Da Vinci Xi -leikkausrobotilla on leikattu KYSissä jo 3000 potilasta

Kahdeksan vuotta sitten Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) hankki Da Vinci Xi -leikkausrobotin ensimmäisenä suomalaisena sairaalana. Robotti on osoittautunut arvokkaaksi ja tehokkaaksi työkaveriksi nykypäivän leikkaussalissa. Tähän kevääseen mennessä KYSissä on leikattu jo 3000 potilasta robottiavusteisesti.

Ensimmäisen robottiavusteisen leikkauksen, kohdunpoiston, suorittivat KYSissä naistentautien dosentti Maarit Anttila ja erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta 23.2.2016. – Nyt huhtikuussa 2024 olemme tehneet gynekologiassa jo yli 1200 robottiavusteista tähystysleikkausta, ylilääkäri Anttila toteaa.

KYSissä tehdään Da Vinci Xi -robotin avulla tähystyskirurgiaa monipuolisesti kolmella erikoisalalla. Gastrokirurgiassa sitä käytetään peräsuolisyövän ja kroonisten suolistotulehdusten (J-pussit) leikkauksissa, urologiassa eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövän hoidossa, ja gynekologiassa kohtusyövän, kohdunkaulan syövän ja endometrioosin leikkauksissa. Lisäksi erikoisalat tekevät sujuvasti yhteistyöleikkauksia keskenään ja tarvittaessa esimerkiksi plastiikkakirurgian kanssa.

KYSissä on koulutettu jo yli 30 hoitotyön ammattilaista toimimaan robottiavusteisissa leikkauksissa. Ennen leikkausten aloittamista niin leikkaavat lääkärit kuin hoitajatkin käyvät läpi monipuolisen koulutuksen. Lääkärit harjoittelevat myös robotin simulaatio-ohjelmalla.

Robotista hyötyvät niin potilaat kuin lääkäritkin

Robottileikkauksen etuja potilaille ovat vähäinen verenvuoto toimenpiteessä, merkittävästi lyhentyneet sairaalassaoloajat, nopea toipuminen leikkauksesta ja lyhemmät sairauslomat. Leikkauksen jälkeiset kivut ovat vähäisempiä, koska muun muassa haava-alueet ovat pienempiä. Myös sivuvaikutukset ovat vähäisempiä, esimerkkinä erektion säilyminen eturauhasen poistoleikkauksessa.

– Potilaat ovat olleet tyytyväisiä pieniin haavoihin. Erityisen iloisia ovat olleet potilaat, jotka ovat välttyneet pysyvältä tai väliaikaiselta avanteelta isoissa gastrokirurgian leikkauksissa, mainitsee sairaanhoitaja Katja Vänskä pehmytosakirurgian leikkausyksiköstä.

Toimenpidelääkäreille robotti tarjoaa hyvän ergonomisen työasennon. Robottikirurgiassa leikkausalueen näkyvyys on kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisessä kirurgiassa. Robotin kanssa leikkaaminen tarkentuu millimetrin tarkkuudeksi ja kudosrajojen erottaminen helpottuu. Tämä vähentää oleellisesti esimerkiksi verenvuotojen määrää ja kudosvaurioiden riskiä. Lisäksi robotti mahdollistaa paremman ulottuvuuden kohde-elimiin, kuten lantionpohjaan ja ylävatsalle, kuin tavallinen vatsaontelon tähystysleikkaus. Ahtaissa ja syvissä tiloissa robotin 360 astetta pyörivät ranteet helpottavat ompelua.

–  Kahdeksan vuoden kokemus näkyy etenkin siinä, että tiimityöskentelymme on hioutunutta, tehokasta ja toimivaa. Osaamme optimoida ja saamme robotista suurimman mahdollisen hyödyn potilaiden parhaaksi. Kirurgeille robotti on tuonut autonomian käyttää kameraa ja instrumentteja itsenäisesti, kertoo hyvistä puolista osastonylilääkäri Anne Fagerström gastrokirurgian osastolta.

Da Vinci Xi -robotti on KYSissä käytössä viitenä päivänä viikossa aamusta iltaan. Sille olisi enemmänkin tarvetta, mutta työaika loppuu kesken. Toiveissa olisikin toinen robotti, joka mahdollistaisi myös uusia leikkaustoimenpiteitä ja potilasryhmiä, kuten tyrä-, haima- ja maksa- sekä keuhkokirurgiset potilaat.

Katso aiheesta myös video, jolla Anne Fagerström kertoo robottikirurgiasta.
 

Hyvinvointialue satsaa melkein kuusi miljoonaa euroa kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.4.2024 suunnitelman, jonka avulla lyhennetään kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonoja. 

Hoitotakuu velvoittaa hyvinvointialueet varmistamaan kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Valvira on päätöksellään 20.3 2024 määrännyt Pohjois-Savon Hyvinvointialueen järjestämään kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 31.3 2025 mennessä. Lue Valviran päätös tästä linkistä. 

Eri erikoisaloilla yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneiden määrä 19.4 2024 on 2285 potilasta. Merkittävimmät ylitykset ovat tekonivelkirurgiassa (803 potilasta), maha-suolikanavan kirurgiassa (623 potilasta), silmätaudeilla (203 potilasta), käsikirurgiassa (202 potilasta) ja korva-nenä kurkkutaudeilla (173 potilasta). Silmätaudeilla suunnitelmat leikkausjonon purkamiselle ovat jo olemassa ja toimeenpantu. 

Lautakunnan hyväksymä suunnitelma edellyttää erikoissairaanhoidon tehostamistoimia ja henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyjä. Sisäisillä järjestelyillä tavoitellaan esimerkiksi noin 150 sappileikkauksen vuosittaista lisäystä.

Osana suunnitelmaa lautakunta hyväksyi palvelusetelien ja ostopalvelujen käytön jonojen purkamiseksi. Kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden kustannukseksi arvioidaan noin 5 940 000 euroa. Toimenpiteiden rahoitus tulee ensisijaisesti aluevaltuuston hyväksymän yleisten palveluiden talousarvion sisältä.
 
Yleisten palveluiden lautakunnan kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Sähköinen ovenavaus ja turvapalvelut laajenevat koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ikääntyneiden palveluissa

Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Saaristokadun alkupäähän

Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Alavasta Kumpusaareen Haapaniemelle, osoitteeseen Saaristokatu 16. Asiakkaita otetaan vastaan uudelle turvakodille torstaina klo 12.00 alkaen.

Saaristokadun alkupäähän juuri valmistuneessa uudessa turvakodissa huoneet ovat tilavampia ja asiakaspaikkoja on kaksinkertainen määrä vanhaan toimitilaan verrattuna. Kokonaan uutta toimintaa on huone, jonne asiakas voi tulla lemmikin kanssa.

Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista suojaa ja kriisiapua lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille iästä, sukupuolesta tai kotikunnasta riippumatta. Asiakas saa turvakodilla apua ja tukea väkivallasta irrottautumiseen. Turvakodissa henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden, turvakodilla oleminen on vapaaehtoista ja apu on aina maksutonta.

Kuopion turvakodissa on vuosittain keskimäärin noin 130 eri-ikäistä asiakasta vauvoista ikäihmisiin. Asiakasmäärät ovat selkeässä kasvussa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää asiakasohjausta ja palveluneuvontaa tehdään myös puhelimitse ympärivuorokautisesti. Mikäli Kuopion turvakoti on täynnä, ohjataan asiakas lähikaupunkien turvakoteihin, esimerkiksi Mikkeliin, Joensuuhun tai Jyväskylään.

Ennen turvakotiin lähtemistä asiakkaille suositellaan yhteydenottoa puhelimitse: 017 183 393,  
044 718 1370. Turvakoti sijaitsee osoitteessa Saaristokatu 16, 70620 Kuopio. Uuteen turvakotiin on hyvät kulkuyhteydet ja turvakodille pääsee Kuopion kaupunkiliikenteen bussilinjoilla 5, 6, 6X ja 29.

Uusi Kuopion turvakoti on luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Sakari Partanen.

Hammaskuvantaminen siirtyy Savotalolta Puijon sairaalaan kesäkuun alussa

Hammaskuvantaminen (leuan ja hampaiden panoraamaröntgenkuvaus) siirtyy Kuopion pääterveysasemalta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) maanantaina 3.6.2024 alkaen. Muutoksen taustalla on aluehallituksen lokakuussa tekemä päätös keskittää kuvantamispalveluita isompiin toimipisteisiin. Muutos ei koske suunsisäisiä yksittäisten hampaiden röntgenkuvia, joita otetaan edelleen hammaslääkärin vastaanotolla.

Hampaiden kuvantamistutkimukseen kiireettömän lähetteen saanut asiakas voi kesäkuun alusta alkaen varata ajan mihin tahansa hammaskuvantamisia tekevään avoinna olevaan hyvinvointialueen kuvantamispisteeseen.

​​​​​​​

Hampaiden kuvantamistutkimuksia tehdään:

KYS Puijon sairaalassa röntgen 1:ssä arkipäivinä klo 7.30–15
Aalto hyvinvointikeskuksen röntgenissä Varkaudessa arkipäivinä klo 7.30–15.30
Kampus Pulssin röntgenissä Iisalmessa arkipäivinä klo 7.00–16.30
Siilinjärven terveyskeskuksen röntgenissä päivittäin arkipäivinä klo 7.30–15.30
Suonenjoen terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
Juankosken terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
Pielaveden terveysaseman röntgenissä keskiviikkona klo 7.30–15.30
​​​​​​​Lapinlahden terveysaseman röntgenissä tiistaisin ja perjantaisin 7.00-15.00

Ajan tasalla olevat tiedot röntgeneiden aukioloajoista ja yhteystiedoista hyvinvointialueen verkkosivulta Röntgen https://pshyvinvointialue.fi/rontgen​​​​​​​

Kiireellinen hammaskuvantaminen

Kiireellisen hammaskuvantamisen lähetteen saanut asiakas voi mennä tutkimukseen ilman ajanvarausta KYSin Puijon sairaalaan röntgen 1:n, Aalto hyvinvointikeskukseen Varkaudessa, Kampus Pulssiin Iisalmessa tai Siilinjärven terveyskeskuksen röntgeniin.

Asiakas voi mennä kiireelliseen kuvantamistutkimukseen myös muuhun hammaskuvantamista tekevään hyvinvointialueen röntgeniin niiden aukioloaikoina. Asiakkaan kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa soittamalla, että tutkimukseen pääsy on mahdollinen.

Tutkimuksen jälkeen hoito jatkuu siinä hammashoitolassa, josta asiakas on saanut lähetteen tutkimukseen.

Kuvantamistutkimuksia Savotalolla vuoden 2025 loppuun saakka

Kesäkuun alussa tapahtuvan hammaskuvantamisen siirron jälkeen Kuopion pääterveysasemalle jää edelleen muu natiiviröntgenkuvantamisen ja ultraäänikuvantamisen toiminnot mukaan lukien rintojen alueen diagnostiikka. Kaikki kuvantamistutkimukset siirtyvät Savotalolta KYSin Puijon sairaalaan röntgeniin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Sairaalasta kotiutumista kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä yhtenäistä ja koko aluetta kattavaa toimintatapaa sairaalasta kotiutumiseen. Uudessa projektissa kehitetään ikääntyneiden palveluihin kotiutusyksikön toimintamallia vastaamaan osaltaan tähän puutteeseen. Projektin tavoitteena on sujuvoittaa sairaalasta tai vuodeosastolta kotiutumisen käytäntöjä niin, että kotiutumisen tukea tarvitseva asiakas saa tarvitsemansa tuen kotiin yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti.

Kotiutusyksikön tarkoituksena on tarjota lyhytaikaista kotiutumisen tukea sitä tarvitseville asiakkaille. Projektissa pohditaan myös sitä, miten toteutus järjestetään eri kunnissa. Kehitettävässä toimintamallissa huomioidaan moniammatillinen yhteistyö yli palvelurajojen. Toimintamalliin kuuluu myös palveluiden tarpeen arvioiminen, jossa yhteistyötä tehdään erityisesti asiakasohjauksen kanssa.

Matalan kynnyksen toimintaa

Kotiutusyksikön toimintamallin keskeisenä ajatuksena on, että palvelun saa kotiutuessa matalalla kynnyksellä, eikä siihen tarvita varsinaista palvelutarpeen arviointia. Riittää, että terveydenhuollon ammattilainen arvioi palvelun myöntämisperusteiden täyttyvän. Projektin aikana pohditaan mittareita, jotka auttavat terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan palveluun ohjaamisen edellytyksiä.

– Itse kuitenkin näkisin, että jos on huoli kotona pärjäämisestä, niin on järkevämpää järjestää kotiutujalle matalan kynnyksen tukea, kuin ottaa se riski, ettei tarvittava omahoito kotona onnistukaan heti itsenäisesti ja asiakas joutuu hakeutumaan uudelleen päivystykseen. Tai että seuraa jotain isompia komplikaatioita, jotka sitten vaativat pidempiaikaista hoitoa. Ennaltaehkäisy on tässäkin se ydin, pohtii projektissa työskentelevä Salla Tukiainen.

Turvallinen ja oikea-aikainen kotiutuminen onkin yksi tekijä, jonka avulla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua, jolle muun muassa pitkittynyt sairaalassa olo altistaa. Tämän voidaan paitsi tukea ja ylläpitää väestön elämänlaatua, mutta myös hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Suunnittelusta käyttöönottoon

Kaksivuotinen (2024–2025) projekti koostuu kotiutusyksikön toimintamallin suunnittelusta sekä käyttöönotosta. Yhteistyötä tehdään henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa. Myös asiakaskokemus on tärkeä osa toimintamallin kehittämistä. Tästä saadaan tietoa muun muassa toiminnan pilotoinnin ja asiakasraatien kautta. Tarkoituksena on saada uusi toimintamalli muotoiltua tämän vuoden aikana eri kuntiin sopivaksi, jotta käyttöönotto onnistuu vuonna 2025.

– Meillä on olemassa valtavasti tietotaitoa ja osaamista, jonka valjastaminen yhteiseksi hyödyksi liittyy keskeisesti myös projektin tavoitteisiin. Minuun saa rohkeasti olla yhteydessä, mikäli herää ajatuksia tai kehittämisideoita tähän toimintamalliin liittyen, toivoo Salla Tukiainen.

Kotiutumisen kehittäminen tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Työssä korostuu toimijuuden ja toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäisy sekä moniammatillinen yhteistyö. Lisäksi monipuolinen työnkuva ja asiakkaiden vaihtuvuus tuovat oman erityisen sävynsä työlle.
 

Lisätietoja projektista antaa:

Projektikoordinaattori Salla Tukiainen
salla.tukiainen@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​
p. 040 488 3045

Pohjois-Savon ensimmäistä "YHESSÄ" -nepsy-päivää vietettiin Kuopiossa 18.4.

Pohjois-Savon ensimmäistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnattua Nepsy-päivää vietettiin Kuopiossa 18.4. Tilaisuuden teemana oli ”YHESSÄ”- Kohti NEPSY-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa. Tilaisuuden järjesti osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankekokonaisuutta toimiva Nepsy-tiimi yhdessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön kehittämisyksikön kanssa. 

Nepsy-tiimiläisten koontia päivästä

Idea nepsy-päivän järjestämisestä lähti liikkeelle jo viime keväänä, kun kehittämistyöryhmässä ideointiin yhdessä hankesuunnitelmaan liittyviä kokonaisuuksia. Kun nepsy-tiimin toiminta käynnistyi viime syksynä, oli aika nopeasti selvää, että haluamme tarttua tiiminä nepsy-päivän järjestämiseen. Nepsy-aihepiiriin liittyvä julkinen keskustelu on ollut vilkasta ja nepsy-päivän osallistujamääräkin kertoo siitä, että opetus- ja kasvatusalalla, sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa sekä 3. sektorilla toimivat ammattilaiset pitävät aihetta tärkeänä, sillä saimme nepsy-päivään huikean osallistujajoukon: Teams-yhteyksien takana oli parhaimmillaan noin 400 kuulijaa ja myös auditoriossa oli tupa täynnä.

Päiväämme juontajaksi lupautui ”Aspa-Matti” eli Matti Heinänen, joka veti päivän läpi rennolla otteella. Matti Heinänen toimii Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa asiantuntijana. Hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen avasi nepsy-päivän, minkä jälkeen kuulimme lastenpsykiatrian vastaavan lääkärin Anita Puustjärven luennon neurokehityksellisistä häiriöistä. Ohjaamojen Onnin puheenvuorossa pysähdyttiin ammattilaisten asenteen äärelle. Päivässä oli myös puheenvuoro neuroesteettömyydestä ja kuulimme huikean asiantuntijajoukon paneelikeskustelua onnistumisista monitoimijaisessa yhteistyössä: ammattilaisten väliselle yhteistyölle ei tule rakentaa esteitä asioista, jotka eivät todellisuudessa niitä ole. Loppusanoista vastasi nepsy-tiimin projektipäällikkö Sanna Kukkonen. 

Nepsy-päivässä oli näytteilleasettajina Tatu ry, Eijsveikeet ry, Ohjaamo, Syömishäiriöliitto, LIVE-säätiö, Savas ja OSAPE-hanke. Lisäksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toimivat osaprojektit esittelivät toimintaansa yhteisessä pöydässä. Tämä toi nepsy-päivään oikeaa messutunnelmaa. Olikin harmillista, että jouduimme välillä keskeyttämään mahtavan puheen porinan näytteilleasettajien pöytien äärellä, kun luennot jatkuivat. 

Ensi vuoden nepsy-päivien suunnittelu käynnistyi nepsy-tiimissä jo heti seuraavana päivänä. Meillä olisi toiveissa, että ensi keväänä vietämme useamman päivän tärkeän asian äärellä. Näin ollen toivoisimmekin, että saisimme ensi keväänä yhteistyökumppaneita järjestelyihin, jotta tällä voitaisiin taata päiville jatkumo. Kuten Marko Korhonen totesi alkupuheenvuorossaan: “Tämä on ensimmäinen päivä ja toisen jälkeen siitä tuleekin jo traditio.” 

Päivän antia tiivistettynä

•    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin.
•    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa. 
•    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta. 
•    Tarvitaan myös luovaa hulluutta. 

Nepsy-tiimin visiona on nepsy-ymmärtäväisempi Pohjois-Savo. Tiimillemme jäi vahva tunne siitä, että Nepsy-päivässä otettiin askeleita kohti visiomme toteutumista. 

Nepsy-tiimi

Hyvinvointialueen asiakaspalautekysely uudistui

Hyvinvointialue uudisti asiakaspalautekyselynsä vastaamaan kansallista asiakaspalautteen sisältöä ja rakennetta.

Suomessa ei ole aikaisemmin ollut yhtenäistä tapaa kerätä asiakaspalautetta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kyselyitä on tehty kirjavin tavoin. THL on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa määritellyt, miten sosiaali- ja terveyspalveluista kerätään asiakaspalautetta. Tavoitteena on, että tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä kertyy sosiaali- ja terveyspalveluista kansallisesti yhtenevällä tavalla kaikilla hyvinvointialueilla. Lue lisää THL:n verkkosivuilta.

Voit antaa asiakaspalautetta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle seuraavilla tavoilla:

• Asiakaspalautekyselyllä voit antaa palautetta yksikköön, jossa olet asioinut.
• Avoimella palautteella voit jättää palautteen, kehittämisehdotuksen tai kiitoksen hyvinvointialueen toiminnasta, palveluista, yhteistyöstä tai muusta aiheesta.
• Asiakaspalauteautomaateilla toimipaikkojen auloissa.

Palautetta voit antaa myös välittömästi asioinnin yhteydessä.  

Palautteen antaminen on tärkeää ja haluamme kuulla kokemuksesi Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluista. Palautteesi perusteella saamme tärkeää tietoa siitä, miten onnistumme ja missä asioissa meillä on parantamisen varaa.

Asiakaspalautejärjestelmää myös kehitetään edelleen, joten kehitysehdotukset muun muassa palautelomakkeen käytettävyydestä ovat tervetulleita.

Kiitos, kun annat palautetta!

HOP-keskuksen kehittäminen on käynnistynyt

Mikä on HOP-keskus?

Henkilökohtaisen avun, omais- ja perhehoidon keskuksen (HOP-keskuksen) toiminta käynnistyi yhtä aikaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa 1.1.2023. HOP-keskus tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisen avun sekä omais- ja perhehoidon palveluista asiakkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille. HOP-keskus vastaa omais- ja perhehoidon palkkioiden ja vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkojen maksatuksesta hyvinvointialueellamme. Sen tehtäviin kuuluu henkilökohtaisen avun ja omais- ja perhehoidon palvelujen koordinointiin ja kehittämiseen osallistuminen. HOP-keskuksessa työskentelee toimistosihteereitä, palveluohjaajia ja palveluesihenkilö. HOP-keskuksella on pieni toimistotila Kuopiossa, mutta keskuksen työntekijät työskentelevät ympäri Pohjois-Savoa verkostomaisesti.

Mitä kehitetään?

HOP-keskus on vielä nuori, kehittyvä yksikkö, jossa toimintaa on tarve tarkastella ja kehittää yhteistyössä niin asiakkaiden kuin sote-ammattilaistenkin kanssa. HOP-keskuksen toiminta on kiinteästi yhteydessä eri toimialoihin: erityisesti perhe- ja vammaispalveluihin sekä ikääntyneiden palveluihin. Tavoitteenamme on, että voimme yhdessä tuottaa yhdenvertaiset ja hyvin koordinoidut palvelut henkilökohtaisen avun, omais- ja perhehoidon asiakkaille. Jotta pääsemme tähän tavoitteeseen, meidän täytyy luoda eri palvelukokonaisuuksille selkeät rakenteet ja selkeyttää:

• millainen on HOP-keskuksen ydin ja tehtävät,
• miten toteutamme asiakkaille jouhevat palvelut,
• kuinka kehitämme ja parannamme erityisesti omais- ja perhehoidon palveluita hyvinvointialueellamme.

Nämä asiat vaativat yhteistä pohdintaa, keskustelua, neuvottelua ja sopimista eri toimijoiden kesken. Valmiita vastauksia ei ole olemassa, vaan meidän täytyy nyt kääriä hihat ja alkaa rakentamaan Pohjois-Savon omaa HOP-keskusta yhdessä, ja juuri meidän asukkaitamme parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Jäikö jotain kysyttävää?

Voit olla yhteydessä projektipäällikkö Katja Myllyseen
katja.myllynen@pshyvinvointialue.fi 

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön

Kokouksessaan 22.4.2024 aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin tehtävien päällekkäisyyksiä. 

Lisätietoa yhteistoimintamenettelyn päättymisestä aluehallituksen päätöstiedotteessa 27.3.2024.

Ehdotettujen hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan, että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä.  Muutoksista hallintosääntöön päättää aluevaltuusto. 

Kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-maaliskuulta 2024. Alkuvuoden alijäämä oli 8.481.131 €. Aluehallitus hyväksyi myös useita eropyyntöjä aluehallituksen varajäsenyydestä. Syynä eropyynnöille oli esteellisyys päätöksenteossa. 
Lisätietoa aluehallituksen esteellisyyteen liittyvistä linjauksista aluehallituksen päätöstiedotteessa 9.4.2024. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa valmistaudutaan huolella

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa. Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita. 

Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle. 
 

Iltakiirevastaanotot Iisalmessa ja Varkaudessa yksi tapa vähentää KYSin yöpäivystyksen kuormitusta

Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. 

”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja. 

”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen. 
 

Vuodeosastojen päivystävät lääkärit yöaikaan kotisairaalan, kotihoidon, palvelutalojen ja ensihoidon tukena

Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Tästäkin syystä on tärkeää turvata Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan. 
 

Kun uusi asiakastietojärjestelmä Saga on käytössä, hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa

Hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijöillä on edessä iso rupeama, kun alueellinen asiakastietojärjestelmä Saga otetaan käyttöön.

Edessä on koulutusta ja uuden opettelua, samaan aikaan kun hyvinvointialueen aloitus on vaatinut joustoa ja venymistä ammattilaisilta ja vaatii sitä edelleen. 

Sagan käyttöönoton projektipäällikkö Anne-Leena Pellikka ymmärtää hyvin, että käsissä on haastava urakka, joka saattaa herättää osassa työntekijöistä turnausväsymystä. 

- Toivottavasti työntekijät suhtautuvat kuitenkin muutokseen myönteisesti, minusta se on mahdollisuus. Yksi yhtenäinen ohjelma auttaa yhtenäistämään tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. 

Työn tekemisen tapa muuttuu

Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan käyttöönotto mahdollistaa, että meidän hyvinvointialueemme sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa. 

Asiakirjojen tallentaminen Kantaan edellyttää, että asiakirjat ovat kansallisten määritysten mukaisia ja rakenteisessa muodossa. Työntekijöiden pitää siis perehtyä tänä vuonna sosiaalihuollon rakenteiseen kirjaamiseen.

Rakenteisessa kirjaamisessa on paljon etuja. Se edistää asiakkaan saaman palvelun tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta. Ammattilaisille asiakirjat ovat keskeinen työväline. Organisaatio puolestaan saa yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa toiminnan johtamisen ja arvioinnin tueksi. Osa tämänhetkisistä järjestelmistämme käyttää jo kansallisia rakenteita, joten asia on tuttu, mutta monelle sosiaalihuollossa työskentelevälle kyse on uudesta asiasta.

Saga ja asiakastietojen rakenteinen kirjaaminen ovat ikään kuin kehikko, joka muokkaa työn tekemisen tapaa kentällä. Laajempi tavoite muutoksen taustalla on yhtenäistää sosiaalihuollon eri palveluiden toimintatavat eri puolilla hyvinvointialuetta.

- Peilaamme käyttöönottoprojektissa nykyisiä työntekemisen tapoja suhteessa asiakkuusprosessien kulkemiseen Sagassa ja otamme toiminnan yhtenäistämisen huomioon Sagan loppukäyttäjien koulutuksissa. Palveluiden omat asiantuntijat ovat tiiviisti mukana koulutusten suunnittelussa ja toimintamallityössä, projektikoordinaattori Tilda Heikkinen kuvaa.

Tekniikka palvelee tekijää

Pellikka korostaa, että tekniikan tulisi palvella ja mahdollistaa hyvää arjen työtä ja samalla noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.

- Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat vaikuttaneet ja osallistuneet tietojärjestelmän määrittelyn tarpeisiin, jotta kokonaisuudesta tulisi varmasti mahdollisimman toimiva. 

- Tavoitteena on, että yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä tukisi yhtenäistä ja helppolukuista kirjaamista sekä tietojen löytämistä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaisi silloin nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitsisi osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä.

Työntekijät ottavat Sagan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella kahdessa osassa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Käyttöönoton aikatauluun vaikuttaa ennen kaikkea asiakastietolaki. Piakkoin eduskunnan käsittelyyn on tulossa hallituksen ehdottamat lakimuutokset, joissa sosiaalihuollon Kanta-palveluun liittymisen määräaikoihin ehdotetaan uusia, pidempiä siirtymäaikoja. 

Lue lisää aiheesta Kelan OmaKanta-sivuilta.
 

Nilsiän terveysasemalla henkilöstövajetta – kiireellisiä vastaanottoaikoja ohjataan lähikuntiin

Yhteystietoja:

• Hoitajan vastaanotto
• Lääkärin vastaanotto

Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja. 

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

“Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen”, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta   rahoituksen leikkauksesta johtuvat tehtävät on vaikea toteuttaa
 

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi. 

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa on merkittävä. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 
 
H23-verkoston jäsenet
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
Juha Jolkkonen, Helsinki
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto. 

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet hankkivat yhdessä digitaalisen asiointialustan

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat hankkimassa digitaalista asiointialustaa asukkaiden ja ammattilaisten sähköisen asioinnin sujuvoittamiseksi. Tuleva asiointialusta kokoaa yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle helppokäyttöiselle alustalle ja samalla erillisistä, kustannuksia tuottavista ratkaisuista luovutaan. 

Molemmilla hyvinvointialueilla on jo käytössä erilaisia digipalveluja, mutta ne koostuvat useista erillisistä ratkaisuista. Toive nykyaikaisesta ja helppokäyttöisestä digitaalisesta asiointialustasta on noussut niin asiakkailta kuin ammattilaisilta. 

Alustahankinnan yhteydessä yhtenäistetään myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asukkaiden palvelupolkuja. Tavoitteena on, että uusi alusta turvaa nykyistä tehokkaammat ja monipuolisemmat asiointimahdollisuudet asukkaille sekä sujuvat työprosessit ammattilaisten käyttöön.  

Yhteishankinnasta on tehty ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa 15.4.2024. Tavoitteena on tehdä hankintapäätös elokuussa 2024 ja käyttöönotto vaiheistetaan vuosien 2024 ja 2025 ajalle. 

Pohjois-Savo valmistelee ja toteuttaa kilpailutuksen ja kumpikin hyvinvointialue vastaa hankinnasta ja hankintasopimuksesta omalta osaltaan. 
 
 

Potilastietojärjestelmän hankintapäätös Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille saavutti lainvoiman

Potilastietojärjestelmän hankintaa valmistelemassa oli laaja, yli 200 eri alojen asiantuntijan joukko Istekki Oy:sta, Nordic Healthcare Group Oy:stä sekä hyvinvointialueiden organisaatioista. Tarjoukset potilastietojärjestelmästä jättivät määräaikaan mennessä CGI Suomi Oy (CGI) sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui CGI:n toimittamaan OMNI360-järjestelmään. Hankintapäätös tehtiin 3.4.2024 ja sen valitusaika oli 14 päivää. Valituksia ei saapunut määräaikaan mennessä, joten hankintapäätös on nyt lainvoimainen.

Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat päättäneet hankkia potilastietojärjestelmän Istekin tuottamana palveluna. Istekki on toteuttanut potilastietojärjestelmän kilpailutuksen markkinoilta palvelun pohjaksi. Tämän lisäksi palvelu koostuu mm. järjestelmän käyttöönotosta, käytön ajan kehitystarpeista sekä sovellus- ja infrapalveluista, joista osan toteuttaa Istekki, osan Istekin kilpailuttamat toimittajat.

CGI:n tarjous potilastietojärjestelmästä voitti kaikissa vertailupisteissä

CGI:n jättämä tarjous voitti sekä laadullisen että kustannuksiin perustuvan vertailun. Laadun osuus vertailussa oli 60 % ja hinnan 40 %. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan CGI oli selvästi edullisempi.

Istekin tekemästä hankintapäätösdokumentista löytyvät hankinnan vertailuperusteet ja toimittajien pisteet. Hankintapäätöksessä olevia vertailutaulukkoja on liitetty tämän tiedotteen loppuun.

Vertailuhinnat on muodostettu kokoamalla laskennallinen toimitus- ja palvelukokonaisuus koskien aikajännettä, josta noin 2 vuotta on toteutusta ja käyttöönottoa ja 4 vuotta järjestelmän käyttöä sekä jatkuvia palveluita (tuki- ja ylläpito, jatkokehittäminen, asiantuntijapalvelut). Vertailuperusteissa 1, 3, 4 ja 5 paras tarjous sai täydet pisteet ja muiden tarjousten pisteet laskettiin suhteellisella laskukaavalla.

CGI:n tarjous oli paras kaikissa edellä mainituissa vertailuperusteissa ja sai siten jokaisesta vertailuperusteesta täydet pisteet. Vertailuperusteessa 2 tarjouksen vertailupisteet määräytyivät suoraan tarjouksella ilmoitetun toimitusajan perusteella. CGI:n hyvinvointialuekohtainen toimitusaika oli paras mahdollinen eli 24 kk, joten CGI:n tarjous sai täydet pisteet myös vertailuperusteesta 2.

Kustannukset alittamassa arvioidun budjetin

Laskennallinen arvo Istekin kilpailuttamalle potilastietojärjestelmälle CGI:lta hankittuna on yhteensä noin 25 M€ käyttöönottoprojekteille ja 48 kk:n jatkuvalle palvelulle. Kokonaisuus korvaa nykyiset kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaiset ratkaisut.

Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetettu tavoite yhtenäisestä, laadukkaasta ja kustannustehokkaasta potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta saavutettiin.

- Olemme tyytyväisiä siitä, että päätös on nyt lainvoimainen ja hankinta näyttää kustannus- tehokkaalle vaihtoehdolle. Hyvinvointialueilla on aluehallituksensa hyväksymä budjettiraami potilastietojärjestelmäkokonaisuuden kustannuksiin, toteaa Tuomo Pekkarinen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja.

- Istekin tavoitteena on alittaa asiakasomistajiensa kokonaisuudelle asettama budjetti, mistä hyvänä ensimmäisenä askeleena on nyt onnistuneesti kilpailutettu, kustannustehokas potilastietojärjestelmän hankinta. Potilastietojärjestelmähankinta on ollut merkittävän iso projekti ja erinomainen esimerkki useiden organisaatioiden moniammatillisesta yhteistyöstä, kertoo Istekki Oy:n liiketoimintajohtaja Merja Liemola.

Käyttöönotot alkavat vuoden 2024 aikana

- Yhtenäinen potilastietojärjestelmä on hyvinvointialueelle keskeinen strategisen tason tavoite, joka mahdollistaa osaltaan toimivan ja tehokkaan sekä asukkaille tasaveroisen terveydenhuollon palvelutuotannon, kommentoi Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus.

Uuden potilastietojärjestelmän alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään heti yhdessä Istekin, hyvinvointialueiden sekä CGI:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen potilastietojärjestelmä on käytössä molemmilla hyvinvointialueilla kaksi vuotta käyttöönottoprojektien käynnistämisen jälkeen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lehtitilauksia perutaan säästösyistä 1.5.2024 alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksiköiden lehtitilauksia perutaan säästösyistä. Tilaukset päättyvät 1.5.2024. Osa lehtitilauksista jää edelleen voimaan, muun muassa siksi, että niiden hinta on sisällytetty myös asiakasmaksuihin tai niillä on erityinen merkitys yksikön asiakkaille.

Lehtitilausten vuosikustannukset ovat olleet yhteensä 140 000 euroa, josta edelleen voimaan jäävien lehtitilausten osuus on ollut muutama tuhat euroa.

Vammaisten asumispalveluissa on linjattu, että sen kuhunkin yksikköön tulee yksi sanomalehti tai paikallislehti. Asiakkaiden ylläpitomaksuja määriteltäessä on kirjattu, että ylläpitomaksuun sisältyvät informaatiokulut, joihin muun muassa lehtitilauskulut kuuluvat. Asumispalveluissa lehteä ja sen juttuja ajankohtaisista paikallisista asioista luetaan yhdessä, mikä on asukkaille tärkeä kokemus. Muut lehtitilaukset on lopetettu tai lopetetaan 1.5. alkaen myös perhe- ja vammaispalveluissa.

Lehtitilaukset jäävät voimaan myös KYSin syöpäosastolle, erittäin vaativan kuntoutuksen osastolle, kliinisen neurofysiologian videotelemetrian yksikölle ja psykiatrian osastoille. Näissä yksiköissä lehtitilauksilla on katsottu olevan erityinen merkitys osana potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.

Lehtitilaukset jäävät voimaan yhteensä parissa kymmenessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksikössä. Päätöksen lehtitilausten peruuttamisesta tekivät hyvinvointialueen toimialajohtajat.

Perhepulma - keskustelutukea tarjolla perheille

Onko sinulla vanhemmuuteen, lasten kasvuun tai kasvatukseen, ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyviä huolia, joista haluaisit jutella? Väestöliitto tarjoaa maksutonta ammatillista keskustelutukea alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Perhepulmapuhelin palvelee numerossa +358 40 668 4101 takaisinsoittoperiaatteella. Perhepulma-chatiin voit varata sinulle parhaiten sopivaan keskusteluajan asiantuntijan kanssa. Uusia, vapaita aikoja tulee tarjolle päivittäin. Voit tulla juttelemaan yksin tai kumppanin kanssa. Maksutonta keskustelutukea voit saada 1–5 kertaa.

Palveluun voit olla yhteydessä riippumatta siitä, missä olet syntynyt ja mistä olet kotoisin, kulttuurisesta, sosiaalisesta tai taloudellista taustastasi, toimintakyvystäsi, elämänkatsomuksestasi tai vakaumuksestasi, sukupuolen ilmaisustasi tai siitä, oletko cis- tai transihminen, seksuaalisesta suuntautumisestasi tai seksuaali-identiteettistäsi, perhe- tai suhdemuodostasi tai muusta ominaisuudestasi.

Palvelu on tarkoitettu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille ja lasta odottaville. Palvelussa voi asioida suomeksi, venäjäksi tai englanniksi.

Lue lisää Perhepulma-palvelusta

Perhepulma - discussion support available for families
​​​​​​​

Do you have concerns related to parenting, child growth or upbringing, relationships or sexuality that you would like to talk about? Väestöliitto offers free professional discussion support for parents of children under the age of 18.

The family puzzle phone serves at +358 40 668 4101 on a call-back basis. For the family puzzle chat, you can book a conversation time with an expert that suits you best. New free times are available daily. You can come and chat alone or with a partner. You can receive free chat support 1–5 times.

You can connect to the service regardless of where you were born and where you come from, your cultural, social or economic background, your ability to function, your outlook on life or your convictions, your gender expression or whether you are cis or trans, your sexual orientation or sexual identity, family or relationship status or any other feature of yours.

Service is intended for all parents of children under the age of 18 and those expecting a child. The service can be used in Finnish, Russian or English.

Check out the Perhepulma service

Väestöliitto – The Family Federation is a non-governmental organisation that improves people’s well-being and the connection between people.

The translation is produced by artificial intelligence.

Kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen ja suunterveyteen panostetaan uudessa toimintamallissa

Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -toimintamallin laaja käyttöönotto on käynnistynyt osana Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Käyttöönotto toteutetaan vuoden 2024 aikana vaiheittain kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidon toimipisteissä projektikoordinaattoreiden avulla.

Toimintamallin tarkoitus

Toimintamallin tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintatapa hyvinvointialueelle, jolla tuetaan kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta ja suunterveyttä.

Toimintamallissa arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä sekä suunhoitoa kotihoidon toimesta kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla. Arvioinnin perusteella asiakkaalle tarjotaan tarveperusteisesti suuhygienistin kotikäyntiä osana kuntouttavaa arviointijaksoa.

Asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan myös säännöllisen kotihoidon asiakkuuden aikana ja asiakas ohjataan tarvittaessa suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

”Ei tarvitse olla suun terveydenhuollon ammattilainen, että voi havainnoida asiakkaan suusta mahdollista hoidontarvetta.”

Toimintamallin käyttöönoton tilanne

Käyttöönotto on aloitettu alkuvuoden 2024 aikana Siilinjärven säännöllisessä kotihoidossa sekä Maaningan, Iisalmen, Vieremän, Sonkajärven, Kiuruveden, Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntouttavalla arviointijaksolla. Käyttöönottoa jatketaan koko vuoden ajan toimipaikoittain erillisen suunnitelman mukaisesti.

Toimintamallin käyttöönotossa tehdään tiivistä yhteistyötä suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Kotihoidon henkilöstön ja toimintaan mukaan tulevien suuhygienistien osaamista on lisätty koulutusten avulla.

Keräämme käyttöönoton aikana työntekijäkokemuksia liittyen käyttöönottojen sujuvuuteen ja toimintamallin käytettävyyteen arjessa. Saadun palautteen perusteella muokkaamme ja parannamme ohjeita sekä käytänteitä.

Henkilöstön kokemuksia

Perehdytyksiä toimintamallin käyttöönottoon on pidetty jo useissa yksiköissä kevään aikana. Toimintamallin hyödyt on tunnistettu perehdytysten aikana, vaikka uutta tietoa on tullut niin kotihoidon työntekijöille kuin suuhygienisteillekin.

– Odotan innolla ja mielenkiinnolla yhteistyötä kotihoidon kanssa ja yhteiskotikäyntejä asiakkaiden luona, kertoo yksi koulutukseen osallistuneista suuhygienisteistä.
​​​​​​​

Lisätietoja toimintamallista antavat:

• Projektikoordinaattori Karoliina Holmavuo, karoliina.holmavuo@pshyvinvointialue.fi
• Projektikoordinaattori Helena Linninen, helena.linninen@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​

Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi

Tyypin 2 diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen on yksi viime vuoden lopulla käynnistyneen kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitoksen HYPE-yhteishankkeen osahankkeista. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.

Hankkeessa kehitetään ja muutetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä

Sosiaali- ja terveydenhuollon toisiolaki mahdollistaa potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen käytön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. HYPE-hankkeen osahankkeessa 2 hyödynnetään maakunnallisten digihoitopolkujen tuottamaa tietoa sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin kertynyttä aineistoa perustason palveluntuottajien vaikuttavuuden vertaiskehittämisessä. Osahankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettu perustason palveluntuottajien välinen tilastollisen vertaiskehittämisen analyysi (Martikainen ym. 2022). Lisäksi osahankkeessa pilotoidaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kehitetyn tilastollisen vertaiskehittämisen menetelmän (tilastollinen prosessin kontrollointi) käyttömahdollisuuksia koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella perustason palveluntuottajien välisen vertaiskehittämisen visuaalisena työkaluna. Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmiä (Shewhart 1932) on tyypillisesti käytetty prosessiteollisuuden laadunvalvonnassa, mutta myös terveydenhuollossa erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kontrolloinnissa (Spiegelhalter 2005, Noyez 2009). Osahankkeessa varmistetaan palveluntuottajien välinen vertailtavuus ja tehdään yksikkötasoista vertailua vertaiskehittämisen näkökulmasta tarjoten työvälineitä tasavertaiseen hoidontuottamiseen koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Visualisointi osaksi käytännön tiedolla johtamista

Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmällä tuotettavien suppilokuvaajien (engl. funnel plot) avulla voidaan helposti ja visuaalisesti havainnoida palveluntuottajien väliset erot toiminnassa, palvelun tarjonnan laajuudessa ja potilaiden taustatekijöissä. Kuvaajat tuottavat visuaalisia vertaiskehittämisen välineitä tiedolla johtamiseen ja mahdollistavat vertailukelpoisten hoitotulosten tarkastelun ja vertailun eri yksiköiden välillä sekä vaikuttavuusperusteisen toiminnan kehittämisen. Menetelmä mahdollistaa samanaikaisen palveluiden volyymin ja potilaiden taustaominaisuuksien huomioimisen vertailussa, mikä on olennaista tulosten luotettavuuden kannalta. Vertailutulosten visualisoinnissa olennainen osa on palveluiden volyymin suhteen määritellyt kontrollirajat, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden sisäpuolelle jäävä tilastollinen satunnaisvaihtelu ja niiden ulkopuolelle jäävä erityisen syyn systemaattinen vaihtelu, joka ei selity tilastollisella satunnaisvaihtelulla.

Tapausesimerkkinä tyypin 2 diabetesta sairastavat

Tyypin 2 diabeteksen oireena on kohonnut veren sokeripitoisuus ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen. Sairastavien määrä on noin kolminkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana johtuen taudin riskitekijöiden yleistymisestä, kuten keskivartalolihavuuden lisääntymisestä väestössä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut 285 % viimeisten 30 vuoden aikana Suomessa (Armocida ym. 2024). Diabetes aiheuttaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle kustannuksia sen hoidon ja sairaudesta aiheutuvien lisäsairauksien myötä, unohtamatta sairauden vaikutuksia työkykyyn.

Osahankkeessa pureudutaan tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemisen edistämiseen vertailemalla terveysasemakohtaisia verensokeritasojen hoitotuloksia suhteessa asetettuihin hoitotavoitteisiin (esimerkiksi Käypä Hoito -suosituksen mukainen yksilöllinen hoitotavoite HbA1c 48–53 mmol/mol) hyödyntäen visuaalista suppilokuvaajaa (kuvio 1). Vertailujen tavoitteena on tunnistaa terveysasemia, joiden keskimääräiset hoitotulokset eroavat systemaattisesti vertailuyksiköistä, eivätkä selity sattumalla. Vertailujen luotettavuutta voidaan parantaa huomioimalla eli tilastollisesti vakioimalla eri terveysasemilla asioivien potilaiden ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa potilaiden ennusteeseen tai muovata odotettavissa olevaa hoitovastetta. Sen sijaan palveluiden tuottajiin liittyvillä ominaisuuksilla vakiointia on syytä välttää, koska juuri ne tekijät voivat synnyttää systemaattisia eroja eri palveluiden tuottajien välillä. Palveluiden volyymin eli tässä terveysasemakohtaisen potilasmäärän ja keskimääräisen hoitotuloksen välillä voidaan olettaa olevan positiivinen korrelaatio. Potilasmääriltään isommilla terveysasemilla satunnaisvaihtelun merkitys keskimääräiseen hoitotulokseen on oletettavasti pienempi kuin pienemmissä hoitoyksiköissä, joissa yksittäisen potilaan poikkeava arvo voi vaikuttaa merkittävästi keskiarvoon. Palveluiden volyymi huomioidaan suppilokuvaajan kontrollirajojen laskennassa.

Pyramidimalli erojen juurisyiden selvittämisen tukena

Palveluiden tuottajien välisten systemaattisten erojen juurisyitä voi selvittää käytännönläheisesti pyramidimallilla (kuvio 2). Pyramidimalli tukee eroja selittävien juurisyiden etsimistä lähtien liikkeelle käytettävien aineistojen luotettavuudesta ja päätyen yksittäisten palvelutuottajien ominaisuuksiin ja prosesseihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi organisaation lähijohtamisella ja työntekijöiden motivoituneisuudella on välillinen yhteys myös potilaiden hoitotuloksiin hoitoon sitoutumisen motivoinnin kautta (Valle 2010, Virtanen ym. 2012, Carls ym. 2017).

Osahanke vaikuttaa myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden ja hoidon seurantaan

Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä kansallisen diabeteksen laaturekisterin kanssa jatkuvana vuoropuheluna ja yhteisten teemojen tunnistamisessa. Diabetesrekisteri mahdollistaa jo hyvinvointialueiden ja kuntien huonossa hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuuden vertaamisen koko Suomen hoitotulokseen suppilokuvaajien avulla. Koska tyypin 2 diabetes vaatii kokonaisvaltaista hoitoa, on jatkossa syytä laajentaa tarkastelua myös muihin, lisäsairauksiin liittyviin riskitekijöihin.
 

Kirjoittajat: 

Piia Lavikainen
Yliopistotutkija
Farmasian laitos

Jari Heiskanen
Projektipäällikkö
Farmasian laitos

Janne Martikainen
Professori
Farmasian laitos

Alkuperäinen kirjoitus aiheesta lähteineen internetissä osoitteessa: Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi - Puheenvuoroja (uef.fi)