Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 18.7.2024 Uutinen

    Siilinjärven kotihoito ottaa käyttöön varautumissuunnitelman

    Siilinjärven kotihoidossa otetaan käyttöön varautumissuunnitelma
    18.7.-1.9.2024 väliselle ajalle.

    Varautumissuunnitelman käyttöönotto johtuu hankalasta henkilöstötilanteesta. Varautumissuunnitelman takia käyntejä ei tulla perumaan ja kaikki kotihoidon asiakkaat hoidetaan.

    Varautumissuunnitelman käyttöönottaminen tarkoittaa, että

    • kotihoidon asiakkaiden kotikäynnit saatetaan toteuttaa lyhennettyinä käynteinä tai ne voidaan korvata joko etähoivakäynnillä tai puhelinsoitolla.
      • Jos soiton tai etähoivakäynnin aikana ammattilaiselle tulee huoli asiakkaan pärjäämisestä tai terveydentilasta, käynti vaihdetaan kotikäynniksi.
    • käynneillä toteutetaan vain välttämättömimmät toimenpiteet, kuten huolehditaan asiakkaan lääkehoidosta, ravitsemuksesta sekä hygieniaan liittyvistä asioista.
    • jos käyntiajat alittuvat pidemmällä aikavälillä, niin laskutusta tarkastetaan heinä-elokuun ajalta käytetyn ajan mukaiseksi.

     

  2. 12.7.2024 Uutinen

    Kotiutustoiminnan pilotointi on käynnistynyt Kuopiossa kesäkuussa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto teki päätöksen palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan maanantaina 17.6. Kotiin vietävien palveluiden uudistuskokonaisuuteen kuuluu yhtenä osa-alueena kotiutustoiminnan kehittäminen ja käyttöönotto. Kesäkuussa alkaneen kotiutustoiminnan pilotoinnin tavoitteena on kehittää kotiutusyksikön toimintamallia sekä kotihoidon kotiutustoimintaa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.

    Pilotti käynnistyy asteittain ja se kestää vuoden 2024 loppuun, jonka jälkeen toiminta vakinaistuu osaksi ikääntyneiden palveluita. Kohderyhmänä ovat toiminnan alkuvaiheessa KYS:n päivystyksestä ja päivystysosastolta kotiutuvat kuopiolaiset potilaat. Ohjautuminen tuetun kotiutumisen jaksolle tapahtuu ammattilaisten kautta.

    Tuetun kotiutumisen palvelu

    Pilotoinnissa tarjotaan tuetun kotiutumisen palvelua, joka on tarkoitettu sairaalasta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi sekä kuntoutumisen tukemiseksi kotiympäristössä.

    Tuettu kotiutuminen on

    • lyhytaikaista, pilotissa korkeintaan 2 viikkoa.
    • tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole säännöllistä kotihoidon palvelua eivätkä he selviydy kotiutumisesta läheisten tuella.

    Tuetun kotiutumisen käynnit toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaisesti sovitusti, joko kotikäynteinä tai puhelinsoitoilla. Toiminta on maksullista – yhden käynnin hinta on 13,40 € ja asiakkaalta laskutetaan enintään kaksi käyntiä vuorokaudessa. Tuetun kotiutumisen palvelua on saatavilla aamusta iltaan.

    Käynneillä kotihoidon ammattilaiset varmistavat asiakkaan kuntoutumisen ja jatkohoidon kotiympäristössä. Asiakasta voidaan tukea esimerkiksi turvallisen lääkehoidon toteuttamisessa sekä hoidollisissa toimenpiteissä, kuten kertakatetroinnissa. Palvelu voi sisältää myös asiakkaan voinnin seurantaa, apuvälineiden tarpeen arviointia ja käytön ohjausta sekä kuntouttavien harjoitteiden ohjaamista. Käynneillä arvioidaan asiakkaan toimintakykyä, kuntoutumisen mahdollisuuksia sekä palveluiden tarvetta, joiden selvittämiseksi asiakkaalle voidaan tarvittaessa pyytää asiakasohjauksesta palvelutarpeen arviointia.

  3. 29.6.2024 Uutinen

    Hyvinvointialue etsii ikääntyneitä henkilöitä syksyllä starttaavaan asiakasraatiin

    Ikääntyneiden palveluissa käynnistyy syyskuussa asiakasraatitoiminta, johon etsitään nyt sopivia henkilöitä mukaan. Asiakasraadin jäsenet pääsevät vaikuttamaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotiin annettavien palveluiden, asumispalveluiden ja omaishoidon kehittämiseen.

    Haku asiakasraatiin on auki 17.6.–9.8.2024 välisenä aikana. Asiakasraatiin etsitään koko Pohjois-Savon alueelta 

    • ikääntyneitä
    • ikääntyneiden palveluiden piirissä olevia asiakkaita ja 
    • asiakkaiden läheisiä, kuten omaishoitajia.  

    Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati kokoontuu yhteensä kuusi kertaa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Tapaamiset järjestetään Kuopiossa. Osallistujille maksetaan kehittäjäasiakkaan palkkio ja matkakorvaus julkisen kulkuneuvon mukaisesti. 
     
    Yhteiset tapaamiset pidetään 

    • vuonna 2024 syys- ja marraskuussa
    • vuonna 2025 helmi-, huhti-, syys- ja lokakuussa 

    Asiakasraatitoiminnasta kiinnostuneet voivat lähettää vapaamuotoisen hakemuksen sähköpostitse tai ilmoittautua puhelimitse. Hakemuksessa tulee olla hakijan nimi ja yhteystiedot sekä lyhyet perustelut, miksi on kiinnostunut ikääntyneiden palveluiden asiakasraatitoiminnasta ja millainen kosketuspinta hakijalla on ikääntyneiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Hakijalta ei edellytetä erikoisosaamista tai aiempaa kokemusta asiakasraatitoiminnasta.    
     
    Asiakasraadin osallistujat valitaan hakemuksen ja haastattelun perusteella. Haastattelut pidetään 18.–22.8.2024 välisenä aikana puhelimitse. Valinnat tehdään 23.8.2024. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti. 
     
    Lisätietoja asiakasraatitoiminnasta ja hakemukset:
    asiakasraadin puheenjohtaja, projektipäällikkö Sami Tuominiemi, sami.tuominiemi@pshyvinvointialue.fi, puh. 044 461 0959, yhteydenotot 17.–30.6. ja 29.7.–9.8.

  4. 28.6.2024 Uutinen

    Osa hyvinvointialueen asiakkaista on unohtanut ottaneensa KYSin sähköiset potilaskirjeet käyttöön

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen asiakkailta on tullut palautetta, että he eivät ole saaneet heille lähetettyjä Kuopion yliopistollisen sairaalan potilaskirjeitä kuten ajanvarausilmoituksia.

    Kun hyvinvointialue tutki asiaa, kävi ilmi, että asiakkaat olivat ottaneet sähköiset Suomi.fi-viestit käyttöön paperipostin sijaan ja ajanvarauskirjeet olivat menneet Suomi.fi-viesteihin.

    Asiakas voi saada KYSin lähettämän potilaskirjeen sähköisesti Suomi.fi-viestinä, jos hän on ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön. Sähköisiä kirjeitä KYSistä voi saada myös OmaPosti-palveluun.

    Jos asiakkaalla on käytössä sekä Suomi.fi-viestit että OmaPosti, lähetetään KYSin sähköiset potilaskirjeet Suomi.fi-viestit -palveluun. Ilmoitus saapuneesta kirjeestä tulee henkilön Suomi.fi-palveluun ilmoittamaan sähköpostiin ja Suomi.fi-mobiilisovellukseen.

    Jos asiakkaalla ei ole käytössä kumpaakaan Suomi.fi-viestejä eikä OmaPostia, niin KYSin potilaskirjeet toimitetaan paperikirjeinä postitse.

    Muista tarkistaa sähköiset viestit

    Hyvinvointialue toivoo, että asiakkaat tarkistavat aika ajoin Suomi.fi-viestinsä, OmaPostinsa ja sähköpostinsa varsinkin, jos he odottavat KYSin ajanvaraustietoa.

    - Pyrimme ensisijaisesti aina lähettämään KYSin potilaskirjeet sähköisesti. Sähköiset potilaskirjeet ovat asiakkaalle kätevä palvelu. Esimerkiksi näin loma-aikaan ei tarvitse jäädä kotiin odottamaan paperipostia, vaan voi seurata sähköpostista, tuleeko sinne viesti saapuneesta sähköisestä viestistä, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintopäällikkö Kirsi-Marja Remes kuvaa. 

    Suomi.fi-viestit on luotettava ja tietoturvallinen tapa viestiä julkisen hallinnon ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa. Palvelun käyttö edellyttää tunnistautumista pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

  5. 28.6.2024 Uutinen

    Sosiaali- ja terveysministeriöltä tutkimusrahoitusta paljon palveluja tarvitsevien asiakasprosessien tutkimukseen

    KYSin sosiaalipalvelujen tutkimuskeskuksen johtajan, professori Aini Pehkosen vetämä TURVA-tutkimushanke sai Sosiaali- ja terveysministeriöltä valtion tutkimusrahoitusta (VTR) noin 460 000 € vuosille 2024-2026. Pohjois-Savon hyvinvointialueen koordinoimassa tutkimushankkeessa tutkitaan paljon palveluja tarvitsevien aikuisten asiakasturvallisuutta, omavalvontaa ja sosiaalityön vaikuttavuutta osana aikuissosiaalityön työprosessia.

    Paljon palveluja tarvitsevat jäävät herkästi palvelujen väliin ja kokonaisvastuuta palveluketjusta on vaikea hahmottaa. Kun asiakkuus hajautuu useisiin eri palveluihin, asiakkaan asiakasturvallisuuden toteutumista, omavalvontaa ja työn vaikuttavuutta on vaikea todentaa. Sosiaalityössä työn vaikuttavuuden arviointi jää usein liian vähälle huomiolle.

    TURVA-hankkeessa laaditaan sosiaalityön asiakasturvallisuuden toteutumisen arviointiin mittaristo. Vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään AVAIN-mittaristoa. Alustavia tutkimustuloksia työstetään yhdessä hyvinvointialueiden työntekijöiden kanssa. - Käytäntötyöpaketti varmistaa siten tutkimuksen ja käytännön sosiaalityön välistä vuorovaikutusta hyvinvointialueilla sekä sosiaalityön yliopistokoulutuksessa, professori Aini Pehkonen toteaa

    Tutkimus tuottaa uutta tietoa asiakasturvallisuuden, omavalvonnan ja vaikuttavuuden toteutumisesta paljon palveluja tarvitsevissa aikuissosiaalityön asiakasprosesseissa. Tuloksia hyödynnetään myös Käypä sosiaalityö -suositusten laadinnassa. 

    STM myönsi yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen valtion avustusta 13 tutkimushankkeelle yhteensä 5,6 M€. Pohjois-Savon hyvinvointialue oli ainoa hyvinvointialue, joka sai rahoitusta. Hakemuksista rahoitettiin 42 %.


    Lisätiedot:
    professori Aini Pehkonen, TURVA-tutkimushankkeen johtaja
    sosiaalipalvelujen tutkimuskeskus/Pohjois-Savon hyvinvointialue

    STM myönsi rahoitusta kolmelletoista sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle - Sosiaali- ja terveysministeriö

  6. 28.6.2024 Uutinen

    Lintuinfluenssarokotukset alkavat heinäkuun alussa Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa

    Lintuinfluenssarokotukset aloitetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella maanantaina 1.7.2024. Rokottamisella pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä lintuinfluenssaviruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Rokotuksia annetaan Iisalmessa, Kuopiossa (Apaja) ja Varkaudessa. Kohderyhmään kuuluva henkilö voi valita itse rokotuspisteen ja varata rokotusajan puhelimitse tai sähköisesti. Oikeus rokotukseen tarkistetaan rokotuspisteellä. 

    Lintujen korkeapatogeenista influenssa A-virusta (H5-virus) on esiintynyt vuodesta 2020 alkaen Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa, erityisesti lokeissa. Se on aiheuttanut lintujen joukkokuolemia ja nisäkkäiden infektioita. Kesällä 2023 todettiin myös Suomessa H5-virustyypin aiheuttamia luonnonvaraisten lintujen kuolemia. Tuolloin virus levisi useille turkistarhatiloille.  

    Ihmisiin tapahtuneita tartuntoja ei Suomessa ole todettu, mutta nisäkästartuntojen myötä riski ihmiseen tapahtuvalle tartunnalle on kasvanut. Euroopassa H5-lintuinfluenssavirus on aiheuttanut ihmisille pienen määrän tartuntoja, myös vakavia tautitapauksia. 

    Suomeen on hankittu lintuinfluenssarokotetta (Zoonotic Influenza Vaccine Seqirus, H5N8-rokote) lintuinfluenssalle altistumisvaarassa oleville 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Rokottamisella pyritään suojaamaan altistumisvaarassa olevia henkilöitä viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta.  

    Lintuinfluenssarokotusten kohderyhmät 

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeistuksen mukaan lintuinfluenssarokotusten kohderyhmiä ovat:  

    • henkilöt, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla 
    • siipikarjan parissa työskentelevät henkilöt, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijät) 
    • henkilöt, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen tai eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen sekä tai tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt  
    • lintujen rengastajat 
    • henkilöt, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa  
    • kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstö 
    • virkaeläinlääkärit 
    • laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä 
    • epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi. 

    Lintuinfluenssarokotukset alkavat heinäkuun alussa 

    Lintuinfluenssarokotukset aloitetaan 1.7.2024. Tavoitteena on, että rokotukset saadaan toteutettua kesällä 2024, ennen syksyn influenssakauden alkamista ja lintujen syysmuuttoa. Rokote on vapaaehtoinen. 

    Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta. Toinen annos annetaan aikaisintaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisen annoksen jälkeen.  

    Rokotuksia annetaan Kuopiossa (Apaja), Iisalmessa ja Varkaudessa. Kohderyhmään kuuluva henkilö voi itse varata rokotusajan mistä tahansa näistä rokotuspaikoista. Oikeus rokotukseen tarkistetaan rokotuspisteellä.   

    Kuopio Apaja, Kauppakatu 45 (Torikannen alla, E-rappu, entisen Terve Kuopio -kioskin tilat) 

    Ajanvaraus  

    • puhelimitse arkisin kello 8–11 numerosta 044 718 6921 
    • sähköisesti eTerveyspalvelun kautta

    Varkaus Hyvinvointikeskus Aalto, Savontie 55 

    Ajanvaraus 

    Iisalmi Kampus Terveys (Iisalmen terveyskeskus) vastaanotot, Meijerikatu 2 

    Ajanvaraus 

    • puhelimitse arkisin kello 8–15 takaisinsoittopalvelun numeroon (017) 272 4222 
    • sähköisesti eTerveyspalvelun kautta  

    Tietolaatikko: 

  7. 25.6.2024 Uutinen

    Uudessa tutkimushankkeessa ratkaistaan nivelrikon syntymekanismeja

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy uusi Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke. Hankkeessa selvitetään nivelrikon syntymekanismeja keskittyen erityisesti nano- ja mikro-kokoluokassa nivelrikon alkuvaiheessa tapahtuviin rakenteellisiin ja koostumuksellisiin muutoksiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen koordinoimalle ”Kalkkiruston ja subkondraaliluun rooli varhaisessa nivelrikossa: Nivelruston rappeumaa edeltävien ja siihen liittyvien muutosten karakterisointi” (CaCaSuCoBOA) – Itä-Suomen yliopiston kanssa muodostamalle tutkimuskonsortiolle myönnetty rahoitus on 1,2 miljoonaa euroa vuosille 2024–2028.

    Nivelrikko on yleisin nivelten rappeumasairaus, jota sairastaa yli 40 miljoonaa ihmistä pelkästään EU:ssa. Tautiin ei tällä hetkellä ole muuta parannuskeinoa kuin tekonivelleikkaus. Nivelrikko diagnosoidaan yleensä röntgenissä näkyvästä nivelruston kulumasta. Nivelrikko on kuitenkin koko nivelen ja sen kaikkien kudosten sairaus. Erityisesti rustonalaisella luulla (subkondraaliluu) on merkittävä rooli taudin kehityksessä. Toisin kuin nivelrusto, subkondraaliluu on metabolisesti aktiivinen kudos mahdollistaen kohdennetun lääkehoidon.

    Hankkeen tavoitteena on määrittää kattavasti nivelrikossa tapahtuvat kudosten rakenteelliset ja biologiset muutokset viimeisintä mittausteknologiaa ja laskennallisia malleja käyttäen. Erityisesti keskitytään nivelrikon varhaisissa vaiheissa subkondraaliluussa ja kalkkirustossa tapahtuviin nano- ja mikrotason muutoksiin. Nivelrikkoon merkittävimmin liittyvät tekijät ovat biomekaaninen ja tulehduksellinen kuormitus. Hankkeessa luodaan nivelrikko terveisiin naudan polvinäytteisiin käyttäen bioreaktoria, jossa kontrolloidaan näitä tekijöitä.

    Hanke paljastaa merkittävimmät varhaisen nivelrikon aikaiset muutokset ja luo aikajanan kudoksissa tapahtuvista muutoksista terveestä aina vaikeasti nivelrikkoiseen niveleen.

    – Tämä hanke on meille tärkeä ensiaskel, jonka ansiosta opimme ymmärtämään laajasti nivelrikon syntymekanismeja. Ymmärtämällä nämä mekanismit voimme luoda pohjan nivelrikon lääkehoidon kehitykselle, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia nivelrikon hoidon ja taudin etenemisen ehkäisemisen myötä potilaiden elämänlaadun parantamisessa, tutkimuskonsortion johtaja Mikael Turunen kuvailee.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston muodostaman CaCaSuCoBOA-konsortion yhteistyökumppaneita ovat The University of Queensland Australiasta, Lund University Ruotsista, Paul Scherrer Institut Sveitsistä ja Helsingin yliopisto.

    Akatemian rahoituspäätös: Kalkkiruston ja subkondraaliluun rooli varhaisessa nivelrikossa: Nivelruston rappeumaa edeltävien ja siihen liittyvien muutosten karakterisointi - Tiedejatutkimus.fi

  8. 25.6.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueen päivystysyksiköissä hoidetaan välitöntä hoitoa tarvitsevia potilaita

    Kesällä sosiaali- ja terveyspalveluissa on sulkuja ja toimintoja on supistettu. Tämä ei ole peruste hakeutua kiireettömissä vaivoissa Iisalmen, Varkauden ja KYSin päivystysyksiköihin, jotka ovat kesäaikaan usein kuormittuneita.

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta. Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi 
     
    •    äkilliset halvausoireet
    •    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
    •    kova rintakipu
    •    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
    •    isot vammat ja luunmurtumat
    •    henkeä uhkaava allerginen reaktio
    •    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.
     
    Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Päivystysapu-numeroon 116117 tulee soittaa ennen hoitoon hakeutumista. 
    Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

  9. 24.6.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensimmäinen henkilöstökertomus: lukuja, kehittämistarpeita ja onnistumisia

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen kokouksessaan 17.6.2024.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstökulujen toteumaksi muodostui vuoden 2023 tilinpäätöksessä 686,9 milj. €, josta maksetut palkat ja palkkiot 562 milj. €. Henkilötyövuosien määrä oli 11 116 htv, henkilöstöä oli keskimäärin 12 848 ja työntekijöiden keski-ikä oli 44 vuotta.

    Suurin osa henkilöstöstä oli naisia (noin 82 %). Vakituisia henkilöstöstä oli 74 % ja määräaikaisia 26 %. Määräaikaisten prosenttiosuus oli aloitusvuotena suhteellisen suurin, joten tähän on tavoitteena kiinnittää huomioita ja tarjota erityisesti hoitotyössä vakituisia palvelujaksoja ja siten vahvistaa veto- ja pitovoimaa.

    Eniten henkilöstöä on ikäryhmässä 55–59-vuotiaat ja toiseksi eniten ikäryhmässä alle 30-vuotiaat.
    Henkilöstövoimavarojen osalta tulevien kymmenen vuoden aikana on ennakoitavissa runsasta eläköitymistä, kunnes tilanne tasoittuu.

    Sairauspoissaoloja vuonna 2023 oli noin 239 600 kalenteripäivää, keskimäärin 18,60 pv / henkilö, ja pelastajilla vain 7 pv / henkilö. Sairauspoissaolojen lukumäärän vähentämisessä saavutettiin tavoite alle 20/pv työntekijää kohden. Hyvinvointialueen tavoitteena on edelleen vähentää sairauspoissaoloja, vahvistaa työhyvinvointia ja lisätä työturvallisuutta. Pelastajien erityisen alhaiseen sairauspoissaolojen määrään vaikuttaa muun muassa mahdollisuus liikkua työajalla.

    Täydennyskoulutuspäiviä toteutui aloitusvuonna dokumentoituna 2,4 päivää/henkilö, kun tavoite on vähintään 3 pv/henkilö. Tähän kiinnitämme huomiota esihenkilötyössä, ja tavoitteena on tilastoida kaikki koulutukset sekä toteuttaa tavoitteen mukaisesti koulutuksia henkilöstölle.

    Ensimmäisen työhyvinvointimittauksen indeksi lähellä valtakunnallista suositusta

    Johtamisen viitekehykseksi hyvinvointialueella on valittu valmentava johtaminen, jonka jalkauttamista on tehty vuonna 2023 runsaasti. Esihenkilövalmennusta kohdennettiin noin 800 esihenkilölle, johto mukaan lukien. Työtä valmentavan johtamisen juurruttamiseksi jatketaan vuosina 2024–2025.

    Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueellamme oli haettavana 4 493 palvelussuhdetta ja rekrytointi-ilmoituksia julkaistiin 2 067. Suurin osa tehtävistä oli työsopimussuhteisia, noin 3 600. Vakituisia palvelussuhteita oli haettavana 2 420 ja määräaikaisia 1 890. Hakemuksia tehtäviin tuli kohtuullisesti.

    Vuonna 2023 toteutettiin myös ensimmäinen työhyvinvointimittaus. Ensimmäisen mittauksen perusteella työhyvinvointi-indeksimme oli 57,9 %, joka on lähellä valtakunnallista suositusta 60 %. Työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työyksiköissä on tehty työhyvinvointisuunnitelmat vuodelle 2024. Keskeisiksi kehittämisen kohteiksi vuodelle 2024 nousivat koko hyvinvointialueen tasolla seuraavat: 1. työpaikoilla on erilaisiin ongelmiin ja epäkohtiin pystyttävä reagoimaan nopeammin, 2. esihenkilötyössä on panostettava enemmän palkitsemiseen ja kannustamiseen ja 3. henkilöstöä on osallistettava käyttämään innovatiivisuuttaan ja luovuuttaan työnsä kehittämiseen.

    Kyselystä nousi koko hyvinvointialuettamme työhyvinvointia koskevia positiivisia asioita seuraavasti: työntekijät kokivat, että esihenkilöt luottavat heihin (81 %) ja työntekijöiden oma osaaminen riittää työtehtävien hoitamiseen (91 %). Koko hyvinvointialueen tasolla työntekijät toivat myös esille sen, että työyhteisössä on hyvä yhteishenki (74 %) ja että työpaikan ilmapiiri on kannustava ja innostava (53 %).

    Hyvinvointialueen työntekijöillä paljon henkilöstöetuuksia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstöllä on käytössään ePassi Flex, joka sisältää kulttuuri-, liikunta-, hyvinvointi- ja työmatkaetuudet. ePassille ladataan maksimissaan 150 /vuosi työhyvinvoinnin ylläpitoon. Työntekijöillämme on myös laaja etätyömahdollisuus, joka koskee myös ulkomailla työskentelyä. Työntekijämme voivat vuokrata edullisesti käyttöönsä vapaa-ajan virkistyspaikkoja Kuopion Tahkovuorella, Kuusamon Rukalla ja Julkulan rantasaunalla Kuopiossa. Lisäksi henkilöstön käytössä on kuntosali Kuopion Puijonlaaksossa.

    Myös työhyvinvointiin liittyviä etuuksia on paljon työterveyshuollon palvelujen lisäksi. Muun muassa työntekijöillämme on käytössään neljä työhyvinvointituntia keväisin ja syksyisin. Lisäksi yli neljä kuukautta meillä työskennellyttä työntekijää kohti on käytössä kaksi Iloa työhön -tuntia vuodessa. Sairauspoissaolo esihenkilön luvalla on joustava, sillä sairauspoissaolotodistus vaaditaan vasta yli 9 päivän sairauspoissaoloista. Hyvinvointialueemme tarjoaa myös kaikille työntekijöilleen rokotussuojan kausi-influenssaa vastaan.

    Hyvinvointialueella on myös hyvät työaikajoustot. Pelastushenkilöstön säännöllinen viikkotyöaika on 42 tuntia ja säännöllisen työvuoron pituus on 24 tuntia tai enintään 8 tunnin vuoro toimiston rasittavuutta vastaavassa vuorossa. Työaikapankki mahdollistaa pitkät työvuorot, ja muulla henkilöstöllä on liukuva työaika, myös lääkäreillä. Työntekijöillämme on myös mahdollisuus osa-aikatyöhön.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen työntekijä voi saada myös sellaisia etuja, joita työehtosopimus ei sisällä. Etuudet liittyvät muun muassa työuraan, huomionosoituksin ja merkkipäiviin sekä koulutuksiin. Työntekijä saa hyvinvointialueen yhdenjaksoisesta työurasta vapaapäiviä 5, 10 ja 15 vuoden jälkeen. Oppisopimuskoulutuspäivät ovat palkallisia, ja paikallisia täydennyskoulutuksia saa 3–10 päivää vuodessa. Kouluttautumista tuetaan monin tavoin hyvinvointialueella. Eri pätevyyksistä saa määrämuotoiset henkilökohtaiset lisät. Työpaikkaohjaaja-koulutuksen saanut työpaikkaohjaaja saa korvausta opiskelijaohjauksesta, ja yleislääketieteen kouluttajalääkäri voi saada lisäkorvausta ja työaikaa työpaikkaohjaustehtävän hoitamiseen. Hyvinvointialueen henkilöstö saa myös työnantajalähtöisistä sisäisistä koulutuksista erillisen kouluttajakorvauksen.

    Taustaa henkilöstökertomuksesta

    Henkilöstökertomuksessa vertailtavat tunnusluvut on sovittu kansallisesti eri hyvinvointialueiden välillä. Yhteiset tunnusluvut ovat henkilötyövuodet, henkilöstön ikärakenne, vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot ja koulutuspäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä eli palkallista työpanosta. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.

    Henkilöstön ikärakenne raportoidaan viiden vuoden välein ikäryhmittäin sekä keskiarvona. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus raportoidaan erikseen. Vaihtuvuudella tarkoitetaan uusien alkaneiden palvelussuhteiden ja päättyneiden palvelussuhteiden lukumääriä (ml. eläköityminen) ja vaihtuvuusprosentteja.

    Henkilöstökertomus on toteutettu Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien raportointisuosituksen mukaisesti. Se täydentää osaltaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tietoja henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta. Tietoaineisto on koottu Pohjois-Savon hyvinvointialuetasoisena. Lähdeaineistona henkilöstökertomuksessa on käytetty MonetTieto -raportointijärjestelmän tietoja.

     

    Henkilöstökertomus ja sen yhteenveto löytyvät aluevaltuuston pöytäkirjan liitteinä.

     

  10. 24.6.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkijat menestyivät jälleen erinomaisesti Suomen Akatemian tutkimusrahoitushauissa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkijat menestyivät erinomaisesti akatemiahankehaussa. Suomen Akatemia myönsi Kuopion yliopistolliseen sairaalaan tutkimusrahoitusta yhteensä 1,4 M€. 

    KYSin neurokeskuksen apulaisylilääkäri Eino Solje on mukana SeekFTD –konsortiohankkeessa, jossa tutkitaan otsalohkodementian uusia terapiamuotoja ja uusia tautimekanismeja. Konsortiohanke sai rahoitusta yhteensä 799.999 € vuosille 2024-2028.  KYSin osuus rahoituksesta on 349.999 €.

    KYSin hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Tomi Mäki-Oppaan johtama konsortiohanke PREWELL sai rahoitusta yhteensä 757.958 € vuosille 2024-2028. KYSin osuus rahoituksesta 329.618 €. Mäki-Oppaan tutkimushankkeessa tutkitaan mielen hyvinvoinnin edistämistä pelillistämisen ja digitaalisen intervention keinoin. 

    KYSin tiedepalvelukeskuksen erityisasiantuntija Mikael Turusen johtamassa konsortiohankkeessa CaCaSuCoBOA tutkitaan nivelruston rappeumaa edeltäviä ja siihen liittyviä muutoksia keskittyen erityisesti kalkkirustoon ja rustonalaiseen luuhun. Konsortiohanke sai rahoitusta vuosille 2024-2028 yhteensä 845 101€, josta KYSin osuus on 596 348 €. 

    KYSin kuvantamiskeskuksen erikoislääkäri Saara Sillanmäki sai kliinisen tutkijan apurahaa 140 000 € tutkimukseen, jossa tutkitaan magneettikuvausmenetelmien hyödyntämistä sydänsairauksien diagnostiikassa osana uniapnean sydänvaikutusten tutkimusta.

    Lämpimät onnittelut kaikille rahoituksen saaneille!

    Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) myönsivät rahoitusta yhteensä 196 akatemiahankkeelle. Hankkeita rahoitettiin lähes 95 M€:lla. Rahoitusta sai keskimäärin 15 % hakemuksista. 

    Lisätiedot ja rahoituspäätökset: 
    Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet on valittu
    Suomen Akatemialta rahoitusta biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimukseen

  11. 19.6.2024 Uutinen

    Aluehallitus asetti palvelurakenneuudistukselle 50 miljoonan euron vuosittaisen säästötavoitteen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus asetti palvelujärjestelmäuudistuksen säästötavoitteeksi vuosittain 50 miljoonaa euroa. Päätöksessä huomioitiin vuoden 2024 talousennuste ja seuraavien vuosien talousnäkymät.

    Aluevaltuuston maanantaina 17. kesäkuuta hyväksymät kaksi ensimmäistä uudistuskokonaisuutta tuovat noin 18,5 miljoonaan euron kustannusvaikutuksen. Tämä tarkoittaa, että syksyllä ja myöhemmin tänä vuonna julkaistavien perhe- ja vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotusten tulisi luoda noin 30 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. 

    Lisätietoa aluevaltuuston päätöksestä: Aluevaltuusto päätti palvelujärjestelmän uudistuksesta - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

    Aluehallitus hyväksyi lausunnon terveydenhuoltolain muutoksista: päätösvalta Iisalmen ja Varkauden yöpäivystyksistä tulisi olla hyvinvointialueella


    Aluehallitus päätti lausunnosta, joka koskee Suomen hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamiseksi. Nykyisen lakiesityksen muutokset tarkoittaisivat Pohjois-Savon hyvinvointialueella Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten päättymistä sekä mahdollisuutta toteuttaa nykyistä laajempaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa.

    Aluehallitus esittää lausunnossaan, että uudessa laissa tulisi edelleenkin olla Pohjois-Savon hyvinvointialueen osalta mahdollisuus tuottaa perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautista päivystystä Iisalmessa ja Varkaudessa. Tämä mahdollistaisi sen, että Pohjois-Savon hyvinvointialue pystyisi itse päättämään, järjestääkö se näissä kaupungeissa yöpäivystystä. Päätös tehtäisiin hyvinvointialueen taloudellisten reunaehtojen ja ennen kaikkea alueen asukkaiden tarpeen, palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden pohjalta.

    Aluehallituksen lausunnossa mahdollisuutta laajentaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa pidetään hyvänä.

    Aluehallituksen päätöksellä hyvinvointialueen lausunto lakiesityksestä lähetetään Sosiaali- ja terveysministeriöön 1.7.2024 mennessä.

    Yhteistoimintamenettely jatkuu vuoden loppuun

    Aluehallitus päätti jatkaa hyvinvointialueella käynnissä olevia yhteistoimintamenettelyjä vuoden loppuun saakka. Yhteistoimintamenettely tähtää johtamisrakenteen uudistamiseen ja nyt käynnissä on palvelutuotannon johtamisrakenteen tarkastelu. Mittava valmistelutyö on saatu valmiiksi sovitun aikataulun mukaisesti ja lisäajalla halutaan varmistaa henkilöstön aito osallistaminen uudistukseen.

    Aluehallituksen seuraava kokous on kesätauon jälkeen 12. elokuuta. 
    ​​​​​​​
    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  12. 19.6.2024 Uutinen

    Toiminnan muutoksia Varkauden päivystyksessä

    Kesän aikana Varkauden Aalto Hyvinvointikeskuksen vastaanottopalveluissa ja päivystyksessä voi olla ruuhkaa. Varkauden päivystyksen yhteydessä ei ole enää lääkärin akuuttivastaanottopalvelua. Ennen hakeutumista päivystykseen, tulee soittaa Päivystysapu-numeroon 116117.

    Varkauden päivystyksessä työskentelee arkena ainoastaan yksi lääkäri ja viikonloppuisin vain ajoittain kaksi lääkäriä. 

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

    Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi 
     
    •    äkilliset halvausoireet
    •    voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
    •    kova rintakipu
    •    äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
    •    isot vammat ja luunmurtumat
    •    henkeä uhkaava allerginen reaktio
    •    muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

    Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Päivystysapu-numeroon 116117 tulee soittaa ennen hoitoon hakeutumista. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.
     
    Vastaanottopalvelujen takaisinsoitto asiakkaalle voi viivästyä

    Vastaanottopalvelujen ajanvarauksen ruuhkautumisen vuoksi takaisinsoitto asiakkaalle voi viivästyä. Kaikille perusterveydenhuollon takaisinsoittojärjestelmään soittopyynnön jättäneille henkilöille pyritään soittamaan saman päivän aikana. Tällä hetkellä se ei henkilöstövajeen takia ole aina mahdollista.

    Kiireettömissä asioissa asukkaita kannustetaan tekemään sähköinen oirearvio omaolo.fi-palvelussa ja katsomaan Terveyskyla.fi-palvelun itsehoito-ohjeita.

  13. 19.6.2024 Uutinen

    THL toteutti laadunarvioinnin IPS-työhönvalmennusmallin toimeenpanosta Pohjois-Savossa

    Keväällä 2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueella pilotointiin otettu IPS-työhönvalmennusmalli noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laatuarvioinnissa IPS-toimintamallin laatukriteeristöä ja toteuttaa palvelua lähellä hyvää tasoa. 

     IPS-työhönvalmennus edistää mielenterveyskuntoutujien työllistymistä ja työssä pysymistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella IPS-toimintamallia pilotoidaan Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla. Samaan toimintamalliin perustuva laatuperusteinen työhönvalmennus (LATU) on pilotoitavana keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa edistäen esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä.  

     THL toteutti laatuarvioinnin kevään 2024 aikana saadakseen arvion laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimeenpanon laadusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa ja Siilinjärven psykiatrian poliklinikalla. Molemmilla pilotointialueilla työhönvalmennuksen arviointi osoitti palvelun toteutuksen noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteeristöä ja palvelun toteutuvan IPS-mallin mukaisesti lähellä hyvää tasoa. 
     
     Arvioinnissa verrattiin laatuperusteisen työhönvalmennuksen toteutusta arviointihetkellä IPS-mallin 25-kohtaiseen laatukriteeristöön, jossa tarkasteltiin muun muassa henkilöstön riittävyyttä, palvelun järjestämisen tilaa sekä palvelun määrää ja laatua. IPS-laatuarviointeihin osallistui vertaisarvioinnin osalta myös Kainuun hyvinvointialueen IPS-aluehanke.  
     
    Laatuarvioinnin raportista esille nousseita asioita 
     
    Molemmilla pilotointialueilla työhönvalmennuksen selkeitä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien työote ja keskittyminen selvästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Arvioinnin mukaan työhönvalmennus on kokonaisvaltaista palvelua, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnalla kulkijan.  

     Työnhaussa kärkenä ovat asiakkaan omat toiveet ja taidot ja näiden mukainen työnhakusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Työhönvalmennuksen tuki on tiiviimpää aina, kun se on tarpeellista, esimerkiksi asiakassuhteen alussa ja asiakkaan työllistyessä. Työhönvalmentajat tutustuvat paikallisiin työnantajiin olemalla heihin yhteydessä useita kertoja ja auttavat asiakkaitaan löytämään monenlaisia töitä huomioiden asiakkaiden omat toiveet ja voimavarat. Asiakas saa myös henkilökohtaista etuusneuvontaa. Lisäksi IPS-tiimin jäsenet toimivat kiinteässä yhteistyössä psykiatrian henkilökunnan kanssa, mitä tukevat yhteiset tilat ja yhteinen asiakastietojärjestelmä.  
     
    Kehittämistyö laatuperusteisen IPS-työhönvalmennuksen osalta jatkuu 
     
    Laatuperusteisessa IPS-työhönvalmennuksessa on tavoitteena työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajat edistävät tätä tavoitetta eri toimintatapoja käyttäen; asteittainen eteneminen palkkatyöhön esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta on perusteltua, kun se on asiakkaan oma toive ja tukee myöhempää työllistymistä.  

     Laatuarviointi toimii kehittämisen tukena. IPS- ja LATU -projektien välillä tehdään yhteistyötä ja molemmissa projekteissa aiotaan jatkossa keskittyä erityisesti työnantajayhteistyön kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla asiakkailla on halutessaan mahdollisuus päästä IPS-työhönvalmennukseen, ja että hoitotaho tai sosiaalipalvelut ottavat säännöllisesti puheeksi asiakkaan kiinnostuksen työntekoon.  
     


     

    Lue lisää THL laatuarvioinnista: Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus
     

    Kirjoittajat: 

    Päivi Kuikka, työhönvalmentaja
    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke
    Työikäisten sosiaalipalveluiden palveluyksikkö, 
    Pohjois-Savon hyvinvointialue
     

  14. 18.6.2024 Uutinen

    Sähköinen Omaolo-palvelu otettu käyttöön hyvinvointialueella

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on kesäkuun alussa otettu käyttöön Omaolo-palvelun alaselkäkivun tai -vamman oirearvio. Sähköisesti tehtävä oirearvio tukee itsehoitoa, ja ohjaa tarvittaessa paikallisen palvelun piiriin.

    Omaolo on kansallinen sosiaali-, terveyden- ja suunterveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Palvelu sisältää erilaisia oirearvioita, terveys- ja hyvinvointitarkastuksia, hyvinvointivalmennuksia, yhteydenottolomakkeita sekä palvelutarpeenarviointeja.

    Ensimmäisenä alaselkäkivun/-vamman oirearvio

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 3.6.2024 otettu käyttöön Omaolo-palvelun alaselkäkivun tai -vamman oirearvio. Pohjoissavolaisille avautuu mahdollisuus saada ohjausta alueellisiin palveluihin oirearvion täyttämisen jälkeen. Oirearvion täyttäjä voi saada myös itsehoito-ohjeita, mikäli vaiva ei edellytä ammattilaisen arviota. Jos oirearvion perusteella tarvitaan kiireetöntä hoitoa, asiakas voi lähettää asiointinsa hoidon tarpeen arvion tekevälle ammattilaiselle vahvan tunnistautumisen kautta. On tärkeää huomata, että oirearviot eivät sovellu hätätilanteisiin.

    Fysioterapeutit käsittelevät alaselkäkivun tai -vamman oirearvion kautta tulleita yhteydenottoja, ja asiakkaan ja ammattilaisen välinen viestintä tapahtuu digitaalisesti Omaolo-palvelun kautta.

    Palvelun lähtökohtana ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamallien uudistaminen ja tämän uudistuksen tukeminen. Oirearvioita otetaan käyttöön hyvinvointialueella yksi kerrallaan, ja tavoitteena on suoristaa asiakkaan polkua tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Omaolon sisällöt ovat aina käytettävissä, mutta paikallinen ohjautuminen asiointeja käsittelevälle ammattilaiselle riippuu palvelun käyttöönoton vaiheesta hyvinvointialueella. Lisätietoja Omaolosta löytyy osoitteesta omaolo.fi.

    Omaolo-palvelu

    • on kansallinen sosiaali-, terveyden- ja suunterveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee itsehoitoa sekä ohjaa tarvittaessa tarkoituksenmukaisen avun piiriin
    • on suunnattu Suomessa vakituisesti asuville ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oikeutetuille yli 15-vuotiaille henkilöille
    • sisältää erilaisia oirearvioita, terveys- ja hyvinvointitarkastuksia, hyvinvointivalmennuksia, yhteydenottolomakkeita sekä palvelutarpeenarviointeja
    • on ilmainen palvelu, joka tuo sote-palvelut asukkaiden saataville 24/7
    • sisällöt perustuvat lääketieteellisen tietoon ja tutkimukseen, validoituihin kysymyksiin ja sosiaalihuollon osalta laissa määriteltyihin kriteereihin.

     

  15. 17.6.2024 Uutinen

    Aluevaltuusto päätti palvelujärjestelmän uudistuksesta – jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa sosiaali- ja terveyskeskus tai -asema

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 17.6. päättämään palvelujärjestelmän uudistuksesta. Käsittelyssä oli uudistamiskokonaisuuden kaksi ensimmäistä kokonaisuutta:

    • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

    Aluevaltuusto hyväksyi uudistuksen aluehallituksen esityksen mukaisesti

    Aluevaltuusto hyväksyi äänestysten jälkeen vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön uudistuksen palvelusuunnitelman aluehallituksen esityksen mukaisesti, jolloin Pohjois-Savon jokaisessa kunnassa on jatkossakin joko sosiaali- ja terveyskeskus tai sosiaali- ja terveysasema. 

    Palveluverkko kattaa neljä laajimman palvelutason sosiaali- ja terveyskeskusta Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa sekä 11 laajaa sosiaali- ja terveysasemaa ja 11 osa-aikaista sosiaali- ja terveysasemaa eri puolilla Pohjois-Savoa. Päätöksen mukaan Kangaslammen, Riistaveden ja Vuorelan terveysasemat lakkautetaan. 

    Aluevaltuusto hyväksyi aluehallituksen esityksen mukaisesti osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen palvelusuunnitelman, jolloin vuodeosastot sijaitsevat Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella. Vuodeosastot lakkautetaan Kaavilta, Tuusniemeltä, Pielavedeltä, Karttulasta, Leppävirralta ja Lapinlahdelta.

    Tällä hetkellä toisistaan erillään toimivista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoista muodostetaan integroidut terveydenhuollon osastot. Kotiutusprosessia ja kotiin vietäviä palveluja vahvistetaan erityisesti kotiutusyksikön ja liikkuvan sairaalan kehittämisellä.

    Uudistuksen toimeenpano jakautuu seuraaville vuosille

    Uudistukset toimeenpannaan vaiheittain vuosina 2024–2028. Tällöin uusien toimintamallien käyttöönotto ja palveluverkon muutokset voidaan suunnitella ja aikatauluttaa siten, että muutoksesta koituu mahdollisimman vähän haittaa palveluja käyttäville asiakkaille. Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti toimintoja lakkautettaessa tarvittavat korvaavat palvelut tulee olla käytössä.

    Palvelujärjestelmän uudistamiskokonaisuus jatkuu syksyllä, jolloin perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisehdotukset julkaistaan syyskuun puolessavälissä. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotukset julkaistaan loppuvuonna.

    Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmalla pyritään saavuttamaan 30–50 miljoonan euron vuotuinen kustannusvaikutus, joka toteutuessaan tasapainoittasi hyvinvointialueen taloutta merkittävästi. Nyt hyväksytyt kaksi ensimmäistä uudistuskokonaisuutta tuovat noin 18,5 miljoonaan euron kustannusvaikutuksen. Aluehallitus kokoontuu keskiviikkona 19.6. käsittelemään tarkemmin uudistuskokonaisuuden säästötavoitteita.

    Aluevaltuuston muita päätöksiä

    Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelle 2023. Tilikauden 2023 tulos on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluevaltuuston käsitteli myös vuoden 2024 tammi-huhtikuun talouden toteuman ja osavuosikatsauksen tammi-maaliskuulta sekä talousennusteet näiden lukujen pohjalta. Tilikauden 2024 tulokseksi ennakoidaan noin 98 miljoonan euron alijäämää.

    Tulevaisuuden palveluverkko lyhyesti

    Vastaanottotoiminnan palveluverkko

    Asiakas voi asioida valintansa mukaan missä tahansa hyvinvointialueen toimipisteessä.

    • Sosiaali- ja terveyskeskukset (4): Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus
      •  Avoinna 5-7 päivää viikossa
      • Terveydenhuollon kiireelliset, puolikiireelliset ja kiireettömät vastaanotot
      • Näytteenotto ja kuvantaminen
      • Työikäisten sosiaalipalvelut
      • Perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palvelut
    • Laajat sosiaali- ja terveysasemat (11): Kiuruvesi, Sonkajärvi, Lapinlahti, Nilsiä, Juankoski, Pyörö, Karttula, Pielavesi, Suonenjoki, Vesanto, Leppävirta
      • Avoinna viitenä päivänä viikossa
      •  Terveydenhuollon kiireettömät vastaanotot ajanvarauksella
      • Osassa asemia, mukaan luettuna ne sosiaali- ja terveysasemat, jossa vuodeosastotoimintaa, kiirevastaanottoa myös viikonloppuisin. Puolikiireellistä vastaanottoa ajanvarauksella.
      • Osassa näytteenotto- ja kuvantamispalveluja
      • Työikäisten sosiaalipalveluja
      • Perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja
    • Osa-aikaiset sosiaali- ja terveysasemat (11): Vieremä, Rautavaara, Varpaisjärvi, Maaninka, Kaavi, Tuusniemi, Vehmersalmi, Keitele, Rautalampi, Tervo, Joroinen
      • Palveluvalikoima ja aukiolo muotoutuu paikallisen palvelutarpeen perusteella. 
      • Hyvinvointialueen liikkuvin resurssein turvattu palvelupaikka 
      • Terveydenhuollon kiireettömiä vastaanottoja ajanvarauksella osa-aikaisesti
      • Osa-aikaisesti ajanvarauksella näytteenottopalveluja.

    Integroitu perusterveyenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastohoidon palveluverkko

    • 729 vuodeosastopaikkaa, jakautuvat seuraavasti:
      • Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYS) 499 
      • Iisalmi 86
      • Varkaus 55
      • Siilinjärvi 35
      • Suonenjoki 30
      • Juankoski 24
    • Liikkuvan sairaalan paikkamäärä 130 paikkaa
    • Perustettavan kotiutusyksikön henkilöstövahvuus 63 henkilötyövuotta

  16. 17.6.2024 Uutinen

    Lasten veri- ja syöpätautien osastohoito KYSissä muuttanut kahdeksannen kerroksen C-aulaan

    KYSin Lasten veri- ja syöpätautien yksikön osastohoito on muuttanut viidennen kerroksen T-aulasta. Osastohoitoa vaativia potilaita hoidetaan jatkossa Lasten ja nuorten osaston tiloissa, C-aula 8. kerros.

    Lasten veri- ja syöpätautien päiväsairaala toiminta jatkuu entisissä tiloissa D-aula 5. kerros.

    Lisätietoja: osastonhoitaja Sari Tuppurainen, sari.tuppurainen@pshyvinvointialue.fi,  044 717 2455.

     

  17. 14.6.2024 Uutinen

    Hyvinvointialueella käynnistyy mielen hyvinvoinnin edistämisen kustannusvaikuttavuuteen ja pelillistämiseen keskittyvä tutkimushanke

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy uusi tutkimushanke, joka tutkii yksilöllistä mielen hyvinvoinnin edistämistä ja sen kustannusvaikuttavuutta sekä pelillistämistä. Suomen Akatemia on myöntänyt Pohjois-Savon hyvinvointialueen koordinoimalle ”Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä: toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio” (PREWELL) -tutkimuskonsortiolle rahoitusta hankkeeseen, jonka kokonaisuus on 1,1 miljoonaa euroa vuosille 2024–2028.  

    Mielenterveysongelmat aiheuttavat sosiaalista ja taloudellista taakkaa niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti ympäri Eurooppaa. Mielenterveysongelmat ovat erityisesti Pohjois-Savon maakunnassa yleisempiä muuhun Suomen väestöön verrattuna.  

    PREWELL-konsortion tavoitteena on tutkia digitaalisen seulontatyökalun ja mielen hyvinvointia edistävän digitaalisen intervention kustannusvaikuttavuutta. Tutkimustiedon avulla voidaan tehostaa mielen hyvinvointia rajoittavien tekijöiden ja toisaalta tukevien valmiuksien tunnistamista tarjoamalla yksilöllisiä päivittäisiä pieniä tekoja edistämään mielen hyvinvointia aikuisilla.  

    PREWELL-konsortio lisää korkeatasoista tieteellistä ymmärrystä mielen hyvinvoinnin taustalla olevista mekanismeista aikuisilla, joilla on suuri riski sairastua mielenterveysongelmiin. Lisäksi hyödynnämme pelillistämiseen perustuvia menetelmiä digitaalisen intervention jatkokehittämiseksi. Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisuuden kehittää digitaalisia työkaluja ja luoda uusia teknologisia innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen. 

    Tutkimuskonsortion vetäjänä toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus, ja konsortion partnereita ovat Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos sekä Wellpro Impact Solutions Oy. PREWELL-konsortion kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat London School of Economics, Care Policy and Evaluation Centre Lontoosta ja University of Bern, Institute of Social and Preventive Medicine Sveitsistä. Lisäksi kansallisia yhteistyökumppaneita ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mieliteko-ohjelma. 
     
    Akatemian rahoituspäätös: Yksilöllinen mielen hyvinvoinnin edistäminen korkean riskin aikuisväestössä (PREWELL): toimijuus, pelillistäminen ja digitaalinen interventio - Tiedejatutkimus.fi 

     

    Lisätiedot:

    Tutkimuskonsortion johtaja 
    Professori Tomi Mäki-Opas
    Pohjois-Savon hyvinvointialue, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus 
     

     

  18. 14.6.2024 Uutinen

    Kiuruveden röntgentoiminta lakkaa kesäkuun lopussa

    Kiuruveden röntgentoiminta päättyy Kiuruveden terveyskeskuksessa 27.6.2024. Röntgenissä on kuvattu tavallisia röntgenkuvia ja kuvausmäärät ovat olleet tänä vuonna vähäisiä. Hyvinvointialueen muut röntgenit palvelevat toimipisteiden aukioloaikoina.

    Kiuruveden röntgen on toiminut vuoden 2024 osa-viikkoaikaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen päätöksen mukaisesti. Kiuruveden röntgenin kuvausmäärät ovat olleet jatkuvasti laskusuuntaisia, röntgenissä on asioinut enää toukokuussa 37 asiakasta. Koko kuluvan vuoden kuvausmäärät ovat olleet vähäiset, vain 177 kuvausta.

    Kiuruveteläiset ovat ahkerasti hakeutuneet Iisalmen röntgeniin, sillä tammi-toukokuussa Iisalmessa oli kuvattu yhteensä 144 Kiuruvedeltä tullutta asiakasta sekä yli 100 Kiuruveden hammashoitolan asiakasta. Tämä siitäkin huolimatta, että Kiuruvedellä on ollut vapaita kuvausaikoja röntgeniin viikoittain.

    Aluehallitus linjasi jo kokouksessaan lokakuussa 2023, ettei talousarvion ulkopuolisia investointeja ole lupa tehdä osa-aikaisiin röntgeneihin. Kiuruveden röntgenlaite on yli 17 vuotta vanha, ja sen huoltosopimuksen päättyessä laitteen tai huoltosopimuksen uusimiseen ei ole rahoitusta.  Viimeisen kerran asiakkaita kuvataan Kiuruveden röntgenissä 27.6.2024.

    Kiuruvedelle ei ole toistaiseksi suunnitteilla liikkuvia röntgenpalveluita.

    Jatkossa Kiuruveden asukkaat voivat hakeutua muihin hyvinvointialueen röntgeneihin hoitavan lääkärin röntgenkuvauslähetteellä. Esimerkiksi Iisalmessa on saatavissa ajanvarauksellisia kuvantamisaikoja päivittäin eikä tavallisiin röntgenkuvauksiin ole jonoja Iisalmessa.

    -  Asiakas voi varata ajan vastaanoton yhteydessä yhdessä hoitohenkilöstön kanssa tai itse. Ennen itse ajan varaamista asiakkaita pyydetään tarkistamaan toimipisteiden aukioloajat ja ajanvarausnumero hyvinvointialueen verkkosivulta, josta löytyy ajantasainen tieto aukiolotilanteesta, kertoo kliinisen radiologian yksikön ylilääkäri Mikko Taina.

  19. 13.6.2024 Uutinen

    Aluehallitus käsittelee palvelurakenneuudistuksen säästötavoitteita

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee palvelujärjestelmäuudistuksen säästötavoitteita kokouksessaan 19. kesäkuuta. Aluehallitus päätti muutoksista hyvinvointialuejohtajan alkuperäiseen uudistusesitykseen, ja tulevassa kokouksessa keskustellaan muutosten kustannusvaikutuksista.

    Lisätietoa aluehallituksen uudistusesityksestä: Aluehallitus muutti hyvinvointialuejohtajan palvelujärjestelmän uudistusehdotusta - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

    Hyvinvointialueen aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17. kesäkuuta.

    Esityslistalla on myös ehdotus hyvinvointialueella käynnissä olevien yhteistoimintamenettelyiden jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Yhteistoimintamenettely tähtää johtamisrakenteen uudistamiseen, ja puolen vuoden lisäajalla halutaan varmistaa henkilöstön aito osallistaminen uudistukseen.

    Kokouksessa käsitellään lisäksi aluehallituksen lausuntoa, joka koskee Suomen hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamiseksi. Nykyisen lakiesityksen muutokset tarkoittaisivat Pohjois-Savon hyvinvointialueella Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten päättymistä sekä mahdollisuutta toteuttaa nykyistä laajempaa leikkaustoimintaa Iisalmessa ja Varkaudessa.

    Hyvinvointialueen lausunto lakiesityksestä lähetetään aluehallituksen päätöksellä 1.7.2024 mennessä.

    Aluehallituksen seuraava kokous on kesätauon jälkeen 12. elokuuta. 

    Aluehallituksen kokouksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

    Lue myös aluevaltuuston ennakkotiedote 17.6. kokouksesta: https://pshyvinvointialue.fi/w/aluevaltuusto-paattaa-palvelujarjestelmauudistuksesta-17.-kesakuuta

  20. 12.6.2024 Uutinen

    Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmäuudistuksesta 17. kesäkuuta

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu maanantaina 17.6. päättämään palvelujärjestelmän uudistamisesta. Käsittelyssä on palvelujärjestelmäuudistuksen kaksi ensimmäistä kokonaisuutta: 

    • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

    Lisäksi aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan hyvinvointialueen henkilöstökertomuksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelle 2023. Tilikauden 2023 tulos on noin 63 miljoonaa euroa alijäämäinen. Aluevaltuuston käsittelyssä on myös vuoden 2024 tammi-huhtikuun talouden toteuma ja osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta sekä talousennusteet näiden lukujen pohjalta. Tilikauden 2024 tulokseksi ennakoidaan noin 98 miljoonan euron alijäämää.

    Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta 17.6. kello 10.00 alkaen paikan päällä Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (Auditoriorakennus, 2. kerros, Puijonlaaksontie 2, Kuopio) tai suorana verkosta striimin välityksellä.  Striimaus tallennetaan ja on katsottavissa verkosta jälkikäteen samasta osoitteesta.

    Aluehallituksen esitys aluevaltuustolle

    Aluehallitus käsitteli palvelujärjestelmän uudistamista 3.6. ja päätti tehdä muutoksia hyvinvointialuejohtajan esitykseen. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle:

    • vastaanottotoiminnan, alueellisen erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalityön uudistuksen palvelusuunnitelman hyväksymistä skenaarion 1 mukaisesti siten muutettuna, että Lapinlahden Varpaisjärven terveysasemaa ei lakkauteta, vaan se toimii osa-aikaisena sosiaali- ja terveysasemana. 
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen palveluverkkosuunnitelman hyväksymistä skenaarion 2 mukaisesti muutettuna siten, että Juankosken ja Suonenjoen vuodeosastoja ei lakkauteta.

    Aluehallitus täydensi esitystä edellytyksellä, että toimintoja lakkauttaessa tarvittavat korvaavat palvelut ovat käytössä. Aluehallitus hyväksyi myös tarkennuksia esitykseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien palvelutarjonnan osalta. 

    Lue lisää: 

    Palvelujärjestelmän uudistamiskokonaisuus jatkuu syksyllä, jolloin perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisehdotukset julkaistaan syyskuun puolessavälissä. Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistamisehdotukset julkaistaan loppuvuonna.

    Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmalla pyritään saavuttamaan 30–50 M€ vuotuinen kustannusvaikutus, joka toteutuessaan tasapainoittasi hyvinvointialueen taloutta merkittävästi.

    ​​​​​​​​​​
    Lue myös aluehallituksen ennakkotiedote 19.6. kokouksesta:https://pshyvinvointialue.fi/w/aluehallitus-kasittelee-palvelurakenneuudistuksen-saastotavoitteita

Arkisto

Arkisto