Sisältöjulkaisija

Ajankohtaista

  1. 19.3.2024 Uutinen

    Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman avulla 12,8 miljoonan euron säästöt vuonna 2023

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan 18.3.2024 valtiovarainministeriön edellyttämän tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman raportin vuodelta 2023. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino vuoden 2026 loppuun mennessä ja turvata hyvinvointialueen palvelukyky, kehittymiskyky, investointi- ja lainanhoitokyky sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksen sekä strategisten tavoitteiden saavuttaminen. 

    Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman säästötavoitteet vuodelle 2023 olivat 40,5 miljoonaa euroa. Erilaisilla toimenpiteillä saavutettiin 12,8 miljoonan euron säästöt eli ohjelman tavoitteet eivät toteutuneet toivotusti. Merkittävimmät säästöt, noin 8,5 miljoonaa euroa, saavutettiin henkilöstöohjelmalla, jonka puitteissa mm. tuettiin henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Viime vuonna alittuikin vuosittainen sairauspoissaolojen tavoite, alle 20 kalenteripäivää/työntekijä ja oli yhteensä 18,65 kalenteripäivää/työntekijä. 

    Yhteistoimintaneuvottelujen tulos käsitellään seuraavassa kokouksessa

    Aluehallitus päätti kokouksessaan 18.3.2024 jättää 7.3.2024 päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen pöydälle. Aluehallitus palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan 27.3.2024. Yhteistoimintamenettely käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 25.1.-7.3.2024. Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.  

    Iltavastaanottotoiminta jatkuu Siilinjärvellä ja Suonenjoella

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käytti kokouksessaan 18.3.2024 otto-oikeutta koskien yleisten palvelujen lautakunnan 29.2.2024 tekemää käyttösuunnitelmapäätöstä terveysasemien kiireellisistä iltavastaanotoista. Otto-oikeuden käyttäminen päätettiin kokouksessa äänestyksellä. Tämän jälkeen äänestettiin yksittäisestä asiakohdasta, joka koski terveysasemien kiireellisiä iltavastaanottoja. Äänestyksen perusteella aluehallitus päätti jatkaa kiireellisiä iltavastaanottoja Siilinjärven ja Suonenjoen terveysasemilla. Leppävirran, Pielaveden ja Lapinlahden terveysasemilla iltavastaanottotoiminta päättyy yleisten palvelujen lautakunnan päätöksen mukaisesti 1.5.2024 alkaen.

    Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
     

  2. 19.3.2024 Uutinen

    Biopankkilain uudistuksen tuomat muutokset

    Biopankkilaki on uudistunut 1.1.2024. Henkilötietojen käsittely biopankkitoiminnassa on aiemmin perustunut suostumukseen. Vuoden 2024 alusta lähtien suostumus annetaan näytteenottamiseen ja näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämiseen biopankkiin. Samalla pyydetään myös hyväksyntää liittää näytteisiin muita terveydentilaa ja terveyttä koskevia tietoja, jolloin myös niitä voidaan jatkossa luovuttaa biopankista tutkimuskäyttöön. Näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen tallentaminen biopankkiin edellyttää sekä suostumusta että hyväksyntää. Biopankkitoimintaan osallistuminen on edelleenkin vapaaehtoista ja aikaisemmin annettu biopankkisuostumus tai -kielto pysyy voimassa.

    Itä-Suomen Biopankki tallettaa vapaaehtoisten, suostumuksen ja hyväksynnän antaneiden henkilöiden näytteitä ja niihin liittyviä tietoja biopankkilain mukaisesti. Näytteitä luovutetaan terveyttä edistävään tutkimukseen sekä terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Biopankkitoiminnan kehittämiseksi Itä-Suomen Biopankki tekee monipuolista yhteistyötä muiden biopankkien, tutkijoiden, oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja alan yritysten kanssa. Itä-Suomen Biopankki tukee etenkin verenkierto-, aineenvaihdunta-, tuki- ja liikuntaelimistön-, neurologisten- ja syöpäsairauksien sekä mielenterveyden tutkimusta. Kansalaisia kannustetaan antamaan biopankkisuostumus ja hyväksyntä ja sitä kautta tukemaan tutkimustyötä.  

    Näytteiden ja niihin liitettyjen tietojen tallentaminen biopankkiin edellyttää sekä suostumusta että hyväksyntää 1.1.2024 alkaen suostumus annetaan näytteenottamiseen ja näytteiden ja niihin liittyvän tiedon siirtoon biopankkiin. Samalla annetaan myös hyväksyntä liittää näytteisiin muita terveydentilaa ja terveyttä koskevia tietoja, jolloin myös niitä voidaan jatkossa luovuttaa biopankista tutkimuskäyttöön. Kun näytteenantaja on antanut luvan, hänelle voidaan myös ilmoittaa kliinisesti merkittävistä löydöksistä.  Biopankkisuostumuksen ja -hyväksynnän voi tehdä OmaKYS-palvelun kautta, osoitteessa omakys.fi.

    Biopankkitoimintaan osallistuminen vapaaehtoista Biopankkitoimintaan osallistuminen sekä suostumuksen ja hyväksynnän antaminen on vapaaehtoista. Aikaisemmin annettu biopankkisuostumus tai -kielto pysyy edelleen voimassa. Biopankin suostumuksen voi perua ja/tai käyttää vastustamisoikeutta kirjallisesti biopankin kieltolomakkeella. Allekirjoitetun kieltolomakkeen voi palauttaa Itä-Suomen Biopankkiin tai hoito-/tutkimushenkilökunnalle. Kielto ja/tai vastustamisoikeuden käyttö astuu voimaan, kun Itä-Suomen Biopankki on vastaanottanut tiedon. Suostumuksen ja hyväksynnän antamatta jättäminen tai kieltolomakkeen täyttäminen eivät vaikuta terveydenhuoltopalveluiden saamiseen.

    Tietolaatikko:
    Biopankkilaki on muuttunut 1.1.2024 Mikä on muuttunut?

    • Biopankkisuostumus annetaan näytteiden ja niihin liittyvien tietojen tallentamiseen biopankkiin
    • Hyväksyntä annetaan muiden terveydentilaa ja terveyttä koskevien tietojen liittämiseksi näytteeseen

    Mikä pysyy ennallaan?

    • Aikaisemmin annettu biopankkisuostumus tai -kielto pysyy edelleen voimassa
    • Biopankkisuostumuksen ja hyväksynnän antaminen on vapaaehtoista
    • Suostumuksen voi perua ja/tai käyttää vastustamisoikeutta koska tahansa, syytä ilmoittamatta.

    Lisätietoa Itä-Suomen Biopankin verkkosivuilta, osoitteessa https://ita-suomenbiopankki.fi/

     

    Lisätietoja: Professori, Itä-Suomen Biopankin johtaja Arto Mannermaa, arto.mannermaa@pshyvinvointialue.fi

     

  3. Nainen läppärillä.
    18.3.2024 Uutinen

    Vastaa kyselyyn palvelujärjestelmän uudistamisesta

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on avannut asukkaille kohdennetun kyselyn palvelujärjestelmän uudistamisesta. Kyselyyn vastataan anonyymisti, eli nimettömänä. Kysely on avoinna sunnuntaihin 21.4.2024 saakka.

    Kyselyssä kerätään asukkailta näkemyksiä muun muassa palveluverkon, liikkuvien palveluiden ja digipalveluiden kehittämiseen liittyen. Kyselyssä on esimerkiksi väittämiä sekä monivalintakysymyksiä, joilla kerätään mielipiteitä. Palautetta ja omia kehittämisehdotuksia voi jättää myös avoimin vastauksin.

    Paperinen tulostettu versio kyselystä toimitetaan myös terveysasemille, jossa sen voi täyttää ja palauttaa tai ottaa mukaansa täytettäväksi. Mukaan otetut ja verkosta tulostetut paperiset kyselyt tulee toimittaa hyvinvointialueen kirjaamoon. 

    Kysely henkilöstölle julkaistaan hyvinvointialueen intranetissä keskiviikkona 20.3.2024.

    Tulevaisuuden palvelujärjestelmää suunnitellaan parhaillaan – nyt on aika vaikuttaa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Uudistus koskettaa kaikkia pohjoissavolaisia ja herättää paljon keskustelua. 

    −Tätä me toivommekin – nyt on aika tuoda omat näkemykset ja ideat esiin ja vaikuttaa siihen, miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto tulevaisuudessa näyttää, strategiajohtaja Jussi Lampi kannustaa.

    Kyselyn lisäksi oman kantansa voi tuoda esiin osallistumalla hyvinvointialueen järjestämiin alueellisiin kuulemistilaisuuksiin. Kuulemistilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö, sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat sekä muut kumppanit.

    Hyvinvointialueen päätöksenteko- ja vaikuttamistoimielimiltä, kunnilta ja sidosryhmiltä, kuten järjestöiltä ja yrityksiltä on pyydetty lausunnot. 

    −Näiden kuulemisten, kyselyjen ja muiden osallistamisen tapojen avulla pystymme arvioimaan entistäkin syvemmin uudistuksen vaikutuksia ja riskejä. Kevään aikana valmistelutyöryhmät tekevätkin tiukasti töitä ja analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä muokkaavat, täydentävät ja korjaavat luonnoksia, kertoo Lampi.

    Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6.2024. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.
     

  4. 18.3.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on mukana Kaikukortti-kokeilussa

    Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta riippumatta. Kaikukortti-kokeilun tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten, perheiden ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. 

    Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia lippuja myös omille alle 18-vuotiaille lapsille ja lastenlapsille samaan tilaisuuteen, johon on itsekin osallistumassa. 

    Kokeilussa on mukana reilut 50 palveluntarjoajaa ja yli 40 kortinjakajaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kaikukortin jakajia ovat:

    • Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö (keskinen alue), 
    • Iäkkäiden asiakas- ja palveluohjaus sekä 
    • Kuopion psykiatrian poliklinikka. 

    Pohjois-Savon kunnista Kaikukortti-kokeilussa mukana ovat Iisalmi, Joroinen, Kaavi, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vieremä. 

    Kaikukortti-kokeilu kestää vuoden loppuun ja jatkosta päätetään alueen kunnissa ja hyvinvointialueella syyskuussa 2024. Kokeilujakson jälkeen hyvinvointialueen muillakin toimialoilla on mahdollisuus liittyä mukaan toimintaan. 

    Toimintaa hallinnoi valtakunnallisesti Kulttuuria kaikille -palvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista tilastotietoa verkostoon kuuluville toimijoille. Kokeilussa on päästy jo hyvään alkuun. Asiakkaille on jaettu maaliskuun alkuun mennessä 700 Kaikukorttia ja korteilla on käyttökertoja eri kohteissa jo 551. 

    Lisätietoa aiheesta: 
    Kuopion kaupungin verkkosivuilla
    Valtakunnallisilla Kaikukortin verkkosivuilla

  5. 15.3.2024 Uutinen

    Innovatiivisilla digitaalisilla työkaluilla tunnistetaan elintapojen ja mielenterveyden riskitekijöitä sekä edistetään hyvinvointia

    Vuoden vaihteessa käynnistyi kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston yhteishanke Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa (HYPE).

    Yhteishankkeessa yhtenä osatavoitteena on toteuttaa Pohjois-Savossa väestötason tutkimus, jossa hyödynnetään Wellpro Impact Solutions Oy:n innovatiivisia digitaalisia työkaluja arvioimaan mielen hyvinvoinnin riskitekijöitä ja edistämään asukkaiden elintapoja ja mielen hyvinvointia.

    Digitaalisella elintapainterventiolla mielen hyvinvointia

    Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tunnistettu tarve kustannusvaikuttaville mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluille eli interventioille, ja digitaaliset interventiot voisivat tarjota tähän yhden ratkaisun. Elintavat ja arjen tottumukset ovat yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja lisäksi terveellisillä elintavoilla on havaittu olevan keskeinen rooli mielen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Digitaaliset interventiot nähdään kustannustehokkaina ja helposti laajemmin käyttöönotettavina. Ne voivat tarjota myös joustavan tavan väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen ongelmien ilmetessä.

    Vaikka tutkimustulokset ovat lupaavia ja digitaalisilla interventioilla on pystytty parantamaan elintapoja, myös selkeitä haasteita on tunnistettu. Digitaalisten interventioiden tulisi ottaa paremmin huomioon käyttäjien tarpeet ja kokemukset sekä olla personoitavissa käyttäjän mieltymysten mukaisesti. Keskeisiä tekijöitä näiden interventioiden onnistumisen näkökulmasta ovat oman kehityksen seuranta, tavoitteenasettelu, palaute ja ohjeistus sekä sosiaaliset toiminnallisuudet.

    BitHabit-sovellus kehitettiin alunperin StopDia-hankkeessa elintapojen parantamiseen

    BitHabit-sovellus kehitettiin Itä-Suomen yliopiston Stop Diabetes -hankkeessa kannustamaan aikuisia elintapamuutosten tekemiseen ja uusien terveellisten tapojen muodostamiseen. Tutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia sovelluksen käytön vaikutuksista tutkittavien ruokavalioon ja liikunnallisuuteen.

    Keväällä 2023 Pohjois-Savon alueen Mieliteko-ohjelma tarjosi sovelluksen kaikille pohjoissavolaisille kokeiltavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Sovellukseen lisättiin myös mielen hyvinvointia edistäviä pieniä tekoja, esimerkiksi rentoutumis- ja hengitysharjoituksia, kanssaihmisten huomioimista, tietoisen läsnäolon ja positiivisen ajattelun lisäämistä sekä omista ajatuksista kirjoittamista.

    Ennen sovelluksen käyttöönottoa tutkittavat vastasivat lyhyeen hyvinvointikyselyyn, johon saatiin 1647 vastausta. Puolet kyselyyn vastanneista otti käyttöön BitHabit-sovelluksen, mutta vain harva käytti sovellusta aktiivisesti. Sovellus kiinnosti enemmän naisia miehiin verrattuna, ja myös työelämän ulkopuolella olevat aloittivat sovelluksen käytön harvemmin kuin työssäkäyvät. Tarvitsemme lisää tutkimusta siitä, millaiset digitaaliset interventiot olisivat käyttäjille houkuttelevimpia, ja erityisesti miten miehet ja työelämän ulkopuolella olevat saataisiin hyötymään interventioista.

    Jatkotutkimuksessa sovelluksen käytettävyyttä ja vaikuttavuutta mielen hyvinvoinnin edistämisessä tutkitaan lisää

    HYPE-hankkeessa toteutamme interventiotutkimuksen Pohjois-Savon väestöä edustavassa ositetussa otanta-asetelmassa. Kutsumme tänä keväänä noin 10000 pohjoissavolaista osallistumaan tutkimukseen ja kaikki kutsutut saavat BitHabit-sovelluksen käyttöönsä porrastetusti. Interventio kestää koko tutkimuksen osalta vuoden, jonka aikana tietoa sovelluksen käyttäjien hyvinvoinnista kerätään lyhyellä digitaalisella kyselyllä neljä kertaa. Kyselyn päätteeksi käyttäjät saavat hyvinvoinnistaan raportin, jonka tavoitteena on lisätä sovelluksen käyttöaktiivisuutta ja tuoda esiin niitä hyvinvoinnin osa-alueita, jotka erityisesti vaativat tutkittavan kohdalla huomiota.

    Kertyvän aineiston perusteella voimme arvioida digitaalisten työkalujen vaikutuksia elintapoihin, mielen hyvinvointiin ja päihteettömyyteen. Lisäksi tavoitteena on arvioida mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä kustannuksia sosiaali- ja terveystaloustieteellisiä menetelmiä hyödyntäen. Tutkimukseen osallistuneita seurataan pidempään intervention jälkeen hyödyntäen hyvinvointialueen omia ja kansallisia rekisteritietoja, mikäli jatkorahoitus tämän mahdollistaa.

    Kansallinen Vaikuttavuuskeskus-verkosto

    Kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston tavoitteena on edistää yhdenvertaista, vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa hoitoa ja palveluita asiakkaille ja ihmisille Suomessa sekä parantaa ihmisten elämänlaatua sekä tukea arjessa pärjäämistä. Työtä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja muiden kansallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuusperusteinen ajattelutapa perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon rooli on tuoda verkostoon monitieteellistä TKI- ja koulutusosaamista perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuudesta sekä näihin liittyvien toimintamallien implementoinnista. Tämä lisäksi tuemme verkoston rakentumista päivittämällä tilannekuvan tietotarpeista ja osaamistarpeiden nykytilasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon yhteistyönä toteutamme näihin liittyen Pohjois-Savon alueella kehittämistoimenpiteitä, joissa levitämme koko maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi (osahanke 1) sekä tyypin 2 diabeteksen seuraamuksien vähentämiseksi (osahanke 2) että toteutamme vointimittareiden kehittämistä tiedolla johtamisen tueksi (osahanke 3).

    Alkuperäinen julkaisu (11.3.2024) UEFin sivuilla: Innovatiivisilla digitaalisilla työkaluilla tunnistetaan elintapojen ja mielenterveyden riskitekijöitä sekä edustetään hyvinvointia.


     

  6. 15.3.2024 Uutinen

    Blogi: Patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua

    Tästä vierailusta olisi saanut hyvinkin raflaavan otsikon, kuten: "viinaa ja väriaineita patologialla tai Kysin CSI-osaston toiminta on näkymätön, mutta ratkaisevan tärkeä. Mutta oikeasti vierailulla kävi ilmi, että patologia on ratkaisevan tärkeä osa potilaan hoitoketjua.


    ​​​​​​​

    Satuin TET-vierailulle päivänä, jolloin lähes koko patologian yksikkö oli kokoontunut paikalle viettämään kollegansa läksiäisiä, jonka vuoksi saimmekin oikein kunnon kakkukahvit!

    Heti kättelyssä minulle esitettiin kysymys: ”Mitä tulee mieleen sanasta patologia tai patologi?” Näin leikkisästi vastasin alkuun, että CSI, kaikki jännittävä ja vaikeat tapaukset TV-sarjoissa ratkotaan patologian avulla.

    Tämä TET-harjoittelu olikin varsin intensiivinen kurssi patologian saloihin tutustuessa. Minulle oli räätälöity oma perehdytyssuunnitelma, jossa pääsin tutustumaan jokaiseen työvaiheeseen siitä hetkestä, kun näyte vastaanotetaan ja lopuksi skannataan järjestelmään. Tämä oli ikään kuin koko prosessin läpikäyminen pikakelauksella. Oikeastihan jokaiseen työvaiheeseen tarvitaan enemmän aikaa.

    Reilun kahden tunnin aikana pääsin tositoimiin ja sain ihan kädet savessa tehdä eri työvaiheisiin kuuluvia tehtäviä, joiden kautta ymmärrys työtä kohtaan tuli selkeästi esille.

    Ja kuinka monta tarkkuutta vaativaa yksityiskohtaista työtehtävää tähänkin kokonaisuuteen kuuluu -ei sitä aina osaa ajatellakaan. Ja kuinka tärkeää potilaan kannalta onkaan, että jokainen näistä yksityiskohdista onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. On meillä täälläkin sellaista erityisosaamista, josta voi syystäkin olla ylpeä.

    Tiimityön tärkeys ja luottamus kollegaan oli käsinkosketeltavaa. Kaikkia tiimissä tarvitaan, jotta päästään onnistuneeseen lopputulokseen. Patologian osasto on saanut opiskelijoiltakin tunnustusta.

    Patologian osastolla työskennellään sulassa sovussa 1800-luvun keksintöjen keinoin ja nykypäivän digimaailman kanssa. Molemmat ovat yhtä tärkeitä. Olemme jo osittain digipatologian maailmassa, mutta tulevaisuudessa digitaalisuus tulee lisääntymään täälläkin. Se on mahdollisuus, joka paitsi nopeuttaa työtä, mutta myös mahdollistaa työskentelyn yhteistyössä vaikkapa helsinkiläisen kollegan kanssa.

    Kaikkein tärkeintä näissä kohtaamisissa on henkilöstön kuuleminen, toisiimme ja toistemme työhön tutustuminen.

    TET-harjoittelusta sain hyväksytty-merkinnän. Ja kiitos luottamuksesta, että sain osallistua tarkkuutta vaativiin työtehtäviin.

    Marko Korhonen
    Hyvinvointialuejohtaja
    ​​​​​​​marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

  7. 13.3.2024 Uutinen

    Lausuntopyyntö sidosryhmille Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisesta

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut 20. helmikuuta ensimmäiset ehdotukset palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita.

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 28.2.2024 lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin. Luonnokset on lähetetty lausunnoille myös Pohjois-Savon kuntiin. 

    Haluamme kuulla myös sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten näkemyksiä esitettyihin luonnoksiin. 

    Materiaalipaketti ehdotettuine luonnoksineen ja tausta-aineistoineen löytyy hyvinvointialueen verkkosivuilta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.

    Pyydetyt lausunnot koskevat uudistamiskokonaisuuksia:

    • vastaanottotoiminnan ja alueellisen erikoissairaanhoidon sekä aikuissosiaalityön uudistus ja
    • osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistus.

    Perhe- ja vammaispalveluiden palvelujärjestelmän uudistamisehdotukset julkaistaan toukokuun alussa. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) uudistamisohjelman ehdotukset julkaistaan syksyllä 2024.

    Toimita lausunnot hyvinvointialueen kirjaamoon

    Pyydämme toimittamaan lausunnot 30.4.2024 mennessä hyvinvointialueen kirjaamoon. Lausunnot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@pshyvinvointialue.fi tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1711, 70211 Kuopio.

  8. 12.3.2024 Uutinen

    Varkauden sairaala laajentaa sähköisten todistusten ja lausuntojen käyttöä

    Varkauden sairaala ottaa keskiviikkona 13. maaliskuuta käyttöön uusia sähköisiä todistuksia ja lausuntoja.

    Sähköiseksi muuttuvat esimerkiksi asiakkaalle annettava lääkärinlausunto ajokyvystä ja todistus matkakorvausta varten.

    Varkauden seudun potilaille muutos on osin jo tuttua viime syksystä. Silloin sairaalan ammattilaiset alkoivat tehdä sähköisesti A-todistuksia eli sairauslomatodistuksia. Nyt Lomake UNA-sovellus laajenee myös muihin todistuksiin ja lausuntoihin.

    - Muutoksesta hyötyvät kaikki osapuolet. Potilas voi itse tarkastella annettuja todistuksia ja lausuntoja Omakannasta eikä hänen tarvitse toimittaa todistuksiaan erikseen viranomaisille. Ammattilaisten aikaa säästyy myös eikä heidän tarvitse postittaa potilaan lausuntoja ja todistuksia eteenpäin, Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankepäällikkö Sami Haapamäki kertoo.

    Omainen voi myös seurata tietoja

    Lomake UNA tallentaa todistukset valtakunnalliseen Kanta-palveluun, missä potilaan tiedot pysyvät ajan tasalla ja tietoja voivat käyttää kaikki terveydenhuollon organisaatiot, jos potilas on antanut siihen suostumuksen.

    Potilaan suostumuksella lääkäri voi välittää lausunnon suoraan Kelan etuuskäsittelyyn. Lisäksi esimerkiksi Traficom saa ajoterveystodistuksen suoraan Kanta-palveluista, jos potilas antaa siihen suostumuksen.

    Myös omainen pystyy seuraamaan asioiden etenemistä OmaKannasta, jos asiakas tekee valtuutuksen tietojensa katsomiseen.

    Potilaat, joille sähköinen asiointi ei ole mahdollista tai luontevaa tai jotka eivät anna suostumusta tiedon sähköiseen välittämiseen, saavat palvelun samalla tavalla kuin tähänkin asti. 

    Paperisia tulosteita tarvitaan edelleen joissakin tilanteissa, koska kolmansilla osapuolilla, kuten työnantajilla, vakuutusyhtiöillä tai kouluilla, ei ole pääsyä potilastietoihin.

    Lapinlahdelle seuraavaksi

    Ohjelma on jo laajasti käytössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimipaikoissa. Kun Lapinlahden terveyskeskus ottaa Lomake UNAn käyttöön ennen kesää, ohjelma on käytössä koko hyvinvointialueella.

    Sovellusta on kehitetty käyttäjien kanssa ja kehitystyötä tehdään edelleen nopeassa syklissä ammattilaisten kokemusten ja palautteiden perusteella. 

    Tietolaatikko: Mikä Lomake UNA on

    • Lomake UNAn avulla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tehdä asiakkaille todistuksia ja lausuntoja kuten lääkärintodistuksen.
    • Lomake UNA tallentaa todistukset ja lausunnot välittömästi Kanta-palveluun ja välittää ne sähköisesti Kelaan ja Traficomille, jos potilas antaa siihen suostumuksen.
    • Lomake UNA-sovelluksessa ovat esimerkiksi A-todistus (SV 6), ajoterveystodistus (F122) ja todistus matkakorvausta varten (SV 67). Ohjelmassa ei ole kaikkia terveydenhuollon todistuksia ja lausuntoja.
    • A-todistus on sairauslomatodistus, jonka lääkäri kirjoittaa varsinkin lyhytaikaiseen sairauteen.
    • UNA Oy on hyvinvointialueiden yhdessä omistama kehitys- ja asiantuntijayhtiö, jonka yksi omistajista on Pohjois-Savon hyvinvointialue.

  9. 11.3.2024 Uutinen

    Itä-Suomen hallinto-oikeuden 6.3.2024 päätökset koskien Iisalmen ja Sonkajärven valituksia vuokrausperiaatteisiin liittyen 

    Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut 6.3.2024 päätökset koskien Iisalmen ja Sonkajärven valituksia vuokrausperiaatteisiin liittyen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan aluehallitus ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä aluehallituksen päätökset 14.11.2022 § 300 ja 16.1.2023 § 8 ja 9 ole muutoinkaan lainvastaisia.  

    Hallinto-oikeuden päätökset ovat luettavissa tältä verkkosivulta. 

  10. 11.3.2024 Uutinen

    Blogi: Nyt on aika vaikuttaa palvelujärjestelmän uudistamiseen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Uudistus koskettaa kaikkia pohjoissavolaisia ja herättää paljon keskustelua. Tätä me toivommekin – nyt on aika tuoda omat näkemykset ja ideat esiin ja vaikuttaa siihen, miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden verkosto tulevaisuudessa näyttää.
     
    Uudistuksen valmistelun aikataulu on ollut tiukka, mutta valmistelun eri vaiheista on kerrottu alueen kunnille ja muille yhteistyökumppaneille avoimesti.

    Hyvinvointialueen aluehallitus käynnisti uudistamistyön viime syyskuussa. Työ on edennyt sovitun suunnitelman mukaisesti. Ensin viranhaltijat valmistelivat uudistusluonnokset työryhmissä. Nämä luonnokset julkaistiin helmikuun lopussa. Tämän jälkeen alkoi valmistelun yksi tärkeimmistä vaiheista: keskustelu alueen asukkaiden, hyvinvointialueen henkilöstön, kuntien edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Alueemme asukkaita, henkilöstöämme ja eri sidosryhmiä kuullaan laajojen kyselyjen avulla maaliskuusta lähtien. Kevään mittaan järjestetään alueellisia asukas- ja henkilöstötilaisuuksia. Myös hyvinvointialueen eri lautakunnat, jaostot ja vaikuttamistoimielimet antavat lausuntonsa luonnoksista kevään aikana.
     
    Näiden kuulemisten, kyselyjen ja muiden osallistamisen tapojen avulla pystymme arvioimaan entistäkin syvemmin uudistuksen vaikutuksia ja riskejä.  Kevään aikana valmistelutyöryhmät tekevätkin tiukasti töitä ja analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä muokkaavat, täydentävät ja korjaavat luonnoksia.

    Asukkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden, kuntien ja muiden sidosryhmien osallistaminen on tärkeä osa vaikutusten arviointia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa on arvioitu eri vaihtoehtojen vaikutuksia alueen asukkaisiin ja huomioon otettiin mm. palveluiden saavutettavuus, kustannukset, henkilöstön riittävyys ja investointitarpeet. Lisäksi valmistelussa tarkasteltiin esimerkiksi työssäkäyntialueita, julkista liikennettä, tulevaisuuden väestörakennetta ja siihen liittyvää palvelutarvetta, asiakas- ja suoritemääriä, huoltosuhdetta, henkilöstön riittävyyttä ja hyvinvointieroja. Samalla meidän täytyy varmistaa henkilöstön riittävyys eri palveluiden tuottamiseen tulevaisuudessa ja täyttää talouden tasapainottamisvelvollisuudet.

    Vaikutusten arviointi on kuitenkin vielä kesken ja myös tämä on osa ennalta sovittua suunnitelmaa. Nyt käynnissä oleva asukkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden, kuntien ja muiden sidosryhmien osallistaminen onkin tärkeä osa vaikutusten arviointia, myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti. Kevään aikana käymme varmasti useita vaikeita keskusteluja, mutta nekin ovat tärkeä osa meidän yhteistä tavoitettamme: varmistaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut tuleville sukupolville.

    Valmistelumateriaali on avoimesti kaikkien saatavilla

    Olemme koonneet palvelujärjestelmän uudistamisesta tietoa verkkosivuillemme: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän uudistus. Sivuilta löytyy esimerkiksi toimielinkäsittelyn aikataulu ja valmistelun laajat taustamateriaalit. Päivitämme ja täydennämme materiaaleja sitä mukaa, kun valmistelu etenee.

    Tavoitteena on, että aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6.2024. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta.

    Nyt siis on rakentavien ehdotusten aika, ja sinä pääset vaikuttamaan monin eri tavoin. Tule mukaan keskusteluun!

    Jussi Lampi
    Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiajohtaja

    Teksti on julkaistu myös Savon Sanomien lukijan sanomissa 10.3.2024.
     

  11. 8.3.2024 Uutinen

    Etäkuntoutus laajenee koko hyvinvointialueelle ikääntyneiden palveluissa

    Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaan kuuluvassa projektissa on tarkoituksena laajentaa etäkuntoutus koko Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on kehittää ja käyttöönottaa kotiin annettaviin palveluihin yhtenäinen kotikuntoutuksen palvelukokonaisuus, jossa etäkuntoutus on merkittävässä roolissa.

    Etäkuntoutuksen pilotti alkoi lokakuussa 2023 ikääntyneiden palveluissa Leppävirralla, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Iisalmessa. Pilotissa on testattu myös Remote trainer -nimistä palvelua. Sen avulla kotikuntoutuksen fysioterapeutti on pystynyt ohjaamaan ja kuntouttamaan etänä yksilö- ja ryhmäasiakkaita heidän käytössään olevien laitteiden kautta. Pilotti kestää huhtikuuhun saakka, jonka jälkeen arvioidaan Remote trainer-palvelun käytettävyyttä ja kustannuksia koko hyvinvointialueella.

    Etäkuntoutus sopii lähes jokaiselle ikääntyneelle

    Fysioterapeutit Riina Myyryläinen ja Jyri Multanen ovat molemmat pitäneet etäkuntoutuksen ohjaamisesta. He kokevat, että suurimpia eroja kasvokkaiseen kuntoutustilanteeseen verrattuna ovat turvallisuus- ja ympäristöasiat. Nämä täytyy ottaa eri tavalla huomioon, kun fysioterapeutti ei pysty samalla tapaa antamaan asiakkaan vieressä tukea tai ohjausta. Jotta harjoittelu on turvallista, myös laitteiden sijoituspaikalla kotona on suuri merkitys.

    – Olen myös oppinut, että asiakkaita kannattaa puhutella ryhmätilanteissa yksitellen ja nimillä, tai muuten kaikki vastaavat yhtä aikaa, kertoo Jyri naureskellen.

    Fysioterapeutti Riina Myyryläinen esittelee tietokoneelta Remote Trainer -palvelua.
    Fysioterapeutti Riina Myyryläinen esittelee Remote Trainer -palvelua.

    Riinan ja Jyrin mielestä etäkuntoutus sopii kenelle tahansa, jolla on kykyä ottaa vastaan suullisia ja visuaalisia ohjeita. Jos liikkumiskyky on rajoittunut, liikkeitä tehdään sovelletusti ja kiinnitetään huomiota siihen, mistä asiakkaalle on hyötyä. Jokainen asiakas ja tilanne arvioidaan kuitenkin yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti.

    – Etäkuntoutus on oikein suunniteltuna tehokasta ja vaikuttavaa. Etenkin ikääntyneiden lihasvoimaa pystytään hyvin ja turvallisesti vahvistamaan, vaikka esimerkiksi osa tasapainoharjoitteista on tehtävä turvallisuussyiden takia helpotetusti. Noin puolen tunnin harjoitus on monelle riittävä, kertovat Riina ja Jyri.

    Etäkuntoutus antaa mahdollisuuden lisätä kuntoutusta asiakkaillemme

    Myös asiakkaat ovat ottaneet etäkuntoutuksen hyvin vastaan ja se on monelle viikon kohokohta. Harjoitustuokio on myös sosiaalinen tapahtuma, etenkin ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Riinan pitämä etäkuntoutusryhmä oli jopa saattanut sattumalta yhteen vanhat tuttavat monen vuoden takaa!

    – Olemme tämän pilotin aikana huomanneet, miten vaikuttavaa etäkuntoutus on asiakkaillemme. Jos vaihtoehtona etäkuntoutukselle on se, että resurssimme riittävät tekemään vain kartoituskäynnin asiakkaan kotiin sekä omatoimisen harjoitusohjelman, jonka noudattamisesta ei ole takeita, niin tällä tavoin saadaan kuitenkin helposti ja kustannustehokkaasti pidettyä ikääntyneet liikkeessä ja toimintakykyisinä. Etäkuntoutuksen kautta pystymme tavoittamaan saman asiakkaan useamman kerran viikossa, jolloin hänen toimintakykynsä pysyy ennallaan tai jopa paranee, pohtii Riina.

    – Tulevina vuosina väestön ikääntyessä tarve kotikuntoutuksellekin tulee todennäköisesti kasvamaan merkittävästi. Tässä tilanteessa etäyhteyksien hyödyntäminen tarjoaa meille mahdollisuuden vastata tähän kasvavaan tarpeeseen. Se on myös yksi keino lisätä kotikuntoutuksen vaikuttavuutta, kun saamme lisättyä asiakkaalle tarjottavien kuntoutuskäyntien määrää. Tutkimukset vahvistavat, että yksittäisellä viikoittaisella tapaamisella on rajallinen vaikutus asiakkaan toimintakykyyn. Sen sijaan useammat tapaamiset viikossa, vaikka etäyhteydellä, ovat huomattavasti vaikuttavampia, toteaa projektissa työskentelevä fysioterapeutti Ninni Lappi.

    Tällä hetkellä etäkuntoutusta on tarjottu pääasiassa etähoivan piirissä oleville asiakkaille. Tulevaisuuden tavoitteena on, että etäkuntoutusta voidaan tarjota kaikille kotihoidon tai kuntouttavan arviointijakson asiakkaille, joilla on tarve lääkinnälliselle kuntoutukselle. 

  12. 7.3.2024 Uutinen

    Yhteistoimintaneuvottelun tuloksena tehty viranhaltijaehdotus toisi arviolta noin 860 000 euron säästöt

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintamenettely johtamis- ja asiantuntijarakenteen tarkastelemiseksi päättyi tänään. Yhteistoimintamenettely käytiin lakisääteisenä kuuden viikon aikana ajalla 25.1.-7.3.2024. Yhteistoimintaneuvotteluiden taustalla olivat Pohjois-Savon hyvinvointialueen velvoitteet talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena oli myös tehostaa ja keventää johtamisrakennetta ja hallintoa sekä poistaa mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä.  


    Yhteistoimintamenettelyn tuloksena on tehty viranhaltijavalmisteluna ehdotus, jonka myötä hyvinvointialueen johtamisrakenteesta vähenisi näiden neuvottelujen pohjalta 32 tehtävää. Ehdotuksen tuomat säästöt vuositasolla olisivat noin 860 000 euroa. 


    Neuvotteluissa käsiteltiin sekä konsernipalvelun että palvelutuotannon johtamisrakenteita. Henkilöstöjärjestöt jättivät eriävän näkemyksensä työnantajan esittämään palvelutuotannon hallinnollisen aluejakomallin muutokseen ja tähän liittyviin mahdollisiin esihenkilövähennyksiin. Esitetyn muutoksen myötä nykyisistä viidestä hallinnollisesta johtamisalueesta siirryttäisiin kolmeen.
    Yhteistoimintaelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista, käsittelee neuvottelutuloksen kokouksessaan 15.3.2024.  


    Aluehallitus tekee lopullisen päätöksen muutoksista ja käsittelee yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksena syntyneen viranhaltijaehdotuksen kokouksessaan 18.3.2024. 
     

    Irtisanomisia ei ole suunnitteilla

    Vaikka ehdotettujen muutosten myötä useamman työntekijän tehtäväkuva ja työn vaativuus voisi muuttua, viranhaltijavalmisteluna tehdyssä ehdotuksessa ei ole irtisanomisia. Tavoitteena on tarjota uutta tehtävää kaikille, joiden entinen tehtävä olisi lakkaamassa. 


    Henkilöille, joiden ylimmän johdon, keskijohdon tai muut esihenkilötehtävät olisivat suunnitelmien mukaan päättymässä, tarjotaan heidän virkamääräyksensä tai työsopimuksensa mukaista työtä vastaavia tehtäviä. Jos tällaista työtä ei ole, tarjottaisiin muuta henkilön koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa työtä. 


    Lisätietoja medialle: Mari Antikainen, henkilöstöjohtaja. Sähköposti: mari.antikainen@pshyvinvointialue.fi, puhelinnumero: 044 718 6401

  13. 6.3.2024 Uutinen

    Iisalmen päivystyksessä on ruuhkaa

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen päivystysyksiköissä hoidetaan välitöntä hoitoa vaativia potilaita, joiden hoitoa ei voi siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Iisalmen päivystysyksikkö on ruuhkautunut, ja tällä hetkellä sinne ohjautuu potilaita, joiden hoidon tarpeen mukainen hoitopaikka on alueen terveyskeskus. Itsehoito-ohjeita eri tilanteisiin löytyy Terveyskyla.fi- ja Omaolo.fi -palvelusta. Terveyskeskuksen takaisinsoittopalveluun soittajia pyydetään odottamaan takaisinsoittoa.

    Vaikeutuneen hoitaja- ja lääkärisaatavuuden takia Iisalmen ja muiden lähikuntien perusterveydenhuollon vastaanotoille yhteyden saamisessa on viivettä ja tämä aiheuttaa osaltaan sen, että Iisalmen päivystykseen ohjautuu potilaita, jotka hoidon tarpeen arvion mukaan ja lääketieteellisesti arvioiden eivät kuuluisi päivystykseen.

    Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Päivystyksessä hoidetaan yöaikaan vain potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää seuraavaan aamuun potilaan terveyden vaarantumatta.

    Päivystysyksikön tehtävänä on arvioida ja hoitaa sairaudet ja vammat, jotka vaativat välitöntä hoitoa. Päivystyksessä potilaita hoidetaan lääketieteellisten periaatteiden mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä, millä turvataan ensisijaisesti vakavasti sairaiden potilaiden hoito. Päivystyksiin hakeutuvat potilaat, joiden hoito ei vaadi välitöntä arviota, ohjataan hakeutumaan muuhun palveluun. Tämä tehdään siksi, että varmistetaan välitöntä hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon toteutuminen.

    Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi äkilliset halvausoireet, voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus, kova rintakipu, äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky, isot vammat ja luunmurtumat, henkeä uhkaava allerginen reaktio tai muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

    Pelkkä sairauslomatodistus, ilman muuta välitöntä arvion tai hoidon tarvetta, ei ole syy lähteä päivystykseen. Sairauslomatodistus tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

    Terveyskeskuksen takaisinsoittopalveluun yhteydenottajia pyydetään odottamaan rauhassa – kansalaiseen pyritään ottamaan yhteyttä samana päivänä ja sovitaan tarpeen mukaisesta hoidon järjestelystä. Kansalaisia kannustetaan katsomaan itsehoito-ohjeita esimerkiksi terveyskyla.fi- palvelusta tai tekemään oirearvioita sähköisessä omaolo.fi- palvelussa ja toimimaan ohjeistuksen mukaisesti. Kiireettömissä tai pitkittyneissä vaivoissa kannattaa ensisijaisesti ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen puhelimitse tai Ylä-Savon alueella chat-palvelun kautta.

    Ennen päivystykseen hakeutumista tulee soittaa ympärivuorokautiseen Päivystysapu 116117 -numeroon, jossa arvioidaan ja ohjataan kansalainen oikeaan hoitopaikkaan. Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112.

    Kun sairastut

    • Tee oirearvio sähköisessä omaolo.fi-palvelussa ja katso Terveyskyla.fi-palvelusta itsehoito-ohjeita.
    • Oireiden pitkittyessä, ota yhteyttä arkisin terveyskeskukseen, puhelin 017 272 4222. Odota takaisinsoittopalvelusta yhteydenottoa.
    • Välitöntä hoitoa vaativa sairaus tai vamma, soita Päivystysapu 116 117.
    • Henkeä uhkaava hätätilanne, soita 112.
    • Toimi saamasi ohjeiden mukaan.

     

    Lisätietoja: Akuutti, Palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela, anssi.uutela@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 717 1080 Sote-keskus, Palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri, ritva.vitri@pshyvinvointialue.fi, puhelin 044 717 1210

  14. 5.3.2024 Uutinen

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueelliset kuulemistilaisuudet palvelujärjestelmäuudistuksesta 

    Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää kaikille avoimia asukkaiden ja sidosryhmien kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savon maakuntaa.  

    Pohjois-Savon hyvinvointialue on julkaissut ehdotukset palvelujärjestelmän uudistamiseksi. Palvelurakennetta ja -valikoimaa monipuolistetaan vahvistamalla etä- ja digipalveluita sekä kotiin vietäviä ja liikkuvia palveluita. Tilaisuuksissa esitellään palvelujärjestelmän uudistamisehdotuksia ja keskustellaan aiheesta osallistujien kanssa.  

    Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta verkkosivuiltamme. 

    Tilaisuudet  

    Klikkaa alla olevista linkeistä tapahtuman tarkempaan aikatauluun. 

    Ensimmäinen tilaisuus järjestetään etänä Teams Live -yhteydellä. Muut ovat läsnätilaisuuksia, joihin pyritään järjestämään myös etäosallistumismahdollisuus. Etäosallistumislinkit näihin tilaisuuksiin julkaistaan lähempänä tapahtumien ajankohtaa. 

    Tilaisuudet ovat kaikille avoimia

    Kuulemistilaisuuksiin ovat tervetulleita Pohjois-Savon alueen kaikkien kuntien asukkaat ja kuntien edustajat, hyvinvointialueen henkilöstö, sidosryhmien, kuten järjestöjen ja yritysten edustajat sekä muut kumppanit. Olemme tehneet yllä olevaan listaan ehdotuksia, miten eri kuntien edustajat voisivat osallistua eri alueilla oleviin tapahtumiin, mutta kuka tahansa on tervetullut osallistumaan mihin tahansa tilaisuuteen.

    Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.  

    Tervetuloa! 

  15. 29.2.2024 Uutinen

    Hyvinvointialue vetäytyy Siilin Sydän-rakennushankkeesta

    Pohjois-Savon hyvinvointialue oli tilaajana ikäihmisten yhteisöllisen asumisen yksikön rakennushankkeessa Siilinjärvellä, jonka toteuttajana oli rakennusliike Lapti Oy. Tässä rakennushanke Siilin Sydämessä oli myös muita osia, kuten asuntoja ja päivittäistavarakauppa ja sen oli tarkoitus uudistaa Siilinjärven linja-autoaseman aluetta.
     
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut Siilin Sydämeen suunnitellun yhteisöllisen asumisen yksikön hankintamenettelystä selvityskäsittelyn. Tämä käsittely aiheuttaa sen verran pitkän viivästyksen rakennussuunnitelmiin, että hyvinvointialue joutuu vetäytymään rakennushankkeesta. 
     
    Selvityspyynnön taustalla on alkujaan Siilinjärven kunnalta hyvinvointialueelle siirtynyt sopimus ikäihmisten yhteisöllisen asumisen yksikön rakentamisesta.
     
    Useasta toisistaan riippuvasta osasta ja käyttäjästä koostuvan Siilin Sydämen aloitusedellytykset eivät enää täyty hyvinvointialueen vetäytymisen jälkeen ja näin hanke keskeytyy toistaiseksi. 
     
    Yhteyshenkilöt:
    Jussi Heikkilä, tekninen johtaja, Rakennusliike Lapti Oy, 0400 807 299, jussi.heikkila@lapti.fi 
    Petri Pyy, kiinteistöjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue, 044 717 9715, petri.pyy@pshyvinvointialue.fi

  16. 29.2.2024 Uutinen

    Hankintojen strategiset linjaukset varmistavat yhdenmukaiset ja kustannustehokkaat hankinnat

    Aluehallitus hyväksyi iltakokouksessaan 28.2. hyvinvointialueelle hankintojen strategiset linjaukset. Hyvinvointialueen hankintajohtaja Outi Kalske kertoo, että hankinnat ovat yksi keskeisistä keinoista, joilla hyvinvointialue pyrkii vastaamaan talouden ja toiminnan haasteisiin.

    - Tavoittelemme hankintalinjauksilla ihan konkreettisia euroja. Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat isossa roolissa ja hankimme harkiten. Lakikin velvoittaa, että hankinnalle on oltava selkeä tarve ja on mietittävä, onko hankinnalle muita vaihtoehtoja.

    - Linjaukset ovat ryhtiliike, kun kaikki niihin sitoutuvat, meillä on yhdenmukaiset toimintatavat, Kalske tiivistää.

    Hankinnoilla on suuri taloudellinen merkitys. Hyvinvointialueen eri toimintojen ja palvelujen kokonaiskustannuksista jopa 50–80 prosenttia muodostuu hyvinvointialueen ulkopuolelta ostettavista palveluista sekä aineista, tarvikkeista ja tavaroista.

    Vuoden 2023 tilinpäätöksessä palvelujen ostojen osuus oli noin 524 miljoonaa euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden siivu noin 137 miljoonaa euroa. Tänä vuonna palvelujen ostoihin on budjetoitu 484,5 miljoonaa euroa ja aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin 128,5 miljoonaa euroa.

    Lähellä asiakasta muiden toimijoiden kanssa

    Hankintalaki määrittelee tarkoin julkisten hankintojen pelisäännöt. Kalske kertoo, että lain sallimissa rajoissa hyvinvointialue voisi tulevaisuudessa esimerkiksi hyödyntää toisiaan lähellä olevia tiloja yhdessä kolmannen sektorin toimijan tai yrityksen kanssa, niin, että asiakkaille tarjotaan näiden ryhmien palveluja samalta kampukselta.

     - Kunnilla on paljon tiloja, jotka ovat olleet soten käytössä, eikä hyvinvointialueella ole välttämättä samanlaisia tilatarpeita tulevaisuudessa, kun digitaaliset, liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut lisääntyvät kuten palvelujärjestelmäuudistuksessa on esitetty.

    Yhteistyö hankinnoissa on myös yksi keino säästää rahaa. Yhteistyötä aiotaan lisätä varsinkin yhteistoiminta-alueella, YTA-alueella, joka tarkoittaa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueita.

    -  YTA-alueen yhteishankinnat esimerkiksi aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa parantavat huoltovarmuutta ja volyymien yhdistäminen näkyy halvempina hintoina. Uskon, että myös yrityksiä kiinnostaa tarjota tuotteita YTA-alueen laajuisesti.

    - Tarvikehankinnoilla ja keskitettyihin valikoimiin sitoutumisella on mahdollista saavuttaa miljoonien eurojen säästöä. Meillä on toteutettu onnistunut tutkimus- ja leikkauskäsineiden kilpailutus ja käynnissä on uusia, kuten kilpailutukset angiografia- ja pallolaajennustarvikkeista ja inkontinenssituotteista.

    Satoja hankintoja, tuhansia sopimuksia

    Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdään vuosittain satoja hankintoja. Hankintoja ennakoidaan useamman vuoden tähtäimellä ja hankinnoista tehdään vuosittain tarkentuva suunnitelma, joka on kaikkien luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla kohdassa Tietoa meistä, Hankinnat. 

    Kun kilpailutus on paketissa, tehdään osapuolten kesken sopimus. Hyvinvointialueella on reilut 8 000 voimassa olevaa sopimusta ja määrä tulee kasvamaan.

    Kalske korostaa, että kaikki hankinnat ovat tärkeitä. Oli sitten kyse käsineistä, kuumemittareista tai hintahaitarin toisesta ääripäästä isoista rakennushankkeista ja lineaarikiihdyttimistä.

    Samoin laatu on otettu huomioon kilpailutuksissa jo aivan alkumetreiltä asti. Materiaaleille ja palvelulle on listattu aina ehdottomat vaatimukset, joiden pitää kilpailutuksessa täyttyä. Tämän lisäksi hankinnoissa usein määritellään myös laadullisesti vertailtavat ja pisteytettävät kriteerit, jotka vaikuttavat hankinnan lopputulokseen.

    Hankinnoissa pyritään varmistamaan, että niihin osallistuminen on mahdollista eri kokoisille yrityksille. Perinteisten hankintojen rinnalla hyvinvointialueella on käytössä erilaisiin tarpeisiin myös palvelusetelit.

    Mihin Kalske on itse erityisen tyytyväinen uusissa linjauksissa?

    - Olen tyytyväinen, että saamme konkretisoitua, mitä hankinnoilla tavoitellaan ja mitä niillä on myös mahdollista saavuttaa. Jokaisen hyvinvointialueella työskentelevän on helpompi seurata linjauksia, kun ne ovat ymmärrettäviä ja selkeitä.


    Tietolaatikko

    Hankintojen uudet strategiset linjaukset pohjaavat hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan.

    Linjaukset kuvaavat hankintojen tekemiseen vaikuttavat periaatteet tarkasti ja ohjaavat hankintojen tekemistä työnarjessa.

    Hankinnoissa noudatettavat strategiset linjaukset ovat:

    1) Ennakointi ja suunnitelmallisuus,

    2) Toiminnan tarpeita tukevat kilpailutukset

    3) Vahva valikoimahallinta ja sitoutuminen

    4) Selkeät prosessit ja jatkuva parantaminen

    5) Sähköiset menettelyt ja osaamisen varmistaminen

    6) Monituottajamalli hankinnoissa

    7) Lisäarvoa tuottava yhteistyö hankinnoissa

    8) Tuloksellinen sopimushallinta ja -ohjaus

    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  17. 29.2.2024 Uutinen

    Uusi onnettomuustiedotejärjestelmä käyttöön Pohjois-Savon pelastuslaitoksella

    Pohjois-Savon pelastuslaitos on ottanut käyttöön uuden onnettomuustiedotejärjestelmän, joka on yhteinen Itä-Suomen pelastuslaitosten kanssa.
     
    Otiedote.fi-sivusto on julkinen ja sitä kautta tehdyt onnettomuustiedotteet ovat nähtävissä kaikille sivustolla vieraileville. Järjestelmä lähettää tiedotteet myös suoraan eri medioille ja pelastuslaitoksen yhteistyökumppaneiden sähköposteihin.
     
    Pohjois-Savon pelastuslaitoksen onnettomuustiedotteiden jakelulistalla aiemmin mukana olleet vastaanottajat ovat mukana myös uuden Otiedote.fi-järjestelmän jakelussa ja heitä on informoitu uuden tiedotteen käyttöönotosta aiemmin.
     
    Onnettomuustiedotteiden lähettäjäosoitteena on pelastuslaitos@otiedote.fi. Tiedote ei entiseen tapaan avaudu suoraan sähköpostissa, vaan sisältää nykyisellään linkin, jota klikkaamalla tiedote avautuu Otiedote.fi -sivustolla.

    alt=""
    ​​​​​​​

  18. 28.2.2024 Uutinen

    Aluehallitus lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausuntokierrokselle

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 28.2.2024 lähettää palvelurakenneuudistuksen luonnokset lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin. Luonnokset lähetetään lausunnoille myös Pohjois-Savon kuntiin. Lausunnot esitettyihin luonnoksiin on toimitettava 30.4.2024 mennessä.

    Samalla aluehallitus päätti käynnistää laajan sidosryhmien osallistamisen. Kevään aikana kuullaan uudistusluonnosten tiimoilta mm. hyvinvointialueen henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä.

    Hyvinvointialueen valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisesta kokouksessaan 17.6. Uudistusten toimeenpanon arvioidaan kestävän 3–4 vuotta, ennen kuin uusi järjestelmä on kokonaisuudessaan toiminnassa.

    Työikäisten sosiaalipalveluiden ympärivuorokautisen asumisen ja yhteisöllisen asumisen hankintojen kattohinnat tarkastetaan

    Hyvinvointialue kilpailutti vuodenvaihteessa hankintakokonaisuuden, johon kuuluivat ympärivuorokautisen palveluasumisen, tuetun asumisen ja yhteisöllisen asumisen palvelut. Tuetun asumisen ja päihteet sallivan yhteisöllisen asumisen osalta tarjouksia saatiin riittävästi, ja näiden palveluiden osalta Sansia tekee hankintapäätöksen.
    Ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen tasojen 1 ja 2 osalta tarjousten määrä ei kuitenkaan ollut riittävä vastaamaan asiakastarpeisiin. Tästä syystä aluehallitus päätti uusista kattohinnoista näiden palvelujen osalta. 
    Uusien kattohintojen myötä hankinnan arvo on nousemassa aiemmin arvioidusta 16,5 miljoonasta eurosta vuodessa noin 17,5 miljoonaan euroon vuodessa. 
    Aluehallituksen päätöksen pohjalta julkaistaan uusi tarjouspyyntö. Vaikka talousarvioraami vuodelle 2024 on kireä, nähdään uusi tarjouspyyntökierros välttämättömänä asiakkaiden palvelujen järjestämiseksi.
     

    Aluehallitus käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan myös mm. hyvinvointialueen uudet hankintojen strategiset linjaukset, sekä päivitetyn hankintaohjeen.

    Aluehallituksen kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

  19. 28.2.2024 Uutinen

    Kriisiapua Kiuruveden raideliikenneonnettomuuteen liittyen

    Kohdatessasi järkyttävän asian, on luonnollista, että voit reagoida monin eri tavoin. Suurin osa reaktioista on luonnollisia, mutta niistä voi olla myös hyvä puhua.

    Eilinen raideliikenneonnettomuus Kiuruvedellä voi aiheuttaa erilaisia tunteita ja ajatuksia. Mikäli koet tarvetta keskustella, voit olla yhteydessä Pohjois-Savon sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 044 718 3930

  20. 27.2.2024 Uutinen

    Palvelujärjestelmän uudistamisen taustalla laaja tietopohja

    Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa on tarkasteltu eri alueilla sijaitsevan väestön kehitystä ja tulevaisuuden palveluiden tarvetta sekä sitä, miten palvelut ovat saavutettavissa. Samalla täytyy varmistaa henkilöstön riittävyys eri palveluiden tuottamiseen ja täyttää talouden tasapainottamisvelvollisuudet. 

    20. helmikuuta julkaistussa materiaalissa on arvioitu muun muassa esitettyjen vaihtoehtojen saavutettavuus-, kustannus-, henkilöstö- ja investointivaikutuksia. Lisäksi valmistelussa on tarkasteltu esimerkiksi työssäkäyntialueita, julkista liikennettä, tulevaisuuden väestörakennetta ja siihen liittyvää palvelutarvetta, asiakas- ja suoritemääriä, huoltosuhdetta, henkilöstön riittävyyttä ja hyvinvointieroja. 

    −Väestömme ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Meidän on kyettävä kymmenen vuoden päästä järjestämään palvelut suurin piirtein nykyisen kokoisella henkilöstömäärällä yli puolitoistakertaiselle määrälle ikääntyneitä. Meidän on löydettävä uusia ja tehokkaampia tapoja toimia, kertoo strategiajohtaja Jussi Lampi

    −Myös oma henkilöstömme ikääntyy ja eläköityy, eikä nuoret ikäluokat riitä korvaamaan työvoiman tarvetta. Jo nykyisellään pula henkilöstöstä on pakottanut sulkemaan väliaikaisesti vastaanottoja, osastoja ja leikkaussaleja eri puolilla Pohjois-Savoa, Lampi toteaa. 

    Julkaistut ehdotukset ovat keskustelunavaus − valmistelu jatkuu kevään aikana 

    Palvelujärjestelmän uudistaminen on laaja kokonaisuus, johon myös alueen elinvoimakysymykset vaikuttavat. Valmistelu jatkuu kevään 2024 aikana, jolloin syvennetään vaikutusten ja riskien arviointia osana laajaa osallisuuskeskustelua asukkaiden, henkilöstön ja kuntien edustajien kanssa. Käsittelyn eri vaiheessa valmisteluryhmät analysoivat saatua palautetta, lausuntoja ja vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä tarvittaessa muokkaavat ja korjaavat luonnoksia. 

    Aluehallitus käsittelee luonnoksia kokouksessaan 28. helmikuuta, jonka jälkeen niitä käsitellään laajasti hyvinvointialueen eri lautakunnissa, jaostoissa ja vaikuttamistoimielimissä. Lisäksi Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnoksesta lausunnot. Asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle tehdään kyselyt maaliskuussa ja kevään mittaan järjestetään alueellisia asukastilaisuuksia ja henkilöstötilaisuuksia. Aluevaltuusto päättää palvelujärjestelmän uudistamisohjelmasta 17. kesäkuuta, jonka jälkeen alkaa uudistusten käytännön toteuttaminen.  

    − Sitä ennen on aika keskustella, tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja kommentoida niitä. Mitään ei ole lyöty ennakolta lukkoon. Kaikki rohkeat avaukset ovat tervetulleita, toivoo aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen. Tarvitsemme niitä, jotta käytössä olevilla resursseilla saadaan tuotettua mahdollisimman paljon hyvää, ja toiminnan painopiste kyetään suuntaamaan sinne, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurimmat, Raatikainen jatkaa. 

    Tutustu uudistuksen materiaaleihin 


    Olemme koonneet palvelujärjestelmän uudistamisesta tietoa verkkosivuillemme: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus. Voit katsoa sivuilta esimerkiksi toimielinkäsittelyn aikataulun ja tutustua valmistelun taustamateriaaliin. Päivitämme ja täydennämme materiaaleja sitä mukaa, kun aineistoa valmistuu. 

    Valmistelu perustuu muun muassa seuraaviin aineistoihin: 

    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategia 
    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelustrategia 
    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma 
    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointikertomus 
    • Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjen kuntokartoitus  
    • Pohjois-Savon väestöennusteet 
    • FCG: palvelutarpeen ennusteet, 2022 ja 2023 
    • FCG: vastaanottotoiminnan selvitys 01/2024 
    • THL: hyvinvointialueiden arviointiraportti 

    Lue lisää: pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus