Murupolku
Sisältöjulkaisija
Ajankohtaista
-
13.11.2026 Uutinen
Ikääntyneiden asiakasraati arvioi kotiaterioita ja kokosi yhteen työskentelynsä tuloksia
Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati kokoontui keskiviikkona 28.10.2026 viimeiseen tapaamiseensa. Päivän aiheena olivat ravitsemus ja ikääntyneille tarkoitetut kotiin toimitettavat ateriat. Samalla päättyi raadin parivuotinen toimikausi, joten tapaamisessa päästiin myös kokoamaan yhteen työskentelyn tuloksia ja osallistujien kokemuksia.
Tapaamisen aluksi Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön yliopistonlehtori Sohvi Koponen alusti aiheesta Ravitsemus toimintakyvyn tukena. Tietoisku tarjosi uutta näkökulmaa ravitsemuksen merkitykseen ja innosti raatilaisia pohtimaan myös omia ruokailutottumuksiaan.
Hyvä ravitsemus tukee toimintakykyä
Ennakkotehtävänä raadin jäsenet olivat pohtineet ikääntyneen ravitsemuksen tärkeimpiä tekijöitä ja kotiin toimitettavia valmisaterioita.
Pohdinnoissa korostuivat säännöllinen ruokarytmi, monipuolinen ja ravitseva ruoka sekä riittävä nesteensaanti. Ruoan toivottiin olevan myös maukasta ja tuttua. Esimerkiksi perinteiset kotiruoat ja omat lempiruoat voivat tehdä ruokailuhetkestä mieluisan.
Raati nosti esiin myös ruokailun seurannan merkityksen erityisesti muistisairaiden ja yksin asuvien ikääntyneiden kohdalla. Kotiin toimitettavien aterioiden osalta huolta herättivät puolestaan ruoan maku, monipuolisuus ja houkuttelevuus sekä se, miten aterioiden lämmitys ja esille laittaminen kotona onnistuvat.
Kotiaterioita arvioitiin käytännössä
Ensimmäisessä työpajaosuudessa raatilaiset pääsivät maistelemaan ja arvioimaan kolmen eri palveluntuottajan kotiaterioita. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa ruoan ulkonäköä, tuoksua, makua ja rakennetta. Myös aterioiden toteutuksesta ja hinnoista saatiin lisätietoa.
Aterioista löytyi sekä hyvää että kehitettävää. Osa annoksista sai kiitosta maustaan, tuoksustaan ja onnistuneista lisukkeistaan. Toisaalta raatilaiset toivoivat osaan aterioista lisää makua, houkuttelevampaa ulkonäköä ja parempaa rakennetta.
Maistelu osoitti konkreettisesti, kuinka tärkeää aterioiden suunnittelussa on huomioida ravitsemuksellisten tekijöiden lisäksi myös ruoan maistuvuus ja asiakkaan kokemus.Mitä asiakasraati on saanut aikaan?
Tapaamisen toisessa työpajaosuudessa käytiin läpi, miten asiakasraadin näkemyksiä on hyödynnetty ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä.
Esimerkiksi yhteisöllisen asumisen kehittämisessä on huomioitu raadin aiemmin esiin nostamia toiveita mielekkäästä arjesta. Raati on pitänyt tärkeänä muun muassa yhdessä syömistä, asukkaiden toiveiden mukaista päivittäistä viriketoimintaa, retkiä ja kulttuurihyvinvoinnin tukemista. Lisäksi esiin ovat nousseet lemmikkien salliminen, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä sekä asukkaiden omien sisustustoiveiden huomioiminen.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka raadin työskentely on tuonut ikääntyneiden näkemyksiä osaksi palveluiden kehittämistä ja auttanut varmistamaan, että kehittämistyössä huomioidaan myös asiakkaiden toiveet ja tarpeet.
Osallistuminen toi uusia näkökulmia ja luottamusta vaikuttamiseen
Ikääntyneiden asiakasraati aloitti toimintansa kaksi vuotta sitten. Raatilaiset ovat kokeneet asiakasraatiin osallistumisen antoisana. Keskustelut ovat avartaneet heidän näkökulmiansa, luoneet uusia ystävyyssuhteita ja antaneet mahdollisuuden jakaa opittua tietoa myös omilla paikkakunnilla.
Yksi osallistujista kertoi lähteneensä mukaan epäilevällä mielellä ja pohtineensa, voiko raadilla olla vaikutusta suuren organisaation toimintaan. Työskentelyn myötä luottamus vaikuttamisen mahdollisuuksiin on kuitenkin vahvistunut.
Raadin toimintaa kiitettiin avoimesta keskustelusta ja mahdollisuudesta tuoda omia näkemyksiä esiin. Moni olisi ollut valmis jatkamaan työskentelyä vielä pidempäänkin.
Vaikka tämän asiakasraadin toimikausi päättyi, osallistujien näkemykset ja kehittämisehdotukset jäävät osaksi ikääntyneiden palveluiden kehittämistyötä.Ikääntyneiden palveluissa onkin tavoitteena koota ensi vuonna uusi asiakasraati ja jatkaa asiakasraatitoimintaa. Toiminta on koettu merkitykselliseksi niin raatilaisten, palvelujen kehittäjien kuin johdonkin näkökulmasta. Asiakasraati on tarjonnut mahdollisuuden aidolle vuoropuhelulle ja tuonut ikääntyneiden ääntä näkyväksi palveluiden kehittämisessä. Sen avulla on saatu arvokkaita näkemyksiä, jotka tukevat asiakaslähtöisten palveluiden rakentamista myös tulevaisuudessa.

-
Aluehallitus käsittelee talousarviota ja palvelujärjestelmän uudistamista12.11.2026 UutinenAluehallitus käsittelee talousarviota ja palvelujärjestelmän uudistamista12.11.2026 Uutinen12.11.2026 Uutinen
Aluehallitus käsittelee talousarviota ja palvelujärjestelmän uudistamista
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran tiistaina 17.11.2026. Aluehallitus aloittaa vuoden 2027 talousarvion sekä vuoteen 2029 ulottuvan taloussuunnitelman käsittelyn. Lisäksi asialistalla on muun muassa palvelujärjestelmän uudistamisen toinen vaihe.
Tiistaina 17.11. jatketaan myös 9.11. pidettyä, ja tuolloin aikataulusyistä keskeytettyä aluehallituksen kokousta.
Palvelujärjestelmän uudistamisen toinen vaihe
Aluehallitukselle esitetään palvelujärjestelmän uudistamisen toisen vaiheen käynnistämistä. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa taloudellisesti kestävämpi palvelujärjestelmä, joka pystyy vastaamaan alueen tulevaisuuden haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Toiselle vaiheelle esitetään vähintään 15 miljoonan euron säästötavoitetta.
Esityksen taustalla on se, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen ETO–menettelyssä sekä aikaisemmassa valtion ohjauksessa on kiinnitetty huomiota Pohjois-Savon tiiviiseen ja kuntapohjaiseen palveluverkkoon. Palvelujärjestelmä uudistuksen toisessa vaiheessa onkin tarkoitus tarkastella hyvinvointialueen palveluverkkoa ja palvelujen järjestämistä kokonaisuutena sekä siirtyä kohti nykyistä laajempia alueita palvelevien sosiaali- ja terveyskeskusten mallia.
Palvelujärjestelmän uudistuksessa tarkastellaan muun muassa vastaanottopalveluita, suun terveydenhuoltoa, perhekeskuspalveluita, osastohoitoa sekä alueellista erikoissairaanhoitoa. Lisäksi valmistellaan niitä täydentävää palvelurakennetta, kuten digitaalisia ja liikkuvia palveluita sekä osa-aikaisia palveluita.
Tavoitteena on tuoda uudistusta koskevat linjaukset päätöksentekoon vuoden 2027 ensimmäisen puoliskon aikana.
Talouden toteuma
Aluehallitus käsittelee hyvinvointialueen talouden toteumaa tammi-lokakuulta 2026. Talouskatsaus valmistuu kokouspäivänä, ja se esitellään aluehallitukselle kokouksessa.
Alijäämien kattamisen lisäaikahakemus
Aluehallitus käsittelee päivitettyä hakemusta, jolla Pohjois-Savon hyvinvointialue hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa hyvinvointialueen alijäämien kattamiseen vuoden 2029 loppuun saakka. Aluehallitukselle esitetään, että se vie päivitetyn hakemuksen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi.
Hyvinvointialueen mukaan alijäämien kattaminen vuoden 2026 loppuun mennessä ei ole mahdollista vaarantamatta lakisääteisten palvelujen järjestämistä. Vuoden 2025 tilinpäätöksen jälkeen kattamatonta alijäämää oli noin 123 miljoonaa euroa.
Päivitettyjen talouden tasapainottamistoimien arvioidaan vahvistavan hyvinvointialueen taloutta yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Summa sisältää noin 185 miljoonan euron vaikutukset tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmasta sekä noin 15 miljoonan euron vaikutukset palvelujärjestelmän uudistuksen toisesta vaiheesta.
Järjestöavustusten määrärahan pienentäminen
Aluehallitukselle esitetään, että yleishyödylliseen toimintaan myönnettävien järjestöavustusten määrärahaa pienennetään vuosina 2027 ja 2028. Taloudellisen tilanteen vuoksi avustukset kohdennettaisiin jatkossa pääasiassa jo sovittuihin kumppanuusavustuksiin.
Tämä tarkoittaa sitä, että avustuksiin käytettäväksi määrärahaksi varattaisiin vuodelle 2027 noin 535 000 euroa ja vuodelle 2028 noin 315 000 euroa. Avustuksiin käytettävissä olevaa määrärahaa tarkasteltaisiin vuosittain.
Esitys liittyy hyvinvointialueen talouden sopeuttamistoimiin ja alijäämien kattamista koskevan lisäaikahakemuksen täydentämiseen. Hyvinvointialue on päivittänyt hakemustaan ja tarkentanut talouden tasapainottamiseksi suunniteltuja toimenpiteitä. Toimenpiteiden tavoitteena on mahdollistaa kertyneiden alijäämien kattaminen vuoden 2029 loppuun mennessä niin, että lakisääteiset palvelut voidaan turvata.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on kuitenkin hakenut vuodelle 2027 Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,5 miljoonan määrärahaa hankkeeseen, jossa järjestöjen tekemää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mahdollisuuksia kehitetään. Päätöstä tästä ei ole vielä tullut.
Kolmen sosiaali- ja terveyskeskuksen toiminnan muutokset
Aluehallitus käsittelee kolmen sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaan esitettyjä muutoksia. Aluehallitukselle esitetään, että Vesannon ja Sonkajärven sosiaali- ja terveyskeskukset muutetaan osa-aikaisiksi viimeistään 1.1.2027 alkaen. Lisäksi esitetään, että Varpaisjärven osa-aikainen sosiaali- ja terveyskeskus yhdistetään Lapinlahden sosiaali- ja terveyskeskukseen vuoden 2027 alkupuolella.
Muutoksia perustellaan palvelujen järjestämisellä, henkilöstön saatavuudella ja hyvinvointialueen talouden kestävyyden turvaamisella. Lopulliset päätökset tekee aluevaltuusto joulukuussa.
Asiakirjojen luovutuksesta perittävät maksut
Aluehallitukselle esitetään asiakirjojen luovutuksesta ja tietopyyntöjen käsittelystä perittävien maksujen uudistamista 1.12.2026 alkaen. Tavoitteena on, että laajojen tietopyyntöjen käsittelystä aiheutuvat kustannukset katetaan nykyistä paremmin niistä perittävillä maksuilla.
Jatkossa maksun suuruus määräytyisi nykyistä selkeämmin sen mukaan, kuinka paljon työtä tietojen etsiminen ja kokoaminen vaatii. Esityksen mukaan tavanomaisesta, enintään kaksi tuntia kestävästä tiedonhausta perittäisiin 70 euroa alkavalta tunnilta. Vaativammasta, useiden työntekijöiden työpanosta edellyttävästä tiedonhausta maksu olisi 120 euroa ja erittäin vaativasta tiedonhausta 195 euroa alkavalta tunnilta.
Maksuja perittäisiin esimerkiksi silloin, kun tietopyyntö edellyttää laajan aineiston kokoamista, useiden tietoaineistojen yhdistämistä tai muuta tavallista enemmän työtä vaativaa selvitystä.
Kaikista asiakirjoista tai tietopyynnöistä ei kuitenkaan perittäisi maksua. Esimerkiksi sähköpostitse toimitettavat julkiset asiakirjat, viranomaisen neuvonta- ja tiedotusvelvollisuuteen kuuluvat tiedot sekä henkilön omat tietopyynnöt olisivat edelleen pääsääntöisesti maksuttomia lain mukaisesti.
Virkojen perustaminen ja lakkauttaminen
Aluehallitus käsittelee myös virkojen perustamista ja lakkauttamista koskevaa asiaa, joka siirtyi edellisestä kokouksesta.
Esityksessä on uuden johtamisrakenteen käyttöönottoon liittyviä muutoksia sekä muutoksia eri toimialojen virkarakenteeseen.
Tutustu tarkemmin aluehallituksen kokousmateriaaleihin verkkosivuillamme.
-
Potilaskoordinaattorit pitävät hoitoketjun liikkeessä12.11.2026 UutinenPotilaskoordinaattorit pitävät hoitoketjun liikkeessä12.11.2026 Uutinen12.11.2026 Uutinen
Potilaskoordinaattorit pitävät hoitoketjun liikkeessä
Kun potilas siirtyy sairaalasta jatkohoitoon tai tarvitsee kotiin järjestettäviä palveluja, taustalla tapahtuu paljon sellaista, mitä potilas ei välttämättä koskaan näe. Potilaskoordinaattorit Päivi Rosilainen ja Hanna Rytkönen työskentelevät hoitoketjun eri kohdissa, mutta yhteisen tavoitteen eteen: potilaan hoidon tulisi jatkua mahdollisimman sujuvasti hänen tarpeitaan vastaavassa paikassa.
Päivi Rosilainen työskentelee potilaskoordinaattorina erikoissairaanhoidossa ja Hanna Rytkönen perusterveydenhuollossa. Päivin työssä katse kohdistuu erityisesti KYSin tilanteeseen, Hannan työssä koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen perusterveydenhuollon osastoihin.
Työtä tehdään paljon puhelimitse ja tietojärjestelmien äärellä, mutta ennen kaikkea se on yhteistyötä ihmisten välillä.

Kokonaiskuva auttaa hoitoketjua toimimaan
KYSissä työskentelee viisi erikoissairaanhoidon potilaskoordinaattoria. He ylläpitävät ajantasaista kokonaiskuvaa sairaalan tilanteesta ja seuraavat esimerkiksi päivystyksen ja osastojen tilannetta sekä potilaiden kotiutumiseen ja jatkohoitoon liittyviä tarpeita.
Päivystys on yksi sairaalan toiminnan tärkeistä solmukohdista. Osa päivystykseen tulevista potilaista tarvitsee sairaalahoitoa, jolloin heidän tulisi päästä sujuvasti oikeaan hoitopaikkaan. Samaan aikaan osastoilta kotiutuu potilaita ja osa siirtyy jatkohoitoon.
Potilaskoordinaattorit seuraavat tätä jatkuvasti muuttuvaa kokonaisuutta sekä neuvovat ja tukevat yksiköitä erilaisissa tilanteissa. Erikoissairaanhoidon potilaskoordinaattorit eivät itse sijoita potilaita jatkohoitopaikkoihin, vaan heidän tehtävänsä liittyy tilannekuvan ylläpitämiseen, yhteistyöhön ja sujuvien palveluketjujen tukemiseen.
Päiville yhteinen tilannekuva on tärkeä työkalu.
– Kun käymme yhdessä läpi esimerkiksi kotiutuvien, jatkohoitoa tarvitsevien ja kotiin vietäviä palveluja odottavien potilaiden tilannetta, saan samalla tärkeää tietoa KYSin yksiköiden tueksi. Sen pohjalta pystyn ohjaamaan ja neuvomaan yksiköitä, Päivi kertoo.
Jatkohoitopaikkaa etsitään potilaan tarpeen mukaan
Perusterveydenhuollossa potilaskoordinaattoreita on yksi. Hanna seuraa perusterveydenhuollon osastojen tilannetta koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja koordinoi osastohoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittumista jatkohoitoon.
Jatkohoitopaikan etsiminen ei tarkoita vain vapaan paikan löytämistä. Ratkaisuun vaikuttavat esimerkiksi potilaan sairaudet, toimintakyky ja hoidon tarve sekä se, missä hänelle sopivaa hoitoa pystytään järjestämään.
Myös etäisyydellä kotiin on merkitystä.
– Meillä on koko hyvinvointialueen osastotilanne näkyvissä, ja potilas pyritään sijoittamaan ensisijaisesti mahdollisimman lähelle omaa asuinpaikkaansa. Samalla täytyy tietenkin huomioida potilaan hoidon tarve ja se, missä hänelle sopivaa hoitoa on mahdollista järjestää, Hanna kertoo.
Joskus sopiva ratkaisu löytyy helposti, joskus tarvitaan enemmän selvittelyä ja keskustelua eri ammattilaisten kesken. Esimerkiksi muistisairaan tai muuten vaativampaa hoitoa tarvitsevan potilaan tilanteessa on tärkeää löytää paikka, joka pystyy vastaamaan juuri hänen hoidon tarpeeseensa.
Yhteistyö ulottuu yli yksikkörajojen
Vaikka Päivin ja Hannan työnkuvat ovat erilaiset, heidän työnsä kohtaavat päivittäin.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä vaihdetaan tietoa esimerkiksi jatkohoitoa tarvitsevista ja kotiutuvista potilaista sekä siitä, millainen tilanne eri hoitopaikoissa on. Yhteistyötä tehdään myös osastojen, päivystyksen, kotiutukseen osallistuvien ammattilaisten ja muiden potilaan palveluihin osallistuvien toimijoiden kanssa.
Työssä tarvitaan vahvaa sairaanhoidollista osaamista ja kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia. Yksittäisen potilaan tarpeiden rinnalla on pystyttävä seuraamaan tilannetta, joka voi muuttua päivän aikana nopeasti.
Potilaskoordinaattorit osallistuvat myös työn ja palveluketjujen kehittämiseen. Kun arjessa huomataan toistuvia haasteita potilaiden siirtymisissä tai kotiutumisessa, niitä voidaan nostaa esille ja etsiä yhdessä toimivampia ratkaisuja.
Tärkeä työ jää usein potilaalta näkymättömäksi
Suuri osa potilaskoordinaattorin työstä tapahtuu taustalla. Päivään mahtuu yhteydenottoja, neuvotteluja, tilanteiden selvittämistä, opastamista ja yhteisen tilannekuvan rakentamista.
Juuri siinä on työn erityispiirre.
Potilas ei välttämättä koskaan tapaa ihmisiä, jotka ovat selvittäneet hänen jatkohoitoonsa liittyviä kysymyksiä tai sovittaneet eri palveluja yhteen. Eikä hänen tarvitsekaan.
Potilaan näkökulmasta erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, jatkohoito ja kotiin vietävät palvelut muodostavat parhaimmillaan yhden mahdollisimman sujuvan hoitopolun.
Potilaskoordinaattorien työssä tehdään näkyväksi koko tämä ketju. Samaan aikaan työn onnistuminen voi näkyä potilaalle hyvin yksinkertaisena asiana: hoito jatkuu oikeassa paikassa ja matka eteenpäin sujuu.
-
Kulttuuri kutsuttiin kylään perhehoitoon11.11.2026 UutinenKulttuuri kutsuttiin kylään perhehoitoon11.11.2026 Uutinen11.11.2026 Uutinen
Kulttuuri kutsuttiin kylään perhehoitoon

Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon -hanke järjesti lokakuussa kaksi Kulttuuri kylässä -koulutusta ikääntyneiden perhehoitajille. Koulutusten tavoitteena oli vahvistaa perhehoitajien valmiuksia hyödyntää kulttuuria ja taidelähtöisiä menetelmiä osana ikäihmisten arkea ja hyvinvoinnin tukemista.
Kulttuuri kylässä -koulutus on alun perin kehitetty kulttuuriluotseille, jotka toimivat vapaaehtoisina ikääntyneiden kulttuuriosallisuuden edistäjinä. Koulutus pohjautuu Kulttuuri kylässä -kassin materiaalien käyttöön sekä taidelähtöisiin, ratkaisu- ja voimavarakeskeisiin työskentelymenetelmiin.
Ajatus koulutuksen tarjoamisesta juuri perhehoitajille syntyi yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden perhehoidon kehittämisen kanssa. Kulttuurisisältöjen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen nivoutuu luontevasti perhehoitajan työhön, jossa hyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa paljon muutakin kuin hoivaa ja huolenpitoa. ” Perhehoidon vahvuus on yksilöllisessä kohtaamisessa ja yhteisessä arjessa. Kulttuuri ja taidelähtöiset menetelmät tarjoavat perhehoitajille konkreettisia keinoja rikastuttaa arkea, tukea ikäihmisten hyvinvointia ja luoda merkityksellisiä hetkiä yhdessä” toteaa Pinja Evesti, projektikoordinaattori ikääntyneiden palveluista.
Koulutuksen sisällöstä vastasi pääosin Kulttuuri kylässä -kassin koonnut taiteilija Tiina Maansydän. Koulutuksessa annettiin tilaa myös yhteiselle jakamiselle kokemuksista ja ajatuksista tärkeän perhetyön äärellä.
Koulutuksiin osallistui yhteensä 12 perhehoitajaa. Kaikki osallistujat kokivat saaneensa tarvitsemaansa tietoa ja suosittelisivat vastaavaa koulutusta myös muille alan ammattilaisille. Myös jatkokoulutusta toivottiin aiheen parista. Koulutuksen päätteeksi jokainen osallistuja sai käyttöönsä Kulttuuri kylässä -kassin, jonka sisältöjä voi hyödyntää omassa työssä ikääntyneiden perhehoidossa.
”Positiivisen palautteen perusteella edistämme vastaavan koulutuksen tarjoamista myös ensi vuonna. On ilo nähdä, miten hankkeessa kehitetyt materiaalit löytävät paikkansa ikääntyneiden parissa työskentelevien ammattilaisten arjessa”, kertoo projektiasiantuntija Mari Väätäinen.
Lue lisää hankkeesta: Hyvinvointia kulttuurista ikäihmisille Pohjois-Savoon - Pohjois-Savo
-
11.11.2026 Uutinen
Tutkimus: Kun arjen mahdollisuudet kaventuvat, myös mielenterveys voi heikentyä
Uusi tutkimus osoittaa, että ihmisten kokemat mahdollisuudet tavoitella itselleen merkityksellistä ja hyvää elämää ovat yhteydessä pitkäaikaiseksi koettuun masennukseen. Yhteys välittyy osittain koetun stressin ja terveyskäyttäytymisen kautta.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston ja muiden tutkimusorganisaatioiden tutkijat tarkastelivat suomalaisella aikuisväestöä edustavalla aineistolla sosioekonomisten tekijöiden, koettujen toimintamahdollisuuksien, stressin ja terveyskäyttäytymisen yhteyksiä pitkäaikaiseen masennukseen.
Tutkimus perustuu vuonna 2024 kerättyyn kyselyaineistoon, johon osallistui yli 4 000 suomalaista aikuista. Tutkimuksessa hyödynnettiin toimintamahdollisuuksien lähestymistapaa (capability approach), joka korostaa ihmisten todellisia mahdollisuuksia elää itselleen arvokasta elämää. Väestötason mielenterveystutkimuksessa näkökulmaa on käytetty toistaiseksi melko vähän.
Stressi nousi vahvimmaksi masennukseen liittyväksi tekijäksi
Tutkimuksen mukaan korkea koettu stressi oli voimakkaimmin pitkäaikaiseen masennukseen liittyvä tekijä. Lisäksi heikommat koetut toimintamahdollisuudet lisäsivät pitkäaikaisen masennuksen todennäköisyyttä.
Paremmat toimintamahdollisuudet olivat puolestaan yhteydessä vähäisempään stressiin, terveellisempiin elintapoihin ja pienempään masennusriskiin.
- Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyttä ei voida ymmärtää pelkästään yksilön ominaisuuksien tai oireiden kautta. Olennaista on myös se, millaisiksi ihmiset kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan elämäänsä, tavoitella tärkeitä asioita ja hyödyntää käytettävissä olevia voimavaroja, sanoo tutkija Anna-Sofia Holappa.
Taloudelliset vaikeudet heijastuvat toimintamahdollisuuksiin
Tutkimuksen perusteella taloudelliset vaikeudet ja koulutustaso eivät olleet suoraan yhteydessä masennukseen. Niillä oli kuitenkin yhteys koettuihin toimintamahdollisuuksiin, joiden kautta ne kytkeytyivät edelleen stressiin, terveyskäyttäytymiseen ja masennukseen.
Taloudellisia vaikeuksia kokeneet vastaajat arvioivat toimintamahdollisuutensa keskimäärin heikommiksi ja kokivat enemmän stressiä. Korkeampi koulutustaso puolestaan oli yhteydessä parempiin toimintamahdollisuuksiin ja terveellisempiin elintapoihin.
- Tulokset tukevat ajatusta, että sosiaaliset ja taloudelliset voimavarat vaikuttavat mielenterveyteen osittain sen kautta, millaisia toimintamahdollisuuksia ihmiset kokevat itsellään olevan arjessaan, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Tomi Mäki-Opas.
Sukupuolten välillä havaittiin eroja
Tutkimuksessa havaittiin myös sukupuolieroja. Naiset raportoivat keskimäärin miehiä parempia toimintamahdollisuuksia ja terveellisempiä elintapoja, mutta samalla enemmän stressiä ja pitkäaikaista masennusta.
Tutkijoiden mukaan havainto korostaa mielenterveyteen vaikuttavien tekijöiden monimutkaisuutta sekä tarvetta tarkastella hyvinvointia useista näkökulmista samanaikaisesti.
Toimintamahdollisuudet tarjoavat uuden näkökulman mielenterveyden edistämiseen
Tutkijoiden mukaan tulokset korostavat tarvetta tarkastella mielenterveyttä yksilöllisten riskitekijöiden lisäksi myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Toimintamahdollisuuksien lähestymistapa kiinnittää huomion siihen, millaiset todelliset mahdollisuudet ihmisillä on tehdä hyvinvointia tukevia valintoja ja hallita arjen kuormitusta. Näkökulma voi auttaa ymmärtämään, miksi jotkut mielenterveyttä edistävät toimet ovat vaikuttavampia kuin toiset.
- Vaikuttava mielenterveyden edistäminen ei ole vain oireiden ehkäisyä tai hoitoa. Se on myös ihmisten toimijuuden ja mahdollisuuksien vahvistamista siten, että he voivat elää itselleen merkityksellistä elämää ja hyödyntää käytettävissään olevia resursseja, Mäki-Opas toteaa.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Mental Health Promotion -lehdessä:
Holappa AS, Ahonen T, Rekola H, Strömmer J, Frahsa A & Mäki-Opas T. The Associations of Health Behaviors, Perceived Stress and Perceived Capabilities with Self-Reported Long-Term Depression: A Finnish Cross-Sectional Survey. International Journal of Mental Health Promotion, 2026.
-
10.11.2026 Uutinen
KYSin ja muun erikoissairaanhoidon laskut saapuvat loppuvuodesta tavallista myöhemmin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon asiakaslaskut saapuvat loppuvuodesta tavallista myöhemmin. Viive koskee KYSin sekä Iisalmen, Varkauden ja Kuopion erikoissairaanhoidon yksiköiden laskuja. Terveyskeskusten laskutukseen viive ei vaikuta.
Viive johtuu uuden potilastietojärjestelmän ja asiakaslaskutusohjelman käyttöönotosta. Potilastietojärjestelmä otettiin erikoissairaanhoidossa käyttöön 14. lokakuuta ja asiakaslaskutusohjelma otetaan käyttöön 11. marraskuuta. Asiakaslaskutusohjelman käyttöönottoa on edeltänyt laskutustietojen siirtäminen vanhasta järjestelmästä uuteen.
Tämänhetkisen arvion mukaan hyvinvointialue alkaa 18. marraskuuta lähettää asiakaslaskuja 14. lokakuuta alkaen toteutuneista hoidoista.
- Laskuissa voi olla katkon vuoksi korjattavaa esimerkiksi maksukaton kertymiseen liittyen. Korjausta vaativat laskut lähetetään asiakkaille sitä mukaa, kun ne on saatu korjattua, laskutuspäällikkö Tiina Roininen sanoo.
Viive ei vaadi asiakkaalta toimenpiteitä
Erikoissairaanhoidon laskutuksen viive ei edellytä asiakkailta erityisiä toimenpiteitä. Laskut lähetetään automaattisesti, kun laskutus käynnistyy.
Asiakas voi saada useita laskuja lyhyen ajan sisällä, jos hänellä on ollut useampi käynti tai hoitojakso 14. lokakuuta ja marraskuun alun välisenä aikana.
Laskun maksamiseen on yhtä paljon aikaa kuin tavallisesti. Asiakas voi ennen eräpäivää pyytää Monetran asiakaspalvelusta maksusuunnitelmaa tai lisäaikaa laskun maksamiseen. Monetra vastaa hyvinvointialueen laskutuspalveluista.
Asiakkaan pitää seurata maksukaton täyttymistä
Vaikka hyvinvointialue korjaa laskutuskatkon aikana syntyneitä virheitä, asiakkaan pitää itse seurata maksukaton täyttymistä. Vuonna 2026 terveydenhuollon maksukatto on 815 euroa. Kun maksukatto täyttyy, suurin osa julkisen terveydenhuollon maksuista on maksuttomia loppuvuoden ajan.
Jos asiakas epäilee maksukattonsa täyttyneen, hänen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueen laskutusyksikköön. Yhteystiedot löytyvät laskusta.
Asiakkaan tulee ilmoittaa myös muilla hyvinvointialueilla kertyneet maksukattoon sisältyvät asiakasmaksut, sillä maksukattojen seurantaan ei ole yhteistä järjestelmää.
- Jos asiakas maksaa asiakasmaksuja sen jälkeen, kun maksukatto on jo täyttynyt, hän voi hakea liikaa maksamiaan maksuja takaisin vuoden kuluessa maksukaton täyttymisestä, Roininen kertoo.
Lisätietoa maksukatosta löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta www.pshyvinvointialue.fi/fi/maksukatto.
Vakuutusyhtiölle kuuluva lasku voi tulla asiakkaalle
Työtapaturmiin ja liikennevahinkoihin liittyvät hoitokustannukset laskutetaan yleensä vakuutusyhtiöltä. Uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä kaikki vakuutus-, tapaturma- ja vahinkotiedot eivät kuitenkaan välttämättä ole siirtyneet järjestelmiin täydellisesti
Jos asiakas saa omaan osoitteeseensa työtapaturmaan tai liikennevahinkoon liittyvän laskun, jonka pitäisi kuulua vakuutusyhtiön maksettavaksi, hänen tulee ottaa yhteyttä hyvinvointialueen laskutusyksikköön. Yhteystiedot löytyvät laskusta. Laskutusyksikkö selvittää asian ja korjaa laskutuksen tarvittaessa.
-
Uusi palvelupolku auttaa löytämään tukea neurokehityksellisiin haasteisiin10.11.2026 UutinenUusi palvelupolku auttaa löytämään tukea neurokehityksellisiin haasteisiin10.11.2026 Uutinen10.11.2026 Uutinen
Uusi palvelupolku auttaa löytämään tukea neurokehityksellisiin haasteisiin

Neurokehityksellisten häiriöiden palvelupolku on julkaistu Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuille.
Palvelupolku kokoaa yhteen alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten nepsy-tukitoimet sekä eri toimijoiden roolit varhaiskasvatuksessa, opetuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, nuorisotyössä, Kelassa ja järjestöissä Pohjois-Savon alueella.
Palvelupolun tavoitteena on auttaa perheitä löytämään apu sujuvammin ja oikea-aikaisesti sekä tukea ammattilaisia palveluohjauksessa ja yhteistyössä yli organisaatiorajojen.
Tutustu palvelupolkuun: Tietoa ja arjen tukea neuropsykiatriseen oireiluun - Pohjois-Savo
Palvelupolku on tuotettu osana Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kelan rahoittamaa Polku kirjolle -hanketta.
-
Aluehallituksen kokous keskeytettiin – asioiden käsittely jatkuu 17.11.9.11.2026 UutinenAluehallituksen kokous keskeytettiin – asioiden käsittely jatkuu 17.11.9.11.2026 Uutinen9.11.2026 Uutinen
Aluehallituksen kokous keskeytettiin – asioiden käsittely jatkuu 17.11.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen kokouksessa 9.11.2026 ei ehditty käsitellä kaikkia esityslistan asioita ennen ennakollisen talouden ohjauksen (ETO) menettelyyn liittyvän kokouksen alkamista. Koska osa osallistujista tarvittiin molempiin kokouksiin, aluehallituksen kokous päätettiin keskeyttää.
Aluehallitus jatkaa esityslistan asioiden käsittelyä seuraavassa kokouksessaan tiistaina 17.11.2026 klo 12.00 alkaen.
Lue lisää käsiteltävistä asioista kokouksen ennakkotiedotteesta: Aluehallitus käsittelee hallintosäännön uudistamista sekä virkarakenteen muutoksia - Pohjois-Savo
-
6.11.2026 Uutinen
Nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa
Pohjois-Savon hyvinvointialueen Uusi suunta yhdessä -nuorten huumekuolemien ennaltaehkäisyn hanke käynnisti syksyllä 2026 asiakasraatitoiminnan nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalvelujen kehittämisen tueksi. Asiakasraadin tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden ja läheisten ääntä palveluiden kehittämisessä sekä tuoda asiakaskokemus osaksi palvelujen suunnittelua ja arviointia.
Asiakasraatiin saatiin runsaasti hakemuksia ja mukaan valittiin kymmenen yli 18-vuotiasta henkilöä. Raatilaisilla on omakohtaista kokemusta tai läheisen kautta kertynyttä kokemusta tilanteista, joissa päihteiden käyttö on aiheuttanut haittoja, ja palveluille tai tuelle on ollut tarvetta. Valittuja yhdistää halu jakaa kokemuksiaan sekä vaikuttaa päihdepalvelujen kehittämiseen.
Hanketyön tukena toimiva Päihdepalvelujen kehittämisen asiakasraati on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Uutta toimintamallissa on myös se, että asiakasraatia ohjaa ammattilaisten lisäksi koulutettu kokemusasiantuntija. Hankkeessa aktiivisesti toteutettu ammattilaisten ja kokemusasiantuntijan välinen yhteistoiminta tuo hyvinvointialueelle arvokasta kokemusta toimintatavasta, jossa ammatillinen osaaminen ja asiakkaan kokemustieto yhdistyvät. Kokemusasiantuntija Pete kuvaa yhteistyötä seuraavasti:
”Hankkeessa mukana oleminen on ollut itselleni merkityksellistä ja mielenkiintoista. Olen kokenut, että pystyn oman kokemustaustani kautta vaikuttamaan tärkeisiin asioihin ja tuomaan esille näkökulmia, jotka muuten saattaisi jäädä kuulematta.
Mielestäni on tärkeää, että palveluiden kehittämisessä kuullaan ihmisiä, joilla on omakohtaistakokemusta päihteiden käytöstä tai läheisen roolista. Kokemustieto tuo ammatillisen osaamisen rinnalle arvokkaan näkökulman siihen, millaisia palveluita ihmiset todella tarvitsevat ja miten heidät voi kohdata paremmin. On hienoa olla mukana työssä, jolla voidaan saada aikaan konkreettisia muutoksia ja auttaa tulevaisuudessa muita samankaltaisissa tilanteissa olevia ihmisiä.”

Kuvassa: Kokemusasiantuntija ja Uusi suunta yhdessä -hankkeen projektikoordinaattorit kohtaamassa nuoria Hoodfest-tapahtumassa elokuussa 2026.Hyvä kohtaaminen rakentaa luottamusta ja toivoa
Asiakasraadin ensimmäisessä tapaamisessa keskusteltiin hyvästä kohtaamisesta nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluissa. Raatilaisten mukaan hyvä kohtaaminen perustuu kunnioittavaan, ymmärtävään ja ennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen, jossa asiakkaan yksilöllinen elämäntilanne, kokemukset ja tarpeet huomioidaan aidosti. Erityisen tärkeinä pidettiin läsnäoloa, kuuntelemista ja asiakkaan kohtaamista ilman tuomitsemista.
Keskusteluissa korostui myös toivon merkitys toipumisen tukena. Ammattilaisen tehtävänä on vahvistaa asiakkaan uskoa muutoksen mahdollisuuksiin sekä tunnistaa ja sanoittaa pienetkin edistysaskeleet.
”Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.”
Raatilaisten mukaan hyvä kohtaaminen on tasavertaista ja turvallista. Asiakkaiden ja läheisten omia kokemuksia tulee kuunnella ja tärkeää on tunnistaa myös läheisten tuen tarve. Asiakasraadin yhteinen viesti kiteytyi ajatukseen, että hyvä kohtaaminen vahvistaa voimavaroja, luottamusta ja toivoa tulevaisuuteen.
Tutustu asiakasraadin tuottamaan hyvän kohtaamisen muistitauluun: Hyvän kohtaamisen muistitaulu ammattilaiselle
Sujuvammat palvelupolut syntyvät asiakkaiden kokemuksista
Asiakasraadin toisessa tapaamisessa tarkasteltiin nuorten ja nuorten aikuisten palvelupolkuja sekä palvelukokemuksia. Keskusteluissa nousivat esiin erityisesti palveluiden saavutettavuus, hoidon jatkuvuus, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja asiakkaan kohtaamisen merkitys.
Keskeisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin nopea ja matalan kynnyksen pääsy avun piiriin, päihde- ja mielenterveyspalveluiden parempi yhteensovittaminen, riittävän pitkäkestoinen hoito ja kuntoutus sekä niiden jälkeinen tuki. Lisäksi raatilaiset pitivät tärkeänä kokemusasiantuntijoiden ja läheisten roolin vahvistamista sekä pysyvien työntekijäsuhteiden mahdollistamista.
Haasteiden lisäksi asiakasraati nosti esiin useita toimivia käytäntöjä, kuten luottamukselliset ammattilaissuhteet, aidosti kuuntelevan kohtaamisen, palveluiden joustavuuden ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisen huomioimisen. Näitä vahvuuksia tulisi entisestään vahvistaa ja hyödyntää.

Kuvassa: Asiakasraadin toisen tapaamisen pohdintaa.
Asiakasosallisuustiedon valossa palvelujärjestelmää tulee kehittää suuntaan, jossa apu on helposti saavutettavaa, asiakas kohdataan kokonaisuutena ja tuki jatkuu myös hoidon ja kuntoutuksen jälkeen.
Asiakasraatitoiminta jatkuu Uusi suunta yhdessä -hankkeen luotsaamana kevääseen 2027 saakka. Raadin tuottamaa kokemustietoa hyödynnetään nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden kehittämisessä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyden vahvistamisessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
-
6.11.2026 Uutinen
Omaishoidon tukea ja kuljetuspalvelua voi hakea nyt verkossa koko Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon hyvinvointialue on laajentanut sosiaalipalvelujen digitaalista asiointia ikääntyneille suunnattuihin palveluihin. OmaSavossa voi nyt hakea sähköisesti omaishoidon tukea ja kuljetuspalvelua.
- Omaishoidon tuen ja kuljetuspalvelun hakeminen onnistuu silloin, kun asiakkaalle tai läheiselle parhaiten sopii. Digitaalisesti täytetty hakemus siirtyy suoraan ammattilaisen käsittelyyn, asiakasohjauksen palveluyksikköjohtaja Hanna Jokinen kuvaa.
Hyvinvointialueella on tällä hetkellä noin 1 650 omaishoidon tuen saajaa. Vuonna 2025 uusia omaishoidon tuen saajia tuli 413, ja tämän vuoden arvio on noin 430.
Puhelin edelleen suosituin
Asiakas voi täyttää OmaSavossa esimerkiksi iäkkäiden palvelujen hakemuksen, jolla voi hakea omaishoidon tukea ja kuljetuspalvelua. Hakemus siirtyy OmaSavosta suoraan ammattilaisen käsittelyyn.
Kun päätös on tehty, asiakas voi lukea sen OmaKannasta ja Suomi.fi-viestit-palvelusta. Jos asiakas ei ole ottanut Suomi.fi-viestejä käyttöön, hän saa päätöksen paperipostilla.
Ikäkeskuksen neuvontaan tulee kuukausittain keskimäärin 1 300–1 400 yhteydenottoa, joista 75 prosenttia on puhelinsoittoja.
- Puhelin on edelleen tärkein asiointikanava, mutta digiasiointi tarjoaa vaihtoehdon niille asiakkaille ja läheisille, jotka haluavat hoitaa asian verkossa, Jokinen sanoo.
Vuoden 2025 lopussa Pohjois-Savossa asui 69 121 yli 65-vuotiasta. Heidän osuutensa maakunnan 248 512 asukkaasta oli 27,8 prosenttia.
Digilomakkeita on täytetty yli 7 600 kertaa
Ensimmäiset sosiaalipalvelujen digilomakkeet otettiin OmaSavossa käyttöön kesäkuun alussa. Ikääntyneille suunnatut digilomakkeet otettiin käyttöön lokakuun alussa.
OmaSavon sosiaalipalvelujen digilomakkeiden kautta on tehty viiden kuukauden aikana yli 7 600 hakemusta ja yhteydenottoa. Eniten on tehty lastensuojeluilmoituksia, yli 3 400 kappaletta. Niistä 2 727 on viranomaisten tekemiä ja 685 yksityishenkilöiden lähettämiä ilmoituksia.
Toiseksi suosituin digilomake on täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemus.
- Ikääntyneille suunnatut digilomakkeet ovat olleet käytössä vasta lyhyen aikaa, joten niiden käyttömääristä ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Digitaalisia huoli-ilmoituksia ikääntyneistä henkilöistä on kuitenkin alettu tehdä heti lokakuun käyttöönoton jälkeen, Jokinen kertoo.
Suurin osa digilomakkeista vaatii kirjautumisen Suomi.fi-tunnistuspalvelun kautta. Kirjautumiseen asiakas tarvitsee verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin. Osan lomakkeista voi kuitenkin täyttää ilman vahvaa tunnistautumista. Tällaisia lomakkeita ovat esimerkiksi lastensuojeluilmoitus ja huoli-ilmoitus.
- Lisätietoa digilomakkeista lödät OmaSavon sivuilta.
-
6.11.2026 Uutinen
Gerontologiseen sosiaalityöhön liittyvässä tutkimushankkeessa kehitetään keinoja tukea ikääntyneiden perhesuhteita
Perhesuhteet ovat monille voimavara, mutta samaan aikaan perhesuhteet voivat olla myös ristiriitaisia ja huolta aiheuttavia. Ilmiö on ikääntyneiden parissa työskenteleville ammattilaisille tuttu. Ikääntyneiden ja heidän perheverkostonsa kanssa työskentely vaatii pitkäjänteistä muutostyötä.
Tutkimustietoa tai käytännön työmenetelmiä perhesuhteiden parissa työskentelystä gerontologisessa sosiaalityössä on kuitenkin toistaiseksi ollut vähäisesti saatavilla. Tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan VAPGE-tutkimushankkeessa.
”Vaativa perheinterventio gerontologisessa sosiaalityössä – tietopohja, edellytykset ja arviointi” (VAPGE) -tutkimushankkeella on kolme päätavoitetta:
- lisätä ymmärrystä suhdeperustaisesta gerontologisesta sosiaalityöstä
- kehittää siihen pohjautuva tutkimusperustainen vaativan perheintervention malli ja
- sen myötä vahvistaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia vastata iäkkäiden haastaviin perhesuhteisiin liittyviin tuen tarpeisiin.
Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin kaupunki, Kymenlaakson hyvinvointialue sekä Pohjos-Savon hyvinvointialue. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa vuosina 2026–2028 toteutettavaa tutkimushanketta sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksella (VN/9538/2025).
Yhteistyössä ammattilaisten kanssa
Nyt hahmoteltavan vaativan perheintervention taustalla on pitkäjänteisen suhdeperustaisen gerontologisen sosiaalityön malli (Soukiala 2026). Suhdeperustaisessa gerontologisessa sosiaalityössä keskiössä ovat niin iäkkään ja sosiaalityöntekijän väliset suhteet, kuin iäkkään omat läheiset suhteet.
Vaativan perheintervention mallia luodaan yhdessä hyvinvointialueiden ammattilaisten kanssa.Keväällä 2026 järjestettiin ensimmäiset työpajat, joissa tietoa tuotettiin ja jäsennettiin tutkijoiden ja ammattilaisten yhteistyönä. Työpajoissa tutkimustieto ja ammattilaisten kokemukset voitiin yhdistää. Työpajojen tuotoksena muodostettiin erityisen vaativan asiakastapaustyypin kuvaus. Syksyllä 2026 on alkanut havainnointiin perustuva aineistonkeruu, jossa tutkija kulkee sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan mukana ennakkoon sovituilla kotikäynneillä. Havainnoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota työskentelytapoihin ja työn arkisiin käytäntöihin. Havainnoinnin yhteydessä myös asiakkaat pääsevät ääneen ja voivat kertoa kokemuksistaan työskentelyä koskien.
Käytännön ja tutkimuksen yhdistäminen edesauttaa hyvinvointialueiden ja ammattilaisten mahdollisuuksia työskennellä vaikuttavasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen.
Lue lisää tutkimushankkeesta verkkosivuilta: https://sites.uef.fi/vapge-tutkimushanke/
-
5.11.2026 Uutinen
Pohjois-Savon hyvinvointialue tuomitsee luottamushenkilöihin kohdistuvan uhkailun: Häirinnälle ja uhkailulle on nollatoleranssi
Pohjois-Savon hyvinvointialue tuomitsee jyrkästi alueen luottamushenkilöihin ja heidän läheisiinsä kohdistuvan häirinnän ja uhkailun. Viime aikoina yksittäisiin aluepäättäjiin kohdistuneet vakavat uhkailutilanteet ovat herättäneet huolta luottamustehtävissä toimivien turvallisuudesta. Hyvinvointialue haluaa korostaa, että jokaisella luottamushenkilöllä on oltava mahdollisuus hoitaa tehtäväänsä ilman pelkoa häirinnästä tai uhkailusta.
– Emme hyväksy minkäänlaista luottamushenkilöihin tai heidän läheisiinsä kohdistuvaa häirintää, epäasiallista käytöstä tai uhkailua. Erimielisyydet ja päätöksiin kohdistuva kritiikki kuuluvat demokratiaan, mutta uhkailu ei. Luottamushenkilöillä on oltava turvalliset edellytykset hoitaa heille vaaleissa annettua tehtävää, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.
Luottamushenkilöiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota
Aluepäättäjiin kohdistuneiden uhkailutilanteiden vuoksi Pohjois-Savon hyvinvointialue järjesti aluevaltuutetuille turvallisuuskoulutuksen. Koulutuksessa käytiin läpi toimintatapoja häirintä- ja uhkatilanteissa. Lisäksi valtuutetut ovat saaneet kirjalliset toimintaohjeet vastaavien tilanteiden varalle.
Hyvinvointialue haluaa varmistaa, että luottamushenkilöt tietävät, miten uhkaaviin tilanteisiin tulee reagoida ja mistä he saavat tarvittaessa tukea. Hyvinvointialueen johto suhtautuu kaikkiin luottamushenkilöihin kohdistuviin häirintä- ja uhkailutilanteisiin vakavasti ja tukee luottamushenkilöitä tilanteiden käsittelyssä.
Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, mutta uhkailu ei
Hyvinvointialueiden päätöksenteossa käsitellään usein vaikeita ja mielipiteitä jakavia kysymyksiä. Päätöksiä joudutaan tekemään tilanteessa, jossa käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Tämä tarkoittaa toisinaan vaikeita valintoja, jotka eivät vastaa kaikkien asukkaiden odotuksia tai toiveita.
Aluevaltuutetut ovat pohjoissavolaisten vaaleilla valitsemia edustajia, joilla on asukkaiden antama valtuutus toimia yhteisten asioiden puolesta. Hyvinvointialueen merkittäviä linjauksia valmisteltaessa asukkaiden näkemyksiä on pyritty kuulemaan laajasti. Myös luottamushenkilöt ovat olleet aktiivisesti tavattavissa eri puolilla Pohjois-Savoa.
– Päätöksistä saa ja pitää olla eri mieltä. Rakentava kritiikki, keskustelu ja vaihtoehtoisten ratkaisujen esittäminen ovat tärkeä osa demokraattista päätöksentekoa. Uhkailu sen sijaan ei ole hyväksyttävä tapa vaikuttaa asioihin. Se voi pahimmillaan vaientaa keskustelua ja heikentää luottamusta yhteiseen päätöksentekoon, painottaa aluevaltuuston puheenjohtaja Hannu Kokki.
Luottamushenkilöihin kohdistuva häirintä ja uhkailu eivät ole vain yksittäiseen henkilöön kohdistuvia tekoja. Ne loukkaavat demokraattista päätöksentekoa ja voivat kaventaa mahdollisuuksia käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Jokaisella on oikeus tuoda näkemyksensä esiin ja arvostella päätöksiä, mutta se on tehtävä asiallisesti ja toisia kunnioittaen.
-
KYSin sairaala-alueella sähköautojen latauspisteet käytettävissä5.11.2026 UutinenKYSin sairaala-alueella sähköautojen latauspisteet käytettävissä5.11.2026 Uutinen5.11.2026 Uutinen
KYSin sairaala-alueella sähköautojen latauspisteet käytettävissä
KYSin Puijon sairaala-alueella (Puijonlaaksontie 2, Kuopio) on otettu käyttöön sähköautojen julkiset latauspisteet
-
Lainesairaalan edustalla kahdeksan (8) paikkaa
-
Kaarisairaalan, rakennus 3:n ja 10:n välisellä pysäköintialueella kymmenen (10) paikkaa
Latauspisteissä on 11 kW:n ja 22 kW:n latausasemia.
Latausasemia käytetään Wolttisen Woltti-appilla
Wolttisen Woltti-sovelluksen voi ladata puhelimen sovelluskaupasta. Helpoin tapa löytää sovellus on skannata latausaseman yhteydessä oleva QR-koodi.
Latauksen hinta on 25 snt/kWh.
Latauspaikalla pysäköinti on sallittu vain latauksen ajaksi. Täyteen ladatun ajoneuvon säilyttäminen latauspaikalla voi johtaa pysäköintivirhemaksuun. Latauspaikoille ei voi hankkia pitkäaikaista pysäköintilupaa. Paikat on tarkoitettu ainoastaan sähköautojen lataukseen, eikä niille saa pysäköidä ilman latausta. Näin varmistetaan, että latauspaikat ovat niitä tarvitsevien käytettävissä.
Latauspaikat ovat pysäköinninvalvonnan piirissä.
Tekninen tuki
Teknisissä kysymyksissä ja vikatilanteissa palvelee Wolttisen tekninen tuki arkisin klo 9.00-16.00:
+358 9 42457804 -
-
5.11.2026 Uutinen
Lasten tavallisinta korvatulehdusantibioottia tutkitaan nyt ensimmäistä kertaa laajasti
Korvatulehdus on yksi yleisimmistä syistä lasten antibioottihoitoon. Nyt käynnistyvässä SAVOtitis-tutkimuksessa selvitetään ensimmäistä kertaa laajasti, miten Suomessa yleisimmin käytetty amoksisilliini tehoaa lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa. Tutkimukseen etsitään alle 3-vuotiaita lapsia Kuopiossa, Mikkelissä ja Turussa.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyy marraskuun alussa SAVOtitis-tutkimus, jossa tutkitaan lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitoa ja paranemista. Tutkimuksessa verrataan amoksisilliinia, amoksisilliini-klavulaanihappoa ja lumehoitoa alle 3-vuotiailla lapsilla.
Korvatulehdus on yksi yleisimmistä syistä lasten antibioottihoitoon. Vaikka amoksisilliini on Suomessa yleisimmin käytetty korvatulehdusantibiootti, sen tehoa lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoidossa ei ole aiemmin tutkittu lumekontrolloidussa tutkimuksessa.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, milloin antibioottihoito on tarpeen ja millainen hoito tukee lasten paranemista parhaiten.
– On hämmentävää, että lasten tavallisinta antibioottihoitoa on tutkittu näin vähän. Nykyaikaisin menetelmin tehtyjä, laadukkaita lumekontrolloituja tutkimuksia lasten välikorvatulehduksen hoidosta on maailmassa tehty vain kolme. Niissä kaikissa on tutkittu amoksisilliini-klavulaanihappoa, mutta amoksisilliinista vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, sanoo lasten infektiolääkäri Marjo Renko.
Tutkimukseen on tarkoitus rekrytoida vähintään 219 lasta, Kuopiosta, Mikkelistä ja Turusta. Potilaita rekrytoidaan infektiokauden aikana maalis-huhtikuun loppuun saakka, riippuen kauden kestosta.
Tutkimukseen voivat osallistua alle 3-vuotiaat lapset, joiden vanhemmat epäilevät lapsella korvatulehdusta. Vanhemmat voivat olla yhteydessä tutkimuspoliklinikkaan, jossa arvioidaan tutkimukseen soveltuvuus ja sovitaan tutkimuskäynnistä.
Tutkimukseen osallistuvilta kerätään esitiedot, otetaan nenänielunäyte ja tutkitaan korvat video-otoskoopilla sekä tympanometrilla. Mikäli lapsella todetaan korvatulehdus ja huoltajat antavat suostumuksensa tutkimukseen osallistumiselle, lapsi satunnaistetaan saamaan joko amoksisilliinia, amoksisilliini-klavulaanihappoa tai lumehoitoa. Lasten vointia seurataan tutkimuksen aikana tavallista tarkemmin.
Tulokset voivat vaikuttaa tulevaisuuden hoitosuosituksiin
Tutkijoiden mukaan tutkimuksella voidaan vastata tärkeisiin kysymyksiin lasten korvatulehdusten hoidosta.
– Tämän tutkimuksen avulla pyrimme saamaan uutta tietoa antibioottihoidon tarpeesta, sopivimman antibiootin valinnasta sekä korvatulehduksen diagnostiikasta. Tuloksilla voi tulevaisuudessa olla vaikutusta hoitosuosituksiin ja siten monien lasten ja perheiden saamaan hoitoon, kertoo lastenlääkäri Taija-Lotta Tero.
Tutkimuksen toteuttaminen on vaatinut useiden tutkimusryhmien yhteistyötä ja rahoituksen kokoamista useista eri lähteistä.
– Korvatulehdus on yleinen sairaus, mutta sen tutkiminen on haastavaa ja pitkäjänteistä työtä. Potilaiden rekrytointi vie vuosia, ja tutkimuksen toteuttaminen edellyttää jatkuvaa valmiutta ottaa vastaan tutkimukseen soveltuvia potilaita. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa tietoa, joka hyödyttää tulevaisuudessa suurta joukkoa lapsia ja perheitä, sanoo Renko.
Tutkimuksen virallinen nimi on Amoxicillin versus amoxicillin-clavulanate versus placebo in acute otitis media in children – A parallel-group triple-blinded randomized controlled superiority trial.
Tutkimuksen lyhyt nimi on SAVOtitis-tutkimus. Nimi viittaa siihen, että tutkimusidea on saanut alkunsa Savossa.
-
4.11.2026 Uutinen
Aluehallitus käsittelee hallintosäännön uudistamista sekä virkarakenteen muutoksia
Pohjois-Savon aluehallitus kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 9.11.2026. Kokouksessa käsitellään esimerkiksi hyvinvointialueen hallintosäännön uudistamista, virkojen perustamista ja lakkauttamista osana uuden johtamisrakenteen käyttöönottoa sekä Kuopion uuden lastensuojeluyksikön rakennushankkeen toteuttajan valintaa.
Lisäksi aiheina ovat muun muassa hyvinvointialueen tekoälypolitiikkaa, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä opiskeluhuollon suunnitelma.
Uutta hallintosääntöä valmistellaan vuodelle 2027
Aluehallitus keskustelee kokouksessa 1.1.2027 voimaan tulevasta hallintosäännöstä ja lähettää luonnoksen aluevaltuustoryhmille tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi. Lopullinen käsittely on tarkoitus tehdä myöhemmin marraskuussa ennen asian etenemistä aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa.
Hallintosäännön uudistaminen liittyy aluehallituksen aiemmin hyväksymään uuteen johtamisrakenteeseen, jossa palvelujen järjestäminen ja palvelutuotanto erotetaan nykyistä selkeämmin toisistaan. Samalla päivitetään toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä sekä toimivaltuuksia vastaamaan uutta organisaatiota. Muutoksilla pyritään selkeyttämään johtamista, vastuita ja päätöksentekoa koko hyvinvointialueella.
Toimialojen virkarakennemuutokset käsittelyssä
Aluehallitus käsittelee useiden virkojen lakkauttamista ja perustamista osana uuden johtamisjärjestelmän käyttöönottoa. Esityksen mukaan nykyisiä toimiala-, toimilinja- ja palvelualuejohtajien virkoja lakkautetaan vuoden 2027 alusta lähtien, kun organisaatio siirtyy uuteen johtamismalliin.
Esitys sisältää myös toiminnallisia muutoksia palveluissa. Peruspalveluissa esitetään lakkautettavaksi yksi alue-esihenkilön virka sekä viisi terveyssosiaalityön sosiaalityöntekijän virkaa. Ikääntyneiden palveluissa puolestaan tehdään asumispalveluiden muutoksiin liittyviä palveluesihenkilövirkojen järjestelyjä.
Virkarakenteen muutokset liittyvät sekä johtamisjärjestelmän uudistamiseen että palvelurakenteen ja talouden sopeuttamiseen.
Kuopion lastensuojeluyksikön rakennushanke etenee
Aluehallitukselle esitetään Kuopion uuden lastensuojeluyksikön rakennushankkeen toteuttajan valintaa. Esityksen mukaan hankkeen KVR-urakoitsijaksi ehdotetaan Jalon Rakentajat Oy, joka jätti tarjouskilpailun edullisimman hyväksyttävän tarjouksen. Tarjouksen arvo on 3,454 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.
Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 4,35 miljoonaa euroa. Uudisrakennus toteutetaan Kuopion Haapaniemelle osoitteeseen Tasavallankatu 6, ja siihen tulee 21 lastensuojelun laitoshoitopaikkaa. Tavoite on, että rakentaminen alkaa vuosien 2026–2027 aikana ja yksikön käyttöönotto on vuonna 2028.
Kokouksen esityslistalla ovat lisäksi muun muassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tekoälypolitiikka ja tekoälyhallintamalli, toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2026–2029 sekä alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2026–2029.
Tutustu aluehallituksen kokousmateriaaleihin verkkosivuillamme.
-
4.11.2026 Uutinen
Vointikyselyt auttavat kehittämään diabeteksen hoitoa Pohjois-Savossa – taustalla Euroopan laajuinen hanke
Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään tapoja, joilla asiakkaan oma kokemus terveydestään ja arjessa pärjäämisestään saadaan entistä paremmin osaksi hoitoa. Diabetespotilaiden vointikyselyistä saatava tieto täydentää esimerkiksi laboratoriotuloksia ja auttaa tunnistamaan, millaista tukea potilaat tarvitsevat.
Kyselyissä potilas arvioi esimerkiksi liikkumistaan, arjessa selviytymistään, kipujaan ja mielialaansa. Näin hoidon arvioinnissa voidaan huomioida tutkimustulosten lisäksi myös se, miten potilas itse voi.
– Potilaan oma kokemus täydentää muuta terveydentilasta saatavaa tietoa. Kyselyvastaukset voivat auttaa ottamaan puheeksi asioita, jotka eivät muuten välttämättä tulisi esille vastaanotolla, kertoo projektiasiantuntija Katja Soininen.
Vointitieto auttaa tunnistamaan tuen tarpeita
Sähköisiä vointikyselyitä on otettu ensimmäisenä käyttöön Kuopion yliopistollisen sairaalan endokrinologian poliklinikan aikuisilla diabetespotilailla. Kyselyt lähetetään potilaille OmaSavon kautta.
Kyselyistä saatavan tiedon avulla voidaan tarkastella, millaisia haasteita eri potilasryhmillä on ja miten heidän vointinsa muuttuu ajan kuluessa. Tieto voi auttaa kehittämään hoitoa ja kohdentamaan tukea paremmin.
Esimerkiksi nuoren diabetespotilaan kohdalla kysely voi tarjota luontevan tavan ottaa puheeksi mielialaan tai sairauden aiheuttamaan kuormitukseen liittyviä asioita. Näin voidaan yhdessä arvioida, millaisesta tuesta potilas hyötyisi.
Vointikyselyt eivät korvaa muita tutkimuksia tai ammattilaisen tekemää arviota, vaan täydentävät niitä.
Pohjois-Savon kokemuksia jaetaan Euroopassa
Vointikyselyiden kehittäminen on osa eurooppalaista JACARDI-hanketta, jossa etsitään keinoja parantaa diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa. Hanke kokoaa yhteen 81 organisaatiota 21 maasta kehittämään vaikuttavia ja käytännönläheisiä ratkaisuja kansanterveyden haasteisiin.
Pohjois-Savon hyvinvointialue osallistui Puolassa 21.-23.10.2026 järjestettyyn kansainväliseen kokoukseen. Kokouksessa Katja Soininen esitteli Suomen kokemuksia digitaalisten vointikyselyiden käytöstä diabeteksen hoidossa.
– Keskustelussa korostui, että potilaan omista kokemuksista saatava tieto täydentää terveydentilasta muuten kerättävää tietoa ja voi auttaa kehittämään hoitoa entistä asiakaslähtöisemmäksi, Katja Soininen kertoo.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen projektiasiantuntija Katja Soininen kuvassa keskellä.
-
Lohjenneen hampaan hoitoon nyt myös nettiajanvaraus eteläisellä alueella4.11.2026 UutinenLohjenneen hampaan hoitoon nyt myös nettiajanvaraus eteläisellä alueella4.11.2026 Uutinen4.11.2026 Uutinen
Lohjenneen hampaan hoitoon nyt myös nettiajanvaraus eteläisellä alueella
Pohjois-Savon hyvinvointialueen eteläisen alueen suun terveydenhuollossa on otettu käyttöön pilottina nettiajanvaraus lohjenneiden hampaiden ja irronneiden paikkausten hoitoa varten.
Asiakkaat voivat varata ajan suoraan hammaslääkärille Varkauden, Joroisten, Leppävirran, Rautalammin ja Suonenjoen hammashoitoloihin.
Ensimmäiset ajat ovat nyt varattavissa osoitteessa www.hitportal.fi/pshva. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. Samalla asiakkaat voivat tarkastella omia suun terveydenhuollon ajanvarauksiaan.
Nettiajanvaraus on tällä hetkellä käytössä pilottina vain eteläisen alueen suun terveydenhuollossa. Ajan voivat kuitenkin varata kaikkien hyvinvointialueiden kuntien asukkaat. Vastaanottoajat ovat saatavilla eteläisen alueen hammashoitoloihin.
Pilotin tavoitteena on tarjota asiakkaille uusi ja sujuva tapa varata aika hammashoitolaan sekä arvioida palvelun toimivuutta käytännössä. Pilotointi jatkuu vuoden 2027 ajan, minkä jälkeen arvioidaan mahdollisuuksia laajentaa palvelua myös muille alueille.
Suun terveydenhuoltoon voi edelleen varata ajan myös puhelimitse numerosta 017 273 4500. Asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 7.45-16.00 ja auttaa tarvittaessa myös nettiajanvarauksen käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja ongelmatilanteissa
-
4.11.2026 Uutinen
Tutkimus: Runsas terveyspalvelujen käyttö kertoo usein myös sosiaalisen tuen tarpeesta
Uusi politiikkasuositus osoittaa, että sosiaalityö kohdentuu erityisesti paljon palveluja käyttäville asiakkaille, joilla on kasautuneita hyvinvointihaasteita.
Tutkimuksen mukaan vuoden ensimmäinen sosiaalityön kontakti ajoittuu usein vaiheeseen, jossa asiakkaan terveyspalvelujen käyttö on poikkeuksellisen runsasta. Erityisesti akuuttipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja psykiatristen palvelujen käyttö korostuu sosiaalityön kontaktin ympärillä.
Havaintojen perusteella tutkijat suosittelevat sosiaalityön tarpeen nykyistä varhaisempaa tunnistamista, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön vahvistamista sekä sosiaalityön osaamisen tiiviimpää integrointia paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuuksiin.
Politiikkasuositus perustuu osana TUKI-hanketta toteutettuun tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 5 000 paljon terveyspalveluja käyttävän työikäisen henkilön palvelukäyttöä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Lue politiikkasuosituksesta tarkemmin, millaisia asiakkaita sosiaalityö tavoittaa, miten sosiaalityön tarve näkyy palvelujen käytössä ja mitä toimenpiteitä tutkimuksen perusteella suositellaan palvelujen kehittämiseksi.
-
4.11.2026 Uutinen
THL: Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminta on parantunut, vaikka haasteitakin on edelleen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen asiantuntija-arvion mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialue on parantanut toimintaansa useilla sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisillä osa-alueilla. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy on parantunut, hyvinvointialueen talous on vahvistunut ja henkilöstön saatavuus on kehittynyt myönteisesti.
THL nostaa esiin myös palvelujen suunnitelmallisen uudistamisen, hoidon jatkuvuuden perusterveydenhuollossa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvat rakenteet alueella. Arvion mukaan Pohjois-Savossa on edetty hyvin ministeriöiden antamien suositusten toteuttamisessa.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta palvelujen saatavuudessa ja kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamisessa on edelleen haasteita.
Hoitoon pääsy parantui erikoissairaanhoidossa
Arvion mukaan yksi edistysaskelista Pohjois-Savossa on kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn paraneminen. Joulukuussa 2025 yli puoli vuotta hoitoa odottaneita potilaita oli lähes 1 500, mutta jonot saatiin purettua huhtikuun 2026 loppuun mennessä oman in-house yhtiön kautta lisä- ja ylitöillä sekä osittain ulkopuolisilla ostopalveluilla.
Palveluja on samalla kehitetty niin, että potilaita voidaan hoitaa aiempaa useammin ilman sairaalahoitojaksoa. Erityistä panosta on laitettu leikkaushoidoissa lyhytjälkihoitoisen kirurgian kehittämiseen. Tällöin potilas pääsee kotiutumaan parhaimmillaan jo saman päivän aikana tai seuraavana aamuna, mikä vähentää tarvetta vuodeosastohoidolle.
Avohoidon, päiväkirurgian ja etäpalvelujen kehittäminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tukevat myös palvelujen sujuvuutta.
– Joka arkiaamuinen yhteinen tilannekuva suunnitellusta leikkaustoiminnassa, erityispalveluiden ja peruspalveluiden vuodeosastojen täyttöasteesta ja kotiin annettavien palveluiden tilanteesta on kehittänyt ymmärrystämme ja yhteistyötä eri palveluiden välillä ja se on auttanut parantamaan palveluidemme saatavuutta. Jatkossa tavoitteemme on pyrkiä pysymään hoitotakuussa omaa toimintaa edelleen tehostamalla, toteaa Kuopion yliopistollisen sairaalan vs. palvelualuejohtaja Pekka Jäkälä.
Hyvinvointialueen talous on vahvistunut ja henkilöstön saatavuus on parantunut
THL:n mukaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen taloudellinen tilanne vahvistui vuonna 2025. Talous kääntyi noin 5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja kassatilanne vahvistui niin, että alueen maksuvalmius arvioidaan tällä hetkellä hyväksi. Kustannusten kasvu pysyi maltillisena, vaikkakin korkea kustannustaso, merkittävä kertynyt alijäämä ja kasvava lainakanta kuitenkin heikentävät talouden liikkumavaraa.
– Olemme ottaneet talouden näkökulmasta merkittäviä askeleita eteenpäin. Vuoden 2025 tulos oli ylijäämäinen, ja myös vuoden 2026 ennuste on positiivinen. Tämä kertoo siitä, että tehdyt laaja-alaiset sopeutustoimet ovat alkaneet vaikuttaa, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.
Talouden tasapainottaminen on ollut merkittävä haaste tilanteessa, jossa alueen väestön palvelutarve on suuri ja kasvaa edelleen. THL nostaa esiin sen, että Pohjois-Savossa talouden tasapainottamista on viety eteenpäin samanaikaisesti palvelujen uudistamisen kanssa.
– Palvelutarve ja kustannuspaineet ovat Pohjois-Savossa poikkeuksellisen suuret. Lisäksi meillä on historiallisesti kertynyttä alijäämää ja investoinneista aiheutuvaa lainanhoitopainetta. Pelkät yksittäiset säästötoimet eivät ratkaise tätä. Tarvitsemme pysyviä muutoksia palvelurakenteeseen ja toimintatapoihin. Talouden tasapainottaminen on vastuullisen palvelujen järjestämisen edellytys, Marko Korhonen jatkaa.
Arvion mukaan myös henkilöstön saatavuus on kehittynyt myönteisesti erityisesti perusterveydenhuollossa vuoden takaisesta, vaikkakin hyvinvointialueen reuna-alueilla on edelleen lääkäripulaa. Lääkäreitä ja hoitohenkilöstöä on kuitenkin saatu aiempaa enemmän suoriin palvelussuhteisiin ja vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt. Myös henkilöstön lähtövaihtuvuus on pienentynyt.
Digitaalisia ja liikkuvia palveluja on kehitetty menestyneesti
Pohjois-Savossa on arvion mukaan onnistuttu uudistamaan palveluja suunnitelmallisesti. Palveluja kehitetään niin, että apua voidaan tarjota asiakkaan tarpeen mukaan esimerkiksi kotona, liikkuvien palvelujen avulla tai digitaalisesti.
Esimerkiksi OmaSavo-palvelun käyttö on kasvanut nopeasti. Vuoden 2025 lopussa OmaSavo-palveluun oli rekisteröitynyt jo noin viidennes maakunnan väestöstä, arviolta noin 50 000 käyttäjää. Samalla etäasioinnin osuus kasvoi lähelle valtakunnallista keskitasoa.
Perusterveydenhuollossa käyttöön otettu OmaTiimi-toimintamalli kattaa myös noin 90 prosenttia väestöstä. Mallin tavoitteena on tukea hoidon jatkuvuutta ja helpottaa erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hoidon kokonaisuuden hallintaa.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahva perusta, palvelujen saatavuudessa on edelleen parannettavaa
THL nostaa esiin myös Pohjois-Savon haasteet. Väestön palvelutarve on suuri ja kasvaa edelleen. Lasten ja nuorten palvelujen saatavuudessa sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittävyydessä on puutteita. Myös perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin pääsyä on tarpeen parantaa.
Lisäksi kotiin vietäviä palveluja on edelleen vahvistettava ja päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon hyödyntämistä kehitettävä.
Haasteista huolimatta THL arvioi, että Pohjois-Savossa on vahvat rakenteet hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle. Alueella on tunnistettu väestön ikääntymiseen ja korkeaan sairastavuuteen liittyviä haasteita, ja työtä ohjaavat yhteiset tavoitteet ja toimintamallit.
Tiedotteen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syksyllä 2026 julkaisemaan alueelliseen asiantuntija-arvioon: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Arviossa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä vuonna 2025 ja alkuvuonna 2026 sekä hyvinvointialueelle annettujen toimenpidesuositusten etenemistä. Tutustu koko asiantuntija-arvioon täältä: Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi - THL
-
3.11.2026 Uutinen
Polku kirjolle -hankkeessa koottiin yhteen nepsy-palveluverkostoa ja rakennettiin yhteistä suuntaa Pohjois-Savon nepsy-palveluiden kehittämiseen
Neurokehityksellisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluiden kehittäminen vaatii toimivaa yhteistyötä yli organisaatio- ja sektorirajojen. Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kelan rahoittama Polku kirjolle -hanke (5.5.2025-15.11.2026) on tuonut yhteen alueen toimijoita rakentamaan yhteistä ymmärrystä palveluista, eri toimijoiden tarjoamista tukitoimista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista.
Hankkeen aikana on työskennelty yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden, varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, nuorisopalveluiden sekä kolmannen sekotorin toimijoiden kanssa. Työtä ohjasi palvelurajat ylittävä työryhmä, ja kehittämisen tueksi järjestettiin kolme alueellista työpajaa, joihin osallistui yli 80 ammattilaista.
Yhteistyön kautta on koottu tietoa siitä, miten neurokehityksellisesti oireilevien lasten, nuorten ja perheiden (alle 18-vuotiaat) palvelut tällä hetkellä toteutuvat ja miten niitä voidaan kehittää entistä sujuvammiksi asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta.
Palvelupolut näkyviksi asukkaille ja ammattilaisille
Yksi hankkeen keskeisistä tuotoksista on ollut alueellisen nepsy-palvelupolun kuvaaminen alle 18-vuotiaisen neurokehityksellisesti oireilevien palveluiden osalta Pohjois-Savossa. Palvelupolku on julkaistu hyvinvointialueen verkkosivustolla. Tavoitteena on helpottaa sekä perheiden ohjautumista tarpeita vastaaviin palveluihin sekä ammattilaisten mahdollisuuksia ohjata asiakkaita oikea-aikaisesti tuen piiriin. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin palvelupolun pilotointia ja käyttöönoton tukea verkkovälitteisten vinkkivarttien muodossa ammattilaisille.
Tutustu palvelupolkuun: Neurokehityksellisten häiriöiden palvelupolku lapsille, nuorille ja perheille (alle 18-vuotiaille) - Pohjois-Savo
Tietoa, osaamista ja kohtaamisia
Hankkeen aikana toteutettiin lisäksi useita tilaisuuksia, joissa keskiössä oli osaamisen vahvistaminen ja tiedon jakaminen.
Alueellinen Nepsy-päivä kokosi yhteen yli 400 ammattilaista keskustelemaan ajankohtaisista nepsy-teemoista ja jakamaan hyviä käytäntöjä. Hyvät nepsy-käytänteet varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa -webinaari keräsi kuulolle 116 ammattilaista.
Perheiden näkökulman vahvistamiseksi toteutettiin kuusi avointa, matalan kynnyksen tapahtumaa verkkovälitteisesti. Aiheena oli nepsy-piirteisen lapsen tai nuoren tukeminen arjessa. Nepsy-infoiltoihin ala- ja yläkouluikäisten lasten ja nuorten huoltajille osallistui yhteensä reilu 140 huoltajaa.
Kyselyt nostivat esiin vahvuuksia ja kehittämistarpeita
Kehittämistyötä varten kerättiin laajasti kokemustietoa sekä ammattilaisilta että alueen asukkailta.
Ammattilaiskyselyyn vastasi yli 300 henkilöä ja asukaskyselyyn yli 220 henkilöä. Vastauksissa tarkasteltiin nepsy-palveluiden saatavuutta, palveluiden sujuvuutta, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittämistarpeita.
Tulokset osoittivat, että alueella tehdään paljon laadukasta työtä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Samalla nousi esiin kehittämiskohteita, jotka ovat tuttuja monilla alueilla Suomessa: palveluiden hajanaisuus, tiedon löydettävyyden haasteet sekä tarve entistä selkeämmälle yhteistyölle eri toimijoiden välillä.
Monet vastaajat toivoivat myös nykyistä sujuvampaa palveluihin ohjautumista, parempaa tiedonkulkua sekä varhaisen tuen mahdollisuuksien vahvistamista ja perheiden rinnalla kulkemista sujuvasti ikävaiheesta toiseen tai palveluiden välillä siirtymisissä.
Kehittäminen jatkuu hankkeen jälkeenkin
Polku kirjolle -hankkeen aikana on rakennettu vahva pohja alueelliselle yhteistyölle. Yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on ollut eri toimijoiden yhteisen keskustelun ja ymmärryksen lisääntyminen siitä, miten nepsy-palveluita voidaan kehittää asiakaslähtöisesti yli palvelurajojen.
Vaikka työ on tuonut näkyväksi myös palvelujärjestelmän kehittämistarpeita, ne voidaan nähdä ennen kaikkea mahdollisuuksina rakentaa entistä toimivampia palveluita lapsille, nuorille ja perheille.
Hankkeen opit, verkostot ja yhdessä tuotetut työvälineet tarjoavat vahvan perustan sille, että Pohjois-Savon alueella nepsy-palveluiden kehittämistä voidaan jatkaa pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa. Varhaisten, perheiden tarpeisiin vastaavien tukitoimien vahvistaminen kuvautuu lähitulevaisuudessa keskeisenä kehittämiskohteena.