Innostavaa yhteistyötä rakenteellisen sosiaalityön äärellä
Mikä RAKE?
Sosiaalihuollolla on erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Koska sosiaalihuollossa kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, meillä on myös velvollisuus käyttää asiakastyöstä saatavaa tietoa asiakkaidemme hyväksi ja yhteiskuntamme toiminnan edistämiseksi. Rakenteellinen sosiaalityö (lyh. RAKE) on sosiaalihuoltolain määrittämä hyvinvointialueen tehtävä. Sillä tarkoitetaan tiedon tuottamista asiakkaiden kohtaamista ongelmista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tietoon perustuvien ratkaisuehdotusten tekemistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä laajasti yhteistyössä. Työn kohteena on siis yksilön sijaan asiakasta ympäröivä yhteiskunta rakenteineen. Tehtävä on ollut kirjattuna lakiin jo lähes kymmenen vuotta, mutta käytännössä työn tekemisen tavat ovat vaihdelleet kuntien ja alueiden välillä merkittävästi. Hyvinvointialueiden myötä olemme olleet uudessa tilanteessa: Tarvitsemme alueellisesti yhteiset käytännöt ja yhteistä ymmärrystä. Tietoa tarvitaan ongelmista, niiden syntymekanismeista ja työssä nähtävistä ilmiöistä ja toimivista auttamisen tavoista, kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien ja palveluiden osalta. Tietoa tarvitaan laajasti asiakkailta ja ammattilaisilta, jotta pääsemme vaikuttamaan tekijöihin, jotka asiakkaiden elämää vaikeuttavat.
Työpaketin tavoitteista
Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankekokonaisuuteen kuuluvassa (investointi 3) työpaketissa luodaan rakenteita ja malleja rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle alueellamme. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti myös kansalliseen THL:n koordinoimaan kehittämistyöhön ja tehdään yhteistyötä laajasti toisten hyvinvointialueiden, toisten hankkeiden sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.
Hanketyössä edistetään kansallista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa, laaditaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja vahvistetaan organisaatiomme rake-osaamista ja käytäntöjä.
Yhteistyö keskiössä
Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyössä lähtökohdat ovat hyvät siksi, että meillä rakenteellinen sosiaalityö ja sen koordinoinnin tarve on otettu huomioon hallintosäännössä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen koordinointi on määritelty sosiaalijohtajan vastuulle, mikä on edistänyt työn organisointia merkittävästi. Myös POSOTE20 -hankkeessa aiemmin tehty työ on helpottanut tehtävää. THL:n mahdollistaman kansallisen rakenteellisen sosiaalityön verkoston kautta olemme päässeet keskustelemaan eri alueiden käytännöistä, oppimaan toisiltamme ja käytännössä työskentelemään yhdessä kansallisen tietotuotannon mallin parissa.
Rakenteellista sosiaalityötä tai sen kehittämistä ei voi tehdä yksin. Rakenteellisen sosiaalityön haaste – ja vahvuus on se, että sen tulee läpäistä koko sosiaalihuolto. Olemme perustaneet Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kuukausittain kokoontuvan rakenteellisen sosiaalityön työryhmän, jossa on 20 jäsentä. Edustettuna työryhmässä ovat kaikki sosiaalihuollon palvelutehtävät, terveydenhuollon sosiaalityö, sosiaalipalveluiden tutkimuskeskus sekä tiedolla johtamisen tiimi. Tällä asiantuntijaryhmällä olemme lähteneet tutustumaan rakenteelliseen sosiaalityöhön ja selvittämään jo käytössä olevia Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, tarpeita ja viestinnän tapoja. Erityisen tiivistä yhteistyö on alueellamme toimivan Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. ISO on järjestänyt rakenteellisen sosiaalityön valmennuksen, joka lisää työryhmämme osaamista ja samalla edistää työryhmän valmiuksia toimia jatkossa.
Olemme ottaneet käyttöön sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jossa työryhmällä on merkittävä rooli tietojen käsittelyssä. Hahmotamme ja luomme vähitellen rakennetta sille, miten asiakastyöstä saatavaa tietoa saadaan koottua ja tehtyä näkyväksi niin oman organisaatiomme sisällä työntekijöille, johdolle ja poliittisille päättäjillekin kuin myös organisaatiomme ulkopuolelle. Suunnitelmissa seuraavina askeleina meillä on yhteistyökäytäntöjen luominen hyvinvointialueemme HYTE- ja osallisuustyön sekä sosiaalipalveluiden tutkimuksen kanssa. Työryhmän toiminnan kautta pyrimme rohkaisemaan henkilöstöämme tarkastelemaan asiakastyötä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta: Kiinnittämään huomiota ilmiöihin ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
Rakenteellisen sosiaalityön keskiössä on tieto, yhteistyö ja ratkaisuehdotusten tekeminen. Hanketyössä olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteistyössä sosiaalijohtajamme, Marena Paahdon, kanssa. Olemme tavanneet säännöllisesti tätä kokonaisuutta edistäen. Yhteistyössä on korostunut tasavertainen ajatusten vaihto sekä toisen tiedon, työn ja osaamisen arvostaminen. Olemme pohtineet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja jakaneet onnistumisen kokemuksia työryhmän toiminnasta, sosiaalisen raportoinnin kautta tulevan tiedon hyödyntämisestä sekä innostusta sosiaalihuollon kehittämisen mahdollisuuksista. Nämä samat elementit: tieto, ratkaisuehdotukset ja yhteistyö - ovat nousseet esille myös kehittämistyössä.
Kehittäminen ja uuden toiminnan ottaminen käyttöön vaatii aikaa. Hanketyö on ollut käynnissä nyt hieman yli vuoden ja uskon ja toivon, että jo nyt alulle saattamallamme työllä tulee olemaan merkitystä alueellamme myös vuosien päästä. Hankkeen nimen mukaisesti tavoitteena on saada aikaan kestäviä rakenteita.
Satu Luostarinen
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeessa