Kuntouttava arviointijakso -projektin tulokset vahvistavat ikääntyneiden kotona asumista Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutettu kuntouttavan arviointijakson kehittämisprojekti päättyy vuoden 2025 lopussa. Projekti on tuonut merkittäviä uudistuksia ikääntyneiden kotiin annettaviin palveluihin.

Kuntouttava arviointijakso on tilapäistä kotihoidon palvelua, joka kestää keskimäärin neljä viikkoa. Jakso toteutetaan asiakkaan kotona ja sen aikana asiakkaan kuntoutumista tuetaan sekä voimavaroja ja palveluntarvetta arvioidaan moniammatillisesti. Jakso päätyttyä asiakkaan jatkopalveluiden tarve arvioidaan. Kuntouttava arviointijakso edeltää esimerkiksi säännöllisen kotihoidon aloittamista.

Projektin tavoitteena oli varmistaa, että kuntouttavan arviointijakson palvelu on tasalaatuinen, vaikuttava ja saatavilla jokaisessa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnassa. 

Kuntouttava arviointijakso on keskitetty yhdeksään yksikköön

Kuntouttavan arviointijakson kehittämistä toteutettiin yhteistyössä ikääntyneiden palveluiden johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön kesken. Toimintamallin uudistamisen sekä asiakaslähtöisyyden varmistamisessa huomioitiin myös muut ikääntyneiden palveluiden kehittämisprojektit.

Esimerkiksi kuntouttavan arviointijakson sekä kotiutusyksikkötoiminnan yhteiskehittäminen johti siihen, että jatkossa molemmat palvelut tuotetaan samoista kotiutus- ja arviointiyksiköistä eri puolilla Pohjois-Savoa. Ainoastaan Kuopiossa nämä yksiköt toimivat erillään. Näiden yhdeksän kotiutus- ja arviointiyksikön käyttöönotto onkin ollut yksi projektin keskeisimmistä onnistumisista.

Kahden palvelun keskittäminen yhteen yksikköön on lisännyt toiminnan tehokkuutta, vähentänyt päällekkäistä työtä ja tukenut kustannustehokkuutta. Samalla se on auttanut hillitsemään kotihoidon tuntien kasvua. Myös asiakkaiden toimintakyky ja turvallisuuden tunne on parantunut, kun palvelu on tasalaatuistunut.

Projektipäällikkö Leila Tuononen kertoo, että palvelun keskittämisen myötä työntekijöiden moniammatillinen työskentely on vahvistunut. Myös asiakkailta on tullut kiittävää palautetta.

– Henkilöstö kokee työnsä merkitykselliseksi, koska heillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työkuvaansa ja sen toimintamalleihin. Lisäksi se motivoi, kun näkee asiakkaan kuntoutumisessa tapahtuvan edistymistä, Leila Tuononen kuvaa.

Osa-aikaistettavien terveysasemien aukioloajat ja toiminnan järjestäminen 1.1.2026 alkaen

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää osa-aikaistettavien sosiaali- ja terveysasemin toimintaa aluevaltuuston 17.6.2024 tekemän päätöksen mukaisesti. Yleisten palveluiden lautakunta on käsitellyt toukokuun 2025 kokouksessaan 11 sosiaali- ja terveysaseman osa-aikaistamista osana alueen palvelujärjestelmäuudistusta. 

Muutos koskee Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Maaningan, Rautalammin, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen, Varpaisjärven, Vehmersalmen ja Vieremän sosiaali- ja terveysasemia, jotka osa-aikaistuvat 1.1.2026 alkaen.

Palveluajat 2.1.2026 alkaen:

• Seuraavilla paikkakunnilla sosiaali- ja terveysasema on avoinna maanantaista torstaihin kello 8–15 ja perjantaisin suljettu:
  • Joroinen
  • Keitele
  • Maaninka
  • Rautalampi
  • Rautavaara
  • Tervo
  • Vehmersalmi
  • Vieremä
• Seuraavilla paikkakunnilla sosiaali- ja terveysasema on avoinna tiistaista torstaihin kello 8–15, perjantaisin kello 8–14 ja maanantaisin suljettu
  • Tuusniemi
  • Varpaisjärvi
• Seuraavilla paikkakunnilla sosiaali- ja terveysasema on avoinna maanantaista keskiviikkoon kello 8–15, perjantaisin kello 8–14 ja torstaisin suljettu:
  • Kaavi

Palveluvalikoima ja palvelujen tarjoaminen muotoutuvat paikallisen palvelutarpeen perusteella. Palveluja tuotetaan myös etäpalveluina. 

Keskeinen palveluvalikoima sisältää muun muassa:

• hoidontarpeen arviointiin ja ajanvaraukseen perustuvat vastaanotot 
• pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja seurannan
• haavanhoidot, lääkeinjektiot ja rokotustoiminnan
• terveystarkastukset
• pienet toimenpiteet.

–  Hyvinvointialueen asukkaiden yhteydenottokanavat säilyvät ennallaan. Keskitetyn puhelinpalvelun ja chatin kautta saa arkisin yhteyttä sairaanhoitajaan. Myös muut sähköiset palvelut, esimerkiksi sähköinen ajanvaraus lääkäri- ja hoitajavastaanotoille hoitajalle tai sähköiset kysely- ja seurantalomakkeet, ovat edelleen hyvinvointialueen asukkaiden käytössä kaikkina päivinä, kertoo peruspalveluiden toimilinjajohtaja Eija Jestola.

– Kiireellinen potilaiden hoito, tarkkailu ja seuranta tapahtuvat vuodenvaihteen jälkeen arkisin muissa kuin osa-aikaistettavilla sosiaali- ja terveysasemilla, jolla pyritään turvaamaan alueen asukkaiden laadukas ja turvallinen hoito. Lisäksi viikonloppuisin sosiaali- ja terveyskeskuksen kiirevastaanottoja tarjotaan edelleen Juankoskella, Lapinlahdella, Siilinjärvellä, Leppävirralla ja Suonenjoella, Jestola jatkaa. 

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä ja päivystyksellisissä asioissa pyydetään soittamaan Päivystysapuun 116117. Päivystysapuun tulee soittaa aina ennen päivystykseen hakeutumista. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

Iisalmen ja Varkauden päivystysmuutoksista tiedotetaan myöhemmin.
 

KYSin Uusi Sydän -rakennushankkeen 3. vaihe palkittiin vuoden yhteistyöhankkeena

Kuopion yliopistollisen sairaalan peruskorjaushanke, KYS Uusi Sydän-projektin 3. vaihe, on valittu vuoden 2025 yhteistyöhankkeeksi. Tunnustuksen myönsivät Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomen johtoryhmä ja Rakennusteollisuus RT.

Hankkeessa peruskorjattu, alun perin vuonna 1959 valmistunut KYSin pääsairaalan rakennusosa otettiin käyttöön marras-joulukuun vaihteessa. Käyttöönoton myötä Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot ja poliklinikkatoiminnot siirtyivät KYSille. Peruskorjatussa rakennuksessa on tilaa noin 21 800 bruttoneliötä ja sen peruskorjauskustannukset olivat noin 77,4 miljoonaa euroa.

Valitsijaraati korostaa perusteluissaan hankkeen poikkeuksellista vaativuutta, innovatiivista toteutustapaa ja sen merkitystä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Laaja peruskorjaus toteutettiin allianssimallilla keskellä toimivaa sairaalaa, mikä edellytti tiivistä yhteistyötä, nopeaa reagointia ja häiriöttömän sairaalatoiminnan varmistamista.

Hankkeessa yhdistettiin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito samaan kokonaisuuteen, tuoden merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja alueen asukkaille.

– Terveydenhuollon ammattilaiset toivat rakennushankkeen suunnitteluun rohkeaa ja ennakkoluulotonta ajattelua. Uusien ratkaisujen myötä sekä hoitoprosessit että tilojen käyttö voivat parantua, iloitsee hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

Tavoitteet saavutettiin yhteistyöllä

Hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Keskiössä olivat rakentamisen laatu, modernit, toimintaan soveltuvat tilat sekä teknologiset ratkaisut, jotka huomioivat tilojen ja toimintojen elinkaaren pitkälle tulevaisuuteen. Näin uusi sairaala toimii vetovoimatekijänä myös henkilöstön saatavuutta ajatellen. Hankkeen budjetti alitettiin, mitä voidaan pitää merkittävänä onnistumisena rakentamisen alalla.

Tunnustuksen vuosittain myöntävä palkintoraati koostuu rakennusalan tilaajista, suunnittelijoista, konsulteista, viranomaisista ja urakoitsijoista. KYSin projektin lisäksi ehdokkaiden joukossa tänä vuonna olivat muun muassa K-Citymarket Haapaniemen, Kuopion kaupungin Minna Canthin koulun sekä Niiralan Kulman Kumoni Oy:n urakoimat ”Käkikellotalojen” hankkeet.

KYSin Uusi Sydän -rakennusprojektin saama tunnustus on jo toinen laatuaan; myös hankkeen 2. vaihe valittiin vuoden 2023 yhteistyöhankkeeksi Itä-Suomessa.

Uusi Sydän -allianssin muodostavat tilaajana toimivan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja päätoteuttajana toimivan Rakennusliike Lapti Oy:n lisäksi A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Granlund Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky sekä aliallianssiosapuolina Are Oy, Caverion Suomi Oy ja Siemens Osakeyhtiö.

Projektin 4. vaihe käynnistymässä

Peruskorjatun rakennusosan käyttöönoton yhteydessä KYSin pääsairaalan pohjoispuolella sijaitseva vuonna 1985 rakennettu D-rakennusosa tyhjenee ja loppuvuoden aikana aloitetaan valmistelevat toimet sen purkamiseksi. Purkutöiden on määrä valmistua loppukesällä 2026. Tämän jälkeen paikalle rakennetaan uudisrakennus kuvantamisen- ja huollon tiloille sekä yhdyskäytävät Kaarisairaalaan.

Lisätietoja: Pohjois-Savon hyvinvointialue, kiinteistöjohtaja Petri Pyy, p. 044 717 9715, etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi     

Pohjois-Savon hyvinvointialue lykkää vuodelle 2026 suunniteltuja asumisyksiköiden vuokrankorotuksia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus on kokouksessaan (Ahall 8.12.2025 § 487) päättänyt kumota aiemman päätöksensä (Ahall 20.10.2025 § 397) asukasvuokrasopimusten vuokrien tarkastuksesta vuodelle 2026. Aluehallitus päättää asukasvuokrien tarkastamisesta uuden valmistelun pohjalta arviolta helmi-maaliskuussa 2026. Asiasta tiedotetaan päätöksenteon yhteydessä.

Vuokrien tarkastukselle ja mahdollisille korotuksille on edelleen tarve. Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaanotti 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä noin 1600 asukasvuokrasopimusta, joihin ei siirtymävaiheessa tehty muutoksia. Vuokria ei ole korotettu, minkä vuoksi ne ovat jääneet jälkeen kiinteistöjen kustannuskehityksestä. Hyvinvointialueen asumisyksiköissä on esimerkiksi ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden kuntoutujien asuntoja.

Miten muutos vaikuttaa asukkaaseen?

• Asukkaille vuokrantarkistusilmoituksella marraskuussa 2025 ilmoitetut vuokrat vuodelle 2026 eivät astu voimaan 1.1.2026 alkaen vaan vuokran määrä pysyy toistaiseksi ennallaan.
• Vuokrasopimusten ehtojen yhtenäistäminen ei tapahdu 1.1.2026 alkaen vaan edelleen noudatetaan allekirjoitetun vuokrasopimuksen ehtoja.
• Asukkaan tai hänen asioidenhoitajansa tulee perua Kelalle vuokrantarkastusilmoituksen perusteella tekemänsä eläkkeensaajan asumistukihakemus. Kela ei voi perua hakemuksia automaattisesti.

Pohjois-Savon hyvinvointialue pahoittelee asiakkailleen, heidän läheisilleen ja heidän asioidenhoitajilleen aiheutunutta ylimääräistä vaivaa.

Asukasvuokraus 
Pohjois-Savon hyvinvointialue,
Puijonlaaksontie 2, PL 1711, 70211 Kuopio
asukasvuokrat(a)pshyvinvointialue.fi
 

Kotihoidon turvapalveluiden ja sähköisen ovenavauksen laajennus valmistui – palvelut ovat nyt käytössä koko Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluissa on saatu päätökseen merkittävä kehitystyö, kun kotihoidon turvapalveluiden ja sähköisen ovenavauksen laajennusprojekti valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Kaikki laajennukseen liittyvät laitevaihdot ja sähköisen ovenavauksen asennukset on saatu tehtyä marraskuun loppuun mennessä, ja palvelut ovat nyt käytössä kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kunnissa. Laajennus parantaa asiakkaiden turvallisuutta, sujuvoittaa kotihoidon työtä ja varmistaa hälytysten nopean välittymisen koko alueella.

Laajennuksen myötä turvapalvelut tuotetaan nyt hyvinvointialueen omana toimintana yhteensä 4750 asiakkaalle, ja koko hyvinvointialueen turvahälytykset ohjautuvat keskitetysti turvapalvelukeskukseen Kuopioon.

Myös sähköinen ovenavaus on saatavilla koko hyvinvointialueella. Niitä on projektin aikana asennettu noin 1900 niin kotihoidon säännöllisille asiakkaille kuin turvapalvelun tukipalveluasiakkaillekin. Yhteensä ne ovat käytössä jo yli 5000 asiakkaalla.

Projekti saavutti asettamansa tavoitteet

Projektissa kehitettiin laajennuksen lisäksi kotihoidon toimintamalleja ja asiakkaan palveluprosessia. Esimerkiksi tilauskäytäntöjä, turvapalvelun sisältöä sekä ohjautumista palveluun yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Henkilöstön kouluttaminen uusiin toimintatapoihin oli myös merkittävä osa projektia. Vuoden aikana yhteensä noin 950 kotihoidon työntekijää, esihenkilöä ja asiakasohjaajaa koulutettiin 18 kunnan alueella.

Projektityöntekijät kuvaavat kokonaisuutta kasvattavaksi ja innostavaksi:

– Tämä projekti on ollut mielenkiintoinen ja todella antoisa kokemus kaiken kaikkiaan. Työn antoisimpia hetkiä ovat olleet asiakkaiden kohtaamiset kentällä ja konkreettisten tulosten näkeminen eri mittareilla.

Laajennusprojekti saavutti kaikki tavoitteensa määräajassa, ja sen tuloksena syntyi myös uusi jatkuvan palvelun hallintamalli, jonka avulla toimintaa kehitetään ja ylläpidetään myös jatkossa.

Projektitiimi haluaa kiittää lämpimästi asiakkaita ja heidän omaisiaan sekä kotihoidon, asiakasohjauksen ja turvapalveluiden henkilöstöä ja muita yhteistyökumppaneita:

– Kiitos hyvästä ja joustavasta yhteistyöstä koko projektin ajan!

Lue lisää turvapalveluista verkkosivuiltamme https://pshyvinvointialue.fi/fi/turvapalvelu

Joulun ja vuodenvaihteen aika tuovat muutoksia Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastaanottotoimintojen ja muiden palvelujen aukioloaikoihin

Pohjois-Savon hyvinvointialueella osa perusterveydenhuollon terveysasemista on kiinni joulun ja vuodenvaihteen aikana. Myös erikoissairaanhoidon palveluissa on supistuksia pyhien aikaan. Sulkujen aikana hoidetaan pääasiassa vain kiireellisiä asioita sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. 

OmaSavon digitaaliset palvelut ovat käytettävissä arkisin ja pyhien välipäivinä.
Palvelut löytyvät verkkosivulta: omasavo.fi

Keskitetty puhelinpalvelu ja sairaanhoitajan chat palvelevat alueen asukkaita arkisin 

• maanantai–torstai kello 8–16
• perjantaisin kello 8–15.30.

Terveysasemien yhteystiedot löytyvät verkkosivulta: Lääkäri- ja hoitajavastaanotot

Poikkeusaukioloajat löytyvät verkkosivuiltamme: Poikkeusaukioloajat

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen keskitetty puhelinpalvelu palvelee arkisin kello 8–15. Lisätiedot löytyvät verkkosivulta: Mielenterveys- ja päihdepalvelut aikuisille

Kiireellisissä, päivystyksellisissä asioissa, joita ei voi siirtää seuraavaan päivään, tulee soittaa Päivystysavun numeroon 116117. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa hätänumero on 112.

Iisalmen ja Varkauden päivystysmuutoksista tiedotetaan myöhemmin.

Valmistautuminen joulun aikaan

Pyhien lähestyessä on hyvä tarkistaa, että hoitotarvikkeet ja reseptilääkkeet riittävät. Reseptien uusiminen onnistuu kätevästi kanta.fi-palvelussa. Jos resepti on vanhentunut, uusimispyynnön voi tehdä lääkäri- ja hoitajavastaanoton keskitetyn puhelinpalvelun kautta tai digiasiointina OmaSavon sairaanhoitajan chatissa.

Omahoidon digipalvelut

Omahoitoon on tarjolla useita luotettavia verkkopalveluja:

• Omaolo.fi auttaa arvioimaan hoidon tai palvelun tarvetta ja ohjaa oikean avun luo.
• Terveyskyla.fi sisältää laajan valikoiman omahoito-ohjeita, joista voi olla apua lievempiin vaivoihin pyhien aikana.
   

Pohjois-Savon hyvinvointisuunnitelma vuosille 2025–2029

Hyvinvointianalyysin perustella Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kiinnittää huomiota 2025–2029 erityisesti seuraaviin hyvinvointivajeisiin: 

• osallisuuden vahvistamiseen 
• hyvinvointia ja terveyttä edistävien elintapojen edistämiseen
• vanhemmuuden vahvistamiseen
• mielenterveystaitojen vahvistamiseen
• riippuvuuksien ehkäisemiseen
• väkivallan ja tapaturmien ehkäisemiseen
• HYTE-tiedolla johtamisen, rakenteiden, prosessien ja yhteneväisten toimintatapojen edistämiseen

Näiden haasteiden ratkaisemiseksi on työstetty hyvinvointisuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet, vastuutahot ja yhteistyön vuosille 2025–2029. Suunnitelma on valmisteltu yhdessä alueen kuntien, muiden HYTE-toimijoiden, asukkaiden ja hyvinvointialueen henkilöstön kanssa. Hyvinvointisuunnitelman keskeinen tavoite on kohdentaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön käytettävissä olevat resurssit väestön hyvinvointitietojen perusteella ja näin vahvistaa tiedolla johtamista. 

Asukkaat ja heidän oma aktiivisuutensa nähdään yhtenä merkittävänä toimijana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi omasta terveydestä huolehtimista ja osallistumista yhteisön toimintaan. Jokaisen oma panos on tärkeä osa omaa ja yhteistä työtä hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden lisäämiseksi. 

Lisäksi hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan hyvinvointialueen eri toimialoilla tehtäviä toimenpiteitä ja millaista asiantuntijatukea tarjotaan kuntiin ja muille HYTE-toimijoille ja vastaavasti kunnista hyvinvointialueelle. Hyvinvointivajeiden ratkaiseminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä myös seurakuntien, yritysten ja yleishyödyllisten yhdistysten, maakuntaliiton, apteekkien, poliisin, oppilaitosten, työterveyshuollon, työllisyysalueiden ja muiden HYTE-toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa tuodaan esille esimerkkejä järjestöjen tekemästä HYTE-työstä hyvinvointivajeiden ratkaisemiseksi. 

Osallisuuden vahvistaminen

Osallisuuden vahvistamisen keskeisiä kehitettäviä asioita ovat vaikuttamismahdollisuuksien ja osallistumisen vaikuttavuuden lisääminen, yhteisöön kuulumisen tunteen lisääminen sekä syrjinnän ehkäisy. Tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa tehostetaan viestintää vaikuttamisen ja osallistumisen kanavista ja vaikuttavuudesta sekä monipuolistetaan osallistumiskanavia. Yksinäisyyden tunnistamiseksi ja palvelujen piiriin ohjaamiseksi vahvistetaan etsivää työtä. 

Hyvinvointia ja terveyttä edistävien elintapojen edistäminen

Hyvinvointia ja terveyttä edistävien elintapojen keskeisiä tavoitteita ovat elintapojen, aivoterveyden ja seksuaaliterveyden edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan esimerkiksi systemaattisesti vajaaravitsemusseulontoja ja kehitetään yhtenäinen toimintamalli kohdunkaulasyövän seulontoihin käyntiaktiivisuuden lisäämiseksi.

Asukkaille tarjotaan elintapaohjausta hyvinvointialueen omana toimintana tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ohjaus tukee arkiliikkumista, hyvää ravitsemusta, riittävää unta, palautumista ja aivoterveyttä. Seksuaaliterveyttä edistetään esimerkiksi tarjoamalla nuorille maksutonta raskauden ehkäisyä. 

Vanhemmuuden vahvistaminen

Vanhemmuuden vahvistamisen tavoitteena on tukea vanhempien taitoja rajojen asettamisessa, arkirytmin luomisessa, hyvän keskusteluyhteyden ylläpitämisessä lapsen ja vanhemman välillä sekä tunnekasvatuksessa. Tavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan tunnekasvatustaitoja vahvistavia menetelmiä, sekä lisätään Lapset puheeksi- ja Yhdessä aika menetelmien käyttöä, joissa tuetaan perheen arjen sujumista ja tehdään suunnitelma tarvittavasta perheen tarvitsemasta tuesta.

Mielenterveystaitojen vahvistaminen

Mielenterveystaitojen vahvistamiseksi edistetään tunne- ja vuorovaikutustaitoja, itsesäätelytaitojen kehittymistä sekä vastoinkäymisten sietokykyä. Näitä taitoja lisätään ottamalla käyttöön ja vahvistetaan jo käytössä olevia lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä. Ammattilaisten osaamista kehitetään positiivisen mielenterveyden, mielenterveystaitojen ja mielenterveyden puheeksioton osalta. 

Riippuvuuksien ehkäiseminen

Riippuvuuksien ehkäisemisen tavoitteena on lisätä päihteettömyyttä, vähentää päihteiden käyttöä ja ongelmallista rahapelaamista sekä vähentää näistä johtuvia haittoja. Lisäksi pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten haitalliseen netin ja digilaitteiden käyttöön. Keskeisiä toimenpiteitä on ammattilaisten osaamisen lisääminen päihteiden ja rahapelaamisen riskien tunnistamisessa, puheeksiotossa sekä tuen tarjoamisessa riittävän varhaisessa vaiheessa. Vastaanotoilla tulee keskustella myös lasten ja perheen digimedian käytöstä.   

Väkivallan ja tapaturmien ehkäiseminen

Väkivallan ja tapaturmien ehkäisyn tavoitteena on, ettei väkivaltaa, seksuaalista häirintää, ahdistelua tai ikäihmisten kaltoinkohtelua sallita. Lisäksi pyritään vähentämään kaatumistapaturmia ja vahvistamaan asukkaiden varautumista häiriötilanteisiin. Väkivallan ehkäisemiseksi vahvistetaan väkivallan ja kaltoinkohtelun puheeksi ottamista, lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen liittyvää koulutusta ja lisätään MARAK-toimintamallin tunnettavuutta. Lisäksi vahvistetaan tunne- ja turvataitoja ja tarjotaan vanhemmille lasten kasvatukseen liittyvää tietoa useilla kielillä.

Kaatumisten ehkäisemiseksi tehostetaan lääkityksien yhteisvaikutusten tarkistamista erityisesti ikääntyneillä asiakkailla ja otetaan käyttöön systemaattinen kaatumisvaaran arviointi hoidon piirissä oleville. Pysytään pystyssä -oppaan jalkauttamista vahvistetaan kansalaisille ja hoivayksiköihin.

Arjen turvallisuutta edistetään osana kokonaisturvallisuutta järjestämällä moniammatillista koulutusta asukkaille häiriötilanteisiin varautumisesta.

HYTE-tiedolla johtamisen, rakenteiden, prosessien ja yhteneväisten toimintatapojen edistäminen

Tavoitteena on vahvistaa tiedolla johtamista ja juurruttaa ennaltaehkäisevä työ osaksi palveluja sekä taloussuunnitelmia. Järjestö- ja kuntayhteistyötä syvennetään edelleen hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Käytäntöjä yhtenäistetään, kuten liikunta- ja elintapaneuvontaa, päihteiden puheeksiottamista, ohjausta ja neuvontaa sekä työttömien terveystarkastuksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tieto saatetaan vahvemmaksi osaksi päätöksentekoa ja lisätään osaamista, jotta HYTE-työn kirjaaminen olisi sujuvaa ja kattavaa. Lisäksi vaikutamme niihin prosesseihin ja tuloksiin, jotka liittyvät HYTE-kertoimeen ja sen indikaattoreihin.

Lisätietoja: 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelma vuosille 2025-2029 

Säde Rytkönen 
HYTE- ja osallisuuspäällikkö
Pohjois-Savon hyvinvointialue 
HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
PL 1711, 70211 KUOPIO 
sade.rytkonen@pshyvinvointialue.fi 
p. 044 717 6370 

LAKITAUSTAA

Hyvinvointialueilla alueellinen hyvinvointikertomus ja –suunnitelma on tullut pakolliseksi 6/2021 hyväksytyn sote-lainsäädännön myötä. Kunnat laativat myös omat lakisääteiset hyvinvointikertomuksensa ja -suunnitelmansa. 

Sote-järjestämislain 7§ mukaan hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Edellä mainitut lainmukaiset yhteistyövelvoitteet on huomioitu hyvinvointisuunnitelmassa konkreettisina toimenpiteinä. 
 

Aluehallitus esittää vuoden 2026 talousarviota aluevaltuustolle – korotuksia asiakasmaksuihin  

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui maanantaina 8. joulukuuta käsittelemään ensi vuoden talousarviota. Aluehallitus käsitteli myös talousarvioon liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut sekä pelastustoimen tuoteluettelon ja hinnaston. Lisäksi aluehallitus sai tietoonsa ennusteen vuoden 2025 tilikauden tuloksesta. 

Lopullisen päätöksen vuoden 2025 talousarviosta ja asiakasmaksuista tekee aluevaltuusto kokouksessaan 22. joulukuuta. 

Vuoden 2025 tilikauden tulokseksi ennakoidaan 2,9 miljoonan euron ylijäämää 

Aluehallitus sai tiedoksi tammi-lokakuun toimintalukujen pohjalta tehdyn talousennusteen. Pohjois-Savon hyvinvointialue on tehnyt mittavia talouden sopeuttamistoimenpiteitä vuoden 2025 aikana. Tilikauden 2025 ylijäämäksi ennustetaan noin 2,9 miljoonaa euroa.  

Vuoden 2025 toimintatuottojen ennakoidaan olevan 290 miljoonaa, mikä on noin 2,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Toimintakulujen määriksi ennakoidaan 1,5 miljardia euroa, mikä on noin 13,7 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökulujen arvioidaan alittuvan noin 9 miljoonalla eurolla budjetoidun. Palveluiden ostot olisivat ylittymässä 4,5 miljoonalla eurolla budjetoidun, kun taas aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olisivat toteutumassa noin 3,7 miljoonalla eurolla budjetoitua pienempänä.

Vuoden 2026 talousarvio laadittu ylijäämäiseksi 

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen toi aluehallitukselle esityksen vuoden 2026 talousarvioksi. Vuoden 2026 talousarviossa keskeistä on edelleen talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistusten toimenpiteiden toteuttaminen.  

Vuosilta 2023 ja 2024 on Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kertynyt katettavaa alijäämää yhteensä 128,5 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen taloussuunnitelmassa 2026–2028 esitetään alijäämien kattamista vuoteen 2028 mennessä. 

Hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion toimintakulut ovat 1,57 miljardia euroa. Ensi vuoden budjettiesitys on laadittu 7,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. 

Vuoden 2026 toimintasuunnitelma rakentuu päivitetyn hyvinvointialuestrategian varaan. Erityisiä painopisteitämme ovat muun muassa:  

• Talouden tasapaino. 
• Palveluiden saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. 
• Teknologian ja tiedolla johtamisen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. 
• Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen. 
• Kuopion yliopistollisen sairaalan roolin vahvistaminen vaativassa erikoissairaanhoidossa sekä tutkimuksen ja koulutuksen keskuksena.  
• Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen sekä niihin liittyvien innovaatioiden kaupallistamisen vahvistaminen. 
• Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen, tekoälyn ja datan hyödyntäminen kaikessa tekemisessä, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja digipalvelujen käytön laajentaminen. 
• Toimintavalmiuden ja varautumisen turvaaminen koko alueella, myös harvaan asutuilla alueilla. 
• Ympäristö- ja suuronnettomuusriskien hallinnan vahvistaminen. 

Aluehallitus päätti tehdä seuraavat muutokset talousarvioon: 

• Sivu 16: Tyky-tunnit vähintään 4 tuntia vuodessa 
• Sivu 61: Radiologisen diagnostiikan budjetointi on tiukka. Se voi johtaa jatkuvasti kapenevaan palvelutarjontaan. Mikäli kuvantamisyksiköiden määrä perusterveydenhuollossa vähenee sekä hoitavien yksiköiden diagnostiset prosessit hidastuvat, johtaa tämä sairaalahoidon kustannusten nousuun erityispalveluissa. Kuvantamispalveluiden sopeuttamisesta on otettava huomioon kokonaistaloudellisuus sekä perusterveydenhuollon toimintamahdollisuuksien vahvistaminen. 

Tutustu talousarvio 2026-esitykseen ja taloussuunnitelmaan vuosille 2026–2028 tästä. 

Vuoden 2026 asiakasmaksuihin indeksikorotukset 

Valtioneuvosto on antanut 13.11.2025 asetuksen, joka nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja vuoden 2026 alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle asiakasmaksuihin lakisääteisiä indeksitarkistuksia. Asiakasmaksuja ehdotetaan korotettavaksi pääosin lainsäädännön sallimiin enimmäismääriin. 

Korotukset ovat esimerkiksi kansaneläkeindeksiin sidotusti 6,93 prosenttia. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista perittävät maksut nousevat 6,93 prosenttia. Korotuksen jälkeen lääkärikäynnin maksu on 30,20 euroa ja poliklinikkamaksu 71,30 euroa. Joihinkin maksuihin esitetään kahden prosentin suuruista korotusta. Tällaisia maksuja ovat ikääntyvien palveluissa turvapalveluista perittävät asiakasmaksut sekä vammaispalveluissa ateria- ja ylläpitomaksut. 

Asiakasta suojaa asiakasmaksulain mukainen maksukatto, joka rajoittaa maksujen perimistä kalenterivuoden aikana. Maksukattoon esitetään indeksikorotus, jolloin se nousee 815 euroon vuodessa. 

Asiakkaalla on mahdollisuus hakea maksuihin huojennusta. Asiakasmaksua voidaan alentaa tai se voidaan jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon tai lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamisen. 

• Tutustu vuoden 2026 asiakasmaksuihin ja huojennusohjeeseen esityslistalta 

Pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut -toimialan tuoteluettelon hinnastoon esitettään 4,8 prosentin korotusta 1.1.2026 alkaen.  

• Tutustu tuoteluetteloon ja hinnastoon esityslistalta 

Asukasvuokrien tarkastaminen uudelleen valmisteluun 

Aluehallitus päätti poistaa 20.10.2025 tekemänsä päätöksen, joka koski asukkaiden vuokrien tarkastamista vuoden 2026 osalta. Asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan myöhemmin aluehallituksen käsiteltäväksi. Asukasvuokriin ei toteuteta siten yhtenäistämistä vielä 1.1.2026. Hyvinvointialue tiedottaa asumisyksiköiden vuokralaisia asiasta. 

Aiemman päätöksen jälkeen on ilmennyt tarve lisäselvityksille liittyen asukasvuokrien kustannuksiin sekä vuokrankorotusten vaikutuksiin. Lisäselvitystä tarvitaan myös vuokrakohteiden kokoon ja vuokratasoon liittyen. 

Vuokrien tarkastukselle ja mahdollisille korotuksille on edelleen tarve. Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaanotti 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä noin 1 600 asukasvuokrasopimusta, joihin ei siirtymävaiheessa tehty muutoksia. Vuokria ei ole korotettu, minkä vuoksi ne ovat jääneet jälkeen kiinteistöjen kustannuskehityksestä. Hyvinvointialueen tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa voittoa asuntojen vuokraamisella. 

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 

Hyvinvointisovellukset, yhteiskehittäminen ja vointitieto ovat vaikuttavia työkaluja väestön hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaaliset hyvinvointisovellukset, yhteiskehittäminen ja vointitiedon kerääminen ovat keinoja, joilla voidaan edistää väestön hyvinvointia, parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuutta sekä tukea tiedolla johtamista, havaittiin Pohjois-Savossa toteutetussa kehittämishankkeessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston hankkeessa levitettiin maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja, joilla pyrittiin mm. edistämään asukkaiden mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä sekä parantamaan tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuutta ja vähentämään näihin liittyvien sosiaalipalvelujen kustannuksia. 

Vuosina 2023-2025 toteutetussa Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -hankkeessa havaittiin, että hyvinvointisovellukset voivat olla kustannustehokkaita työkaluja, kun kartoitetaan sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevan aikuisväestön hyvinvointitarpeita sekä edistetään koko väestön terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia. Vertaiskehittäminen puolestaan edistää hoidon tavoitteiden asettamista ja sen laadun seurantaa tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Tutkimus osoitti, että pohjoissavolaiset suhtautuvat myönteisesti heiltä kerätyn vointitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollossa. 

Hyvinvointisovellus tukee mielen hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja

Hankkeessa toteutettiin mielenterveyttä ja terveellisiä elintapoja edistävä interventio, jossa pohjoissavolaisille tarjottiin käyttöön BItHabit-hyvinvointisovellus.

”Sovelluksen käytöllä on myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja terveellisempiin elintapoihin. Hyvinvointisovellus voikin tarjota hyvinvointialueille kustannustehokkaan työkalun niin intensiivisempää tukea tarvitsevien asukkaiden seulomiseen, kuin laajemmin koko väestön terveellisten elintapojen edistämiseen”, kertoo professori Tomi Mäki-Opas Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Itä-Suomen yliopistosta.

Uusi analyysimalli parantaa tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuutta

Hankkeen aikana rakennettiin diabeteksen hoitotuloksiin perustuva uusi analyysimalli tyypin 2 diabeteksen hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Uuden analyysimallin avulla pystyttiin tunnistamaan alueet sekä terveysasemat, joilla tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden hoitotasapaino oli joko keskimääräistä parempi tai heikompi asetettuihin hoitotavoitteisiin verrattuna.

”Uutta vertailutietoa hyödynnettiin palveluiden vertaiskehittämisessä, ja sen avulla palveluiden järjestäjä voi jatkossa ohjata koulutusta ja kehittämistoimenpiteitä hyvinvointialueella entistä vaikuttavuusperusteisemmin”, kertoo professori Janne Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Vointikysely tuo arvokasta tietoa väestön hyvinvoinnista

Hankkeessa selvitettiin myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella asuvan väestön hyvinvoinnin tilannetta asukkaiden vointikyselyllä. Kyselystä saatuja tietoja hyödynnetään vaikuttavuusperustaisessa tiedolla johtamisessa sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vointitietojen perusteella naiset ja iäkkäämmät ovat tyytyväisempiä elämäänsä, vaikka he kokevat terveyteen liittyvän elämänlaadun heikommaksi. Sosioekonomisella taustalla sekä terveellisillä elintavoilla on selkeä yhteys pohjoissavolaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Pitkäaikaissairauksilla puolestaan on selkeä yhteys koettuun terveyteen, toimijuuteen ja elämään tyytyväisyyteen.  

”Tutkimuksen perusteella pohjoissavolaiset suhtautuvat myönteisesti vointitiedon hyödyntämiseen terveydenhuollon eri käyttötarkoituksiin. Naiset suhtautuvat vointitiedon hyödyntämiseen miehiä myönteisemmin ja korkeammin koulutetut matalammin koulutettuja myönteisemmin. Käyttöön otettavista vointimittareista sekä kerättävän tiedon käyttötarkoituksista ja hyödyistä tulee informoida asiakkaita ja potilaita nykyistä paremmin, jotta heidät saadaan sitoutumaan vointikyselyihin. Tulevaisuudessa kysely on tarkoitus toistaa noin viiden vuoden välein, jotta voimme seurata Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestön hyvinvoinnin tilaa ja arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksia”, kertoo arviointiylilääkäri Ulla Sankilampi Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Kehittämishankkeen tulokset osana Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilottia

Kehittämishankkeen tulokset liittyvät Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilottiin, johon Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto ovat tuoneet monitieteisen TKI- sekä koulutusosaamisensa perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta ja niihin liittyvien toimintamallien implementoinnista.

”Tuemme verkoston rakentumista myös päivittämällä tilannekuvan tieto- ja osaamistarpeiden nykytilasta. Monitieteellisellä osaamisellamme tarjoamme verkostolle tieteelliseen tutkimukseen perustuvia koulutuskokonaisuuksia sekä työkaluja vaikuttavuuden mittaamiseen ja tiedolla johtamisen tueksi”, Mäki-Opas kertoo.

Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -pilotti päättyy vuoden 2025 lopussa, jonka jälkeen vaikuttavuusverkoston koordinointi siirtyy sosiaali- ja terveysministeriölle.

Lisätietoja:

Mielenterveysinterventiosta ja vointikyselystä professori Tomi Mäki-Opas, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto, tomi.maki-opas@uef.fi

Diabeteksen vertaiskehittämisestä professori Janne Martikainen, Itä-Suomen yliopisto, janne.martikainen@uef.fi

Tiedolla johtamisesta arviointiylilääkäri Ulla Sankilampi, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto, ulla.sankilampi@uef.fi

Lisätietoa verkossa: Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE)

Hankkeessa laaditut politiikkasuositukset:
Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo -  Julkaisut - Vaikuttavuuden talo: Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason SOTE-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa
 

Pelastajan työurapolkumalli -kehittämishanke käynnistyy tammikuussa

Pelastustoimen henkilöstön työurien kehittämistä edistävä Pelastajan työurapolkumalli -hanke käynnistyy tammikuussa 2026.

Pelastajan työ on vaativaa ja fyysisesti kuormittavaa. Käynnistyvän hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen urapolkumalli, joka tukee pelastajien työhyvinvointia, osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitoa koko uran ajan. Urapolkumalli auttaa varmistamaan, että jokaisella pelastajalla on mahdollisuus kehittyä ja löytää vaihtoehtoisia urapolkuja työuran eri vaiheissa.

Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevia työkykyperusteisia uramalleja ja mahdollisia kehitystarpeita. Lisäksi hankkeen aikana rakennetaan yhtenäinen toimintamalli ja sen pilotointi käynnistetään Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Toimintamallia on tarkoitus jatkossa laajentaa pilotoinnin tulosten pohjalta valtakunnallisesti.

Hankkeen rahoittajana on Keva ja sen toteuttajat ovat Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden pelastuslaitokset. Hanketta hallinnoi Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja sitä ohjaa laaja asiantuntijaryhmä, johon kuuluu pelastusalan johtoa, työhyvinvoinnin asiantuntijoita, Pelastusopiston edustajia sekä työterveyden ja työmarkkinaorganisaatioiden asiantuntijoita. Hanke kestää vuoden 2026 ajan.

Kuopion yliopistollisen sairaalan naisten osasto sai käyttöönsä uudistetun perhehuonesiiven

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) pääsairaalan vuonna 1959 rakennetun vuodeosastorakennuksen peruskorjaustyöt ovat valmistuneet. Naisten osasto sai kahdeksannesta kerroksesta käyttöönsä kahdeksan uutta potilashuonetta potilaspaikkamäärän pysyessä ennallaan. 
Joulukuun kahdeksantena päivänä ensimmäiset perheet pääsivät majoittumaan Naisten osaston uuden laajennusosan huoneisiin, joista kuudesta huoneesta avautuvat avarat näkymät Savilahteen.

Uudistuneet perhehuoneet tukevat perhe- ja vauvamyönteisyyttä

KYS Naistenkeskus on sitoutunut vahvistamaan perhe- ja vauvamyönteisyyttä kaikessa toiminnassaan. 

– Osana tätä työtä naisten osaston perhehuonekäytäntöjä on uudistettu ja jatkossa perhehuonemahdollisuus tarjotaan kaikille sitä haluaville synnyttäneille. Tämä on keskeinen osa sairaalan palvelulupausta ja perhekeskeisen hoidon kehittämistä, Maarit Anttila Naistenkeskuksen vastaava ylilääkäri sanoo.

Perhehuone mahdollistaa vastasyntyneen, synnyttäneen äidin ja toisen vanhemman tai tukihenkilön ympärivuorokautisen yhdessäolon koko hoitojakson ajan. Vauvan vierihoito edistää varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä ja vahvistaa kiintymyssuhdetta. Toisen vanhemman tai tukihenkilön aktiivinen osallistuminen vauvan hoitoon mahdollistaa synnyttäneen äidin lepoa ja toipumista sekä lisää kokonaisturvallisuutta.

Uudet perhehuoneet tarjoavat perheille rauhallisen ympäristön tutustua vauvaansa sekä opetella omatoimista vauvan hoitoa ja vauvantahtista syöttämistä henkilökunnan ohjauksella. Vierihoito auttaa perhettä tunnistamaan vauvan nälkäviestejä ja vastaamaan niihin viipymättä, mikä edistää imetyksen onnistumista ja täysimetyksen toteutumista.

 Merkittävä askel kohti vauvamyönteisyyttä 

Vauvamyönteisyysohjelma on näyttöön perustuva toimintamalli, jonka tavoitteena on tukea imetystä ja perheiden hyvinvointia laajassa mittakaavassa. KYSin Naistenkeskuksen tavoitteena on täyttää kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman kriteerit vuoteen 2027 mennessä.

Vauvamyönteisyysohjelma ei sulje pois perhe- tai äitimyönteisyyttä, vaan pyrkii vahvistamaan niitä kaikkia. 

– Ohjelman mukaisesti synnytyssairaalassa tuetaan kaikkia imettämistä haluvia perheitä ja varmistetaan samalla myös ei-imetettyjen vauvojen ravitsemuksen turvallisuus ja perheiden saama laadukas ohjaus, korostaa hankekoordinaattori Piia Feodoroff.

Tarjoamalla perhehuone kaikille sitä toivoville vahvistamme perheiden hyvinvointia ja luomme turvallisen, osallistavan ja perheen yksilöllisiä tarpeita kunnioittavan ympäristön aivan uuden elämäntilanteen alkuhetkiin.

– Tilat ovat valoisat ja freesit. Tuli kodikas olo, kommentoi Reetta Pekkala perhehuoneeseen pääsyn jälkeen.

Tule mukaan KYS syövänhoitokeskuksen asiakasraatiin 2026

Nyt sinulla on mahdollisuus päästä kehittämään Kuopion yliopistollisen sairaalan syövän hoitoa 
asiakkaan näkökulmasta. KYS syövänhoitokeskuksen asiakasraati aloittaa uuden toimintakautensa 
yhteistyössä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kanssa keväällä 2026. 

Asiakasraati on osallistava keskustelu- ja kehittämistyöryhmä, jonka jäsenenä sinun on mahdollista 
päästä aidosti vaikuttamaan toimintaamme muiden raatilaisten kanssa. Tavoitteena on arvioida, 
suunnitella ja kehittää syöpään sairastuneen kokonaisvaltaista hoitoa sekä palveluita hoitopolun 
kaikissa eri vaiheissa asiakasnäkökulmasta.

Asiakasraati:

• Yli 18-vuotiaille syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen
• Sairastat tai olet sairastanut syövän viimeisen viiden vuoden aikana
• On määräaikainen, kesto kaksi vuotta
• Kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana, tapaamisaika kaksi tuntia klo 15-17
• Tapaamispaikka KYSin tiloissa
• Maksetaan kehittäjäasiakkaan palkkio ja matkakulukorvaus julkisen kulkuneuvon 
• mukaisesti

Hae mukaan 31.1.2026 mennessä!

Voit ilmoittaa kiinnostuksesi tulla mukaan asiakasraatiin sähköpostitse osoitteeseen 
jenni.nyrkko@pshyvinvointialue.fi

Laitathan sähköpostiin nimesi ja yhteystietosi, niin olemme sinuun yhteydessä. Asiakasraatiin valituille 
ilmoitetaan henkilökohtaisesti helmikuun 2026 aikana.

Lisätietoja: Jenni Nyrkkö, kehittämiskoordinaattori, Itäinen syöpäkeskus 
jenni.nyrkko@pshyvinvointialue.fi, p. 044-7176679

Hakuilmoitus pdf-muodossa

Yhteistyö etsivän vanhustyön verkostossa tukee ikääntyneitä monipuolisesti

Ikääntyneiden tarpeet ovat moninaisia: tarvitaan hoivaa ja hoitoa, rohkaisua ja tukea arkeen, taloudellista neuvontaa, digitukea sekä apua liikkumiseen ja ulkoiluun. Yhtä lailla kaivataan juttuseuraa, yhdessä tekemistä, vertaisuutta ja turvallista läsnäoloa. Kaikkeen tähän on vaikea saada apua yhdestä paikasta ja siksi tarvitaan yhteistyötä ja verkostoja.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella etsivän vanhustyön verkostot kokoavat yhteen eri organisaatioiden osaamista ja tukimuotoja. Verkostojen kautta ikääntyneet saavat paremmin juuri heille sopivan avun, ja ammattilaiset voivat ohjata heitä palveluihin sujuvammin ja matalammalla kynnyksellä. Samalla yhteistyö tuo näkyväksi eri toimijoiden osaamista ja vahvistaa yhteistä tekemistä.

Verkosto tarjoaa vaihtoehtoja ja oikea-aikaista tukea

Asiakasohjaaja Emmi Kauhanen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kertoo, että verkosto on tuonut konkreettista helpotusta työhön ja uusia mahdollisuuksia asiakkaille.

– Ne asiakkaat, joille hyvinvointialueen palvelut eivät ole juuri siinä hetkessä oikea vaihtoehto, ovat olleet iloisia kuullessaan verkostosta. Omille asiakkailleni tärkeintä on ollut mahdollisuus saada seuraa, tukea ulkoiluun tai keskustelukumppani arkeen. Verkoston ansiosta voin tarjota heille toisenlaisen, kevyemmän ja aidosti tarpeeseen sopivan vaihtoehdon, Emmi kertoo.

Emmin mukaan erityisesti yksinäisyys nousee toistuvaksi teemaksi, minkä takia ikääntynyt kaipaa tukea. Monelta ovat läheiset poistuneet tai he asuvat kaukana, ja yksin ulkoilu voi tuntua pelottavalta. Verkoston kautta moni on saanut juuri sen rinnalla kulkijan, jota elämässä kaipaa. Kysyntä myös kasvaa jatkuvasti ja uusia toimijoita tarvittaisiin lisää.

Diakoniatyössä verkosto on lisännyt tavoitettavuutta ja yhteistyötä

Varkauden seurakunnan diakoniatyöntekijä Pia Hosio kertoo, että yhteistyö verkostossa on avannut uusia ovia ikääntyneiden tavoittamiseen.

– Verkoston kautta olemme tavoittaneet ikääntyneitä, jotka hyötyvät erityisesti diakoniatyön tarjoamasta keskustelutuesta, vapaaehtoisten juttutovereista tai ulkoilukavereista. Ikäkeskuksen yhteydenottojen perusteella tehtävät kotikäynnit antavat hyvän kokonaiskuvan vanhuksen tilanteesta ja auttavat löytämään juuri oikean tuen, Pia kuvaa.

Pia kokee, että yhteistyö Pohjois-Savossa on tiivistynyt merkittävästi verrattuna hyvinvointialueuudistuksen alkuvaiheisiin vuonna 2023. Hän toivoo, että ikääntyneiden ennaltaehkäisevää tukea kehitettäisiin yhä monipuolisemmaksi.

– Nyt tunnemme toistemme työtä paremmin, ja kynnys konsultoida toisiamme on madaltunut. Me-henki sekä yhteinen tavoite palvella apua tarvitsevia ikääntyneitä yhdistää meitä kaikkia, Pia kertoo.

Asiakkaiden kokemukset vahvistavat verkoston tärkeyttä

Verkoston ydin on se, että tuki tavoittaa ikääntyneen silloin, kun hän ei itse pysty tai osaa sitä etsiä. Moni verkoston asiakas onkin kertonut, kuinka hieno mahdollisuus verkosto on ja kuinka he eivät olisi osanneet hakeutua avun piiriin ilman ohjausta.

Lea Kankkunen otti yhteyttä ikääntyneiden asiakasohjaukseen tilanteessa, jossa ystäviä ja juttuseuraa oli enää vähän. Asiakasohjaus teki ohjauspyynnön etsivän vanhustyön verkostolle, jolloin Setlementti Puijolan Seniorityön Terhi Tikkanen otti yhteyttä Leaan ja alkoi käydä Lean luona säännöllisesti.

– Minulle kerrottiin Seniorityöstä ja että he olisivat minuun yhteydessä. En olisi kyllä itse ottanut yhteyttä. Hyvinvointini on kuitenkin parantunut Terhin käyntien vaikutuksesta. Hän on tärkeä henkilö minulle ja voisi käydä useamminkin, Lea kertoo.

Lealle merkityksellistä on ollut erityisesti se, ettei hänen tarvinnut itse etsiä tukea tai soittaa minnekään. Verkosto teki sen hänen puolestaan, ja oikea apu löysi perille.

Myös Aino sai tukea verkoston kautta. Hän kaipasi seuraa ja toivoi, että joku kävisi joskus hänen luonaan.

– Yhteydenotto Seniorityöstä oli mukava ja leppoisa. En olisi itse tullut ottaneeksi yhteyttä. Käynnit ovat kuitenkin piristäneet minua, yksin kun on, ei täällä käy kuin joskus alakerran asukas, Aino kertoo.
Ainon mukaan saatu apu on ollut myönteistä ja selvästi lisännyt hyvinvointia arjessa.

Tule mukaan verkostoon

Ikääntyneiden yksinäisyys ja tuen tarve eivät vähene. Siksi yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän.
Etsivän vanhustyön verkostoon mahtuu aina uusia toimijoita: järjestöjä, seurakuntia, ryhmiä, vapaaehtoisia ja muita palveluntarjoajia, jotka haluavat olla mukana tukemassa ikääntyneitä.

Lisätietoja verkostoon liittymisestä antaa:

Margit Laaksonen, gerontologinen sosiaalityö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

• margit.laaksonen@pshyvinvointialue.fi tai 044 461 0362

Yhtymäkokous hyväksyi ISLABin talousarvion ja strategian

ISLABin yhtymäkokous hyväksyi yksimielisesti ISLABin talousarvion ja strategian kokouksessaan 4.12.2025. Esityslista on julkaistu ISLABin verkkosivuilla, missä julkaistaan myös kokouksen pöytäkirja sen tarkastuksen jälkeen. 

Yhtymäkokous | Dynasty tietopalvelu : ISLAB hyvinvointiyhtymä  

Sopeutusohjelma vastaa hyvinvointialueiden tarpeisiin

Hyvinvointialueiden säästötoimet ovat vähentäneet laboratoriotutkimuksia edelleen lähes 5 % kuluvana vuonna, mikä vähentää suoraan ISLABin tuloja. Hyvinvointialueet ovat lisäksi edellyttäneet sopeutustoimia, joilla hintakorotukset saadaan painettua alle yleisen kustannuskehityksen ja hyvinvointialueindeksin. 

ISLAB hyvinvointiyhtymä on tehnyt merkittäviä sopeutustoimia, joiden ansiosta toimintakulut eivät ole kasvaneet kahteen vuoteen. Ensi vuoden talousarviossa kustannuksia on sopeutettu niin lähelle hyvinvointialueiden asettamia taloustavoitteita, kuin vastuullisesti ja palvelutuotantoa vaarantamatta on mahdollista. Talousarvio sisältää sopeutusohjelman, jolla toimintakuluja vähennetään noin 1,5 miljoonaa euroa (2,2 % tuotoista). Sopeutusohjelma avulla hintakorotus hyvinvointialueille on saatu painettua 2,3 %:iin.

Näytteenotto lähipalveluna, kiireetöntä analytiikkaa keskitetään 

• Näytteenotto säilyy lähellä asiakkaita. 
• Kiireelliset tulokset saadaan nopeasti läheltä laboratoriosta tai vieritestein.
• Muu analytiikka tuotetaan kustannustehokkaasti keskuslaboratorioissa automaatiota hyödyntäen
• Logistiikan avulla varmistetaan vastausnopeus

Analytiikan keskittäminen ei näy potilasasiakkaille, eikä sillä arvioida olevan merkittävää negatiivista vaikutusta potilaan hoitoon. Kiireellistä analytiikkaa tehdään edelleen keskuslaboratorioiden (Kuopio, Joensuu, Mikkeli) lisäksi myös Iisalmen, Pieksämäen ja Varkauden lähilaboratorioissa. Savonlinnan sairaalalaboratoriossa tehdään sairaalan tarpeen mukaista paikallista, pääsääntöisesti kiireellistä analytiikkaa. Muissa toimipaikoissa on hoitoyksikön käytössä vieritestilaitteet kiireellisiä tarpeita varten ja niitä on sovittu lisättävän tarpeen mukaisesti. Sopeuttamistoimet on käsitelty hyvinvointialueiden kanssa.

- Talousarvio on haastava, mutta sisältää realistiset toimenpiteet sen toteuttamiseksi, toimitusjohtaja Elina Felin totesi kokouksen jälkeen.
- Toimenpiteet on valmisteltu hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Näin on saatu säilytettyä asiakkaille tärkeät näytteenottopalvelut lähellä, löydetty ratkaisut kiireelliselle analytiikalle ja saatu säästöt aikaan kiireetöntä analytiikkaa keskittämällä, toimitusjohtaja jatkaa.

Henkilöstömäärän väheneminen jatkuu 2026 – hallinnon yt-neuvottelut osana sopeutusohjelmaa

ISLAB hyvinvointiyhtymä on joutunut vähentämään henkilöstömääräänsä merkittävästi (lähes 10 %) viimeisen vuoden aikana. Ensi vuonna henkilöstömäärä vähenee edelleen muutosten myötä. 

Hallinnon yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena irtisanomisuhan alla on enintään neljä henkilötyövuotta tehtävien lakkaamisen tai toiminnallisten muutosten myötä. Työnantaja pystyy tarjoamaan suurimmalle osalle irtisanomisuhan alla olevista uusia työtehtäviä ja lopullinen irtisanomisten määrä täsmentyy sen perusteella, ottavatko henkilöt vastaan uudet tarjotut työtehtävät.  Lisäksi viiteen henkilötyövuoteen kohdistuu tehtävä- tai nimikemuutoksia. 

Muut talousarvion sisältämät henkilöstövähennykset on määrä toteuttaa luonnollista poistumaa hyödyntämällä, sisäisesti korvaavia rekrytointeja tehden sekä määräaikaisia palvelussuhteita edelleen vähentämällä ja tehtäviä uudelleen järjestämällä.

Monen islabilaisen työ muuttuu, on omaksuttava uusia toimintatapoja ja luovuttava vanhasta. Tämä vaatii henkilöstöltä paljon. Tilanne edellyttää panostusta työhyvinvointiin kaikilla organisaatiotasoilla sekä muutosten johtamisen edelleen vahvistamista.

Katse kohti tulevaa

Tuleva vuosi tulee olemaan työntäyteinen ja vaativa, kun useita merkittäviä rakenteellisia muutoksia viedään läpi yhtä aikaa. Samalla pitää kuitenkin katsoa myös pidemmälle. Yhtymäkokous hyväksyi hyvinvointiyhtymän strategian vuosille 2026–2029. 

Visio ”Elämäsi tuloksiin” kiteyttää ISLABin elintärkeän tehtävän osana alueen terveydenhuoltoa. Samalla se siivittää ISLABia jatkamaan uudistumisen tiellä entistäkin tiiviimmässä yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten ja omistajien kanssa. Kaiken toiminnan perustana on jatkossakin vastuullisuus, vaikuttavuus ja luotettavuus.

Uudessa strategiassa korostuu asiakaslähtöisyys, henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, sekä kustannustehokkuus ja kilpailukyky. Tuottavuutta kehitetään jatkuvan parantamisen periaattein toimintoja sujuvoittamalla ja uudistamalla. Maltillista, kustannusvaikuttavaa kasvua haetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kautta. Tärkeänä valintana on asiakaslähtöinen näytteenotto osana paikallista terveydenhuoltoa.

Strategisella yhteistyöllä taataan taloudellinen kestävyys niissä asioissa, joita ei kannata tehdä yksin. Samalla itäsuomalainen laboratoriotoiminta on alueen terveydenhuollon tukipilari jatkossakin.

Tietoja ISLAB hyvinvointiyhtymästä
•    Hyvinvointiyhtymä on hyvinvointialuelain (611/2021) 52 § mukainen hyvinvointialueiden yhteistoiminnan muoto.
•    ISLABin jäseninä ja toiminta-alueena ovat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueet
•    Tehtävänä on tuottaa kliinisiä laboratoriopalveluja jäseninä toimiville hyvinvointialueille sekä huolehtia alan tutkimuksesta ja opetuksesta
•    ISLABilla on 61 toimipaikkaa, joista suurin osa on näytteenottopisteitä
•    Keskuslaboratoriot sijaitsevat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä
•    ISLABissa työskentelee 530 alan ammattilaista
•    Liikevaihto on noin 70 miljoonaa euroa

Ennakkotiedote ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan kokouksesta – käsittelyssä ikääntyneiden palveluiden toimintaohjeita ja myöntämisperusteita

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina 11.12.2025. Kokouksessa käsitellään pääasiassa ensi vuoden ikääntyneiden palveluiden toimintaohjeita sekä myöntämisperusteita ja tehdään päätös niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Käsiteltävinä asioina ovat esimerkiksi:

1. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje 1.1.2026 alkaen

Perhehoito on ikääntyneen henkilön hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohjeen tarkoituksena on määrittää perhehoidon järjestämistä, yhdenmukaistaa toimintakäytäntöjä ja varmistaa perhehoidon suunnitelmallisuutta ja ennakoitavuutta.

Toimintaohjeeseen on vuodelle 2026 tarkennettu ohjeistusta huomioiden valtakunnalliset hyvät toimintatavat. Lisäksi ohjeistusta on selkeytetty, jotta ohjeen tulkinta on helpompaa.

2. Omaishoidontuen toimintaohje ja myöntämisperusteet 1.1.2026 alkaen

Omaishoidon tuen toimintaohjeessa ja myöntämisperusteissa on kuvattu omaishoito ja omaishoidon tuki, omaishoidon tuen myöntämisedellytykset, omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksenteko, omaishoitosopimus, omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestäminen, hoitajan terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikainen hoito sekä omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut. 

Toimintaohjeeseen on vuodelle 2026 tarkennettu ohjeistusta omaishoidon käytänteisiin liittyen.

3. Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämisperusteet 1.1.2026 alkaen

Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden myöntämisperusteet ovat astuneet voimaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella 1.1.2023. Sosiaalihuoltolain mukaisia liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä, kutsuohjattua joukkoliikennettä tai palvelulinjoja alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Liikkumisen tuki on tarkoitettu jokapäiväiseen elämään kuuluvien asioiden hoitamista varten. Sosiaalihuoltolain nojalla myönnetyt palvelut ovat harkinnanvaraisia ja määrärahasidonnaisia.

Myöntämisperusteisiin on vuodelle 2026 tarkastettu taloudellisen tarvehankinnan nettotulojen rajat sekä mitä tuloja ei huomioida nettotulojen tarkastelussa. Lisäksi palveluiden kohderyhmää ja käyttötarkoitusta on tarkennettu ja päivitetty käsite liikkumista tukevista palveluista, joka on jatkossa yhdenmukainen lainsäädännön kanssa. 

4. Ikääntyneiden palveluiden myöntämisperusteet ja palvelukuvaukset 1.1.2026 alkaen

Ikääntyneiden palveluiden myöntämisperusteilla tarkoitetaan kriteereitä, joilla ikääntyneiden palveluiden järjestämisvastuulla olevia palveluita myönnetään asiakkaille. Myöntämisperusteilla turvataan asiakkaiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu sekä palveluiden oikea-aikaisuus.

Keskeiset muutokset myöntämisperusteisiin vuodelle 2026 liittyvät yhteisöllisen asumisen myöntämisperusteiden tarkennuksiin sekä turvapalveluiden laitevalikoiman yhtenäistämiseen. Lisäksi ympärivuorokautisen palveluasumisen myöntämisperusteisiin on lisätty RAI-toimintakykyarvioon perustuvat mittariarvot.

Keskeiset muutokset palvelukuvauksiin vuodelle 2026 liittyvät palveluiden tuotteistamisen, toteuttamisen sekä ammattilaisten välisen monialaisen yhteistyöhön tarkennuksiin.

5. Omaishoidon lakisääteisen vapaan järjestäminen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palvelusetelillä ja uusi kattohinta 1.1.2026 alkaen

​​​​​​​Pohjois-Savon hyvinvointialue on asettanut omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan palvelusetelisääntökirjassa kattohinnan, joka varmistaa, että asiakkaan omavastuuosuus palvelusetelillä järjestettävässä palvelussa vastaa enintään asiakkaalta perittävää asiakasmaksua. Asiakasmaksun suuruuttaa säätelee asiakasmaksulaki, joka korottaa omaishoitajan vapaan aikaista palvelun asiakasmaksua 1.1.2026.

Uusi asiakasmaksu vuonna 2026 on 13,70 euroa vuorokaudelta eli hinta nousee 90 senttiä. Tämän muutoksen takia palvelusetelin kattohinnaksi ehdotetaan 1.1.2026 alkaen 217,80 euroa vuorokaudessa. Palveluntuottajan hinta voi olla myös kattohintaa alhaisempi.

6. Sisäisen valvonnan itsearviointi vuodelta 2025

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hyvinvointialueen sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus. Ikääntyneiden palveluiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta voidaan todeta, että toiminta on alkanut vakiintua, jolloin sisäistä valvontaa sekä riskien hallintaa on pystytty toteuttamaan aiempaa paremmin. Yhteenvedossa on käyty läpi sisäisen valvonnan painopisteiden toteuma sekä keskeisimmät riskit.

Esimerkiksi seuraavat asiat ovat edistyneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna:

• Palveluiden järjestämisen yhdenmukaisuus on parantunut.
• Palvelujärjestelmätyö on edennyt ja on tunnistettu keinoja toimialat ylittävien kokonaisuuksien parempaan hallintaan.
• Toimialan rakennemuutos on edennyt strategian mukaisesti.

Vuonna 2025 ikääntyneiden palveluiden sisäisen valvonnan painopisteinä olivat:

• Varautuminen ja väestönsuojelu
• Hankinnat ja hankintasopimukset
• Palvelujärjestelmäuudistuksen seuranta
• Omavalvonnan toimeenpano

Lue lisää käsiteltävistä asioista lautakunnan esityslistalta verkkosivuillamme.

Aluehallituksessa vuoden 2026 talousarvio ja vuoden 2025 toteumaennuste

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu maanantaina 8. joulukuuta käsittelemään ensi vuoden talousarviota. Aluehallitus saa käsiteltäväkseen myös talousarvioon liittyvät sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut sekä pelastustoimen tuoteluettelon ja hinnaston. Lisäksi aluehallitus saa tietoonsa ennusteen vuoden 2025 tilikauden tuloksesta.

Lopullisen päätöksen vuoden 2025 talousarviosta ja asiakasmaksuista tekee aluevaltuusto kokouksessaan 22. joulukuuta.

Vuoden 2025 tilikauden tulokseksi ennakoidaan 2,9 miljoonan euron ylijäämää

Pohjois-Savon hyvinvointialue on tehnyt mittavia talouden sopeuttamistoimenpiteitä vuoden 2025 aikana. Tilikauden ylijäämäksi ennustetaan noin 2,9 miljoonaa euroa tammi-lokakuun 2025 toimintalukujen perusteella. Vuosilta 2023 ja 2024 on Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kertynyt katettavaa alijäämää yhteensä 128,5 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen taloussuunnitelmassa 2026–2028 esitetään alijäämien kattamista vuoteen 2028 mennessä.

Vuoden 2025 toimintatuottojen ennakoidaan olevan 290 miljoonaa, mikä on noin 2,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Toimintakulujen määriksi ennakoidaan 1,5 miljardia euroa, mikä on noin 13,7 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Henkilöstökulujen arvioidaan alittuvan noin 9 miljoonalla eurolla budjetoidun. Palveluiden ostot olisivat ylittymässä 4,5 miljoonalla eurolla budjetoidun, kun taas aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olisivat toteutumassa noin 3,7 miljoonalla eurolla budjetoitua pienempänä.

Vuoden 2026 talousarvio laaditaan ylijäämäiseksi

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tuo aluehallitukselle esityksen vuoden 2026 talousarvioksi. Vuoden 2026 talousarviossa keskeistä on edelleen talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistusten toimenpiteiden toteuttaminen. Hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion toimintakulut ovat 1,57 miljardia euroa. Ensi vuoden budjettiesitys on laadittu 7,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

–Vuoden 2026 toimintasuunnitelma tähtää siihen, että Pohjois-Savo etenee korjaavasta hoidosta ennakoivaan, kustannustehokkaaseen ja ihmislähtöiseen palvelukokonaisuuteen. Talouden tasapaino, henkilöstön hyvinvointi ja digitaaliset ratkaisut ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä, linjaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Vuoden 2026 toimintasuunnitelma rakentuu päivitetyn hyvinvointialuestrategian varaan. Erityisiä painopisteitämme ovat muun muassa:

• Talouden tasapaino.
• Palveluiden saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen.
• Teknologian ja tiedolla johtamisen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä.
• Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen.
• Kuopion yliopistollisen sairaalan roolin vahvistaminen vaativassa erikoissairaanhoidossa sekä tutkimuksen ja koulutuksen keskuksena.
• Terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen sekä niihin liittyvien innovaatioiden kaupallistamisen vahvistaminen.
• Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen, tekoälyn ja datan hyödyntäminen kaikessa tekemisessä, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja digipalvelujen käytön laajentaminen.
• Toimintavalmiuden ja varautumisen turvaaminen koko alueella, myös harvaan asutuilla alueilla.
• Ympäristö- ja suuronnettomuusriskien hallinnan vahvistaminen.
• Tutustu talousarvio 2026-esitykseen tästä.

Vuoden 2026 asiakasmaksuihin esitetään indeksikorotuksia

Valtioneuvoston 13.11.2025 antaman asetuksen perusteella sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut nousevat ensi vuoden alusta. Pohjois-Savon hyvinvointialue esittää asiakasmaksuihin lakisääteisiä indeksitarkistuksia, minkä seurauksena maksujen enimmäismäärät nousevat vuoden 2026 alusta. Indeksitarkistukset tehdään myös asiakasmaksulaissa säädettyihin tulosidonnaisia asiakasmaksuja koskeviin vähimmäiskäyttövaroihin ja tulorajoihin pitkäaikaisessa laitoshoidossa, perhehoidossa ja ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Myös asiakasmaksulain mukaiseen maksukattoon esitetään indeksikorotusta.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Savossa saatiin lupaavia tuloksia hyvinvointisovellusten käytöstä työikäisillä

Digitaalisen hyvinvointisovelluksen käytöllä on myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin ja terveellisiin elintapoihin, havaittiin Pohjois-Savossa toteutetun tutkimuksen alustavissa tuloksissa.

Tutkimuksessa 1 704 työikäistä pohjoissavolaista sai käyttöönsä BitHabit-hyvinvointisovelluksen vuosina 2024–2025. Hyvinvointisovelluksen ottivat todennäköisimmin käyttöön naiset, nuorempiin ikäluokkiin kuuluvat sekä korkeimmin koulutetut. Iäkkäimmät kuitenkin käyttivät sovellusta aktiivisimmin.

Interventiotutkimuksen tuloksia esitellään juuri julkaistussa politiikkasuosituksessa, jossa avataan tutkimuksen alustavia johtopäätöksiä BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuudesta ja tutkimukseen osallistuneiden taustan vaikutuksesta käyttöaktiivisuuteen. Tutkimus on toteutettu osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE) -hanketta, joka on rahoitettu EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 

Tutkimuksessa havaittiin, että sosiodemografiset taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus ja työmarkkina-asema, vaikuttivat siihen, millaisia pieniä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekoja tutkittavat valitsivat. Esimerkiksi liikuntateot olivat suosituimpia lähes kaikissa ryhmissä, kun taas mielen hyvinvointia edistäviä tekoja suosivat erityisesti nuoret ja työttömät.

– Digitaaliset hyvinvointisovellukset voisivat olla kustannustehokkaita työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen hyvinvointialueilla. Niitä olisi mahdollista skaalata laajalle käyttäjäjoukolle ja toisaalta räätälöidä yksilölähtöisesti ja tarvepohjaisesti, projektitutkija Hanna Rekola Itä-Suomen yliopistosta toteaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että digitaaliset interventiot edistävät terveellisiä elintapoja ja parantavat mielen hyvinvointia, mutta niiden toimivuudessa on yksilökohtaisia eroja. Tutkimusten perusteella digitaalisten interventioiden tulisi huomioida paremmin erityisesti käyttäjien kokemukset työkalujen käytettävyydestä ja olla käyttäjän tarpeisiin räätälöityjä ja helppokäyttöisiä.

– Taustatekijöiden, elämäntilanteen ja hyvinvoinnin yhteyttä hyvinvointisovellusten käyttöaktiivisuuteen ja sovellusten vaikuttavuuteen on toistaiseksi tutkittu vähän. Jatkotutkimuksessa on tärkeä selvittää erityisesti sitä, missä käyttäjäryhmissä sovellukset toimivat kaikkein parhaiten sekä mitkä tekijät edistävät sovellusten pitkäkestoista käyttöä ja vaikuttavuutta. Käynnissä olevassa PREWELL-hankkeessa perehdymme tarkemmin näihin kysymyksiin. 

Tutkimukseen osallistuneet pohjoissavolaiset saivat porrastetussa stepped wedge -asetelmassa BitHabit-hyvinvointisovelluksen käyttöönsä omalla vuorollaan ja käyttivät sovellusta tutkimuksen aikana kolmesta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Tutkimuksessa mielen hyvinvointia arvioitiin monipuolisesti viidellä eri hyvinvointimittarilla, joita olivat SWEMWBS, PHQ-9, UCLA-3, tyytyväisyys elämään sekä toimintamahdollisuudet. Lisäksi tutkimuksessa kerättiin tietoa terveellisistä elintavoista sekä tyypilliset sosiodemografiset taustatiedot, kuten ikä, sukupuoli, korkein koulutus ja työmarkkina-asema. 

Politiikkasuositus BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuus ja käyttöön vaikuttavat tekijät työikäisessä väestössä on luettavissa oheisesta linkistä: 

BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuus ja käyttöön vaikuttavat tekijät työikäisessä väestössä. 

Lisätietoja:

Projektitutkija Hanna Rekola, hanna.rekola(at)uef.fi
Professori Tomi Mäki-Opas, tomi.maki-opas(at)pshyvinvointialue.fi 

Harjulan pitkäaikaisosastojen 8–10 toiminta päättyy joulukuussa 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopiossa sijaitsevan Harjulan laitoshoidon pitkäaikaisosastojen 8–10 toiminta päättyy joulukuussa 2025. Viimeiset asiakkaat muuttavat pois tiistaina 9.12., ja osa henkilöstöstä on paikalla vielä keskiviikkoon 10.12. asti. Yksikön toiminta päättyy lopullisesti 11.12., jolloin myös osastojen puhelinnumerot poistuvat käytöstä.

Toiminnan päättymisen taustalla on valtakunnallinen linjaus ja sosiaalihuoltolakiin kirjattu muutos pitkäaikaisen laitoshoidon lopettamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Savon hyvinvointialue on valmistautunut muutokseen ennakoivasti, minkä vuoksi Harjulan pitkäaikaisosastojen toiminta päättyy vuoden 2025 lopussa.

Muuttoja on valmisteltu yhdessä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa

Marraskuun lopussa osastoilla on ollut 24 asiakasta ja heidän muuttonsa uusiin asumispaikkoihin ovat jo käynnistyneet. Suurin osa asiakkaista muuttaa Kanta-Kuopion alueelle. Kauimmaisena uutena asumispaikkana on Roinilan hoitokoti Vehmersalmella. Kaikkien asiakkaiden uusi asumispaikka on järjestetty ostopalveluna yksityisistä asumispalveluyksiköistä.

Muuttoa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa. Ikääntyneiden palveluiden palvelukoordinaattori on ollut keskeisessä roolissa uusien kotien järjestämisessä ja asiakkaiden sekä omaisten toiveiden huomioimisessa. Osastojen henkilökunta vastaa kaikista muuttoon liittyvistä käytännön järjestelyistä.

– Vaikka asiakkaat eivät luonnollisesti olisi halunneet muuttaa, sopivien asumispaikkojen löytyminen on edennyt odotettua sujuvammin. Muutto ja toiminnan päättyminen on ollut suuri ja tunteita herättävä muutos sekä asiakkaille että henkilökunnalle, tilannetta kuvaa asumispalveluiden palveluyksikköjohtaja Reetta Kettunen.

Henkilöstölle urakeskustelut ja siirtymiä uusiin tehtäviin

Henkilöstön kanssa on käyty urakeskustelut noin puolitoista vuotta sitten, kun tieto Harjulan osastojen toiminnan asteittaisesta keventämisestä ja lopettamisesta tuli. Yksikön esihenkilö ja suurin osa työntekijöistä siirtyy muihin ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin. Osa henkilöstöstä siirtyy ikääntyneiden kotiin annettaviin palveluihin ja osastopalveluihin. Myös eläköitymisiä on tapahtunut muutoksen aikana.

Yksikössä kuvaillaan tunnelmia haikeiksi pitkän valmistautumisajan jälkeen. Muutokseen liittyy luopumisen tunteita, mutta henkilöstö on valmistellut muuttoa erittäin hyvin ja yhteistyössä.

– Meillä on haikeat fiilikset. On ollut luopumisen tuskaa, vaikka aikaa valmistautua on ollut pitkään, yksiköstä todetaan.

Opetusvastaanottotoiminta osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelutuotantoa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella pilotoitu, monialainen opetusvastaanotto Osmo siirtyy osaksi palvelujärjestelmää 1.1.2026 alkaen. 

Opetusvastaanotto Osmo on monialainen oppimisyksikkö, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Opetusvastaanotto toimii akateemisena terveyskeskuksena yhdistäen palvelutuotannon, koulutuksen, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan. 

Oppimisyksikön toiminta käynnistettiin EU-rahoituksella elokuussa osana hoidon jatkuvuutta edistävää OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, joka päättyy vuoden 2025 loppuun. 

–  Seuraavan vuoden budjettisuunnitelmassa hyvinvointialue on suunnannut opetusvastaanoton jatkumiseen 1,7 miljoonaa euroa, sekä henkilöstöä jatkamaan toimintaa, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden toimialajohtaja Jari Saarinen. 

Opetusvastaanotto Osmon tavoitteena on vuosiin 2029–2030 mennessä saavuttaa 50 000 asiakaskohtaamista vuosittain hyvinvointialueen pysyvänä toimintana. Opetusvastaanoton toiminnan laajeneminen ja tulevaisuuden tilatarve on huomioitu myös Kuopion sotekeskussuunnittelussa. Vuoden 2026 alusta yksikkö toimii uusissa tiloissa Kuopion yliopistollisen sairaalan pääsairaalassa. 

–  Meidän tulee hämärtää erikoissairaanhoidon, peruspalvelujen ja sosiaalitoimen raja-aitoja niin, että ne muodostavat potilaiden ja asiakkaiden saumattoman palvelukokonaisuuden. Opetusvastaanotto toimii potilas ja asiakas keskiössä, haastaa vanhoja työskentelymalleja ja katsoo tulevaisuuteen, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Jouni Kurola. 

Asiakkaille opetusvastaanoton toiminta näyttäytyy entisenlaisena. Vastaanottoaikoja tarjotaan keskitetystä puhelinpalvelusta ja OmaSavon digiasioinnista perusterveydenhuollon asiakkaille, joiden hoidontarve vastaa opetusvastaanoton opiskelijoiden opetustarpeita. Vastaanotolla asiakkaan tutkii opiskelija tai moniammatillinen opiskelijatiimi, ja lopulliset hoitopäätökset tekee aina ohjaava terveydenhuollon ammattilainen. 

Yli 1200 potilaskontaktia opetusvastaanotto Osmossa 

Opetusvastaanotto Osmon toimintaa pilotoitiin onnistuneesti kymmenen viikon ajan syksyllä 2025. Pilotin aikana opetusvastaanotolla opintojaan suoritti yli 240 eri alojen opiskelijaa. Potilaskontakteja heille kertyi pilotissa yli 1200. 

Pilotin tulokset kertovat siitä, että toimintamalli on onnistunut potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. 96 % pilotin asiakkaista koki, että heistä välitettiin kokonaisvaltaisesti opetusvastaanotolla ja 97 % asiakkaista tiesi miten oma hoito jatkuu vastaanottokäynnin jälkeen. 

Pilotissa saatiin hyviä tuloksia myös monialaisen yhteistyön opettamisesta. Palautekyselyn perusteella opetusvastaanottotoiminta otettiin myönteisesti vastaan opiskelijoiden joukossa ja opetusvastaanoton ilmapiiriä pidettiin oppimismyönteisenä. Opiskelijat kokivat saavansa toimia vastaanotolla sopivan itsenäisesti sekä saaneensa asianmukaista ja hyvää ohjausta. 

Pilotin tuloksista voit lukea tarkemmin täällä.

–  Opetusvastaanottotoiminnan kehitys ja yksikön perustaminen lähti tyhjästä syksyllä 2024, kun aloimme tutustua olemassa oleviin toimintamalleihin. Se on vaatinut paljon työtä, kun on työstetty muun muassa toimintaperiaatteita, koulutusalojen osallistumista, tiloja ja pilotin käytännön toteutusta. Kiitos kaikille projektissa mukana olleille, summaa opetusvastaanottotoiminnan käynnistämisestä vastannut projektipäällikkö Jutta Kakkinen. 

 –  Olemme tehneet hyvän pohjan, josta jatkaa toimintamallin ja toiminnan kehittämistä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 

Opetusvastaanotto 2.0 -projekti on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee täysin EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Hankkeen aikana on tarkoitus pilotoida ja käynnistää opetusvastaanotto Osmon toiminta. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämisteko palkittiin kuntien ja hyvinvointialueiden Tärkeissä töissä -gaalassa 2.12.2025

Tärkeissä töissä -gaala on työelämän kehittämisen monivuotinen perinne, jossa palkitaan kunta- ja hyvinvointialan työpaikkoja. Palkittavat valitaan Tekojen tori -kampanjaan tulleista kehittämisteoista. Tunnustusta saavat eri ammattialojen edustajat ja oman työn kehittäjät.
 
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämistekona palkittiin Turvataito-opas Siilinjärven esi- ja perusopetuksen yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. Kulttuurikasarmilla Helsingissä tunnustusta olivat noutamassa vastaava kuraattori Saara Pellinen ja kuraattori Anna-Maria Niskanen. 

Turvataitoja eskarista ysiluokkaan 

Repullinen turvataitohittejä -opas tukee esi- ja perusopetuksen yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja varmistaa, että jokainen lapsi ja nuori saa tasalaatuisen turvataito-oppimisen polun. 

Tarve oppaalle syntyi halusta yhtenäistää käytäntöjä ja tuoda eri toimijoiden – kuten kunnan toimijoiden, kuraattorien, nuorisotyön ja MLL:n – työ kaikkien näkyville. Tavoitteena oli, että kaikilla kouluilla ja esiopetusyksiköillä olisi käytössä samat materiaalit ja että myös uudet työntekijät voisivat perehtyä niihin helposti. 

Keväällä 2022 kuraattorit aloittivat materiaalin koostamisen peda.net-alustalle. Luokkatasoittain rakennetut paketit sisältävät oppituntirunkoja ja tehtäviä, ja kokonaisuutta kuljettaa Ruska-hahmo, jonka turvataitotarina etenee eskarista yhdeksännelle luokalle. Ruska saa “reppuunsa” tarroja uusien taitojen oppimisen merkiksi. 

Työhön osallistui alueen kuraattorien Annaleena Kauppisen, Anna-Maria Niskasen, Heidi Kokkosen, Pauliina Heikkisen, Lotta Turusen ja Saara Pellisen lisäksi myös yhteisöllisen opiskeluhuolto hankkeen koordinaattori Moona Rannankari sekä IngmanEdun opiskelijat Rosa Parviola, Meri Tikkanen ja Aino Tuovinen, jotka kuvittivat materiaalia. Sivuston teknisestä toteutuksesta vastasi paikallinen aineenopettaja Heikki Jyrkönen. 

Materiaali jalkautettiin kouluille rehtori- ja opettajakokousten kautta, ja vuoden 2024 aikana se otettiin suunnitelmalliseen käyttöön – ilman lisäkuluja. 

- Materiaalin tuottaminen ja jalkauttaminen ei olisi onnistunut ilman yhteistyöhön sitoutuneita kunnan työntekijöitä, kuten rehtoreita ja opettajia. Ja kun mietitään, mitä kuraattorit tekevät koulujen loma-ajoilla, he tekevät kehittämistyötä, josta hyötyvät kaikista tärkeimmät, oppilaat, kuraattori Saara Pellinen kertoo. 

Tuloksena Siilinjärvellä on nyt systemaattinen ja tavoitteellinen turvataitomalli, joka ehkäisee syrjäytymistä ja tuo säästöjä ennaltaehkäisevän työn kautta. Materiaalin päivitystä jatketaan säännöllisesti palautteen ja tarpeiden mukaan.