Pohjois-Savon hyvinvointialue purkaa tekonivelleikkausjonoaan yhteistyössä Mehiläisen kanssa

Pohjois-Savon hyvinvointialue on syyskuussa solminut Mehiläisen kanssa sopimuksen, joka kattaa noin 300 hoitotakuujonossa olevan potilaan polven tai lonkan tekonivelleikkaukset. Leikkaukset tehdään Mehiläisen Kuopion ja Jyväskylän sairaaloissa. Potilaat ovat täysi-ikäisiä nivelrikosta kärsiviä henkilöitä, joilla on tarve ensivaiheen tekonivelleikkaukselle. Ensimmäisten leikkausten suunnitellaan alkavan jo viikolla 41.

Pohjois-Savon hyvinvointialue tiedottaa suoraan niitä potilaita, jotka valikoituvat leikkauksiin. Tämän jälkeen Mehiläinen on yhteydessä potilaaseen ja huolehtii leikkauksen järjestelyistä sekä jatkohoidosta.

Kolmensadan potilaan leikkaukset jakautuvat tasaisesti Kuopion ja Jyväskylän sairaaloiden välillä, ja leikkauksia tehdään noin vuoden ajan. Lisäksi Mehiläisen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen sopimukseen sisältyy yksi optiovuosi.

- Pohjois-Savon hyvinvointialueella yli tuhat potilasta odottaa pääsyä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen. Näistä noin 700 potilasta on odottanut hoitoon pääsyä yli kuuden kuukauden ajan. Leikkausten määrän lisääminen riittävästi omin voimin ei ole henkilökuntapulan vuoksi mahdollista, ja kertyneen leikkausjonon purkamiseksi tarvitaan apuvoimia. Yhteistyökumppaniksi on valikoitunut kilpailutuksen jälkeen Mehiläinen, jonka kanssa toimimisesta meillä on hyviä kokemuksia palvelusetelipotilaiden osalta, kertoo ortopedian vastaava ylilääkäri Timo Nyyssönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Tämä yhteistyö tukee Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitetta varmistaa hoitotakuun toteutuminen ja parantaa potilaiden hoidon saatavuutta. Mehiläinen toimii jo entuudestaan hyvinvointialueen kumppanina esimerkiksi palvelusetelipotilaiden sekä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa.

- Hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteistyön ansiosta potilaat pääsevät nopeasti hoitoon ja toipumaan. Kokenut tiimimme huolehtii kaikesta leikkaukseen liittyvästä sitä edeltävistä tutkimuksista leikkauksen jälkeiseen fysioterapiakäyntiin. Nykyään tekonivelleikkauksen jälkeinen sairaalahoitoaika on lyhyt, ja terveemmät potilaat voivat kotiutua jo saman päivän aikana, Mehiläisen tekonivelkirurgian vastuulääkäri Konsta Pamilo kertoo.

Syksyn 2024 influenssarokotukset Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa influenssarokotukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositusten mukaisesti. Ajanvaraus rokotuksiin avautuu maanantaina 7.10.2024. Rokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa rokotustapahtumissa. Koronan riskiryhmiin kuuluva voi saada tehosterokotteen samalla käynnillä.

Influenssarokotteen saavat kansallisessa ohjelmassa maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta on merkittävää hyötyä:

• kaikki 65 vuotta täyttäneet
• sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat
• henkilöt, jotka ovat toistuvasti läheisessä kontaktissa vakavalle influenssalle erityisen alttiiseen ihmiseen tai henkilöön, jota ei voida suojata influenssarokotteella (henkilö, joka asuu samassa asunnossa tai on viikoittain kasvotusten tekemisissä suojattavan ihmisen kanssa)
• raskaana olevat
• alle 7-vuotiaat lapset

• varusmiespalveluksensa aloittavat miehet ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat naiset
• henkilöt, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa, kuten vankeinhoitolaitoksissa ja vastaanottokeskuksissa
• sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstö, joka osallistuu potilaiden ja asiakkaiden välittömään hoitoon tai huoltoon.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella influenssarokotuksia annetaan sekä ajanvarauksella että ilman ajanvarausta avoimissa tapahtumissa (Walk In -tapahtuma). Influenssarokotteita on varattu kuntien väestöpohjan mukaan, rokotukseen tulee hakeutua omalle terveysasemalle. 

Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat saavat rokotukset neuvoloista. Koululaiset ja opiskelijat rokotetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

Hoivakotien asukkaat rokotetaan asumisyksiköissä ja kotihoidon henkilökunta rokottaa kotihoidon asiakkaat ja heidän omaishoitajansa. Heidän osaltansa ei tarvita erillistä ajanvarausta rokotukseen.

Koronarokotteen voi saada influenssarokotteen yhteydessä. Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille tai sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville yli 18-vuotiaille.

Lisätietoa influenssarokotteista:
Influenssarokote - THL -verkkosivuilta.
Sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluvien influenssarokotukset - THL

Rokotukset paikkakunnittain löytyvät Influenssarokotukset-sivulta.

Kuljetuspalveluun oikeutettujen asiakkaiden omavastuuosuuksien laskutus alkaa Pohjois-Savon hyvinvointialueella viivästyksen jälkeen

Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulakien mukaisten kuljetuspalvelujen käytänteet muuttuivat 1.10.2023 alkaen kyytien tilaamisen ja asiakaslaskutuksen osalta. Kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien asiakaslaskutus siirtyi hyvinvointialueen tehtäväksi. Asiakaslaskutus on viivästynyt tietojärjestelmien yhteensovittamisessa ilmenneiden haasteiden vuoksi.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen on nyt saatu valmiiksi ja ensimmäiset omavastuuosuuksien laskut on lähetetty asiakkaille perjantaina 27.9.2024. Laskuja lähetettiin 1928 kappaletta. Niiden summat vaihtelivat muutamasta eurosta noin 300 euroon. Yksittäisten laskujen summa oli yli 500 euroa.

Laskutusta tehdään takautuvasti tammikuun alkuun saakka aina kolmelta kuukaudelta kerrallaan. Nyt lähetetyissä laskuissa on laskutettu kyytien omavastuuosuudet lokakuu-joulukuu 2023 väliseltä ajalta. Seuraavat laskut lähtevät viikolla 43. Silloin laskutetaan tammikuu-maaliskuu 2024 välinen aika.

Laskujen eräpäiviä on mahdollista muuttaa tai sopia niille maksusuunnitelma Monetra Pohjois-Savon kanssa. Laskujen mukana asiakkaat saavat ohjeet ja yhteystiedot, joiden avulla he voivat sopia maksuajasta ja osamaksusta.

– Olemme todella pahoillamme, että laskutuksen alkamisessa on kestänyt näin kauan. Tietojärjestelmien kanssa oli enemmän haastetta kuin ennakoimme. Haluamme korostaa, että jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus sopia laskun maksuajasta tai tehdä maksusuunnitelma, jotta kertamaksut eivät nouse kenellekään liian suuriksi, toteaa Tiina Roininen Pohjois-Savon hyvinvointialueen laskutusyksiköstä.

Kuljetuspalvelua voivat käyttää ikääntyneet, muut liikkumiseen tukea tarvitsevat ja vammaiset asiakkaat, joille on myönnetty oikeus palveluun. Muutokset asiakasmaksun perimisessä koskevat kaikkia kuljetuspalveluun oikeutettuja asiakkaita.

Viime talven tiedote aiheeseen liittyen verkkosivuillamme.

Aluevaltuuston kokouksessa 7.10.2024 Itä-Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen hyväksyminen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa maanantaina 7.10. kello 10.00. Auditorio sijaitsee KYSin 2. kerroksessa, Puijonlaaksontie 2, Kuopio.  

Aluevaltuuston asialistalla on muun muassa Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. Sopimus on valmisteltu vastaamaan lainsäädännössä asetettuja tavoitteita. Tavoitteena on myös hyvinvointialueiden strateginen kumppanuus niin, että yhteistyö tuottaa kaikille sen hyvinvointialueille lisäarvoa ja samalla edistää koko yhteistyöalueen etua. Aiheesta myös tiedotteessa: Itä-Suomen yhteistyöalueen ensimmäinen yhteistyösopimus tähtää hyvinvointialueiden strategiseen kumppanuuteen.

Lisäksi aluevaltuustolle esitetään hyväksyttäväksi Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2023. Hyvinvoinnin vuosiraportissa tarkastellaan, miten Pohjois-Savossa on edetty hyvinvoinnissa tilastojen valossa ja mitä toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi Pohjois-Savossa on tehty HYTE-työn painopistealueilla.  

Aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan myös tammi-elokuun talouden toteuman ja loppuvuoden talousennusteen, joka on linjassa aiempien laskelmien kanssa. Hyvinvointialueen arvioitu alijäämä vuodelle 2024 on 98 miljoonaa.

Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme.      
Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä

THL tutkii vauvaperheiden hyvinvointia kyselytutkimuksella

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii tänä vuonna vauvan saavien perheiden hyvinvointia ja kokemuksia perheille suunnatuista palveluista. Tutkimukseen kutsutaan noin puolet vanhemmista, jotka ovat saaneet tai saavat vauvan vuoden 2024 aikana.

Kyselytutkimuksen avulla saadaan tietoa siitä, miten vauvaperheiden arkea voitaisiin tukea ja palveluja kehittää. Tavoitteena on edistää perheiden hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta parantamalla perheille suunnattuja palveluja.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan laadukkaita, kotimaisia vauvanvaatteita sekä lahjakortteja päivittäistavarakauppoihin.

Vauvaperheiden hyvinvointitutkimus on osa THL:n FinLapset-tutkimuskokonaisuutta, jonka kyselytutkimuksia on aiemmin toteutettu vauvaperheiden lisäksi neljä- ja kuusivuotiaiden lasten perheissä.

Lue lisää kyselytutkimuksesta THL:n sivulta

Neuvoloissa pilotoidaan takaisinsoittopalvelua 1.10.2024 alkaen

Iisalmen ja Varkauden lastenneuvoloissa sekä Neulamäen, Saarijärven ja Puijonlaakson äitiys- ja lastenneuvoloissa käynnistetään takaisinsoittopalvelun pilotti 1.10.–31.12.2024. Pilotin myötä neuvoloissa luovutaan erillisistä puhelintunneista. Jatkossa asiakkaat voivat jättää yhteystietonsa puhelinvastaajaan, ja neuvolasta otetaan heihin yhteyttä kahden arkipäivän sisällä.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelun sujuvuutta ja saavutettavuutta, mahdollistaen yhteydenoton myös palveluaikojen ulkopuolella. Asiakkaat voivat lisäksi käyttää sähköistä ajanvarausjärjestelmää neuvola-asiointien hoitamiseen.

Pilotin aikana asiakkailta ja pilottiin osallistuvilta terveydenhoitajilta kerätään palautetta, jotta sen toimivuutta ja kehittämistarpeita voidaan arvioida.

Ikääntyneiden palveluissa starttasi asiakasraati

Kesällä 2024 etsittiin ikääntyneiden palveluiden asiakasraatiin vapaaehtoisia ikäihmisiä koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. Jopa 70 ikäihmistä osoitti kiinnostustaan asiakasraatia kohtaan. Jokainen hakemuksen jättänyt haastateltiin puhelimitse ja heidän joukostaan valikoitui lopulta 10 henkeä asiakasraatiin.

Tulevaisuuden tekijöitä

Asiakasraadin ensimmäinen tapaaminen järjestettiin keskiviikkona 25.9.2024 Kuopiossa. Ensimmäisellä kerralla asiakasraatilaiset pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä asiakasraadin tavoitteisiin. He pääsivät myös saman tien työpajatyöskentelyn makuun, kun he saivat pohtia kysymyksiä yhteisölliseen asumiseen liittyen.

– Minulla on hyvin etuoikeutettu olo. Saimme kasaan mahtavan ja keskustelevan porukan, joka toi jo ensimmäisellä kerralla erinomaisia ajatuksia esille, kehuu asiakasraatia luotsaava projektipäällikkö Sami Tuominiemi.

Myös osallistujien tunnelmat olivat ensimmäisen kerran jälkeen positiiviset. He kiittelivät hyvää ilmapiiriä, jossa oli helppo ja mukava vaihtaa ajatuksia.

– Meitä on kasassa monipuolinen asiantuntijaryhmä ja ihanat vetäjät. Vielä meidänkin iässämme aivot tarvitsevat työtä ja itsellehän tässä tulevaisuutta tehdään. Jäi tunne, että meitä kuunnellaan, totesivat asiakasraatiin saapuneet.

Kokemusta ja näkemystä eri puolilta Pohjois-Savon hyvinvointialuetta

Asiakasraatilaiset ovat eläkkeellä olevia, aktiivisia toimijoita ja heillä on halua vaikuttaa ikääntyneiden palveluihin. He tulevat eri puolilta hyvinvointialuetta, kuten Kuopiosta, Varkaudesta, Iisalmesta, Kiuruvedeltä, Suonenjoelta ja Nilsiästä. Nuorin on 63-vuotias, vanhin vastaavasti 85-vuotias. Terveydenhuoltopalvelut ovat heille tuttuja joko oman tai läheisen kokemuksen kautta.

Asiakasraatilaiset pääsevät vaikuttamaan kotiin annettavien palveluiden, asumispalveluiden ja omaishoidon kehittämiseen. Ensimmäiseltä kerralta he saivat kotitehtäväksi tutustua Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja ikääntyneiden palveluiden verkkosivuihin.

Asiakasraati kokoontuu yhteensä kuusi kertaa Kuopiossa vuosien 2024 ja 2025 aikana.

​​​​​​​

Vauvojen RS-virusinfektioiden ehkäisy vasta-aineella alkaa Pohjois-Savossa

Suomessa aloitetaan loka-marraskuussa 2024 uudenlaisen RS-virusinfektioilta suojaavan vasta-aineen, nirsevimabin, antaminen kaikille alle 3 kuukauden ikäisille vauvoille sekä vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille lapsille. Tämä vasta-aine auttaa ehkäisemään suurimman osan imeväisikäisten vakavista RS-viruksen aiheuttamista sairastumisista ja sairaalahoidoista.

RSV-vasta-aineen antaminen Pohjois-Savossa

Talvikaudella 2024–2025 nirsevimabia tarjotaan kaikille RSV-epidemian aikana syntyville vauvoille sekä niille, jotka ovat alle 3 kuukauden ikäisiä epidemian alkaessa (1.8.2024 jälkeen syntyneet). Lisäksi vasta-ainetta tarjotaan tiettyihin vakavan RSV-infektion riskiryhmiin kuuluville alle 1-vuotiaille lapsille.

Riskiryhmiin kuuluvat:

• Syntymä ennen raskausviikkoa 29+0.
• Syntymä raskausviikolla 29+0 - 36+6 ja perheessä toinen alle 6 vuoden ikäinen lapsi tai lapsia.
• Sydänvika tai -sairaus, johon suunnitellaan leikkausta tai johon tarvitaan jatkuvaa lääkitystä.
• Vaikea immuunivaje hoitavan lääkärin arvion mukaan.
• Keskosen keuhkosairaus eli bronkopulmonaalinen dysplasia, johon on tarvittu jotakin tukihoitoa viimeisen 6 kuukauden aikana, tai vastaava vaikea krooninen keuhkosairaus tai hengitysvajaus.
• Downin syndrooma.

​​​​​​​Pohjois-Savon hyvinvointialueella vastasyntyneille vasta-aine annetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (synnytyssairaala) ja alle 3kk ikäisille vauvoille (1.8. jälkeen syntyneet) ja riskiryhmille omassa neuvolassa. Seuraa hyvinvointialueen ja neuvolan tiedotusta aiheesta.

RS-virus ja sen vaikutukset vastasyntyneisiin

RS-virus (respiratory syncytial virus, RSV) on maailmanlaajuisesti yleisin syy hengitystieinfektioihin, jotka johtavat sairaalahoitoon erityisesti pienillä lapsilla. Suomessa noin 1000 alle yksivuotiasta lasta joutuu vuosittain sairaalaan RSV-infektion vuoksi, ja vakavimpia tapauksia esiintyy alle 3 kuukauden ikäisillä vauvoilla. Näistä lapsista noin 15 % tarvitsee tehohoitoa sairaalassa.

Nirsevimabi – tehokas suoja RSV-infektioita vastaan

RSV-infektioiden ennaltaehkäisyyn on kehitetty pitkävaikutteinen vasta-aine, nirsevimabi. Se annetaan yhtenä lihaksensisäisenä pistoksena, ja se suojaa lasta koko talven epidemiajakson ajan.
Valmiste on osoittautunut erittäin tehokkaaksi, ja talvikaudella 2023–2024 sen on todettu estävän 80–90 % RSV:stä johtuvista sairaalahoidoista useissa maissa. Nirsevimabi on myös osoittautunut hyvin turvalliseksi. Nirsevimabin voi antaa samassa yhteydessä rokoteohjelman rokotteiden kanssa. Mikäli äiti on saanut RSV-rokotteen odotusaikana, vauva ei tarvitse nirsevimabia.

Lapsiperheiden yleiseen neuvontaan voit ottaa yhteyttä arkisissa asioissa

Pohditko jotain perheeseesi liittyvää kysymystä, mutta et tiedä, mihin ottaa yhteyttä? Lapsiperheiden yleinen neuvonta tarjoaa apua erilaisiin perhearkeen liittyviin kysymyksiin – olipa kyseessä arjen sujuvuus, teini-iän haasteet tai parisuhdeasiat.

Neuvonta on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat tukea lapsiperheen arkeen, niin pienissä kuin suurissakin huolissa. Voit soittaa myös läheisen roolissa, jos kaipaat neuvoa toisen puolesta.

Neuvonnan työntekijät opastavat sinut oikeiden tahojen luokse ja kertovat valtakunnallisista, alueellisista ja paikallisista palveluista, joita tarjoavat esimerkiksi yhdistykset, järjestöt, seurakunnat, yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet.

Yhteydenotto ja aukioloajat

Lapsiperheiden yleinen neuvonta on avoinna jokaisena arkipäivänä. Soittaa voit nimettömänä, ja puheluita ei kirjata. Neuvonta antaa yleistä opastusta ja ohjaa oikeaan paikkaan, mutta ei tee päätöksiä palveluiden tarpeesta tai niiden saamisesta. Neuvonnassa käytetään takaisinsoittojärjestelmää, ja soitamme takaisin viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Neuvontanumero 017 273 4300 palvelee arkipäivinä klo 9–15 ja arkipyhien aattoina klo 9–12. Olemme langoilla myös syyslomalla!

Löydät meidät myös Perheentaloilta ja somesta

Lapsiperheiden yleinen neuvonta on tavattavissa myös Pohjois-Savon alueen Perheentaloilla ennalta ilmoitettuina ajankohtina.Tarkemmat tiedot löytyvät Perheentalojen sosiaalisen median kanavista.

Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa ja pysy ajan tasalla perheille suunnatuista palveluista ja tapahtumista!

Instagram: @lapsiperheidenneuvonta_pshva
Facebook: Lapsiperheiden yleinen neuvonta

Ikääntyneiden asumispalveluyksiköihin tulossa toiminnanmuutoksia

Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta hyväksyi 12.9.2024 kokouksessaan ehdotukset, jotka koskevat ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen sekä laitoshoidon paikkojen toiminnanmuutoksia yksittäisten yksiköiden osalta.

Ensimmäiset yhteisöllisen asumisen asumispaikat hyvinvointialueelle

Tavallisen palveluasumisen asiakaspaikkoja muutetaan yhteisöllisen asumisen asiakaspaikoiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Asiakaspaikkojen muuttaminen tehdään vaiheittain erillisen suunnitelman mukaan. Ensimmäisenä muutettavia yksiköitä ovat Karttulan Jaakkolan alueen Villenpihan ja Kotipihan yksiköt sekä Vesannon Simolan palvelukeskuksen Kuntovaarin tavallisen palveluasumisen asiakaspaikat. Muutos koskettaa 19 asiakaspaikkaa. Ikääntyneiden palveluissa on tällä hetkellä noin 50 tavallisen palveluasumisen asiakaspaikkaa.

Nykyisten asukkaiden hoito toteutetaan jatkossakin samassa paikassa, vaikka he siirtyvät yhteisöllisen asumisen asiakkaiksi. Asiakasmaksut muodostuvat seuraavasti: hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisten palvelutuntien osalta maksu määräytyy kotihoidon maksuhinnaston mukaan, asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut asiakasmaksuhinnaston mukaan sekä vuokra yksikön mukaisesti. Sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan osalta maksua ei ole vielä määritelty.

Muutoksen taustalla ovat 1.1.2023 sosiaalihuoltolakiin voimaan tulleet muutokset, jotka edellyttävät siirtymistä palveluasumisen järjestämisestä yhteisöllisen asumisen järjestämiseen. Valvira ja aluehallintovirasto edellyttävät, että hyvinvointialueiden on tehtävä uudistuksia, jotta lakiin tulleet muutokset toteutuvat. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ovat tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen asuminen.

Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä. Siellä asukkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja hänelle tarjotaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisölliseen asumiseen on erilliset myöntämisperusteet.

Laitoshoidon yksiköitä muutetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiksi

Maaningalla toimiva Ainola ja Siilinjärvellä toimiva Mummonkammari ovat laitoshoidon yksiköitä, jotka muutetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiksi 1.1.2025 alkaen.

Ainolan yksikköön jää muutoksen myötä 12 asiakaspaikkaa ja se yhdistyy samassa rakennuksessa toimivan Kotikulman kanssa, joka tarjoaa jo tällä hetkellä ympärivuorokautista palveluasumista. Jatkossa yksikössä on yhteensä 25 asiakaspaikkaa.

Mummonkammarissa on 30 asiakaspaikkaa ja se tarjoaa lyhytaikaishoitoa laitoshoidon yksikkönä. Jatkossa yksikkö toimii ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkönä, joka tarjoaa asiakkaille tilapäistä asumista eli lyhytaikaishoitoa. Mummonkammarin muutoksen jälkeen lyhytaikaishoitoa tarjotaan jatkossa samalla tavalla koko hyvinvointialueella.

Nykyisten asukkaiden hoito toteutetaan jatkossakin samassa paikassa, vaikka he siirtyvät ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaiksi. Muutoksen myötä asiakkaiden maksuissa tapahtuu muutoksia laitoshoitoon verrattuna ja maksut määräytyvät ympärivuorokautisen palveluasumisen maksujen mukaan ja asiakas maksaa vuokraa asunnostaan pitkäaikaisessa asumispalvelussa. Tilapäisen asumisen osalta asiakasmaksu ei kerrytä jatkossa enää terveydenhuollon maksukattoa. Tilapäisen asumisen osalta asiakkaalta peritään Pohjois-Savon hyvinvointialueen määrittelemä asiakasmaksu.

Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueen on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla, eikä hoitoa ja huolenpitoa voida toteuttaa sosiaalihuoltolain laitospalvelun toimintayksiköissä. Muutos laitoshuollon yksiköiden muuttamisesta/purkamisesta on tehtävä viimeistään vuoden 2027 aikana. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoksessa vain, jos se on henkilön terveyden tai turvallisuuden kannalta perusteltua, taikka siihen on muu laissa erikseen säädetty peruste. Laitoshoidosta muuttaminen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen parantaa asiakkaille asiakaskeskeisyyttä, kodinomaisuutta sekä vastaa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin.

Suonenjoen palveluasumisen rakennushanke etenee

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 23.9. Suonenjoen palveluasumisen rakennushankkeen suunnitelman.

Suonenjoen palveluasumisen rakennushanke on linjassa aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymän palvelustrategian ja palvelujärjestelmäuudistuksen periaatteiden kanssa ja vastaa hyvinvointialueen tarpeeseen lisätä tiloja yhteisölliseen asumiseen.

Rakennussuunnitelmaluonnoksissa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on suunniteltu 46 asuntoa. Yhteisölliseen asumiseen rakennuksessa on suunniteltu yhteensä 20 asuntoa.

Hankesuunnitelman valmisteluun on osallistunut hyvinvointialueen ikääntyvien palveluiden henkilökuntaa, työturvallisuuden ja työsuojelun asiantuntijoita, tukipalveluiden ja tietohallinnon asiantuntijoita sekä kiinteistöhallinnon asiantuntijoita.

Hankkeen toteuttaja tullaan kilpailuttamaan. Tavoite on ottaa uudet tilat käyttöön joulukuussa 2026.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Pohjois-Savon nuorille uusi Omahelpperi-verkkopalvelu

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu käyttöön uusi Omahelpperi.fi-verkkopalvelu, joka tarjoaa kattavaa ja luotettavaa tietoa sekä tukea nuorille heidän elämänsä eri vaiheisiin. Palvelun avulla nuoret voivat löytää helposti apua erilaisiin tilanteisiin, kuten mielen ja kehon hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, opiskeluun, päihteisiin sekä kriisitilanteisiin liittyviin kysymyksiin.

– Aiemmin nuorten on täytynyt etsiä tietoa ja apua useista eri paikoista, mutta nyt kaikki tarpeellinen löytyy yhdestä paikasta. Omahelpperi tarjoaa luotettavaa tukea moniin nuorten asioihin, kertoo projektikoordinaattori Merja Jumpponen.

Omahelpperi on valtakunnallinen palvelu, joka kokoaa yhteen ajantasaista, ammattilaisten tuottamaa tietoa. Pohjois-Savon nuorille Omahelpperi tarjoaa myös alueellisia palveluja, jolloin avun ja tuen löytäminen on entistä helpompaa. Nuoret käyttävät verkkoa aktiivisesti tiedonhaussa, ja Omahelpperin tarkoituksena on varmistaa, että tieto on aina luotettavaa ja helposti saatavilla.

– Omahelpperi on pitkään odotettu palvelu, jonka avulla nuoret voivat löytää apua juuri oikealla hetkellä. Enää tietoa ei tarvitse etsiä eri sivustoilta, vaan kaikki löytyy yhdeltä alustalta, toteaa projektikoordinaattori Ulla Särkkä.

Palvelu on kehitetty nuorten näkökulmaa kunnioittaen, ja se on suunniteltu heidän tarpeisiinsa sopivaksi. Kehitystyössä on hyödynnetty nuorten antamaa palautetta ja heidän tarpeitaan on kuunneltu. Omahelpperin lanseeraus Pohjois-Savossa on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hanketta, jota rahoittaa Euroopan Unioni (Next Generation EU).

​​​​​​​

​​​​​​​

KYSin Lainesairaala alitti hankebudjettinsa 0,5 miljoonalla

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) Puijon sairaalakampukselle rakennetun psykiatrian uudisrakennuksen, Lainesairaalan, hankebudjetti alittui 0,5 miljoonalla. Toukokuun puolivälissä käyttöönotettuun Lainesairaalaan on keskitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erityistason avohoidon ja osastohoidon mielenterveyspalvelut, jotka ovat aikaisemmin toimineet Kuopion alueella eri toimipaikoissa.

Lainesairaalan rakennushankkeen kokonaiskustannuksina toteutui noin 47,65 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannusarvio oli 48,15 miljoonaa euroa, eli budjetti alitettiin noin 0,5 miljoonalla eurolla.

Hankkeen rakennuttajana toimi Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöhallinto ja pääurakoitsijana Itä-Suomessa aiemminkin sairaalarakennuksia rakentanut Rakennustoimisto K. Tervo Oy. Urakkamallina hankkeessa oli tavoitehintainen jaettu urakka, jolla pyrittiin jakamaan kustannusriskiä toteuttajan ja tilaajan välillä. Hankkeen talotekniikkaurakoitsijana toimi Are Oy ja rakennusautomaatiourakoitsijana Fidelix Oy.

Rakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2022 ja kohteen luovutus oli huhtikuussa 2024. Rakennuskustannusindeksi nousi rakentamisen aikana n. 7 %:a, mutta hintojen nousu ei kokonaan realisoitunut hankintojen ajoituksen ja tarvikkeiden välivarastoon ostojen vuoksi.

Tavoitehintainen jaettu urakka oli tähän markkinatilanteeseen hyvä ratkaisu. COVID-19 -pandemian jälkimainingit toivat epävarmuutta markkinoille ja vuoden 2022 helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikutti rakennusmarkkinoihin oleellisesti sekä kustannusten nousun että materiaalien saatavuuden osalta, kertoo hyvinvointialueen rakennuttajapäällikkö Reino Pyy.

Rakennushanke toteutui aikataulussa, vaikka etenkin rakennushankkeen alussa keväällä 2022 työvoimasta ja tarvikkeista oli pulaa.

Kokemus on osoittanut, että on hyvä antaa yksiköiden asettua uusiin tiloihinsa ja testata käytännössä mm. kalustuksen toimivuutta. - Keräämme palautetta tilojen toimivuudesta yleensä noin puoli vuotta käyttöönotosta, jonka jälkeen arvioimme mahdolliset muutostarpeet, Pyy jatkaa.

Laadukas hankesuunnittelu ja toiminnallinen suunnittelu hankkeen aikana mahdollistavat, että suurien ja pitkään kestävien hankkeiden kustannukset pysyvät kurissa.

-Hankkeen onnistumista osaltaan auttoi vahva kansallinen psykiatrian rakennuttajaverkosto. Yhtä aikaa suunnitteilla ja rakenteilla oli liki kymmenen uutta psykiatrista sairaalaa ympäri Suomen. Useat rakennuksessa toteutetut linjaukset suunnittelussa ovat kansallisia. Tästä esimerkkinä mm. turvamoduulit, kertoo hankepäällikkö Menna Kärnä.

Ylihoitaja Saija Turpeisen mukaan potilaat ovat olleet tyytyväisiä uusiin tiloihin.
-Rakennus on suunniteltu silloisen KYSin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston linjaamien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Näiden toimintamallien omaksuminen osaksi arkityötä on yhä käynnissä. Hyvää on se, että meillä on nyt kansallisella tasolla yhtä moderneja ratkaisuja kuin muilla psykiatrisilla sairaaloilla sekä toiminnallisesti että tilojen osalta, Turpeinen toteaa.

Kahdeksan kerroksisen Lainesairaalan laajuus on 15 000 bruttoneliömetriä. Uudisrakennuksen lisäksi rakennusurakkaan kuului yhdystunnelin rakentaminen Lainesairaalan ja Kaarisairaalan välille sekä oleskelupihan rakentaminen Lainesairaalan yhteyteen.

Lainesairaalaan käyttöönoton myötä toiminta Julkulan sairaalassa päättyi.

Videokuvaa Lainesairaalan rakentamisesta.

Aluehallitus käsittelee Suonenjoen palveluasumisen rakennushanketta 23.9.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 23.9.2024. Kokouksen esityslistalla on muun muassa Suonenjoen palveluasumisen rakennushankkeen suunnitelma.

Suonenjoen palveluasumisen rakennushanke tukee aluevaltuuston kesäkuussa hyväksymää palvelustrategiaa ja palvelujärjestelmäuudistusta. Hanke vastaa hyvinvointialueen tarpeeseen lisätä tiloja yhteisölliseen asumiseen.

Rakennussuunnitelman luonnoksissa on suunniteltu 46 asuntoa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja 20 asuntoa yhteisölliseen asumiseen.

Hankesuunnitelman valmisteluun on osallistunut ikääntyvien palveluiden henkilökuntaa, työturvallisuuden ja työsuojelun asiantuntijoita, tukipalveluiden ja tietohallinnon asiantuntijoita sekä kiinteistöhallinnon asiantuntijoita.

Hankkeen toteuttaja kilpailutetaan, ja tavoitteena on ottaa uudet tilat käyttöön joulukuussa 2026.

Esityslistalla on myös tammi-elokuun talouden toteuma ja loppuvuoden talousennuste, joka on linjassa aiempien laskelmien kanssa.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Aluehallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 16. syyskuuta hyvinvointialuejohtajan esityksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla ovat henkilöstöön kohdistuvat muutokset palvelujärjestelmäuudistuksen yhteydessä sekä merkittävät säästöpaineet. Palvelujärjestelmäuudistuksen tavoitteena on paitsi luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut myös saada aikaan noin 50 miljoonan pysyvät säästöt, ja näin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta pitkällä tähtäimellä.

Uudistuksen myötä monen hyvinvointialueen työntekijän tehtävänkuva tai työntekopaikka muuttuu. Tällaiset muutokset tulee aina neuvotella henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvotteluissa. Vuoden 2025 talousarviota ei myöskään voida vahvistaa ennen kuin henkilöstöä koskevat toimenpiteet on käyty läpi yhteistoimintaneuvotteluissa.

Yhteistoimintaneuvottelujen avulla tavoitellaan 14,6 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa.

Vaikka yhteistoimintaneuvotteluissa ovat mukana myös mahdolliset henkilöstövähennykset, eli irtisanomiset, lomautukset ja osa-aikaistamiset, ne eivät ole ensisijaisia keinoja saavuttaa säästöjä.

- Päätös käynnistää yhteistoimintaneuvottelut ei tarkoita sitä, että hyvinvointialue aloittaa nyt irtisanomiset. Kysymys on ensi vuoden talousarvion laadintaan kuuluvasta välttämättömästä ja lakisääteisestä osasta. Nyt on aika yhdessä henkilöstön kanssa etsiä ratkaisuja taloutemme tasapainottamiseksi, jotta ketään ei tarvitse irtisanoa. Tämä yhteinen keskustelu on erityisen tärkeää nyt, kun meillä on pulaa henkilöstöstä eri palveluissamme, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen.

- Yhteistoiminnan merkitys korostuu muutosten aikakaudella. Rakenteelliset uudistukset ovat käynnissä ja uudistusten kautta voidaan vaikuttaa myös talouden suuntaan. Taloustilanteemme on vakava, mutta ei mahdoton. Aluehallituksen päätös on kutsu yhteiseen neuvottelupöytään, painottaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Yhteistoimintaneuvottelut kestävät vähintään kuusi viikkoa ajalla 26.9. – 7.11.2024. Neuvottelutulos valmistellaan aluehallituksen vahvistettavaksi arviolta 18. marraskuuta. Aluehallituksen päätöksen myötä hyvinvointialueelle asetetaan määräaikainen rekrytointikielto, joka jatkuu 31.12.24 saakka.

Lue aiemmat tiedotteet yhteistoimintaneuvottelujen valmistelusta:

• Hyvinvointialuejohtajan yhteistoimintaneuvotteluesitys aluehallitukselle – Tavoitteena 14,6 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa

• Hyvinvointialue valmistelee yhteistoimintaneuvotteluesitystä osana vuoden 2025 talousarviota

Perhe- ja vammaispalveluiden uudistus etenee lausuntokierrokselle

Aluehallitus käsitteli perhe- ja vammaispalveluiden uudistusta, jolla tavoitellaan palvelurakenteen keventämistä, oman palvelutuotannon vahvistamista ja ostopalveluiden vähentämistä. Tavoitteena on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Digi- ja etäpalveluja kehitetään ja lisätään, kuten sähköinen perhekeskus sekä vammaispalveluiden virtuaalinen etäpäivätoiminta ja etähoivapalvelut. Tavoitteena on myös tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille.

Keskeistä uudistuksessa on verkostotyöskentelyn vahvistaminen muun muassa kuntien, koulutuksen järjestäjien sekä järjestöjen kanssa.

Aluehallitus on asettanut perhe- ja vammaispalveluiden uudistukselle 5–10 miljoonan euron vuosittaisen kustannussäästötavoitteen. Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksen kustannusvaikutuslaskelmat tarkentuvat valmistelun myötä syksyn 2024 aikana.

Aluehallitus merkitsi perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksen luonnoksen ja valmistelutilanteen tiedoksi. Aluehallitus päätti käynnistää sidosryhmien osallistamisen, jossa kuullaan syksyn aikana mm. henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Aluehallitus päätti lähettää luonnoksen lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin sekä aluevaltuustoryhmille, Pohjois-Savon kuntiin ja Pohjois-Savon liittoon. Lausunnot pyydetään toimittamaan 31.10.2024 mennessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon.

Hyvinvointialue järjestää kaikille avoimia perhe- ja vammaispalveluiden uudistusta käsitteleviä asukastilaisuuksia Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa.

Lisätietoa asukastilaisuuksista löydät verkkosivuiltamme:

• Kuopio 1.10.2024​​​​​​​​​​​​​​
• Varkaus 8.10.2024
• Iisalmi 10.10.2024

Lue aiemmin julkaistu tiedote perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta:

• Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksessa keskeistä palvelurakenteen keventäminen ja oman tuotannon vahvistaminen

Lue perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta selkokielellä:

• Perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta selkokielellä - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

Toimitilojen jatkovuokrausperiaatteet hyväksytty: hyvinvointialue vuokraa vain tarvitsemansa tilat

Aluehallitus hyväksyi myös kunnilta ja muilta toimijoilta vuokrattujen toimitilojen jatkovuokrausperiaatteet.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallinnassa on tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitiloja noin 450 eri toimipisteessä ja yhteensä noin 625 000 m2. Vuokrattuja tiloja on hiukan yli puolet tästä kokonaisuudesta, eli 360 000 m2. Tilat ja vuokrasopimukset siirtyivät kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuonna 2023. Vuokrasopimukset siirtyivät hyvinvointialueelle 3+1-periaatteella, eli vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2025 lopussa, jos hyvinvointialue ei päätä käyttää yhtä lisävuotta jo sovituilla vuokrausehdoilla.​​​​​​​

Keskeinen periaate uusissa jatkovuokrauslinjauksissa on, että hyvinvointialue vuokraa tarvitsemiansa rakennuksia vain niiltä osin kuin tiloja käytetään. Toisin sanoen hyvinvointialueen palvelut ohjaavat tilojen tarvetta ja niiden vuokrausta. Tyhjiä ja tarpeettomia tiloja ei vuokrata.

Kaikki kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyneet vuokrasopimukset tarkastellaan ja tarvittaessa neuvotellaan uusiksi vuosien 2024 ja 2025 aikana. Kuntien kanssa solmittujen 3+1 vuokrasopimusten optiovuosia ei lähtökohtaisesti käytetä. Jatkossa hyvinvointialueella tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia enintään 12 kuukauden irtisanomisajalla.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme , jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Päivitys: eTerveyspalvelun tekninen vika on korjattu

Päivitys: eTerveyspalvelussa ollut vika on korjattu, ja eTerveyspalvelu toimii jälleen.

eTerveyspalvelussa tekninen ongelma, vikaa selvitellään

Sähköisessä asiointikanavassa, eTerveyspalvelussa, on tällä hetkellä tekninen ongelma. Ajanvaraukset sähköisesti eivät onnistu. Vikaa selvitellään. Pahoittelemme viasta mahdollisesti aiheutunutta haittaa.

Jos olet varaamassa esimerkiksi koronarokotusaikaa, kuntakohtaiset puhelinnumerot löytyvät 
https://pshyvinvointialue.fi/koronarokotukset1-verkkosivultamme.

Riistaveden ja Vuorelan terveysasemien toiminta päättyy virallisesti 31.10.2024

Riistaveden ja Vuorelan terveysasemien toiminta päättyy virallisesti 31.10.2024. Yleisten palveluiden lautakunta teki asiasta päätöksen kokouksessaan 12.9.2024. Terveysasemien palvelut siirtyvät 1.11.2024 alkaen Siilinjärven ja Kuopion sotekeskuksiin.
 
Henkilöstövajeeseen ja tiloihin liittyvien haasteiden takia palvelutuotanto Riistaveden ja Vuorelan toimipisteissä on käytännössä jouduttu lopettamaan jo viime kesän aikana.
Näiden terveysasemien lakkauttaminen on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmäuudistusta, joka hyväksyttiin aluevaltuustossa 17.6.2024.
Lue lisää aluevaltuustoston päätöksestä, tiedote 17.6.2024
 
Uudistuksen tavoitteena on paitsi luoda tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut, myös saada aikaan pysyviä säästöjä ja näin tasapainottaa hyvinvointialueen taloutta pitkällä tähtäimellä.
 
Vuorelan ja Riistaveden asukkaat saavat tarvitsemaansa palvelua muissa hyvinvointialueen toimipisteissä. Vuorelan terveysaseman asiakkaat saavat palvelunsa Siilinjärveltä (terveyskeskus). Riistaveden terveysaseman palvelut jatkuvat Kuopiossa (pääterveysasema).
 

Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelma etenee

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelut suunnittelevat Suonenjoelle uutta, noin 70 paikkaista palveluasumisen yksikköä. Uudessa yksikössä tulee olemaan noin 50 paikkaa ympärivuorokautista palveluasumista ja noin 20 paikkaa yhteisöllistä asumista varten.

Tällä hetkellä Suonenjoen ympärivuorokautisen palveluasumisen toiminta on järjestetty Joenrannan- ja Veljeskodin sekä Iisveden palvelukodissa. Rakennushankkeen myötä Joenrannan- ja Veljeskodin yksiköt muuttavat uuteen rakennettavaan yksikköön.

Yhteisöllistä asumista edistetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Ikääntyneiden palveluissa on käynnistetty vuoden 2024 alussa yhteisöllisen asumisen -projekti osana tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa. Suonenjoen rakennushanke etenee tiiviissä yhteistyössä tämän kehittämisprojektin kanssa. Tavoitteena on luoda tiloja, jotka tukevat uuden palvelumallin toteutusta.

– Pohjois-Savon hyvinvointialueella on ollut tarpeeseen nähden niukasti välimuotoisia asumisen vaihtoehtoja. Yhteisöllinen asuminen kohdistuu omassa kodissa asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin. Se tukee hyvinvointialueen palvelustrategiaa, joka tähtää palvelurakenteen keventämiseen ja tuottavuuden parantamiseen, kertoo toimialajohtaja Mikko Korhonen.

Hankkeen eteneminen ja aikataulu

Suonenjoen palveluasumisen rakennushanketta on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen eri asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa ovat olleet mukana ikääntyneiden palveluiden, työturvallisuuden, tukipalveluiden, tietohallinnon ja kiinteistöhallinnon asiantuntijat. Hankkeen koordinoinnista ja valmistelusta on vastannut Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöhallinto.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto on hyväksynyt rakennushankkeen investointisuunnitelmaan osana investointeja vastaavaa sopimusmallia 29.12.2023 § 98. Hyvinvointialue sitoutuu vuokraamaan valmistuvat tilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Hankkeelle on myönnetty valtion hyväksymä lainanottovaltuus 6,5 miljoonaa euroa vuokrasopimussitoumukselle. Tavoitteena on rakennuksen käyttöönotto joulukuussa 2026.

Päätöksenteko ja seuraavat vaiheet

Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta käsittelee Suonenjoen palveluasumisen hankesuunnitelman torstaina 12. syyskuuta 2024. Lautakunta esittää aluehallituksen päätettäväksi seuraavat asiat:

1. Suonenjoen palveluasumisen rakennushankkeen hankesuunnitelman hyväksyminen.
2. Rakennushankkeen kilpailutuksen aloittaminen vuokramallilla.
3. Hankkeen toteuttaja tullaan valitsemaan kilpailutuksen perusteella ja se tuodaan erikseen päätettäväksi.

Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta jalkautuu jatkossa ympäri Pohjois-Savoa. Tänään kokoontuminen on Iisalmessa.

Lue perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta selkokielellä

Perhe- ja vammaispalvelut uudistuvat – lue muutoksista ja tule asukastilaisuuteen

Pohjois-Savon hyvinvointialue on tehnyt ehdotuksen, miten sen perhepalvelut ja vammaispalvelut voisivat uudistua. Ehdotuksessa kerrotaan, miten hyvinvointialue haluaa tukea Pohjois-Savon alueen perheitä, lapsia ja vammaisia henkilöitä tulevaisuudessa.

Ehdotusta ei ole vielä hyväksytty, vaan nyt siitä keskustellaan. Aluehallitus eli hyvinvointialueen päättäjät pitävät 16.9.2024 kokouksen ehdotuksista. Tässä kokouksessa ei vielä tehdä päätöksiä.

Syksyllä ehdotusta voivat kommentoida myös muut, esimerkiksi hyvinvointialueen työntekijät sekä Pohjois-Savon alueen asukkaat ja järjestöt. 16.12.2024 hyvinvointialueen aluevaltuusto tekee päätöksen, miten perhe- ja vammaispalvelut uudistuvat eli muuttuvat.

Lue alta, miksi palveluja uudistetaan ja miten niitä uudistetaan. Voit myös tulla asukastilaisuuteen, jos haluat kuulla lisää ja vaikuttaa suunnitelmiin. Lokakuussa voit myös vastata kyselyyn, jolla kerätään kommentteja ehdotuksesta. Kyselyyn voivat vastata hyvinvointialueen asukkaat ja työntekijät. Asukastilaisuuksista ja kyselystä on tietoa tämän tekstin lopussa.

Miksi palveluja uudistetaan?

Pohjois-Savon hyvinvointialue haluaa tarjota palveluja, jotka sopivat hyvin Pohjois-Savon asukkaille. Täällä monet lapset, nuoret ja heidän perheensä  tarvitsevat paljon tukea. On myös tärkeää, että jokainen vammainen henkilö saa yksilöllistä eli hänelle sopivaa tukea.  Palvelujen uudistus on suunniteltu niin, että hyvinvointialue voi auttaa paremmin juuri perheitä, lapsia ja vammaisia henkilöitä.

Samalla on pohdittu, mikä on järkevä tapa tehdä työtä. Työn laadun ja asiakkaiden palvelun täytyy olla yhtä hyvää jokaisessa hyvinvointialueen asiakkaalle tarjotussa palvelussa. Sähköiset palvelut ja etäpalvelut auttavat, että hoitoa ja tukea voi saada helpommin ja nopeammin kuin ennen. Sähköisiä palveluja ovat esimerkiksi videotapaaminen tai muu palvelu, joka toimii internetissä tai etäyhteyden avulla. Sähköisiä palveluja tulee lisää tulevaisuudessa.

Myös yhteistyö auttaa. Jatkossa hyvinvointialue tekee enemmän yhteistyötä esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja koulujen kanssa.

Perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksella halutaan myös vähentää kustannuksia eli rahamenoja 5–10 miljoonaa euroa.  Siihen auttaa esimerkiksi se, että hyvinvointialueen palvelurakennetta kevennetään. Palvelurakenne tarkoittaa sitä, miten hyvinvointialueen palvelut alueen asukkaille järjestetään. Näitä palveluja ovat esimerkiksi laitoshoito, avohuolto, palveluasuminen ja kotiin järjestettävät palvelut. Palvelut on tärkeää suunnitella niin, että esimerkiksi lapsia ja perheitä voidaan auttaa mahdollisimman aikaisin, ennen kuin ongelmat ovat suuria.

Miten perhepalvelut uudistuvat?

Pohjois-Savon alueella syntyy aiempaa vähemmän lapsia. Siksi kaikissa neuvoloissa tai koulujen terveydenhuollossa ei tarvita yhtä paljon työntekijöitä kuin ennen. He voivat tehdä muuta työtä ja auttaa jo etukäteen perheitä ja lapsia, joille voi tulla ongelmia. On tärkeää, että nämä perheet ja lapset saavat tukea juuri oman tarpeensa mukaan ja monen alan ammattilaisilta.

Uudessa ehdotuksessa on kolmentasoisia perhekeskuksia: laaja perhekeskus, perustason perhekeskus ja perhekeskuksen palvelupaikka.  Asiakkaat voivat mennä perhekeskukseen, mutta palveluja tuodaan myös asiakkaiden kotiin. Myös perhekeskuksen digi- ja etäpalveluja lisätään.

Lastensuojelussa tavoite on, että lapsia ja perheitä autetaan mahdollisimman aikaisin. Silloin perhe voi saada tukea siihen, että lapsi asuu kotona ongelmista huolimatta. Samalla lastensuojelun laitospalveluita tarvitaan vähemmän kuin nyt. Tavoite on, että jos lapsi ei voi asua kotona, hän saa tukea perhehoidossa.

Miten vammaispalvelut uudistuvat?

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vammaispalveluja halutaan uudistaa niin, että jokainen vammaispalvelun asiakas voi asua ja elää hänelle sopivalla tavalla. Siksi asiakkaan toimintakyky ja tarpeet arvioidaan. Tavoite on, että laitoshoito vähentyy. Yhteisöllinen asuminen ja tuettu kotona asuminen lisääntyvät.

Vammaisille henkilöille järjestetään lisää digi- ja etäpalveluja. Esimerkiksi päivätoiminta voi tapahtua etäyhteyden avulla. Silloin aiempaa useampi asiakas voi osallistua päivätoimintaan. Lisäksi päivätoiminnan järjestäminen etäyhteydellä säästää rahaa, kun ohjaaja voi ohjata samaan aikaan monia ihmisiä. 

Syksyllä kerätään palautetta ja uusia ehdotuksia

Perhepalvelujen ja vammaispalvelujen uudistamisehdotusta voi kommentoida vastaamalla kyselyyn, joka avataan hyvinvointialueen verkkosivuilla lokakuun alussa. Lisäksi alueen kunnat, järjestöt ja yritykset voivat antaa lausunnon ehdotuksesta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukkaille on myös kolme asukastilaisuutta, joissa ehdotuksesta voi keskustella. Tilaisuudet ovat Kuopiossa 1.10.2024, Varkaudessa 8.10.2024 ja Iisalmessa 10.10.2024. Järjestöille ja muille sidosryhmille on keskustelutilaisuus 30.9.2024 Kuopiossa.

Kyselystä ja tilaisuuksista saa tietoa internetistä hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta: pshyvinvointialue.fi/fi/palvelujärjestelmän-uudistus

Hyvinvointialuejohtajan yhteistoimintaneuvotteluesitys aluehallitukselle – Tavoitteena 14,6 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa

Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja esittää aluehallitukselle 16. syyskuuta yhteistoimintaneuvottelun käynnistämistä. Esityksen taustalla ovat henkilöstöön kohdistuvat muutokset palvelujärjestelmäuudistuksen yhteydessä sekä merkittävät säästöpaineet. Yhteistoimintaneuvottelu on osa vuoden 2025 talousarvion valmistelua.  

Säästöjä haetaan monin eri keinoin  

Neuvotteluesityksessä tavoitellaan 14,6 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoissa. Mahdollisten henkilöstövähennysten kautta tavoitellaan noin 10 miljoonan euron säästöjä. Tämä vastaa 200 henkilötyövuoden vähennystä.  

Henkilöstövähennykset voivat tarkoittaa esimerkiksi osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia. Työntekijöiden työntekopaikkaa, tehtävänkuvia tai työaikamuotoja voidaan tarkastella yhteistoimintaneuvottelun aikana. Esitykseen kuuluu myös kriittinen arviointi työpaikkojen täyttämisessä, kun paikkoja vapautuu eläköitymisen ja irtisanoutumisten myötä.

Yhteistoimintaneuvottelussa arvioidaan myös määräaikaista työvoimaa. Tarkastelussa ovat lisäksi johtamis- ja asiantuntijarakenteet sekä toimintayksiköiden muutosten vaikutukset henkilöstömäärään. Myös tukipalvelutehtävien muutosten vaikutusta henkilöstömäärään, ei-lakisääteisiä tehtäviä ja mahdollisia päällekkäisyyksiä tehtävänkuvissa tarkastellaan.  

Hyvinvointialuejohtajan esityksessä yhteistoimintaneuvottelu koskee koko henkilöstöä.  

Rekrytointikielto aluehallituksen kokoukseen 16.9. saakka

Koska viranhaltijasuunnittelussa mahdolliset neuvottelut kohdentuvat koko henkilöstöön ja mukana ovat kaikki keinot henkilöstövähennyksiin, mukaan lukien mahdolliset henkilöstön irtisanomiset, asetettiin hyvinvointialueella rekrytointikielto 6.9. alkaen. Rekrytointikielto jatkuu aluehallituksen kokoukseen 16.9. asti. Aluehallituksen virallisen päätöksenteon jälkeen rekrytointikieltoa jatketaan mahdollisesti määräaikaisena.

Lue 5.9. julkaistu tiedote yhteistoimintaneuvottelun valmistelusta: Hyvinvointialue valmistelee yhteistoimintaneuvotteluesitystä osana vuoden 2025 talousarviota

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.