Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 22.4.2024 Uutinen

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön

    Kokouksessaan 22.4.2024 aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin tehtävien päällekkäisyyksiä. 

    Lisätietoa yhteistoimintamenettelyn päättymisestä aluehallituksen päätöstiedotteessa 27.3.2024.

    Ehdotettujen hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan, että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä.  Muutoksista hallintosääntöön päättää aluevaltuusto. 

    Kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-maaliskuulta 2024. Alkuvuoden alijäämä oli 8.481.131 €. Aluehallitus hyväksyi myös useita eropyyntöjä aluehallituksen varajäsenyydestä. Syynä eropyynnöille oli esteellisyys päätöksenteossa. 
    Lisätietoa aluehallituksen esteellisyyteen liittyvistä linjauksista aluehallituksen päätöstiedotteessa 9.4.2024. 

    Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
     

  2. 19.4.2024 Uutinen

    Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa valmistaudutaan huolella

    Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). 

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa. Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita. 

    Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle. 
     

    Iltakiirevastaanotot Iisalmessa ja Varkaudessa yksi tapa vähentää KYSin yöpäivystyksen kuormitusta


    Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. 

    ”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja. 

    ”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen. 
     

    Vuodeosastojen päivystävät lääkärit yöaikaan kotisairaalan, kotihoidon, palvelutalojen ja ensihoidon tukena


    Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Tästäkin syystä on tärkeää turvata Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan. 
     

  3. 19.4.2024 Uutinen

    Kun uusi asiakastietojärjestelmä Saga on käytössä, hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiakastiedot alkavat näkyä OmaKannassa

    Hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijöillä on edessä iso rupeama, kun alueellinen asiakastietojärjestelmä Saga otetaan käyttöön.

    Edessä on koulutusta ja uuden opettelua, samaan aikaan kun hyvinvointialueen aloitus on vaatinut joustoa ja venymistä ammattilaisilta ja vaatii sitä edelleen. 

    Sagan käyttöönoton projektipäällikkö Anne-Leena Pellikka ymmärtää hyvin, että käsissä on haastava urakka, joka saattaa herättää osassa työntekijöistä turnausväsymystä. 

    - Toivottavasti työntekijät suhtautuvat kuitenkin muutokseen myönteisesti, minusta se on mahdollisuus. Yksi yhtenäinen ohjelma auttaa yhtenäistämään tekemistä ja selkeyttää käytännön työtä. 

    Työn tekemisen tapa muuttuu

    Sagan käyttöönotossa on kyse uuden asiakastietolain täytäntöönpanosta. Sagan käyttöönotto mahdollistaa, että meidän hyvinvointialueemme sosiaalipalvelujen asiakastiedot tallentuvat Kantaan ja alkavat näkyä asiakkaille OmaKannassa. 

    Asiakirjojen tallentaminen Kantaan edellyttää, että asiakirjat ovat kansallisten määritysten mukaisia ja rakenteisessa muodossa. Työntekijöiden pitää siis perehtyä tänä vuonna sosiaalihuollon rakenteiseen kirjaamiseen.

    Rakenteisessa kirjaamisessa on paljon etuja. Se edistää asiakkaan saaman palvelun tasalaatuisuutta ja jatkuvuutta. Ammattilaisille asiakirjat ovat keskeinen työväline. Organisaatio puolestaan saa yhdenmukaista ja vertailukelpoista tietoa toiminnan johtamisen ja arvioinnin tueksi. Osa tämänhetkisistä järjestelmistämme käyttää jo kansallisia rakenteita, joten asia on tuttu, mutta monelle sosiaalihuollossa työskentelevälle kyse on uudesta asiasta.

    Saga ja asiakastietojen rakenteinen kirjaaminen ovat ikään kuin kehikko, joka muokkaa työn tekemisen tapaa kentällä. Laajempi tavoite muutoksen taustalla on yhtenäistää sosiaalihuollon eri palveluiden toimintatavat eri puolilla hyvinvointialuetta.

    - Peilaamme käyttöönottoprojektissa nykyisiä työntekemisen tapoja suhteessa asiakkuusprosessien kulkemiseen Sagassa ja otamme toiminnan yhtenäistämisen huomioon Sagan loppukäyttäjien koulutuksissa. Palveluiden omat asiantuntijat ovat tiiviisti mukana koulutusten suunnittelussa ja toimintamallityössä, projektikoordinaattori Tilda Heikkinen kuvaa.

    Tekniikka palvelee tekijää

    Pellikka korostaa, että tekniikan tulisi palvella ja mahdollistaa hyvää arjen työtä ja samalla noudattaa lainsäädännön vaatimuksia.

    - Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat vaikuttaneet ja osallistuneet tietojärjestelmän määrittelyn tarpeisiin, jotta kokonaisuudesta tulisi varmasti mahdollisimman toimiva. 

    - Tavoitteena on, että yksi yhteinen asiakastietojärjestelmä tukisi yhtenäistä ja helppolukuista kirjaamista sekä tietojen löytämistä. Asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaisi silloin nopeammin ja eri alueilla liikkuvien työntekijöiden ei tarvitsisi osata käyttää useita eri asiakastietojärjestelmiä.

    Työntekijät ottavat Sagan käyttöön Pohjois-Savon hyvinvointialueella kahdessa osassa vuosien 2024 ja 2025 aikana. Käyttöönoton aikatauluun vaikuttaa ennen kaikkea asiakastietolaki. Piakkoin eduskunnan käsittelyyn on tulossa hallituksen ehdottamat lakimuutokset, joissa sosiaalihuollon Kanta-palveluun liittymisen määräaikoihin ehdotetaan uusia, pidempiä siirtymäaikoja. 

    Lue lisää aiheesta Kelan OmaKanta-sivuilta.
     

  4. 18.4.2024 Uutinen

    Nilsiän terveysasemalla henkilöstövajetta – kiireellisiä vastaanottoaikoja ohjataan lähikuntiin

    Nilsiän terveysaseman vastaanotoilla on tällä hetkellä henkilöstövajetta niin lääkäreiden kuin hoitajienkin osalta. Tämän vuoksi Nilsiän kiireellisiä vastaanottoaikoja joudutaan ohjaamaan Siilinjärven ja Lapinlahden terveysasemille. Kiireettömiä vastaanottoaikoja on saatavilla rajoitetusti.

    Toimi näin:

    • Kiireellisissä asioissa soita Nilsiän terveysasemalle aukioloaikoina p. 017482676, jossa tapahtuu hoidon tarpeen arvio ja asiakkaiden ohjaus oikeaan hoitopaikkaan.
    • Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee soittaa ennen lähtöä päivystykseen.
    • Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112.

    Hyvinvointialueella pyritään palveluiden saatavuuden parantamiseen, mutta haastava tilanne voi jatkua toistaiseksi.

    Nilsiän terveysaseman henkilökunta toivoo asiakkailta ymmärrystä henkilökuntaa kohtaan haastavasta tilanteesta huolimatta.

     

    Yhteystietoja:

  5. 18.4.2024 Uutinen

    Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi

    Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja. 

    Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

    Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

    “Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen”, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

    Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta   rahoituksen leikkauksesta johtuvat tehtävät on vaikea toteuttaa
     

    Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi. 

    Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.

    Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa on merkittävä. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.


    Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

    Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

    Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

    Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

    Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa. 
     
    H23-verkoston jäsenet
    Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
    Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
    Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
    Juha Jolkkonen, Helsinki
    Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
    Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
    Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
    Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
    Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
    Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
    Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
    Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
    Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

    H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto. 

  6. 18.4.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet hankkivat yhdessä digitaalisen asiointialustan

    Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet ovat hankkimassa digitaalista asiointialustaa asukkaiden ja ammattilaisten sähköisen asioinnin sujuvoittamiseksi. Tuleva asiointialusta kokoaa yhteen asukkaiden ja ammattilaisten digitaalista asiointia tukevat ratkaisut yhdelle helppokäyttöiselle alustalle ja samalla erillisistä, kustannuksia tuottavista ratkaisuista luovutaan. 

    Molemmilla hyvinvointialueilla on jo käytössä erilaisia digipalveluja, mutta ne koostuvat useista erillisistä ratkaisuista. Toive nykyaikaisesta ja helppokäyttöisestä digitaalisesta asiointialustasta on noussut niin asiakkailta kuin ammattilaisilta. 

    Alustahankinnan yhteydessä yhtenäistetään myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asukkaiden palvelupolkuja. Tavoitteena on, että uusi alusta turvaa nykyistä tehokkaammat ja monipuolisemmat asiointimahdollisuudet asukkaille sekä sujuvat työprosessit ammattilaisten käyttöön.  

    Yhteishankinnasta on tehty ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa 15.4.2024. Tavoitteena on tehdä hankintapäätös elokuussa 2024 ja käyttöönotto vaiheistetaan vuosien 2024 ja 2025 ajalle. 

    Pohjois-Savo valmistelee ja toteuttaa kilpailutuksen ja kumpikin hyvinvointialue vastaa hankinnasta ja hankintasopimuksesta omalta osaltaan. 
     
     

  7. 18.4.2024 Uutinen

    Potilastietojärjestelmän hankintapäätös Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille saavutti lainvoiman

    Potilastietojärjestelmän hankintaa valmistelemassa oli laaja, yli 200 eri alojen asiantuntijan joukko Istekki Oy:sta, Nordic Healthcare Group Oy:stä sekä hyvinvointialueiden organisaatioista. Tarjoukset potilastietojärjestelmästä jättivät määräaikaan mennessä CGI Suomi Oy (CGI) sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui CGI:n toimittamaan OMNI360-järjestelmään. Hankintapäätös tehtiin 3.4.2024 ja sen valitusaika oli 14 päivää. Valituksia ei saapunut määräaikaan mennessä, joten hankintapäätös on nyt lainvoimainen.

    Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat päättäneet hankkia potilastietojärjestelmän Istekin tuottamana palveluna. Istekki on toteuttanut potilastietojärjestelmän kilpailutuksen markkinoilta palvelun pohjaksi. Tämän lisäksi palvelu koostuu mm. järjestelmän käyttöönotosta, käytön ajan kehitystarpeista sekä sovellus- ja infrapalveluista, joista osan toteuttaa Istekki, osan Istekin kilpailuttamat toimittajat.

    CGI:n tarjous potilastietojärjestelmästä voitti kaikissa vertailupisteissä

    CGI:n jättämä tarjous voitti sekä laadullisen että kustannuksiin perustuvan vertailun. Laadun osuus vertailussa oli 60 % ja hinnan 40 %. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan CGI oli selvästi edullisempi.

    Istekin tekemästä hankintapäätösdokumentista löytyvät hankinnan vertailuperusteet ja toimittajien pisteet. Hankintapäätöksessä olevia vertailutaulukkoja on liitetty tämän tiedotteen loppuun.

    Vertailuhinnat on muodostettu kokoamalla laskennallinen toimitus- ja palvelukokonaisuus koskien aikajännettä, josta noin 2 vuotta on toteutusta ja käyttöönottoa ja 4 vuotta järjestelmän käyttöä sekä jatkuvia palveluita (tuki- ja ylläpito, jatkokehittäminen, asiantuntijapalvelut). Vertailuperusteissa 1, 3, 4 ja 5 paras tarjous sai täydet pisteet ja muiden tarjousten pisteet laskettiin suhteellisella laskukaavalla.

    CGI:n tarjous oli paras kaikissa edellä mainituissa vertailuperusteissa ja sai siten jokaisesta vertailuperusteesta täydet pisteet. Vertailuperusteessa 2 tarjouksen vertailupisteet määräytyivät suoraan tarjouksella ilmoitetun toimitusajan perusteella. CGI:n hyvinvointialuekohtainen toimitusaika oli paras mahdollinen eli 24 kk, joten CGI:n tarjous sai täydet pisteet myös vertailuperusteesta 2.

    Kustannukset alittamassa arvioidun budjetin

    Laskennallinen arvo Istekin kilpailuttamalle potilastietojärjestelmälle CGI:lta hankittuna on yhteensä noin 25 M€ käyttöönottoprojekteille ja 48 kk:n jatkuvalle palvelulle. Kokonaisuus korvaa nykyiset kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaiset ratkaisut.

    Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetettu tavoite yhtenäisestä, laadukkaasta ja kustannustehokkaasta potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta saavutettiin.

    - Olemme tyytyväisiä siitä, että päätös on nyt lainvoimainen ja hankinta näyttää kustannus- tehokkaalle vaihtoehdolle. Hyvinvointialueilla on aluehallituksensa hyväksymä budjettiraami potilastietojärjestelmäkokonaisuuden kustannuksiin, toteaa Tuomo Pekkarinen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja.

    - Istekin tavoitteena on alittaa asiakasomistajiensa kokonaisuudelle asettama budjetti, mistä hyvänä ensimmäisenä askeleena on nyt onnistuneesti kilpailutettu, kustannustehokas potilastietojärjestelmän hankinta. Potilastietojärjestelmähankinta on ollut merkittävän iso projekti ja erinomainen esimerkki useiden organisaatioiden moniammatillisesta yhteistyöstä, kertoo Istekki Oy:n liiketoimintajohtaja Merja Liemola.

    Käyttöönotot alkavat vuoden 2024 aikana

    - Yhtenäinen potilastietojärjestelmä on hyvinvointialueelle keskeinen strategisen tason tavoite, joka mahdollistaa osaltaan toimivan ja tehokkaan sekä asukkaille tasaveroisen terveydenhuollon palvelutuotannon, kommentoi Pirkanmaan hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Pasi Lehmus.

    Uuden potilastietojärjestelmän alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään heti yhdessä Istekin, hyvinvointialueiden sekä CGI:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen potilastietojärjestelmä on käytössä molemmilla hyvinvointialueilla kaksi vuotta käyttöönottoprojektien käynnistämisen jälkeen.


     

  8. 18.4.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen lehtitilauksia perutaan säästösyistä 1.5.2024 alkaen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksiköiden lehtitilauksia perutaan säästösyistä. Tilaukset päättyvät 1.5.2024. Osa lehtitilauksista jää edelleen voimaan, muun muassa siksi, että niiden hinta on sisällytetty myös asiakasmaksuihin tai niillä on erityinen merkitys yksikön asiakkaille.

    Lehtitilausten vuosikustannukset ovat olleet yhteensä 140 000 euroa, josta edelleen voimaan jäävien lehtitilausten osuus on ollut muutama tuhat euroa.

    Vammaisten asumispalveluissa on linjattu, että sen kuhunkin yksikköön tulee yksi sanomalehti tai paikallislehti. Asiakkaiden ylläpitomaksuja määriteltäessä on kirjattu, että ylläpitomaksuun sisältyvät informaatiokulut, joihin muun muassa lehtitilauskulut kuuluvat. Asumispalveluissa lehteä ja sen juttuja ajankohtaisista paikallisista asioista luetaan yhdessä, mikä on asukkaille tärkeä kokemus. Muut lehtitilaukset on lopetettu tai lopetetaan 1.5. alkaen myös perhe- ja vammaispalveluissa.

    Lehtitilaukset jäävät voimaan myös KYSin syöpäosastolle, erittäin vaativan kuntoutuksen osastolle, kliinisen neurofysiologian videotelemetrian yksikölle ja psykiatrian osastoille. Näissä yksiköissä lehtitilauksilla on katsottu olevan erityinen merkitys osana potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.

    Lehtitilaukset jäävät voimaan yhteensä parissa kymmenessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen yksikössä. Päätöksen lehtitilausten peruuttamisesta tekivät hyvinvointialueen toimialajohtajat.

  9. 17.4.2024 Uutinen

    Perhepulma - keskustelutukea tarjolla perheille

    Onko sinulla vanhemmuuteen, lasten kasvuun tai kasvatukseen, ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyviä huolia, joista haluaisit jutella? Väestöliitto tarjoaa maksutonta ammatillista keskustelutukea alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille.

    Perhepulmapuhelin palvelee numerossa +358 40 668 4101 takaisinsoittoperiaatteella. Perhepulma-chatiin voit varata sinulle parhaiten sopivaan keskusteluajan asiantuntijan kanssa. Uusia, vapaita aikoja tulee tarjolle päivittäin. Voit tulla juttelemaan yksin tai kumppanin kanssa. Maksutonta keskustelutukea voit saada 1–5 kertaa.

    Palveluun voit olla yhteydessä riippumatta siitä, missä olet syntynyt ja mistä olet kotoisin, kulttuurisesta, sosiaalisesta tai taloudellista taustastasi, toimintakyvystäsi, elämänkatsomuksestasi tai vakaumuksestasi, sukupuolen ilmaisustasi tai siitä, oletko cis- tai transihminen, seksuaalisesta suuntautumisestasi tai seksuaali-identiteettistäsi, perhe- tai suhdemuodostasi tai muusta ominaisuudestasi.

    Palvelu on tarkoitettu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille ja lasta odottaville. Palvelussa voi asioida suomeksi, venäjäksi tai englanniksi.

    Lue lisää Perhepulma-palvelusta

    Perhepulma - discussion support available for families
    ​​​​​​​

    Do you have concerns related to parenting, child growth or upbringing, relationships or sexuality that you would like to talk about? Väestöliitto offers free professional discussion support for parents of children under the age of 18.

    The family puzzle phone serves at +358 40 668 4101 on a call-back basis. For the family puzzle chat, you can book a conversation time with an expert that suits you best. New free times are available daily. You can come and chat alone or with a partner. You can receive free chat support 1–5 times.

    You can connect to the service regardless of where you were born and where you come from, your cultural, social or economic background, your ability to function, your outlook on life or your convictions, your gender expression or whether you are cis or trans, your sexual orientation or sexual identity, family or relationship status or any other feature of yours.

    Service is intended for all parents of children under the age of 18 and those expecting a child. The service can be used in Finnish, Russian or English.

    Check out the Perhepulma service

    Väestöliitto – The Family Federation is a non-governmental organisation that improves people’s well-being and the connection between people.

    The translation is produced by artificial intelligence.

  10. 15.4.2024 Uutinen

    Kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen ja suunterveyteen panostetaan uudessa toimintamallissa

    Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -toimintamallin laaja käyttöönotto on käynnistynyt osana Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Käyttöönotto toteutetaan vuoden 2024 aikana vaiheittain kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoidon toimipisteissä projektikoordinaattoreiden avulla.

    Toimintamallin tarkoitus

    Toimintamallin tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintatapa hyvinvointialueelle, jolla tuetaan kotihoidon asiakkaiden ravitsemusta ja suunterveyttä.

    Toimintamallissa arvioidaan asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä sekä suunhoitoa kotihoidon toimesta kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla. Arvioinnin perusteella asiakkaalle tarjotaan tarveperusteisesti suuhygienistin kotikäyntiä osana kuntouttavaa arviointijaksoa.

    Asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan myös säännöllisen kotihoidon asiakkuuden aikana ja asiakas ohjataan tarvittaessa suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.

    ”Ei tarvitse olla suun terveydenhuollon ammattilainen, että voi havainnoida asiakkaan suusta mahdollista hoidontarvetta.”

    Toimintamallin käyttöönoton tilanne

    Käyttöönotto on aloitettu alkuvuoden 2024 aikana Siilinjärven säännöllisessä kotihoidossa sekä Maaningan, Iisalmen, Vieremän, Sonkajärven, Kiuruveden, Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntouttavalla arviointijaksolla. Käyttöönottoa jatketaan koko vuoden ajan toimipaikoittain erillisen suunnitelman mukaisesti.

    Toimintamallin käyttöönotossa tehdään tiivistä yhteistyötä suun terveydenhuollon ja kotihoidon välillä. Kotihoidon henkilöstön ja toimintaan mukaan tulevien suuhygienistien osaamista on lisätty koulutusten avulla.

    Keräämme käyttöönoton aikana työntekijäkokemuksia liittyen käyttöönottojen sujuvuuteen ja toimintamallin käytettävyyteen arjessa. Saadun palautteen perusteella muokkaamme ja parannamme ohjeita sekä käytänteitä.

    Henkilöstön kokemuksia

    Perehdytyksiä toimintamallin käyttöönottoon on pidetty jo useissa yksiköissä kevään aikana. Toimintamallin hyödyt on tunnistettu perehdytysten aikana, vaikka uutta tietoa on tullut niin kotihoidon työntekijöille kuin suuhygienisteillekin.

    Odotan innolla ja mielenkiinnolla yhteistyötä kotihoidon kanssa ja yhteiskotikäyntejä asiakkaiden luona, kertoo yksi koulutukseen osallistuneista suuhygienisteistä.
    ​​​​​​​

    Lisätietoja toimintamallista antavat:

  11. 15.4.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi

     

    Tyypin 2 diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen on yksi viime vuoden lopulla käynnistyneen kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen ja yhteiskunta- ja kauppatieteiden laitoksen HYPE-yhteishankkeen osahankkeista. Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.

    Hankkeessa kehitetään ja muutetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä

    Sosiaali- ja terveydenhuollon toisiolaki mahdollistaa potilastietojärjestelmistä saatavien tietojen käytön palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. HYPE-hankkeen osahankkeessa 2 hyödynnetään maakunnallisten digihoitopolkujen tuottamaa tietoa sekä terveydenhuollon potilastietojärjestelmiin kertynyttä aineistoa perustason palveluntuottajien vaikuttavuuden vertaiskehittämisessä. Osahankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella toteutettu perustason palveluntuottajien välinen tilastollisen vertaiskehittämisen analyysi (Martikainen ym. 2022). Lisäksi osahankkeessa pilotoidaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella kehitetyn tilastollisen vertaiskehittämisen menetelmän (tilastollinen prosessin kontrollointi) käyttömahdollisuuksia koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella perustason palveluntuottajien välisen vertaiskehittämisen visuaalisena työkaluna. Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmiä (Shewhart 1932) on tyypillisesti käytetty prosessiteollisuuden laadunvalvonnassa, mutta myös terveydenhuollossa erityisesti erikoissairaanhoidon palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kontrolloinnissa (Spiegelhalter 2005, Noyez 2009). Osahankkeessa varmistetaan palveluntuottajien välinen vertailtavuus ja tehdään yksikkötasoista vertailua vertaiskehittämisen näkökulmasta tarjoten työvälineitä tasavertaiseen hoidontuottamiseen koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

    Visualisointi osaksi käytännön tiedolla johtamista

    Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelmällä tuotettavien suppilokuvaajien (engl. funnel plot) avulla voidaan helposti ja visuaalisesti havainnoida palveluntuottajien väliset erot toiminnassa, palvelun tarjonnan laajuudessa ja potilaiden taustatekijöissä. Kuvaajat tuottavat visuaalisia vertaiskehittämisen välineitä tiedolla johtamiseen ja mahdollistavat vertailukelpoisten hoitotulosten tarkastelun ja vertailun eri yksiköiden välillä sekä vaikuttavuusperusteisen toiminnan kehittämisen. Menetelmä mahdollistaa samanaikaisen palveluiden volyymin ja potilaiden taustaominaisuuksien huomioimisen vertailussa, mikä on olennaista tulosten luotettavuuden kannalta. Vertailutulosten visualisoinnissa olennainen osa on palveluiden volyymin suhteen määritellyt kontrollirajat, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden sisäpuolelle jäävä tilastollinen satunnaisvaihtelu ja niiden ulkopuolelle jäävä erityisen syyn systemaattinen vaihtelu, joka ei selity tilastollisella satunnaisvaihtelulla.

    Tapausesimerkkinä tyypin 2 diabetesta sairastavat

    Tyypin 2 diabeteksen oireena on kohonnut veren sokeripitoisuus ja sitä sairastaa lähes joka kymmenes suomalainen. Sairastavien määrä on noin kolminkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana johtuen taudin riskitekijöiden yleistymisestä, kuten keskivartalolihavuuden lisääntymisestä väestössä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut 285 % viimeisten 30 vuoden aikana Suomessa (Armocida ym. 2024). Diabetes aiheuttaa sekä potilaalle että yhteiskunnalle kustannuksia sen hoidon ja sairaudesta aiheutuvien lisäsairauksien myötä, unohtamatta sairauden vaikutuksia työkykyyn.

    Osahankkeessa pureudutaan tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemisen edistämiseen vertailemalla terveysasemakohtaisia verensokeritasojen hoitotuloksia suhteessa asetettuihin hoitotavoitteisiin (esimerkiksi Käypä Hoito -suosituksen mukainen yksilöllinen hoitotavoite HbA1c 48–53 mmol/mol) hyödyntäen visuaalista suppilokuvaajaa (kuvio 1). Vertailujen tavoitteena on tunnistaa terveysasemia, joiden keskimääräiset hoitotulokset eroavat systemaattisesti vertailuyksiköistä, eivätkä selity sattumalla. Vertailujen luotettavuutta voidaan parantaa huomioimalla eli tilastollisesti vakioimalla eri terveysasemilla asioivien potilaiden ominaisuudet, jotka voivat vaikuttaa potilaiden ennusteeseen tai muovata odotettavissa olevaa hoitovastetta. Sen sijaan palveluiden tuottajiin liittyvillä ominaisuuksilla vakiointia on syytä välttää, koska juuri ne tekijät voivat synnyttää systemaattisia eroja eri palveluiden tuottajien välillä. Palveluiden volyymin eli tässä terveysasemakohtaisen potilasmäärän ja keskimääräisen hoitotuloksen välillä voidaan olettaa olevan positiivinen korrelaatio. Potilasmääriltään isommilla terveysasemilla satunnaisvaihtelun merkitys keskimääräiseen hoitotulokseen on oletettavasti pienempi kuin pienemmissä hoitoyksiköissä, joissa yksittäisen potilaan poikkeava arvo voi vaikuttaa merkittävästi keskiarvoon. Palveluiden volyymi huomioidaan suppilokuvaajan kontrollirajojen laskennassa.

    Kuvio 1. Kuvitteellinen esimerkki suppilokuvaajasta tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Jokainen piste kuvaa yhden hoitoyksikön keskimääräistä, potilaiden ominaisuudet huomioivaa verensokeritason hoitotulosta. Vaakaviiva kuvaa Käypä hoito -suosituksen mukaista tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeritason hoitotavoitteen ylärajaa 53 mmol/mol. Katkoviivat muodostavat 95 % kontrollirajat ja yhtenäiset viivat 99 % kontrollirajat hoitotavoitteen ympärille. Punaiset pisteet kuvaavat hoitoyksiköitä, joiden hoitotulos jää 99 % kontrollirajan ulkopuolelle ja on heikompi kuin hoitotavoite. Vihreät hoitoyksiköt ovat puolestaan hoitotuloksiltaan keskimäärin parempia.

    Pyramidimalli erojen juurisyiden selvittämisen tukena

    Palveluiden tuottajien välisten systemaattisten erojen juurisyitä voi selvittää käytännönläheisesti pyramidimallilla (kuvio 2). Pyramidimalli tukee eroja selittävien juurisyiden etsimistä lähtien liikkeelle käytettävien aineistojen luotettavuudesta ja päätyen yksittäisten palvelutuottajien ominaisuuksiin ja prosesseihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi organisaation lähijohtamisella ja työntekijöiden motivoituneisuudella on välillinen yhteys myös potilaiden hoitotuloksiin hoitoon sitoutumisen motivoinnin kautta (Valle 2010, Virtanen ym. 2012, Carls ym. 2017).

    Pyramidikuvio, jossa seuraavat sanat allekain ylhäältä alaspäin: palveluntuottaja, hoitoprosessi, palvelurakenne ja resurssit, potilaiden ominaisuudet ja niiden tilastollinen vakiointi, aineisto ja sen luotettavuus.
    Kuvio 2. Pyramidimalli havaittujen erojen juurisyiden selvittämiseksi (mukaillen Mohammed ym. 2005).

    Osahanke vaikuttaa myös kansalliseen tyypin 2 diabeteksen sairastavuuden ja hoidon seurantaan

    Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä kansallisen diabeteksen laaturekisterin kanssa jatkuvana vuoropuheluna ja yhteisten teemojen tunnistamisessa. Diabetesrekisteri mahdollistaa jo hyvinvointialueiden ja kuntien huonossa hoitotasapainossa olevien diabetespotilaiden osuuden vertaamisen koko Suomen hoitotulokseen suppilokuvaajien avulla. Koska tyypin 2 diabetes vaatii kokonaisvaltaista hoitoa, on jatkossa syytä laajentaa tarkastelua myös muihin, lisäsairauksiin liittyviin riskitekijöihin.
     

    Kirjoittajat: 

    Piia Lavikainen
    Yliopistotutkija
    Farmasian laitos

    Jari Heiskanen
    Projektipäällikkö
    Farmasian laitos

    Janne Martikainen
    Professori
    Farmasian laitos

    Alkuperäinen kirjoitus aiheesta lähteineen internetissä osoitteessa: Pohjois-Savon alueella levitetään hyväksi havaittuja kehittämistoimenpiteitä ja toimintamalleja tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien ehkäisemiseksi - Puheenvuoroja (uef.fi)

  12. 11.4.2024 Uutinen

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan. 

    Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

    Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

       
    Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa


    Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
     
    “Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten”, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
     
    Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota. 

     
    Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista


    Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
     
    “Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan”, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
     
    Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

    ”Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet”, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

    Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

     
    Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti


    Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

    Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

    Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

    ”Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä”, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

    Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

    Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
    Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
    Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
    Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

  13. 11.4.2024 Uutinen

    Innostavaa yhteistyötä rakenteellisen sosiaalityön äärellä

    Mikä RAKE?

    Sosiaalihuollolla on erityinen yhteiskunnallinen tehtävä. Koska sosiaalihuollossa kohdataan vaikeassa elämäntilanteessa olevia ja erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, meillä on myös velvollisuus käyttää asiakastyöstä saatavaa tietoa asiakkaidemme hyväksi ja yhteiskuntamme toiminnan edistämiseksi.  Rakenteellinen sosiaalityö (lyh. RAKE) on sosiaalihuoltolain määrittämä hyvinvointialueen tehtävä. Sillä tarkoitetaan tiedon tuottamista asiakkaiden kohtaamista ongelmista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä, tietoon perustuvien ratkaisuehdotusten tekemistä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä laajasti yhteistyössä. Työn kohteena on siis yksilön sijaan asiakasta ympäröivä yhteiskunta rakenteineen. Tehtävä on ollut kirjattuna lakiin jo lähes kymmenen vuotta, mutta käytännössä työn tekemisen tavat ovat vaihdelleet kuntien ja alueiden välillä merkittävästi. Hyvinvointialueiden myötä olemme olleet uudessa tilanteessa: Tarvitsemme alueellisesti yhteiset käytännöt ja yhteistä ymmärrystä. Tietoa tarvitaan ongelmista, niiden syntymekanismeista ja työssä nähtävistä ilmiöistä ja toimivista auttamisen tavoista, kaikkien sosiaalihuollon asiakasryhmien ja palveluiden osalta. Tietoa tarvitaan laajasti asiakkailta ja ammattilaisilta, jotta pääsemme vaikuttamaan tekijöihin, jotka asiakkaiden elämää vaikeuttavat.

    Työpaketin tavoitteista

    Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankekokonaisuuteen kuuluvassa (investointi 3) työpaketissa luodaan rakenteita ja malleja rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle alueellamme. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti myös kansalliseen THL:n koordinoimaan kehittämistyöhön ja tehdään yhteistyötä laajasti toisten hyvinvointialueiden, toisten hankkeiden sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa.

    Hanketyössä edistetään kansallista rakenteellisen sosiaalityön tietotuotantoa, laaditaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma ja vahvistetaan organisaatiomme rake-osaamista ja käytäntöjä.


    Yhteistyö keskiössä

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön kehittämistyössä lähtökohdat ovat hyvät siksi, että meillä rakenteellinen sosiaalityö ja sen koordinoinnin tarve on otettu huomioon hallintosäännössä. Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen koordinointi on määritelty sosiaalijohtajan vastuulle, mikä on edistänyt työn organisointia merkittävästi. Myös POSOTE20 -hankkeessa aiemmin tehty työ on helpottanut tehtävää.  THL:n mahdollistaman kansallisen rakenteellisen sosiaalityön verkoston kautta olemme päässeet keskustelemaan eri alueiden käytännöistä, oppimaan toisiltamme ja käytännössä työskentelemään yhdessä kansallisen tietotuotannon mallin parissa. 

    Rakenteellista sosiaalityötä tai sen kehittämistä ei voi tehdä yksin. Rakenteellisen sosiaalityön haaste – ja vahvuus on se, että sen tulee läpäistä koko sosiaalihuolto.  Olemme perustaneet Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kuukausittain kokoontuvan rakenteellisen sosiaalityön työryhmän, jossa on 20 jäsentä. Edustettuna työryhmässä ovat kaikki sosiaalihuollon palvelutehtävät, terveydenhuollon sosiaalityö, sosiaalipalveluiden tutkimuskeskus sekä tiedolla johtamisen tiimi. Tällä asiantuntijaryhmällä olemme lähteneet tutustumaan rakenteelliseen sosiaalityöhön ja selvittämään jo käytössä olevia Pohjois-Savon rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä, tarpeita ja viestinnän tapoja. Erityisen tiivistä yhteistyö on alueellamme toimivan Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) kanssa. ISO on järjestänyt rakenteellisen sosiaalityön valmennuksen, joka lisää työryhmämme osaamista ja samalla edistää työryhmän valmiuksia toimia jatkossa. 

    Olemme ottaneet käyttöön sosiaalisen raportoinnin menetelmän, jossa työryhmällä on merkittävä rooli tietojen käsittelyssä. Hahmotamme ja luomme vähitellen rakennetta sille, miten asiakastyöstä saatavaa tietoa saadaan koottua ja tehtyä näkyväksi niin oman organisaatiomme sisällä työntekijöille, johdolle ja poliittisille päättäjillekin kuin myös organisaatiomme ulkopuolelle. Suunnitelmissa seuraavina askeleina meillä on yhteistyökäytäntöjen luominen hyvinvointialueemme HYTE- ja osallisuustyön sekä sosiaalipalveluiden tutkimuksen kanssa. Työryhmän toiminnan kautta pyrimme rohkaisemaan henkilöstöämme tarkastelemaan asiakastyötä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta: Kiinnittämään huomiota ilmiöihin ja asiakkaiden kohtaamien ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
     
    Rakenteellisen sosiaalityön keskiössä on tieto, yhteistyö ja ratkaisuehdotusten tekeminen. Hanketyössä olen päässyt työskentelemään tiiviissä yhteistyössä sosiaalijohtajamme, Marena Paahdon, kanssa. Olemme tavanneet säännöllisesti tätä kokonaisuutta edistäen. Yhteistyössä on korostunut tasavertainen ajatusten vaihto sekä toisen tiedon, työn ja osaamisen arvostaminen. Olemme pohtineet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja jakaneet onnistumisen kokemuksia työryhmän toiminnasta, sosiaalisen raportoinnin kautta tulevan tiedon hyödyntämisestä sekä innostusta sosiaalihuollon kehittämisen mahdollisuuksista. Nämä samat elementit: tieto, ratkaisuehdotukset ja yhteistyö - ovat nousseet esille myös kehittämistyössä.

    Kehittäminen ja uuden toiminnan ottaminen käyttöön vaatii aikaa. Hanketyö on ollut käynnissä nyt hieman yli vuoden ja uskon ja toivon, että jo nyt alulle saattamallamme työllä tulee olemaan merkitystä alueellamme myös vuosien päästä. Hankkeen nimen mukaisesti tavoitteena on saada aikaan kestäviä rakenteita.  

    Satu Luostarinen
    Kirjoittaja toimii asiantuntijana Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon (RRP) -hankkeessa

  14. 11.4.2024 Uutinen

    Mitä on gerontologinen sosiaalityö Pohjois-Savon hyvinvointialueella?

    Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman asiakasohjauksen uudistamisen projektissa vahvistetaan gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta. Ikääntyessä erilaiset sosiaaliset ongelmat – kuten talouteen ja perhesuhteisiin liittyvät haasteet sekä päihdeongelmat – voivat kärjistyä eläköitymisen, yksinäisyyden ja terveydellisten huolten ja iän kasvaessa. Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus vastaavat näihin palveluntarpeisiin. Gerontologista sosiaalityötä ja -ohjausta kehitetään kohti suunnitelmallista, ennakoivaa ja pitkäjänteistä sosiaalityötä. Kohderyhmänä ovat erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Toimintaa kehitetään projektissa vuoden 2024 ajan.


    ​​​​​​​Nykytilan selvitys

    Projekti on käynnistynyt gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen nykytilanteen selvityksellä. Nykytilannetta selvitettiin haastattelemalla yksikön työntekijöitä sekä keräämällä tietoa muun muassa asiakasmääristä ja palveluun ohjautumisesta. Asiakasohjaajat kertoivat ohjaavansa asiakkaita gerontologiseen sosiaalityöhön ja –ohjaukseen etenkin taloudellisten asioiden selvittämisessä ja asumisen haasteiden kohdalla.

    Tällä hetkellä asiakkaita ohjautuu gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen useita eri yhteydenottokanavia pitkin

    • ikääntyneiden palveluista,
    • hyvinvointialueen eri palvelutoimialoilta sekä
    • hyvinvointialueen ulkopuolisilta ammattilaisilta ja yksityishenkilöiltä.

    Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat kuvasivat asiakkaidensa olevan esimerkiksi yksinäisiä, ilman lähiomaisia eläviä iäkkäitä tai iäkkäitä, jotka elävät haastavissa perhetilanteissa. Asiakkaat tarvitsevat laaja-alaista tukea haastavien ja monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. He saattavat kohdata arjessaan taloudellisia haasteita, asumisen ongelmia, päihteiden käyttöä sekä lähisuhdeväkivaltaa.

    Keskimäärin yksi sosiaalityöntekijä tai -ohjaaja työskentelee päivän aikana noin kahdeksan ikääntyneen ja heidän asioidensa parissa. Kaiken kaikkiaan yksikössä edistetään päivän aikana noin 70 iäkkään elämäntilannetta. Asiakkaista noin yksi kolmasosa on sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille täysin uusia.


    Gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus kehittyy ja laajenee

    Gerontologinen sosiaalityö on vielä varsin tuore kokonaisuus Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Osa gerontologisen sosiaalityön viroista on perustettu vasta hyvinvointialueuudistuksen jälkeen – viimeisimmät maaliskuussa 2024. Tästä syystä gerontologinen sosiaalityö ja -ohjaus onkin vielä käynnistymisvaiheessa ja työtehtävät voivat vaihdella hyvinvointialueen sisällä.

    Gerontologinen sosiaalityö kehittyy ja laajenee edelleen. Tulevaisuudessa haluamme, että

    • gerontologiseen sosiaalityöhön ja -ohjaukseen ohjautuminen on rakenteistettua,
    • työnjako ja yhteistyö on sujuvaa sekä
    • työntekijämme viihtyvät töissään mahdollisimman hyvin.​​​​​​​

     

    Lisätietoa gerontologisen sosiaalityön ja -ohjauksen kehittämisestä antaa:

     

    Tutkimustietoa gerontologisesta sosiaalityöstä: Kinni, Riitta-Liisa; Rossi, Eeva; Zechner, Minna; Tiilikainen, Elisa; Seppänen, Marjaana; Skaffari, Pia; Soukiala, Tiina; Ruotsalainen, Suvi; Peiponen, Jenna; Pietilä, Ilkka; Niemi, Mia & Korpelainen, Anne (2023). Gerontologisen sosiaalityön osaamista tarvitaan – tuloksia GERIT-hankkeesta. Gerontologia, 37(3), 281–288.
    ​​​​​​​Linkki julkaisuun:
    https://journal.fi/gerontologia/article/view/130628

  15. 9.4.2024 Uutinen

    Vastaanottojen palveluajat muuttuvat Leppävirralla, Lapinlahdella, Pielavedellä, Juankoskella ja Suonenjoella

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ilta- ja viikonloppuvastaanottojen toiminta muuttuu viidellä paikkakunnalla toukokuusta alkaen. Toimintamuutoksista ovat päättäneet yleisten palvelujen lautakunta ja aluehallitus.

    Toimintamuutokset 1.5.2024 alkaen:

    • Leppävirran, Lapinlahden, Pielaveden ja Juankosken iltavastaanotot päättyvät.
    • Pielaveden ja Suonenjoen viikonloppuvastaanotot palvelevat kello 9–15.

    Ajantasaiset palveluajat paikkakunnittain löytyvät hyvinvointialueen verkkosivustolta. Toimintamuutokset tehdään toiminnallisista ja taloudellisista syistä.

    Kiireellistä hoitoa tarvitsevat asiakkaat voivat palveluaikojen ulkopuolella hakeutua lähimpään avoinna olevaan sote-keskuksen tai sairaalan palvelupisteeseen.

    Päivystysapunumero 116117 palvelee ympäri vuorokauden. Numeroon tulee soittaa ennen lähtöä päivystykseen. Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa on soitettava aina numeroon 112. 

  16. 9.4.2024 Uutinen

    Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 8.4.2024 hyväksyä tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevat omistajapoliittiset linjaukset. 

    Hyvinvointialue omistaa osakkeita yhtiöistä, joita se tarvitsee sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Esimerkiksi Sakupe Oy harjoittaa pesulatoimintaa ja tekstiilien huolto- ja vuokrauspalveluita. Pohjois-Savon hyvinvointialue on yhtiön merkittävin omistaja 50,2% omistusosuudella, koska Sakupe Oy:llä on tärkeä strateginen rooli hyvinvointialueen tekstiilipalveluiden tuottajana. 

    Linjauksia valmistellessa tarkasteltiin hyvinvointialueen yhtiöomistuksia suhteessa hyvinvointialueen strategiaan, aluevaltuuston päättämiin omistajaohjauksen periaatteisiin ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen nykyisessä toimintaympäristössä. Linjaukset valmisteltiin jokaiselle hyvinvointialueen tytär- ja osakkuusyhteisölle erikseen ja niissä arvioitiin mm. omistajuuden perusteita ja tavoitteita.

    Selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi hyvinvointialueen päätöksenteossa


    Aluehallitus käsitteli ajankohtaisissa asioissa myös esteellisyyksiä hyvinvointialueen eri toimielinten päätöksenteossa. Asia on erityisen tärkeä juuri nyt, sillä hyvinvointialueella on käynnissä kaikkia alueen kaupunkeja ja kuntia koskettava palvelurakenteen uudistus. Tämän uudistuksen eri vaiheissa tehdään päätöksiä hyvinvointialueen aluevaltuustossa ja -hallituksessa sekä eri lautakunnissa ja jaostoissa. Näiden toimielinten jäsenet voivat toimia myös oman kuntansa päättävissä toimielimissä, kuten esimerkiksi kunnanhallituksessa. Jotta eturistiriitaa ei päätöksenteossa pääse syntymään, halusi aluehallitus luoda yhteiset, selkeät käytännöt esteellisyyden määrittämiseksi.

    Aluehallitus katsoo, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella palveluverkkosuunnitelman käsittelyssä esteellisiä ovat aluehallituksen, lautakuntien ja jaostojen jäsenet, jotka toimivat myös oman kotikuntansa kunnanhallituksessa tai ovat kunnanhallituksen varajäseniä. Esteellisiä oman kunnan etuja koskevista asioista päätettäessä ovat myös kunnanvaltuuston puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. 

    Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
     

     

     

     

  17. 8.4.2024 Uutinen

    Luottamushenkilöille uusi sähköinen asiointipalvelu Aimoa

    Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa käyttöön luottamushenkilöiden sähköisen asiointipalvelu Aimoan. Jatkossa toimituspalkkiohakemukset, ansionmenetyskorvaukset ja sidonnaisuusilmoitukset tehdään Aimoa-palvelussa. 

    Aikaisempi käytäntö kokouspalkkioissa ja kokouksiin liittyvissä matkoissa säilyy, niitä ei tarvitse erikseen hakea.

    Aimoa-palvelun hyödyt luottamushenkilöille:

    • Voit hallinnoida omia tietojasi.
    • Kaikki ilmoituksesi ja hakemuksesi kootusti yhdessä paikassa.
    • Näet omat tietosi sekä ilmoitustesi ja hakemustesi tilan reaaliajassa.
    • Saat sähköpostiviestin, kun ilmoituksesi tai hakemuksesi tila muuttuu tai jos käsittelijä tarvitsee lisätietoja.
    • Käsittely nopeutuu, kun tiedot saadaan siirrettyä suoraan palkanlaskentaan, aiemman käsin syöttämisen sijaan.

    Voit tutustua etukäteen Aimoa palveluun esittelyvideon (6 min) kautta:

  18. 4.4.2024 Uutinen

    Erittäin vaativan sairaalakuntouksen osasto aloittaa toimintansa Kuopion Yliopistollisessa Sairaalassa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella kevään 2024 aikana aloittaa toimintansa erittäin vaativan sairaalakuntoutuksen osasto (EVASKU), joka toimii Kuopion Yliopistollisen sairaalan (KYS) tiloissa. Osaston perustamista KYSiin on valmisteltu vuodesta 2010 saakka.


    ​​​​​​
    ​​​​​​​Toiminnassa on kyse vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen neurologisen potilaan intensiivisestä ja moniammatillisesta kuntoutuksesta. Suurin osa sairaalakuntoutusta tarvitsevista potilaista on saanut äkillisen aivovaurion aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman seurauksena. Tavoitteena on, että akuuttivaiheen sairaalahoito ja kuntoutus muodostavat saumattoman kokonaisuuden.

    Tarvetta sairaalakuntoutukseen on useilla eri erikoisaloilla, joista neurologinen kuntoutus on priorisoitu uudessa toiminnassa. Äkillisen aivovaurion jälkeen potilaat hyötyvät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitetusta kuntoutuksesta.
    ​​​​​​​
    Aiemmin KYSin Neurokeskuksessa hoidetut potilaat on siirretty jatkohoitoon yksityisille palveluntuottajille. Tämän vuoksi kuntoutettavat potilaat on voitu siirtää eteenpäin vasta akuuttivaiheen sairaalahoidon päätyttyä. Uusi osasto mahdollistaa siis nopeamman potilaan kuntoutuksen, koska potilasta ei jouduta siirtämään eikä jouduta odottamaan sairaalahoidon tarpeen päättymistä ja kuntoutuspaikan vapautumista toisesta laitoksesta.

    Osasto aloittaa kahdeksalla sairaansijalla

    Nyt perustettava osasto on 16-paikkainen ja tämän vuoden kuluessa näistä kahdeksan sairaansijaa otetaan käyttöön. Vuoteen 2026 mennessä kaikki 16 sairaansijaa on otettu suunnitelmien mukaan käyttöön.

    KYSin rakennusprojektit ovat mahdollistaneet uuden osaston suunnittelun ja tilaratkaisut. Tällä hetkellä tilat ja laitteet odottavat osaston käynnistämistä ja henkilökuntaa rekrytoidaan parhaillaan. Toiminnan aloittaminen edellyttää laaja-alaista kuntoutusosaamista ja resursseja, mukaan lukien tilat, laitteet ja henkilökunnan.


    ​​​​​​​
    Osaston käyttöön on hankittu moderni kokonaisuus kuntoutuslaitteita sisältäen pystyasennon ja kävelyn kuntoutuslaitteet sekä yläraajan ja kognitiivisen kuntouksen tarpeisiin kehitettyjä laitteita. Laitteet mahdollistavat intensiivisemmän harjoittelun fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ohjauksessa. Osa laitteista on myös sellaisia, joilla kuntoutujat voivat harjoitella itsenäisesti tai vaikka läheisen kanssa yhdessä varsinaisten terapia-aikojen ulkopuolella.
    ​​​​​​​
    Uusi osasto on merkittävä edistysaskel potilaiden kuntoutuksessa ja hyvinvoinnissa. EVASKU tarjoaa huippuluokan kuntoutusta alueellamme.

  19. 4.4.2024 Uutinen

    Potilastietojärjestelmän hankintapäätös Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueille

    Istekki Oy on kilpailuttanut Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden potilastietojärjestelmät asiakasomistajiensa toimeksiannosta. Hankintaa valmistelemassa oli laaja joukko asiantuntijoita Istekiltä, Nordic Healthcare Group Oy:stä sekä useiden eri alojen asiantuntijoita hyvinvointialueiden organisaatioista. Tarjoukset potilastietojärjestelmästä jättivät määräaikaan mennessä CGI Suomi Oy (CGI) sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui CGI:n toimittamaan OMNI360-järjestelmään. Hankintapäätös on tehty 3.4.2024 ja sen valitusaika on 14 päivää. 

    Järjestelmän käytettävyyteen, toiminnalliseen laatuun sekä nopeaan ja laadukkaaseen käyttöönottoon kiinnitettiin erityistä huomiota. Kilpailutukseen osallistuneita järjestelmiä vertailtiin hinnan, käyttöönottoaikataulujen, käyttöönottosuunnitelmien, toiminnallisten ja ei-toiminnallisten vaatimusten ja käytettävyyden osalta. Toiminnallisten vaatimusten määrittelyyn osallistui yli 200 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaista Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilta. Myös käytettävyysarviointeihin osallistui kymmeniä eri potilastietojärjestelmiä käyttäviä ammattilaisia hyvinvointialueiden eri organisaatioista. 

    CGIn tarjous potilastietojärjestelmästä voitti kaikissa vertailupisteissä

    CGI:n jättämä tarjous voitti sekä laadullisen että kustannuksiin perustuvan vertailun. Laadun osuus vertailussa oli 60 % ja hinnan 40 %. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan CGI oli selvästi edullisempi. Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetettu tavoite yhtenäisestä, laadukkaasta ja kustannustehokkaasta potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta saavutettiin. Kokonaisuus korvaa nykyiset kunta- ja erikoissairaanhoidon organisaatiokohtaiset ratkaisut.

    Uuden potilastietojärjestelmän alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään heti lainvoimaisen hankinnan jälkeen yhdessä Istekin, hyvinvointialueiden sekä CGI:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen potilastietojärjestelmä on käytössä molemmilla hyvinvointialueilla kaksi vuotta käyttöönottoprojektien käynnistämisen jälkeen. Kyseessä tulee olemaan paitsi mittava tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti, myös mahdollisuus yhtenäistää toimintamalleja ja kriittisen potilastietojärjestelmän kehitystehtäviä koko hyvinvointialueella.

    Lisätietoja

    Lisätietoja hankinnasta: Istekki Oy:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Minttu Lampinen, viestinta@istekki.fi

    Lisätietoja Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietojärjestelmäkentän uudistuksista: hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen, p. 044 717 2080, tuomo.pekkarinen@pshyvinvointialue.fi

  20. 3.4.2024 Uutinen

    Uusi aika alkaa Neulamäen pelastusasemalla

    Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Neulamäen uusi pelastusasema on valmistunut. Pelastusaseman toiminta siirtyy kokonaisuudessaan uudelle asemalle 8.4. alkaen, jolloin myös vanhan pelastusaseman purkutyöt käynnistyvät. Uudelle asemalle siirtyy yhteensä noin 120 pelastusalan ammattilaista eri tehtävänkuvista.

    Uudet tilat ovat kauan odotettu ratkaisu, huomioiden erityisesti vanhalla asemalla kohdatut sisäilmaongelmat. Toimialajohtaja ja pelastusjohtaja Jukka Koposen mukaan uusien tilojen rakentaminen ei ole pelkästään välttämätöntä sisäilmaongelmien vuoksi, vaan ne myös tarjoavat turvallisen, terveellisen sekä toimivan ympäristön koko henkilöstölle nykyiset tarpeet huomioiden.

    ”Vanhalla, vuonna 1983 käyttöönotetulla pelastusasemalla on ollut vakavia sisäilmaongelmia yli 10 vuoden ajan. Rakennus on tehty silloisia Kuopion kaupungin ja pelastuslaitoksen tarpeita varten. Neulamäen pelastusasema on kuitenkin toiminut vuodesta 2004 alkaen Pohjois-Savon pelastuslaitoksen keskuspelastusasemana, jossa tulee olla tilat maakunnallisen organisaation yhteisille eli kootuille palveluille", Koponen kertoo. 
     

    Puhdas pelastusasema

    Neulamäen pelastusaseman tilat on suunniteltu niin, että ne täyttävät Puhdas paloasema -konseptin mukaiset vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että pelastustehtävillä likaantuneet ajoneuvot, muu kalusto sekä varusteet pystytään puhdistamaan ja huoltamaan niille ennalta varatuissa tiloissa.

    Puhdas paloasema -malli perustuu suojautumis- ja varustehuoltomalliin, jonka tavoitteena on vähentää pelastustoimen henkilöstön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille tarkoituksenmukaisella suojautumisella pelastusasemilla. Konseptin mukaan eri toimintoihin tarkoitetut tilat jaetaan likaisiin, puolipuhtaisiin sekä puhtaisiin tiloihin. 
     

    Pohjois-Savon pelastuslaitos – Neulamäen pelastusasema

    Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaa pelastustoimen tehtävistä koko maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ydintehtäviin kuuluvat muun muassa onnettomuuksien ja tulipalojen ennaltaehkäisy, sammutus- ja pelastustoiminta, häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, väestönsuojeluvalmiuden ylläpito sekä sovittujen ensihoito- ja ensivastepalvelujen tuottaminen. Kuntalaisille suunnattu turvallisuusviestintä ja -koulutus parantavat puolestaan omatoimista valmiutta.

    Neulamäen pelastusasema sijaitsee jatkossa osoitteessa Neulamäentie 2A, 70150 Kuopio. Neulamäen pelastusasemalla toimintoihin lukeutuu pelastustoiminnan, ensihoidon, turvallisuuskoulutuksen tilanne- ja johtokeskuksen, onnettomuuksien ehkäisyn sekä hallinnon tehtävät.

    Uudella pelastusasemalla on varattuna tilat myös palomuseolle. Museon tulevista aukioloajoista informoidaan yleisöä pelastustoimi.fi/pohjois-savo -verkkosivuilla sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sosiaalisen median kanavissa Facebookissa sekä Instagramissa @pohjoissavonpelastuslaitos. 

    Uusi Neulamäen pelastusasema vanhan pelastusaseman vieressä talvisena päivänä