Asiaa vesiturvallisuudesta – Pohjois-Savon pelastuslaitoksen vinkit turvalliseen vesillä liikkumiseen

Uiminen ja vesillä liikkuminen kuuluvat monelle suomalaiselle kesänviettoon. Jotta vesistä voidaan nauttia turvallisesti, Pohjois-Savon pelastuslaitos haluaa muistuttaa muutamasta tärkeästä asiasta vesillä ollessa.
 

Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa – vesiturvallisuudesta tärkeä keskustella lasten kanssa
 

Lasten turvallisuudesta huolehtiminen veden äärellä vaatii jatkuvaa valvontaa. Hukkuminen tapahtuu usein nopeasti sekä huomaamatta ja tästä syystä lapset tulee pitää käden mitan päässä itsestä ja puhelimet pistää suosiolla syrjään, jotta keskittyminen on täysin lasten valvonnassa.

On tärkeää, että uimataidon oppimiseen panostetaan jo pienestä pitäen ja vesiturvallisuusasioita, kuten rannalla toimimisesta ja pelastusliivien käytöstä, keskustellaan lasten kanssa ja opetellaan asioita yhdessä.
 

Alkoholi heikentää harkintaa ja lisää vesillä tapahtuvia onnettomuusriskejä
 

Uimaan kannattaa lähteä aina kaverin kanssa, arvioida oma uimataito realistisesti ja uida rannan suuntaisesti niin, että jalat yltävät tarvittaessa pohjaan. Ennen veteen hyppäämistä on tärkeä varmistaa, ettei pinnan alla ole mitään, esimerkiksi kiviä tai rantaan ajautuneita uppotukkeja.

Alkoholi ei kuulu vesille. Päihtyneenä oma arviointikyky, esimerkiksi omien voimien suhteen, heikkenee huomattavasti. Se, mikä on hauska idea rannalla, voi osoittautua todella huonoksi valinnaksi, kun alla on monta metriä vettä.
 

Pelastusliivit päälle jo rannalla
 

Pelastusliivien käyttö on vesillä liikuttaessa keskeinen turvallisuusteko. Liivit on suositeltavaa pukea päälle jo rannalla ennen vesille lähtöä riippumatta siitä, liikutko veneellä, SUP-laudalla vai oleskeletko vaan veden äärellä laiturilla.

Veteen joutuminen tapahtuu usein äkillisesti, eikä pelastusliivien pukemiseen välttämättä ole tällöin enää aikaa. Oikein mitoitetut ja asianmukaisesti kiinnitetyt pelastusliivit auttavat pitämään käyttäjän pinnalla, vähentävät uupumista ja parantavat mahdollisuuksia selviytyä.

Turvallisuus vesillä perustuu ennakointiin ja vastuullisiin valintoihin. Pelastusliivien käyttö, sääolosuhteiden huomioiminen sekä oman toimintakyvyn realistinen arviointi tekevät jo paljon omakohtaisessa onnettomuuksien ennalta ehkäisyssä. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen pelastuslaitos toivottaa turvallista kesää vesillä!

Selvitystyö monialaisen opetus-, arviointi- ja kuntoutusyksikön perustamisesta Lapinlahdelle on käynnistynyt

Selvitystyö Lapinlahden vuodeosaston muuttamisesta kuntouttavaksi opetusvuodeosastoksi on käynnistynyt. Selvityksessä kartoitetaan laaja-alaisesti, millaisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä Lapinlahden terveyskeskuksessa sijaitsevalla vuodeosastolla voi olla Pohjois-Savon asukkaiden kuntoutustoiminnassa. 

Yksikön toiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaiden kuntoutumista ja toimintakykyä niin, että arki kotona mahdollistuu. Toiminnan keskiössä on sosiaali- ja terveysalan ammattiin opiskelevien opetus- ja harjoitteluympäristönä toimiminen sekä uusien, innovatiivisten opetustapojen kokeileminen työelämäympäristössä. Selvityshanke toteutetaan Pohjois-Savon liiton Pohjois-Savon kehittämisrahastosta saatavalla osarahoituksella. 

Opetusvuodeosasto nähdään mahdollisuutena 

Yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Savonia ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston kanssa on tunnistettu yksikön mahdollistavan monialaisen harjoitteluympäristön opiskelijoille. 

“Monialainen opetusvuodeosasto tarjoaa ainutlaatuisia oppimiskokemuksia sekä oivaltamisen mahdollisuuksia opiskelijoille. Aito työelämän oppimisympäristö, jossa toimintaa kehitetään, vastaa ammattikorkeakoulun tehtävään työelämäläheisestä koulutuksesta.”, kertoo Savonia ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Emilia Laukkanen. 

Työelämälähtöinen monialainen opetus vuodeosastolla nähdään myös yliopistossa ja ammattiopistossa keinona kehittää sekä opiskelijoiden että työelämässä toimivien ammattilaisten osaamista ja koulutusta. Ympäristönä Lapinlahti on otollinen paikka monialaiseen toimintaan, sillä iso osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista työskentelee saman katon alla terveyskeskuksessa. Ylä-Savon alueella tapahtuvan koulutuksen avulla pyritään vastaamaan alueen tarpeisiin työvoiman saatavuudessa ja pysyvyydessä. 

Selvityshankkeelle perustettu ohjausryhmä suuntaa toimintaa  

Lapinlahdelle perustettava yksikkö tulisi olemaan uudenlainen monialainen perustason kuntoutukseen painottuva opetusyksikkö ja -vuodeosasto. Selvitystyön pohjalta ohjausryhmä suuntaa, millaista kuntoutustoimintaa yksikkö voi tuottaa osana Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntoutuksen palveluita. Ohjausryhmään on nimetty keskeiset asiantuntijat Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisistä palveluista, osastopalveluista, ikääntyneiden palveluista, kuntoutuksen palveluista, liikkuvista sairaalapalveluista, koulutuspalveluista ja Lapinlahden apteekista. 

“Hyvinvointialueella on ollut erinomaisia kokemuksia Kuopiossa toimivasta Opetusvastaanotto Osmosta, joka kouluttaa tulevia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita pohjoissavolaisille. Lapinlahden opetusvuodeosasto on hyvä jatkumo opetustoiminnan kehittämiselle. Yksikön rakentaminen vaatii eri alojen vahvaa sitoutumista ja monialaista panostusta selvitystyöhön sekä hankkeen suunnitteluun. Hanke edellyttää kaikilta asioiden tarkastelua uusista näkökulmista.”, toteaa toimialajohtaja Jari Saarinen. 

Työskentelyn eteneminen 

Selvitystyössä tuotetaan yksikön keskeiset rakenteet ja toiminnan periaatteet sekä laaditaan rahoitushakemus varsinaista käytännön toiminnan kokeilemista ja kehittämistä varten. Tavoitteena on rakentaa pysyvä toimintamalli opetus-, arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminnalle osana perustason hoitoa. 

Hankesuunnittelu käynnistyy syksyllä yhdessä Ylä-Savon kuntien, Pohjois-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten sekä hyvinvointialueen kesken. 

Lisätietoja: 

Eija Jestola, toimilinjajohtaja, p. 040 712 1040, eija.jestola@pshyvinvointialue.fi 

Jari Saarinen, toimialajohtaja, p. 044 718 6301, jari.saarinen@pshyvinvointialue.fi 

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle valtionavustus hoidon jatkuvuuden kehittämiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialue on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä noin 2,2 miljoonan euron valtionavustuksen hoidon jatkuvuuden parantamiseen vuosille 2026–2027. Avustuksella kehitetään perusterveydenhuollon lääkäri- ja hoitajavastaanottojen omatiimi-, omalääkäri- ja ammatinharjoittajamalleja sekä vahvistetaan monialaista tukea oma-ammattilaisten työlle. 

– Monialaisen osaamisen vahvistamiselle oma-ammattilaisten tukena on tarvetta. Uudistusten odotetaan parantavan hoidon jatkuvuutta, selkeyttävän vastuunjakoa ja tehostavan asiakkaan palveluprosesseja, toteaa sotekeskuksen vs. palveluyksikköjohtaja Anu Ryynänen.

Myönnetyllä valtionavustuksella vakiinnutetaan ja jatkokehitetään omatiimien käytäntöjä sekä kehitetään digitaalisia työkaluja hoidon jatkuvuuden tueksi. Tavoitteena on parantaa järjestelmien ja yhteydenottokanavien, kuten puhelinpalvelun ja digitaalisen asioinnin palvelujen kykyä ohjata asiakkaan yhteydenotto oma-ammattilaiselle. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat.

Uusia ratkaisuja lääkäripulaan

Lääkärihenkilöstön vaje aiheuttaa alueellisia eroja palvelujen saatavuudessa. Tähän saakka tilannetta on helpotettu tukemalla lääkäriresurssia isommilta sosiaali- ja terveysasemilta tai ostopalvelujen avulla. Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole tähän mennessä ollut käytössä ammatinharjoittajamallia. Hankkeen turvin omalääkärityön mallia päästään suunnittelemaan ja kokeilemaan myös ammatinharjoittajamallin muodossa. 

Hankerahoituksen avulla kehitetään myös lääketieteen opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia ja yleislääkärin urapolkuja veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi. 

Haku avoinna: Asiakasraati nuorten päihdepalveluiden kehittämiseen

Uusi suunta yhdessä -hanke käynnistää asiakasraadin, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden ääntä nuorten ja nuorten aikuisten päihdepalveluiden kehittämisessä. 

Asiakasraatiin etsitään yli 18‑vuotiaita henkilöitä, joilla on omakohtaista tai läheisen kautta kertynyttä kokemusta tilanteista, joissa päihteiden käyttö on aiheuttanut haittoja ja joissa palveluja tai tukea on haettu. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta vaikuttamistoiminnasta – halu jakaa ajatuksia ja olla mukana kehittämässä palveluita riittää.

Raatiin valitaan 10 henkilöä. Valinnat tehdään hakemuksen ja puhelinhaastattelun perusteella. Asiakasraati kokoontuu syksyn 2026 ja kevään 2027 aikana yhteensä viisi kertaa. Osallistumisesta maksetaan palkkio. 

Hakuohjeet

• Hakuaika: 1.6.–3.8.2026

• Lisätiedot ja hakulomake: saatavilla oheisen linkin kautta

Asiakasraadin järjestäjänä toimii Uusi suunta yhdessä –hanke. Hankkeessa vahvistetaan ja sujuvoitetaan nuorten päihdepalveluita sekä lisätään ammattilaisten päihde- ja riippuvuusosaamista.

Lisätietoja

Heidi Pasanen ja Jaana Heikkinen

(etunimi.sukunimi@pshyvinvointialue.fi)

Rakennetaan yhdessä turvallinen tulevaisuus ilman huumekuolemia. Kysy rohkeasti – kuuntele aidosti.

Kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsy parantunut – uhkasakko enää Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla sekä HUS-yhtymällä

Suurin osa uhkasakolla tehostetun määräyksen saaneista hyvinvointialueista on saattanut kiireettömän erikoissairaanhoidon kuntoon. Lupa- ja valvontaviraston mukaan Keski-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue sekä HUS-yhtymä eivät ole noudattaneet annettua määräystä ja pyytää niiltä selvitystä ennen asian ratkaisemista. Uhkasakkoja on kaikkien osalta kohtuullistettu.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi lokakuussa-marraskuussa 2025 kymmenen hyvinvointialuetta: Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi sekä HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 30.4.2026 mennessä. Määräyksiä tehostettiin uhkasakolla. Määräyksen saaneiden täytyi antaa Lupa- ja valvontavirastolle selvitys toimenpiteistä sekä ajantasaiset hoitoon pääsyn seurantatiedot toukokuussa 2026.

”Valvonta on tuottanut tulosta, ja hyvinvointialueet ovat tehneet merkittäviä toimia kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn saamiseksi lainmukaiseksi”, kertoo sosiaali- ja terveysalan osaston yksikön päällikkö Niina Oresmaa Lupa- ja valvontavirastosta.

Kainuun, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueiden osalta valvonnat päättyvät.

Lupa- ja valvontavirasto harkitsee uhkasakon tuomitsemista Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueille sekä HUS-yhtymälle, koska ne eivät ole noudattaneet Valviran antamaa määräystä. Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja HUSissa on edelleen kiireetöntä erikoissairaanhoitoa yli kuusi kuukautta odottaneita potilaita runsaasti. Lupa- ja valvontavirasto katsoo perustelluksi uhkasakon mahdollisen tuomitsemisen kyseisille hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle asetettua pienempänä, koska kaikkien osalta yli kuusi kuukautta jonottaneiden potilaiden määrä on vähentynyt merkittävästi elokuun 2025 ja huhtikuun 2026 välillä.

Lupa- ja valvontaviraston mukaan HUS-yhtymälle kohtuullinen maksettavaksi tuomittava uhkasakko on 3 miljoona euroa (aiemmin 8,5 miljoonaa euroa), Keski-Suomelle 650 000 euroa (aiemmin 2 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Karjalalle 550 000 euroa (aiemmin 2 miljoonaa euroa).
HUS-yhtymällä sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla on 15.10.2026 mennessä aikaa antaa Lupa- ja valvontavirastolle selvitys ennen mahdollisen uhkasakon määräämistä.

Lupa- ja valvontavirasto on tarkastellut kiireettömään erikoisairaanhoitoon pääsyä valtakunnallisesti. Virasto päätti ottaa Pohjanmaan hyvinvointialueen kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn valvontaan. Hyvinvointialueen tulee toimittaa selvitys kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn tilanteesta 15.10.2026 mennessä.

LVV:n tiedote

Asiakasprosessien sujuvoittaminen vahvistaa oikea-aikaista tukea Itä-Suomen yhteistyöalueella

Itä-Suomen yhteistyöalueen neljällä hyvinvointialueella käynnistyy syksyllä yhteinen Asiakasprosessin sujuvoittamisella kohti oikea-aikaista tukea -hanke (AsSu-hanke), jonka tavoitteena on tehdä sosiaalihuollon palveluihin hakeutumisesta asiakkaalle sujuvampaa. Hanke toteutetaan 1.9.2026–31.12.2027 Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.

Asiakkaan tilanne tunnistetaan varhaisemmassa vaiheessa

Sosiaalihuollon palveluihin hakeutuminen voi olla vaikeaa, jos asiakas ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä tai millaista apua hän tarvitsee. AsSu-hankkeessa kehitetään toimintatapoja, joiden avulla asiakkaan tuen tarve tunnistetaan selkeämmin jo ensimmäisissä yhteydenotoissa.

Tavoitteena on, että asiakas saa ohjausta, neuvontaa tai muuta tukea mahdollisimman varhain. Tarvittaessa hänet ohjataan sujuvasti oikean ammattilaisen tai palvelun piiriin.

Oikea ammattilainen mukaan oikeaan aikaan

Hankkeessa selkeytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa. Kun työnjako on selkeä, asiakkaan asia etenee johdonmukaisemmin eikä siirry tarpeettomasti työntekijältä toiselle.

Samalla sosiaalihuollon ammattilaiset voivat käyttää osaamistaan paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Palveluja kehitetään yhdessä käytännön työssä

Kehittämistä tehdään yhdessä sosiaalihuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa. Työssä hyödynnetään työpajoja, alueellisia kokeiluja ja vertaisoppimista.

Hankkeessa hyödynnetään Pohjois-Savossa aiemmin kehitettyä toimintamallia ja sovelletaan sitä eri hyvinvointialueiden tarpeisiin. Yhteiskehittämistä koordinoi Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Tavoitteena yhdenvertaisemmat palvelut Itä-Suomessa

Hankkeen tavoitteena on, että sosiaalihuollon asiakkaat saavat jatkossa nopeammin ja yhdenvertaisemmin tarpeitaan vastaavaa tukea eri puolilla Itä-Suomea.

Selkeämmät palvelupolut tukevat myös työntekijöitä: ne voivat vähentää päällekkäistä työtä, parantaa työn hallintaa ja vahvistaa työhyvinvointia.

Asiakasprosessin sujuvoittamisella kohti oikea-aikaista tukea (AsSu) -kehittämishanke on osa kansallista Hyvän työn ohjelmaa (2024–2027), joka sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi. Vuosina 2025–2027 ohjelmassa toteutetaan sosiaalityöntekijän ja sosionomien työnjakopilotteja, joiden tarkoituksena on tukea ammattiryhmien työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämistä hyvinvointialueilla. AsSu-hankkeelle on myönnetty 150 000 euron rahoitus STM:n Hyvän työn ohjelman sosiaalihuollon työnjakopilotista.

Tutustu Hyvän työn ohjelma 2024–2027 - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)

Lisätietoja:

Anna-Reeta Buchen, Pohjois-Savon hyvinvointialue, anna-reeta.buchen@pshyvinvoitialue.fi

Satu Auvinen, Etelä-Savon hyvinvointialue, satu.auvinen@etelasavonha.fi

Hanna Myllylä, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, hanna.myllyla@siunsote.fi

Maria Aalto, Keski-Suomen hyvinvointialue, maria.aalto@hyvaks.fi

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää valtakunnallisen yhdyspintaseminaarin Kuopiossa 1.12.2026

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää kolmannen valtakunnallisen yhdyspintaseminaarin Kuopiossa tiistaina 1.12.2026. Yhteinen suunta- seminaari kokoaa yhteen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, palveluntuottajien ja muiden kumppaneiden asiantuntijoita sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa eri puolilta Suomea.  

Seminaari järjestetään Kuopion kaupunginteatterilla tiistaina 1.12.2026 klo 8.30–15.30.  

Ilmoittautuminen seminaariin on avoinna. Tapahtuma on maksuton, mutta paikkoja on rajoitetusti. Voit ilmoittautua seminaariin tämän linkin kautta. 

Yhteinen suunta - seminaarin teemana tulevaisuus ja digitalisaation merkitys asukkaiden arjessa 

Tämän vuoden teemana on tulevaisuus ja erityisesti digitalisaation merkitys asukkaiden arjessa. Seminaarissa tarkastellaan esimerkiksi, miten megatrendit muuttavat yhteiskuntaa ja kotiin tuotavia palveluita. Lisäksi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoo näkemyksiään alueellisen yhteistyön tulevaisuudesta. 

Puhujina ovat muun muassa: 

• kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen 
• futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen 
• Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen 
• Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi 

Seminaarin tarkempi ohjelma julkaistaan alkusyksystä 2026. 

Seminaarin etkot Kuopion kaupunginteatterissa 

Seminaaria edeltävänä iltana, maanantaina 30.11.2026 klo 18.00–21.00, järjestetään osallistujille etkot Kuopion kaupunginteatterissa. 

Etkoilla on mahdollisuus verkostoitua ja tavata eri organisaatioiden toimijoita rennossa ympäristössä. Illan ohjelmassa nähdään Terveisiä Ruikonperältä – Jaakko Tepon jalanjäljissä -esitys, jossa Antti Heikkinen ja Ilja Teppo herättävät henkiin rakastetun viihdelegendan parhaat tarinat ja rallit. Luvassa on savolaista huumoria, hyvää seuraa ja kiinnostavia kohtaamisia. 
 

Yhteinen suunta -seminaarin järjestää Pohjois-Savon hyvinvointialue yhteistyössä Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin, Kuntaliiton, Sosiaali- ja terveysministeriön, Kuopion kaupungin sekä Pohjois-Savon liiton kanssa.

Liikkuva yksikkö TESSA tuo matalan kynnyksen terveyspalvelut Pohjois-Savoon

Pohjois-Savossa liikkuva yksikkö TESSA tarjoaa maksutonta ja helposti saavutettavaa terveysneuvontaa, tartuntatautitestausta sekä hoitoa suoraan lähelle ihmisiä – myös pienemmille paikkakunnille. Palvelut tukevat tartuntatautien ehkäisyä ja madaltavat avun hakemisen kynnystä.

Pohjois-Savon alueella liikkuva yksikkö tarjoaa päihteiden käyttöön liittyvää terveysneuvontaa, tartuntatautien testausta sekä C-hepatiitin häätöhoitoa. Tavoitteena on tartuntatautien ehkäisy ja terveyden edistäminen tuomalla palvelut lähelle ihmisiä – myös pienemmille paikkakunnille.

Liikkuvassa yksikössä on tarjolla C- ja B-hepatiitin sekä HIV:in pikatestausta sormenpäästä, C-hepatiitin hoitoa sekä A- ja B-hepatiitin yhdistelmärokotuksia. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus puhtaiden pistovälineiden vaihtoon ja yksilölliseen terveysneuvontaan anonyymisti.

Toiminta perustuu matalan kynnyksen periaatteeseen: Palvelut ovat maksuttomia ja niihin voi hakeutua ilman ajanvarausta. Keskeisiä tavoitteita ovat riskien vähentäminen sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.

Keskeiset palvelut ja periaatteet

• Maksuttomat ja helposti saavutettavat palvelut
• Pikatestaus: HIV sekä C- ja B-hepatiitti
• C-hepatiitin hoito
•  A- ja B-hepatiitin yhdistelmärokotukset
• Puhtaiden pistovälineiden vaihto
• Terveysneuvonta ja riskien vähentäminen

Missä ja milloin?

Tessan pysäkin aikataulu ja pysähdyspaikat löytyvät verkkosivuilta ja Instagramista.

Verkkosivut: Terveempi Savo C-hepatiitti hallintaan -hanke - Pohjois-Savo

Instagram: tessa_pshva

Lisätietoa hankkeesta:

Terveempi Savo – C-hepatiitti hallintaan - hankkeen tavoitteena on vahvistaa C-hepatiitin ehkäisyä, testausta ja hoitoa matalan kynnyksen palveluissa, jalkauttaa testaus ja hoito koko hyvinvointialueelle. Pyrkimyksenä on parantaa palveluiden saavutettavuutta hyödyntämällä liikkuvaa palvelua, vieritestilaitteita, laajaa koulutusta ja tiedotusta sekä kehittäjäasiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamista.

Ota yhteyttä:

Kirsi Eskola, projektipäällikkö

kirsi.eskola@pshyvinvointialue.fi , p. 041 7319735

Marjo Kemiläinen, projektikoordinaattori

marjo.kemilainen@pshyvinvointialue.fi , puh. 044 7176240

Asiakasprosessien sujuvoittaminen vahvistaa oikea-aikaista tukea Itä-Suomen yhteistyöalueella

Itä-Suomen yhteistyöalueen neljällä hyvinvointialueella käynnistyy syksyllä yhteinen Asiakasprosessin sujuvoittamisella kohti oikea-aikaista tukea -hanke (AsSu-hanke), jonka tavoitteena on tehdä sosiaalihuollon palveluihin hakeutumisesta asiakkaalle sujuvampaa. Hanke toteutetaan 1.9.2026–31.12.2027 Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.

Asiakkaan tilanne tunnistetaan varhaisemmassa vaiheessa

Sosiaalihuollon palveluihin hakeutuminen voi olla vaikeaa, jos asiakas ei tiedä, mihin ottaa yhteyttä tai millaista apua hän tarvitsee. AsSu-hankkeessa kehitetään toimintatapoja, joiden avulla asiakkaan tuen tarve tunnistetaan selkeämmin jo ensimmäisissä yhteydenotoissa.
Tavoitteena on, että asiakas saa ohjausta, neuvontaa tai muuta tukea mahdollisimman varhain. Tarvittaessa hänet ohjataan sujuvasti oikean ammattilaisen tai palvelun piiriin.

Oikea ammattilainen mukaan oikeaan aikaan

Hankkeessa selkeytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa. Kun työnjako on selkeä, asiakkaan asia etenee johdonmukaisemmin eikä siirry tarpeettomasti työntekijältä toiselle.
Samalla sosiaalihuollon ammattilaiset voivat käyttää osaamistaan paremmin asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Palveluja kehitetään yhdessä käytännön työssä

Kehittämistä tehdään yhdessä sosiaalihuollon ammattilaisten ja esihenkilöiden kanssa. Työssä hyödynnetään työpajoja, alueellisia kokeiluja ja vertaisoppimista.
Hankkeessa hyödynnetään Pohjois-Savossa aiemmin kehitettyä toimintamallia ja sovelletaan sitä eri hyvinvointialueiden tarpeisiin. Yhteiskehittämistä koordinoi Järvi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Tavoitteena yhdenvertaisemmat palvelut Itä-Suomessa

Hankkeen tavoitteena on, että sosiaalihuollon asiakkaat saavat jatkossa nopeammin ja yhdenvertaisemmin tarpeitaan vastaavaa tukea eri puolilla Itä-Suomea.
Selkeämmät palvelupolut tukevat myös työntekijöitä: ne voivat vähentää päällekkäistä työtä, parantaa työn hallintaa ja vahvistaa työhyvinvointia.

Lisätietoa hankkeesta:
Asiakasprosessin sujuvoittamisella kohti oikea-aikaista tukea (AsSu) -kehittämishanke on osa kansallista Hyvän työn ohjelmaa (2024–2027), joka sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi. Vuosina 2025–2027 ohjelmassa toteutetaan sosiaalityöntekijän ja sosionomien työnjakopilotteja, joiden tarkoituksena on tukea ammattiryhmien työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämistä hyvinvointialueilla. AsSu-hankkeelle on myönnetty 150 000 euron rahoitus STM:n Hyvän työn ohjelman sosiaalihuollon työnjakopilotista.
Tutustu Hyvän työn ohjelmaan 2024 - 2027 - Sosiaali-ja terveysministeriö

Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelun nimissä jälleen huijausviestejä

Hyvinvointialueen nimissä on lähetetty salattuna sähköpostina sähköpostiviestejä, jossa yhteystiedot kohdassa lähettäjän kerrotaan olevan "Lastensuojelu - Pohjois-Savo, Viestikatu 1, Kuopio.".

Viestissä väitetään esimerkiksi seuraavasti: "Lastensuojeluselvitys - vireille on saapunut teitä koskeva lastensuojeluilmoitus, johon pyydämme tutustumaan ja antamaan vastauksenne 22.6.2026 mennessä. Viesti on luettavissa turvapostin kautta (www-osoite, joka on kalastelusivu)."

Sähköpostiviestissä oleva linkki ohjaa sivulle, jossa kysytään pankkitunnuksia. Kyseessä on tietojenkalasteluyritys, eli huijausviesti. 

Toimi näin, jos saat tällaisen viestin:

• Poista sähköpostiviesti heti.
• Älä klikkaa sähköpostiviestin linkkejä.
• Älä anna mitään tietojasi tai pankkitunnuksiasi viestin lähettäjälle tai linkkien takana oleville sivustoille.

Kybertuvallisuuskeskuksen ohjeet, jos tulit tai epäilet tulleesi huijatuksi:

• Ota viipymättä yhteys pankkiisi, jos olet tehnyt huijauksen perusteella maksun, rikollinen on päässyt verkkopankkiisi tai saanut maksukorttitietosi käsiinsä.
• Tee rikosilmoitus poliisille. Voit tehdä sähköisen rikosilmoituksen verkossa.   
• Voit ilmoittaa asiasta myös Kyberturvallisuuskeskukselle.   
• Ohjeet tietovuodon uhrille   

Tutustu keinoihin tunnistaa ja suojautua nettihuijauksilta

• Yleisimmät huijaustavat   

Pohjois-Savon hyvinvointialue liputtaa ensimmäistä kertaa Pride-tapahtumien yhteydessä Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa

Pohjois-Savon hyvinvointialue osallistuu Pride-kampanjaan vuonna 2026 nostamalla sateenkaariliput ensimmäistä kertaa salkoihin Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa sekä tuomalla sateenkaariteemoja esille viestinnässään ja henkilöstön koulutuksessa. Osallistuminen on osa hyvinvointialueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä, jonka tavoitteena on edistää asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön yhdenvertaista kohtelua.

Sateenkaariliputus toteutetaan ensimmäistä kertaa KYS Puijon sairaalan kampuksella Kuopiossa sekä Kampus Pulssilla Iisalmessa Kuopio Pride -tapahtuman yhteydessä 21.–23.8.2026. Iisalmessa ei tänä vuonna järjestetä Pride-tapahtumaa, minkä vuoksi liputus ajoitetaan samaan ajankohtaan Kuopion tapahtuman kanssa. Aalto hyvinvointikeskuksella Varkaudessa liputetaan Varkaus Pride -tapahtuman yhteydessä 30.7 – 1.8.2026. 

Liputuksen lisäksi hyvinvointialue osallistuu Pride-kampanjaan huomioimalla sateenkaariteemoja henkilöstö- ja asukasviestinnässään sekä järjestämällä henkilöstölle koulutusta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvinvointialueen sateenkaariverkostolla on myös oma telttapaikka Kuopio Priden päätapahtumassa lauantaina 22.8.2026.

Hyvinvointialueen sateenkaariverkosto koordinoi osallistumista

Vuoden 2026 Pride-toimenpiteet perustuvat Pohjois-Savon hyvinvointialueen sateenkaariverkoston esityksiin. Verkosto on myös koordinoinut osallistumisen valmistelua yhteistyössä hyvinvointialueen eri yksiköiden kanssa.

– Prideen osallistuminen on yksi tapa tuoda esille hyvinvointialueen sitoutumista yhdenvertaisuuden edistämiseen. Haluamme lisätä tietoisuutta moninaisuudesta sekä vahvistaa viestiä siitä, että palvelumme ovat kaikkia pohjoissavolaisia varten, sanoo Olga Roitto Pohjois-Savon hyvinvointialueen sateenkaariverkostosta.

Hyvinvointialueen työntekijöiden moniammatillinen sateenkaariverkosto aloitti toimintansa syksyllä 2025. Verkosto kokoaa yhteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista kiinnostuneita työntekijöitä eri puolilta organisaatiota. Tällä hetkellä verkostossa on noin 30 jäsentä.

Verkoston tavoitteena on lisätä henkilöstön osaamista moninaisuudesta, edistää tasa-arvoa sekä tukea asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaista kohtaamista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa.
Hyvinvointialueen osallistuminen Prideen tukee käynnissä olevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Hyvinvointialueelle valmistuu parhaillaan yhdenvertaisuuslakiin perustuva toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa asiakkaiden, potilaiden ja henkilöstön yhdenvertainen kohtelu.

Pohjois-Savon pelastuslaitos toivottaa turvallista juhannusta

Turvallisen juhannuksen peruspilareita ovat vesiturvallisuus, harkittu tulen käsittely, kohtuullinen alkoholinkäyttö ja varautuminen.

Pohjois-Savon pelastuslaitos haluaa muistuttaa, että suurin osa juhannuksen onnettomuuksista tapahtuu vesillä ja tulen parissa. Pienillä teoilla jokainen voi varmistaa sen, että juhannus sujuu mahdollisimman mukavissa merkeissä:

Vesiturvallisuus

• Käytä aina asianmukaisia ja oikean kokoisia pelastusliivejä vesillä liikkuessa.
• Pidä lapset kädenmitan päässä. Keskity valvontaan sataprosenttisesti, äläkä selaa puhelinta samalla.
• Arvioi taitosi realistisesti. Älä ui alkoholin vaikutuksen alaisena ja ui rannansuuntaisesti, älä siitä poispäin. 
• Älä hyppää tuntemattomaan. Ennen veteen hyppäämistä varmista, ettei pinnan alla ole mitään ylimääräistä. 

Tuli ja grillaus

• Älä tee avotulta (kuten kokkoa) ilman maanomistajan lupaa. Tarkista aina Ilmatieteen laitokselta voimassa olevat maastopalovaroitukset, jonka aikana avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty. Sääolosuhteet tulee tarkastaa myös esimerkiksi kovan tuulen varalta, jolloin kokon polttamiselle voi muodostua rajoituksia. 
• Sijoita grilli vähintään muutaman metrin päähän syttyvistä materiaaleista (kuten talon seinästä) ja varaa lähettyvillesi aina alkusammutuskalustoa. Hyviä alkusammutusvälineitä ovat sammutuspeite ja käsisammutin.
   

Mökkielämä ja varautuminen

• Varmista mökille saapuessasi, että palovaroitin toimii – muista vaihtaa varoittimen paristo säännöllisesti. Häkävaroitin on hyvä tiloihin, joissa on tulisijoja ja kaasulaitteita.
• Tarkista kaasugrillien ja -jääkaappien letkut ja liitännät. 
• Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) ja SPEK muistuttavat, ettei saunaa pidä lämmittää läpi yön täydellä pesällä. Noudata kiukaan käyttöohjeita tulipalon välttämiseksi. 
• Muista tarkistaa saunan hormin paloturvallisuus. Vapaa-ajan asunnoilla nuohous tulisi tehdä kolmen vuoden välein. 
• Lataa puhelimeesi 112 Suomi -sovellus, jonka kautta soitetusta hätäpuhelusta sijaintisi välittyy automaattisesti hätäkeskukseen ja nopeuttaa avun saamista paikalle. 
• Juhannuksenakin matkassa on hyvä olla ensiapulaukku, kyy- ja kylmäpakkaus sekä punkkipihdit. 

Liikenne ja päihteet

• Päihtyneenä uiminen, veneily ja autoilu ovat hengenvaarallisia. Jokainen maanteillä tai vesillä liikkuva on vastuussa sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Korkki kiinni, jos mielit ajamaan menopelistä riippumatta. 
• Varaa liikenteeseen reilusti aikaa ja aja maltillisesti. Kiireessä virheiden määrä ja arviointikyky voi kasvaa merkittävästi ja näillä voi olla vakavia seurauksia. 
   

Kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen ja varautumalla huolellisesti, mahdollistat itsellesi ja läheisillesi juhannuksen sujumisen mukavissa merkeissä.

Pohjois-Savon pelastuslaitos toivottaa hyvää ja turvallista juhannusta kaikille!

Aluehallitus hyväksyi kotiin vietävien turvapalvelujen hankinnan ja linjasi neuvolapalveluista

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi iltakokouksessaan 17.6.2026 kotiin vietävien turvapalvelujen hankinnan koko hyvinvointialueelle.
Aluehallitus käsitteli myös neuvolapalveluiden järjestämistä Lapinlahden Varpaisjärvellä ja Kuopion Vehmersalmella. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Varpaisjärven äitiys- ja lastenneuvolapalvelut yhdistetään Lapinlahden neuvolaan. Vehmersalmen osalta aluehallitus esittää, että neuvolatoiminta jatkuu nykyisellä alueella, mutta vastaanottopäivien määrää vähennetään nykyisestä.
Neuvolapalveluja koskevat linjaukset etenevät seuraavaksi aluevaltuuston päätettäväksi.
Lisäksi aluehallitus sai katsauksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman etenemisestä sekä hyvinvointialueen talouden toteumasta alkuvuoden 2026 osalta.
Lue lisää kokouksen ennakkotiedotteesta: Aluehallitus käsittelee kotiin vietäviä turvapalveluja ja neuvolapalvelujen muutoksia

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkistamisen jälkeen. 

Käyttökatko OmaSavon sosiaalipalveluiden digilomakkeissa keskiviikkona 17.6. kello 7–8

Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Sagassa on versiopäivityksestä johtuva käyttökatko keskiviikkona 17.6.2026 kello 7–8. Käyttökatkon aikana OmaSavon sosiaalipalveluiden sähköiset lomakkeet eivät ole käytössä.

Myöskään omien päätösten, etuusmaksujen tai lisäselvityspyyntöjen tarkistaminen OmaSavossa ei ole mahdollista.

Pahoittelemme katkosta aiheutuvaa haittaa.
 

Geronomi Anu Ihalainen työskentelee ikääntyneiden tukena päivystyksessä

Anu Ihalainen työskentelee geronomina Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivystyksessä. Geronomi, vapaasti käännettynä vanhustyön asiantuntija, on monelle vielä melko tuntematon ammatti, vaikka geronomeja on koulutettu Suomessa jo yli 30 vuoden ajan.

Kyseessä on ammattikorkeakoulututkinto, jossa yhdistyvät terveys- ja sosiaalialan osaaminen. Geronomin työn ytimessä ovat ikääntyneiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi, ohjaus, kohtaaminen sekä kokonaisuuden hahmottaminen. Työllistyä voi moniin erilaisiin tehtäviin ja organisaatioihin.

– Pohjois-Savossa geronomin työnkuva on vielä melko tunnistamaton. Ei oikein tiedetä eikä osata hakea geronomeja sellaisiin tehtäviin, joissa he olisivat paras toimija. Minä olen esimerkiksi hyvinvointialueellamme ainoa geronomin toiminimikkeellä työskentelevä asiantuntija, vaikka meillä työskentelee esimerkiksi asiakasohjauksessa useampi geronomin koulutuksen saanut työntekijä.

Pitkä ura sairaanhoitajana sai uuden suunnan

Anu valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1996 ja on työskennellyt siitä lähtien Kuopion yliopistollisessa sairaalassa useissa eri tehtävissä. Vuosien varrella työpisteitä ovat olleet muun muassa ihopoliklinikka, ihoendokrinologia ja akuuttiosasto.

Pitkän sairaanhoitajauran aikana Anulle vahvistui vähitellen tunne siitä, että hän kaipasi työhönsä jotain lisää.

– Minusta alkoi tuntua, että pelkkä sairaanhoidollinen työ ei ollut minulle enää riittävää. Kokonaisvaltainen tulokulma ikääntyneen hyvinvointiin oli enemmänkin sitä, mistä itse nautin ja tiesin potilaidenkin hyötyvän.

Valmistuttuaan geronomiksi vuonna 2022 Anu työskenteli vielä hetken sairaanhoitajana entisessä työssään ja kävi työkierrossa kuntouttavassa arviointiyksikössä. Työkierto vahvisti entisestään tunnetta siitä, että geronomin osaamiselle on tarvetta. Kun hän palasi takaisin töihin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, hänen tehtävänsä muutettiin sairaanhoitajasta geronomiksi. Nyt Anu tekee päivystyksellistä geronomin työtä koko päivystysalueella, joten hänelle voi ohjautua potilaita ensiavusta, seurannasta ja päivystysosastolta.

Päivystyksessä voidaan katsoa asiakkaan koko elämäntilannetta

Geronomina Anu tekee työparityötä päivystysalueen geriatrin kanssa ja yhdessä he muodostavat niin sanotun gerotiimin. Geriatrin vastuulla on enemmän potilaan lääketieteellinen puoli, kun taas geronomi tarkastelee tilannetta vahvemmin toimintakyvyn, arjessa pärjäämisen ja tarvittavien palvelujen näkökulmasta.

Kuka tahansa päivystysalueella työskentelevä ammattilainen voi ohjata potilaan geronomin kartoitukseen matalalla kynnyksellä, jos on huoli hänen tilanteestaan ja tunnistaa, että tämä voisi hyötyä geronomin osaamisesta.

Geronomi arvioi potilaan tilannetta, käy moniammatillista keskustelua ja tekee yhteistyötä eri hoitavien tahojen kanssa. Geronomi tekee aktiivisesti yhteistyötä myös muiden kuin päivystysalueen työntekijöiden kanssa. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaukselta geronomi voi pyytää asiakkaan palvelutarvearvioita kotiin tai tehdä ilmoituksia sosiaalisen tuen tarpeesta.

– Tavoitteena on, että meidän gerotiimiin ohjautuisivat kaikki ne potilaat, jotka hyötyisivät meidän osaamisestamme ja asiantuntemuksesta. Geronomin osaamisalue liittyy arviointiin, palveluihin ja ylipäätään ikääntymisen tuomiin muutoksiin. Potilaiden päivystyksessä olo on pyrittävä pitämään mahdollisimman lyhyenä, mutta meidän tulee kuitenkin tietää potilaan lähtötilanne, että voimme ohjata ja kohdentaa hoidon ja palveluja jatkohoidon turvaamiseksi.

Tyypillinen geronomin kohtaama potilas päivystysalueella on yli 75-vuotias henkilö, joka ei vielä ole palveluiden piirissä, mutta jonka toimintakyvystä tai arjessa pärjäämisestä on noussut huoli. Potilas voi olla hauras, haasteet ovat moninaiset ja tietoa palveluista voi olla vähän, eikä läheisiä välttämättä ole lähellä.

Kohtaaminen alkaa siitä, että istutaan alas

Anun työssä kohtaaminen on ydinasia. Hän ajattelee, että ikääntyneellä on oikeus tulla kuulluksi, saada tietoa ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja tietoisesti.

– Minä tietoisesti valitsen, että otan penkin ja istun potilaan viereen. Luon tunnelman, että meillä on mahdollisuus käyttää aikaa keskusteluun. Annan hänen kertoa itse enkä oleta asioita. Haluan luoda tilanteen, että olemme yhdessä rakentamassa hänen tulevaisuuttaan, eikä niin, että minä tenttaan ja hän vastaa. Keskustelua ohjaa myös lomake, missä kartoitetaan ikääntyneen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti.

Ajatus kuvaa hyvin Anun työotetta. Hänen tehtävänsä ei ole vain kysyä ja kirjata, vaan auttaa potilasta hahmottamaan omaa tilannettaan ja niitä vaihtoehtoja, joita hänellä on.

– Ajattelen, että ikääntyneellä on oikeus valita, mutta hänen pitää olla tietoinen siitä, mitä valitsee ja mitkä vaihtoehdot ovat. Minun tehtävääni kuuluu vahvasti myös tietoisuuden lisääminen.

Anun mukaan juuri siinä geronomin osaaminen näkyy vahvasti. Kyse ei ole vain tämänhetkisestä hoidosta, vaan siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi ja miten ihminen pärjää arjessaan myös päivystyskäynnin jälkeen.

Työ ulottuu myös omaisiin

Moni geronomin kohtaamista potilaista on muistisairas tai muuten niin hauras, että tilanteen hahmottamisessa tarvitaan myös läheisten näkökulmaa. Siksi omaisyhteistyö on tärkeä osa kokonaisuutta.

Geronomi soittaa yleensä myös omaisille ja kysyy heidän näkemystään potilaan toimintakyvystä, voinnista ja pärjäämisestä kotiympäristössä. Samalla keskustelu kulkee myös toiseen suuntaan: omaiset saavat tietoa palveluista, avuista ja siitä, mistä tukea voisi hakea.

Usein omaisilla on paljon huolta. He voivat olla väsyneitä, pettyneitä palveluihin tai epävarmoja siitä, mistä apua olisi mahdollista saada. Heidän kuuntelemisensa ja tukemisensa on merkittävä osa geronomin työtä.

Palautetta hän kertoo saavansa paljon juuri siitä, että joku pysähtyy kuuntelemaan.

– Monet omaiset ovat tyytyväisiä soitosta. Osa sanoittaa myös suoraan, että kiitos kun kuuntelit tai kiitos tästä tiedosta.

Työssä kohdataan raskaita tilanteita, mutta myös ilonpisaroita

Päivystysalueella työ on usein nopeatempoista ja kuormittavaa. Vastaan tulee myös raskaita tilanteita: muistisairautta, kognitiivisia haasteita, paikkaan orientoitumattomuutta tai aggressiivista käyttäytymistä. Näihin tilanteisiin geronomi pyrkii tuomaan hoitoon ikäystävällistä työotetta ja kokonaisuuden ymmärtämistä.

Työssä on paljon sellaista, mikä tekee siitä merkityksellistä. Anu pitää ikääntyneiden kanssa työskentelystä ja kokee, että juuri heidän kanssaan tehtävä työ on hänelle kaikkein ominta. Hän arvostaa myös työnsä vapautta ja vaihtelevuutta. Päivät eivät ole samanlaisia, ja työnkuvaa kehitetään koko ajan.

– Olemme vielä vähän raakilevaiheessa, mutta eteenpäin mennään. Saamme miettiä, miten voimme vastata parhaiten asiakkaiden tarpeeseen ja millainen toiminta palvelisi myös päivystysaluetta kaikkein parhaiten.

Vaikka työ liikkuu usein raskaiden asioiden äärellä, mukaan mahtuu myös kevyempiä hetkiä.

– Ilonpisaroita ovat ne ikääntyneet, jotka sanovat, että heillä on kaikki hyvin. He osaavat kertoa, miten ovat osanneet ratkaista arjen haasteita ja he pärjäävät hyvin omassa arjessaan. Vaikka usein työskentelen hankalien asioiden parissa, niin on myös näitä kohtaamisia, kun minulle ei nouse huolta ikääntyneen selviytymisestä jatkossakin.

Syöttöpelaaja, joka auttaa peliä etenemään

Anu kuvaa omaa rooliaan työyhteisössä osuvalla vertauksella. Hän ei tee lopullisia päätöksiä, mutta auttaa viemään tietoa, ymmärrystä ja kokonaiskuvaa eteenpäin oikeille ihmisille.

– Näen oman roolini syöttöpelaajana. Minun tehtävänäni on saada asianmukainen tieto haltuun. Ja sitten minä syötän sen seuraavalle pelaajalle eli esimerkiksi lääkärille, asiakasohjaajalle tai omaiselle. Näen oman työni merkittävänä siinä, että peli soljuu.

Ehkä juuri siinä kiteytyy myös geronomin työn ydin päivystyksessä. Hänen tulee pysähtyä ihmisen äärelle, kuunnella tarkasti ja auttaa kokonaisuutta etenemään niin, että ikääntynyt saa tuekseen sen avun, josta hän hyötyy eniten. Myös organisaatio saa varmuuden, että asiakkaan hoito toteutuu suunnitelman mukaan ja saatava tuki pohjautuu yksilön omiin lähtökohtiin.

​​​​​​​

Aluevaltuusto hyväksyi uudistetut asiakasmaksujen huojennusperiaatteet

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 15.6.2026 useita toiminnan ja talouden kannalta keskeisiä asiakirjoja sekä uudisti asiakasmaksujen huojentamista koskevat periaatteet.

Asiakasmaksujen huojentamisen periaatteet uudistuvat

Aluevaltuusto hyväksyi uudistetun asiakirjan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Uudistus selkeyttää asiakasmaksujen huojennusten myöntämisen perusteita ja käsittelyprosessia sekä helpottaa erityisesti taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien asiakkaiden asiointia. Tavoitteena on varmistaa, etteivät asiakasmaksut vaaranna asiakkaan mahdollisuutta hakeutua tarpeelliseen hoitoon ja hoivaan, eikä vaaranna hänen toimeentuloaan.

Jatkossa esimerkiksi Kelan myöntämä toimeentulotuki tai ulosottoviranomaisen toteama varattomuus voidaan hyväksyä osoituksena asiakkaan taloudellisesta tilanteesta ja toimeentulon vaarantumisesta. Lisäksi alle viiden euron suuruisia maksuja ei peritä asiakkaalta maksun alentamisen jälkeen.
Uudistus vähentää asiakkaalta pyydettävien liitteiden määrää ja sujuvoittaa hakemusten käsittelyä. Jokaisen asiakkaan tilanne arvioidaan edelleen yksilöllisesti kokonaistaloudellisen harkinnan perusteella.

Aluevaltuusto hyväksyi myös vuoden 2025 henkilöstökertomuksen, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sekä hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Lisäksi aluevaltuusto käsitteli muita talouden asioita kuten kuluvan vuoden osavuosikatsauksen ja talousennusteen sekä hyväksyi suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi.

Tutustu kaikkiin aluevaltuuston kokouksessaan käsittelemiin kokousmateriaaleihin verkkosivuillamme. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan verkkosivuilla sen hyväksymisen jälkeen. 
 

Yleisten palveluiden lautakunta käsittelee muutoksia Sonkajärven, Vesannon ja Varpaisjärven sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yleisten palveluiden lautakunta käsittelee 18.6.2026 kokouksessaan kolmea sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoon liittyvää esitystä. Muutokset ovat osa hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamista, jonka tavoitteena on turvata laadukkaat ja saavutettavat palvelut myös tulevaisuudessa.

Sonkajärven ja Vesannon sosiaali- ja terveysasemille esitetään osa-aikaista toimintamallia

Yleisten palveluiden lautakunnalle esitetään, että Sonkajärven ja Vesannon laaja-alaiset sosiaali- ja terveysasemat muutetaan osa-aikaisiksi sosiaali- ja terveysasemiksi viimeistään 1.1.2027 alkaen. Lopulliset päätökset asiasta tekevät aluehallitus ja aluevaltuusto.

Valmistelun mukaan molempien paikkakuntien nykyinen palveluvalikoima ja resursointi vastaavat jo nyt lähemmin osa-aikaisen kuin laaja-alaisen sosiaali- ja terveysaseman toimintamallia. Sekä Sonkajärvellä että Vesannolla lääkärirekrytointi on ollut pidempään haastavaa.

Kummallakaan sosiaali- ja terveysasemalla ei ole osastopalveluja eikä kuvantamispalveluja. Laboratoriopalveluja tarjotaan Sonkajärvellä kolmena päivänä viikossa ja Vesannolla kahtena päivänä viikossa.

Vesannon osalta valmistelussa on lisäksi arvioitu, että sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintojen kokoaminen samoihin tiloihin Vesannon keskustassa voisi sujuvoittaa asiakkaiden palvelupolkuja sekä vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä.

Varpaisjärven vastaanottotoimintaa esitetään yhdistettäväksi Lapinlahdelle

Lautakunta käsittelee myös esitystä Varpaisjärven osa-aikaisen sosiaali- ja terveysaseman vastaanottotoiminnan yhdistämisestä Lapinlahden laajaan sosiaali- ja terveysasemaan 1.11.2026 alkaen.

Varpaisjärven sosiaali- ja terveysasema toimii jo nykyisin tiiviissä yhteistyössä Lapinlahden sosiaali- ja terveysaseman kanssa. Varpaisjärvellä lääkäripalveluja tuotetaan keskimäärin kahtena päivänä viikossa ja hoitajapalveluja neljänä päivänä viikossa. Lisäksi osa palveluista toteutetaan digitaalisesti esimerkiksi OmaSavon chat-palvelun sekä muiden etäpalveluiden kautta.

Valmistelun mukaan toiminnan keskittäminen Lapinlahdelle vahvistaisi palveluiden saatavuutta, tukisi hoidon jatkuvuutta sekä lisäisi asiakas- ja työturvallisuutta. Samalla henkilöstön työaikaa voitaisiin kohdentaa nykyistä enemmän asiakastyöhön.

Esityksen eteneminen aluehallituksen ja aluevaltuuston päätettäväksi riippuu yleisten palveluiden lautakunnan kannasta.

Päätöksenteko etenee vaiheittain

Yleisten palveluiden lautakunnan käsittelyn jälkeen esitykset etenevät aluehallituksen ja edelleen aluevaltuuston päätettäviksi. Mikäli muutokset hyväksytään, niiden tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus sekä varmistaa palvelujärjestelmän toiminnallinen ja taloudellinen kestävyys muuttuvassa toimintaympäristössä.

Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan 11.6.2026 kokouksen päätökset

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta kokoontui torstaina 11.6.2026. Kokouksessa käsiteltiin esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluihin ja ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkaisiin palvelupisteisiin liittyviä muutoksia.

Muutoksia ikääntyneiden asumispalveluihin

Lautakunta päätti lakkauttaa seuraavien esitettyjen asumisyksiköiden toiminnan:

• Iisalmessa sijaitseva Onnimannin asumisyksikkö
• Varkauden lähellä sijaitseva Kangaslammin palvelukeskuksen asumisyksikkö
• Leppävirralla sijaitseva Riihikodin asumisyksikkö

Lisäksi lautakunta päätti luopua esityksen mukaisesti ikääntyneiden ryhmäkodeista nykyisenä asumismuotona.

Kangaslammin palvelukeskuksen kohdalla tehtiin vastaesitys asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Asiasta äänestettiin ja vastaesitys hylättiin äänin 9–2. Äänestyksen jälkeen käsittelyä jatkettiin ja alkuperäinen esitys hyväksyttiin.

Lautakunta myös päätti perustaa työryhmän, joka selvittää Varkaudessa toimivan asumispalvelukeskittymä Käpyrinteen keittiön, ruokasalin ja juhlasalin toiminnan käynnistämistä uudelleen. Työryhmän tehtävänä on valmistella Käpyrinteen tilojen hyödyntämistä ja siihen liittyvää ateriapalvelujen hankintaa aluehallituksen päätöksentekoa varten.

Ikäkeskuksen kasvokkaiset palvelupisteet päättyvät Iisalmessa ja Kuopiossa

Lautakunta päätti lopettaa Ikäkeskuksen neuvonnan kasvokkaisten palvelupisteiden toiminnan vuoden 2026 loppuun mennessä. Sitä ennen koko hyvinvointialueella otetaan käyttöön kuvayhteydellinen neuvonta, joka osaltaan korvaa kasvokkaisten palvelupisteiden toimintaa.
Jatkossa palvelukanavina toimivat puhelin, sähköposti, kuvayhteydellinen neuvonta sekä OmaSavon mahdollistamat etäpalvelut, kuten chat.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Muutosten toimeenpanon suunnittelu alkaa kesän aikana. Tavoitteena on, että muutosten toimeenpanoja pystyttäisiin aloittamaan syksyn 2026 aikana. Jokaisen yksikön kanssa käydään erilliset keskustelut muutosten toteuttamisesta ja aikatauluista.

Yksiköiden asukkaiden ja heidän omaistensa kanssa käydään keskustelut, joissa etsitään kullekin asiakkaalle hänelle parhaiten soveltuva jatkohoitopaikka.

Yksiköiden työntekijöiden kanssa käydään urakeskustelut ja heille tarjotaan vapaana olevia vastaavia tehtäviä hyvinvointialueelta.

Kokousaineisto on luettavissa Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan verkkosivuilta, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.

Lue myös lautakunnan ennakkotiedote, jossa on avattu esitysten perusteluja.

Aluehallitus käsittelee kotiin vietäviä turvapalveluja ja neuvolapalvelujen muutoksia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 17.6.2026 käsittelemään muun muassa kotiin vietävien turvapalvelujen hankintaa, neuvolapalveluiden järjestämistä Leppävirralla, Kuopion Vehmersalmella ja Lapinlahden Varpaisjärvellä, sekä tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman etenemistä.

Kotiin vietäviä turvapalveluja esitetään hankittavaksi koko Pohjois-Savon alueelle

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan kotiin vietävien turvapalvelujen hankintaa koko Pohjois-Savon alueelle. Hankinta sisältää hälytyskeskusjärjestelmän, turvapuhelinlaitteet sekä sähköisen ovenavausjärjestelmän. 
Tavoitteena on vahvistaa kotona asumista tukevia palveluja, nopeuttaa avun saantia, parantaa hoidontarpeen arviointia sekä sujuvoittaa kotihoidon ammattilaisten työtä koko hyvinvointialueella. Uusien palvelujen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2027 alussa. Ratkaisun arvioidaan yhdessä muiden teknologisten uudistusten kanssa vähentävän kotihoidon henkilöstön lisätarvetta tulevina vuosina sekä tukevan tuottavuus- ja talousohjelman tavoitteita.

Käsittelyssä neuvolapalvelujen järjestäminen Varpaisjärvellä ja Vehmersalmella

Aluehallitus käsittelee neuvolapalveluiden järjestämistä Lapinlahden Varpaisjärvellä ja Kuopion Vehmersalmella osana perhe- ja vammaispalveluiden palveluverkon kehittämistä. 
Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta esittää aluehallitukselle, että Varpaisjärven äitiys- ja lastenneuvolapalvelut yhdistetään Lapinlahden neuvolaan. Kuopion Vehmersalmen osalta lautakunta esittää neuvolatoiminnan jatkamista nykyisellä alueella siten, että vastaanottopäiviä vähennetään nykyisestä. 
Esitysten tavoitteena on turvata laadukkaat ja toimintavarmat neuvolapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä sekä varmistaa palvelujen saatavuus ja henkilöstöresurssien riittävyys.
Aluehallituksen käsittelyn jälkeen asiasta päättää aluevaltuusto. 
Lue lisää perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan päätöksistä: Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunnan 8.6.2026 kokouksen päätökset

Aluehallitus saa katsauksen talouden tasapainottamisohjelman etenemiseen

Aluehallitus saa katsauksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman etenemisestä tammi–huhtikuussa 2026. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueen taloutta ja kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2029 loppuun mennessä. Sopeuttamistoimet kohdistuvat muun muassa henkilöstörakenteeseen, palveluverkkoon ja ostopalvelujen kustannusten hallintaan. Alkuvuoden aikana ohjelma on edennyt suunnitellusti, vaikka merkittävä osa säästövaikutuksista ajoittuu loppuvuoteen. 
Kokouksessa aluehallitukselle esitellään myös hyvinvointialueen talouden toteuma tammi-toukokuun 2026 ajalta, sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023-2025 saadun valtionavustuksen käyttö hyvinvointialueella.

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla. 

Savas-Säätiö tukee pohjoissavolaisten kehitysvammaisten virkistystoimintaa 30 000 euron lahjoituksella

Savas-Säätiö lahjoittaa 30 000 euroa Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiölle. Lahjoitus käytetään kokonaisuudessaan hyvinvointialueen asumisyksiköissä asuvien kehitysvammaisten ihmisten normaaliarjesta poikkeavaan virkistystoimintaan.

Lahjoitus kohdennetaan toimintaan, joka vahvistaa asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta eri puolilla Pohjois-Savoa. Tavoitteena on mahdollistaa yhteisiä elämyksiä, kuten musiikki- ja kulttuuritapahtumia, ja varmistaa, että mahdollisimman moni asiakkaista voi osallistua niihin.

– Käytämme lahjoitusvaroja virkistystoimintaan eri puolilla hyvinvointialuetta. Tavoitteena on yhteiset elämykset ja yhdenvertainen osallistuminen. Lisäksi huomioimme ne yksiköt, joiden asiakkaat eivät pääse yhteisiin tapahtumiin. Heille järjestämme omia, toiveiden mukaisia virkistyshetkiä, sanoo hyvinvointialueen perhe- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kati Kantanen.

– Lahjoituksella haluamme korostaa jokaisen oikeutta iloisiin ja virkistäviin hetkiin sekä toiveiden ja unelmien toteuttamiseen. Samalla haluamme tuoda esiin yhteistyön ja kumppanuuden merkitystä, kun rakennamme entistä osallistavampaa arkea, toteaa Savas-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Nuutinen.

Savas-Säätiö on tukea tarvitsevien henkilöiden, erityisesti kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien asumisen ja päiväaikaisen toiminnan osaaja, tuottaja ja palvelujen kehittäjä. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tukisäätiön tehtävänä on tukea ja täydentää hyvinvointialueen toimintaa vaikuttavuutta painottavalla rahoituksella. Säätiö myöntää apurahoja ja avustuksia tutkimukseen ja kehittämistoimintaan sekä potilaiden ja asiakkaiden viihtyvyyttä parantavaan toimintaan.

Kuvassa vasemmalta Savas-Säätiön hallituksen puheenjohtaja Sakari Nuutinen, hyvinvointialueen tukisäätiön asiamies Mikko Vartiainen, hyvinvointialueen perhe- ja vammaispalvelujen toimialajohtaja Kati Kantanen, hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen ja Savas-Säätiön toimitusjohtaja Vilma Kröger.