron säästö vuoden 2025 talousarvioon.

Mikäli talouden sopeutukset edellyttävät sellaisia huomattavia henkilöstövaikutuksia, joita ei ole käsitelty talousarvion 2025 yhteistoimintamenettelyn yhteydessä, käydään tarvittaessa yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstövähennykset kohdentuvat ensisijaisesti lähtövaihtuvuuden hyödyntämiseen, joka ei ole erillistä yhteistoimintaneuvottelua vaativa muutos.

Muita päätöksiä

Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksen vuosilta 2021–2025.Hyvinvointikertomus analysoi asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointikertomuksessa tunnistettuihin hyvinvointivajeisiin vastaamiseksi työstetään hyvinvointisuunnitelma, johon kuvataan eri toimijoiden kanssa yhdessä sovitut ratkaisutoimenpiteet vastuutahoineen vuosille 2025–2029.

• Lue lisää hyvinvointikertomuksesta tiedotteesta

Keskustan aluevaltuustoryhmä jätti kokouksessa valtuustoaloitteen Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveyskeskusten ja muiden palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi pysäköinti, julkinen liikenne ja kevyt liikenne huomioiden.

Katso muut kokouksen asiakohdat ja kokousaineisto verkkosivuiltamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet ja onnistumiset

Pohjois-Savon hyvinvointikertomus analysoi asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Pohjois-Savoa on verrattu koko maan ja vertailuhyvinvointialueiden Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kainuun ja Pirkanmaan tilanteeseen.

Luonnossa liikkuminen vahvistaa hyvinvointia ja ruokatottumuksissa on yhä parannettavaa

Luonnossa liikkuminen vahvistaa hyvinvointia kaikenikäisillä. Erityisesti yläkoululaiset ovat liikkuneet aktiivisesti, mutta ammatillisen oppilaitoksen pojat, työikäiset ja jo heikommassa toimintakyvyssä olevat iäkkäät liikkuvat niukasti. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat syövät aiempaa paremmin lounaan, mutta erityisesti yläkoululaisten tyttöjen ja työikäisten ruokailutottumukset huolestuttavat. Kehitettävää on myös riittävän unen, palautumisen ja aivoterveyden edistämisessä varsinkin nuorilla aikuisilla ja työikäisillä.

Päihteiden käytön vähentämisessä on edelleen tehtävää

Lukiolaiset ja ammatillisen oppilaitoksen nuoret kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusoireita. Alkoholin käytön vähentämisessä on edelleen tehtävää, erityisesti ammatillisen oppilaitosten nuorten, työikäisten miesten ja ikäihmisten parissa. Raskaana olevien ja työikäisten osalta tulee paneutua tupakoinnin vähentämiseen. Sähkötupakan vähentämisen toimet tulee kohdistua peruskoululaisiin ja työikäisiin. Korkeasti koulutettujen miesten haasteena on huumeiden käyttö. Alakouluikäiset kaipaavat tukea netin haitallisen käytön vähentämiseen.  

Syrjintä, väkivalta ja kaatumisten ehkäisy vaativat huomiota
 

Seksuaalista häirintää ja väkivaltaan puuttumista ja ennaltaehkäisytyötä tulee edelleen vahvistaa. Syrjintää koetaan erityisesti iän ja terveydentilan perusteella. Ikäihmiset kokevat kaltoinkohtelua kotihoidossa joko omaisen, toisten asiakkaiden tai henkilökunnan toimesta. Kaatumistapaturmien ehkäisytoimenpiteitä tulee vahvistaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tapaturmien ja väkivallan ehkäisemiseen tietoa ja osaamista kaivataan erityisesti osastopalveluissa. Perhekeskuspalveluissa on vahva osaaminen väkivallan ehkäisyyn. Osa hyvinvointialueen toimijoista ei koe, että väkivallan ehkäisy on osa heidän työtänsä. Väkivallan ehkäisemiseksi kaivataan henkilöstölle koulutusta. 

Asukkaiden osallisuuden systematisointia tarvitaan 

Asukkaiden osallisuuden menetelmien käytössä on kehitettävää. Asiakaspalaute, ohjaaminen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan piiriin ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen eivät ole säännönmukaista. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvän kehityksen jälkeen kääntyneet laskuun. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ovat hyvät, mutta prosessit vaativat huomiota

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvasti mukana hyvinvointialueen ja alueen kuntien strategiassa, osana taloutta ja tilinpäätöstä. Huomiota tulee kiinnittää tehtyjen toimenpiteiden kirjaamiseen, varsinkin kun se vaikuttaa yhtenä valtionrahoituksen perusteena olevaan HYTE-kertoimeen. Ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ tulee saada myös yhä vahvemmin osaksi kunkin hyvinvointialueen toimialan käyttösuunnitelmia. Lisäksi tulee vahvistaa yhteneväisiä käytäntöjä alkoholin riskikäytön seulonnassa (AUDIT-C) ja elintapaneuvonnassa. Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa on huomioitu tiivis yhteistyö kuntien, järjestötoimijoiden ja muiden HYTE-toimijoiden kanssa. Järjestöyhteistyörakennetta kehitetään hyvinvointialueen aluejaon mukaisilla järjestörakenteilla ja kulttuurin vahvistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Hyvinvointisuunnitelmaan työstetään monialaisesti ja toimijaisesti ratkaisuja 

Tulevaisuudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin hyvinvointivajeisiin: 
o    osallisuuden vahvistamiseen 
o    hyvinvointia ja terveyttä edistävien elintapojen edistämiseen
o    vanhemmuuden vahvistamiseen
o    mielenterveystaitojen vahvistamiseen
o    riippuvuuksien ehkäisemiseen
o    väkivallan, syrjinnän ja tapaturmien vähentämiseen
o    HYTE-tiedolla johtamisen ja yhteneväisten toimintatapojen edistämiseen

Näiden edistämiseksi työstetään hyvinvointisuunnitelma, johon kuvataan hyvinvointivajeisiin eri toimijoiden kanssa yhdessä sovitut ratkaisutoimenpiteet vastuutahoineen vuosille 2025–2029. Tämä tehdään monialaisella, poikkihallinnollisella ja asukkaita osallistavalla työskentelyllä. Hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tärkein merkitys on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit väestön hyvinvointitietojen mukaan ja näin toteuttaa tiedolla johtamista. 

Lisätietoja:

Pohjois-Savon hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2025–2029: OSA1 Hyvinvointikertomus 

Ensihoitajat Markus Huovinen ja Tuomas Manninen-Kirsi yllätettiin kiitoksilla – kiitosten vieminen eri puolille hyvinvointialuetta jatkuu

Viime vuonna Pohjois-Savon asukkaat lähettivät lähes 800 sydämellistä kiitosviestiä hyvinvointialueemme ammattilaisille. Kiitä ammattilaista -kampanjan kautta kerätyt palautteet sisälsivät koskettavia tositarinoita ja lämpimiä sanoja heille, jotka kohtaavat, hoitavat ja auttavat joka päivä.

Kiitosten vieminen eri puolille maakuntaa sai nyt jatkoa, kun Lapinlahdella yllätettiin ensihoitaja Markus Huovinen ja heti perään Siilinjärvellä ensihoitaja Tuomas Manninen-Kirsi. Lämpimät sanat ja kukkatervehdys toivat hymyn molempien huulille.

Tällä kertaa kiitollinen asiakaspalaute liittyi poikavauvan syntymään, joka tapahtui yllättävällä ja nopealla tavalla ambulanssissa Lapinlahdella. Tilanne päättyi onnellisesti.

– Hyvä, että sillä vauvalla on kaikki hyvin. Ei aina pääse kuulemaan, miten asiat ovat menneet. Onpa mukava kuulla, toteaa kiitokset kuultuaan Markus.

Myös Tuomas muistelee tilannetta lämmöllä: – Tämmöiset työkeikat jäävät vähän niin kuin valokuvamuistiin. 15 vuoden aikana on ollut ehkä kolme kenttäsynnytystä.

Ammattilaisten mielestä kiittäminen jää arjessa usein kiireen jalkoihin. Juuri siksi asiakaspalaute tuntuu erityisen merkitykselliseltä.

– 15 vuotta olen alalla ollut, eikä tällaista ole koskaan ennen tapahtunut. Kyllä se vetää aika sanattomaksi. Kollegat toisiaan jonkun verran olkapäälle taputtelee, mutta ei täällä liikaa kiitellä, Markus kertoo.

– Kyllähän työporukalle kuuluu kiitos siitä, että tätä ammattia jaksaa. Yhdessä puretaan ilot ja surut, Tuomas lisää.

Kiitä ammattilaista -kampanja on yksi tapa nostaa esiin ammattilaistemme arvokasta työtä ja heidän merkitystään pohjoissavolaisten hyvinvoinnille. Julkaisemme lisää kiitosten tuottamia ilon hetkiä vielä ennen kesää. 

Lämmin kiitos kaikille teille, jotka lähetitte kiitoksia! Ne merkitsevät paljon ja muistuttavat siitä, kuinka suuri vaikutus hyvällä kohtaamisella voi olla.

Katso videolta, kuinka Markus ja Tuomas yllätettiin!
 

Aluevaltuusto päättää erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu valtuustokauden viimeiseen kokoukseen maanantaina 5. toukokuuta, jolloin aluevaltuutetut saavat käsiteltäväkseen aluehallituksen esityksen erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta. Aluehallituksen esityksen säästötavoite on vuositasolla 20,6 miljoonaa euroa. 

Aluehallituksen esityksessä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksesta pääpaino on nykyisen toiminnan tehostamisessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoitoa toteuttaa Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), jonka toimipaikat sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa.  

Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutostalousarvion 2025 hyväksymistä. Aluehallitus on linjannut 25.2.2025, että vuoden 2025 talousarvion alijäämää pienennetään 46,8 miljoonasta eurosta noin 21 miljoonaan euroon, jotta alijäämien kattamaistavoitteessa pysytään.  

Lue lisää aluehallituksen 23.4.2025 kokouksen päätöstiedotteesta. 

Lisäksi aluevaltuuston kokouksessa käsitellään muun muassa: 

• tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivitys  
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen talouden toteuma tammi-maaliskuulta 2025 
• Pohjois-Savon hyvinvointikertomus vuosilta 2021–2025 

Tutustu kokouksen esityslistaan ja kaikkiin käsiteltäviin asioihin verkkosivuillamme.  

Aluevaltuuston kokous alkaa kello 10.00 ja se pidetään Kuopion yliopistollisen sairaalan M-rakennuksen auditoriossa osoitteessa Puijonlaaksontie 2. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä. Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus. 

Itä-Suomen yhteistyöalue tiivistää yhteistyötään - YTA-sopimus päivitetään vastaamaan ministeriön ohjausta 

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt maaliskuussa 2025 ehdotuksen yhteistyöalueiden (YTA) sopimusten päivittämisestä, ja aihe on ollut esillä myös 24. huhtikuuta päättyneessä hallituksen kehysriihessä. Kehysriihen päätökset ohjaavat hyvinvointialueita nykyistä tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön ja työnjakoon. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja erityisen vaativan sosiaalihuollon työnjaosta tulee sopia yhteistyöalueilla.   

Hyvinvointialueiden Itä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) johtoryhmä käsitteli Joensuussa keskiviikkona 23. huhtikuuta YTA-sopimuksen toimeenpanoa ja päivittämistä vastaamaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tarkentuvaa ohjausta.  Itä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.  

–Otamme haasteen vastaan. Yhdessä olemme enemmän, ja meillä on vahva tahtotila ratkaista edessä olevat pulmat ja hyödyntää mahdollisuudet. YTA-sopimuksen päivittäminen aloitetaan toukokuussa välittömästi sen jälkeen, kun tarkemmat yksityiskohdat selviävät, kertovat aluehallitusten puheenjohtajat Heikki Laukkanen (Etelä-Savon hyvinvointialue), Maria Kaisa Aula (Keski-Suomen hyvinvointialue), Juha Mustonen (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue) ja Riitta Raatikainen (Pohjois-Savon hyvinvointialue). 

Hyvinvointialueiden johtajat ja päättäjät ovat kokoontuneet säännöllisesti jo vuodesta 2022 lähtien. Tänä aikana on tiivistetty yhteistyötä talouden sekä henkilöstön riittävyyden haasteisiin vastaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Yhteistyö on välttämätöntä koko Keski- ja Itä-Suomen näkökulmasta.    

–Mitä enemmän on taloudellisia tai toiminnallisia haasteita, sitä enemmän tarvitaan yhteistyötä, kumppanuuksia ja uusia ratkaisuja, toteavat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat.   

Hyvinvointialueiden tulee tehdä STM:n ehdotuksen mukaan yhteistyötä myös ICT:n ja ICT-häiriöhallinnan ja kyberturvallisuuden osalta sekä toiminnassa tarvittavien tavaroiden ja palveluiden hankinnassa. Lisäksi yhteistyötä ja työnjakoa tulee tehdä väestön harvoin tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.  

Kokouksessa tarkasteltiin myös nykyisen yhteistyösopimuksen toimeenpanoa, joka etenee aikataulussa. Tällä hetkellä työn alla ovat muun muassa uuden valtionneuvoston asetuksen mukaisen yhteistyöalueen laajuisen sosiaalialan osaamiskeskuksen valmistelu sekä selvitykset silmätautien ja tekonivelkirurgian tuotannosta hyvinvointialueiden yhteistyönä. Kokouksessa päätettiin käynnistää myös selvitys erityisen vaativien vammaispalveluiden järjestämisestä yhteistyöalueella. 

Lue lisää:  

• Hyvinvointialueita koskevat päätökset hallituksen puoliväliriihessä 2025 
• Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelle uusi sosiaalialan osaamiskeskus 
• Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen 

Mikä on YTA-alue? 

Sote-lainsäädännön myötä Suomeen on muodostettu viisi yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta, jolla kullakin on yliopistosairaalaa ylläpitävä hyvinvointialue. Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet muodostavat Itä-Suomen yhteistyöalueen. Alueet ovat tehneet valtioneuvostolle aloitteen yhteistyöalueen nimen muuttamisesta Järvi-Suomen yhteistyöalueeksi. YTA-sopimukset tehdään valtuustokausittain ja niitä seurataan ja arvioidaan vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden välisissä neuvotteluissa. 
 

Ikääntyneiden asiakasraati kokoontui neljännen kerran – teemana turvallinen kotiutuminen

​​​​​​​
​​​​​​​Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati kokoontui neljänteen tapaamiseensa keskiviikkona 9. huhtikuuta 2025. Tapaaminen käynnistyi edellisen kerran kertauksella, jolloin aiheena oli tilapäinen ympärivuorokautinen asumispalvelu sekä omaishoito.

Tilapäistä ympärivuorokautista asumista järjestetään ikääntyneiden asumispalveluiden yksiköissä. Palvelun asiakkaita ovat omaishoidettavat asiakkaat, sosiaalisessa kriisitilanteessa olevat asiakkaat sekä pitkäaikaisen hoivan paikkaa odottavat asiakkaat.

Tilapäisen ympärivuorokautisen asumispalvelun osalta raatilaiset pohtivat onnistunutta asiakaskokemusta. He toivat esille hyvän hoidon ja virikkeellisen toiminnan tärkeyden sekä jakson alkamiseen ja loppumiseen liittyvien kuulumisten läpikäynnin asiakkaan ja omaisen kanssa.

– Saimme edellisen tapaamisen tiimoilta tukea ja ymmärrystä siihen, mitä meidän tulee huomioida asumispalveluyksiköissä, etenkin asiakkaan tullessa yksikköön ja lähtiessä kotiin. Olemme huomioineet raatilaisilta nousseita asioita esimerkiksi yksiköidemme ohjeissa, kertoo asiakasraadin puheenjohtaja ja projektipäällikkö Sami Tuominiemi.

Kotiutuminen sairaalasta – mikä luo turvallisuuden tunnetta?

Tällä kertaa asiakasraatilaiset pääsivät pohtimaan kotiutumista sairaalasta tai vuodeosastolta. Tarkoituksena oli jälleen koota asiakasraatilaisten näkemyksiä ja kokemuksia, joiden avulla sairaalasta kotiutumisen palveluita pystytään kehittämään entistä asiakaslähtöisemmiksi.

Ensimmäiseksi raatilaisia pyydettiin pohtimaan, mitkä asiat tekevät kotiutumisesta turvallisen ja sujuvan. Raatilaiset pohtivat kysymystä ensin pienryhmissä, jonka jälkeen ajatuksia käytiin läpi yhteisesti.

Keskusteluissa korostuivat seuraavat asiat:
•    Ammattilaisten on varmistettava asiakkaan kotona pärjääminen ennen kotiutusta.
•    Ammattilaisten on kerrottava asioista ymmärrettävästi ja selkokielisesti.
•    Sairaalan ja kotiutusta tekevien ammattilaisten välillä pitää olla saumaton yhteistyö ja yllättäviä kotiutuksia tulee välttää.
•    Ammattilaisten tulee varmistaa asiakkaan lääkehoidon jatkuvuus.
•    Ammattilaisten tulee ottaa läheiset mukaan kotiutuksen suunnitteluun tai vähintään ilmoittaa heille suunnitellusta kotiutuksesta.

Raatilaiset toivoivat, että kotiutuessa ammattilaiset antaisivat konkreettisia ohjeita esimerkiksi haavanhoitoon, apuvälineiden käyttöön ja jatkohoidon järjestelyihin. Myös mielialan ja toimintakyvyn arvioiminen nähtiin tärkeänä osana onnistunutta kotiutumista.

– Toivomme, että kotiutumisen yhteydessä arvioidaan laajasti ikääntyneen henkilön kotiolosuhteet. Pärjääkö hän arjessa, pystyykö hän peseytymään, liikkumaan ja syömään riittävästi? Myös mielialan arviointi on tärkeää, pohtivat raatilaiset.

Toimintakyvyn tukeminen arjessa

Toinen keskustelutehtävä liittyi siihen, miten kotiutumisen jälkeistä toimintakykyä voisi arvioida ja tukea. Raatilaiset nostivat esiin empaattisuuden merkityksen ja asiakkaan oman kokemuksen arvostamisen.

Raatilaisten mielestä turvallisuuden tunnetta lisäävät:
•    Sama hoitaja tai hoitajatiimi, joka on tuttu ja helposti tavoitettavissa.
•    Asiakkaan aito kuuntelu ja se, että hoitajalla ei osoita kiirehtimisen merkkejä.
•    Omaisten huomioiminen osana arkea ja hoitoa.
•    Asiakkaan henkisen jaksamisen tukeminen, sillä fyysistä kuntoutusta usein tarjotaan, mutta henkinen puoli voi jäädä taka-alalle.

Tietoa kotiutustoiminnan kehityksestä

Tapaamisessa kuultiin myös ajankohtaista tietoa kotiutustoiminnan kehittämisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toimintaa kehittävät Leila Tuononen ja Salla Tukiainen esittelivät toimintamallia, jossa kotiutuksen suunnittelu on oikea-aikaista, laadukasta ja alueellisesti yhdenvertaista.

Toimintamalli on jo käytössä Kuopion alueella ja laajenee vuoden 2025 aikana koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle, kattaen myös syrjäisemmät seudut. Kotiutumista tukee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia ja fysioterapeutteja.

Suoraa palautetta kehittämistyön tueksi

Asiakasraatilaiset toivat jälleen esiin kokemuksiaan ja havaintojaan palveluiden toimivuudesta eri alueilla. Keskusteluissa tuli ilmi sekä onnistumisia että kehityskohteita. Palautetta arvostetaan, sillä se ohjaa palveluiden parantamista.

– Mielestäni saamamme kriittinen palaute on tärkeää, ja sitä olemme toivoneetkin saavamme asiakasraatilaisilta. Jos kuulisimme vain, mitä teemme oikein, emme osaisi lähteä kehittämään palveluitamme läheskään niin hyvin, kuin nyt pystymme, pohtii Sami Tuominiemi.

Seuraava asiakasraadin tapaaminen järjestetään syksyllä 2025. Tapaamisia järjestetään kuusi kertaa vuosien 2024–2025 aikana. Niissä käsitellään ikääntyneiden palveluihin liittyviä keskeisiä teemoja. Asiakasraadin tavoitteena on tuoda asiakkaan ääni osaksi ikääntyneiden palveluiden kehittämistä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Voit lukea aikaisemmista tapaamisista alla olevista linkeistä:
•    ensimmäinen tapaaminen
•    toinen tapaaminen
•    kolmas tapaaminen

Uusi hanke tähtää asunnottomuuden vähentämiseen ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen Kuopiossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy uusi hanke, jonka tarkoituksena on vähentää asunnottomuutta ja keskittyen erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen. Hanke vastaa hallitusohjelman pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen ohjelman tavoitteisiin. Tavoitteeseen pyritään tiiviillä monitoimijaisella yhteistyöllä sekä yhteiskehittämisellä, jossa mukana on myös kokemusasiantuntijoita.

”Yhteistyön edistäminen kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen kesken on välttämätöntä vaativien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Asunnottomuus on monisyinen ilmiö, jonka ratkaiseminen vaatii laaja-alaista yhteistyötä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen, tai jopa poistamiseen, tähtäävät toimenpiteet ovat ensiarvoisen tärkeitä erityisesti ihmisten itsensä, mutta myös yhteistoiminnan rakentamiseksi toimijoiden kesken. Tämä tehtävä on inhimillinen velvollisuutemme alueen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edistämistä.  Hanke on myös ensimmäinen kansallisen tason toimenpide edistämään kuntien ja hyvinvointialueen yhteistoimintaa, johon valtio on myöntänyt rahoitusta.” kertoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen, kansallisen asunnottomuusohjelman johtoryhmän jäsen.

Viime vuosina asunnottomuus on Kuopiossa kasvanut aiemmista toimenpiteistä ja ennaltaehkäisyn strategiasta huolimatta. Hankkeen tavoitteena on selvittää nykyinen tilannekuva, jotta voidaan reagoida muuttuneeseen tilanteeseen ja rakenteisiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen on tarpeen tarkastella yhteistyön rakenteet, toimintamallit ja määrittää uudelleen roolit asunnottomuuden poistamiseksi.

Yhteiskehittäminen ja palvelupolku

Hankkeen yhteiskehittämisen myötä hyvinvointialueelle, Kuopion kaupungille ja muille asunnottomuustoimijoille lähdetään rakentamaan yhteinen suunnitelma, toimintamalli ja palvelupolku asunnottomuustyön tueksi. Palvelupolulla varmistetaan, että pitkäaikaisasunnottomien asumispolkujen nivelvaiheet on huomioitu ja kuvattu toimijoiden välillä, samalla ehkäisten palveluverkon ulkopuolelle putoamista. Hankkeessa ohjataan asunnottomia oikeanlaisten palveluiden pariin verkoston yhteistoiminnan ja jalkautuvan asunnottomuustyön avulla.

Hanke toteutetaan olemassa olevissa rakenteissa, mikä tukee toimintamallin ja palvelupolun käyttöönottoa ja juurtumista rakenteisiin sekä jokaisen toimijan toimintatapoihin. Tarkoituksena on saada asunnottomien palvelut hankkeen myötä kuvattua yhdeksi palvelupoluksi, joka jää käyttöön hyvinvointialueelle ja alueen toimijoille hankkeen päättymisen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvointialue toteuttaa hankkeen yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Niiralan Kulma Oy, Kuopion asumisneuvonta ja kolmannen sektorin toimijat. Hanketta toteutetaan Kuopion kaupungin alueella, mutta hyvät toimintatavat ja käytännöt voidaan levittää hankeaikana koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

Lisätietoja:

Virpi Kilpeläinen
Puhelin: 0447183442
Sähköposti: virpi.kilpelainen1@pshyvinvointialue.fi

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallia jatkokehitetään ja laajennetaan

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnistynyt Työkyvyn tuen tiimin laajentaminen -kehittämisprojekti​. Vuoden 2025 aikana jatkokehitetään sekä laajennetaan koko hyvinvointialueelle Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa pilotoitua työkyvyn tuen tiimin toimintamallia. (Lisätietoja: Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä)

Tavoitteena on:

• Parantaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä. 
• Vahvistaa asiakkaan tarpeisiin vastaavaa monialaista ja verkostomaista työskentelyä. 
• Laajentaa monialaisen työkyvyn tuen tiimin toimintamalli hyvinvointialueen kaikille palvelualueille sekä Pohjois-Savon työllisyysalueille. 
• Selkeyttää hyvinvointialueen sisäistä vastuunjakoa ja vahvistaa kohderyhmän osalta palveluintegraatiota. Lisäksi tavoitteena on parantaa osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn tuen palvelujen järjestämistä ja koordinointia sekä syventää yhdyspintojen välistä yhteistyötä.

Projektin pääkohderyhmänä ovat: 

• Nuoret aikuiset (18–35-vuotiaat), jotka ovat työelämän ulkopuolella, mutta joiden työ- ja toimintakyvyssä on edellytyksiä kohentumiseen – kohti kuntoutumista ja/tai työelämää. 
• Lisäksi kohderyhmänä ovat työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatoimijat.  
   

Monialainen työskentely tuottaa asiakashyötyjä sekä parantaa yhdyspintatoimijoiden välistä yhteistyötä  

Monialaisen työkyvyn tuen tiimin tavoitteena on toimia verkostomaisesti asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaten. Moniammatillisella ja -alaisella yhteistyöllä pystytään nopeuttamaan asiakkaiden palvelupolkuja, kohti työelämää sekä työkykyä edistäviä kuntouttavia palveluita. Monialainen verkostotyöskentely vaatii toteutuakseen alueemme työllisyyden edistämisen yhdyspintojen tiivistä yhteistyötä yhteisten asiakkaiden palveluprosesseissa.

Vuosina 2023–2024 pilotoidusta työkyvyn tuen tiimin toiminnasta saatiin Nordic Healthcare Groupin toteuttamassa vaikuttavuusarvioinnissa viitteitä muun muassa parantuneesta yhteistyöstä sekä asiakashyödyistä monialaisesti toteutetuissa ja asiakaslähtöisissä palveluissa.

Hyvinvointialueen sisäisesti toimintamallista koettiin hyötyä erityisesti työikäisten sosiaalipalveluiden sekä perusterveydenhuollon (sote-keskus) välisten palveluiden yhteensovittamisen kohentumisena. Työkykykoordinaattorin tai terveydenhoitajan keräämien esitietojen sekä lääkäriresurssin ja osaamisen keskittämisellä (esimerkiksi sektorityömäisesti) pystytään mahdollisesti tehostamaan perusterveydenhuollon lääkäriresurssin käyttöä ja vähentämään niin sanottua häiriökysyntää, mikä on toimintamallin vaikuttavuutta lisäävä tekijä.
  
Työkyvyn tuen tiimin monialainen toiminta toteuttaa sekä tukee Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategisia tavoitteita; palvelustrategia, tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan liiton välinen yhdyspintasopimus. Lisäksi toiminnalla vastataan työkyvyn tuen palveluiden yhteensovittamiseen liittyviin kansallisiin suosituksiin ja ohjeisiin.

Projektissa työskentelee kolme alueellista työkykykoordinaattoria, joiden työtehtäviin kuuluu asiakas- sekä verkostotyö kohderyhmän palveluiden kehittämiseksi:

Veera Kaija, p. 044 461 1129 ​
(Pohjoinen palvelualue: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Vieremä)​

Outi Kuitunen, p. 044 461 1150 (12.5. alkaen) ​
(Keskinen palvelualue: Kaavi, Kuopio, Tuusniemi)​

Tiina Taskinen, p. 044 901 8903 ​
(Eteläinen palvelualue: Joroinen, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto)​

Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)pshyvinvointialue.fi​

-----

Tule kuulemaan lisää Työkyvyn tuen tiimin toimintamallista sekä alueellisista asiakastyön pilotoinneista tiistaina 20.5. klo 14-15 (Teams) 

Tilaisuuteen ei vaadita ennakkoilmoittautumisia. Liity Teams-tilaisuuteen oheisesta linkistä: Työkyvyn tuen tiimin toimintamallia ja alueelliset asiakastyön pilotoinnit-tilaisuus. 

-----

Kerro kokemuksiasi Pohjois-Savon monialaisten työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta
 

Mikäli työskentelet tai olet työskennellyt työllistymisen ja/tai työkyvyn tuen monialaisissa palveluprosesseissa, toivomme vastauksiasi kyselyyn 18.5.2025 mennessä. Vastaaminen kestää noin 5–10 minuuttia. Vastauksesi antavat arvokasta tietoa Pohjois-Savon alueen monialaisten työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta.

Osallistu kyselyyn tästä linkistä: Kysely monialaisten työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta. 

Tule mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukasraatiin!

Nyt sinulla on mahdollisuus vaikuttaa Pohjois-Savon alueelliseen hyvinvointisuunnitelmaan ilmoittautumalla mukaan asukaskasraatiin, joka kokoontuu Kuopiossa ti 26.8.2025 klo 17.00-19.30. 
 
Asukasraatiin toivotaan mukaan eri sukupuolia olevia, eri-ikäisiä 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä eri puolilta Pohjois-Savoa. Sinulla ei tarvitse olla osaamista tai aiempaa kokemusta asukasraatitoiminnasta tai hyvinvointisuunnitelmasta. Riittää, että olet kiinnostunut aiheesta ja yhteisestä työskentelystä. 
 
Mikä on asukasraati?

Asukasraati on yksi tapa osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan ja kehittämiseen. Asukasraadissa keskustellaan ja kerrotaan näkemyksiä ennalta sovitusta aiheesta. Mukana on myös hyvinvointialueen henkilöstöä alustamassa asian käsittelyä, vastaamassa kysymyksiin ja kirjaamassa asukasraadin pohdintoja.

Elokuussa kokoontuva asukasraati on pilottiryhmä. Pyydämme osallistujilta palautetta, jonka perusteella toimintaa jatkokehitetään.

Pohjois-Savon alueellisen hyvinvointisuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä työstetään yhteisesti eri työryhmissä, verkostoissa ja vaikuttamistoimielimissä. Aiheita ovat mm. terveelliset elintavat, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys, vanhemmuuden tukeminen ja mielenterveyden edistäminen. Hyvinvoinnin edistämiseen osallistuvat mm. asukkaat, kunnat, järjestöt, seurakunnat ja hyvinvointialue. Asukasraadissa keskitytään asukasnäkökulmaan. 

Ilmoittaudu mukaan 16.5.2025 mennessä linkistä: Ilmoittautuminen

Asukasraatiin valitaan 20 osallistujaa. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti. Osallistujille maksetaan kehittäjäasiakkaan palkkio ja matkakorvaus julkisen kulkuneuvon mukaisesti.

Lisätietoja:

hyvinvointikoordinaattori Laila Hytönen, laila.hytonen@pshyvinvointialue.fi, puh. 044 717 6175.     
 

Matalan kynnyksen pisteiltä tietoa HYTE-toiminnasta

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu huhtikuun alussa käyttöön monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli, jonka tarkoitus on tuoda aikuisväestön hyvinvointia tukeva toiminta jokaisen ulottuville. Tätä tarkoitusta palvelee digitaalinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toimintaa ja palveluita kokoava palvelutarjotin. Toimintamallin kehittämisessä on kuitenkin pidetty alusta alkaen ehdottoman tärkeänä sitä, että myös asukkaat, jotka eivät käytä digipalveluita, saavat yhtä lailla tietoa HYTE-toiminnasta ja -palveluista. Tiedon saaminen varmistetaan yhteistyössä matalan kynnyksen pisteiden kanssa.

Matalan kynnyksen pisteet ovat kolmannen sektorin, kuntien, seurakuntien tai muiden yhteisöjen fyysisiä tai digitaalisia toimipaikkoja, joista asukas saa apua tiedon löytämiseen alueensa  HYTE-toiminnasta ja -palveluista. Matalan kynnyksen pisteet ovat kaikille asukkaille avoimia paikkoja, jotka ovat tehneet hyvinvointialueen kanssa yhteistyösopimuksen HYTE-toimintaan ohjaamisesta. Sopimuksella halutaan varmistaa,  että yhteistyön tavoitteet ja sisällöt ovat selkeät kaikille osapuolille ja asukkaat saavat samanlaista tukea tiedon löytämiseen asuinpaikasta riippumatta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluista voidaan ohjata asiakas matalan kynnyksen pisteelle silloin, kun hän hyötyy terveellisiä elämäntapoja tukevasta toiminnasta, mielekkäästä tekemisestä arjessa tai toivoo lisää sosiaalisia suhteita, mutta ei löydä itse tietoa näihin tarpeisiin vastaavasta toiminnasta HYTE-palvelutarjottimelta. Asukkaat voivat hakeutua matalan kynnyksen pisteille myös omatoimisesti.

Tietoa sopimuksen tehneistä matalan kynnyksen pisteistä löytyy HYTE-verkkosivuilta.