Talousarvioesitys ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnalle vuodelle 2026

Toimintaympäristön kuvaus

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisuutta elää kotona turvallisesti, arvokkaasti ja omatoimisesti mahdollisimman pitkään. Tavoitetta tukee asiakkaille järjestettävät oikea-aikaiset ja riittävän palvelut kotiin. Jos nämä eivät riitä, järjestetään ympärivuorokautista asumista ja hoitoa.

– Painotamme palveluissamme ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea sekä toimia, jotka auttavat ikäihmisiä säilyttämään toimintakykynsä ja osallistumaan omaan arkeensa, toteaa ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhonen.

Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta ja kustannuksia. Vuoden 2026 talousarvion keskeinen tavoite on jatkaa palvelujärjestelmän uudistamista niin, että palvelut vastaavat ikääntyneiden asiakkaiden tarpeeseen oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti.

Palvelustrategia

Ikääntyneiden palveluiden palvelurakenne on keventynyt merkittävästi hyvinvointialueen ensimmäisinä toimintavuosina. Tehdystä työstä ja kehityksestä huolimatta palveluiden järjestämisen kustannukset ovat edelleen korkeat kansallisesti vertailtuna.

Lähtökohtana vuodelle 2026 on keventää raskasta palvelurakennetta ja vahvistaa kotona asumista tukevia palveluja. Painotus on erityisesti ikäihmisten perhehoidossa ja yhteisöllisessä asumisessa, joiden määrää lisätään. Digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja otetaan myös käyttöön erityisesti kevyemmissä palveluissa.

– Keskeinen ratkaistava ongelma on yhdenvertaisuus laajalla toiminta-alueellamme. Vaikka olemme yhtenäistäneet palveluitamme ja toimintatapojamme, vielä on tehtävää. Tavoitteenamme on kuitenkin turvata palvelujen yhdenvertaisuus koko hyvinvointialueella, Mikko Korhonen kuvaa tilannetta.

Toiminnan painopisteet 2026

Talousarvion suunnittelu edellyttää sopeutustoimia ja toiminnan kehittämistä neljällä osa-alueella:

1. Rakennemuutos
   Palvelurakennetta kevennetään lisäämällä ikäihmisten perhehoitoa ja yhteisöllistä asumista.
    
2. Palveluiden kohdentaminen
   Kevyemmissä kotihoidon asiakkuuksissa hyödynnetään vahvemmin digitaalisia ratkaisuja. Näin resursseja voidaan kohdentaa niihin kotihoidon asiakkuuksiin, jotka tarvitsevat enemmän tukea sekä lisätä omia yhteisöllisen asumisen yksiköitä.
    
3. Tuottavuus ja yksikköhinnat
   Asumispalveluiden yksiköiden kustannukset ja käyttöasteet vaihtelevat tällä hetkellä. Ensi vuonna pyritään parantamaan yksiköiden käyttöasteita sekä alentamaan kustannuksia. Työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen vähentämiseen panostetaan koko ikääntyneiden palveluissa.
   ​​​​​​​
4. ​​Viiveetön palveluihin pääsy
   Tavoitteena on, että palveluihin pääsee viiveettä – on kyseessä sitten kotiutuminen, kotihoidon aloittaminen tai asumispalveluyksikköön muuttaminen. Ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella pyritään tunnistamaan ja ennakoimaan kotihoidossa tilanteiden kriisiytyminen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on varautua suurten ikäluokkien kasvavaan palvelutarpeeseen 2030-luvulla. Tämä edellyttää ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen mallien kehittämistä. Näin vähennetään tulevaisuuden hoivan tarvetta ja varaudutaan työvoiman saatavuuden haasteisiin.

Toiminnalliset painotukset

Ikääntyneiden palveluissa on neljä selvästi erottuvaa palvelua, joiden keskeiset toiminnalliset painotukset on kuvattu alla.

• Asiakasohjaus: Ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen arviointi luotettavin mittarein, gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen vakiinnuttaminen, omaishoitoperheiden tukeminen, ikäihmisten perhehoidon kehittäminen ja kotihoidon asiakkaan omatyöntekijämallin vakiinnuttaminen.
• Kotiin annettavat palvelut: Teknologian käyttö, koordinaatiokeskuksen ja kotiutusyksiköiden toiminnan vakiinnuttaminen, arkikuntoutus, yhteisöllisen asumisen laajentaminen.
• Asumispalvelut: Palvelurakenteen keventäminen ja peittävyyden alentaminen, ympärivuorokautisessa asumisessa, tilapäisen asumisen kehittäminen, teknologian hyödyntäminen, yksiköiden kustannusten hallinta ja käyttöasteen nostaminen.
• Geriatriset palvelut: Palveluiden piirissä olevien ikäihmisten lääkärityön keskittäminen, akuuttien tilanteiden ratkaiseminen kotona, kuntoutuksen vahvistaminen, geriatristen poliklinikoiden toiminnan vakiinnuttaminen ja muistipotilaiden hoitopolun yhtenäistäminen.

Henkilöstö

Keskeisin tavoite työhyvinvointijohtamisessa on työhönsä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tämä edellyttää työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaamista, vakituisen henkilöstön osuuden lisäämistä ja sijaisten sekä vuokratyövoiman käytön vähentämistä. Työhyvinvointiin panostetaan, sairauspoissaoloja pyritään vähentämään ja osaamista vahvistetaan esimerkiksi teknologian käytössä.

– Olemme edelleen vasta omaksumassa uutta organisaatiokulttuuria, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja vähentää turvallisuuden tunnetta. Haluamme tukea henkilöstöä ajantasaisella ja selkeällä viestinnällä sekä varmistaa heidän osallisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa työhön liittyvissä muutoksissa. Henkilöstömme on kuitenkin avainasemassa palveluidemme onnistumisessa, Mikko Korhonen kuvaa.

Palvelurakennemuutos vaikuttaa ikääntyneiden palveluiden henkilöstöön esimerkiksi seuraavasti:

• Teknologiaa otetaan käyttöön ja hyödynnetään laajemmin.
• Osaamista päivitetään, toimintakulttuuria yhtenäistetään ja uusia toimintatapoja otetaan käyttöön.
• Pienistä, haavoittuvista ja kustannustehottomista yksiköistä ja pääosin myös laitoshoidosta luovutaan.

– Käymme supistuvien tai kokonaan lakkaavien yksiköiden työntekijöiden kanssa urapolkukeskustelut, lupaa Mikko Korhonen.

Vaikutukset ja tavoitteet

Hyvinvointialueen talous on edelleen kireä. Ikääntyneiden palveluiden talousarvion muutokset ja sopeuttamistoimet kohdistuvat tuottavuuden nostamiseen ja tavoitteelliseen palveluiden monipuolistamisen, koska palvelutarjontaa ei voida talouden rajoissa sopeuttaa.

– Tulevien vuosien kiihtyvän ikääntymiskehityksen takia palveluidemme keskiössä on myös ennaltaehkäisevät toimet. Tämä on välttämätöntä, jotta kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata tulevina vuosina, Mikko Korhonen toteaa lopuksi.

”Se oli silmiä avaavaa” – Tältä näyttää opetusvastaanoton pilotissa

Opetusvastaanotto Osmon pilottia on takana melkein täydet kahdeksan viikkoa. Kymmenen viikkoa kestävän pilotin aikana opetusvastaanotolla toimii opiskelijoita lääketieteen, hoitotyön, farmasian, fysioterapian, ravitsemustieteen, sosiaalialojen sekä suu- ja leukasairauksien koulutusaloilta. He suorittavat opintoihinsa kuuluvia opintojaksoja ja harjoitteluja lääkärin tai muun terveydenhoidon ammattilaisen ohjauksessa. 

– Pääsääntöisesti pilotti on sujunut erinomaisesti. Olemme osanneet varautua moneen asiaan etukäteen eikä isompia puutteita ole tullut esille, kertoo opetusvastaanotto Osmon toiminnan käynnistämisestä vastaava projektipäällikkö Jutta Kakkinen. 

Alakohtaisten vastaanottojen lisäksi opiskelijat osallistuvat pilotissa monialaisiin opetusvastaanottoihin, jossa asiakkaan hoidontarve käydään huolellisesti läpi yhdessä eri alan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoita halutaan rohkaista itsenäiseen työskentelyyn, joten he saavat työskentelyn raamit ja voivat sitten keskenään tutustua potilaan tilanteeseen, sopia omat roolinsa ja suunnitella monialaisen vastaanoton kulun. 

– Me ohjaajat olemme mukana monialaisilla vastaanotoilla ja autamme tarvittaessa. On ollut ilo huomata, että eri alojen opiskelijoilla on yhdessä valtava tietotaito, joten usein ohjaajan rooli on pitää oma suu supussa ja luottaa opiskelijoihin, kertoo projektiasiantuntija Janne Rautiainen. 

Vastaanoton jälkeen opiskelijoiden kanssa pidetään vielä monialainen oppimiskeskustelu, jossa tilannetta päästään reflektoimaan ammattilaisten kanssa. 

– Monialainen vastaanotto oli kyllä tosi kiva, oppi paljon muiden alojen opiskelijoilta. Se oli silmiä avaavaa, pohtii viikon verran opetusvastaanotolla harjoittelussa ollut terveydenhoitajaopiskelija Noora Huuskola. 

Myös monialaisen vastaanoton tuoma mahdollisuus jakaa vastuuta ja perehtyä tarkemmin tiettyyn osa-alueeseen saa opiskelijoilta kiitosta. Itsenäinen toimintatapa on saanut kiitosta, mutta on myös yllättänyt osan opiskelijoista. 

– Koen sen niin, että ohjaajat luottavat opiskelijoihin ja pääsee aika itsenäisesti tekemään, jos kokee että osaa asioita. Ja tietysti opiskelijan tehtävä on kertoa, jos tarvitsee enemmän ohjausta tai ei osaa jotain. Mäkin olen pyytänyt apua tarvittaessa, kertoo kolmen viikon harjoittelua opetusvastaanotolla suorittava sairaanhoitajaopiskelija Anu Piipponen. 

Sairaanhoitajaopiskelija Anu Piipponen ja ohjaaja Jenni Kokkonen hetki ennen vastaanottokäyntiä. 

Osalla opetusvastaanotolla toimivista opiskelijoista on jo ennestään kokemusta esimerkiksi terveyskeskuksessa työskentelystä. Silti opetusvastaanotolla on päässyt opettelemaan uutta – siis muutakin kuin monialaisella opetusvastaanotolla toimimista. 

– Työttömien terveystarkastus tulee ensimmäisenä mieleen. Se oli teoriassa käyty läpi, mutta sen tekeminen on tietysti ihan eri asia. Siinäkin on vielä harjoiteltavaa ja hyvä että tulee vielä toistoja. Kyllähän tässä oppii ihan älyttömän paljon, miettii toista harjoitteluviikkoaan aloitteleva terveydenhoitajaopiskelija Rosa Markkanen. 

– Tämä on minulle uusi ympäristö. En ole aikaisemmin tehnyt vastaanottotyötä eli on paljon uutta opittavaa, diabeteskontrolleja ja siihen liittyvää ohjausta, lääkeohjausta, haavanhoitoja ja toimenpiteissä avustamista, luettelee Piipponen. 

Pilotti ei kuitenkaan ole pelkkää opettamista. Samalla toimintaa kehittävä projektitiimi tekee viimeisiä huomioita ja korjauksia opetusvastaanoton toimintamalliin, potilasvalintoihin, aikataulutuksiin ja toimintaedellytyksiin. 

– Tunnin vastaanottoaika ei aina riitä kaiken läpikäyntiin. Ja esimerkiksi hoitotyöhön oli aluksi resursoitu yksi ohjaaja neljälle opiskelijalle, mutta käytännössä on huomattu, että yksi ohjaaja ehtii varsinkin alkuvaiheessa ohjata vain kahta opiskelijaa. Ensi vuonna monialaisten vastaanottojen pyörittäminen ei onnistu kahden hoitotyön ohjaajan voimin vaan se vaatii resursseja ja yhteistyötä Savonian, UEF:n ja hyvinvointialueen koulutuspalvelujen kanssa, kertoo projektipäällikkö Kakkinen. 

Palautetta on kerätty myös opiskelijoilta, jotka ovat toimineet tärkeänä osana toiminnan kehittämistä. Opetusvastaanotolle on saatu luotua ilmapiiri, joka rohkaisee opiskelijoita kertomaan mielipiteensä suoraan. 

–  Jos joku ei toimi, he kyllä tuovat sen esille. Tykkään siitä, että saman tien sanotaan, jos joku harmittaa tai ei toimi, miettii Kakkinen. 

– On mahtavaa, että he ovat tulleet rohkeasti mukaan pilottiin, ehkä jopa tietämättä mitä on luvassa tai millaista toiminta tulee olemaan. He ovat niitä tulevaisuuden tekijöitä ja se kyllä näkyy. Heillä on ajatuksia siitä, miten tehdä asioita paremmin, summaa opetusvastaanotolla ohjaajanakin toimiva Rautiainen.  

Entä mitä opetusvastaanoton tiimi odottaa pilotin viimeisiltä viikoilta? 

–  Jos toiminta ja potilastyön sujuminen on tällä tasolla, niin olen kyllä ihan supertyytyväinen, hymyilee Rautiainen. 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Lasta odottavien ja lapsiperheiden kausi-influenssarokotukset äitiys- ja lastenneuvoloissa marraskuussa 2025

Neuvolassa rokotetaan VAIN

• raskaana olevat ja raskaana olevien perheenjäsenet
• alle kouluikäiset lapset (6 kk–6 v)
• alle kuuden kuukauden ikäisten lasten perheenjäsenet.

Influenssarokotuksen saat joko oman neuvolakäyntisi yhteydessä, erikseen neuvolaan varatulla rokotusajalla tai neuvolan rokotustapahtumassa. Hae rokotus vain oman asuinkuntasi neuvolasta, katso alapuolelta asuinkuntasi tiedot. Tulethan rokotukselle terveenä.

Kuopion kaupunkialueen joukkorokotuspäivät neuvolan asiakkaille sukunimen alkukirjaimen mukaan: 

• Tiistai 4.11. kello 8–11 A-L 
• Torstai 6.11. kello 15–17 M-R  
• Keskiviikko 12.11. klo 15–17 S-Ö 

Rokotteita annetaan seuraavissa neuvoloissa  

• Keskustan neuvola (mukaan lukien Ahtisaaren ja Särkiniemen neuvolan asiakkaat) 
• Neulamäen neuvola (mukaan lukien Särkiniemen neuvolan asiakkaat) 
• Saarijärven neuvola 
• Puijonlaakson neuvola (mukaan lukien Päivärannan neuvolan asiakkaat) 
• Pyörön neuvola

Karttulan neuvola, varaa aika puhelimitse.

Riistaveden neuvolan joukkorokotuspäivä tiistai 4.11. kello 15–16. 

Vehmersalmen neuvolan joukkorokotuspäivä keskiviikko 5.11 kello 15–16.

Kaavin, Juankosken ja Tuusniemen neuvolan asiakkaat voivat varata ajan sähköisen ajanvarauksen kautta tai jättämällä neuvolan terveydenhoitajalle soittopyynnön
  
Maaningan ja Nilsiän neuvolat rokotukset sähköisen ajanvarauksen kautta tai varaamalla ajan puhelimitse.

Siilinjärven neuvola, Innocum (Isoharjantie 6, rakennus S1, 4. kerros) neuvolan rokotuspäivät: 

• Maanantai 3.11. klo 14–17  
• Keskiviikko 5.11. klo 7.45–10 
• Keskiviikko 12.11. klo 14–17  

Vuorelan neuvola (Vuorelantie 6) 

• Tiistai 4.11. klo 7.45–11 
• Keskiviikko 5.11. klo 13–16.30 
• Keskiviikko 12.11. klo 13–16.30 

Iisalmen neuvola 

• Keskiviikko 5.11. klo 8–10 
• Torstai 6.11. klo 14–16 
• Keskiviikko 12.11. klo 14–16 

Lapinlahden neuvola

• Keskiviikko 5.11. kello 8–10
• Torstai 6.11. kello 14–16
• Keskiviikko 12.11. kello 14–16

Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven, Rautavaaran, Pielaveden ja Keiteleen neuvolat sähköisen ajanvarauksen kautta tai varaamalla ajan puhelimitse.

Suonenjoen neuvola 

• Maanantai 3.11. klo 13–16 
• Torstai 13.11. klo 13–16 

Rautalammin neuvola

• Torstai 6.11. klo 14–15 
• Tiistai 11.11. klo 8–9 

Leppävirran neuvola

• Tiistai 4.11. klo 8–11 
• Torstai 6.11. klo 16–18 
• Tiistai 11.11. Klo 13–16 

Varkauden neuvola

• Tiistai 4.11. klo 8–12 
• Torstai 6.11. klo 12–16 
• Keskiviikko 12.11. klo 12–16 

Vesannon ja Tervon neuvolat: rokotukset ajanvarauksella.

Lue lisää influenssarokotuksista raskaana oleville

Raskaana olevien influenssarokotukset - THL
 

Pelastuslaitokset kouluttivat yhteistyöllä uusia vesisukeltajia – alueellinen kurssi toi uusia osaajia neljään maakuntaan

Itä-Suomen yhteistyöalue eli Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitokset järjestivät yhdessä vaativan vesisukelluskurssin elo–syyskuun 2025 aikana. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johdolla toteutetusta koulutuksesta valmistui yhdeksän uutta vesisukeltajaa.

Kurssi vastasi alueen tarpeeseen saada lisää vesisukellusosaajia, sillä esimerkiksi Keski-Suomessa on ympärivuorokautinen vesisukellusvalmius ja vesisukellusyksikkö hälytetään aina vesipelastustehtävälle. Hälytystehtävien lisäksi pelastuslaitoksen vesisukeltajat antavat tarvittaessa virka-apua muun muassa poliisille etsintätehtävillä vesistöissä.

Kurssille valittiin 12 pelastajaa pääsykokeiden perusteella. Tiukka kahdeksan viikon kokonaisuus sisälsi teoriaopetusta, harjoittelua altaalla, avovesiharjoituksia Jyväskylän seudulla sekä loppuhuipennuksena sukellusleirin Etelä-Savossa Saimaan vesissä. Alueellinen vesisukelluskurssi noudatti Pelastusopiston kurssin suunnitelmaa ja sisältöä. 

Kurssi on fyysisesti ja henkisesti hyvin vaativa, ja sen aikana jokainen suoritti yli 50 sukellusta.

– Erityisesti alun allaskausi oli todella raskas, mutta motivaatio päästä vesisukeltajaksi auttoi jaksamaan koulutuksen läpi. Kurssilla oli hyvät kouluttajat ja kurssikaverit sekä kannustava ilmapiiri, kertoo pelastaja ja vesisukelluskurssin priimukseksi valittu Toni Toukola Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Uudet vesisukeltajat vahvistavat pelastustoimen valmiuksia

Valmistuneita alueille saatiin yhdeksän: Keski-Suomeen kaksi, Etelä-Savoon yksi, Pohjois-Savoon kolme ja Pohjois-Karjalaan kolme. 

– Vastaava kurssi on Keski-Suomessa toteutettu aiemmin vuonna 2022. Edellisestä kokemuksesta sai tälle kerralle paljon oppia ja kurssi eteni ja sujui hienosti. Koulutettavat olivat erittäin motivoituneita ja heidän ryhmädynamiikkansa toimi loistavasti. Tällaista porukkaa oli mukava ja helppo kouluttaa, kurssinjohtaja ja pelastaja Kari Kosunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta kiittelee.

Kurssi vaati järjestämisen päävastuussa olleelta Keski-Suomen pelastuslaitokselta mittavaa suunnittelua ja resursointia, mutta lopputulos osoitti yhteistyön voiman. 

– Kun pelastuslaitokset yhdistävät osaamistaan, voidaan luoda laadukkaita koulutuksia, jotka hyödyttävät koko aluetta, tiivistää koulutuksen hallinnollisesti käynnistänyt palopäällikkö Tuomas Juuti Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

Kotiutusyksikkötoiminta laajenee Varkauteen, Leppävirralle ja Joroisiin sekä Siilinjärvelle ja Maaningalle

Kotiutusyksikkötoiminta laajenee lokakuussa Varkauteen, Leppävirralle, Joroisiin, Siilinjärvelle sekä Maaningalle. Toiminta käynnistyy

• keskiviikkona 1.10. Varkauden, Leppävirran ja Joroisten alueella.
• maanantaina 6.10. Siilinjärven ja Maaningan alueella.

Yksiköiden työntekijät jalkautuvat asiakkaiden luo Varkaudesta ja Siilinjärveltä. 

Kotiutusyksikkö tarjoaa tuetun kotiutumisen palvelua, joka on tarkoitettu päivystyksestä, osastoilta ja vastaanotoilta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Lisäksi yksiköt vastaavat toiminta-alueillaan myös kuntouttavan arviointijakson palvelusta. Kuntouttavalle arviointijaksolle ohjaudutaan entiseen tapaan asiakasohjauksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
 
Kotiutusyksikkötoiminta on laajentunut nopeasti tämän vuoden aikana Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Toiminta puuttuu enää neljän kunnan alueelta: Sonkajärveltä, Rautavaaralta, Lapinlahdelta ja Nilsiästä. Tämänhetkinen toiminta-alue (vihreällä) näkyy alla olevassa kartassa:

​​​​​​​​​​​​​​

Mikä on kotiutusyksikkö ja tuettu kotiutuminen?

Kotiutusyksikkö tuottaa tuetun kotiutumisen palvelua, joka on tarkoitettu päivystyksestä, osastoilta ja vastaanotoilta kotiutuville asiakkaille viiveettömän ja turvallisen kotiutumisen varmistamiseksi. Palvelulla turvataan asiakkaan kuntoutuminen ja jatkohoito hänen kotiympäristössään. Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät selviydy kotiutumisesta läheisten tai olemassa olevien palveluiden turvin. 

Tuetun kotiutumisen palvelua voidaan tarjota sekä uusille asiakkaille että tarvittaessa myös säännöllisen kotihoidon asiakkaille, mikäli asiakkaan oma kotihoidon tiimi ei pysty vastaanottamaan asiakasta kotiin, erityisesti iltaisin tai viikonloppuisin.

Käynnit toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaan kotikäynteinä tai puhelimitse.  

Kotiutumisen tuki voi sisältää esimerkiksi: 

• lääkehoidossa tukemista 
• hoidollisia toimenpiteitä 
• voinnin seurantaa 
• apuvälinetarpeen arviointia 
• kuntouttavien harjoitteiden ohjaamista 
• kotona pärjäämistä tukevien apujen arviointia 

Palvelun kesto ja asiakasmaksu  

• Lyhytaikaista, kestoltaan pääsääntöisesti 1–14 päivää 
• Hinta 16,40 € / käynti. Laskutetaan enintään 2 käyntiä / vrk. 

Asiakkaaksi ohjaudutaan terveydenhuollon ammattihenkilön (esim. kotiutushoitaja) yhteydenoton kautta.

Mikä on kuntouttava arviointijakso?

Kuntouttava arviointijakso on tilapäistä kotihoidon palvelua. Jaksolle ohjaudutaan aina asiakasohjauksen palvelutarpeen arvion kautta. Kyseessä on määräaikainen jakso ja se kestää keskimäärin 4 viikkoa.

Jakso toteutetaan asiakkaan kotona. Sen aikana asiakkaan

• kuntoutumista tuetaan sekä
• voimavaroja ja palveluntarvetta arvioidaan moniammatillisesti.

Jakson aikana asiakkaalle suunnitellaan hänen toimintakykyään ja tarvettaan vastaavat palvelut sekä tukitoimet. Näissä huomioiden teknologisten ratkaisuiden kokeileminen ja käyttöönottaminen, mahdollisuuksien mukaan ensisijaisina palveluina.

Jakso päättyy moniammatilliseen loppupalaveriin asiakkaan luona. Loppupalaverissa käydään keskustellen läpi jakson toteutumista sekä suunnitellaan, kuinka kuntoutumisen tuloksia saadaan ylläpidettyä myös jatkossa. Lisäksi loppupalaverissa arvioidaan asiakkaan jatkopalveluiden tarvetta.

Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan 29.9.2025 päätökset

Lautakunta päätti esityksen mukaisesti, että Särkiniemen koulun ja Martti Ahtisaaren koulun lastenneuvolat lakkautetaan 1.1.2026 mennessä. Myös esitys Mäntyrinteen perhetukikeskuksen perhekriisiyksikön toiminnan lakkauttamista 31.12.2025 hyväksyttiin. 

Perhekriisiyksikön lakkauttaminen

Lautakunnalle hyväksyi äänestyksen jälkeen Mäntyrinteen perhetukikeskuksessa toimivan perhekriisiyksikön toiminnan lakkauttamisen 31.12.2025. Esityksen taustalla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston 16.12.2024 tekemä päätös perhe- ja vammaispalveluiden palvelujärjestelmän uudistuksesta.

Perhekriisiyksikkö on tarjonnut ympärivuorokautista tukea perheille kriisitilanteissa, mutta palvelutarve ja asiakaspaikkojen käyttöaste on ollut vähäinen. Lisäksi toimitilojen rajoitteet, kuten esimerkiksi asiakkaiden tapaamis- ja neuvotteluhuoneiden puuttuminen, vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Tilat eivät esimerkiksi mahdollista riittävän hyvin perheitä osallistavaa yhteistoimintaa tai moniammatillisen kuntoutuksen mukaista perhe- ja yhteisötyöskentelyä.

Neuvolapalveluiden muutokset

Särkiniemen koulun ja Martti Ahtisaaren koulun lastenneuvoloiden toimipisteet lakkautetaan viimeistään 1.1.2026 mennessä. Neuvolapalvelut siirtyvät Kuopion keskustan ja Pyörön neuvoloihin. Särkiniemen koulun lastenneuvolan toimipisteen lakkautuksesta äänestettiin.
 
Särkiniemen neuvolan asiakasmäärä ylittää tilojen ja henkilöstöresurssien mitoituksen. Myöskään Martti Ahtisaaren koulun neuvolan tilat eivät ole riittävät alueen asiakasmäärälle, ja osa onkin jo asioinut keskustan tai Pyörön neuvoloissa.

Martti Ahtisaaren koulun neuvolan asiakkaat siirtyvät joko keskustan neuvolaan tai Pyörön neuvolaan. Särkiniemen koulun neuvolan asiakkaat siirtyvät keskustan neuvolaan.

Aikataulu ja asiakasohjeistus tarkentuvat syksyn aikana. Muutosaikatauluista ja käytännöistä tiedotetaan muun muassa neuvolapalveluiden verkkosivulla Lastenneuvolapalvelut

Neuvolapalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä digi- ja etäpalveluina.

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen viikon 40 aikana asianhallintajärjestelmän päivityksen jälkeen. 
 

Päivitys 3.10.2025: Asianhallintajärjestelmän päivityksen teknisten ongelmien vuoksi pöytäkirjan julkaisu viivästyy. Pyrimme julkaisemaan pöytäkirjan mahdollisimman pian.

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle avataan uusi keskitetty puhelinpalvelu mielenterveys- ja päihdepalveluihin 1.10. alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialueella otetaan käyttöön uusi keskitetty puhelinpalvelu mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaille. Palvelu on tarkoitettu aikuisille (yli 18-vuotiaille) sekä heidän läheisilleen.

Uusi puhelinpalvelu kokoaa nykyiset palvelunumerot kolmen alueellisen palvelunumeron alle: pohjoinen, keskinen ja eteläinen alue. Palvelu toteutetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.

Miepä-puhelinpalvelulla helpotetaan mielenterveys- ja päihdepotilaiden ja heidän läheistensä yhteydenottoa palveluihin. Yhden numeron kautta on mahdollista saada yhteys hoitotahoon. Puhelinpalvelun kautta annetaan ohjausta ja neuvoa soittajan esittämiin kysymyksiin ja ohjataan tarpeen mukaan hoidon piiriin, kertoo palveluyksikköjohtaja Teijamari Laasonen-Balk.

Tavoitteena on parantaa palvelun saatavuutta, yhdenmukaisuutta ja laatua sekä tarjota asiakkaille selkeämpi ja sujuvampi palvelukokonaisuus.

Palvelun tiedot (1.10. alkaen)

• Palveluaika: ma–pe klo 8–15

Palvelualueet:

• 017 273 4210 Pohjoinen alue: Iisalmi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Varpaisjärvi, Vieremä
• 017 273 4220 Keskinen alue: Juankoski, Kaavi, Karttula, Kuopio, Maaninka, Nilsiä, Tuusniemi, Vehmersalmi
• 017 273 4230 Eteläinen alue: Joroinen, Kangaslampi, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto

Löydät lisätietoja täältä: Mielenterveys- ja päihdetyö - Pohjois-Savo

Lisätietoja:

Palveluyksikköjohtaja, mielenterveys ja hyvinvointi, Teijamari Laasonen-Balk (teijamari.laasonen-balk@pshyvinvointialue.fi)

Palveluyksikköjohtaja, sotekeskus, Pauliina Sulku (pauliina.sulku@pshyvinvointialue.fi)

Hyvinvointialueen toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan liittyvät kyselyt ovat avoinna

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan laadittavassa suunnitelmassa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus muutoin toteutuu sen toiminnassa, ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
 
Laadittava suunnitelma kohdistuu siten asiakkaiden yhdenvertaisuuteen toiminnassa. Henkilöstölle on laadittu oma suunnitelma, joka perustuu työnantajan velvollisuuteen edistää yhdenvertaisuutta. 

Nyt alkaneen työskentelyn aikana vanhat suunnitelmat päivitetään koskemaan yhdenmukaisesti kaikkea hyvinvointialueen toimintaa. Työskentelyä koordinoi hyvinvointialueen toimialueiden edustajista koostuva työryhmä.   

Nykytilan arvioimiseksi ja keskeisten tavoitteiden tunnistamiseksi olemme avanneet kyselyt henkilöstölle, asiakkaille ja asiakasryhmille.  

Vastaa kyselyyn 17.10.2025 mennessä.

• Linkki asiakaskyselyyn (kaikille avoin kysely) Kysely asiakkaille
• Linkki asiakasryhmien kyselyyn Kysely asiakasryhmille kuten järjestöille ja yhdistyksille.

Alueellinen osaaminen kasvaa – Savonia mukana kehittämässä monialaista opetusvastaanottoa

Savonia-ammattikorkeakoulu on vahvasti mukana opetusvastaanotto Osmon toiminnassa. Opetusvastaanotto tarjoaa sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoille monialaisen oppimisympäristön, jossa he pääsevät opettelemaan asiakastyötä aidossa toimintaympäristössä eri alojen asiantuntijoiden ohjauksessa. Opetusvastaanoton käynnistäminen on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta. Hanke päättyy vuoden 2025 loppuun, jonka jälkeen opetusvastaanottotoiminta jatkuu osana hyvinvointialueen pysyvää toimintaa.

– Savonia-ammattikorkeakoulu on työelämäläheinen korkeakoulu ja tulevaisuudessa haluamme edelleenkin vahvistaa työelämäläheisyyttä. Opetusvastaanotto Osmo on erinomainen esimerkki sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden oppimisympäristöstä. Savonian yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa tarjoaa opiskelijoillemme ainutlaatuisen ja moniammatillisen tavan toimia jo opintojen aikana, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén.

Savonian opiskelijat kohtaavat asiakkaat aidossa oppimisympäristössä, mikä vahvistaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden osaamista ja tuo merkityksellisyyttä opiskeluun.  Moderneilla oppimisympäristöillä myös lisätään koulutuksen veto- ja pitovoimaa.

– On erittäin tärkeää vahvistaa mukana olevien organisaatioiden yhteistyötä sekä strategiatasolla että käytännön toiminnassa. Opetusvastaanotto Osmon ohjausryhmätyö on tässä keskeisessä roolissa. Yhteistä kehittämistä tarvitaan myös hankevaiheen jälkeen, jotta opetusvastaanoton toiminta voi laajentua tavoitteen mukaisesti 50 000 vuosittaiseen asiakaskohtaamiseen vuodesta 2030 alkaen, kuvailee Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja Ville Leinonen.

Savonia osallistuu oppimisympäristön suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.

Kati Kauhanen harjoittelee parhaillaan seitsemättä viikkoaan opetusvastaanotolla. Hän opiskelee Savonialla sairaanhoitajaksi ja tarkoitus on valmistua keväällä. 

Opetusvastaanotto Osmo on ollut niin hyvä kokemus, että Kauhasen koko ura saattaa saada yllättäen aivan uuden suunnan.

– Minun piti lähteä akuutti- ja tehohoidon sairaanhoitajaksi, mutta olen aivan hurahtanut vastaanottotyöskentelyyn täällä! Ammatillinen itseluottamukseni ja osaamiseni ovat kasvaneet täällä valtavasti, Kauhanen kertoo.

Työskentely opetusvastaanotolla on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Opiskelija saa tukea aina, kun sitä tarvitsee.

– Toiminnan pilotointivaiheeseen syksyllä 2025 osallistuvat opiskelijoita sairaanhoitaja-, fysioterapeutti-, terveydenhoitaja-, suuhygienisti- ja sosionomikoulutuksista, kertoo Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Anne Huovinen.

– Opiskelijat ovat antaneet positiivista palautetta opetusvastaanotosta, erityisesti siitä, että he ovat saaneet itse oivaltaa asioita, mikä on vahvistanut oppimiskokemusta, jatkaa Savonia-ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Emilia Laukkanen.

Savonian osallistuminen tukee alueellista osaamisen kehittämistä ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia monialaisissa tiimeissä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Savonian mukanaolo tässä kehittämistyössä vahvistaa paitsi opiskelijoiden osaamista, myös koko alueen kykyä vastata tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin. Tämä on konkreettinen askel kohti entistä vahvempaa ja vaikuttavampaa alueellista yhteistyötä, Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Esa Viklund summaa.
 

Savonian opiskelijoista koostuva monialainen opiskelijatiimi ja ohjaajat valmistautumassa kohtaamaan asiakas Opetusvastaanotto Osmossa. Fysioterapeuttiopiskelija Sulo Aalto (vas.), ohjaaja ja sairaanhoitaja Jenni Kokkonen, sairaanhoitajaopiskelija Kati Kauhanen sekä ohjaaja ja projektipäällikkö Jutta Kakkinen.

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus ottaa käyttöön hoidon jatkuvuuden turvaava OmaTiimi-malli sekä pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Vauvamyönteisyys vahvistuu KYSissä, perheiden tuki ja turvallinen elämän alku keskiössä

Kuopion yliopistollisen sairaalan Lasten- ja Naistenkeskuksessa vauvamyönteisyys näkyy konkreettisesti synnyttäjien kokemuksissa. Asiakaspalautekysely osoittaa, että hoidon laatu, ohjaus ja perheiden huomioiminen ovat parantuneet edellisestä vuodesta. Perhe- ja vauvamyönteisyysohjelma tukee vauvan turvallista elämän alkua yksilöllisesti ja tutkitun tiedon pohjalta.

​​​​​​​

Perhe- ja vauvamyönteisyysohjelma tukee vauvan elämän alkua

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutettava perhe- ja vauvamyönteisyysohjelma tukee perheitä kokonaisvaltaisesti ja edistää rakastavien kiintymyssuhteiden muodostumista. Ohjelma ei ole ehdottomuutta tai vain imetyksen korostamista, vaan näyttöön perustuva hoitomalli, joka varmistaa parhaat terveysvaikutukset vauvoille ja perheille myös pitkällä aikavälillä.

KYSin henkilökunta on sitoutunut suojelemaan, edistämään ja tukemaan imetystä sekä kehittämään imetysohjausta yhteistyössä alueen neuvoloiden kanssa. Tavoitteena on auttaa äitiä onnistumaan omien tavoitteidensa mukaisessa imetyksessä ja varmistaa myös ei-imetettyjen lasten ravitsemuksen turvallisuus.

Vauvamyönteisyys näkyy arjessa

• Vauvat pääsevät heti syntymän jälkeen ihokontaktiin äidin kanssa ja saavat olla siinä rauhassa vähintään tunnin ajan tai kunnes vauva on imenyt ensimmäisen kerran. Tämä tukee vauvan ja vanhemman varhaista kiintymyssuhdetta sekä edistää imetyksen onnistumista.
• Täysimetettyjen vauvojen osuus on kasvussa, mutta lisämaitoa annetaan tarvittaessa, joko lääketieteellisistä syistä tai äidin toiveesta. Ohjelma siis huomioi yksilölliset ratkaisut.
• Vauvat ovat pääosin äidin tai perheen vierihoidossa ympäri vuorokauden (77 %), mikä mahdollistaa perheen yhdessä olon ja vauvan tarpeisiin vastaamisen nopeasti.
• Ohjausta ja tukea annetaan perheille yksilöllisesti. Synnyttäjät kokevat, että he saavat ymmärrettävää tietoa hoidosta ja toimenpiteistä sekä riittävästi tukea kotiutumiseen ja vauvan hoitoon.
• Imetysohjausta kehitetään jatkuvasti yhteistyössä neuvoloiden kanssa, jotta jokainen perhe saa tarvitsemansa tuen.

Synnyttäjien kokemukset parantuneet

Maaliskuussa 2025 julkaistu Surveypal-asiakaspalautekysely kartoittaa vauvamyönteisyyden toteutumista synnyttäjien näkökulmasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Kyselyssä hyödynnetään myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiempien vuosien kysymyksiä, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen pitkällä aikavälillä.

​​​​​​​

Kokonaisarvio KYSistä synnytyssairaalana on noussut viime vuodesta

Vuonna 2024 kokonaisarvosana oli 4,24 (asteikolla 1–5). Vuonna 2025 arvosana nousi 4,53:een. Vuoden 2018 huipputasoon (4,8) ei vielä ole palattu, mutta suunta on selvästi myönteinen.
Vuoden 2025 palautteissa korostuvat erityisesti seuraavat asiat:

• Synnytyksen hoito koetaan entistä asiantuntevammaksi (4,64/5)
• Ohjaus ja tiedonsaanti ovat parantuneet (4,47/5)
• Turvallisuuden tunne sairaalassa on vahvistunut (4,58/5)
• Perhe otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon (4,43/5)

Palautetta kerätään jatkuvasti

Asiakaspalautekysely on jatkuva ja sitä päivitetään vuosittain. Kysely löytyy Ensihetket-oppaan takasivulta sekä verkkosivuiltamme. Kyselyssä ei ole avoimia vastausvaihtoehtoja tietosuojan varmistamiseksi, mutta avointa palautetta voi antaa verkkosivujen Anna palautetta -kohdassa.
Perhe- ja vauvamyönteisyysohjelma on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitetta tarjota parasta mahdollista ja turvallista hoitoa jokaiselle perheelle.

Vauvojen RSV-infektioiden ehkäisy vasta-aineella alkaa 1.10. Pohjois-Savossa

Nirsevimabi pitkävaikutteista vasta-ainetta annetaan epidemiakaudella 2025-2026 suojaamaan RS-virusinfektioilta. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suosituksen ja Kansallisen lääkeneuvottelukunnan päätöksen mukaisesti nirsevimabia tarjotaan RSV-epidemiakauden aikana kaikille vastasyntyneille ja alle 3 kuukauden ikäisille lapsille sekä riskiryhmiin kuuluville alle yhden vuoden ikäisille lapsille.

​​​​​​​Pohjois-Savossa tarjotaan vasta-ainetta 1.8.-30.9.2025 syntyneille sekä alle yksivuotiaille riskiryhmiin kuuluville vauvoille omassa neuvolassa.

RSV-vasta-aineen antaminen Pohjois-Savossa

Talvikaudella 2025–2026 nirsevimabia tarjotaan kaikille RSV-epidemian aikana syntyville vauvoille sekä niille, jotka ovat alle 3 kuukauden ikäisiä epidemian alkaessa. Lisäksi vasta-ainetta tarjotaan tiettyihin vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille lapsille. 

Riskiryhmiin kuuluvat:

• jotka ovat syntyneet ennen raskausviikkoa 29
• joilla on korjausta vaativa sydänsairaus
• joilla on vaikea immuunivaje ja/tai bronkopulmonaalinen dysplasia (BDP) ja joilla on ollut jokin tukihoito viimeisen 6 kuukauden aikana
• joilla on  Downin syndrooma
• jotka ovat syntyneet syys - helmikuussa raskausviikoilla 29 - 36 + 6
• jotka ovat syntyneet raskausviikoilla 29 - 36 + 6 ja joilla on perheessä leikki-ikäisiä lapsia

Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastasyntyneille vasta-aine annetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (synnytyssairaala) ja 1.8.-30.9. syntyneille sekä alle yksivuotiaille riskiryhmiin kuuluville omassa neuvolassa.

RS-virus ja sen vaikutukset vastasyntyneisiin

RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on maailmanlaajuisesti yleisin syy hengitystieinfektioihin, jotka johtavat sairaalahoitoon erityisesti pienillä lapsilla. Suomessa noin 1000 alle yksivuotiasta lasta joutuu vuosittain sairaalaan RSV-infektion vuoksi, ja vakavimpia tapauksia esiintyy alle 3 kuukauden ikäisillä vauvoilla. Näistä lapsista noin 15 % tarvitsee tehohoitoa sairaalassa.

Nirsevimabi – tehokas suoja RSV-infektioita vastaan

RSV-infektioiden ennaltaehkäisyyn on kehitetty pitkävaikutteinen vasta-aine, nirsevimabi. Se annetaan yhtenä lihaksensisäisenä pistoksena, ja se suojaa lasta koko talven epidemiajakson ajan. 
Valmiste on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, ja talvikaudella 2023–2024 sen on todettu estävän 80–90 % RSV:stä johtuvista sairaalahoidoista useissa maissa. Nirsevimabi on myös osoittautunut hyvin turvalliseksi. Nirsevimabin voi antaa samassa yhteydessä rokoteohjelman rokotteiden kanssa. Mikäli äiti on saanut RSV-rokotteen odotusaikana, vauva ei tarvitse nirsevimabia.

Uusi OmaHyte-palvelu edistää pohjoissavolaisten hyvinvointia ja terveyttä

Pohjois-Savon hyvinvointialueen uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen OmaHyte-palvelu aukeaa lauantaina 27.9.2025.

Omahyte.fi-verkkosivusto kokoaa yhteen Pohjois-Savossa tarjottavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut, tapahtumat ja toiminnan. Palvelusta löytyy hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien, kolmannen sektorin sekä yksityisten toimijoiden tarjontaa aina liikuntaharrastuksista mielen hyvinvointiin. Omahyte.fi on osa OmaSavo-palvelun omatoimisesti käytettäviä digiasioinnin palveluja.

– Pohjoissavolaisten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen ja siihen panostamiseen kannustaminen on tärkeä osa hyvinvointialueen toimintaa. Aikaisemmin tieto eri toimijoiden palveluista ja toiminnasta on ollut pirstaleisesti saatavilla, minkä vuoksi ohjaaminen näihin on ollut haastavaa. OmaHyte-palvelusta asukas löytää kaiken tarvittavan tiedon helposti muutamalla klikkauksella, kertoo OmaHyte-alustan kehittämisestä vastannut projektipäällikkö Lilli Martikainen.

OmaHyte-sivuston käyttö on mahdollista joko itsenäisesti tai ammattilaisen tukemana. Esimerkiksi lääkäri voi vastaanotolla suositella asiakkaalle OmaHyte-sivuston käyttöä ja sieltä löytyviä asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä tukevia palveluja.

–  Palvelu kannustaa liikkeelle ja osallistumaan. Sieltä löytyy tekemistä kaikille asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta, itsenäisesti tai tuettuna, summaa Martikainen.

Lokakuun alussa avautuva OmaHyte-palvelu korvaa kansallisen Tarmoa-palvelutarjottimen, jonka käyttöönotosta Pohjois-Savon hyvinvointialue luopui keväällä 2025. Tarmoa-palvelun käyttö päättyy kaikilla hyvinvointialueilla vuoden 2025 loppuun mennessä.

OmaHyte-sivusto on toteutettu osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 12 382 000 euron valtionavustuksen vuosille 2023–2025.

Varkauden päivystyksessä toiminnan muutoksia tänään keskiviikkona 24.9.

Varkauden päivystyksessä, Aalto Hyvinvointikeskuksessa, ei ole useista äkillisistä poissaoloista johtuen lääkäriä paikalla virka-aikana keskiviikkona 24.9. Hoidontarpeenarvioinnit tekee sairaanhoitaja normaalisti. Lääkärin hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan tarpeen mukaan Varkauden sote-keskukseen tai KYSin päivystykseen tai muihin hyvinvointialueen sote-keskuksiin.

Tiedotamme, jos tilanne muuttuu.

Puolen päivän jälkeen sairaalan päivystyksessä on työskennellyt sote-keskuksen lääkäri.

Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi:

• äkilliset halvausoireet
• voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
• kova rintakipu
• äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
• isot vammat ja luunmurtumat
• henkeä uhkaava allerginen reaktio
• muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

Päivystysapu-numeroon 116117 tulee soittaa aina ennen hoitoon hakeutumista. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Särkiniemen ja Martti Ahtisaaren koulujen lastenneuvoloita ja Mäntyrinteen perhekriisiyksikköä esitetään lakkautettaviksi

Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta käsittelee maanantaina 29.9.2025 esityksiä, jotka koskevat perhepalveluiden palveluverkkoa Särkiniemien ja Martti Ahtisaaren koulujen neuvolapalveluiden ja Mäntyrinteen perhetukikeskuksessa toimivan perhekriisiyksikön osalta.

Esitykset neuvolapalveluiden muutoksiksi

Lautakunnalle esitetään, että Särkiniemen koulun ja Martti Ahtisaaren koulun lastenneuvolat lakkautetaan kuluvan syksyn aikana, kuitenkin viimeistään 1.1.2026 alkaen. Särkiniemen neuvolan asiakasmäärä ylittää tilojen ja henkilöstöresurssien mitoituksen. Myöskään Martti Ahtisaaren koulun neuvolan tilat eivät ole riittävät alueen asiakasmäärälle, ja osa onkin jo asioinut keskustan tai Pyörön neuvoloissa.

Martti Ahtisaaren koulun neuvolan asiakkaat siirtyvät joko keskustan neuvolaan tai Pyörön neuvolaan. Särkiniemen koulun neuvolan asiakkaat siirtyvät keskustan neuvolaan.

Aikataulu ja asiakasohjeistus tarkentuvat syksyn aikana. Muutosaikatauluista ja käytännöistä tiedotetaan lautakunnan päätöksen jälkeen myöhemmin muun muassa neuvolapalveluiden verkkosivulla: Lastenneuvolapalvelut

Neuvolapalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä digi- ja etäpalveluina.

Esitys perhekriisiyksikön lakkauttamisesta

Lautakunnalle esitetään myös Mäntyrinteen perhetukikeskuksessa toimivan perhekriisiyksikön toiminnan lakkauttamista 31.12.2025. Esityksen taustalla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston 16.12.2024 tekemä päätös perhe- ja vammaispalveluiden palvelujärjestelmän uudistuksesta.

Perhekriisiyksikkö on tarjonnut ympärivuorokautista tukea perheille kriisitilanteissa, mutta palvelutarve ja asiakaspaikkojen käyttöaste on ollut vähäinen. Lisäksi toimitilojen rajoitteet, kuten esimerkiksi asiakkaiden tapaamis- ja neuvotteluhuoneiden puuttuminen, vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Tilat eivät esimerkiksi mahdollista riittävän hyvin perheitä osallistavaa yhteistoimintaa tai moniammatillisen kuntoutuksen mukaista perhe- ja yhteisötyöskentelyä.

Muutoksen tavoitteena on lisätä varhaisempaa tukea, mikä edellyttää avohuollon palvelutoiminnan vahvistamista ja selkeämpää rakennetta ympärivuorokautisille palveluille. Lastensuojelun intensiivisen perhetyön ja perhehoidon tukiyksikön toimintamalleja kehitetään ja lisäresursoidaan. 

Perheille turvataan tarvittava lastensuojelulain mukainen tuki jatkossakin joko kotiin annettavien palveluiden keinoin tai ensikoti- tai perhekuntoutuspalveluilla tilanteissa, joissa tarvitaan ympärivuorokautisia palveluita. Lastensuojelulain mukaisen tuen tarpeen arvioinnista vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen ja perheen ohjaamisesta tarvittavan tuen piiriin. 

Katso perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan kokouksen esityslista verkkosivuiltamme.
 

Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen puhelinjärjestelmä toimii jälleen

Päivitys 23.9.2025 kello 10.35: Keskisen ja eteläisen alueen lääkäri-hoitajavastaanottojen puhelinjärjestelmä toimii jälleen.

Olemme pahoillamme häiriön aiheuttamasta haitasta ja kiitämme kärsivällisyydestä.

 - - - - - 

Keskisen ja eteläisen alueen lääkäri-hoitajavastaanottojen puhelinjärjestelmässä on häiriötilanne. Puhelut eivät yhdisty normaalisti. Vikaa selvitellään.

Kiireellisissä asioissa pyydetään soittamaan Päivystysapu-numeroon 116117. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Omasavo.fi:n Sairaanhoitajan chatin tai Kiireettömät viestit -palvelun kautta voi asioida sähköisesti.

Ilmoitamme heti, kun häiriötilanne on ohi. Pahoittelemme tilannetta.

Lääkäri- ja hoitajavastaanotot:

Eteläinen alue: Joroinen, Kangaslampi, Leppävirta, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto
Keskinen alue: Juankoski, Kaavi, Karttula, Maaninka, Nilsiä, Tuusniemi, Kuopio, Vehmersalmi

Ikääntyneiden palvelut on solminut yhteisöllisen asumisen kumppanuusmallisopimuksen Kuopion Vanhustenkotiyhdistyksen kanssa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelut on solminut toisen yhteisöllisen asumisen kumppanuusmallisopimuksen Kuopiossa toimivan Kuopion vanhustenkoti Ry:n kanssa. Ensimmäinen kumppanuusmallisopimus solmittiin elokuussa Nemeko Oy:n kanssa, joka omistaa Varkaudesta hotelli Oscarin kiinteistöt.

Kuopion vanhustenkotiyhdistyksellä on Kuopion alueella useita eri toimipaikkoja. Tehty sopimus koskee Pyörönkaari 28 -kohdetta, jossa Vanhustenkotiyhdistyksellä on yhteensä 50 asuntoa. Sopimuksesta on neuvoteltu vuoden 2025 aikana tiiviisti ja sopimukset allekirjoitettiin viikolla 37.

– Tavoitteenamme on, että yhteisöllisen asumisen palvelu Pyörönkaarella voidaan aloittaa neljällä asunnolla loka-marraskuussa 2025. Lähdemme tämän jälkeen rakentamaan toiminnan laajentamista koko kohteen kattavaksi yhteisöllisen asumisen yksiköksi hallitusti sekä määrätietoisesti, kertoo ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhonen.

– Pyörönkaarella on jo valmiiksi kotihoidon toimintaa sekä hyvinvointialueen vuokraamia toimitiloja, joten toiminnan käynnistäminen kohteessa on jouhevaa ja tarjoaa mahdollisuuden asiakkaille asua pidempään jo olemassa olevissa kodeissaan, toteaa ikääntyneiden yhteisöllistä asumista kehittävä projektipäällikkö Sami Tuominiemi.

Aluehallitus käsitteli päivitettyä strategiaa ja talouden toteumaa 22.9.2025

Aluehallitus käsitteli Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivitettyä strategiaa kokouksessaan 22. syyskuuta. Aluevaltuusto hyväksyy lopullisen strategian. Aluehallitus sai myös katsauksen tammi-elokuun 2025 talouden toteumasta. Aluehallituksen kokous järjestettiin tällä kertaa Varkaudessa, jossa aluehallituksen jäsenet ja hyvinvointialueen viranhaltijat tutustuivat alueen sote-keskuksen Hyvinvointikeskus Aallon toimintaan.

Pohjoissavolaisten tärkeimmät tavoitteet hyvinvointialueen toiminnalle päivitetyn strategian keskiössä 

Uuden valtuustokauden myötä hyvinvointialue päivittää strategiaansa vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä, Pohjois-Savon asukkaiden tarpeita ja palvelujärjestelmän haasteita. Päivitys pohjautuu nykyiseen strategiaan, jonka aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2022. Lisätietoa strategiasta löydät verkkosivuiltamme: Strategia ja suunnitelmat - Pohjois-Savo

Osana päivityksen valmistelua julkaisimme kyselyt hyvinvointialueen päättäjille, henkilöstölle ja sidosryhmille, sekä Pohjois-Savon asukkaille. Saimme yhteensä 2656 vastausta asukaskyselyyn – lämmin kiitos kaikille vastauksen lähettäneille!

Kyselyssä painottuivat asukkaiden toiveet:

• parantaa hyvinvointialueen palveluiden saatavuutta,
• vahvistaa perus- ja lähipalveluita ja ennaltaehkäisevää työtä, sekä
• turvata henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja saatavuus.

Nämä pohjoissavolaisten korostamat teemat ovat päivitetyn strategian keskeisintä sisältöä ja nousivat esiin myös muissa kyselyissä.

Löydät henkilöstö- ja asukaskyselyiden raportit verkkosivuiltamme aluehallituksen kokouksen tausta-aineistoista: Dynasty tietopalvelu : Pohjois-Savon hyvinvointialue

Löydät henkilöstö- ja asukaskyselyjen raportit verkkosivuiltamme aluehallituksen kokouksen tausta-aineistoista.  

Talouden toteuma tammi-elokuu 2025

Aluehallitus sai tiedoksi talouden toteuman tammi-elokuulta 2025. Tämän vuoden tammi-elokuussa ylijäämää oli 13,8 miljoonaa euroa kun vastaavana ajankohtana vuonna 2024 tammi-kesäkuussa oli alijäämää 44,3 miljoonaa euroa. Tammi-elokuun 2025 toimintatuotot kasvoivat 7,6 prosenttia, eli 13,1 miljoonaa euroa vuodesta 2024. Kasvuun vaikutti vuoden 2025 alusta voimaan tulleet asiakasmaksujen korotukset. Toimintamenot kasvoivat viime vuodesta erittäin maltillisesti ollen 1,3 prosenttia, eli 13 miljoonaa euroa.

Lisäksi aluehallitus käsiteli muun muassa tarkastuslautakunnan kertomuksen vuodelta 2024 ja päätti käynnistää ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen hankinnan kilpailutuksen.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen.

Perusterveydenhuollon ajanvaraus eTerveyspalvelussa toimii jälleen

Päivitys 22.9.2025 kello 15:10: Perusterveydenhuollon ajanvarauspalvelu eTerveyspalvelussa toimii jälleen. Palveluun pääsee kirjautumaan ja varaamaan muun muassa rokotusaikoja.

Olemme pahoillamme häiriön aiheuttamasta haitasta ja kiitämme kärsivällisyydestänne.

- - - - -

Perusterveydenhuollossamme käytössämme olevassa ajanvarauspalvelu eTerveyspalvelussa on tällä hetkellä häiriö, eikä palveluun pääse kirjautumaan. Tämä vaikuttaa muun muassa rokotusten, kuten korona- ja influenssarokotusten ajanvaraukseen. Palveluntarjoajamme selvittää vikaa parhaillaan.

Olemme pahoillamme häiriön aiheuttamasta haitasta. Tiedotamme kun häiriö on ohi ja palvelusta pystyy jälleen varaamaan aikoja. 
 

Pielaveden kiirevastaanotto on suljettu viikonloppuisin 12.10.2025 asti

Pielaveden lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kiirevastaanotto on suljettu viikonloppuisin 20.9.-12.10.2025. Kiireellisissä asioissa palvelevat Siilinjärven ja Lapinlahden kiirevastaanotot sekä Iisalmen päivystys.

Pielaveden lääkäri- ja hoitajavastaanotot ovat avoinna arkisin normaalisti, maanantaista torstaihin kello 8.00–16.00 ja perjantaisin kello 8.00–15.30. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä asioissa pyydetään soittamaan Päivystysapuun 116117.
 

Kiirevastaanotot palvelevat viikonloppuisin (lauantai-sunnuntai sekä juhlapyhinä)

• Lapinlahdella (Kansantie 10) kello 9.00–15.00, puhelin (017) 272 041
• Siilinjärvellä (Kasurilantie 5) kello 8.00–18.00, hoidon tarpeen arviointi ilman ajanvarausta. Asiointi vuoronumerolla.

Iisalmen päivystys, 24/7 (Kampus Pulssi -rakennus, Riistakatu 23)

• ennen päivystykseen tuloa tulee soittaa Päivystysapunumeroon 116117

Hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

Ikääntyneiden perhehoito kasvaa koko ajan Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Ikääntyneiden perhehoidon määrä lisääntyy koko ajan Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tällä hetkellä meillä on 16 kiertävää perhehoitajaa, 13 lyhytaikaista perhekotia, joissa omaishoidonasiakas voi käydä lyhytaikaisessa jaksohoidossa sekä 6 perhekotia, joissa tarjotaan pitkäaikaista perhehoitoa.

Perhehoidon sopivuus asiakkaalle arvioidaan aina yksilöllisesti palvelutarpeenarviossa, jonka tekee ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaaja. Perhehoito alkaa aina tutustumiskäynnillä, jolloin asiakas, asiakkaan läheinen sekä perhehoitaja voivat yhdessä arvioida juuri sen perhehoitajan ja perhekodin soveltuvuutta asiakkaan tarpeisiin.

Lyhytaikainen perhehoito on tarkoitettu omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja sitä voi tiedustella oman alueen omaishoidon asiakasohjaajalta. Löydät heidän yhteystietonsa täältä.

Lisätietoja perhehoidosta antaa:
Perhehoidon projektikoordinaattori Kaisa-Liisa Hyvärinen, kaisa-liisa.hyvarinen@pshyvinvointialue.fi

Tutustu tarkemmin ikääntyneiden perhehoidon eri muotoihin alla olevien esittelyiden kautta.

Kiertävä perhehoitaja tuo hoidon asiakkaan kotiin

Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Mari Sutinen on yksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiertävistä perhehoitajista. Hiljalleen kuopiolaistunut Mari on koulutukseltaan kuntoutukseen erikoistunut lähihoitaja, yhteisöpedagogi (AMK), kestävän tulevaisuuden asiantuntija –opiskelija (tradenomi, YAMK), pilates- ja joogaopettaja sekä Metsämieli-ohjaaja.

​​​​​​​Kiertävä perhehoitaja Mari Sutinen liikkuu työmatkansa kävellen, pyörällä tai julkisella liikenteellä

Tällä hetkellä ikääntyneiden kiertävää perhehoitoa voi hyödyntää Pohjois-Savon hyvinvointialueella pääasiassa omaishoitajien vapaapäiviin. Kiertävät perhehoitajat, kuten Mari, hoitavat siis asiakasta hänen omassa kodissaan omaishoitajan poissaolon aikana.

– Kiertävä perhehoito sopii mielestäni erityisen hyvin ikääntyneille muistisairaille, jotka eivät hyödy kodin ulkopuolisista palveluista, kuten ikääntyneiden päivätoiminnasta tai intervallijaksoista hoivalaitoksessa, Mari pohtii.

Kiertävän perhehoitajan ei tarvitse olla suorittanut sosiaali- ja terveysalan koulutusta, mutta kaikki perhehoitajat käyvät lakisääteisen ennakkovalmennuksen. Tämän jälkeen hyvinvointialue vielä hyväksyy erikseen perhehoitajan tehtäväänsä.

– Ikääntyneiden kiertävä perhehoito on unelmatyötäni. Tätä työtä saa (ja mielestäni pitääkin) tehdä täysin asiakaslähtöisesti ja kiireettä. Toisaalta työ vaatii kykyä työskennellä täysin itsenäisesti ja sopeutua niin sanotusti “talon tavoille”, Mari kertoo.

– Toiveenani on, että tulevaisuudessa perhehoito nähtäisiin myös yhtenä työllistymismahdollisuutena. Ajattelen, että hyvä perhehoitaja on luotettava ihminen, jolla on aito halu hoivata ja elää arkea ikäihmisen kanssa, Mari jatkaa.

Marista on hienoa, että perhehoito on löytämässä vähitellen paikkansa myös Kuopiossa. Hänestä perhehoito on taloudellinen ja inhimillinen palvelumuoto.

– Näen keskeisenä asiana sen, että hyvinvointialueen työntekijät tietävät, mitä perhehoito on ja tuntevat riittävän hyvin meidät perhehoitajat. Se auttaa tunnistamaan perhehoitoon soveltuvan asiakaan, Mari avaa ajatuksiaan.

Lyhytaikainen perhekoti on yksi vaihtoehto omaishoitajan vapaiden järjestämiseksi

Perhekoti Aurinkoniitty on yksi hyvinvointialueemme perhekodeista, jotka tarjoavat lyhytaikaista hoitoa ikääntyneille asiakkaille. Anitta Manninen ja Tomi Toivanen perustivat perhekoti Aurinkoniityn Hamulaan vuonna 2016, noin viiden kilometrin päähän Siilinjärven keskustasta.

Perhehoitajat Tomi Toivanen ja Anitta Manninen

Ajatus Anittan ja Tomin perhekodista syntyi, kun pariskunta pohti, mitä hyvää he voisivat tehdä isoilla tiluksillaan, jotka olivat heille kahdelle turhan suuret. Tästä syntyi ajatus Anittan ja Tomin perhekodista.

– Tarjoamme perhekoti Aurinkoniityssä kokonaisvaltaista huolenpitoa ja hyvinvointia ikäihmisille sekä nuoremmille apua tarvitseville omaishoitoperheille jaksohoitona, joko osavuorokautisesti tai täysinä vuorokausina. Teemme työtämme koko sydämestämme, olemme empaattisia, luonnonläheisiä ja aktiivisia liikkujia. Rakastamme työtämme edelleen näin 9 vuoden jälkeenkin, Anitta ja Tomi kertovat.

Perhekoti Aurinkoniityssä kokonaisvaltainen hyvinvointi on kaiken keskiössä. Anitta ja Tomi kannustavat ikääntyneitä asiakkaitaan aktiiviseen elämäntapaan ja liikuntaan, kuitenkin jokaisen omia rajoja ja voimavaroja kunnioittaen. Heillä jokainen saa mahdollisuuden osallistua kodin tehtäviin ja arjen askareisiin, jos niin haluaa.

Aurinkoniityssä on avarat ja esteettömät tilat liikkua rollaattorilla. Taloa ympäröi laajat ja aukeat pellot, joita asiakkaat voivat ihastella. Perhekodin yhteydessä oli aiemmin myös karjatila, mutta sittemmin eläimet ovat jääneet toiminnasta pois.

Anitta ja Tomi ovat käyneet perhehoitajakoulutuksen ja ovat perhehoitajia. Myös taloa on laajennettu ja remontoitu perhekotitoiminnan tarpeiden mukaisesti.

Perhekoti Aurinkoniityn pihapiiriä

Pitkäaikainen perhekoti Pitkälä

Pitkälän perhekoti on perustettu kesäkuussa 2025 Sonkajärven Palosenmäkeen. Perhekodin perustajina ja hoitajina toimivat Kati Rönkkö, Henriina Kiimalainen ja Riikka Lautanen, joilla jokaisella on hoitotyön osaamista. Ennen perhekodin perustamista he työskentelivät hoitokodissa ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien parissa.

Perhekoti Pitkälän pihapiiriä

– Aloimme rakentaa perhekoti Pitkälän tarinaa yhdessä syksyllä 2024. Halusimme tehdä työtä yhdessä omalla porukalla. Työtä, jota voidaan tehdä oikeasti kodinomaisessa ympäristössä ja asukkaiden yksilöllisyyttä kunnioittaen, Kati, Henriina ja Riikka kertovat.

Pitkälässä on kuusi yhden hengen asukashuonetta, joissa jokaisessa on oma wc. Osassa huoneista on myös oma suihku. Yhteisiä tiloja ovat iso oleskelu- ja ruokailutila sekä keittiö, jonne pääsee myös liikuntarajoitteiset henkilöt. Kodissa on iso ja rauhallinen piha-alue, jossa on mukava touhuta piha- ja puutarhatöitä tai sitten ihan vain istua ja oleskella lintujen laulua kuunnellen.

– Huomioimme asiakkaidemme yksilöllisyyden ihan päivittäisissä asioissa. Emme ole luoneet tiukkoja aikatauluja, vaan meillä saa nukkua aamulla pidempään, jos haluaa. Vastaavasti illalla ei kaikkien tarvitse olla omassa huoneessa samalla kellonlyömällä. Meille on tärkeää kiireetön arki ja yhdessä oleminen, Kati, Henriina ja Riikka jatkavat.

Pitkälässä asuu myös Katin, Henriinan ja Riikan 6–14-vuotiaita lapsia sekä kaksi saksanpaimenkoiraa ja kaksi mäyräkoiraa. Perheen omat makuuhuoneet sijaitsevat talon toisessa päässä.

Perhekoti Pitkälän karvaisia asukkaita

​​​​​​Perhekoti soveltuu monelle, mutta ei kaikille

Pitkälässä tarjotaan lyhyt- ja pitkäaikaista perhehoitoa ikääntyville asiakkaille. Lyhytaikaiset asiakkaat tulevat Pitkälään tällä hetkellä omaishoitajien vapaapäivien ajaksi. Asiakkaat ohjautuvat heille omaishoidon asiakasohjaajien kautta.

Pitkäaikaisen perhehoidon asukkaita voivat olla sellaiset ikäihmiset, joilla on vaikeuksia pärjätä omassa kodissa, vaikka heillä olisi kotihoidon palvelut käytössä. Perhekotimuotoiseen asumiseen soveltuu ikäihminen, jolla ei ole jatkuvaa yöaikaisen hoidon tarvetta, ja liikkuminen sujuu itsenäisesti tai esimerkiksi apuvälineiden avulla.

Perhehoidon asukkaalla voi olla muistisairaus, mutta henkilöt, joiden sairaus aiheuttaa esimerkiksi karkailutaipumusta tai aggressiivisuutta, eivät sovellu perhehoitoon. Perhehoitoon pitkäaikaisesti muuttavalla on usein erilaisia yksin kotona asumisen pulmia, joita on vaikeaa ratkaista kotihoidon käynneillä.

–  On tärkeää, että ikäihminen kokee perhekodin mahdollistaman elämän itselleen luontevaksi ja hän hyötyy asumisesta turvallisessa ja pienessä, mutta elämää täynnä olevassa perheyhteisössä, Kati, Henriina ja Riikka kertovat.