Ikääntyneiden asumispalveluissa on tällä hetkellä käynnissä kaksi rakennushanketta – toinen Suonenjoella ja toinen Kuopiossa

Suonenjoen asumispalveluhanke Mansikkarinne

Suonenjoen Herralantielle nousevan ikääntyneiden asumispalveluyksikkö Mansikkarinteen rakentaminen on jo täydessä vauhdissa. Uusi asumispalveluyksikkö korvaa nykyiset Joenrannan kodin ja Veljeskodin kiinteistöt ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta, mutta vastaa myös kevyemmän asumisratkaisun tarjontaan yhteisöllisen asumisen osalta. Yksikkö on suunniteltu muuntojoustavaksi asiakkaiden tarpeet ja yhteisöllisyys huomioiden.  

Yksikön ensimmäiseen kerrokseen tulevat yhteisöllisen asumisen tilat 20 asiakkaalle ja 2. ja 3. kerrokseen tulevat ympärivuorokautisen palveluasumisen tilat tukitiloineen 48 asiakkaalle. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tulee yhteensä 46 asuntoa. Tavoitteena on, että uudet tilat saataisiin käyttöön loka-marraskuussa 2026.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi kokouksessaan syyskuussa 2024 Suonenjoen palveluasumisen rakennushankkeen suunnitelman. Suonenjoen palveluasumisen rakennushankkeen toteuttajaksi vuokramallilla valittiin marraskuussa 2024 Suomen Hoiva ja Asunto Oy & Rakennusliike Soimu Oy. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt hankkeelle 20 %:n investointiavustuksen, eli noin 1,9 miljoonaa euroa.

​​​​​​​Kuva Mansikkarinteen rakennustyömaalta marraskuussa 2025. Kuva: Rakennusliike Soimu Oy

Kuopion asumispalveluhanke Puijonnokka

Myös Kuopiossa on rakennustyöt aloitettu ikääntyneiden 60-paikkaisen ympärivuorokautisen asumispalveluyksikön osalta. Asumispalveluyksikkö Puijonnokkaa rakennetaan parhaillaan Puijonsarventielle Kuopiossa sijaitsevan Julkulan kaupunginosaan. Tontin paalutukset on tehty ja pohjan betonivalut ovat meneillään.

Puijonnokka rakennetaan kahteen kerrokseen ja suunnittelussa on huomioitu, että osa asunnoista soveltuu muistisairautta sairastaville. Asiakkaat asuvat yksikössä yhden hengen huoneissa. Huoneiden koko on 30 m² ja ne sisältävät WC- ja peseytymistilat. Asunnot on suunniteltu viihtyisiksi, valoisiksi sekä esteettömiksi ja yksikössä mahdollistetaan yhdenvertainen elämä osana yhteisöä. Rakennushankkeen toteuttajana on Pohjolan Kiinteistörakenne Oy. Samaan pihapiiriin rakennetaan parhaillaan myös vammaispalveluiden yksikköä.

Yksikön odotetaan valmistuvan maaliskuussa 2027, jonka jälkeen uudisrakennus päästään ottamaan käyttöön. Kun yksikkö valmistuu, Kuopioon tulee 60 uutta ikääntyneiden asumispalvelupaikkaa. Se helpottaa Kuopion alueen kasvavaa palvelutarvetta.

Rakennushankkeet ovat hyvinvointialueen strategian mukaisia

Sekä Mansikkarinteen että Puijonnokan suunnittelua on tehty hyvässä yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Hankeryhmään on kuulunut ikääntyneiden palveluiden henkilöstöä, kiinteistöhallinnon, tilahallinnan, rakennuttamisen sekä toiminnallisen suunnittelun henkilöstöä. Lisäksi valmisteluun on osallistunut työturvallisuuden ja työsuojelun asiantuntijoita, tukipalveluiden ja tietohallinnon asiantuntijoita.

Rakennushankkeet toteuttavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelustrategiaan asetettuja tavoitteita ikääntyvien palveluiden osalta. Tavoitteisiin on kirjattu, että ikäihmiset saavat palveluntarpeensa ja toimintakykynsä mukaista asumispalvelua yhdenmukaisesti ja oikea-aikaisesti paikkakunnasta tai toimintayksiköstä riippumatta. Lisäksi hankkeissa huomioidaan myös tavoitteet, että asumispalveluiden piirissä olevat ikäihmiset saavat asua kodinomaisessa ympäristössä elämänsä loppuun saakka.

Politiikkasuositus: Moniammatillinen toimintamalli vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä

Pohjois-Savossa toteutettu tutkimus osoittaa, että kun sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat tiiviisti yhdessä, asiakkaat saavat apua oikeaan aikaan ja palvelujen käyttö vähenee. Tämä tukee erityisesti paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita. 

PALVA-tutkimushankkeessa (Paljon palveluja käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus -hanke) tehdyn tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraatiota on toteutettava enemmän käytännön asiakastyössä. Integraatiolla tavoitellaan muun muassa perus- ja erityispalvelujen saumattomuutta, asiakaslähtöisempiä palveluja ja kustannusten laskua. Tämä on olennaista erityisesti paljon palveluja käyttävien asiakkaiden kohdalla, joilla on usein kasautuneita hyvinvoinnin haasteita ja monialaista palvelutarvetta. 

“Tiedämme, että suhteellisen pieni määrä ihmisiä käyttää suuren osan sosiaali- ja terveyspalveluista. Jotta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palvelutarpeeseen, tarvitsemme tietoa vaikuttavista toimintamalleista”, toteaa tutkimusprofessori Aini Pehkonen. 
 

Moniammatillinen toimintamalli vähentää palvelujen kysyntää ja vaikuttaa niiden painotuksiin

Tutkimuksen mukaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tilanne paranee, kun palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä eri ammattilaisten kesken. Ennen asiakkaan osallistumista MOTI-tiimiin (malli, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset koordinoivat asiakkaan palvelut yhdessä), sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö kasvoi terveyspalveluissa keskimäärin 2,2 % viikossa ja sosiaalipalveluissa 3,4 % viikossa. Osallistumisen jälkeen suunta muuttui – terveyspalvelujen käyttö väheni 5,3 % viikossa ja sosiaalipalvelujen käyttö 4,6 % viikossa. 

Samalla palvelujen painopiste siirtyi: sosiaalihuollossa korostuivat kuntouttavat palvelut, ja terveydenhuollossa ennaltaehkäisevien peruspalvelujen käyttö lisääntyi. Raskaampien palvelujen, kuten psykiatrian ja päivystyksen, tarve puolestaan väheni. 

“Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat ovat vaarassa pudota palvelujen väliin, koska järjestelmä on pistemäinen. MOTI-interventio vähentää pistemäisyyttä koordinoimalla palvelukokonaisuutta, jolloin asiakas tulee autetuksi kokonaisvaltaisesti oikeissa palveluissa. Näin vältetään mm. turhat käynnit ja väärään paikkaan ohjautuminen”, kertovat tutkijat Mika Kiela ja Anna-Sofia Holappa. 
 

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimuksessa tarkasteltiin MOTI-tiimiin osallistuneiden pohjoissavolaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden käyttöä ennen ja jälkeen intervention. Tutkimus toteutettiin Paljon palveluja käyttävien palveluketjun vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus (PALVA) -hankkeen osatutkimuksessa 3: Monialaisen intervention vaikuttavuuden arviointi paljon palveluja tarvitsevissa asiakkuuksissa. 

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden toteuttamassa osahankkeessa tavoitteena oli selvittää paljon palveluja käyttävien asiakkaiden palvelupolkuja, palvelujen tarvetta sekä MOTI-tiimin ja Ensilinja-prosessin vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Hankkeen rahoitus on tullut Euroopan unionin kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).  

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Aini Pehkonen
aini.pehkonen(at)pshyvinvointialue.fi 

Tutkija Mika Kiela
mika.kiela(at)pshyvinvointialue.fi 

 Tutkija Anna-Sofia Holappa
anna-sofia.holappa(at)pshyvinvointialue.fi 

Politiikkasuositus:

Kiela, Mika & Holappa, Anna-Sofia & Pehkonen, Aini (2025):
Moniammatillinen toimintamalli vähentää palvelujen käyttöä
 

Aluehallitus päätti Uusi Sydän -projektin siirtymisestä neljänteen vaiheeseen 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta KYS Uusi Sydän -projektin kokonaiskustannus- ja aikataulumuutosta sekä projektin etenemistä neljänteen vaiheeseen.  

Aluehallitus päätti: 

• Uusi Sydän-projektin kokonaisbudjettimuutoksen 203,5 miljoonaan euroon ja valmistumisaikataulun 10/2027.  
• Uusi Sydän-projektin neljännen vaiheen toteuttamisen 1/2026–10/2027 15 miljoonan euron kustannusarviolla.  
• Projektin kokonaiskustannuksen nousu huomioidaan investointisuunnittelussa ja lainanottovaltuudessa 2 miljoonan euron siirtona Uusi Sydän liittyviltä projekteilta Uusi Sydän -projektille. 

Hyväksytyn investointisuunnitelman mukaisesti Uusi Sydän -projektille ja Uusi Sydän liittyville projekteille on myönnetty vuosille 2023–2027 lainanottovaltuutta yhteensä 101 miljoonaa euroa. Uusi Sydän-projektin ja siihen liittyvien projektien toteutuneet ja suunnitellut kustannukset ovat noin 98,6 miljoonaa euroa vuosina 2023–2027. Lainanottovaltuuteen verrattuna kustannusten arvioidaan alittuvan noin kaksi miljoonaa euroa.  

Lue Uusi Sydän -projektista:  

• aluehallituksen ennakkotiedotteesta: Aluehallitus käsittelee Uusi Sydän -projektin siirtymistä neljänteen vaiheeseen
• KYS Uusi Sydän -projektin verkkosivuilta: https://pshyvinvointialue.fi/kys-uusi-sydan 

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen. 

Lastenneuvolapalveluita keskitetään Kuopiossa

Kuopiossa keskitetään lastenneuvolapalveluita joulukuun aikana. Muutokset koskevat Martti Ahtisaaren koulun ja Särkiniemen koulun lastenneuvoloita.

• Martti Ahtisaaren koulun lastenneuvola suljetaan ja palvelut siirtyvät 2.12.2025 alkaen Pyörön ja keskustan neuvolaan.
• Särkiniemen koulun lastenneuvola suljetaan ja palvelut siirtyvät 8.12.2025 alkaen keskustan neuvolaan.

Neuvoloiden puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Ajanvarauksen yhteydessä ohjaamme asiakkaat oikeaan toimipisteeseen.

• Pyörön lastenneuvola sijaitsee osoitteessa Pyörönkaari 26 D.
• Keskustan lastenneuvola sijaitsee Kuopion pääterveysasemalla osoitteessa Tulliportinkatu 15, H-rappu, 4. kerros.

Perhe- ja vammaispalveluiden lautakunta päätti kokouksessaan 29.9.2025, että molemmat neuvolat lakkautetaan 1.1.2026 mennessä. Lue päätöspöytäkirjasta lisätietoa.
 

Etsivän vanhustyön verkostomalli jatkuu pysyvänä toimintana Pohjois-Savossa

Etsivän vanhustyön verkostomalli -projekti päättyy marraskuussa 2025. Projektin aikana Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on luotu kolme alueellista etsivän vanhustyön verkostoa, jotka jatkavat toimintaansa hyvinvointialueen koordinoimana.

Verkostoissa ovat mukana hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaus, järjestötoimijat, seurakuntien diakoniatyöntekijät sekä kuntatoimijat. Asiakasohjauksessa tunnistetaan ikääntyneitä, jotka hyötyvät verkoston tekemästä yhteistyöstä ja sujuvasta ohjauksesta heille sopivien palveluiden, toiminnan tai tuen piiriin.

Kaikki verkoston toimijat työskentelevät ikääntyneiden parissa, ja tiiviillä yhteistyöllä ikääntyneet tulevat entistä paremmin autetuiksi. Verkostotyö vahvistaa samalla myös toimijoiden keskinäistä yhteistyötä.

Projektin aikana kymmenet ikääntyneet ovat saaneet apua ja ohjautuneet heille sopivan ja mielekkään tekemisen tai tuen pariin. Alueen toimijat ovat tulleet tutummiksi toisilleen, mikä on lisännyt muun muassa työparityöskentelyä ja konsultointia verkoston sisällä.

Verkostoihin kutsutaan edelleen mukaan kaikkia ikääntyneiden parissa yksilöllistä, kohtaavaa työtä tekeviä toimijoita.

Lisätietoja antaa:
Margit Laaksonen, margit.laaksonen@pshyvinvointialue.fi

Uudet neuvostot ovat aloittaneet toimintansa

Aluehallitus on nimennyt neuvostot toimikaudelle 2025-2029. Neuvostojen kokoonpanot löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta:  Vaikuttamistoimielimet

Neuvostot järjestäytyivät marraskuun kokouksissaan. Vammaisneuvoston puheenjohtajana jatkaa Tuula Loijas ja varapuheenjohtajaksi valittiin Virpi Sourunjärvi. Ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja vaihtui. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuulikki Tiihanoff ja varapuheenjohtajaksi Paula Sorjonen.

Neuvostot kokoontuvat seuraavan kerran joulukuussa. Vuoden 2026 kokoukset pidetään kevätkaudella helmi-, huhti- ja kesäkuussa ja syyskaudella elo-, loka- ja joulukuussa.

Kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkaistaan verkkosivuilla: Esityslistat ja pöytäkirjat.
 

Iisalmen päivystyksessä ei lääkäriä tänään perjantaina 28.11.2025 klo 8-16

Iisalmen päivystyksessä ei ole äkillisestä poissaolosta johtuen lääkäriä paikalla perjantaina 28.11. 2025 kello 8–16. Hoitohenkilöstö toteuttaa Iisalmen päivystyksessä hoidon tarpeen arvion normaalisti ja tarvittaessa potilaat ohjataan Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystykseen tai sote-keskukseen.

Otathan yhteyttä aina ennen päivystykseen hakeutumista Päivystysavun numeroon 116117. Päivystys on tarkoitettu äkillisen sairastumisen, vamman ja pitkäaikaissairauden äkillisen vaikeutumisen hoitoon, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. 

Päivystyksellistä välitöntä hoitoa vaativia ovat esimerkiksi:

• äkilliset halvausoireet
• voimakas hengenahdistus tai hengitysvaikeus
• kova rintakipu
• äkillisesti alkanut kova vatsakipu tai päänsärky
• isot vammat ja luunmurtumat
• henkeä uhkaava allerginen reaktio
• muu, henkeä uhkaava äkillinen sairastuminen.

Esimerkiksi sairauslomatodistukset tulee hakea työterveyshuollosta tai omasta terveyskeskuksesta.

Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.
 

KYS Syöpäkeskuksessa käynnistyi uusi eturauhassyöväntutkimus

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on alkanut kansainvälinen lääketutkimus, joka tuo Suomeen uudenlaisen syövän täsmähoidon. Tutkimus vahvistaa KYSin asemaa yhtenä Pohjoismaiden edelläkävijöistä kliinisessä syöpätutkimuksessa.

Tutkimustoiminnan kehittäminen on osa Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiaa, jossa pyritään vahvistamaan potilaiden mahdollisuuksia päästä mukaan uusimpien hoitomuotojen tutkimuksiin.

Mistä tutkimuksessa on kyse?

Tutkimuksessa selvitetään uuden hoitomuodon, radioliganditerapian (RLT), turvallisuutta ja vaikutuksia. Hoito yhdistää kohdennetun syöpähoidon ja säteilyn: radioaktiivinen aine liitetään vasta-aineeseen, joka hakeutuu suoraan syöpäsoluihin. Näin säteily tuhoaa kasvaimen, mutta säästää tervettä kudosta.

Tutkimukseen osallistuvat potilaat sairastavat pitkälle edennyttä eturauhassyöpää, joka ei ole enää reagoinut tavanomaisiin hoitoihin.

Miksi tämä on merkittävää?

Radioliganditerapia on lupaava askel kohti entistä tarkempia ja tehokkaampia syöpähoitoja. Tutkimus tuo KYSiin uutta osaamista ja avaa potilaille mahdollisuuden saada käyttöön aivan uusinta hoitoa jo ennen sen laajempaa käyttöönottoa.

Laaja yhteistyö takana

Tutkimuksen toteuttaminen vaatii tiivistä yhteistyötä useiden yksiköiden välillä: Syöpätautien klinikka, isotooppilääketiede, sairaala-apteekki, laboratorio ja kuvantaminen toimivat yhdessä, jotta hoito voidaan toteuttaa turvallisesti.

KYS on jo aiemmin hoitanut potilaita toisella radioliganditerapialla (lutetium-hoidot), mikä loi osaamisen ja käytännöt, joiden ansiosta tämä uusi tutkimus voitiin aloittaa.

– Ilman 177LuPSMA-hoitojen myötä kertynyttä kokemusta ja moniammatillista yhteistyötä emme olisi voineet ottaa tällaista tutkimusta vastaan, kertoo tutkimuksen vastuulääkäri Okko Kääriäinen.

– Lutetium-hoitojen kautta olemme rakentaneet säteilysuojelun, kliinisen seurannan ja kuvantamisen käytännöt, joista on ollut merkittävää apua tutkimustoiminnassa, Kääriäinen jatkaa.

Tämä kehityspolku osoittaa, kuinka hoitokäytännöistä syntynyt osaaminen voi mahdollistaa uuden tason tutkimustoimintaa ja tehdä KYSistä houkuttelevan kumppanin kansainvälisille lääkeyhtiöille.

Hyöty potilaille ja alueelle

– Tutkimus tuo potilaille mahdollisuuden saada käyttöön aivan uusinta hoitoa ennen sen laajempaa käyttöönottoa. Samalla se tarjoaa henkilöstölle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittyä ja osallistua kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, toteaa tutkimushoitaja Heli Hassinen.

Katso myös:
​​​​​​​Itäinen syöpäkeskus -rekrytoivat lääketutkimukset
BAY22143-tutkimus (englanniksi)

Asiakkaat antaneet yli 4 600 palautetta palveluistamme

Puolen vuoden aikana olemme vastaanottaneet jo yli 4 600 asiakaspalautetta. Palaute kertoo paljon – asiakkaamme kiittävät erityisesti ystävällistä ja ammattitaitoista palvelua. Kehittämistä toivotaan etenkin ohjeistukseen ja digipalveluiden toimivuuteen.

Palautteiden ansiosta olemme jo tehneet konkreettisia parannuksia, kuten

• lisänneet aulatilojen turvallisuutta
• selkeyttäneet yhteystietoja verkkosivuillamme.

Uusi palautejärjestelmä helpottaa palautteen antamista

Keväällä käyttöön otettu palautejärjestelmä on tehnyt palautteen antamisesta entistä helpompaa. Voit antaa palautetta:

• verkkosivujen lomakkeella
• vastaamalla tekstiviestikyselyyn, joka saapuu numerosta 12181.

Asiakaspalautteen keräämistä ja hyödyntämistä on kehitetty osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon-hanketta.

Miksi palautteesi on tärkeä?

Asiakaspalautteet ohjaavat palveluidemme kehittämistä ja auttavat meitä vastaamaan entistä paremmin asukkaiden tarpeisiin. Jokainen palaute on arvokas – sen avulla voimme tehdä todellisia parannuksia, joista kerromme myös verkkosivuillamme Asiakaskokemus.

Kiitos kaikille palautetta antaneille! Jokainen palaute vie meitä lähemmäs tavoitetta: entistä asiakaslähtöisempiä palveluita Pohjois-Savossa.

Hanke päättyy – kehittäminen jatkuu

Hankkeen tuloksena hyvinvointialueella on käytössä uusi asiakaspalautteen tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä, joka tuottaa laadukasta, kansallisesti vertailukelpoista ja reaaliaikaista tietoa asiakastyytyväisyydestä. 

Hanke päättyy marraskuun lopussa, mutta asiakaspalautteen keruun kehittäminen jatkuu edelleen. 

Anna meille palautetta jo tänään – sinun kokemuksesi vie meitä eteenpäin. Asiakaspalaute

Päivystysapu 116117-palvelunumero toimii normaalisti

Uutista päivitetty 26.11.2025 klo 19:04

Häiriö on päättynyt ja Päivystysapu 116117-palvelunumero toimii normaalisti.

***

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Päivystysapu 116117-palvelussa on häiriöitä, minkä vuoksi puhelut eivät yhdisty eikä takaisinsoittopalvelu toimi. Vika on tiedossa ja sitä korjataan parhaillaan.

Mikäli päivystysapunumero 116117 ei vastaa, asiakkaita pyydetään soittamaan myöhemmin uudestaan. Vain henkeä ja terveyttä uhkaavassa hätätilanteessa tulee soittaa hätäkeskukseen 112.
 

Aluehallitus käsittelee Uusi Sydän -projektin siirtymistä neljänteen vaiheeseen 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta KYS Uusi Sydän -projektin kokonaiskustannus- ja aikataulumuutosta sekä projektin etenemistä neljänteen vaiheeseen.  

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on käynnissä yli vuosikymmenen mittainen uudistus, jossa vanhentuneet tilat modernisoidaan vastaamaan nykyaikaisen sairaanhoidon tarpeita. Pääsairaalan peruskorjaus- ja laajennushanke tunnetaan nimellä Uusi Sydän. 

Uudistuksen taustalla on vuonna 1959 rakennetun pääsairaalan täydellinen peruskorjaustarve, sisäilmaongelmat vuonna 1985 valmistuneessa vuodeosastotornissa sekä nykyisten osastojen ja potilashuoneiden toimimattomuus modernissa sairaalatoiminnassa. 

Uusi Sydän -projekti sisältää uudisrakentamista ja vanhan pääsairaalan peruskorjausta vuosina 2017–2027 neljässä vaiheessa. Pääsairaalan peruskorjaus on valmistunut, ja hanke etenee viimeiseen eli neljänteen vaiheeseen, joka toteutetaan vuosina 2026–2027. Neljännessä vaiheessa puretaan vuonna 1985 valmistunut vuodeosastorakennus ja rakennetaan uusi laajennusosa. Uuteen osaan sijoittuvat muun muassa kuvantamiskeskuksen tilat, tila henkilökunnan työasuautomaatille sekä teknisiä ja huollon tiloja. 

Yhteistyö tiivistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä 

Hankkeen kolmannessa vaiheessa toteutettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastointegraatiot, mikä tuo merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä sekä säästi 31,5 miljoonan euron rakennusinvestoinnin perusterveydenhuollon osastopalveluihin. Integraation onnistumisen myötä Harjulan sairaalan kiinteistökokonaisuudesta luovutaan vuoden 2025 loppuun mennessä, joka säästää hyvinvointialueen vuokrakustannuksia yli 3M€ vuodessa. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Harjulan sairaalan peruspalveluiden osastot muuttavat KYSin pääsairaalan tiloihin joulukuun alussa 2025. Siirtyminen vahvistaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon uutta osastokokonaisuutta on kehitetty yhteistyössä mm. osastojen sijoittelun osalta. Suurimmat muutokset kohdistuvat vaativan kuntoutuksen ja palliatiivisen hoidon osastoihin. 

Lue lisää:  

• Harjulan sairaalan peruspalveluiden osastot siirtyvät Kuopion yliopistollisen sairaalan alueelle joulukuun alussa 
• Harjulan sairaalan yksiköt muuttavat KYSin pääsairaalaan marras–joulukuussa 

Investoinnit ja kustannukset 

Hyväksytyn investointisuunnitelman mukaisesti Uusi Sydän -projektille ja Uusi Sydän liittyville projekteille on myönnetty vuosille 2023–2027 lainanottovaltuutta yhteensä 101 miljoonaa euroa. Uusi Sydän-projektin ja siihen liittyvien projektien toteutuneet ja suunnitellut kustannukset ovat noin 98,6 miljoonaa euroa vuosina 2023–2027. Lainanottovaltuuteen verrattuna kustannusten arvioidaan alittuvan noin kaksi miljoonaa euroa.  

Aluehallitus saa päätettäväkseen: 

• Uusi Sydän-projektin kokonaisbudjettimuutoksen 203,5 miljoonaan euroon ja valmistumisaikataulun lokakuussa 2027.  
• Uusi Sydän-projektin neljännen vaiheen toteuttamisen 1/2026–10/2027 15 miljoonan euron kustannusarviolla.  
• Projektin kokonaiskustannuksen nousu huomioidaan investointisuunnittelussa ja lainanottovaltuudessa 2 miljoonan euron siirtona Uusi Sydän liittyviltä projekteilta Uusi Sydän -projektille 

Lue lisää KYS Uusi Sydän -projektista: https://pshyvinvointialue.fi/kys-uusi-sydan  

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme. 

Harjulan sairaalan peruspalveluiden osastot siirtyvät Kuopion yliopistollisen sairaalan alueelle joulukuun alussa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen Harjulan sairaalan peruspalveluiden osastot muuttavat Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) alueelle pääsairaalan C-rakennusosan tiloihin 1.–4.12.2025.

Harjulan sairaalan alueella on toiminut viisi (5) perusterveydenhuollon osastoa. Näiden yhteenlaskettu paikkamäärä on ollut enimmillään 134, mutta käytössä on ollut keskimäärin noin 110 paikkaa tilojen kunnon ja henkilöstötilanteen vuoksi. Pääsairaalan C-rakennusosan tiloissa toiminta jatkuu neljällä (4) osastolla, joissa on yhteensä 112 potilaspaikkaa.

Peruspalveluiden potilaat ovat ohjautuneet Harjulan osastoille jatkohoitoon pääasiassa KYSin päivystyksestä tai erityispalveluiden osastoilta. Noin kolmannes potilaista on ollut samaan aikaan myös ikääntyneiden palveluiden asiakkaita. Osastojakson jälkeen noin 68 prosenttia potilaista on kotiutunut entisten palveluiden piiriin, ja jatkohoitopaikkaa odottaneita on ollut noin 30 prosenttia.

Yhteistyö tiivistyy perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä

KYSin tiloihin siirtyminen vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Suurimmat muutokset kohdistuvat vaativan kuntoutuksen ja palliatiivisen hoidon osastoihin, joissa toiminta ja resurssit järjestetään uudelleen. Samalla myös muiden peruspalveluihin kuuluvien osastojen roolit tarkentuvat koko hyvinvointialueella.

Hyvinvointialueen vaativimmasta osastokuntoutuksesta vastaa jatkossa erityispalveluiden tuottama erityisen vaativan kuntoutuksen osasto (EVASKU).

Pääsairaalan C-rakennusosassa aloittava vaativan kuntoutuksen osasto (VASKU) kokoaa yhteen osan Harjulan osastojen 4 ja 5 potilaista, joiden hoidon painopiste on kuntoutuksessa. Samalla lonkkamurtumapotilaiden hoitoketju uudistuu ja yhtenäistyy.

Akuuttihoito ja palliatiivinen hoito uudistuvat

– Perusterveydenhuollon keskisen alueen akuuttihoito keskitetään KYSille Akuuttiosasto 1:lle ja Akuuttiosasto 2:lle, kertoo osastopalvelujen palveluyksikköjohtaja Tuija Jääskeläinen.

– Harjulan osasto 7, joka tunnetaan saattohoidon tukiyksikkönä Lehtola-kotina, oli aikanaan Suomen ensimmäinen julkisen sektorin tuottama saattohoidon yksikkö. KYSille siirtymisen yhteydessä sen nimi ja toiminta uudistuvat, ja yksikkö jatkaa toimintaa palliatiivisena osastona, Jääskeläinen jatkaa.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella palliatiivinen keskus rakentuu verkostomaisesti ilman uutta hallinnollista rakennetta. Uuden palliatiivisen osaston toiminta tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Osasto vastaa yhdessä palliatiivisen poliklinikan kanssa sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaisesta vaativasta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Perustason palliatiivista ja saattohoitoa toteutetaan jatkossakin pääasiassa hyvinvointialueen liikkuvissa palveluissa, ikääntyneiden palveluissa sekä peruspalveluiden että erityispalveluiden poliklinikka- ja osastotoiminnassa.

Diabetespotilaiden käytössä olevat Freestyle Libre 3 plus -sensorit saattavat antaa virheellisiä lukemia

Tietyt Pohjois-Savon hyvinvointialueelle toimitetut FreeStyle Libre 3 Plus -sensorit saattavat antaa virheellisiä matalan glukoosin lukemia. Tämä voi aiheuttaa mahdollisen terveysriskin diabetesta sairastaville henkilöille. 

Toimintaohje Libre 3 Plus -sensorin käyttäjille

• Jos sinulla on vielä pakkauksessa olevia sensoreita, tarkista eränumero pakkauksesta. Jos eränumero on T60002774, T60002911, T60003234 tai T60003448, älä ota sensoria käyttöön.
• Jos sensori on käytössä tai poistettu pakkauksestaan, mene osoitteeseen www.FreeStyleCheck.com. Varmista kohdasta ”Tarkista sensorin sarjanumero” onko käyttämäsi sensori viallisesta erästä. Käytössä olevan sensorin sarjanumeron voi tarkastaa myös puhelimen LibreLink-sovelluksesta. 
• Jos käyttämäsi sensori kuuluu vialliseksi todettuun erään, lopeta sensorin käyttö välittömästi ja hävitä sensori.
• Toimita käyttämättömät vialliset sensorit suoraan valmistajalle tai alueesi hoitotarvikejakeluun. Vialliset sensorit vaihdetaan veloituksetta. 

Katso tästä linkistä valmistajan tiedote ja kuvalliset ohjeet sarjanumeron tarkistamiseen.

Hoitotarvikejakelun yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen nettisivuilta www.pshyvinvointialue.fi/hoitotarvikejakelu 

Jos asiasta herää lisäkysymyksiä tai haluat ilmoittaa haittavaikutuksista tai laatuongelmista, joita on ilmennyt FreeStyle Libre 3 Plus -sensoreiden käytön yhteydessä, soita Abbottin asiakaspalveluun 0800 555 500 maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00.

Lapsiperheiden yleinen neuvonta osaksi asiakasohjaus– ja alkuarviointiyksikköä 28.11.2025 alkaen

Lapsiperheiden yleisen neuvonnan toiminta yhdistetään osaksi lapsiperheiden asiakasohjaus– ja alkuarviointiyksikön palveluja 28.11.2025. Yleistä neuvontaa toteuttanut hanke päättyy, ja sen aikana kertynyttä osaamista on siirretty eri tavoin pysyväksi osaksi alkuarviointiyksikön toimintaa.

Palvelu on suunnattu alueen lapsiperheille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille.

Asiakasohjaus– ja alkuarviointiyksikkö palvelee numerossa 017 273 4300. 

Palveluajat 28.11.2025 alkaen:

• Maanantai, tiistai, torstai ja perjantai klo 9.00–10.30
• Keskiviikko klo 14.00–15.30

Lue lisätietoa lapsiperheiden yleisestä neuvonnasta

Kirjaamon asiakaspalvelupiste on suljettu 25. - 27.11.

Kirjaamon asiakaspalvelupiste on suljettu 25.-27.11.
Puhelinpalvelu on avoinna normaalisti: 

• Tiistai 09:00 - 11:00, 12:00 - 14:00
• Keskiviikko - Torstai 12:00 - 14:00

Lisätietoja: Kirjaamo

Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuutta vahvistetaan uudella yhteistyöllä

Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Savonia-ammattikorkeakoulu käynnistävät yhteisen Turvallisesti kotona -hankkeen, jonka tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuutta ja toimintakykyä. Hanke kohdistuu kotona asuviin yli 74-vuotiaisiin, heidän omaisiinsa ja läheisiinsä sekä ikääntyneiden parissa työskenteleviin. Tavoitteena on tarjota tukea ja tietoa, joka rohkaisee ikäihmisiä vahvistamaan kotinsa turvallisuutta ja hyvinvointia omatoimisesti.

Koordinoitu verkostotyö tukemaan asumisturvallisuutta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen korostaa hankkeessa monialaisen yhteistyön merkitystä ikäihmisten turvallisemman kotona asumisen tukemisessa.

- Ikääntyneiden hyvinvointi ja turvallisuus ovat yhteinen asia. Kun yhdistämme eri toimijoiden osaamisen ja tuemme ikäihmisiä ennaltaehkäisevästi, voimme vähentää riskejä ja vahvistaa kotona asumisen edellytyksiä, Rytkönen painottaa.

Rytkösen mukaan hankkeen tavoitteena on muodostaa Pohjois-Savoon monitoimijainen yhteistyöverkosto tunnistamalla keskeiset toimijat, joiden avulla voidaan parantaa ikääntyneen asumisturvallisuuden edellytyksiä ja tukea ikäihmisten hyvinvointia. Yhteistyöverkostoon tulee mukaan ikääntyneiden parissa työskenteleviä ammattilaisia, yhdistyksiä, järjestöjä, seurakuntia, yksityisiä palveluntuottajia sekä vapaaehtoisia. Verkostotyötä hankkeessa tulee koordinoimaan hyvinvointialueen projektiasiantuntija.

Toimenpiteillä tuetaan ikäihmisten turvallisuutta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä

Hankkeessa tuotetaan selkeä tietopaketti, joka auttaa ikäihmisiä tunnistamaan ja parantamaan kotona asumisen turvallisuuden eri osa-alueita. Lisäksi toteutetaan kysely, jonka avulla saadaan tietoa pohjoissavolaisten ikäihmisten turvallisuudesta ja toimintakyvystä.

- Vastaavanlaisia erityisesti paloturvallisuuteen painottuvia kyselyitä lähetetään kaikille pientaloasujille kymmenen vuoden välein, mutta sillä aikavälillä ehtii tapahtua monenmoista muutosta. Ikäihmisille suunnatun tietopaketin ja kyselyn jakaminen tukevat riskiperusteista onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, mikä on yksi pelastuslaitoksen lakisääteisistä tehtävistä, kertoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Lauri Holappa.

Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Maria Luojuksen mukaan Savonia-ammattikorkeakoulu tukee hanketta tuottamalla ikääntyneiden parissa työskenteleville ja ikääntyneiden lähiomaisille koulutusta, sekä tuottamalla tutkimusaineistoa ikääntyneiden kaatumisriskistä ja paloturvallisuudesta.

Hankkeen toimenpiteillä ikäihmiset saavat tietoa siitä, miten he voivat omilla toimillaan ennaltaehkäistä tulipaloja, kotitapaturmia tai muita lähellä piti -tilanteita kotiympäristössään. Samalla siirretään painopistettä ennaltaehkäisevään työhön, mikä auttaa hillitsemään palveluiden tarvetta ja kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä pelastustoimessa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.12.2025 – 31.3.2027 ja siihen on saatu avustusta Palosuojelurahastolta.

--

Lisätietoja:

HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi

Riskienhallintapäällikkö Lauri Holappa, Pohjois-Savon pelastuslaitos
lauri.holappa(at)pshyvinvointialue.fi

Yliopettaja Maria Luojus, Savonia-ammattikorkeakoulu
maria.luojus(at)savonia.fi
 

Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin -tilaisuuksien kiertue käynnistyy

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen varautumisen ja valmiuden asiantuntijat suuntaavat tulevien viikkojen aikana kiertueelle eri puolille Pohjois-Savoa. Kiertueen tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoisuutta arjen turvallisuudesta sekä tarjota mahdollisuus avoimeen keskusteluun varautumisesta erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. 

Tilaisuuksissa asiantuntijat kertovat kotitalouksien omatoimisesta varautumisesta, vastaavat kysymyksiin ja antavat käytännön vinkkejä siitä, miten jokainen voi parantaa omaa ja lähipiirinsä turvallisuutta. Samalla halutaan rohkaista ottamaan aktiivinen rooli oman turvallisuutensa edistämisessä ja jakamaan ajatuksiaan sekä kokemuksiaan varautumisesta. Kiertue tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden tulla kuulemaan, oppimaan ja keskustelemaan tärkeistä teemoista.

Tilaisuuksien järjestämisen taustalla on pelastustoimea ohjaavan sisäministeriön julkaisema Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas sekä viime vuosien aikana muuttunut maailman turvallisuustilanne.

Tilaisuuksissa käsitellään mm.:

• varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
• väestönsuojelua
• onnettomuuksien ehkäisyä ja riskienhallintaa
• pelastustoimintaa

Pohjois-Savon pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Antti Haataja odottaa tulevaa kiertuetta ja etenkin siellä syntyvää keskustelua.

”Valmiuspäällikkönä odotan tulevalta kiertueelta avointa vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa asioista, jotka koskettavat meitä kaikkia ja ovat kansalaistaitojenkin näkökulmasta tärkeä osata. Erityisen tärkeää on ymmärtää varautumisen olevan osa meidän kaikkien arkea, jotta on kyky toimia kaikissa tilanteissa, niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Työ varautumisen eteen tehdään etukäteen, koska vahingon tapahduttua on jo myöhäistä. Varautuminen on kokoelma pieniä tekoja, joista rakentuu varautumisen tuloksen saavutettu tila, jossa kyetään vastaamaan erilaisiin uhkiin”, Haataja sanoo.

Haataja tuo myös esiin, kuinka kansalaisten kiinnostus varautumisasioita kohtaan on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

”Kiertueen tavoitteena on antaa vastauksia tyypillisimpiin kysymyksiin ja kertoa varautumistyöstä, joka on pitkälti taustalla tapahtuvaa toimintaa työn luonteen takia. Pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia – tämä kiertue on siitä yksi esimerkki”. 
 

Katso listalta itseäsi lähin paikkakunta ja tule mukaan: 

• Siilinjärvi ti 25.11. klo 18–19.30, Yrityskeskus INNOCUM, rakennus I1, 2 kerros, (Harjamäenraitti 7)
• Kuopio ke 26.11. klo 18–19.30, Valtuustosali, (Suokatu 42)
• Iisalmi to 27.11. klo 18–19.30, Luma-keskus, (Savonkatu 5)
• Lapinlahti ti 2.12. klo 18–19.30, Valtuustosali, (Asematie 4)
• Suonenjoki ke 3.12. klo 18–19.30, Yrityspuisto Futuria, auditorio, (Jalkalantie 6)
• Keitele to 4.12. klo 18–19.30, Suvanto-sali, (Koulutie 3–4)
• Riistavesi ke 10.12. klo 18–19.30, Riistaveden koulu (monitoimitalo), (Koulutie 12)
• Nilsiä to 11.12. klo 18–19.30, Mantun kulttuuritalo, (Vesitornintie 1)
• Leppävirta ti 16.12. klo 18-19.30, Valtuustosali (Savonkatu 39, 79100 Leppävirta)
• Varkaus ke 17.12. klo 18-19.30, Valtuustosali (Ahlströminkatu 6, 78250 Varkaus)
  

Kuntakohtaisten tilaisuuksien kesto on noin 1,5 h.

Kirjaamon asiakaspalvelupiste suljettu 20.11.2025

Kirjaamon asiakaspalvelupiste on suljettu torstaina 20.11.2025. Puhelinpalvelu on avoinna normaalisti klo 12-14. 

Harjulan sairaalan yksiköt muuttavat KYSin pääsairaalaan marras–joulukuussa

KYSin pääsairaalan peruskorjatun vuodeosastorakennuksen vaiheittainen käyttöönotto on alkanut. Käyttöönoton myötä Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot ja poliklinikkatoiminnot siirtyvät KYSin pääsairaalaan marras-joulukuun vaihteessa.

Harjulan tilojen tyhjentyminen aloitetaan poliklinikkatoimintojen muutoilla marraskuun lopulla ja tätä seuraa osastotoimintojen muutot joulukuun alussa. Muuttorupeama pitää sisällään myös KYSin sisäisiä muuttoja sekä muuttoja Harjulasta muihin kuin KYSin tiloihin. Yksiköiden uudet käyntiosoitteet ja mahdolliset puhelinnumeromuutokset päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille palveluiden tietoihin. Palveluissa voi olla tilapäisiä katkoksia muutoista johtuen.

Kaksitoistakerroksisen peruskorjatun rakennusosan alimpiin kerroksiin sijoittuvat poliklinikkatilat, opetustilat sekä huollon ja logistiikan tilat. Toinen kerros on kuvantamisen tiloja. Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3.–9.

Harjulasta KYSin pääsairaalan peruskorjattuun C-rakennusosaan muuttavien toimintojen mahdolliset nimenmuutokset ja uudet sijainnit:

• Harjulan sisätautien poliklinikan nimi muuttuu. Uusi nimi: Erikoissairaanhoidon diabetespoliklinikka Kuopio. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 1. krs (C1)
• Ikääntyneiden geriatrinen poliklinikka. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 0. krs (C0).
• Kuopion uniapneahoitajat, Kuopion sotekeskus. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: Medisiininen poliklinikka. KYS pääsairaala, C-rakennusosa 0. krs (C0). Uniapneahoitajien puhelinnumero muuttuu ja käyttöön otetaan takaisinsoittojärjestelmä. Uusi numero 1.12.2025 alkaen on 017 273 4250. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8.00–9.00. Ajanvaraukset etukäteen puhelimitse. Ajanvarauskäynneille ilmoittautuminen jatkossa KYSin pääaulan itseilmoittautumisautomaateilla.
• Harjulan osasto 1 nimi muuttuu. Uusi nimi: Akuuttiosasto 1. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. KYS pääsairaala, C-rakennusosa 9. krs (C9).
• Harjulan osasto 2 nimi muuttuu. Uusi nimi: Akuuttiosasto 2. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ti 2.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 6. krs (C6).
• Harjulan osasto 4 ja Harjulan osasto 5 yhdistyvät muuton myötä. Uusi nimi: Vaativan kuntoutuksen osasto. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ke 3.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 3. krs (C3).
• Harjulan osasto 7, Lehtola, nimi muuttuu. Uusi nimi: Palliatiivinen osasto. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa to 4.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 7. krs (C7).
• Harjulan hoivaosasto 8-10: toiminta päättyy 10.12.2025. Kaikki hoivaosasto 8-10:n puhelinnumerot poistuvat käytöstä.
• Liikkuva sairaala muuttaa Harjulasta KYSille viikon 50 aikana. Yksikkö antaa mm. infuusiohoitoja pääsairaalan tiloissa.

Edellisten lisäksi Harjulan sairaalasta muuttaa useita yksiköitä myös muihin kuin KYSin tiloihin. Näistä asiakastoimintaa sisältäviä yksiköitä on vain Vammaispalveluiden Kivelän toimintakeskus, joka muuttaa arviolta vuoden vaihteessa osoitteeseen Siunauskappelintie 2, 70110 Kuopio.

Muita hyvinvointialueella lähiaikoina tapahtuvia muuttoja

• Vammaispalveluiden osaamiskeskus muuttaa 17.11.2025 Kuopiossa Kauppakeskus Hermannista osoitteeseen Kaartokatu 9, 70620 Kuopio (Alavan sairaalan B2-rakennus, 5. kerros)
• Kaavin palvelukeskuksella sijaitsevat hyvinvointialueen toiminnot muuttavat 9.12.2025 Kaavin terveysasemalle osoitteeseen Rantatie 2, 73600 Kaavi.

Pääopastekartta (pdf). Pääsairaalan C-rakennusosa on kartassa oranssilla.

Vammaispalveluissa kokeillaan etäpalveluita päivätoiminnassa ja asumisen ohjauksessa

Vammaispalveluissa kehitetään uusia digitaalisia tapoja tukea asiakkaiden arkea. Vuoden 2025 loppuun jatkuvissa kokeiluissa testataan etäyhteyksien hyödyntämistä sekä päivätoiminnassa että asumisen ohjauksessa. Tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta ja monipuolistaa niiden sisältöä.

Päivätoimintaa etänä

Hyvinvointialue tarjoaa vammaisten henkilöiden päivätoimintaa sekä omissa toimipisteissään että ostopalveluna. Uudessa kokeilussa päivätoiminta tuotiin asiakkaan kotiin digilaitteen, kuten tabletin, välityksellä. Etäpäivätoiminta suunnattiin henkilöille, jotka pystyivät käyttämään laitteita itsenäisesti tai tuettuna.

– Etäpäivätoiminta parantaa palvelun saatavuutta ja monipuolistaa sen sisältöä, kertoo projektikoordinaattori Minna Oksman.

Toimintaa järjestettiin kahdessa muodossa: kaikille avoimina etätuokioina ja pienemmissä kurssimuotoisissa ryhmissä. Avoimissa tuokioissa jumpattiin, visailtiin, keskusteltiin ajankohtaisista aiheista ja pelattiin bingoa. Kurssimuotoisissa etätapaamisissa keskityttiin yleisiin arjen taitoihin, kuten asiointiin, turvallisuuteen ja kodin hoitoon tai yksilöityihin sisältöihin.

Etäohjauksella tukea asumiseen

Toisessa kokeilussa selvitetään, voisiko tuetun asumisen ohjauskäyntejä toteuttaa osittain videoyhteyden kautta. Mallia on otettu ikääntyneiden palveluista, joissa etähoiva on jo vakiintunut osaksi arkea.

– Asiakkaat kokivat tabletin helppokäyttöiseksi, ja ohjaajien yhteydenotot olivat odotettuja. Myös työntekijöiltä saatiin myönteistä palautetta, kertoo vammaisten asumispalveluiden kehittäjä Elina Puustinen.

Etäohjauksen avulla voidaan muistutella arjen asioista, tukea kodinhoidossa sekä tarjota keskustelu- ja ohjausapua. Etäpalvelut täydentävät asiakkaan muita asumisen tukimuotoja niin, että kokonaisuus vastaa yksilöllisiä tarpeita.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

Puustisen mukaan kokeilut ovat osoittaneet, että digitalisaatio voi vahvistaa vammaispalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta:

– Vammaispalveluissa digitalisaation hyödyntäminen on ollut muuta sosiaalitoimea vähäisempää, mutta kokeilujen tulokset rohkaisevat tarttumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Etäpalvelukokeilut liittyvät perhe- ja vammaispalvelujen palvelujärjestelmän uudistukseen, jonka tavoitteena on keventää palvelurakennetta, vahvistaa omaa tuotantoa ja lisätä sähköisten palvelujen käyttöä.