Pohjois-Savon hyvinvointialueen ennuste vuodelle 2023 on lähes 83 miljoonaa euroa alijäämäinen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen saama rahoitus vuodelle 2023 on jäämässä pienemmäksi kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden todelliset kustannukset ovat. Kustannukset, kuten ostopalvelujen kustannusten nousu ja palkankorotukset, aiheuttavat merkittävää budjetin ylitystä. Lisäksi hintojen nousu on ollut voimakasta korkean inflaation takia. Aluehallitus käsitteli kokouksessaan keskiviikkona 30.8.2023 talousennustetta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen tilikauden tulos on jäämässä tämänhetkisen arvion mukaan lähes 83 miljoona euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueen kuluihin on varattu talousarvioon vuodelle 2023 yhteensä noin 1,35 miljardia euroa, mutta kustannuksia arvioidaan kertyvän yli 127 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Valtion rahoitus on noussut 43 miljoonaa euroa. Myös muut hyvinvointialueet ovat raportoineet merkittävistä alijäämäennusteista.
Alijäämän taustalla ostopalveluiden hintojen ja palkkakustannusten nousu
Suurin syy kulujen merkittävään kasvuun on kustannusten nousu, joka näkyy muun muassa palveluiden ostojen kallistumisena ja palkkakustannusten nousuna. Lisäksi tarve palveluiden ostoille on ollut ennakoitua suurempi. Palveluiden ostot ylittävät budjetoidun yli 70 miljoonalla eurolla.
Vakituisen työvoiman heikon saatavuuden vuoksi on jouduttu turvautumaan kalliimpiin ostopalveluihin ja vuokratyövoimaan. Sote-työntekijöistä on huomattava pula, etenkin perusterveydenhuollon lääkäreistä, hoitajista ja psykologeista.
Valtakunnallisesti sovittujen palkkaratkaisujen vaikutuksia ei ole huomioitu vuoden 2023 talousarviossa. Palkkaratkaisujen vaikutukset ovat yhteensä noin 23,7 miljoonaa euroa:
• järjestely-, kehittämisohjelma- ja yhteensovittamiserien vaikutus 9,5 miljoonaa euroa
• yleiskorotuksen ja lääkärisopimuksen uudistamisen vaikutukset 9,2 miljoonaa euroa
• hyvinvointialueen maksamien kertapalkkioiden kustannukset 5 miljoonaa euroa
Asumispalveluiden hinnat ovat nousseet ikääntyneiden, vammaisten ja erityisryhmien, eli mielenterveys- ja päihdepalvelujen ostoissa. Näiden arvioitu yhteisvaikutus on 23−25 miljoonaa euroa. Hintojen nousun vaikutukset palvelualoittain ovat: ikääntyneiden palvelut 17 milj. euroa, perhe- ja vammaispalvelut 5−6 milj. euroa ja erityisryhmät 1−2 milj. euroa. Lisäksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten sijaishuollon ostojen hinnat ovat nousseet.
Muita alijäämään suuresti vaikuttavia tekijöitä ovat korkojen nousu ja tilakustannukset. Korkotason nousun arvioitu vaikutus on -1,7 miljoonaa euroa. Tilakustannukset ovat 6 miljoonaa euroa vuoden 2023 talousarviota suuremmat, johtuen mm. energiakustannusten, kiinteistöveron ja vuokrien noususta.
Lakisääteisten velvoitteiden lisääntyminen kasvattanut kustannuksia
−Alijäämä on niin suuri, ettei sitä voida ratkaista pelkästään alueemme omilla toimenpiteillä. Jotta hyvinvointialueet voivat huolehtia lakisääteisistä velvollisuuksistaan, valtion on taattava niille tehtävien hoidon vaatima rahoitus. Ellei rahoitusta löydy, velvoitteita täytyy purkaa, aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen linjaa.
−Voimakas inflaatio vaikuttaa tällä hetkellä siten, että valtion ja kuntien verotulot nousevat ripeästi. Hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole verotusoikeutta, ja valtio on lukinnut niiden rahoituksen etukäteen. Kulujen nousua ei kompensoida nyt millään tavalla, hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen selventää.
Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa vauhditetaan
Hyvinvointialueita ohjaava lainsäädäntö vaatii, että niiden talouden tulee olla tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Käynnistymisvaiheen alijäämät on katettava lähivuosina. Tämä edellyttää hyvinvointialueilta toimenpiteitä, joilla kustannuksia sopeutetaan samalla kun palveluiden saatavuudesta ja laadusta sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja pysyvyydestä huolehditaan.
Toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi on ryhdytty. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jolla avulla on tänä vuonna saatu noin 4,3 miljoonan euron säästöt.
−Vaikeassa tilanteessa tärkeintä on katsoa eteenpäin pitkällä aikajänteellä. Hyvinvointialueen pitää turvata palvelukyky ja rakentaa Pohjois-Savon asukkaille vakaa hoidon, hoivan, tuen ja turvallisuuden polku kohti 2030-lukua. Samalla tulee huolehtia henkilöstön jaksamisesta, Raatikainen ja Korhonen painottavat.