Bannerikuva, mielenterveys on osa hyvinvointia

alt=

Murupolku

Mielenterveys on osa terveyttä

Mielenterveys on osa terveyttä ja hyvinvoinnin perusta


Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa pystymme näkemään oman osaamisemme, taitomme ja vahvuutemme. Sen avulla pystymme selviytymään elämään kuuluvista vaikeuksista sekä työskentelemään ja tekemään itsellemme mielekkäitä asioita. Mielenterveyteen kuuluvat vahvasti myös tärkeät ihmissuhteet.

Tärkeä osa mielen hyvinvointia on omien tunteiden tunnistaminen, sanoittaminen ja ilmaiseminen.
Hyvä mielenterveys ei tarkoita negatiivisten tunteiden ja ajatusten tai hankalien elämäntilanteiden poissaoloa. Elämään voi liittyä ahdistuksen ja masennuksen tunteita tai alakuloisuutta ja surua, jotka voivat mennä ohi itsekseen tai pienillä omilla keinoilla. Hyvä mielenterveys helpottaa selviytymään niissä tilanteissa, kun asiat ovat huonommin. Mielenterveyttä on meillä silloinkin, vaikka on mielenterveysongelmia.

Katso MIELI ry:n video "Mitä mielenterveys on?"

 

Haitari, mielenterveys on osa terveyttä

Samalla tavalla kuin fyysistä terveyttä ja kuntoa, on myös mielenterveyttä mahdollista huoltaa, ylläpitää ja parantaa. Mielenterveyttä ja omia voimavaroja voi vahvistaa joka päivä huolehtimalla mielen hyvinvointia ja tasapainoa tukevista suojaavista tekijöistä. Tärkeitä asioita mielen huollossa ovat terveelliset elämäntavat ja mielenterveystaidot. 

Pienilläkin asioilla ja teoilla on merkitystä. Mielenterveystaitoihin pääset tutustumaan alla olevien linkkien kautta. 

Elämänhallintataidot

Mielenterveyttä ja omia voimavaroja voi vahvistaa joka päivä huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista (huomioiden ravitsemus, liikunta ja uni sekä päihteet) ja säännöllisestä itselle sopivasta arkirytmistä. Tärkeää on huolehtia tasapainosta ja palautumisesta työn ja opiskelun sekä harrastusten ja mielekkään tekemisen välillä.

Mielenterveystaitoihin kuuluu kyky säädellä mielihaluja, jotka liittyvät esimerkiksi vahingolliseen päihteiden käyttöön tai ongelmalliseen rahapelaamiseen.  Päihteitä saatetaan käyttää rentoutumiseen ja stressin vähentämiseen sekä ahdistuksen ja masennuksen vähentämiseen. Päihteiden rentouttava vaikutus on vain hetkellinen ja päihteet lisäävät usein ahdistusta ja pahaa oloa. Runsas päihteiden käyttö aiheuttaa usein myös ongelmia ihmissuhteissa ja arkisista asioista suoriutumisessa.

Levosta ja palautumisesta huolehtiminen

Tasapainon rakentaminen työn, opiskelun, levon ja vapaa-ajan välillä on tärkeää, jotta mieli saa levätä ja palautua kuormituksesta.

Elämänhallintaan liittyvä tärkeä voimavaratekijä on mielen joustavuus eli resilienssi. Tällä tarkoitetaan ihmisen psyykkistä selviytymiskykyä elämän vastoinkäymisissä tai muutoksissa, pärjäämistä arjen haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta.  

Tunnetaidot

Tunnetaidoilla tarkoitetaan omien tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä tunteiden ilmaisemista rakentavasti.  Tunnetaitoihin kuuluu myös kyky säädellä omia tunteitaan. 

Vuorovaikutustaidot

Vuorovaikutustaidoissa on keskeistä kyky olla vastavuoroisessa yhteydessä toisiin ja kaikki osapuolet osallistuvat, tulevat kuulluiksi ja kohdatuksi. Vuorovaikutustaitojen ytimessä on kyky ja halu vaihtaa ajatuksia tai tehdä asioita yhdessä. Tärkeää on tunnistaa, millainen vuorovaikutus tukee ja kasvattaa omaa hyvinvointia, ja millaisia ihmissuhteita on hyvä vaalia.

Tietoisuustaidot

Tietoisuustaidot tarkoittavat läsnäoloa ja pysähtymistä käsillä olevaan hetken kokemiseen, havainnontiin ja hyväksymiseen. Murehdimme helposti menneitä ja huolehdimme tulevasta. 

Tietousuustaitoihin liittyy hyväksyvä ja lempeä suhtautuminen omaan itseen sekä kyky tyynnyttää ja rauhoittaa omaa oloa. Tietoisuustaitoja voi harjoitella havainnoimalla omaa oloa ja apuna voi käyttää erilaisia harjoituksia.

Itsemyötätunto

Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä havaita kärsimystä ja halua lievittää sitä. Tällöin asetutaan toisen ihmisen asemaan, sekä toimitaan ystävällisesti ja auttavaisesti toista kohtaan. Itsemyötätunnolla tarkoitetaan myötätunnon kohdistamista itselle ystävällisyyden ja aktiivisen itsestä huolenpitämisen keinoin. 

Oirekyselyn avulla voit tehdä oman psyykkisen voinnin arviointia ja seurantaa. Oirekyselyissä löytyvät kyselyt myös päihteiden käytön arviointiin. Sinua ei voida tunnistaa vastaustesi perusteella. Löydät kyselyt alla olevista linkeistä:

Mielenterveystalosta löytyy omahoito-ohjelmia, joista voit löytää tukea ja apua omaan tilanteeseesi. Ohjelmia käytetään nimettömänä ja ne ovat maksuttomia.  

  • Mielen hyvinvointi -omahoito-ohjelma (Ohjelma sisältää tietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Voit myös oppia rentoutumaan ja löytää voimavaroja arkeesi)

Mielenterveystalon ikäkausikohtaisiin omahoito-ohjelmiin pääset myös alla olevien linkkien kautta:

Mielenterveystalosta löydät paljon tietoa ja omahoito-ohjelmia päihteiden käyttöön ja päihderiippuvuuteen liittyen: Päihteet | Mielenterveystalo.fi

Tutust myös: Alkoholinkäytön vähentäminen (omaolo.fi)
 

On tärkeä hakea tukea ja apua ajoissa.

Samalla tavalla kuin fyysinen terveytemme, myös mielenterveytemme voi heiketä. Omasta mielenterveydestä voi pitää huolta monin eri keinoin, mutta on tärkeää oppia tunnistamaan myös ne riittävän ajoissa tilanteet, jolloin kannattaa hakea ammattiapua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tukea on tarjolla myös järjestöjen ja seurakunnan piirissä, joista tarvittaessa ohjataan lisätuen piiriin.

Kuka tahansa meistä voi sairastua mielenterveyden häiriöön ja ne ovatkin erittäin yleisiä. Arvioiden mukaan noin yksi viidestä sairastuu johonkin mielenterveyshäiriöön elämänsä aikana. Mieltämme voivat kuormittaa esimerkiksi jatkuva liiallinen työstressi, huonommuuden tai yksinäisyyden tunne, ihmissuhdeongelmat tai päihteiden käytön tuomat haitat, eikä omat keinot enää riitä.

Usein erilaiset psyykkiset oireet voimistuvat, kun voimavarat ovat kuluneet liikaa. Tämä voi tapahtua jopa huomaamatta. Mielenterveyden häiriöstä puhutaan, kun erilaisia oireita esiintyy yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa ja ne häiritsevät arkielämässä pärjäämistä. Esimerkiksi tilapäiset ja alle kaksi viikkoa kestävät oireet ovat normaalia reagointia ja korjaantuvat esimerkiksi arjenhallinnan, läheisten tuen tai omahoito-ohjelmien avulla.

Yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ovat masennus- ja ahdistuneisuushäiriö. Tästä löydät perustietoa masennuksesta ja ahdistuksesta. Katso myös Selkokielinen opas masennuksesta

Kun tarvitset lisää apua ammattilaiselta ole yhteydessä omaan terveyspalveluusi

Kuopion kriisikeskus tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin: Keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin | MIELI Kriisikeskus Kuopio

Tukinetistä löydät palveluita, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen ja tuen tarjoaminen, kun elämässä on esimerkiksi kriisi tai muu haastava tilanne. Tukinet | Tukipisteesi netissä.

MIELI ry:n kriisichat aikuisille maanantaista keskiviikkoon klo 15-19 ja torstaina klo 15-21. MIELI Kriisichat | Tukinet

Nuorten turvatalon Nettiturvis tarjoaa keskusteluapua nuorille ja nuorille aikuisille ja heidän läheisilleen valtakunnallisesti netissä. Nettiturvis - Keskusteluapua nuorille netissä

Tukea voit myös hakea valtakunnallisista chat- tai puhelinpalveluista:

  • Valtakunnallinen kriisipuhelin p. 09 2525 0111
  • Mielenterveysneuvontaa puhelimitse p. 0203 91920
  • Päihdeneuvonta p. 0800 900 45
  • Nollalinja (Väkivalta) p. 080 005 005
  • Tietoa tuesta myös Lähellä.fi -palvelussa

Perheen ja läheisten huomiointi

Perheenjäsenet ja läheiset tarvitsevat tietoa, kun läheisen mielenterveydestä on huoli tai läheisellä on mielenterveyden ongelma, koska tieto tukee sekä henkilön toipumista että perheen ja läheisten jaksamista. Läheisenä saat tietoa sairaudesta ja tukea sosiaali- ja terveyspaleluista, mutta myös järjestöistä ja seurakunnista. 

Läheisille on tarjolla verkossa omahoito- ohjelma: Läheiset | Mielenterveystalo.fi. 

Omaistyöntekijöiden tarjoamaa maksutonta keskustelutukea psyykkisesti oireilevien tai sairastuneiden omaisille ja läheisille: Keskustelutuki psyykkisesti oireilevien omaisille ja läheisille

Itsetuhoisuudesta ja itsemurhasta voi puhua, siitä voi ja pitää kysyä, kun huoli herää.
Itsetuhoiset ajatukset eivät ole harvinaisia. Usein nämä ajatukset liittyvät kuormittaviin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin, eikä niitä tarvitse säikähtää. Itsetuhoiset ajatukset eivät tarkoita automaattisesti, että henkilö on aikeissa tehdä itsemurhan. 

Jos sinulla on itsetuhoiset ajatukset jatkuvat ja häiritsevät elämää tai olet epävarma turvallisuudestasi, kerro asiasta suoraan läheiselle ja ammattilaiselle sekä hakeudu suoraan terveydenhuollon ammattilaisen arvioon esimerkiksi terveysasemalle, työterveyteen tai opiskeluterveydenhuoltoon. 

Itsetuhoisuuteen on tärkeää hakea apua. Itsetuhoisuudesta voi toipua riippumatta siitä, kauanko se on kestänyt tai mitä sen taustalla on. Lue lisää: Perustietoa itsetuhoisuudesta | Mielenterveystalo.fi

Jos olet tai läheisesi on juuri yrittänyt itsemurhaa tai vaarassa yrittää itsemurhaa, älä viivytä avun hakemista. Ole heti yhteydessä lähimpään päivystykseen tai hätänumeroon 112.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, mutta et ole välittömässä vaarassa, voit hakea apua esimerkiksi omalta terveysasemalta, opiskeluterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta.

Kuopion kriisikeskus tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin. Asiakastyö on maksutonta eikä siihen tarvita lähetettä. Yhteydenotto riittää. Halutessasi voit asioida nimettömänä. Kriisikeskuksella on mahdollisuus järjestää tapaaminen myös etäyhteydellä. Lue lisää: Keskusteluapua vaikeisiin elämäntilanteisiin | MIELI Kriisikeskus Kuopio

Valtakunnallisia auttavia chat- ja puhelinpalveluja löydät täältä:

Myös seurakunnat ja järjestöt tarjoavat tukea.

Lisätiedot, mielenterveys on osa hyvinvointia

Tietoa mielenterveydestä muualla verkossa