Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi

Tyypin 2 diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen on yksi viime vuoden lopulla käynnistyneen kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitoksen HYPE-yhteishankkeen osahankkeista. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.

Hankkeessa kehitetään ja muutetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä

Sosiaali- ja terveydenhuollon toisiolaki mahdollistaa potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen käytön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. HYPE-hankkeen osahankkeessa 2 hyödynnetään maakunnallisten digihoitopolkujen tuottamaa tietoa sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin kertynyttä aineistoa perustason palveluntuottajien vaikuttavuuden vertaiskehittämisessä. Osahankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettu perustason palveluntuottajien välinen tilastollisen vertaiskehittämisen analyysi (Martikainen ym. 2022). Lisäksi osahankkeessa pilotoidaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kehitetyn tilastollisen vertaiskehittämisen menetelmän (tilastollinen prosessin kontrollointi) käyttömahdollisuuksia koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella perustason palveluntuottajien välisen vertaiskehittämisen visuaalisena työkaluna. Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmiä (Shewhart 1932) on tyypillisesti käytetty prosessiteollisuuden laadunvalvonnassa, mutta myös terveydenhuollossa erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kontrolloinnissa (Spiegelhalter 2005, Noyez 2009). Osahankkeessa varmistetaan palveluntuottajien välinen vertailtavuus ja tehdään yksikkötasoista vertailua vertaiskehittämisen näkökulmasta tarjoten työvälineitä tasavertaiseen hoidontuottamiseen koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Visualisointi osaksi käytännön tiedolla johtamista

Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmällä tuotettavien suppilokuvaajien (engl. funnel plot) avulla voidaan helposti ja visuaalisesti havainnoida palveluntuottajien väliset erot toiminnassa, palvelun tarjonnan laajuudessa ja potilaiden taustatekijöissä. Kuvaajat tuottavat visuaalisia vertaiskehittämisen välineitä tiedolla johtamiseen ja mahdollistavat vertailukelpoisten hoitotulosten tarkastelun ja vertailun eri yksiköiden välillä sekä vaikuttavuusperusteisen toiminnan kehittämisen. Menetelmä mahdollistaa samanaikaisen palveluiden volyymin ja potilaiden taustaominaisuuksien huomioimisen vertailussa, mikä on olennaista tulosten luotettavuuden kannalta. Vertailutulosten visualisoinnissa olennainen osa on palveluiden volyymin suhteen määritellyt kontrollirajat, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden sisäpuolelle jäävä tilastollinen satunnaisvaihtelu ja niiden ulkopuolelle jäävä erityisen syyn systemaattinen vaihtelu, joka ei selity tilastollisella satunnaisvaihtelulla.

Tapausesimerkkinä tyypin 2 diabetesta sairastavat

Tyypin 2 diabeteksen oireena on kohonnut veren sokeripitoisuus ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen. Sairastavien määrä on noin kolminkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana johtuen taudin riskitekijöiden yleistymisestä, kuten keskivartalolihavuuden lisääntymisestä väestössä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut 285 % viimeisten 30 vuoden aikana Suomessa (Armocida ym. 2024). Diabetes aiheuttaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle kustannuksia sen hoidon ja sairaudesta aiheutuvien lisäsairauksien myötä, unohtamatta sairauden vaikutuksia työkykyyn.

Osahankkeessa pureudutaan tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemisen edistämiseen vertailemalla terveysasemakohtaisia verensokeritasojen hoitotuloksia suhteessa asetettuihin hoitotavoitteisiin (esimerkiksi Käypä Hoito -suosituksen mukainen yksilöllinen hoitotavoite HbA1c 48–53 mmol/mol) hyödyntäen visuaalista suppilokuvaajaa (kuvio 1). Vertailujen tavoitteena on tunnistaa terveysasemia, joiden keskimääräiset hoitotulokset eroavat systemaattisesti vertailuyksiköistä, eivätkä selity sattumalla. Vertailujen luotettavuutta voidaan parantaa huomioimalla eli tilastollisesti vakioimalla eri terveysasemilla asioivien potilaiden ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa potilaiden ennusteeseen tai muovata odotettavissa olevaa hoitovastetta. Sen sijaan palveluiden tuottajiin liittyvillä ominaisuuksilla vakiointia on syytä välttää, koska juuri ne tekijät voivat synnyttää systemaattisia eroja eri palveluiden tuottajien välillä. Palveluiden volyymin eli tässä terveysasemakohtaisen potilasmäärän ja keskimääräisen hoitotuloksen välillä voidaan olettaa olevan positiivinen korrelaatio. Potilasmääriltään isommilla terveysasemilla satunnaisvaihtelun merkitys keskimääräiseen hoitotulokseen on oletettavasti pienempi kuin pienemmissä hoitoyksiköissä, joissa yksittäisen potilaan poikkeava arvo voi vaikuttaa merkittävästi keskiarvoon. Palveluiden volyymi huomioidaan suppilokuvaajan kontrollirajojen laskennassa.

Kuvio 1. Kuvitteellinen esimerkki suppilokuvaajasta tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Jokainen piste kuvaa yhden hoitoyksikön keskimääräistä, potilaiden ominaisuudet huomioivaa verensokeritason hoitotulosta. Vaakaviiva kuvaa Käypä hoito -suosituksen mukaista tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeritason hoitotavoitteen ylärajaa 53 mmol/mol. Katkoviivat muodostavat 95 % kontrollirajat ja yhtenäiset viivat 99 % kontrollirajat hoitotavoitteen ympärille. Punaiset pisteet kuvaavat hoitoyksiköitä, joiden hoitotulos jää 99 % kontrollirajan ulkopuolelle ja on heikompi kuin hoitotavoite. Vihreät hoitoyksiköt ovat puolestaan hoitotuloksiltaan keskimäärin parempia.

Pyramidimalli erojen juurisyiden selvittämisen tukena

Palveluiden tuottajien välisten systemaattisten erojen juurisyitä voi selvittää käytännönläheisesti pyramidimallilla (kuvio 2). Pyramidimalli tukee eroja selittävien juurisyiden etsimistä lähtien liikkeelle käytettävien aineistojen luotettavuudesta ja päätyen yksittäisten palvelutuottajien ominaisuuksiin ja prosesseihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi organisaation lähijohtamisella ja työntekijöiden motivoituneisuudella on välillinen yhteys myös potilaiden hoitotuloksiin hoitoon sitoutumisen motivoinnin kautta (Valle 2010, Virtanen ym. 2012, Carls ym. 2017).

Pyramidikuvio, jossa seuraavat sanat allekain ylhäältä alaspäin: palveluntuottaja, hoitoprosessi, palvelurakenne ja resurssit, potilaiden ominaisuudet ja niiden tilastollinen vakiointi, aineisto ja sen luotettavuus. — Kuvio 2. Pyramidimalli havaittujen erojen juurisyiden selvittämiseksi (mukaillen Mohammed ym. 2005).

Osahanke vaikuttaa myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden ja hoidon seurantaan

Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä kansallisen diabeteksen laaturekisterin kanssa jatkuvana vuoropuheluna ja yhteisten teemojen tunnistamisessa. Diabetesrekisteri mahdollistaa jo hyvinvointialueiden ja kuntien huonossa hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuuden vertaamisen koko Suomen hoitotulokseen suppilokuvaajien avulla. Koska tyypin 2 diabetes vaatii kokonaisvaltaista hoitoa, on jatkossa syytä laajentaa tarkastelua myös muihin, lisäsairauksiin liittyviin riskitekijöihin.

Kirjoittajat:

Piia Lavikainen
Yliopistotutkija
Farmasian laitos

Jari Heiskanen
Projektipäällikkö
Farmasian laitos

Janne Martikainen
Professori
Farmasian laitos

Alkuperäinen kirjoitus aiheesta lähteineen internetissä osoitteessa: Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi - Puheenvuoroja (uef.fi)