Muutoksia Chat-palveluun Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Ylä-Savon kuntien (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) asukkaille suunnattu chat-palvelu päättyy 31.12.2024. Uusi, koko hyvinvointialueen asukkaille tarkoitettu chat-palvelu avautuu 13.1.2025.

– Chat-palvelu on ollut suosittu ja nopea yhteydenottokanava terveydenhuoltoon sekä arkisin että viikonloppuisin. Chat-palvelun käyttöön tulee nyt parin viikon katkos, kunnes koko hyvinvointialueen Sotekeskuksen chat avautuu. Ensimmäisenä otetaan käyttöön sairaanhoitajan chat-palvelu, joka palvelee aluksi arkipäivisin. Sotekeskuksen Chat-palvelu laajenee keväällä, jolloin sen aukiolo mahdollisesti laajentuu. Myös videovastaanotot otetaan käyttöön keväällä, kertoo pohjoisen sotekeskuksen alue-esihenkilö Sari Karhinen.

– Tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana, kun chat-palvelua ei ole tarjolla, yhteydenotot ovat mahdollisia ainoastaan puhelinpalvelun kautta. Takaisinsoittopalveluissa aiemmin ollutta viivettä on saatu loppusyksyn aikana korjattua ja puhelut pyritään soittamaan saman päivän aikana takaisin. Arkipyhinä ja viikonloppuisin asiakkaat voivat soittaa kiireellisissä asioissa. Kiireettömät asiat, esimerkiksi tutkimustulosten kyselyt ja reseptien uusinnat hoidetaan arkipäivisin, Karhinen jatkaa.

Yhteydenotto puhelimitse Chat-palvelun katkoksen aikana

1. – 12.1.2025 välisenä aikana Ylä-Savon kuntien asukkaita palvelee sairaanhoitajan puhelinasiointi, (017) 272 4222

-    arkisin kello 8–15
-    arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 9–12
-    puhelinpalvelussa on käytössä puheluiden takaisinsoittopalvelu.

Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa tulee soittaa Päivystysapuun, puhelin 116117.
Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Vuodeosastotoiminnan uudistamisen rinnalla kehitetään kotiutusta ja kotiin vietäviä palveluja

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä laaja palvelujärjestelmän uudistamistyö. Aluevaltuusto hyväksyi kesäkuussa osastohoidon, asumisen ja kotiin vietävien palveluiden uudistuksen, johon liittyy terveydenhuollon vuodeosastotoiminnan keskittäminen ja liikkuvien palveluiden kehittäminen. (Katso aluevaltuuston 17.6.2024 kokouksen päätös.)

Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti kuusi vuodeosastoa lakkautetaan vuosina 2024–2028: Pielavesi, Karttula, Kaavi, Tuusniemi, Lapinlahti ja Leppävirta. Lakkautettavien terveydenhuollon vuodeosastojen nykyiset potilaat sijoitetaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaan tarvittaessa toiselle vuodeosastolle tai ikääntyneiden palveluihin, kuten ympärivuorokautisen hoiva-asumisen tai kotiin vietävien palveluiden piiriin. Uudistuksen jälkeen vuodeosastot sijaitsevat Kuopiossa (KYS), Iisalmessa, Varkaudessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Juankoskella.

Yleisten palveluiden lautakunta päätti kokouksessaan 12.12.2024 lakkauttaa Karttulan vuodeosaston terveydenhuollon yksikkönä 1.3.2025 alkaen. Osastopalvelut korvataan soveltuvin osin liikkuvilla palveluilla. Yksiköstä vapautuva henkilöstö sijoitetaan ensisijaisesti sekä alueella jo toimiviin palveluihin että alueelle muodostuviin korvaaviin palveluihin. Lue lisää yleisten palveluiden lautakunnan 12.12.2024 kokousaineistosta. 

Yleisten palveluiden lautakunnan aiemman päätöksen mukaisesti Pielaveden vuodeosaston toiminta on päätetty lakkauttaa 1.1.2025. (Katso yleisten palveluiden lautakunnan kokouksen 10.10.2024 päätös.) Pielaveden toiminta jatkuu ikääntyneiden palveluiden 15 paikkaisena lyhytaikaisasumisyksikkönä ja sen toimintaa arvioidaan vuosittain, jotta voidaan varmistaa yksikön tarpeellisuus alueen palvelujen tarve huomioiden. (Katso ikääntyneiden ja hoivapalveluiden lautakunnan 10.10.2025 kokouksen päätös.)

Kaavin ja Tuusniemen vuodeosastojen lakkautus tulee yleisten palveluiden lautakunnan käsiteltäväksi kevätkaudella 2025, ja lakkauttamisjärjestys sekä ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lapinlahden ja Leppävirran vuodeosastojen lakkauttamisen aikataulutus suunnitellaan vuoden 2025 aikana ja näistä tehdään päätökset myöhemmin.

Kotiutusyksikkö, liikkuva sairaala ja alue-ensihoito tuovat hoidon kotiin

Nykyisin merkittävä ongelma on vuodeosastoilla jatkopaikkaa tai -hoitoa odottavien jono (noin 160 henkilöä). Tämän ja osastopaikkamäärien vähennyksen vuoksi kehittämisessä on panostettava jonoutumisen purkamiseen kotiuttamisen ja kotiin vietävien palveluiden toimintojen laajentamisella ja kehittämisellä. Kotiutusyksikön henkilöstöresurssi laajenee 30 henkilötyövuoteen ja liikkuvan sairaalan (entinen kotisairaala) potilasmäärää kasvatetaan 120 paikkaan (nykyisin noin 70 paikkaa).

Uudistuksessa keskeistä on liikkuvien palveluiden laajentaminen ja kehittäminen koko hyvinvointialueelle. Liikkuvat terveydenhuollon palvelut tukevat sosiaalihuollon liikkuvia palveluja, kuten kotihoitoa ja sen henkilöstöä osana toimialat läpileikkaavaa liikkuvien palveluiden yhteensovittamista.

Kotiutusyksikön toiminta on liikkuvaa, asiakkaan kotiin jalkautuvaa palvelua. Kotiutusyksikön tuottamia palveluja ovat tuettu kotiutuminen ja väliaikainen säännöllinen kotihoito kotiutuksen yhteydessä. Niille asiakkaille, jotka eivät selviydy kotiutumisesta läheisten tai entisten palveluiden turvin, voidaan tarjota lyhytaikaista kotiutumisen tukea (1–14 vuorokautta). Kotiutusyksikköön ohjataan asiakkaaksi eri yksiköistä, kuten päivystyksistä, vuodeosastoilta tai kirurgisen toimenpiteen jälkeen.

Tavoitteena on, että kotiutusjakson jälkeen asiakas pärjää arjessa itsenäisesti tai entisten, jo olemassa olevien palveluiden turvin. Mikäli avuntarve ei väliaikaisilla tai entisillä palveluilla tule ratkaistuksi, selvitetään asiakkaan palveluntarve ja ohjataan hänet oikean palvelun piiriin. 

Liikkuva sairaala tarjoaa määräaikaista terveydenhuollon sairaalatasoista hoitoa yli 18-vuotiaille kotiin. Hoitotoimenpiteitä ovat esimerkiksi vaativat haava- tai lääkehoidot, kuten suonensisäiset lääkehoidot, palliatiivinen ja saattohoito sekä akuutin hoidon tarpeen arviot esimerkiksi asumispalveluyksiköihin, kotihoitoon ja omaishoitoon. Liikkuvaan sairaalaan asiakkaaksi ohjataan eri yksiköistä, kuten päivystyksistä, vuodeosastoilta tai hoidon tarpeen arviointikäynnin kautta. 

Liikkuva sairaala integroidaan Kuopion yliopistollisen sairaalan akuutti-palveluyksikön toiminnaksi maaliskuun alusta 2025 lähtien. Liikkuvan sairaalan toiminta alkaa viiden toimipisteen pohjalta ja toimintaa ja työskentelytapoja yhdenmukaistetaan vuoden 2025 aikana. Samalla selvitetään laajentumismahdollisuuksia ja -aikataulua.

Alue-ensihoidon laajentuminen alueellisesti kattavammaksi tukee myös liikkuvien palveluiden kehittämistä. Alue-ensihoito on yhden ensihoitajan muodostama ensihoitoyksikkö, joka lähtökohtaisesti ei kuljeta potilaita. Yksikkö vastaa potilaan hoidon tarpeen arvioinnista, välittömän hoidon aloituksesta sekä jatkohoidon toteutuksesta ja suunnittelusta tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi kotihoidon, asumispalvelujen tai sosiaalipalvelujen kanssa. 

Alue-ensihoidolla on käytettävissä samat hoitolaitteet tai -välineet sekä lääkkeet ja vierianalytiikka kuin muillakin ensihoitoyksiköillä. Alue-ensihoitoyksikkö hoitaa alueensa ensihoitotehtäviä joko lähimmän yksikön periaatteen tai erillisen hälytysohjeen mukaisesti. Alue-ensihoitoyksikössä on perinteiseen ensihoitoyksikköön verrattuna laajempaa osaamista liikkuvan sairaalan tehtäviin ja se voi osin toteuttaa myös liikkuvan sairaalan palveluja.

Kuljettavat, kahden hengen ensihoitoyksiköt toteuttavat äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointia ja kiireellistä hoitoa terveydenhuollon hoitolaitosten ulkopuolella. Tarvittaessa yksiköt kuljettavat potilaan lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Lisäksi ensihoitoyksiköt tuottavat potilaan jatkohoitoon liittyviä siirtoja silloin, kun äkillisesti sairastunut tai loukkaantunut potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. 

Lue lisää palvelujärjestelmän uudistuksesta pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.
 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujen aukioloissa poikkeuksia joulun ja vuodenvaihteen aikaan

Joulun ja vuodenvaihteen pyhä- ja välipäivät vaikuttavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastaanottotoimintojen ja muiden palvelujen aukioloaikoihin. Osa terveysasemista on kiinni pyhien aikana, ja myös erikoissairaanhoidon palveluissa on supistuksia. Sulun aikana sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa hoidetaan vain kiireellisiä asioita.
​​​​​​​

Muutoksia terveysasemien ja erikoissairaanhoidon palveluissa

• Terveysasemat: Moni terveysasema on suljettu joulunajan ja osa myös joulun ja uuden vuoden välipäivinä.
• Erikoissairaanhoito: Poliklinikka- ja leikkaustoimintaa supistetaan, ja pääsääntöisesti hoidetaan vain päivystyksellisiä ja kiireellisiä leikkauksia.

Tarkemmat aukiolotiedot kunnittain ovat saatavilla hyvinvointialueen Poikkeusaukioloajat-verkkosivuilla. Tiedot voivat vielä päivittyä.

 – Ennen joulupyhiä on hyvä varmistaa, että hoitotarvikkeet ja reseptilääkkeet riittävät. Jos resepti on vanhentunut, kannattaa pyytää reseptin uusimista ajoissa, ohjeistaa avoterveydenhuollon ylilääkäri Pauliina Sulku.

 – Omahoito-ohjeita kannattaa hyödyntää. Terveyskyla.fi-verkkosivuilta löytyy kattavasti omahoito-ohjeita eri terveystalojen tarjoamana. Ohjeet voivat auttaa lievempien vaivojen hoidossa pyhien aikana, Sulku jatkaa.

Kiireelliseen hoitoon hakeutuminen poikkeusaukiolojen aikaan

Jos oman kotikunnan terveysasema on suljettu, mutta on tarve välittömälle päivystykselliselle hoidolle, jota ei voi siirtää seuraavaan päivään, tulee ensimmäiseksi soittaa Päivystysavun numeroon 116117. Puhelu on maksuton. Päivystysapu arvioi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

– Pitkät pyhät voivat ruuhkauttaa päivystyksen. Ennen kuin miettii lähtemistä päivystykseen, on tärkeää soittaa Päivystysapuun 116117. Hoitaja arvioi hoidon tarpeen ja antaa ohjeistusta. Jos vaiva ei ole päivystyksellistä hoitoa vaativaa, voi säästyä turhalta päivystyskäynniltä, kertoo Akuutin palveluyksikköjohtaja Anssi Uutela.

Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun järjestämisvastuu tarkentuu

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaalihuoltolain mukaisena liikkumisen tukena kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelun järjestämisvastuut tarkentuvat 1.1.2025 alkaen.

Vuoden alusta kuljetuspalveluhakemuksia vastaanotetaan asiakkaan ikään perustuvan jaon mukaisesti seuraavasti:

• yli 65-vuotiaat: ikääntyneiden asiakasohjaus
• 18–64-vuotiaat: työikäisten sosiaalipalvelut
• alle 18-vuotiaat: perheiden sosiaalipalvelut

Järjestämisvastuiden muutokset eivät aiheuta toimia nykyisille kuljetuspalvelun asiakkaille. Uudet hakemukset kohdennetaan asiakkaan iän mukaisesti oikeaan yksikköön.

Kuljetuspalvelun hakeminen

Asiakas voi hakea kuljetuspalvelua hakemuksella. Hakemuksen saa joko hyvinvointialueen verkkosivuilta tai palvelupaikoilta. Tarvittaessa hyvinvointialue voi myös postittaa hakemuksen kotiin täytettäväksi. Asiakkaan tulee hakemisen yhteydessä toimittaa hakemuksessa ilmoitettavat liitteet. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt arvioivat asiakkaan palveluntarpeen ja tekevät asiakkaalle valituskelpoisen palvelupäätöksen.

Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen

Kuljetuspalvelua voi käyttää asiointi- ja virkistysmatkoihin voimassa olevan kuljetuspalvelupäätöksen mukaisesti. Matkustusoikeus ja henkilöllisyys todennetaan kuljettajalle henkilökortilla, passilla tai Kela-kortilla. Kela-kortin ei tarvitse olla kuvallinen.

Kuljetuspalvelumatkat tilataan Sansian Matkojenyhdistelykeskuksesta (MYK). Meno- ja paluukyydit on tilattava viimeistään 1,5 tuntia ennen toivottua lähtöaikaa arkisin klo 7–17 numerosta 017 183 183. Puhelu ja jonotus maksavat paikallispuhelun verran.

Tilauksen voi tehdä myös sähköpostitse edellisenä arkipäivänä klo 14 mennessä osoitteesta kuljetukset@sansia.fi. Ennakkoon tiedossa olevat iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvat kuljetuspalvelumatkat tilataan MYK:sta sen aukioloaikana.

Myös illalla, yöllä tai viikonloppuna yllättäen ilmaantuvat matkat tilataan numerosta 017 183 183. Puhelut yhdistyvät silloin Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskuksen hoidettavaksi. Sähköpostitse tilauksen voi tehdä suoraan osoitteeseen kuljetukset@jytaksi.fi. Tilaus on tehtävä viimeistään 1,5 tuntia ennen toivottua lähtöaikaa.

Kuljetuspalvelun maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisista matkoista peritään asiakkaan asuinpaikkakunnasta riippumatta kilometripohjainen asiakasmaksu. Kuljetuspalveluista perittävä maksu laskutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen toimesta suoraan asiakkaalta. Rintamaveteraaneilta ja sotainvalideilta asiakasmaksua ei peritä. Saattajana toimiva henkilö matkustaa maksutta.

Lisätietoja antaa:

Yli 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset

• Iisalmi, Kiuruvesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä, Lapinlahti, Maaninka:
  Asiakasohjauksen esihenkilö Henna Rytkönen,
  henna.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, puh. 040 712 1193.
   
• Nilsiä, Kaavi, Kuopio, Siilinjärvi, Tuusniemi:
  Asiakasohjauksen esihenkilö Teemu Moilanen,
  teemu.moilanen(at)pshyvinvointialue.fi, puh. 044 718 3249.
   
• Joroinen, Karttula, Keitele, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Vesanto:
  Asiakasohjauksen esihenkilö Mari Rytkönen,
  ​​​​​​​mari.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, puh. 044 718 7369.

18–64-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset

• Koko alue: Palveluohjaus 017-183 970, arkisin ma-pe klo 12–14.

Alle 18-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset

• Koko alue: perheiden sosiaalipalvelujen päällikkö Minna Jauhiainen, minna.jauhiainen1(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 718 1929.

Pohjois-Savon hyvinvointialue laajentaa digitaalisia palvelujaan – ensimmäiset palvelut aukeavat OmaSavoon joulukuussa

Pohjois-Savon hyvinvointialue kokoaa kaikki digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut helposti asiakkaiden ulottuville yhteen osoitteeseen eli OmaSavoon. Ensimmäiset palvelut avautuvat OmaSavoon 12. joulukuuta. OmaSavon kokonaisuus muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. 

Asiakkaat voivat käyttää digipalveluita helposti hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tietokoneella tai älypuhelimella. OmaSavo löytyy pshyvinvointialue.fi-verkkosivujen etusivulta ja osoitteesta omasavo.fi. Oma OmaSavo-mobiilisovellus tulee käyttöön alkukevään 2025 aikana.

OmaSavo-sivuilta löytyvät aluksi tutut digipalvelut, kuten ikäkeskuksen neuvonnan chat, videovastaanotot ja linkit nykyisiin sähköisiin ajanvarauksiin.

Uutena palveluna avautuu asiakkaille hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu, joka mahdollistaa asiakkaalle määriteltyjen hoitotarvikkeiden tilaamisen mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Sairaanhoitajan chat avautuu tammikuussa

Maanantaina 13. tammikuuta avautuu koko hyvinvointialuetta palveleva sairaanhoitajan chat.

Sairaanhoitajan chat luo uuden asiointikanavan terveyskeskuspalveluihin.

- Chatissa asiakas voi keskustella sairaanhoitajan kanssa ilman ajanvarausta. Asiakas saa terveyteen, hyvinvointiin ja arjen huoliin liittyvää arviointia, hoitoa ja ohjausta, toimilinjajohtaja Eija Jestola kuvaa.

- Sairaanhoitajan chatissa on mahdollista myös oireiden tarkempi selvittely jakamalla valokuvia, esimerkiksi akuuteissa iho-ongelmissa. Jos on tarpeen, asiakas saa ajan hoitajan tai lääkärin videovastaanotolle.

Hyvinvointialueella on ollut chat-palvelu käytössä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän terveyspalveluissa. Ylä-Savon chat on auki vuoden loppuun, jonka jälkeen palveluun tulee lyhyt katko, ennen kuin laajempi chat-palvelu avataan.

Asiakas saa tukea ja opastusta digiasiointiin

Hyvinvointialueen verkkosivuille kootaan ohjeet digitaalisten palveluiden käyttämiseen. Asiakas saa tukea digiasiointiin myös ammattilaisilta hyvinvointialueen eri toimipaikoissa.

Savonetti ry:n vertaisohjaajat tarjoavat lisäksi ikääntyneille maksutonta digitukea OmaSavon digitaalisten palveluiden käyttöön. Savonetti toimii lähes koko Pohjois-Savon alueella.

 Digipalvelujen käyttäminen on turvallista ja helppoa. Tietosuoja ja tietoturva noudattavat alan yleisiä, erittäin tiukkoja standardeja.

- OmaSavo helpottaa asiakkaiden arkea tarjoamalla uusia tapoja asioida kätevästi verkossa, tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen sanoo.

- Osa OmaSavon palveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista, mutta suurta osaa palveluista voi käyttää myös tunnistautumatta ja löytää itselleen tärkeää tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.

Digipalveluihin vähintään neljännes asioinnista

OmaSavon digipalvelut parantavat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta Pohjois-Savossa. Digipalvelut ovat tasapuolisesti ja joustavasti kaikkien saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

- Tavoitteena on, että asiakkaat, joille digitaaliset palvelut sopivat, käyttävät niitä mahdollisimman paljon ja digitaaliset palvelut kattavat vähintään 25 prosenttia asiakaskontakteista, tietohallintojohtaja Pekkarinen sanoo.

Pekkarinen korostaa, että OmaSavon digitaaliset palvelut täydentävät hyvinvointialueen olemassa olevia palveluja.

- Asiakas voi edelleen esimerkiksi soittaa meille tai asioida paikan päällä.

Tietolaatikko: OmaSavo

• OmaSavo on Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin kokonaisuus, joka muodostuu asiakkaan omatoimisesti käyttämistä palveluista sekä vuorovaikutuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa käyttämistä palveluista. Hyvinvointialue kokoaa OmaSavoon vaiheittain kaikki asiakkaan digipalvelut
• Asiakas voi käyttää digipalveluja hyvinvointialueen verkkosivujen kautta tietokoneella tai älypuhelimella. Osa palveluista edellyttää vahvaa tunnistautumista.
• Vahva tunnistautuminen tarkoittaa, että asiakas käyttää pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta henkilöllisyytensä vahvistamiseen.
• Asiakas voi asioida lapsen, nuoren tai täysi-ikäisen henkilön puolesta hyvinvointialueen digipalveluissa. Henkilö voi olla esimerkiksi alaikäisen lapsen huoltaja. Asiakas voi asioida toisen aikuisen puolesta, jos hän on itse täysi-ikäinen. Täysi-ikäisen puolesta asiointiin tarvitaan aina lupa eli valtuutus.
• Asiakas löytää OmaSavosta vaiheittain mm. seuraavat digipalvelut: omatoimiset digipalvelut kuten Omaperhe, Terveyskylä ja Tarmoa. Niiden lisäksi avautuu digitaalisen asioinnin palveluja kuten: chat-palvelut, videovälitteinen etävastaanotto, erikoissairaanhoidon digitaaliset palvelut (OmaKYSin sisällöt), hoitotarvikkeiden sähköinen tilauspalvelu, kiireetön viestintä asiakkaan ja ammattilaisen välillä, sähköiset lomakkeet ja sähköinen ajanvaraus.
• Hyvinvointialue kehittää OmaSavoa aktiivisesti tulevina vuosina. Digipalvelujen kehittäminen pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan. Siihen liittyy hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistaminen, joka tapahtuu vaiheittain vuosina 2024–2028.
• Samalla kun digitaaliset palvelut kehittyvät, hyvinvointialue yhtenäistää myös ammattilaisten työn tekemisen tapoja ja asiakkaiden palvelupolkuja.
   

Aluevaltuustossa 16.12.2024 vuoden 2025 talousarvio ja asiakasmaksukorotus

Aluevaltuusto käsittelee kokouksessaan 16. joulukuuta aluehallituksen esityksen ensi vuoden talousarviosta. Talousarvioon sisältyy asiakasmaksujen korotuksia, jotka pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuasetuksen korotuksiin. Lisäksi aluevaltuustossa käsitellään aluehallituksen perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesitys. 

Vuoden 2025 talousarviossa keskeistä on talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistaminen. Hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio on jatkoa aluevaltuuston kesäkuun 2024 linjaamille palvelujärjestelmäuudistuksille. Uudistusten toimeenpano on käynnissä, ja lisätoimia valmistellaan parhaillaan. Vuoden 2024 alijäämäksi arvioidaan noin 92 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 talousarvio on 46,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne jatkuu haastavana, mutta sopeutustoimet ovat tuottamassa tuloksia ja ensi vuoden arvioitu alijäämä on kuluvaa vuotta huomattavasti matalampi. Talousarvio sisältää kaikkiaan 52 miljoonan euron säästö- ja tehostamistoimet. 

• Lue lisää vuoden 2025 talousarviosta tiedotteessa 27.11.2024: Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä.

Perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksen tavoitteena tarjota entistä varhaisempaa tukea

Perhe- ja vammaispalvelujen uudistuksella tähdätään palvelurakenteen keventämiseen, oman palvelutuotannon vahvistamiseen sekä ostopalveluiden vähentämiseen. Tavoitteena on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on myös tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille. Perheiden palveluja järjestetään jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa.

• Lue lisää perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta tiedotteessa 28.11.2024:  Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi 

Asiakasmaksuihin esitetään korotuksia, mutta maksukatto säilyy ennallaan

Valtioneuvosto on antanut 3.10.2024 asetuksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen muuttamisesta, mikä korottaa asiakasmaksuasetuksessa säädettyjen maksujen enimmäismääriä 1.1.2025 alkaen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä on huomioitu asiakasmaksujen korotukset, jotka perustuvat valtioneuvoston asiakasmaksuasetukseen. Asetukseen pohjautuvien asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksia vastaava summa on vähennetty hyvinvointialueille annettavasta ensi vuoden rahoituksesta.  

Perusterveydenhuollon maksuja esitetään korotettavaksi 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Maksukatto säilyy kuitenkin ennallaan 762 eurossa kalenterivuodessa. Sen jälkeen, kun maksukatto on täyttynyt, on asiointi julkisessa terveydenhuollossa saman kalenterivuoden aikana pääosin maksutonta.

Aluevaltuuston käsiteltävänä 16.12.2024 on myös mm. hallintosäännön muutokset 17.12.2024 lukien, Pohjois-Savon hyvinvointialueen osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2024, talousarviomuutokset 2024, omaishoitajan lakisääteisen vapaan sijaishoidon asiakasmaksu ja suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. 

Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme.     
 
Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä.

Teknisestä virheestä johtuen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta on lähetetty aiheettomia sähköpostiviestejä – henkilötiedot eivät ole vaarantuneet

Pohjois-Savon hyvinvointialueen sähköpostiosoitteesta on lähtenyt teknisen virheen vuoksi aiheettomia viestejä yhteensä 1 664 organisaation ulkopuoliselle henkilölle. Viesteissä ilmoitettiin, että vastaanottaja oli liitetty hyvinvointialueen postituslistalle. 

Lähetetyt sähköpostit eivät ole tietojenkalastelua tai huijausviestejä. Kyseessä on tekninen virhe, joka ilmeni laajaa postituslistaa perustettaessa. Virhe on tunnistettu, ja viestien lähettäminen on keskeytetty. Tapahtuma ei ole seurausta ulkopuolisesta häirinnästä.

Sähköpostiviesteissä ei ole välitetty henkilötietoja. Viestit ovat olleet automaattisesti luotuja vakiomuotoisia ilmoitusviestejä, eikä niiden kautta ole ollut mahdollista päästä hyvinvointialueen järjestelmiin.

Hyvinvointialue tiedottaa viestin vastaanottaneita henkilöitä suoraan tilanteesta. 

Pahoittelemme teknisestä virheestä aiheutunutta harmia ja kiitämme ymmärryksestä.

11.12 Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä valokuitukaapelin tietoliikennekatko– potilasturvallisuus ei vaarannu katkon takia

Rautavaaralla ja Varpaisjärvellä on 11.12.2024 runkoverkon valokuitukaapelin huollosta johtuva tietoliikennekatko. Katko alkaa aamulla klo 09.00 ja kestää luultavasti koko päivän.

Tietoliikennekatko vaikuttaa näiden paikkakuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, sillä asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät katkon aikana toimi. Katkosta huolimatta hyvinvointialueen asiakkaiden palvelut ja potilasturvallisuus pystytään varmistamaan.

Esimerkiksi ikääntyneiden asumispalveluissa ja kotihoidossa on myös katkon aikana käytettävissä tarvittavat tiedot lääkehoidon varmistamiseksi. Myös turvapuhelimet toimivat katkon aikana.
Matkapuhelinverkko toimii kaikilla Pohjois-Savon paikkakunnilla normaalisti, eli hälytysnumerosta 112 saa hälytettyä apua tavalliseen tapaan.

Tietoliikennekatko ei vaadi hyvinvointialueen asiakkailta, eikä asiakkaiden omaisilta mitään erityisiä toimenpiteitä.

Mummon Kammari muuttuu ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköksi 1.1.2025

Siilinjärvellä sijaitseva Mummon Kammari muuttuu 1.1.2025 alkaen laitoshoidon yksiköstä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköksi. Muutoksen taustalla on Pohjois-Savon hyvinvointialueen lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintojen yhtenäistäminen sekä lakimuutos, joka edellyttää hyvinvointialueita muuttamaan tai purkamaan laitoshuollon yksiköt viimeistään vuoden 2027 aikana.

Mummon Kammari tarjoaa jatkossa asiakkaille lyhytaikaista, ympärivuorokautista palveluasumista. Se on tarkoitettu äkillisiin tai hetkellisiin sosiaalihuollon tarpeisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien turvaaminen. Akuutteja terveydenhuollon kriisejä ja hoidollisia tilanteita ei ole mahdollista hoitaa lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

Muutos tuo mukanaan myös toiminnallisia muutoksia, joihin liittyy esimerkiksi asiakkaiden omien lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja vaatteiden ottaminen mukaan jaksolle. Asiakkaita on tiedotettu muutoksista erikseen.

Asiakasmaksut muodostuvat asiakasmaksuhinnaston mukaisesti ja ne eivät kerrytä asiakkaan terveydenhuollon maksukattoa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetyt työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut jatkuvat valtionavustuskauden jälkeen

Työllisyyden edistämisen ekosysteemi on muutoksessa useiden, lähes samanaikaisten palvelujärjestelmäuudistusten vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden muutosvaihe on yhä käynnissä. TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa kunnille. Pohjois-Savoon on muodostettu kolme työllisyysaluetta: Ylä-Savo, Kuopio ja Keski-Savo. 

Maakuntamme työkyvyttömyys- ja sairastavuusindeksit ovat maan korkeimpia. Sairastavuuden osalta erityisesti mielenterveyden häiriöiden sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien esiintyvyys on alueellamme korkeaa. Lisäksi osassa Pohjois-Savon kunnista työttömyydessä korostuu korkea pitkäaikaistyöttömien määrä. Maakunnassamme olisikin erityisen tärkeää kiinnittää huomioita työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden yhteiskehittämiseen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle myönnettiin vuosiksi 2023–2024 valtionavustusta (Suomen kestävän kasvun ohjelma, RRP) näiden tärkeiden palveluiden ja yhteistyön mallien kehittämiseen. Osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta on muun muassa pilotoitu monialaista työkyvyn tuen tiimin toimintamallia sekä IPS-työhönvalmennusta. Lisäksi kehittämistoimia on tehty näiden kahden kuluneen vuoden aikana työttömien terveystarkastusten sekä ammattilaisten työkyvyn tuen palveluiden osaamisen kehittämiseksi. 

Seuraavassa kuvataan IPS-työhönvalmennuksen pilotointia ja käyttöönottoa alueemme psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluissa. 
 

IPS periaatteet ja kuka hyötyy IPS-työhönvalmenuksesta 

IPS-työhönvalmennus on tutkimusnäyttöön perustuva palvelu, joka edistää mielenterveyskuntoutujien työelämään paluuta tai pääsyä sekä työssä pysymistä. Palvelussa lähtökohtana on asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio työhön. Pohjois-Savon hyvinvointialueella IPS-työhönvalmennukseen ohjaudutaan Kuopion ja Siilinjärven psykiatrian poliklinikoiden psykoosipainotteisista tiimeistä.  

IPS-työhönvalmennuksen periaatteiden mukaisesti palvelun tulee olla avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön. Palvelun juurtuessa hyvinvointialueelle niukalla resurssilla tämä ei ole täysin mahdollista toteuttaa ja palvelu tulee alkuvaiheessa suuntautumaan psykoosisairaisiin asiakkaisiin. Lisäksi on tärkeää pohtia oikea-aikaisuus yhdessä asiakkaan, IPS-työhönvalmentajan ja hoitajan kanssa.  

Hankeaikana havaittiin, että osa asiakkaista hyötyi erityisesti IPS-työhönvalmennuksesta, edeten kohti työelämää. IPS-työhönvalmennuksesta hyötyy asiakas, jolla on: 

● Oma motivaatio ja halu työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Näkee työn merkityksen/tärkeyden osana omaa kuntoutumistaan.  

● On sitoutunut omaan hoitoon, kykenee arvioimaan omia haasteita/esteitä sekä osaamista, taitoja ja voimavaroja.  

● Sairauden oireet, päihdeongelma ovat hallinnassa ja elämäntilanne on siinä määrän tasapainossa, että voimavaroja jää suuntautua työhön.  

● Riittävä työkyky osa-aikaiseen työhön. 

● Hyvä olla jokin ammatillinen koulutus tai halu kouluttautua uuteen ammattiin. 
 

Laatuarviointi toimii palvelun kehittämisen tukena 

Hankeaikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti laatuarvioinnin, jossa arvioidaan IPS-periaatteiden toteutumista. IPS-työhönvalmennuksen kansainvälinen laatukriteeristö on tieteellisesti validoitu arviointiväline. Laatukriteerit kertovat toiminnan laadusta ja tutkimusperusteisuudesta sekä mahdollistavat tavoitteellisen ja tasalaatuisen palvelun. Laatukriteerien noudattaminen tukee työhönvalmentajien työtä ja ohjaa tiimin työskentelyä. 

Laatuarvioinnissa Siilinjärven psykiatrisella poliklinikalla toteutetun IPS-työhönvalmennuksen nähtiin olevan kokonaisvaltainen palvelu, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnallakulkijan. Työnhaussa kärkenä ovat asiakkaan omat toiveet ja taidot, ja työnhakusuunnitelmaa päivitetään asiakkaan kanssa valmennusprosessin aikana. Tuki on tiiviimpää, aina kun se on tarpeellista, esimerkiksi asiakassuhteen alussa ja asiakkaan työllistyessä. Asiakas saa myös henkilökohtaista etuusneuvontaa. IPS-tiimi tutustuu paikallisiin työnantajiin kontaktoimalla heitä useita kertoja ja auttaa asiakkaitaan löytämään monenlaisia töitä. IPS-tiimin jäsenet toimivat kiinteässä yhteistyössä psykiatrian henkilökunnan kanssa, mitä tukevat yhteiset tilat ja yhteinen asiakastietojärjestelmä. 

Laatuarviointi toimii kehittämisen tukena. Pienessä tiimissä on tärkeää huomioida, että tiiminvetäjällä on riittävästi aikaa sekä kunkin työhönvalmentajan henkilökohtaiseen, että koko tiimin yhteiseen ohjaamiseen ja tukeen, kun käyttöön ollaan ottamassa alueen toimijoille vielä uutta toimintamallia. IPS-työhönvalmennuksessa on tavoitteena työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajat edistävät tätä tavoitetta eri toimintatapoja käyttäen; asteittainen eteneminen palkkatyöhön esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta on perusteltua, kun se on asiakkaan oma toive ja tukee myöhempää työllistymistä.  Jatkossa on tärkeää keskittyä erityisesti työnantajayhteistyön kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla asiakkailla on halutessaan mahdollisuus päästä IPS-työhönvalmennukseen, ja että hoitotahon ammattilaiset ottavat säännöllisesti puheeksi asiakkaan kiinnostuksen työntekoon.   

IPS-työhönvalmennus juurtuu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kahden työhönvalmentajan työresurssilla. Apulaisosastonhoitaja toimii tiiminvetäjän roolissa. Palvelun kohderyhmäksi rajataan psykoosisairaat potilaat ja palvelua toteutetaan alkuvaiheessa Kuopion sekä Siilinjärven aikuispsykiatrian poliklinikoilla. IPS- työhönvalmennus on osa kuntoutustiimiä. 
 

Monialainen työkyvyn tuen tiimi nopeuttaa asiakkaiden palveluprosesseja sekä ammattilaisten välistä yhteistyötä 

Työkykyohjelman laajentaminen -projektissa pilotoidusta työkyvyn tuen tiimin (keskinen palvelualue, 08/2023–08/2024) toiminnasta saatiin Nordic Healthcare Groupin toteuttamassa vaikuttavuuden arvioinnissa viitteitä muun muassa parantuneesta yhteistyöstä sekä asiakashyödyistä monialaisesti toteutetuissa ja asiakaslähtöisissä palveluissa. Hyvinvointialueen sisäisesti toimintamallista koettiin hyötyä erityisesti työikäisten sosiaalipalveluiden sekä perusterveydenhuollon (sote-keskus) välisten palveluiden yhteensovittamisen kohentumisena. Lisäksi perusterveydenhuollon lääkäriresurssien hyödyntämisen koettiin tehostuneen työkyvyn tuen palvelupoluilla. Työkykykoordinaattorin tai terveydenhoitajan keräämien esitietojen sekä lääkäriresurssin ja osaamisen keskittämisellä (esimerkiksi sektorityömaisesti) pystytään mahdollisesti säästämään perusterveydenhuollon lääkäriresurssia ja vähentämään niin sanottua häiriökysyntää. Moniammatillisella ja -alaisella yhteistyöllä pystytään lisäksi nopeuttamaan asiakkaiden palvelupolkuja, kohti työelämää sekä työkykyä edistäviä kuntouttavia palveluita. 

Edellä kuvattujen kehittämisprojektien kautta on toteutettu sekä tuettu Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategisia tavoitteita; palvelustrategia, tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan liiton välinen yhdyspintasopimus. Lisäksi toiminnalla on vastattu työkyvyn tuen palveluiden yhteensovittamiseen liittyviin kansallisiin suosituksiin ja ohjeisiin. 

Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin toteutumista jatketaan alueellamme valtionavustuskauden jälkeen. Toiminta laajenee, alkuun sisäisellä rahoituksella vuodeksi 2025, kaikille kolmelle hyvinvointialueemme palvelualueelle. Näin voidaan samalla vastata työllisyyden edistämisen muutoksiin ja lisätä yhdyspintojen välistä yhteistyötä alueemme asukkaiden palveluiden yhteensovittamiseksi. 

Voit tutustua tarkemmin edellä kuvattujen palveluiden ja toimintamallien kuvauksiin Innokylästä: 

Työkyvyn tuen tiimi: Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä 

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä 

IPS-työhönvalmennus: IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä 
 

Kirjoittajat:  

Kalle Onnela, projektipäällikkö, Työkyvyn ja työllistymisen tuki 

Heidi Räsänen, projektiasiantuntija, IPS-työhönvalmennus 
 

Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee Euroopan unionin kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). 



 

Hyvinvointialuejohtajan TET-kierros: Asenne ratkaisee – heräämö ja vastaanotto-kotiutuksessa

Vastaanotolla aamu alkaa aikaisin ja asemissa ollaankin jo hyvissä ajoin ennen seitsemää. Osastonhoitaja Tuula Koistinen vastaanottaa hymyssä suin meidät ja seuraavaksi ohjataankin jo työvaatteiden vaihtoon.

Seitsemältä ollaankin jo ottamassa vastaan silmäpotilaita. Perehdytyksestä vastaa Väisäsen Eeva-Liisa vuosien rautaisella ammattitaidolla, joka näkyy kaikissa hänen asiakaskohtaamisissaan aamun aikana. Vaikka myös sairaalamaailma digitalisoituu, ei ihmisen kohtaamisen taidot mihinkään katoa.

​​​​​​​

Vastaanotolle saapuu hyvin erilaisia potilaita, mutta jokaisen Eeva-Liisa kohtaa juuri asiakkaan tilanteen vaatimalla tavalla. Näin TETtiläisen silmin katsottuna toiminta on ihailtavaa. Tänä päivänä olemme onnekkaita -sairaalaklovnitkin ovat paikalla keventämässä tunnelmaa. Tilli-klovni pääsee tositoimiin pienten potilaiden parissa.

Yhteiset huolet ja ilot

Kahvikeskusteluissa yhteisillä tauoilla puhututtavat tutut aiheet. Meillä on iso urakka saada tarvittavat säästöt aikaan, mutta tämänkin yli kyllä päästään.

Minulle kerrotaan myös, että asiat ovat täällä hyvin, vaikkakin kiirettä piisaa. Tämä yhdistelmäosasto heräämö ja vastaanotto-kotiutus, on hyvin moninainen ja hoitajien on hallittava monenlaisia asioita. Tänne kun potilaat tulevat eri erikoisaloilta kirurgisen toimenpiteen jälkeen. Heräämöllä on käytössään noin 44 paikkaa. 23 tunnin potilaillekin on 12 paikkaa. Tämän lisäksi myös päivystykselliset potilaat ohjautuvat tänne.

​​​​​​​

Tulevaisuus näyttäytyy valoisana -opiskelijoita on riittänyt tälle osastolle ja heistä saadaan mahdollisia uusia kollegoita.

Päivän voisi tiivistää siihen, kuinka tärkeää on ihmisen kohtaaminen. Että ihminen kohdataan ihmisenä. Täällä kohtaamiset olivat aidosti lämpimiä ja pitkien työurien tuoma kokemus näkyi päivittäisessä arjessa. Niin potilaat, heidän läheisensä kuin TETtiläinenkin kohdattiin ensisijaisesti ihmisenä.

Kiitos hienoista kohtaamisista.

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja
marko.korhonen@pshyvinvointialue.fi

Aluehallitus esittää vuoden 2025 talousarviota aluevaltuustolle

Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 2. joulukuuta hyvinvointialuejohtajan esityksen ensi vuoden talousarviosta. Talousarvioon sisältyy asiakasmaksujen korotuksia, jotka pohjautuvat asiakasmaksuasetuksen korotuksiin.
Aluehallitus hyväksyi myös hyvinvointialuejohtajan perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesityksen.

Lopullisen päätöksen ensi vuoden talousarviosta sekä perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta tekee aluevaltuusto kokouksessaan 16. joulukuuta.

Lue lisää vuoden 2025 talousarviosta: Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä - Pohjois-Savo
Lue lisää perhe- ja vammaispalveluiden uudistuksesta: Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi - Pohjois-Savo

Aluehallitus esittää asiakasmaksujen korotusta, maksukatto säilyy ennallaan

Vuoden 2025 talousarvioesityksessä on huomioitu asiakasmaksujen korotukset, jotka perustuvat asiakasmaksuasetukseen. Asetukseen pohjautuvien asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksia vastaava summa on vähennetty hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksesta. 
Perusterveydenhuollon maksuja esitetään korotettavaksi 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla. Maksukatto säilyy kuitenkin ennallaan 762 eurossa kalenterivuodessa. Sen jälkeen, kun maksukatto on täyttynyt, on asiointi julkisessa terveydenhuollossa saman kalenterivuoden aikana pääosin maksutonta. 
Korotukset tulisivat voimaan 1. tammikuuta 2025. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Hyvinvointialuejohtajan esitys perhe- ja vammaispalveluiden uudistamiseksi: tavoitteena saavutettavat ja asiakaslähtöiset palvelut

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tuo perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisesityksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen käsiteltäväksi maanantaina 2. joulukuuta. Esityksessä on otettu huomioon lausuntojen, kyselyiden sekä asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien kautta saatu palaute ja vaikutustenarviointi.

Uudistuksella tähdätään palvelurakenteen keventämiseen, oman palvelutuotannon vahvistamiseen sekä ostopalveluiden vähentämiseen. Tavoitteena on palvelujen entistä vahvempi integraatio ja toimintamallien yhtenäistäminen. Tavoitteena on myös tarjota entistä varhaisempaa tukea lapsille ja perheille sekä yksilöllisempiin tarpeisiin perustuvia palveluja vammaisille henkilöille. 

Perheiden palveluja järjestetään jokaisessa Pohjois-Savon kunnassa

Perhekeskuspalveluja tuotetaan lähipalveluina, jalkautuvina palveluina sekä etä- ja digipalveluina. Palvelut järjestetään kolmen tasoisissa toimipisteissä:
1.    laajat perhekeskukset (5)
2.    perustason perhekeskukset (11)
3.    perhekeskusten palvelupaikat (11)

Laaja perhekeskus tuottaa palveluja jalkautuvina palveluina perustason perhekeskuksiin ja perhekeskuksen palvelupaikkoihin. Perustason perhekeskuksen ja perhekeskuksen palvelupaikan aukiolo ja palveluvalikoima muotoutuvat paikallisen palvelutarpeen ja asiakasmäärien perusteella. 

– Uudistuksen valmisteluvaiheessa olemme kuulleet runsaasti palautetta alueen asukkailta, kunnilta ja muilta hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilta lähipalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden saatavuudesta, erityisesti äitiysneuvoloiden osalta. Me jaamme tämän huolen, ja siksi emme esitä muutoksia nykymuotoisten äitiysneuvolapalveluiden järjestämiseen, kertoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen. 

– On tärkeää, että nämä palvelut säilyvät lähellä pohjoissavolaisia perheitä, ja siksi olemme päättäneet varmistaa niiden jatkuvuuden ja saatavuuden, toteaa Korhonen.

Perhekeskusten palveluvalikoima tarkentuu toimeenpanovaiheessa ja palveluverkkosuunnitelmaa tarkastellaan vuosittain.

– Äitiysneuvolapalveluissa on tärkeää säilyttää THL:n suosituksen mukainen riittävä asiakasmäärä, jotta terveydenhoitajien ammattitaito pysyy ajan tasalla ja asiakasturvallisuus taataan. Tämä meidän tulee ottaa huomioon toimeenpanossa palvelujen toteuttamistapaa suunniteltaessa, muistuttaa perhe- ja vammaispalveluiden toimialajohtaja Kati Kantanen.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykososiaalinen opiskeluhuollon palveluihin ei esitetä muutoksia. Palveluja tarjotaan kouluilla ja oppilaitoksilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Lastensuojelussa ja vammaispalveluissa vahvistetaan perhehoitoa ja omaa asumistuotantoa

Lastensuojelussa tavoitteena on avohuollon vahvistaminen ja kodin ulkopuolisten sijoitusten vähentäminen. Lastensuojelun sijaishuollossa tavoitellaan laitoshoidon vähentämistä sekä hyvinvointialueen oman tuotannon ja perhehoidon vahvistamista. 

Vammaispalveluiden uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöisempi palvelurakenne, jolloin jokaiselle asiakkaalle asuminen järjestetään yksiköllisen toimintakyvyn ja palvelutarpeen perusteella. Asumispalveluissa vähennetään ostopalveluiden käyttöä ja vahvistetaan omaa tuotantoa. Ympärivuorokautista palveluasumista sekä laitoshuoltoa vähennetään ja lisätään yhteisöllistä asumista sekä tuettua kotona asumista.

Taloudelliset tavoitteet saavutettavissa

Aluehallitus on asettanut perhe- ja vammaispalveluiden uudistukselle 5–10 miljoonan euron vuosittaisen kustannussäästötavoitteen, mikä on arvioiden mukaan nyt esitettävillä toimenpiteillä saavutettavissa. Uudistus on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen laajempaa palvelujärjestelmän uudistusta, jonka kustannusvaikutustavoite on yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Aluehallitus käsittelee esitystä kokouksessaan 2. joulukuuta ja tekee oman esityksensä aluevaltuustolle. Lopullisen päätöksen uudistuksesta tekee aluevaltuusto 16. joulukuuta.

Muutokset toteutetaan vaiheittain vuosina 2025–2028, mikä vähentää riskejä ja varmistaa sujuvan siirtymän uusien toimintamallien käyttöön.

• Tutustu perhe- ja vammaispalveluluiden uudistukseen tarkemmin pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän-uudistus.
• Perhe- ja vammaispalveluiden uudistus aluehallituksen 2.12.2024 kokouksen esityslistalla.
   

Pohjois-Savon hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio: palvelujärjestelmäuudistuksen toimeenpano keskiössä

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen esittää 2. joulukuuta aluehallitukselle vuoden 2025 talousarvion, joka rakentuu palvelujärjestelmän uudistamisen, kustannustehokkuuden ja lakisääteisten palveluiden turvaamisen ympärille.

Vuoden 2025 talousarviossa keskeistä on talouden tasapainottaminen ja palvelujärjestelmän uudistaminen. Hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvio on jatkoa aluevaltuuston kesäkuun 2024 linjaamille palvelujärjestelmäuudistuksille. Uudistusten toimeenpano on käynnissä, ja lisätoimia valmistellaan parhaillaan.

Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen painottaa, että sopeutustoimista huolimatta lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut säilyvät pohjoissavolaisten saatavilla.

– Olemme ottaneet merkittäviä askeleita talouden tasapainottamisessa. Palvelujärjestelmän uudistus on keskeinen työväline sekä kustannusten hillitsemisessä että palveluiden laadun ja saavutettavuuden varmistamisessa. Nyt on tärkeää varmistaa, että tehdyt päätökset toimeenpannaan täysimääräisesti ja vaikuttavasti, Korhonen sanoo.

Vuonna 2025 hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan 52 miljoonalla eurolla

Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne jatkuu haastavana, mutta sopeutustoimet ovat tuottamassa tuloksia ja ensi vuoden arvioitu alijäämä on kuluvaa vuotta huomattavasti matalampi. Vuoden 2024 alijäämäksi arvioidaan noin 92 miljoonaa euroa ja vuoden 2025 talousarvio on 46,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio sisältää kaikkiaan 52 miljoonan euron säästö- ja tehostamistoimet.

Alijäämän kattaminen vaatii kuitenkin lisätoimia tulevien vuosien aikana.

– Kansallista rahoitusjärjestelmää on uudistettava, jotta lakisääteisten palveluiden ja rahoituksen epäsuhta korjaantuu. Samaan aikaan meidän on omilla toimillamme osoitettava, että pystymme saavuttamaan tehokkuutta ilman palveluiden kriisiytymistä, Korhonen toteaa.

Kuten monella muullakin hyvinvointialueella, Pohjois-Savossa lakisääteinen tavoite alijäämien kattamisesta vuoden 2026 loppuun mennessä ei näillä näkymin toteudu.  Tavoitteena on kattaa hyvinvointialueen alijäämät vastuullisesti ja hallitusti niin, että lakisääteiset palvelut voidaan koko ajan turvata Pohjois-Savon asukkaille.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen avainasemassa

Valtiovallan niukkeneva rahoitus luo paineita nopeille säästötoimille. Kustannusten hillintää haetaan muun muassa digipalveluiden laajentamisella ja tietojärjestelmien yhtenäistämisellä.

– Digitaaliset palvelut ovat tulevaisuuden kriittinen osa palvelujärjestelmää. Niiden toimivuus ja laatu on nostettava uudelle tasolle. Tämä ei ole vain kansallinen tavoite, vaan myös meidän alueemme asukkaiden odotus, Korhonen tähdentää.

Aluehallitus käsittelee hyvinvointialuejohtajan talousarvioesityksen kokouksessaan 2. joulukuuta, jonka jälkeen lopullisen päätöksen talousarviosta tekee aluevaltuusto kokouksessaan 16. joulukuuta.

– Aluehallituksen ja -valtuuston rooli on nyt ratkaiseva. Taloudellinen liikkumavara on vähäinen, mutta yhtenäisellä linjalla voimme varmistaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kestävän tulevaisuuden, Korhonen muistuttaa.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

LIITE: Talousarvio ja -suunnitelma 2025-2027

Yhteydenotto Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuoltoon helpottuu – uusi puhelinnumero käyttöön joulukuussa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen suun terveydenhuollon puhelinpalvelu uudistuu 10. joulukuuta. Kaikki nykyiset puhelinnumerot korvataan yhdellä keskitetyllä numerolla 017 273 4500. Tämä muutos helpottaa asiakkaiden yhteydenottoja ja parantaa palvelujen saatavuutta.
 
Suun terveydenhuollon uusi puhelinnumero on 017 273 4500. Se palvelee arkisin kello 7.45–16.00.

Virka-ajan ulkopuolella yhteydenotot hoituvat aiempaan tapaan:

• Arki-iltaisin kello 16 jälkeen sekä arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 9 jälkeen: Päivystysapu 116117.
• Arkipyhinä ja viikonloppuisin kello 8–9: puhelinnumero 017 174 020.

– Yksi keskitetty numero nopeuttaa palveluun pääsyä. Lisäksi muutos selkeyttää asiointia ja parantaa asiakaskokemusta. Samalla voimme tehostaa toimintaamme ja vapauttaa henkilöstöresursseja itse hoitotyöhön, kertoo ylihammaslääkäri Hannaleena Jämsä.

– Vuoden 2025 aikana teemme lisää uudistuksia asiakkaiden sujuvan asioinnin eteen, kun otamme käyttöön chat-palvelut, Jämsä lisää. 

THL kutsuu 64 000 aikuista laajaan Terve Suomi -tutkimukseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu 64 000 aikuista vastaamaan Terve Suomi -kyselyyn tänä syksynä. Ensimmäiset kutsut saapuvat postitse syyskuun aikana. Kutsun saajat on poimittu satunnaisesti Digi- ja väestötietoviraston tiedoista.

Tutkimuksessa kerätään ajantasaista tietoa Suomessa asuvien aikuisten terveydentilasta, elintavoista, elämänlaadusta, toimintakyvystä sekä kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hyvinvointialue voi hyödyntää tuloksia toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä

Tutkimuksessa kerätään tietoa 21 hyvinvointialueelta, Helsingistä ja Ahvenanmaalta. Koko Suomen tasoisen tilannekuvan lisäksi kerätty tieto mahdollistaa kattavan alueellisen vertailun.

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi sote-palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja johtamisessa sekä terveyden edistämisessä. Ajantasaisten tietojen avulla on mahdollista myös arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.

Jokainen vastaus on tärkeä

Tutkimukseen toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevilta. Jokainen tutkimukseen valikoitunut edustaa alueensa samanikäisiä ja -sukupuolisia henkilöitä, eikä ainuttakaan vastaajaa voi korvata toisella. 

Kyselyyn voi vastata verkossa tai paperilomakkeella suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai venäjäksi.

"Tulosten luotettavuuden kannalta on tärkeää, että jokainen kutsun saanut vastaa kyselyyn”, toteaa tutkimuksen johtaja Annamari Lundqvist.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan väestöryhmittäin ja hyvinvointialueittain THL:n verkkosivuilla vuoden 2025 aikana. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa tuloksista

Lisätietoja tutkimuksesta:

Annamari Lundqvist
tutkimuksen johtaja
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Osallistujille:

Sähköposti: tervesuomi(at)thl.fi
Puhelin (ilmainen): 0800 97730 arkisin klo 9–11

Terve Suomi -kysely: thl.fi/tervesuomi/osallistu

Opetusvastaanotto 2.0 - Tulevaisuuden monialainen oppimisyksikkö ja terveyspalveluiden uudistaja Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa tulevaisuuden oppimisyksikköä, joka integroi hoidon jatkuvuuden periaatteet osaksi tulevien sote-ammattilaisten työskentelyä ja palvelujärjestelmää tarjoten kokonaisvaltaisia palveluita Pohjois-Savon asukkaille. Kehittäminen kytkeytyy tiiviisti palvelujärjestelmän uudistamiseen. 

Uudessa Opetusvastaanotto 2.0 -mallissa Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutetaan monialaista koulutusta ja yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveyspalvelut integroituvat asiakaslähtöisiksi, laadukkaiksi ja tehokkaiksi palvelukokonaisuuksiksi, tukien samalla hoidon jatkuvuutta ja ammattilaisten osaamisen jakamista. Monialaisuus on rikkaus, ja kun yhdistetään eri alojen osaaminen, voidaan tarjota potilaille entistä parempaa hoitoa.

- Opiskelijoille on taattava riittävä määrä potilaskontakteja opintojensa aikana, jolloin saamme työelämään valmiimpia ammattilaisia meille töihin. Opetusvastaanotolla opiskelijat pääsevät toimimaan monialaisesti ja mahdollisimman itsenäisesti aidoissa asiakastapaamisissa. Yhteistyö on sujuvampaa, kun ymmärretään mitä toinen ammattilainen tekee, luotetaan työkaveriin ja hänen osaamiseensa, toteaa koulutusjohtaja Minna Taam-Ukkonen. 

Palvelualuejohtaja Jouni Kurolan mukaan opetusvastaanotto tiivistää perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä toimien linkkinä näiden välillä. Tämä mahdollistaa ketterät konsultaatiokäytännöt. Itä-Suomen yliopiston professori ja lääketieteen laitoksen johtaja, ylilääkäri Ville Leinosen mukaan opetusvastaanoton kehittäminen kytkeytyy tiiviisti palvelujärjestelmän uudistamiseen.   

- Opetusvastaanotto 2.0 uudistaa opetuksen ja tutkimuksen toteuttamista Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Opetusvastaanotto on joustava ja kehittämismyönteinen ympäristö uusien toimintamallien testaamiseen, kouluttamiseen sekä tutkimuksen opettamiselle ja toteuttamiselle, Leinonen selventää.

Opetusvastaanoton toiminnan suunnittelun ja käynnistämisen parissa työskentelee moniammatillinen asiantuntijatiimi, jonka vahvuutena on näkemys ja innostus opiskelijoiden ohjaamiseen sekä kouluttamiseen. Tiimillä on laaja kokemus käytännön työstä perus- ja erityispalveluissa ja jo pitkään toimineesta hammaslääketieteen opetusvastaanotosta, sekä verkostot alueen koulutusorganisaatioihin.

- SOKK-hanke (2020–2022) käynnisti laajasti monialaisen kehittämisen Pohjois-Savon alueella ja on upeaa jatkaa tämän kehittämistä edelleen, kertovat kliininen opettaja Henna Saari Itä-Suomen yliopistosta ja lehtori Tiina Mäkeläinen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Pilotointi käynnistyy syksyllä 2025

Projektiasiantuntija Janne Rautiaisen mukaan Opetusvastaanotto 2.0 -toimintaa pilotoidaan syyslukukaudella 2025 KYS:n kampuksella. Käynnistysvaiheen opiskelijaryhminä mukana ovat lääketieteen, hoitotyön ja ravitsemusterapian opiskelijat, jotka hoitavat pilotin aikana 1000 asiakaskäyntiä. Tulevaisuudessa toimintaa laajennetaan portaittain mahdollisimman laajalle sote-alan opiskelijajoukolle. Pilotin ajan opiskelijoiden ohjaus ja kouluttaminen järjestyvät pääasiassa hanketiimin toimesta, hankerahoituksen turvin.

- Kehittämisyhteistyötä tehdään tiiviisti alueen koulutusorganisaatioiden, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Opiskelijat osallistetaan kehittämiseen vahvasti ja heidän kokemuksiaan kartoitetaan tarkasti, jotta voimme tehdä suunnitelman siitä, miten toimintaa on järkevä toteuttaa pilotin päättymisen jälkeen, kertoo projektiasiantuntija Jutta Kakkinen ja jatkaa:

- Olemme perehtyneet kirjallisuuteen ja erilaisiin malleihin toteuttaa sote-alan opiskelijoiden koulutusta, etsien parhaita ratkaisuja toteutustapoihin, joita testaamme käytännössä ja konkreettisesti ensi vuonna käynnistyvässä pilotissa.

Opetusvastaanotto 2.0 on osa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO) -hanketta, johon Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2,5 milj. euroa valtionavustusta vuosille 2024–2025 Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Lue lisää Opetusvastaanotto 2.0 -mallista: https://pshyvinvointialue.fi/fi/opetusvastaanotto 

Janne Rautiainen, projektiasiantuntija
Jutta Kakkinen, projektiasiantuntija
Tiina Rantamo, asiantuntijahammaslääkäri
Rosa Korhonen, asiantuntijahammaslääkäri
Henna Saari, asiantuntijalääkäri
Anna Karjalainen, projektipäällikkö (tilat)
Tiina Mäkeläinen, projektiasiantuntija
Henna Oikarinen, projektityöntekijä
 

Varkauden kotihoidossa on käynnistynyt arkikuntoutuksen pilotti

Varkauden kotihoidossa on alkanut lokakuussa pilotti, jossa testataan ja arvioidaan moniammatillista, tehostetun arkikuntoutuksen toimintamallia. Kohderyhmänä ovat säännöllisen kotihoidon asiakkaat ikääntyneiden palveluissa. Pilotti kestää helmikuun 2025 loppuun saakka.

Moniammatillinen arkikuntoutus on tuttu toimintamalli kuntouttavalta arviointijaksolta. Pilotissa testataan, miten toimintamallia voidaan toteuttaa osana säännöllistä kotihoitoa. Toimintamallia kehitetään pilotin aikana ja tavoitteena on laajentaa toimintamalli myös muihin Pohjois-Savon hyvinvointialueen kuntiin kevään 2025 aikana.

Arkikuntoutuksen toimintamallin tavoitteina ovat

• kotihoidon asiakkaan toimintakyvyn ja omatoimisuuden vahvistaminen arjen toiminnoissa,
• sairaalahoitoa vaativien keskeytysten vähentäminen sekä
• ympärivuorokautiseen asumispalveluiden tarpeen/siirtymisen viivästyminen.

Arkikuntoutus toteutetaan määräaikaisena jaksona ja sen kesto vaihtelee 4–8 viikon välillä asiakkaan tarpeen mukaan. Jakson aikana asiakkaan edistymistä seurataan tarkasti ja hänen kuntoutumissuunnitelmaansa muokataan tarvittaessa. Jakson päättyessä saavutettuja tuloksia arvioidaan ja tehdään suunnitelma jatkoa varten. Jatkosuunnitelman avulla pyritään ylläpitämään asiakkaan toimintakykyä myös jakson päätyttyä.

Tehostettu moniammatillinen arkikuntoutusjakso kuuluu osaksi kotihoidon säännöllisiä palveluita, eikä siitä synny asiakkaalle erillisiä kustannuksia.

Toimintamallista lyhyesti:
Tehostettu moniammatillinen arkikuntoutusjakso on tarkoitettu niille säännöllisen kotihoidon asiakkaille, joilla tunnistetaan, että toimintakyky on laskenut tai vaarassa laskea. Jakso alkaa fysioterapeutin tekemän toimintakyky- ja kuntoutustarpeen arvion perusteella. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, jonka pohjana on asiakkaan omat tavoitteet ja arkitoimissa ilmenevien haasteiden ratkaiseminen.

Jakson aikana asiakkaan kuntoutumista tuetaan moniammatillisesti asiakkaan omassa arjessa fysioterapeutin koti- tai etäkäynneillä sekä hoitajakäyntien yhteyteen suunniteltujen toimintakykyä edistävien toimien avulla. Tarkoituksena on, että kotihoidon hoitajat ohjaavat ja tukevat asiakasta esimerkiksi päivittäisissä askareissa, liikkumisessa tai tasapainon ja lihasvoiman kehittämisessä. Harjoitukset sulautetaan luontevasti osaksi asiakkaan arkea.

Sähköinen perhekeskus: Digitaaliset palvelut lisäävät ennaltaehkäisevää tukea ja alentavat kustannuksia

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhtenä painopisteenä on vanhemmuuden vahvistaminen. Hyvinvointialueen tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea sekä edistää asukkaiden omatoimisuutta. Perhe- ja vammaispalveluiden uudistamisen tavoitteena on muun muassa palvelurakenteen keventäminen ja digitaalisten palveluiden lisääminen. Sähköinen perhekeskus tukee näiden tavoitteiden saavuttamista.

Sähköinen perhekeskus on perhekeskustyön verkkopalvelukokonaisuus, joka on suunnattu hyvinvointialueiden asukkaille ja perhekeskustyön ammattilaisille. Pohjois-Savossa perheille ja perhettä suunnitteleville tarkoitettu Omaperhe.fi otettiin käyttöön viime vuoden lopulla, nuorille suunnattu Omahelpperi.fi tänä syksynä, ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille -osion käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 alusta.

Omahelpperi-verkkopalvelun kustannusvaikuttavuuden arviointi  

Pohjois-Savon hyvinvointialueella Sähköisen perhekeskuksen kehittäjät ja vaikuttavuustiimin asiantuntijat tarkastelivat yhdessä Omahelpperi-verkkopalvelun kustannusvaikuttavuutta osana terveydenhuollon menetelmien arviointia (HTA). Arvioinnissa keskityttiin Omahelpperi-verkkopalvelun käyttöönoton ja ylläpidon kustannuksiin sekä palvelun tuottamiin hyötyihin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Vastaavia arvioita ennaltaehkäisevistä digitaalisista palveluista on tehty hyvin vähän. HTA-arvioinnissa hyödynnettiin skenaarioajattelua, koska ennaltaehkäisevän toiminnan syy-seuraussuhteiden osoittaminen on haastavaa. Pohjois-Savossa tehty arviointi toimii mallina muille hyvinvointialueille.  

-    Ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisella ja vanhemmuustaitojen vahvistamisella voidaan saavuttaa sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä, kertoo projektikoordinaattori Ulla Särkkä.

Omahelpperin kustannukset koostuvat kertaluonteisista ja jatkuvista palvelumaksuista sekä Sähköisen perhekeskuksen projektikoordinaattorin työpanoksesta. Arvioinnin mukaan asukkaiden omatoimisuuden lisääntyminen mahdollistaa sen, että ammattilaisten aikaa saadaan kohdennettua vaikuttavammin. Tämä tuo säästöä jo lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden käytön odotetaan lisääntyvän ja raskaampien palveluiden tarpeen vähenevän.

-    Sähköinen perhekeskus mahdollistaa voimavarojen kohdentamisen aktiivisemmin ennaltaehkäiseviin palveluihin. Palvelu parantaa asukkaiden pärjäämistä omassa arjessa sekä madaltaa kynnystä hakea apua ja tukea varhaisessa vaiheessa perhekeskusverkoston palveluista, projektikoordinaattori Merja Jumpponen tähdentää.

Vanhemmuustaitojen vahvistumisen voidaan nähdä edistävän lasten ja nuorten mielenterveyttä. Tämä on myös kustannustehokasta, sillä jo yhden lapsen tai nuoren säästyminen mielenterveyshäiriön takia tarvittavalta sairaalahoidolta tai sijoitukselta tuo merkittäviä säästöjä.
 

Kirjoittajat Ulla Särkkä ja Merja Jumpponen toimivat projektikoordinaattoreina Pohjois-Savon hyvinvointialueella Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa.
  

• Omaperhe.fi ja Omahelpperi.fi ovat perhekeskustoiminnan sähköisiä kanavavia ja osa Sähköistä perhekeskusta. Sähköisen perhekeskuksen kehittämisen taustalla on valtakunnallinen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja perhekeskustoimintamalli.
  
  DigiFinland Oy koordinoi Sähköisen perhekeskuksen kehitystyötä. DigiFinland Oy on julkisen hallinnon digitalisaatiota edistävä erityistehtäväyhtiö. Yhtiön omistajia ovat vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki, HUS-yhtymä ja valtio.
   

Aluehallitus vahvisti yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus vahvisti kokouksessaan 18.11.2024 yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen. Viranhaltijavalmisteluna laadittu neuvottelutulos hyväksyttiin pieniä muutoksia lukuun ottamatta.

Yhteistoimintaneuvottelujen taustalla ovat henkilöstöön kohdistuvat muutokset palvelujärjestelmäuudistuksen yhteydessä sekä merkittävät taloudelliset ja tuotannolliset säästöpaineet. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua.

Vahvistetussa neuvottelutuloksessa hyvinvointialueelle kohdistuvat pysyvät henkilöstösäästöt ovat yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2025 kohdistuvat kertaluonteiset henkilöstösäästöt noin 5 miljoonaa euroa.

Vahvistettu neuvottelutulos sisältää vuoden 2025 talousarviossa enintään 188,8 henkilötyövuoden pysyvän vähennyksen. Irtisanomisia kohdistuu enintään 77 tehtävään. Suurin osa henkilöstövähennyksistä toteutetaan eläkepoistumana ja määräaikaisen henkilöstön vähentämisenä, sekä avoinna olevien tehtävien täyttämättä jättämisellä.

Pysyvät henkilöstösäästöt kohdistuvat eri toimialoille seuraavasti:

• Ikääntyneiden palvelut: 2,6 miljoonaa euroa
• Erityispalvelut (erikoissairaanhoito): 2,3 miljoonaa euroa
• Strategia- ja konsernipalvelut: 2 miljoonaa euroa
• Peruspalvelut (perustason terveydenhuolto ja työikäisten sosiaalityö): 1,2 miljoonaa euroa
• Perhe- ja vammaispalvelut: 0,7 miljoonaa euroa
• Pelastustoimi ja turvallisuuspalvelut: 0,7 miljoonaa euroa

Henkilöstövähennyksissä on huomioitu mm. ensi vuonna lakkaavien yksiköiden henkilöstövaikutukset ja muut hyvinvointialueen toimintaan vaikuttavat uudistukset ja muutokset. Esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa on huomioitu valmisteilla oleva lakimuutos, jonka myötä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä henkilöstön vähimmäismitoitus olisi vuoden 2025 alusta lähtien pysyvästi 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vastaava mitoitus oli aiemmin käytössä kevääseen 2023 saakka.

- Tulevat henkilöstövähennykset ovat niin mittavat, että niiden vaikutukset näkyvät väistämättä asiakkaillemme. Teemme kuitenkin kaikkemme, jotta nämä vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Lakisääteiset palvelumme turvataan, eikä asiakas- tai potilasturvallisuus vaarannu näiden muutosten myötä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Aluehallituksen puheenjohtajan Riitta Raatikaisen mukaan muutokset ovat kipeitä mutta välttämättömiä.

- Meidän on huolehdittava siitä, että toiminnan taloudellinen perusta kestää myös tulevaisuudessa.  Henkilöstökulujen vähentäminen on yksi askel kohti hallitumpaa talouden hoitoa tässä monella tapaa vaikeassa tilanteessa, sanoo Raatikainen.

Aluehallitus päätti kahdesta muutoksesta lopulliseen neuvottelutulokseen. Hyvinvointialuejohtajan esityksestä sosiaalijohtajan ja johtavan ylihoitajan tehtävänkuvat muutetaan nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi. Lisäksi aluehallitus päätti selvittää kahden erikoissairaanhoidon varhaiskasvatuksen työtehtävän järjestelyt.

Monelle irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle voidaan tarjota uusia tehtäviä tai uudelleenkoulutusta

Aluehallituksen päätöksen myötä hyvinvointialueella käynnistyvät selvitykset irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden uudelleen sijoittumisista ja mahdollisista uudelleenkoulutuksista. Esimerkiksi lakkautuvan yksikön tai osaston sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle voidaan tarjota oman alan työtä uudella tehtäväkuvalla. Suunnitelmissa on myös avata yhteensä noin 30 oppisopimuskoulutuspaikkaa hoiva-avustajan tehtäviin.

- Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman monelle nyt irtisanomisuhan alla olevalle työntekijälle tilaisuus jatkaa uudenlaisissa tehtävissä hyvinvointialueella. Kaikille emme kuitenkaan voi välttämättä taata jatkoa, sanoo henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.

Lopulliset henkilöstövaikutukset tarkentuvat, kun selviää kuinka moni ottaa tarjottavan uuden tehtävän vastaan ja irtisanottavien uudelleensijoitusmahdollisuudet ovat tiedossa.

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Lue lisää syksyn yhteistoimintaneuvotteluista aiemmista tiedotteistamme:

Yhteistoimintaneuvottelut päättyivät Pohjois-Savon hyvinvointialueella – aluehallitus päättää neuvottelutuloksesta - Pohjois-Savo

Aluehallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut osana vuoden 2025 talousarvion valmistelua - Pohjois-Savo