Kesän aikana valmistuu yli 40 tutkimushoitajaa – osaamiselle suuri tarve
Tämän vuoden syksyyn mennessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimushoitajakoulutuksesta valmistuu yli 40 tutkimushoitajaa. Hakijoiden määrä yllätti positiivisesti koulutuksen järjestäjät. Koulutuksen päätöstilaisuuteen KYSille kokoontui 21.6.2023 joukko juuri valmistuvia tutkimushoitajia, tutkimustehtävissä jo olevia ja aiheesta muutoin kiinnostuneita.
- Syynä odotettua suurempaan tutkimushoitajakoulutuksen hakijamäärään on todennäköisesti, että halutaan erityyppisiä työnkuvia, edetä työuralla ja oppia uusia asioita, kertoo koulutuksen koordinoija, yritysyhteistyö- ja innovaatioasiantuntija Johanna Jylhä-Ollila.
Yksi tärkeimmistä syistä tutkimushoitajakoulutuksen järjestämiseen on, että hyvinvointialueelle halutaan kliinisiä lääketutkimuksia nykytilannetta enemmän. On koettu isoksi esteeksi, että tutkimuksia ei ole voitu aloittaa siinä määrin kuin olisi haluttu.
- Tutkimusten lääke- ja terveyshyödyt ovat suuria. Olemme kuitenkin joutuneet kieltäytymään lukuisista tutkimuksista tutkimushoitajavajeen takia.
Hyvinvointialueellamme on tällä hetkellä yhteensä noin 60 tutkimushoitajaa ja syksyyn mennessä heitä tulisi olemaan yli sata.
- Pelkästään syöpätaudeilla on jouduttu kieltäytymään kymmenistä kliinisistä lääketutkimuksista tutkimushoitajavajeen takia. Strategisena tavoitteena onkin kolminkertaistaa kliinisten lääketutkimusten määrä Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoteen 2030 mennessä, Jylhä-Ollila lisää.
Tutkimustyöstä tärkeää osaamista sairaalalle – suuri hyöty myös potilaille
Kliinisen lääketutkimuksen hyödyt ovat laajat, ja kun tutkimushoitajien ja tutkimusten määrä nousee, kasvavat hyödytkin merkittävästi. Tutkimus on pitkäjänteistä työtä, joka tuottaa hyötyjä moninkertaisesti takaisin ja vähentää kuluja aikaa myöten.
- Selvityksen mukaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan investoidut eurot palaavat takaisin monenlaisina hyötyinä. Lisäksi työntekijät voivat hyvin, kun he saavat kehittää itseään ja omaa toimintaansa asiakkaan ja potilaan parhaaksi, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja ylihoitaja Minna Mykkänen.
Teemme työtä yliopistollisella hyvinvointialueella, joten meille tulee myös lain kautta vastuu tutkimusten edistämisestä, koordinaatiosta sekä neuvonnan ja organisoitumisen järjestämisestä yhteistyöalueen (YTA) laajuisesti. Keskeiseksi nousee kliinisen tutkimuksen laadun lisääminen ja kehittäminen koulutuksen kautta. Tutkimus ja kehittämistoiminta ovat työnantajakuvan, vetovoiman, pitovoiman ja uudistusvoiman sekä parhaan hoidon, hoivan ja palvelun perusta.
- Tutkimushoitajakoulutus on meille mainetekijä. Osaamiselle on suuri tarve Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja kansallisesti. On tärkeää muistaa, että itsensä kehittäminen on pääomaa oman osaamisen vahvistamisessa. Me pyrimme tukemaan henkilöstön urakehitystä, tehtävänkuvien laajenemista ja palkkauskehitystä, Mykkänen muistuttaa.
Yksi tutkimushoitajakoulutuksen järjestäjäorganisaatioista on lääkealan yritys Roche Oy. Helena Härkönen Rochen kliinisen lääketutkimuksen ryhmästä kertoo, että tutkittu tieto auttaa myös hoitopäätöksissä ja tuo sairaalalle tärkeää osaamista maineen lisäksi. Koko alueen elinvoima kasvaa.
- Myös potilaan hyöty tutkimukseen osallistumisesta on tärkeä, kuten mahdollisuus uusiin tai aiempaa parempiin hoitoihin, tarkka seuranta ja pitkä hoitosuhde. Uudet tutkimuksen hoitomuodot mahdollistavat, että osa tutkimukseen liittyvistä toimenpiteistä voidaan tehdä potilaan kotiolosuhteissa ja näin helpottavat potilaiden hoitoa ja tutkimukseen osallistumista, Härkönen selventää.
Tutkimushoitajakoulutus suoritetaan pääasiassa etänä itselleen sopivana aikana
Heli Hassinen on yksi uusista koulutuksen käyneistä tutkimushoitajista ja hänet on rekrytoitu tutkimushoitajaksi syöpätautien ja hematologian poliklinikoille. Hassinen työskenteli aikaisemmin varahenkilönä Kysillä. Hän kuuli entiseltä kollegaltaan, että tutkimushoitajien tarve on suuri, joten hän hakeutui tutkimushoitajaksi.
- OIen jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut syöpätaudeista. Lisäksi koen, että ylemmän ammattikorkeakoulun Global Public Health -tutkinnostani ja kielitaidostani on hyötyä tutkimushoitajan työssä. Sovimme jo tutkimushoitajatyön haastattelutilanteessa, että osallistun kesän tutkimushoitajakoulutukseen.
Tutkimushoitajan työn vaatimuksiin kuuluu läpäistä testi hyvästä kliinisestä tutkimustavasta (Good Clinical Practice, GCP), ja Hassinen suorittikin sen hyvin tuloksin. Hassinen pohtii, että olisi ollut hyvä käydä tutkimushoitajakoulutus jo ennen hänen nykyisen työnsä aloitusta.
- Mutta sain hyvän perehdytyksen nykyisiin tehtäviin ja pääsin työhön hyvin kiinni. Tutkimushoitajakoulutus kuitenkin avasi monia asioita ja kirkasti sitä kokonaisuutena hyvin. Oli hyvä, että koulutuksen aloituksessa ja lopetuksessa oli läsnäolovaatimus, mutta muutoin pystyi keskittymään etänä itselleen sopivana aikana.
Koulutukseen kuuluu videotallenteita, ja siihen sisältyy muun muassa lainsäädäntöä, etiikkaa ja tietoa tutkimushoitajan työstä ennen tutkimuksen alkua, sen aikana ja sen jälkeen.
Työ on monipuolista ja vaatii itseohjautumista
Tutkimushoitajan työ edellyttää paljon itseohjautumista ja siksi työpäivään tarvitaan aikataulutusta. Työhön sisältyy koneen kanssa työskentelyä, datan syöttämistä, tutkittavien käyntejä ja heidän vastaanottamistaan, sekä eri protokollien mukaisesti erilaisia tutkimuksia, lääkehoitoa ja muuta vastaavaa. Lisäksi on tehtävä kaikki taustatyö, kuten esimerkiksi ajanvaraukset sekä yhteistyö eri tahojen kanssa, kuten Islabin ja tutkimusta tekevien lääkeyritysten kanssa.
- Tutkimushoitaja niin sanotusti pitää langat käsissä. Työparina on tutkijalääkäri. Myös tutkimuspotilaiden hoitosuhteet ovat pitkiä ja ne muodostuvat ainutlaatuiseksi hoitajan ja potilaan välillä. Tiesin aiemminkin, että tutkimushoitajia on olemassa. Mutta kun aloitin nämä työt, aloin ymmärtää, miten laaja-alaista tämä työ on.
Hassinen suositteleekin tutkimushoitajan työtä sellaisille, jotka haluavat kehittää ammattitaitoaan ja ovat itseohjautuvia ja organisointikykyisiä.
- Lankoja voi olla käsissä joskus montakin yhtä aikaa, priorisointitaidot ja vuorovaikutustaidot tutkimustiimiin ja sponsoreihin ovat tärkeitä, ja englanninkielen taito on ainakin minulla ollut tärkeää.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on järjestänyt tutkimushoitajien koulutuksen yhteistyössä Savonia AMK:n ja lääkeyritys Roche Oy:n kanssa. Suurin osa syksyyn mennessä valmistuvista tutkimushoitajista on erikoissairaanhoidosta ja loput perusterveydenhuollosta.