Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet hakevat valituslupaa markkinaoikeuden päätökseen sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetusten kilpailutukseen liittyen

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet hakevat korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa markkinaoikeuden päätökselle, missä se määräsi hyvinvointialueet kilpailuttamaan uudelleen sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuspalveluiden hankinnan. Valitusaika päättyi 13.4.2026. 

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueet katsovat, ettei kilpailutuksessa ja hankinnassa tapahtunut virhettä. Kilpailutuksesta vastasi Keski-Suomen hyvinvointialue.

Asiakkaiden palvelut jatkuvat toistaiseksi entiseen tapaan – kuljetukset tilataan Taksi Helsingiltä

Markkinaoikeuden päätös ja valitusprosessi eivät toistaiseksi vaikuta asiakkaisiin vaan heidän palvelunsa jatkuvat kuten ennenkin. Taksi Helsinki tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelut 1.2. alkaneella väliaikaisella sopimuksella.

Kuljetuspalveluilla tarkoitetaan muun muassa vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella tapahtuvia hyvinvointialueen vastuulle kuuluvia henkilöiden kuljetuspalveluita, kuten ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden asiointi- ja virkistysmatkoja.

Hankintamenettelyssä käytettiin valtioneuvoston asetuksen mukaista hinnoittelua

Hyvinvointialueet katsovat, ettei hankinnassa ole tapahtunut virhettä, sillä laatua ja hinnoittelua on verrattu kilpailutuksessa muiden vertailuperusteiden ja laatuvertailuiden kuin kuljetussuoritteiden osalta. 

Hyvinvointialueiden näkemyksen mukaan kuljetussuoritteille asetettu kiinteä hinta on mahdollistanut kilpailuolosuhteiden hyödyntämisen ja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnan toisin kuin markkinaoikeus on todennut. 

Hyvinvointialueet eli hankintayksiköt ovat asettaneet kuljetussuoritteille kiinteän hinnan käyttäen valtioneuvoston asetuksen mukaista enimmäishintaa. Se on ollut käytössä myös valtakunnallisesti vastaavissa hankinnoissa. Kiinteän hinnan asettamisella hankintayksiköiden tavoitteena on ollut varmistaa hankittavan palvelun laatu ja autoilijoille tasavertainen kuljetussuoritteiden hinnoittelun rakenne valtakunnallisesti käytössä olevan asetuksen mukaisesti.  

Kyse on siis osittain toteutetusta käänteisestä kilpailusta, kun kuljetuspalveluille on asetettu kiinteä hinta. Hankintalaki ei sulje pois sitä mahdollisuutta, etteikö hankintayksikkö voisi määritellä osan hankinnan kohteeseen liittyvistä kustannuksista kiinteää hintaa käyttäen ja laatuvertailun lisäksi vertailla myös kiinteän hinnan lisäksi muita hintoja.

Sinulle tulee käyttöön sähköinen postilaatikko, kun tunnistaudut viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin 

Viranomaispostin vastaanotto muuttuu ensisijaisesti digitaaliseksi. Kun tunnistaudut 14.4.2026 tai sen jälkeen ensimmäisen kerran Pohjois-Savon hyvinvointialueen tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinut ohjataan ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön. Jatkossa saat sinne postia useilta viranomaisilta. Suomi.fi-viestit korvaa viranomaisilta saapuvan paperipostin: sama asia ei saavu enää myöhemmin kirjeenä kotiin. 

Suomi.fi-viestien käyttöönottoa on ehdotettu jo keväästä 2025 saakka kaikille niille, joilla ei ole vielä palvelu käytössä. Ehdotus on näytetty silloin, kun henkilö on tunnistautumassa jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. 

14.4. alkaen sinut ohjataan suoraan ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön tunnistautumisen yhteydessä, jos palvelu ei ole vielä käytössäsi. Käyttöönotto vaatii sinulta omia toimia eikä se tapahdu huomaamattasi. Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialue ei voi ottaa sähköistä asiointia käyttöösi sinun puolestasi.

Miten ja kenelle Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön?

• Suomi.fi-viestit tulee käyttöön sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä.
• Sinut ohjataan ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön, kun tunnistaudut vahvasti johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun eli käytät tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta
• Ilmoita käyttöönoton yhteydessä oma sähköpostiosoitteesi ja vahvista se. Näin saat sähköpostiisi ilmoituksen aina, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin.
• Sähköpostin ilmoittamisen jälkeen jatkat tunnistautumista normaalisti ja siirryt asiointipalveluun, jonne olit matkalla.
• Huomaathan, että jos asioit organisaation tai toisen henkilön puolesta, Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön sinulle itsellesi – ei sille henkilölle tai organisaatiolle, jonka puolesta olet menossa asioimaan.

Jos et käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja, muutos ei vaikuta sinuun, vaan saat jatkossakin viranomaisten lähettämän postin paperipostina. 

Muutos ei myöskään koske alaikäisiä, edunvalvonnassa olevia eikä niitä henkilöitä, joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus.  

Katso tästä linkistä ohjevideo Suomi.fi-viestien käyttöönotosta 

Miten pääset lukemaan Suomi.fi-viesteihin saapuneet viestit? 

• Voit lukea viestit Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit".
• Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella.
• Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. 
• Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksesta, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi.

Haluatko viranomaispostin jatkossakin paperipostina? 

Voit valita, että viranomaisten lähettämät kirjeet toimitetaan sinulle jatkossakin paperisena. Valinta paperipostin vastaanottamisesta pysyy voimassa vähintään vuoden. Kun vuoden jälkeen tunnistaudut seuraavan kerran jonkin viranomaisen asiointipalveluun, sinut ohjataan jälleen ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön. Jos et tunnistaudu, viranomaisposti saapuu sinulle paperipostina myös vuoden määräajan jälkeen.

Toimi näin, jos haluat palata paperipostin vastaanottajaksi: 

1. Ota Suomi.fi-viestit käyttöösi, kun tunnistaudut viranomaisen verkkopalveluun. Voit palata paperipostin vastaanottajaksi vasta tämän jälkeen.
2. Siirry Suomi.fi-viesteihin osoitteessa suomi.fi/viestit. 
3. Tunnistaudu palveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin varmenteella. 
4. Siirry valikosta kohtaan ”Asetukset” ja valitse "Lopeta Suomi.fi-viestien käyttö".

Tarvittaessa saat apua myös Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelusta, p. 0295 000. 

Jos käytössäsi on Suomi.fi-mobiilisovellus, huomaathan, että  

• pelkkä sovelluksen poistaminen ei poista Suomi.fi-viestejä käytöstäsi  
• palvelun käytöstä poistaminen pitää aina tehdä Suomi.fi-viestien asetuksissa.  

Lisätietoja  

• Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: suomi.fi/fi/viestit  
• Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalvelu, p. 0295 000

Matalan kynnyksen muistivastaanotto laajenee Kuopion alueelle

Pohjois-Savon hyvinvointialueen matalan kynnyksen muistivastaanottotoiminta laajenee Kuopion alueelle maanantaina 13.4.2026. Hyvinvointialueen asukas voi olla muistivastaanotolle puhelimitse yhteydessä, jos hän on huolissaan omasta tai läheisensä muistista.

Toiminnan laajentumisen myötä yli 70-vuotiaiden kuopiolaisten muistiselvittelyt hoidetaan jatkossa matalan kynnyksen muistivastaanotolla. Vastaava toiminta on käynnissä jo kaikissa muissa hyvinvointialueen kunnissa. Kuopion matalan kynnyksen muistivastaanoton tilat sijaitsevat Kysin pääsairaalassa, geriatrisen poliklinikan tiloissa.

– Muutoksen myötä myös kuopiolaiset ikääntyneet pääsevät helpommin muistiselvittelyihin ja toimintatapa on yhdenmukainen koko hyvinvointialueellamme. Kun yhteyden saa suoraan muistivastaanotolla työskentelevään muistihoitajaan, apua saa sujuvammin silloin, kun huoli muistista herää, kertoo geriatristen poliklinikoiden palveluesihenkilö Veera Boman-Martikainen.

Mikä on matalan kynnyksen muistivastaanotto?

Matalan kynnyksen muistivastaanotoilla tehdään yli 70-vuotiaiden ikääntyneiden muistiselvittelyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Asiakas pääsee muistivastaanotoille ilman lääkärin lähetettä soittamalla oman kunnan muistihoitajalle, jos hän on huolissaan omastaan tai läheisen muistista. Muistihoitaja arvioi tilanteen ja varaa tarvittaessa ajan jatkotutkimuksiin.

Muistisairauksien jatkohoito ja seurantakäynnit sekä alle 70-vuotiaiden muistiselvittelyt tehdään edelleen omassa terveyskeskuksessa.

Tarkemmat yhteystiedot ja soittoajat oman kunnan muistihoitajalle löytyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilta hakusanalla ”muistitutkimukset” tai suoraan tästä linkistä https://pshyvinvointialue.fi/muistitutkimukset.

Ennakkotiedote ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan kokouksesta – käsittelyssä ikääntyneiden palvelujen järjestämisstrategia

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta kokoontuu seuraavan kerran torstaina 16.4.2026. Kokouksessa lautakunnan päätettäväksi tuodaan ikääntyneiden palveluiden järjestämisstrategia. Vastaavaa järjestämisstrategiaa ei ole aiemmin ollut käytössä.

Strategia linjaa, miten palveluita tulevaisuudessa järjestetään

Järjestämistrategia linjaa, miten ikääntyneiden palveluita järjestetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella jatkossa. Tavoitteena on tukea ikääntyneiden mahdollisuutta elää arvokkaasti, turvallisesti ja omatoimisesti kotona oikea-aikaisilla ja riittävillä palveluilla. Tarpeen mukaan järjestetään myös ympärivuorokautista asumista ja hoitoa.

Ikääntyneiden palveluissa palveluita tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä. Järjestämisstrategiassa määritellään nyt ensimmäistä kertaa, mitkä palvelut tuotetaan jatkossa omana toimintana ja missä palveluissa hyödynnetään ostopalvelua ja palveluseteliä. Strategian lähtökohtana on hyvinvointialueen järjestämisvastuu sekä se, että palvelut ovat asukkaiden saatavilla kaikissa tilanteissa.

Kotiin annettavissa palveluissa oma toiminta säilyy keskeisenä tuotantotapana myös jatkossa. Asumispalveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa hyödynnetään monituottajuutta tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lisäksi strategiassa linjataan muun muassa sitä, että

• kuntoutus ja asiakasohjaus tuotetaan omana toimintana.
• lääkäripalvelut tuotetaan ensisijaisesti omana toimintana.
• päivätoiminta on jatkossa omaa tuotantoa ja sen palvelusetelistä luovutaan.
• perhehoidon roolia halutaan vahvistaa osana palveluiden kokonaisuutta. 

Kotihoidossa halutaan monia eri tuottajia palvelulle

Kotiin annettavissa palveluissa vahvistetaan niin sanottua monituottajuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotihoidossa pyritään hyödyntämään jatkossa nykyistä vahvemmin useita eri palveluntuottajia hyvinvointialueen oman toiminnan rinnalla.

Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan valinnanvapautta, parantaa palvelujen järjestämisen joustavuutta ja tukea palvelujärjestelmän toimivuutta myös muuttuvissa tilanteissa. Monituottajuuden arvioidaan lisäävän samalla palvelujen järjestämisen resilienssiä.

– Haluamme, että myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa, sanoo ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja Mikko Korhonen.

Kotihoidossa ensisijainen etenemissuunta on niin sanotun dynaamisen hankintajärjestelmän eli DPS-mallin selvittäminen. Toissijaisesti kehitetään palvelusetelimallia. Molemmissa ratkaisuissa keskeistä on se, että palvelut toimivat yhteen hyvinvointialueen oman toiminnan kanssa ja asiakkaan palvelukokonaisuus pysyy hallittuna.

Asumispalveluille määritellään tavoitetilat omalle ja ostetulle toiminnalle

Järjestämisstrategiassa kuvataan myös asumispalveluiden nykytilaa ja tavoitetiloja.

Ympärivuorokautisessa asumisessa tavoitepeittävyys on 6 prosenttia. Lisäksi kapasiteetissa varaudutaan siihen, että paikoista 15 prosenttia voidaan kohdentaa alle 75-vuotiaiden käyttöön. Omana toimintana asumispalveluita järjestetään tällä hetkellä noin 50 prosenttisesti ja jatkossa tavoitteena on, että sen osuus on vähintään 40 prosenttia. Ympärivuorokautisen asumisen puitekilpailutus on tehty, ja uusi hankintakausi alkoi helmikuussa 2026.

Lyhytaikaisessa asumisessa lähtökohtana on oma tuotanto. Ostopalvelua voidaan käyttää erityisperustein.

Yhteisöllisessä asumisessa tavoitepeittävyys on 2 prosenttia, mikä tarkoittaa tuleville vuosille noin 700 paikkaa. Myös tässä palvelussa oman toiminnan tavoitteellinen osuus on vähintään 40 prosenttia. Palveluita voidaan järjestää omissa yksiköissä, kumppanuussopimuspohjaisissa yksiköissä, markkinaehtoisena tuotantona sekä palvelusetelillä. Kilpailutus on mahdollinen siinä vaiheessa, kun toiminta vakiintuu.

Valmistelussa on kuultu vanhusneuvostoa ja alueen yrittäjiä

Järjestämisstrategian valmistelussa on kuultu Ikäihmisten neuvostoa sekä alueen yrittäjäfoorumia.

– Toimiva yhteistyö yrittäjien kanssa tukee sitä, että voimme hyödyntää alueellamme toimivia markkinoita osana palveluiden järjestämistä, toteaa Mikko Korhonen.

Strategian valmistelussa on arvioitu myös lainsäädännön reunaehtoja. Arvion mukaan esitettävä strategia on linjassa järjestämislain kanssa, eikä se ole ristiriidassa nykyisten käytäntöjen kanssa.

Lautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ikääntyneiden palveluiden järjestämisstrategian. Hyväksymisen jälkeen strategia otetaan suunnittelun pohjaksi, ja sitä päivitetään tarvittaessa tulevina vuosina.

Lue lisää käsiteltävistä asioista lautakunnan esityslistalta verkkosivuillamme.

Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskisen alueen puhelinpalvelu on ruuhkautunut

Lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskisen alueen puhelinpalvelu on tällä hetkellä ruuhkautunut.  

Takaisinsoittoa voi joutua odottamaan normaalia pidempään eikä kiireettömiin puheluihin välttämättä pystytä vastaamaan saman päivän aikana, kuten yleensä.

Hätätilanteessa tulee aina soittaa 112.

Työtekijämme tekevät parhaansa tilanteen normalisoimiseksi. Pahoittelemme tilanteesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa yhteinen potilastietojärjestelmä käyttöön

Kaikki Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät nyt perusterveydenhuollossa yhteistä potilastietojärjestelmää, WinHITiä.

Suu- ja leukasairauksien opetusyksikkö Canthiassa siirtyi yhteiseen potilastietojärjestelmään 7. huhtikuuta uudistuksen viimeisessä vaiheessa. Opetusyksikössä järjestetään hammaslääketieteen opiskelijoiden kliinisen vaiheen hoitoharjoittelu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

- Pohjois-Savon hyvinvointialueella on nyt yksi yhteinen suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä käytössä. Muutos vahvistaa entisestään potilaiden hoidon sujuvuutta, vastaava hammaslääkäri Johanna Paavilainen kertoo.

- Olemme olleet suun terveydenhuollossa edelläkävijöitä Pohjois-Savossa ja saaneet tietojärjestelmän yhtenäistämisen valmiiksi ensimmäisinä, Paavilainen jatkaa.

Ajanvaraukset ja asiakaspalvelu

Yhteinen potilastietojärjestelmä ei aiheuta muutoksia suun terveydenhuollon asiakkaille eikä edellytä heiltä toimenpiteitä. Suun terveydenhuollon palveluihin kuuluvat suun ja hampaiston tutkimus, hoito sekä terveysneuvonta ja -tarkastukset.

Suu- ja leukasairauksien opetusyksikön asiakkaat ottavat jatkossakin yhteyttä omaan asiakaspalveluunsa, jos varattua aikaa pitää siirtää. Suun terveydenhuollon muista palvelupaikoista ei toistaiseksi tehdä ajanvarauksia opetusyksikköön eikä toisin päin.

Asiakkaat voivat tarkistaa oman ajanvarauksensa verkossa, mutta ajanvarauksien siirtoa tai perumisia ei voi tehdä vielä sähköisesti.

Ajanvarauksen tarkistamisesta löytyy tietoa hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Isot järjestelmät yhdistyvät vaiheittain

Hyvinvointialueelle periytyi useita eri potilastietojärjestelmiä, joita parhaillaan yhdenmukaistetaan. Päällekkäisistä järjestelmistä luopuminen parantaa tiedonkulkua ja säästää myös kustannuksia.

Yhteinen suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmä hyödyttää perusterveydenhuollossa sekä asiakkaita että ammattilaisia, kun potilastiedot löytyvät yhdestä paikasta. Yhteinen potilastietojärjestelmä parantaa myös potilasturvallisuutta ja tukee hoidon jatkuvuutta.

Suun terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät varsinaiseen hammashoidon potilastiedon kirjaamiseen WinHIT‑potilastietojärjestelmää. Sen rinnalla käytössä on hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä Omni360 Terveydenhuolto, joka tukee tiedonkulkua muun sosiaali‑ ja terveydenhuollon kanssa. WinHITin ja Omni360:n välisiä rajapintaratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään edelleen.

Omni360 on jo laajasti käytössä hyvinvointialueella. Tulossa on vielä erikoissairaanhoidon siirtyminen Omniin syksyllä 2026.

Aluehallitukselle esitetään sihteeri- ja tekstinkäsittelypalveluja uudistettavaksi

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käyty 25.2.–8.4.2026 lain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat koko hyvinvointialueen sihteeri- ja tekstinkäsittelypalveluja sekä eri sihteerinimikkeillä työskentelevää henkilöstöä. Neuvottelut liittyivät hyvinvointialueiden velvoitteisiin talouden tasapainottamisesta sekä työn tekemisen tapojen muutoksiin teknologian ja automaation kehittyessä.

Neuvottelujen tuloksena hyvinvointialueella esitetään yhteensä 48 sihteerinimikkeisiin kohdistuvaa tehtävien vähentämistä. Näistä 36 toteutuisi irtisanomisina. Vähennykset kohdistuisivat pääosin tekstinkäsittelijätehtäviin (43 tehtävää), ja niitä pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan muun muassa eläkepoistuman ja muun lähtövaihtuvuuden kautta.

Taloudellinen tilanne on hyvinvointialueilla edelleen haastava niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin, johtuen valtiohallinnon rahoituksen muutoksista ja tiukennuksista koskien hyvinvointialueita. Henkilöstökustannukset muodostavat merkittävän osan (49 %) kokonaismenoista. Neuvottelujen tavoitteena on ollut hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen sekä työtapojen uudistaminen vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Samalla teknologinen kehitys, kuten automaattisen puheentunnistuksen ja tekoälyn lisääntyvä hyödyntäminen, muuttaa sihteerityön sisältöä pysyvästi.

Hyvinvointialue pyrkii toteuttamaan tarvittavat muutokset hallitusti ja vastuullisesti. Mahdollisesti irtisanottaville työntekijöille tarjotaan lain mukaiset tukitoimet ja ennakoidaan työyhteisölliset tukitoimet.

Neuvottelutulos käsitellään yhteistoimintaelimessä 15.4.2026 ja aluehallituksessa 20.4.2026.

Suun terveydenhuollon puhelinpalvelu on ruuhkautunut

Suun terveydenhuollon puhelinpalvelu on tällä hetkellä ruuhkautunut. Syinä ovat äkillinen henkilöstövaje ja yhteydenottojen poikkeuksellisen suuri määrä.

Takaisinsoittoa voi joutua odottamaan normaalia pidempään eikä kiireettömiin puheluihin välttämättä pystytä vastaamaan saman päivän aikana, kuten yleensä.

Työntekijämme tekevät parhaansa tilanteen normalisoimiseksi
Kiitos kärsivällisyydestä ja ymmärryksestä!

Hoitotarvikkeet jatkossa ennakkotilauksella Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialue uudistaa hoitotarvikejakelun toimintatapoja touko–kesäkuun aikana. Jatkossa asiakkaat tilaavat tarvitsemansa hoitotarvikkeet ennakkoon, ja tarvikkeet toimitetaan Postin noutopisteisiin tai pakettiautomaatteihin. 

Muutoksen myötä paikalliset hoitotarvikejakelupisteiden asiointi- ja jakeluajat koko Pohjois-Savon alueella poistuvat käytöstä siirtymäajan jälkeen, kesäkuun loppuun mennessä. 

Jatkossa hoitotarvikkeet tilataan ennakkoon:
•    sähköisesti: Palse.fi-palvelussa 
•    puhelimitse (maanantai–perjantai kello 8–10): (017) 273 4170
•    toimituspaikka sovitaan aina tilauksen yhteydessä. 

Tilaukset käsitellään hoitotarvikejakelussa ja välitetään Servican keskusvarastolle, joka pakkaa ja lähettää asiakkaan tarvikkeet määriteltyyn Postin noutopisteeseen. Tarvikkeita pyydetään tilaamaan kolme viikkoa ennen niiden tarvetta. 

Aikataulu alueittain 
Toimitukset vaihdetaan Postin noutopisteisiin alueittain paikallisen varaston tyhjennyttyä. 

4.5.2026 alkaen    
•    Kaikki sähköisesti tehdyt tilaukset, joissa on valittu toimituspaikaksi Postin noutopiste 
•    Joroisten, Leppävirran ja Varkauden asiakkaiden tilaukset 

1.6.2026 alkaen    
•    Iisalmen, Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Pielaveden, Rautalammin, Rautavaaran, Siilinjärven, Sonkajärven, Suonenjoen, Tervon, Varpaisjärven, Vesannon sekä Vieremän asiakkaiden tilaukset
•    Huom! Iisalmen, Siilinjärven ja Suonenjoen hoitotarvikejakeluiden aukioloajat päättyvät viimeistään 19.6.2026.
 
15.6.2026 alkaen    
•    Juankosken, Kaavin, Kuopion, Riistaveden, Tuusniemen sekä Vehmersalmen asiakkaiden tilaukset 
•    Huom! Kuopion hoitotarvikejakelun aukioloajat päättyvät viimeistään 26.6.2026. 

Asiakas saa tekstiviestin, kun tuotteet ovat noudettavissa. Tuotteet on noudettava noutopisteeltä viiden vuorokauden kuluessa. 

Yhtenäinen toimintamalli koko alueelle 
Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tasalaatuinen ja toimintavarma palvelu koko Pohjois-Savon alueella. Samalla palvelu toimii joustavammin, kun asiointi ei ole sidottu paikallisten sosiaali- ja terveysasemien aukioloaikoihin. Asiakkaat saavat hoitotarvikkeet jatkossa lähelle arkeaan, itselle sopivimpaan noutopisteeseen. 
 

Kiireellinen turvallisuustieto MiniMed-insuliinipumpun käyttäjille

MiniMed™ Paradigm™, 600- ja 700 -sarjan insuliinipumppujen käytössä on tunnistettu käyttöturvallisuuteen vaikuttava tilanne, jossa pumpun sijainti voi vaikuttaa annosteltavan insuliinin määrään.

Alla on lyhyesti koostettu tiedotteen asiat. Lue koko tiedote täältä.

Mistä on kyse?

On huomattu, että insuliinipumpun ja infuusiokohdan välinen korkeusero voi muuttaa insuliinin annostelua.

• Kun pumppu on infuusiokohtaa korkeammalla, insuliinia voi tulla liikaa
• Kun pumppu on infuusiokohtaa matalammalla, insuliinia voi tulla liian vähän

Poikkeama ei näy pumpun historiatiedoissa tai raporteissa.

Missä muutos näkyy?

​​​​​​​Sinulla voi ilmetä glukoosiarvojen muutoksia, jos vuorokauden kokonaisinsuliinimääräsi on pieni tai sinulla on suuri insuliiniherkkyys.

Jos et ole varma, koskeeko tämä sinua, on tärkeää, että pyydät opastusta terveydenhuollon ammattilaiselta.

Miten toimit turvallisesti?

• Pidä pumppu mahdollisimman lähellä infuusiokohtaa.
• Jos pumppua täytyy pitää korkeammalla, tee se mahdollisimman lyhyen aikaa.
• Seuraa verensokeriasi ja omaa vointiasi.
• Huomioi pumpun hälytykset.

Miksi tästä tiedotetaan?

Tavoitteena on varmistaa, että insuliinihoito pysyy tasaisena ja turvallisena kaikissa tilanteissa. Pienikin muutos pumpun sijainnissa voi vaikuttaa annosteluun.

Jos olet epävarma omasta tilanteestasi tai huomaat muutoksia verensokeriarvoissa, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Asumispalveluyksiköiden asukasvuokrien yhtenäistämisestä pyydetään lausunnot vammais- ja ikääntyneiden neuvostoilta

Pohjois-Savon hyvinvointialue vastaanotti 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä noin 1 600 asukasvuokrasopimusta. Siirtymävaiheessa hyvinvointialue ei tehnyt sopimuksiin muutoksia. Vuokria ei ole muutettu ja ne ovat jääneet jälkeen kiinteistöjen hallinnasta syntyvistä kustannuksista. Nyt asukasvuokria esitetään yhtenäistettäviksi.

Asukasvuokrauksen yhtenäistämisen periaatteita käsiteltiin hyvinvointialueella syksyllä 2025, mutta päädyttiin tekemään uusi valmistelu kevään 2026 aikana. (Ahall 20.10.2025 §397 ja Ahall 8.12.2025 §487).

Vuokrien yhtenäistämisen vaihtoehdot vaikutuksineen esitellään vammaisneuvostolle 8.4 ja ikääntyneiden neuvostolle 15.4. Neuvostoilta pyydetään lausunnot aluehallituksen käsittelyä varten. Aluehallitus päättää asukasvuokrien yhtenäistämisestä valmistelun ja lausuntojen perusteella keväällä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ei ole tarkoitus tehdä voittoa asuntojen vuokraamisella. Asukkaan vuokra on tarkistuksen jälkeen enintään Kelan määrittämän eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenon suuruinen, eli Kuopiossa 712 euroa kuukaudessa ja muualla Pohjois-Savossa 624 euroa kuukaudessa.

Asukasvuokrien yhtenäistämisen vaikutukset 

Mikäli vuokra nousee, asiakkaan tulee hakea tai tarkistaa eläkkeensaajan asumistuki mahdollisimman pian saatuaan tiedon vuokran muutoksesta.
Ikääntyneillä vuokran muutos humioidaan ympärivuorokautisen palveluasumisen tuloperusteisessa asiakasmaksussa, lukuun ottamatta tasasuuruisia asiakasmaksuja, kuten ylläpitomaksu tai ateriapalvelut.

Vammaisten asiakkaiden kohdalla vuokran muutoksella ei ole vaikutusta tasasuuruisten asiakasmaksujen suuruuteen kuten ylläpitomaksu tai ateriapalvelujen maksu. 

Kaksi vaihtoehtoista mallia

Asukasvuokrien tasapuolistamiseksi ja yhtenäistämiseksi hyvinvointialueella on valmisteltu kaksi vaihtoehtoista mallia. Kummassakin mallissa asukkaan vuokra on tarkistuksen jälkeen enintään Kelan määrittämän eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenon suuruinen.

Vaihtoehto 1: Kustannusperusteinen malli

Mallissa asunnot vuokrataan asiakkaille omakustanneperiaatteella, eikä hyvinvointialue tavoittele vuokraustoiminnalla voittoa. Vuokrat perustuvat kiinteistön omistajan perimään vuokraan sekä muihin todellisiin tilakustannuksiin.

Asiakkailta perittävät vuokrat rajautuvat Kelan määrittämään kuntakohtaiseen eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärään. Mikäli kustannukset alittavat enimmäismäärän, vuokra määräytyy asunnon pinta-alan mukaan. Jos kustannukset nousevat enimmäismäärään asti, suurimman asuntotyypin vuokra vastaa Kelan tasoa, ja pienempien asuntojen vuokrat porrastetaan neljän prosentin laskulla aina viiden neliömetrin välein. Huoneistojen erityispiirteet otetaan huomioon. Esimerkiksi oman WC:n puuttuminen tai jaettu WC oikeuttaa 10 prosentin vuokranalennukseen.
Mallin käyttöönotto nostaisi vuokria keskimäärin noin 10 prosentilla vuodessa. Joissakin yksittäisissä tapauksissa korotus voi ylittää 200 prosenttia, mikä johtuu alkuperäisistä erittäin alhaisista vuokrista, joita ei ole tarkistettu vastaamaan todellisia kustannuksia useisiin vuosiin.

Vaihtoehto 2: Kuntien keskineliöhintoihin perustuva vuokrausmalli

Mallissa asumisyksiköiden vuokrat määräytyisivät asunnon sijaintikunnan keskimääräisten neliövuokrien perusteella. Hintaan lisättäisiin laskennalliset veden ja sähkön kustannukset (yhteensä 0,32 €/m²/kk). Kuntakohtaiset keskineliöhinnat on laskettu julkisten lähteiden pohjalta, kuten ympäristöministeriön, Tilastokeskuksen ja kuntien vuokra-asuntoyhtiöiden julkaisemista tiedoista. 
Mallin vahvuutena on, että se huomioi alueelliset erot yleisessä vuokratasossa. Mallin haasteena on puolestaan se, ettei se ota huomioon yksittäisen asuinkiinteistön ominaisuuksia, kuten ikää, kuntoa tai kiinteistön ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia.

Malli vaikuttaisi vuokratasoon kunnittain eri tavoin. Kahdeksassa kunnassa vuokrat laskisivat verrattuna hyvinvointialueen vuoden 2026 vuokriin. Suurin lasku olisi 29 prosenttia, mikä tarkoittaisi 96,23 euron kuukausittaista alennusta 25 neliömetrin asunnossa. Yhdessätoista kunnassa vuokrat nousisivat (enimmillään 46 %), jolloin vastaavan kokoisen asunnon vuokra nousisi 71,53 euroa kuukaudessa.

Kokonaisuutena vuokrataso nousisi noin 0,2 prosenttia. Kohdekohtaiset muutokset voivat kuitenkin olla merkittäviä.

• Lue esityksestä lisää vammaisneuvoston esityslistalta.

Kuvantamispalveluiden uudistus valmistuu - päivystykselliset röntgenkuvaukset siirtyvät KYS Puijon sairaalalle

Kuopion pääterveysaseman eli Savotalon kuvantamisyksikön toiminta päättyy 3.4.2026. Tämän jälkeen Kuopion pääterveysaseman, Pyörön ja Karttulan asiakkaiden kaikki röntgen- ja ultraäänitutkimukset tehdään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS, Puijon sairaala).

Suurin osa kuvantamisen palveluista on siirtynyt Savotalolta KYSille jo aiemmin. Nyt siirtyvät vielä päivystykselliset, eli saman päivän aikana tarvittavat röntgenkuvaukset.

Kuvantamistarve arvioidaan sote-keskuksen lääkärin vastaanotolla kuten tähänkin asti. Kun lääkäri toteaa päivystyksellisen röntgentutkimuksen tarpeelliseksi, potilas saa lähetteen KYSin röntgeniin ja ohjeet, kuinka saapua oikeaan asiointipisteeseen.

Saapuminen KYSin röntgeniin

Huhtikuun 3. päivästä eteenpäin kuvantamistutkimukseen saavutaan Puijon sairaalan pääovesta, josta noustaan toiseen kerrokseen C-aulaan. Ilmoittautuminen tapahtuu ilmoittautumisluukulla ja tutkimus tehdään röntgenin 2. kerroksen tiloissa aina klo 15 asti.

Mikäli potilas saapuu tutkimuksiin klo 15 jälkeen, tutkimukset tehdään KYSin päivystysröntgenissä. Tällöin sisäänkäynti tapahtuu päivystyksen C-ovesta ja ilmoittautuminen hoidetaan päivystyksen aulassa henkilökunnan ohjeiden mukaan.

Kuvauksen jälkeen potilas jää odottamaan hoitavan lääkärin soittoa, jossa käydään läpi tutkimustulokset ja annetaan jatkohoito-ohjeet. Pääsääntöisesti odotuspaikka on KYSin päivystysaula, ellei lääkäri toisin ohjeista.

Mikäli kuvantamistutkimus ja keskustelu jatkohoitosuunnitelmasta tapahtuvat virka-ajan jälkeen (jos lääkäri ei ehdi soittaa tuloksista kello 16 mennessä), potilaan tilanteen arviointi jatkuu Kuopion ilta- ja viikonloppuvastaanotolla KYSin tiloissa. Tällöin potilaan tulee ilmoittautua Kuopion ilta- ja viikonloppuvastaanotolle päivystyksen C-oven yhteydessä olevalla ITTE-automaatilla.

Miksi muutos tehdään?

Kuvantamispalvelujen keskittäminen KYSiin parantaa palveluiden laatua ja sujuvuutta, vähentää laitekannan tarvetta sekä edesauttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Muutos on osa hyvinvointialueen radiologisten ja kiireellisten / päivystyksellisten palveluiden kehittämis- ja yhtenäistämissuunnitelmaa.

Tutkimus parantaa hoitoa ja palveluja Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdään tieteellistä tutkimusta, joka on käytännönläheistä, monialaista ja tiiviisti palvelutuotannon arkeen kytkeytyvää. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka parantaa hoitoa, sujuvoittaa palveluja ja tukee päätöksentekoa koko alueella. Lisäksi henkilöstö saa käyttöönsä parempia työkaluja tutkimuksen ansiosta.

Minkälaista tutkimusta hyvinvointialueella tehdään?

Tutkimus on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen jokapäiväistä toimintaa. Hyvinvointialueella tehdään esimerkiksi

• kliinistä lääke- ja laitetutkimusta,
• hoitotieteen ja palvelujärjestelmien tutkimusta sekä
• sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimusta.

Lisäksi kehitetään uusia toimintamalleja, innovaatioita ja digipalveluja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja yritysten kanssa.

– Laki määrittää, että hyvinvointialueen toiminnan pitää perustua näyttöön. Vaikuttavien hoitojen aloittaminen ja tehottomien hoitojen karsiminen voi perustua vain tutkittuun tietoon. Ainoa eettisesti kestävä tapa tehostaa terveydenhuollon toimintaa perustuu tutkitun tiedon hyödyntämiseen, toteaa tutkimus- ja innovaatiojohtaja Juha Töyräs.

– Korkeatasoinen tutkimus lisää Pohjois-Savon elin- ja vetovoimaisuutta. Osaamisen kehittäminen parantaa tietoon perustuvan päätöksenteon kautta terveyspalvelujen ja hoitojen oikea-aikaisuutta ja laatua, jatkaa erityisasiantuntija Mikael Turunen. 

Mikä on tutkimuksen tärkein hyöty asukkaalle?

Tutkimus näkyy asukkaille ennen kaikkea laadukkaampana, vaikuttavampana ja turvallisempana hoitona sekä sujuvampina palvelupolkuina. Joissain tilanteissa tutkimus voi tuoda käyttöön myös aivan uusia hoitoja: esimerkiksi lääketutkimuksissa voidaan saada tutkimuslääkkeitä potilaiden käyttöön ennen kuin ne ovat muuten laajemmin saatavilla. Tämä on erityisen tärkeää muun muassa syövän hoidossa.

– Kansainvälisestikin huipputasoiset tutkimushoitajamme pitävät tutkittavista erittäin hyvää huolta koko tutkimuksen ajan. Usein pitkissä tutkimuksissa syntyy syvä luottamus ja kuulumisia vaihdetaan kuin kenen tahansa tuttavan kanssa. Tutkimuksissa tutkittava saa yksilöllistä ja intensiivistä huomiota. Jos tutkimus ei kuitenkaan syystä tai toisesta tunnu mukavalta, voi suostumuksen perua ilman perusteluja, tutkimuspäällikkö Anssi Kailaanmäki kertoo.

Miten tutkimukseen voi osallistua?

Asukkaita kutsutaan mukaan tutkimuksiin oman hoitavan yksikön kautta, tutkimushoitajien tekemillä rekrytoinneilla sekä ilmoituksilla esimerkiksi lehdissä, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Jos asukas on antanut biopankkinäytteen ja siihen liittyen biopankkisuostumuksen ja hyväksynnän, häneen voidaan olla myöhemmin yhteydessä, jos hän sopii johonkin jatkotutkimukseen tai mikäli tutkimuksen yhteydessä paljastuu kliinisesti merkittäviä löydöksiä, kuten sairaus tai geenivirhe.

Asukkaan osallistuminen näyttää eri tutkimuksissa erilaiselta. Tutkimushoitaja kertoo kuitenkin aina etukäteen, mitä tutkimus käytännössä tarkoittaa (tutkimuksen kesto, käynnit ja mitä niillä tehdään), ja vasta sen jälkeen kysytään, haluaako henkilö allekirjoittaa suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimushoitajalta saa kysyä mieltä askarruttavista asioista koko tutkimuksen ajan.

Asukas voi keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen milloin tahansa ilmoittamalla siitä tutkimushenkilöstölle. Tämä ei vaikuta sairauden normaaliin hoitoon, mutta tutkimukseen liittyvät mittaukset voivat jäädä toteutumatta. On myös hyvä huomioida, että jo kerättyjä tietoja ei välttämättä poisteta tutkimuksen aineistosta, vaikka osallistuminen päättyisi kesken.

Miten eettisyys ja tietosuoja varmistetaan?

Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutettava tutkimus vaatii aina tutkimusluvan, ja tarvittaessa myös tietoluvan sekä eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon. Näin varmistetaan, että tutkimus on turvallista, tietosuoja on huomioitu ja tutkimuksessa noudatetaan lakia ja tutkimusetiikkaa. Luvilla varmistetaan sekä tutkittavien että tutkijoiden oikeusturva.

Jokaiselta tutkittavalta pyydetään tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Ennen sitä tutkittava saa kaiken tarpeellisen tiedon tutkimuksesta ja siitä, mitä aineistoa kerätään ja mihin sitä käytetään. Suostumus annetaan kirjallisesti ja se koskee nimenomaista tutkimusta.

Tutkittavan henkilötietoja tarvitaan, jotta eri järjestelmistä ja rekistereistä kerätyt tiedot voidaan yhdistää luotettavasti. Tutkimusaineistoista henkilötiedot kuitenkin poistetaan ja aineistoa käsitellään henkilötunnisteettomana, jolloin julkaistavista tutkimustuloksista ei voi tunnistaa yksittäisiä henkilöitä.

Rekisteritutkimuksissa yksittäisten tutkittavien suostumusta ei pyydetä erikseen, vaan käyttö perustuu lainsäädäntöön ja tietolupiin. Aineisto käsitellään henkilötunnisteettomana.

Tutkimuksen volyymi ja uusimmat tutkimushankkeet

Vuonna 2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueella oli käynnissä 1037 tutkimusta, ja uusia tutkimuksia käynnistyi 319. Käynnissä olleiden tutkimushankkeiden kokonaisbudjetti oli 37,2 miljoonaa euroa, ja tutkimuksen parissa toimi useita satoja työntekijöitä.

Hyvinvointialue menestyi poikkeuksellisen hyvin Suomen Akatemian keväällä 2025 avaamissa hyvinvointialueille suunnatuissa rahoitushauissa. Yhteensä viisi hanketta sai rahoitusta lähes 4,4 miljoonaa euroa, joista hyvinvointialueen osuus on lähes 1,9 miljoonaa euroa.

Uudet tutkimushankkeet vahvistavat tutkimusta sekä kliinisessä työssä että palvelujen kehittämisessä. Näissä hankkeissa tutkitaan esimerkiksi varhaisen Alzheimerin taudin mekanismeja ja kehitetään kuulon ja aivoterveyden yksilöllistä hoitoa. Lue lisää uutisesta.

Tutkimus tarvitsee vapaaehtoisia

Tutkimus tarvitsee tekijöiden lisäksi myös vapaaehtoisia osallistujia. Pohjoissavolaiset osallistuvat tutkimuksiin varsin innokkaasti ja heidän panoksensa on arvokas.

– Ilman tutkimusta ei synny uusia hoitomuotoja, lääkkeitä tai parannuskeinoja. Ilman vapaaehtoisia tutkittavia ei ole tutkimusta. Hyvinvointivaltiomme ja sivistysyhteiskuntamme rakentuu avoimen, riippumattoman ja jatkuvan tutkimuksen perustuksille, muistuttaa tutkimuspäällikkö Kailaanmäki.

Lisätietoa hyvinvointialueen tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta löydät verkkosivuiltamme.

Katso myös video, jossa kurkistetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedepalvelukeskuksen asiantuntijoiden arkeen.
 

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2025 tilinpäätöksen – ylijäämää 5,3 miljoonaa euroa

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 30.3.2026 Pohjois-Savon hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2025. Aluevaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen.

Vuoden 2025 talousarvio laadittiin alun perin 47 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2025 muuttaa talousarvion noin 21 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja syksyllä 2025 aluehallitus velvoitti nolla- tai positiiviseen tulokseen, joten positiivisen 5,3 miljoonan euron tuloksen saavuttaminen tilivuodelta 2025 on ollut mittava ponnistus.

• Lue lisää tiedotteesta: Aluehallitus käsittelee vuoden 2025 tilinpäätöksen – ylijäämää 5,3 miljoonaa euroa

Henkilöstökertomus vuodelta 2025

Aluehallitus hyväksyi myös vuoden 2025 henkilöstökertomuksen. Henkilöstökustannukset kattavat 48 prosenttia hyvinvointialueen kustannuksista. Vuonna 2025 Pohjois-Savon hyvinvointialueella työskenteli noin 12 500 työntekijää, joista määräaikaisten osuus oli 26 prosenttia. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousee noin 12 900 henkilöön, kun mukaan lasketaan pelastustoimen sivutoimiset sopimuspelastajat (vajaa 400 henkilöä). Työntekijöiden keski-ikä oli 44 vuotta ja naisia työntekijöistä oli 83 prosenttia. Henkilöstöllä oli vuonna 2025 keskimäärin 18,65 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi. Henkilöstön lähtövaihtuvuus aleni 1,9 prosenttia edellisvuodesta ollen vuositasolla 6,9 prosenttia (vuonna 2024 8,8 %). 

• Lue lisää henkilöstökertomuksesta

Talouden toteuma tammi-helmikuu 2026

Aluehallitus sai tiedoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen alkuvuoden 2026 talouden toteuman. Tilikauden ylijäämä oli alkuvuonna 3,8 miljoonaa euroa. Toimintatuotot olivat 43,6 miljoonaa euroa ja toimintakulut 256 miljoonaa euroa.

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Aluehallitus hyväksyi suunnitelman ikääntyneen väestön tueksi. Suunnitelmassa keskitytään ikääntyneiden palveluiden toimintaympäristöön, palvelukuvauksiin, palvelujärjestelmän kehittämislinjauksiin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä seurantaan ja tavoitemittaristoon. Tämän lisäksi suunnitelman liitteeksi on laadittu erillinen palveluverkkosuunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

• Lue lisää: Ennakkotiedote ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunnan kokouksesta – käsittelyssä ikääntyneiden palveluiden viime vuoden tilinpäätös sekä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

Lisäksi aluehallitus sai tiedoksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavien selvityksen vuodesta 2025. Potilas- ja sosiaaliasiavastaavat tarjoavat luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa asiakkaan ja potilaan oikeuksista ja auttavat mm. muistutusten tekemisessä.

• Lue lisää tiedotteesta: Asiakkaiden ja potilaiden yhteydenotot tuovat esille tarpeen selkeämmälle ja sujuvammalle palvelulle ja tiedonsaannille

Kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen.
 

Yhteisöllinen asuminen alkoi Kuopion Pyörönkaarella

Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Kuopion Vanhustenkotiyhdistys tekivät viime syksynä kumppanuusmallisopimuksen yhteisöllisen asumisen alkamisesta osoitteessa Pyörönkaari 28. Kohde muuttuu asteittain yhteisöllisen asumisen yksiköksi, kun vuokra-asuntoja vapautuu nykyisiltä asukkailta.

Yhteisöllisen asumisen toiminta on saatu kohteessa käyntiin ja ensimmäiset asiakkaat ovat muuttaneet Pyörönkaarelle maaliskuun aikana. Yhteisöllisen asumisen asiakkaille järjestetään sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa ja mahdollisuus yhteisölliseen lounaaseen yhteisissä tiloissa. 

– Toiminta voi olla näin alussa esimerkiksi korttipelejä, ulkoilua ja musiikkituokioita, kertoo yhteisökoordinaattori Anu Jokisaari.

Mitä on yhteisöllinen asuminen?

Yhteisöllisen asumisen tavoitteena on tukea ikääntyvän asiakkaan toimintakykyä ja turvallisuutta esteettömässä kodissa. Yhteisöllisen asumisen palvelun myöntää ja tuottaa Pohjois-Savon hyvinvointialue.

Palveluun ohjaudutaan Ikäkeskuksen neuvonnan tai säännöllisen kotihoidon kautta palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Hoivapalvelut yhteisölliseen asumiseen tuottaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kotihoito.

Lapinlahden kiirevastaanoton puhelinnumero muuttuu 28.3.2026

Lapinlahden kiirevastaanoton puhelinnumero vaihtuu lauantaina 28.3.2026.
Uusi numero on (017) 273 4610. Nykyinen numero poistuu käytöstä.
Kiirevastaanoton numero on tarkoitettu tilanteisiin, joissa tarvitsee kiireellistä hoitoa viikonloppuna tai arkipyhänä. 

Kiirevastaanoton puhelinpalvelu
Kiirevastaanoton numero (017) 273 4610 palvelee
•    lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kello 9–15.
Numero on käytössä kiirevastaanoton aukioloaikoina. Muulloin numeroon soitettaessa kuuluu nauhoite.

Numerossa ei ole takaisinsoittomahdollisuutta, joten siihen ei voi jättää soittopyyntöä. Jos hoitaja on hoitotyössä tai puhelinlinja on varattu, numeroon kannattaa soittaa hetken kuluttua uudelleen.
–    Vaihtoehtoisesti voi soittaa hyvinvointialueen Päivystysapu-numeroon 116117, kertoo vs. alue-esihenkilö Satu Juttula-Moilanen.

Arkisin yhteys keskitettyyn palvelunumeroon
Pohjoisen alueen lääkäri- ja hoitajavastaanottojen keskitetty palvelunumero (017) 272 4600 palvelee arkisin:
•    maanantai–torstai kello 8–16
•    perjantai kello 8–15.30.

Kiireelliset ja hätätilanteet
Kiireellisessä tilanteessa voi soittaa Päivystysapu-numeroon, puhelin 116117. Hätätilanteessa tulee aina soittaa hätänumeroon 112.

Edistetään yhdessä ikääntyvien kotona asumisen turvallisuutta

Hyvä ikääntynyt ja ikäihmisen läheinen,

Pohjois-Savossa on meneillään Turvallisesti kotona-hanke, jonka tavoitteena on lisätä ikäihmisten kotona asumisen turvallisuutta. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä kaatumisia ja parantaa kodin paloturvallisuutta. Hanke jatkuu 31.3.2027 saakka ja sitä toteuttavat yhdessä Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen rahoittaa Paloturvallisuusrahasto.

Pohjois-Savossa yhä useampi ikääntynyt asuu tulevaisuudessa omassa kodissaan. Siksi on tärkeää tunnistaa kaatumisen ja paloturvallisuuden riskit.

Miksi paloturvallisuus on tärkeää ikäihmisten kotona?

Kotona asumisen turvattomuutta lisäävät arjen konkreettiset riskit kuten tulipalot, joihin ikäihmisten on vaikeampi reagoida ajoissa.

Paloturvallisuus on elintärkeää ikäihmisten kodeissa, koska:

• ikäihmisten määrä kasvaa ja he asuvat useammin kotona
• toimintakyvyn heikkeneminen hidastaa reagointia
• palojen yleisimmät syyt liittyvät arjen tilanteisiin, joissa muistaminen ja toimintakyky ovat keskeisiä
• tulipalojen määrä on yhä merkittävä Suomessa
• ikääntyneet kokevat arjen riskit kuormittavina

Yleisimpiä palojen syitä ovat:

• liesien tai sähkölaitteiden unohtuminen päälle
• tupakointi
• kynttilät
• vialliset sähkölaitteet

• tulisijojen ja hormien väärinkäyttö

Suuri osa tulipaloista syttyy huolimattomuudesta tai ymmärtämättömyydestä, mikä on usein yhteydessä myös ikääntymiseen liittyviin muistiongelmiin.

Monia paloturvallisuuden riskejä voidaan vähentää helposti pienillä muutoksilla. Hankkeessa jaetaan tietoa ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat ikääntyneitä tekemään kodistaan turvallisemman.

Miksi kaatumisen ehkäiseminen on tärkeää?

Kaatumiset ovat yksi merkittävimmistä ikääntyneiden terveys- ja turvallisuusongelmista Suomessa. Ne aiheuttavat vakavia vammoja, heikentävät toimintakykyä, lisäävät palveluntarvetta ja vaikuttavat voimakkaasti myös elämänlaatuun.

Kaatumiset ja putoamiset ovat iäkkäiden tyypillisimpiä tapaturmia, ja jopa joka kolmas yli 65‑vuotias kaatuu vuodessa. Yli 80‑vuotiailla kaatumiset ovat vielä yleisempiä.

Kaatumisen jälkeen toipuminen voi olla hidasta, ja monella toimintakyky ei enää palaudu ennalleen. Tämä lisää riippuvuutta ulkopuolisesta avusta ja vähentää mahdollisuutta asua kotona.

Tehokkaat keinot ehkäistä kaatumisia ikäihmisillä

Liikunta on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia.

Parhaita harjoittelumuotoja ovat:

• tasapainoharjoittelu (esim. yhdellä jalalla seisominen)
• lihasvoimaharjoittelu
• kävely, sauvakävely

ryhmäliikunta (esim. tuolijumppa, senioriliikunta)

Aluehallitus käsittelee vuoden 2025 tilinpäätöksen – ylijäämää 5,3 miljoonaa euroa

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 30 maaliskuuta Pohjois-Savon hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä henkilöstökertomuksen vuodelta 2025. 

Positiivinen tilikauden tulos vuodelta 2025

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tehty mittavia talouden sopeuttamistoimia. Taustalla on ollut velvoite kattaa hyvinvointialueen ensimmäisiltä toimintavuosilta 2023 ja 2024 kertynyt 128,5 miljoonan euron alijäämä. 

Hyvinvointialuelain mukaan vuosien 2023–2025 kumulatiivinen alijäämä on katettava vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto on jo aiemmin todennut, että tähän Pohjois-Savon hyvinvointialue ei pysty. Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa 2024 taloussuunnitelman, jonka mukaan alijäämät katetaan vuoteen 2029 mennessä. Nyt tiedossa on, että hyvinvointialuelakia tullaan muuttamaan siten, että alijäämien kattamiselle voidaan hakea lisäaikaa vuoden 2029 loppuun saakka. 

–Ylijäämäinen tulos on merkittävä saavutus tilanteessa, jossa useilla hyvinvointialueilla talous pysyi edelleen alijäämäisenä. Tulos vahvistaa alueemme kykyä kattaa aiemmin kertyneitä alijäämiä valtuuston hyväksymän aikataulun mukaisesti ja parantaa edellytyksiä täyttää rahoituslain vaatimukset myös tulevina vuosina, kertoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Vuoden 2025 talousarvio laadittiin alun perin 47 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Aluevaltuusto päätti toukokuussa 2025 muuttaa talousarvion noin 21 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja syksyllä 2025 aluehallitus velvoitti nolla- tai positiiviseen tulokseen, joten positiivisen tuloksen saavuttaminen tilivuodelta 2025 on ollut mittava ponnistus.

–Vuosi 2025 oli hyvinvointialueelle taloudellisesti ja toiminnallisesti käänteentekevä. Kolmantena toimintavuotenamme painopiste siirtyi muutoksenhallinnasta hallittuun vakauttamiseen, rakenteellisten uudistusten toimeenpanoon sekä palvelujen vaikuttavuuden vahvistamiseen, kuvailee Marko Korhonen.

Hyvinvointialueen toimintamenojen kasvu pysyi selvästi valtakunnallista keskiarvoa maltillisempana. Menokehitys saatiin pidettyä kurissa erityisesti palvelurakenteen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen avulla. Vuonna 2025 toimintakulut nousivat vain 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toimintakulut olivat 1,5 miljardia euroa, mikä oli 6,4 miljoonaa euroa muutostalousarviossa budjetoitua vähemmän. Toimintatuotot kasvoivat 4,5 prosenttia edellisestä vuodesta ollen 291 miljoonaa euroa. 

Yhteisellä panoksella kohti tasapainoista taloutta

Henkilöstökulut olivat noin 740 miljoonaa euroa pysyen muutetun talousarvion raameissa.  Hyvinvointialueella työskenteli vuoden 2025 lopussa on noin 12 500 työntekijää.

–Suuri kiitos positiivisen tilinpäätöksen saavuttamisesta kuuluu henkilöstöllemme. Henkilöstömme osallistui säästötalkoisiin muun muassa pitämällä vapaaehtoisia palkattomia vapaita ja vaihtamalla lomarahoja vapaapäiviksi. Lisäksi pidettiin pois kertyneitä työaikasaldoja ja vuosilomia ohjeiden mukaisesti. Saimme yhteistoimintamenettelyn yhteydessä henkilöstöltämme runsaasti ehdotuksia säästöistä ja tehostamistoimenpiteistä, iloitsee hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Palvelurakenteen uudistamisen mukaisesti siirrettiin ostopalvelutoimintaa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Säästöjä saatiin aikaiseksi myös siirtämällä laskutusta ja postitusta sähköiseksi. Lisäksi vähennettiin matkustusta ja kokouksia pidettiin etäyhteyksin. 

Lue lisää käsiteltävistä asioista aluehallituksen esityslistalta verkkosivuillamme.

Nuorten polkuja turvaamassa: Uusi toimintamalli vahvistaa monialaista yhteistyötä Pohjois-Savossa

Ammatillisen koulutuksen keskeyttämiset ja nuorten opintoihin kiinnittymisen haasteet ovat ajankohtaisia ilmiöitä Pohjois-Savossa sekä valtakunnallisesti. Suomessa 15–29-vuotiaiden koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrä on ollut kasvussa ja pitkittyessään tilanne lisää syrjäytymisriskiä. Monialainen yhteistyö nähdään keskeisenä keinona tukea nuoria siirtymä- ja nivelvaiheissa. Hankkeen verkostotapaamisissa on tunnistettu tarve vahvistaa opiskeluhuollon ja etsivän nuorisotyön välistä yhteistyötä nuorten opintoihin kiinnittymisen ja etenemisen tukemiseksi.

Pohjois-Savossa on kehitetty uusi toimintamalli, joka vahvistaa toisen asteen opiskeluhuollon ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä. Malli syntyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyönä osana ESR+ -rahoitteista Wörtti-hanketta, ja sen tavoitteena on tukea nuorten sujuvia siirtymiä koulutuspolulla. Toimintamalli on jo otettu käyttöön paikallisesti, ja sen laajemmasta käyttöönotosta on laadittu suunnitelma

Tavoitteena oli luoda arjessa kestävä ja käytännönläheinen toimintamalli, joka selkeyttää rooleja, vahvistaa tiedonkulkua ja yhteistä johtajuutta sekä tukee ennakoivaa monialaista yhteistyötä. Tarkoituksena mallissa on tukea nuorten siirtymiä neljässä koulutuspolun nivelvaiheessa: opintoihin hakeutuessa, opintojen alkaessa, opintojen keskeytyessä ja opintojen päättyessä. Toimintamallin keskeisenä piirteenä on myös johdon rooli yhteistyön mahdollistajana ja sen pysyvyyden varmistajana. 

Paikallisesti Savon ammattiopisto on päättänyt sisällyttää mallin osaksi opiskeluhuollon suunnitelmaa ja edistää sen käyttöönottoa kaikilla kampuksillaan. Lisäksi toimintamalli julkaistaan Innokylässä ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen IMS-järjestelmässä, jotta sen hyödyt leviävät laajemmin.

Lisätietoja:

Innokylä: Monialaisten asiakastyömallien käyttöönottaminen verkostoissa | Innokylä

Linda Ollikainen, projektikoordinaattori, PSHVA, linda.ollikainen@pshyvinvointialue.fi

Olli Koivumies, hankekoordinaattori, Kuopion kaupunki, olli.koivumies@kuopio.fi

Wörtti - Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen -hanke (ESR+)

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: Theseus Nuorten polkuja turvaamassa – Etsivän nuorisotyön ja toisen asteen opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön toimintamallin kehittäminen - Theseus

Wörtti – Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen on EU:n osarahoittama kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa 16–29-vuotiaiden nuorten osallisuutta, toimintakykyä ja opintoihin kiinnittymistä. Lisäksi hankkeessa tiivistetään ammattilaisten monialaista työskentelyä ja rinnalla kulkevaa työtapaa nuorten kanssa. Hankeaika on 1.4.2024–31.12.2026. Ja sen toteuttajina toimivat Pohjois-Savon hyvinvointialue (päätoteuttaja), Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta ja Savon koulutuskuntayhtymä (Sakky)

Uudet opiskelutilat KYSin alueella valmistuvat elokuuhun 2026 mennessä

Uusien opiskelutilojen suunnittelu Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alueella on käynnistynyt. Tavoitteena on, että tilat ovat valmiina elokuussa 2026. Tilojen remontointi tapahtuu kevään ja kesän 2026 aikana. Uudet tilat sijaitsevat opetusrakennuksessa. 

Opiskelutiloja eri alojen opiskelijoille on KYSin alueella 3.4.2026 alkaen seuraavasti: 

• Pääsairaalan opetusrakennus 
• C-aulan opetustilat 
• Pääaulan lasikabinetti (voi käyttää vapaasti, ilman varausta) 

Lääketieteen opiskelijoille on lisäksi käytössä: 

• Kuvantamiskeskuksen tietokoneluokka, 0. krs.  

Tilan käytöstä tiedotetaan opetuskoordinaattorin kautta lääketieteen opiskelijoita kevään aikana. 

KYSin tieteellisen kirjaston fyysiset tilat sulkeutuvat 2.4.2026. Kirjastossa olleet yksilö- ja ryhmätyötilat eivät ole käytössä sulkeutumisen jälkeen, koska tieteellisen kirjaston tilat suunnitellaan muuhun käyttöön.  

Opiskelijoiden kanssa on käyty keskusteluja tilojen järjestelyistä, ja heidän toiveitaan sekä näkemyksiään on kuultu valmistelun yhteydessä. Jatkossa opiskelutiloihin liittyviä asioita käsitellään tarvittaessa monialaisen opiskelijaraadin tapaamisissa. Raadin kautta tietoa välitetään laajemmin eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Kiitämme opiskelijaraadin jäseniä ja muita opiskelijoita palautteesta ja osallistumisesta opiskelutilojen suunnitteluun  

Tiedotamme hyvinvointialueen verkkosivuilla uusista opiskelutiloista tarkemmin kesän aikana, kun muutostyöt urakoitsijan toimesta käynnistyvät.  

Lue lisää: KYSin tieteellisen kirjaston tilat suljetaan 2.4.2026 – sähköiset palvelut jatkuvat ja opiskelutiloja tarjolla muualla