Hyvinvointialueen taloustilanne jatkuu vaikeana

Alkuvuoden lukujen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2024 on noin 96 miljoonaa euroa alijäämäinen. Luku on ennakoitua suurempi ja johtuu erityisesti henkilöstövajeen aiheuttamasta ostopalvelujen käytöstä. Palvelujärjestelmän uudistamisen avulla pyritään talouden tasapainottamiseen pitkällä tähtäimellä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ennusteen mukaan taloustilanne vuodelle 2024 näyttää ennakoitua vaikeammalta. – Vuoden 2024 talousarviossa hyvinvointialueen tulostavoite oli 36,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alkuvuoden toteuman perusteella ennakoidaan kuluvalle vuodelle kuitenkin noin 96 miljoonan euron alijäämää, sanoo hyvinvointialueen talousjohtaja Kari Janhonen.
–  Henkilöstövajeen takia budjetoidut henkilöstömenot alittuvat tätä vuonna, mutta vastaavasti runsas vuokratyövoiman käyttö rasittaa hyvinvointialueen taloutta. Suurin osa alijäämästä kertyisikin ostopalveluista, joiden osalta ennustetut kulut ovat 59,1 miljoonaa euroa odotettua korkeammat. Myös ennakoidut tarvikekulut olisivat 8,9 miljoonaa euroa odotettua suuremmat, Janhonen lisää.

Valtion rahoitusjärjestelmä haastaa hyvinvointialueita

Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Valtion rahoitus hyvinvointialueille on kuitenkin pienempi kuin niiden toiminnan kustannukset. Vuodesta 2023 vuoteen 2024 valtion rahoitus hyvinvointialueille kasvaa vain 2,6%. Tämä on vähemmän kuin arvioitu kustannustason nousu.
Valtio tarkastelee hyvinvointialueiden rahoitusta jokaisen vuoden jälkeen takautuvasti ja korvaa osan syntyneistä alijäämistä niin sanotulla jälkikäteistarkastuksella. Näiden jälkikäteistarkastusten määrä on kuitenkin laskeva, eli valtio korvaa joka vuosi vähenevässä määrin hyvinvointialueilla syntynyttä alijäämää.
Jälkikäteistarkastuksista huolimatta rahoitusvaje hyvinvointialueilla vuonna 2024 on edelleen suuri, sillä tarkastus koskee tässä vaiheessa vain vuotta 2023 ja toteutuu vasta vuoden 2025 rahoituksessa. Vuodelle 2024 se ei siis korjaa rahoitusvajetta tai epäsuhtaa hyvinvointialueiden rahoituksen ja velvoitteiden välillä. 
– Jos alijäämä Pohjois-Savossa vuosi vuodelta kasvaa, korvaa valtion rahoitus siitä yhä pienemmän osan. Meidän on siis oltava valmiita toimenpiteisiin, jotka tasapainottavat talouttamme pitkällä tähtäimellä. Näistä keskeisin on palvelujärjestelmän uudistaminen, joka auttaa meitä tulevaisuudessa varmistamaan henkilöstön saatavuuden, vastaamaan ikääntyvän väestön kasvavaan palveluntarpeeseen, sekä vähentämään kustannuksiamme, toteaa Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Katso tästä vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen toteumat ja vuoden 2024 korjattu talousennuste 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsitteli vuoden 2024 talousarviota kokouksessaan 13.5.2024. Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.
 

Pohjois-Savon hyvinvointialueella uudistetaan ikääntyneiden asiakasohjauksen toimintaa

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnistyi vuoden 2024 alussa kaksivuotinen ikääntyneiden asiakasohjauksen uudistamisen kehittämisprojekti. Projekti on osa tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toimeenpanoa ikääntyneiden palveluissa. Projektin tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat ikääntyneiden asiakasohjaukseen, jotta asiakas saa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti, asuinpaikasta riippumatta.

Ikääntyneiden asiakasohjaus tarjoaa Pohjois-Savon ikääntyville asukkaille tietoa, ohjausta ja neuvontaa asiakkaille suunnatussa matalan kynnyksen neuvontapalvelussa, Ikäkeskuksen neuvonnassa. Hyvinvointialueen omat työntekijät voivat ottaa ikääntyvän asiakkaansa asioissa yhteyttä asiakasohjauksen viranomaispalvelukanaviin. Näiden lisäksi asiakasohjaus auttaa asiakkaita saamaan tarvitsemansa palvelut laaja-alaisen palvelutarpeen arvioinnin avulla. Sen avulla arvioidaan asiakkaan tarvetta hyvinvointialueen tarjoamille ikääntyneiden palveluille, esimerkiksi kotihoidolle ja asumispalveluille.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ikääntyneiden asiakasohjaus on jaettu maantieteellisesti viiteen alueeseen. Asiakasohjauksen uudistamisen projektin lähtötilanteessa kullakin alueella toimitaan pääasiassa omien toimintatapojen mukaisesti. Myös yhteistyössä muiden sosiaali- sekä terveydenhuollon palveluiden kanssa on alueellisia eroja.

Projektin visiona on, että asiakas saa jatkossa tarpeensa mukaiset palvelut sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää, että asiakasohjauksen sisäiset toimintatavat sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ovat toimivia. Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin sujuvoittaa ikääntyneiden asiakasohjauksen sekä yhteistyökumppaneiden arkityötä.

Projektissa työskentelevät projektisuunnittelijat Outi Jussila, Pinja Evesti ja Jonna Mark-Jääskeläinen lähestyvät kehittämisen haasteita ilon kautta.

– Koemme olevamme tärkeällä asialla. Asiakasohjauksen toimintatapojen yhtenäistämisen kautta asiakkaat saavat palvelunsa tasalaatuisesti ja asiakasohjaajat voivat työskennellä samoihin käytäntöihin nojaten jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa. Teemme matkaa kohti yhtenäisesti toimivaa asiakasohjausta yhdessä henkilöstön ja asiakkaidemme kanssa.

Lisätietoja projektista:
Projektipäällikkö Riikka Nuutinen
riikka.nuutinen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 4549

Pohjoissavolaisia työikäisiä kutsutaan mukaan tutkimukseen edistämään terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia

Vuodenvaihteessa käynnistyneeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeeseen (HYPE) kutsutaan parhaillaan mukaan pohjoissavolaisia työikäisiä. Hankkeessa tutkitaan pohjoissavolaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia, päihteiden käyttöä sekä niiden taustalla olevia tekijöitä. Tavoitteenamme on kehittää hyvinvointialueen ja sen asukkaiden käyttöön vaikuttavia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamalleja.

Tutkimukseen kutsutaan 13 000 18–64-vuotiasta pohjoissavolaista väestörekisterin tietojen perusteella. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Voit halutessasi osallistua tutkimukseen:

• jos saat postitse kotiisi henkilökohtaisen kutsun,
• sinulla on riittävä suomen kielen taito ja
• käytettävissäsi on älypuhelin tai muu vastaava mobiililaite.

Tutkimus toteutetaan hyödyntäen digitaalisia työkaluja, joilla kerätään tutkittavista monipuolisia terveys- ja hyvinvointitietoja sekä kannustetaan tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä arjen pieniä tekoja. Tutkimukseen ei sisälly tutkimuskäyntejä. Tutkimukseen osallistuessasi voit saada monipuolista tietoa elintavoistasi, mielenterveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Voi kuitenkin olla, ettei tutkimuksesta ole sinulle hyötyä.

Tutkimus on jatkoa keväällä 2023 Mieliteko-ohjelmassa toteutetulle pilotille, jossa kokeilimme digitaalisten kyselyiden ja sovellusten toimivuutta mielen hyvinvoinnin edistämisessä ja sen arvioimisessa. Tutkimuksessa hyödyntämämme BitHabit-sovellus on alun perin kehitetty suomalaisessa Stop Diabetes -tutkimuksessa, jossa sen todettiin vaikuttavan myönteisesti käyttäjänsä ruokatottumuksiin ja liikunnan määrään. Nyt tavoitteemme on vahvistaa tuloksia ja tarkastella myös sovelluksen vaikuttavuutta mielen hyvinvointiin.

Lisätietoja:

Professori Tomi Mäki-Opas
Itä-Suomen yliopisto, Vaikuttavuuden talo
Pohjois-Savon hyvinvointialue, Hyvinvointipalvelujen tutkimuskeskus
050 323 4020 / tomi.maki-opas@uef.fi

Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen 
Pohjois-Savon hyvinvointialue
044 717 9374 /kati.kinnunen@pshyvinvointialue.fi 

Projektitutkija Hanna Rekola
Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos
046 9214359 / hanna.rekola@uef.fi 
 

HYPE-hanke on Euroopan Unionin rahoittama. (NextGenerationEU)  

 

Aluehallitus käsittelee talousennustetta vuodelle 2024 kokouksessaan 13.5

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontuu 13.5.2024. Aluehallitus käsittelee mm. vuoden 2024 talousennustetta perustuen ensimmäisen vuosineljänneksen lukuihin. Kokouksessa saatetaan myös aluehallitukselle tiedoksi hyvinvointialueen vuoden 2024 ensimmäinen osavuosikatsaus.

Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Aluehallitus kokoontui 6.5.2024

Kokouksessaan 6.5.2024 aluehallitus muun muassa hyväksyi päivitetyt tehtävien ja virkojen kelpoisuusvaatimukset, käsitteli aluehallitukselle tiedoksi annetut lausuntopyynnöt ja lausunnot, sekä päätti aluevaltuuston maalis- ja toukokuun kokousten päätösten täytäntöönpanosta. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Ensimmäiset filippiiniläiset työntekijät saapuivat Pohjois-Savoon kaksi kuukautta sitten – mitä heille kuuluu nyt?

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluihin saapui helmikuun lopussa 35 filippiiniläistä hoiva-alan osaajaa. He aloittivat työt lähihoitaja-oppisopimusopiskelija-nimikkeellä ja muuttivat Kiuruveden, Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven, Kuopion, Keiteleen, Pielaveden, Suonenjoen, Vesannon ja Varkauden asukkaiksi. Näissä kunnissa he ovat nyt työskennelleet noin kaksi kuukautta joko kotihoidon tai asumispalveluiden yksiköissä.

Lapinlahdella sijaitsevalle Varpaisjärvelle saapui kolme filippiiniläistä työntekijää: Sarah, Windy ja Rheamay. He työskentelevät Kielon ja Kotipihan asumispalveluyksiköissä. Varkauteen Louhirinteen asumispalveluyksikköön taas saapuivat filippiiniläiset MaryJean ja Noralyn. Kysyimme sekä filippiiniläisiltä työntekijöiltä että heidät vastaanottaneilta työntekijöiltä, miten ensimmäiset kuukaudet uudessa maassa ja työpaikassa ovat sujuneet.

Yhteinen kieli on löytynyt Savon murteesta huolimatta

Sarah, Windy ja Rheamay kertoivat ihastuneensa saman tien Suomeen ja sen kauniiseen luontoon. Hiljaisuus, turvallisuus ja ystävälliset ihmiset ovat saaneet heidät viihtymään Suomessa paremmin, kuin he osasivat odottaakaan.

Uusi työ tuntui aluksi jännittävältä ja haastavalta. Etenkin suomen kieli on ollut ajoittain hankalaa, vaikka heillä oli takanaan suomen kielen opintoja yhdeksän kuukautta ennen muuttoa Suomeen. Alun jännityksen jälkeen he ovat kuitenkin viihtyneet erinomaisesti uudessa työssään ja kotimaassaan. Erityiskiitokset he haluavat osoittaa työkavereilleen ja esihenkilölleen heidän loistavasta tuestaan ja ymmärryksestään.

Sarah, Windy ja Rheamay odottavat kovasti valmistumistaan lähihoitajiksi. Heitä kiinnostaa erityisesti juuri ikääntyneiden hoito ja he toivovat saavansa kehittyä entistä paremmiksi hoitoalan osaajiksi tulevien vuosien aikana.

Lähihoitaja Heli Ruotsalainen toimii Sarahin, Windyn ja Rheamayn yhtenä ohjaajana Varpaisjärvellä. Helin mukaan uudet työntekijät on otettu yksiköissä hyvin ja positiivisesti vastaan, vaikka aluksi kaikkia jännittikin, että miten työt sujuvat ja kuinka yhteinen kieli löytyy.

– Yhteinen kieli on löytynyt Savon murteesta huolimatta. Jos jokin sana ei ole vielä hallussa, niin sitten vaihdetaan kieli englanniksi meidän työntekijöiden kesken. Googlen kääntäjäpalvelu sekä tulostetut ammattisanastot ovat helpottaneet uusien ja vanhojen työntekijöiden keskustelua, Heli kertoo.

Heli kehuu Sarahin, Windyn ja Rheamayn suomen kielen taitoa ja sitä, miten rohkeasti he uskaltavat puhua asukkaille. Heli on myös ylpeä Sarahin, Windyn ja Rheamayn asenteesta.

- Heillä on hieno asenne, nimenomaan työntekemisen oppimiseen. He ovat rohkeasti heti alusta asti lähteneet kokeilemaan muun muassa vuodepesuja ja suihkutuksia sekä ruokailuissa avustamista ja kaikkea, mitä tähän työhön kuuluu. Työn lisäksi heillä on into ja halu tutustua Suomen luontoon ja on ollut puhetta lähteä yhdessä esimerkiksi mustikoita poimimaan, Heli kertoo.

Asukkaat ovat ottaneet uudet työntekijät hyvin vastaan

MaryJean ja Noralyn ovat nyt olleet noin kaksi kuukautta Varkauden Louhirinteen asumispalveluyksikön työntekijöinä. Myös MaryJean ja Noralyn ovat ihastuneet Suomen luontoon sekä suomalaisiin ihmisiin. Heitä on erityisesti ilahduttanut se, miten hyvin heidät on otettu vastaan – ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita. Aurinkoa on kuitenkin ollut ikävä ja molemmat odottavat jo kovasti Suomen kesää.

MaryJean sekä Noralyn kokivat Varpaisjärvelle saapuneiden filippiiniläisten tavoin työn aluksi haastavana, mutta opettavaisena. Ikääntyneiden asukkaiden iloiset kasvot ovat saaneet haasteet tuntumaan kuitenkin vaivan arvoisilta.

Myös Varkaudessa otettiin uudet työntekijät ilolla vastaan. Maryjean ja Noralyn kehuvatkin työkavereidensa ammattitaitoa ja apua, jota he ovat saaneet aina kun ovat sitä tarvinneet. He odottavat myös kovasti valmistumistaan lähihoitajaksi ja aikovat jatkaa työskentelyä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.

Louhirinteen esihenkilö Tiina Sydänmaa kertoo, kuinka suuri merkitys sillä oli uusien työntekijöiden vastaanottamiselle, että heidän yksikkönsä sai nähdä MaryJeanin ja Noralynin lähettämän videotervehdyksen ennen heidän saapumistaan Suomeen. Myös yksikkö lähetti uusille työntekijöille tervetuloa-videon.

– Tunnelma oli varmasti molemmin puolin odottavan jännittynyt, mutta ainakin meidän yksikössämme jännitys laimeni välittömästi, kun näimme MaryJeanin ja Noran hymyn, muistelee Tiina Sydänmaa.

Tiina kehuu uusien työntekijöiden aktiivisuutta uuden opetteluun. Myös suomen kieli on edistynyt huimasti ensimmäisten kuukausien aikana.

- Asukkaat ovat ottaneet uudet työntekijät varauksetta vastaan ja myös asiakkaiden läheiset ovat kohdanneet heidät hymyssä suin. Mitään negatiivista ei ole kuulunut keneltäkään. MaryJean ja Noralyn ovat iloisia, ahkeria ja he suhtautuvat lämpimästi kaikkiin, Tiina Sydänmaa kehuu.

Aluevaltuusto päätti muutoksista hallintosääntöön

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan maanantaina 6.5.2024 tehdä muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin tehtävien päällekkäisyyksiä. 

Hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan, että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä.

Aluevaltuustolle esiteltiin myös hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman raportti vuodelta 2023 sekä ensimmäisen vuosineljänneksen talouden toteuma. 

Kokousaineisto on luettavissa verkkosivuillamme , jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen tarkastuksen jälkeen. Aluevaltuuston kokous striimattiin ja sen tallenne julkaistaan hyvinvointialueen Dreambroker-kanavalla 6.5.2024 iltapäivän aikana.  
 

KYS Lainesairaala otetaan käyttöön toukokuussa 2024

Pohjois-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja hyvinvointipalvelujen KYS Lainesairaala on valmistunut tavoiteajassa ja toiminta nykyaikaisissa tiloissa alkaa toukokuussa 2024.

KYS Lainesairaalaan keskitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erityistason eli avohoidon ja osastohoidon mielenterveyspalvelut, jotka ovat aikaisemmin toimineet Kuopion alueella eri toimipaikoissa.

– Psykiatristen palveluiden tarve on Pohjois-Savossa muuta maata korkeampaa.
Pyrimme jatkossa vahvistamaan psykiatrisia peruspalveluitamme ja avohoitoa, kertoo mielenterveys- ja hyvinvointipalvelujen ylilääkäri Paula Ollonen.

– Psykiatrian päivystys, tehostetun avohoidon ja psykiatrian päivystystyöryhmät yhdistyvät kokonaisuudeksi ja päällekkäiset päivystystoiminnot poistuvat. Akuuttityöryhmä vastaa psykiatrian päivystyksen ja kiireellisen hoidon tarpeen arvioista. Tähän liittyvät myös alaikäiset (yli 14-vuotiaat) 15.5. alkaen. Aikuispuolen poliklinikkatoiminnassa meillä on erilaisia tiimejä, kuten yleisairaalapsykiatrian tiimi, vanhuspsykiatrian tiimi, päihdepsykiatriaan tiimi ja syömishäiriötiimi. Nuorisopsykiatrian poliklinikka jatkaa toimintaansa uusissa tiloissa, jatkaa Ollonen.

– Potilaslähtöisyys on ollut koko projektin ajan toiminnan ja suunnittelun keskiössä. Uudet toimivat tilat ja toimintatavat mahdollistavat potilaan aiempaa paremman toipumisen ja parantumisen. Uudet tilat ja sijainti KYSin kampuksella lisäävät eri erikoisalojen välistä yhteistyötä, tuovat säästöjä, vähentävät potilaiden pakkotoimia ja leimautumista sekä helpottavat vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumista, selventää Ollonen.

Uudisrakennuksessa on kahdeksan kerrosta. Vuodeosastoilla on 77 potilaspaikkaa yhden hengen huoneissa, joissa on omat WC- ja suihkutilat. Potilaan hoitoa voidaan suunnitella yhdessä potilaan kanssa hänen omassa huoneessaan.

– Lainesairaalan suunnittelu ei olisi onnistunut ilman yhteistyötä henkilöstömme kanssa. Myös iso joukko kokemusasiantuntijoita on antanut arvokkaita kommentteja toiminnallisuuteen ja tilaratkaisuihin, kiittelee Ollonen.

Lainesairaalan odotusauloista löytyy myös eri taiteilijoiden tuottamaa taidetta. Taiteen teemoina ovat ilo, toivo ja valo. 

Katso myös aikaisemmat tiedotteet:
•    KYSin Lainesairaala harjakorkeudessa - ePressi 
•    Psykiatriatalon uudeksi nimeksi tulee Lainesairaala - ePressi

Tutustu KYS Lainesairaalan -rakennushankkeeseen verkkosivuillamme 

Terveysasemien asiakaspalautekysely palvelujen kehittämiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää terveysasemien lääkärien, hoitajien, fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden vastaanottojen asiakkailta palautetta noin kahden vuoden välein. Palaute kerätään asiakaspalautekyselyillä, jotka THL toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Kyselyn tarkoituksena on parantaa toimintaa ja kehittää palveluja. THL julkaisee kyselyn valtakunnalliset tulokset thl.fi-verkkosivuillaan syksyllä 2024.

Vuoden 2024 asiakaspalautekysely toteutetaan toukokuussa. Kysely toteutetaan kaikilla Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. 

Kyselyyn voivat vastata kaikki, jotka asioivat lääkärin ja hoitajan tai fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan vastaanotolla 6.–26.5.2024 terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. Alle 12-vuotiaat voivat vastata kyselyyn yhdessä huoltajansa kanssa.

Kyselyyn voi vastata netin kautta tai joissain yksiköissä paperilomakkeella vastaanottokäynnin päätteeksi. Mikäli vastaanotto toteutuu puhelimitse tai etäyhteydellä, asiakkaalle voidaan lähettää tieto kyselystä sähköpostitse.

Jokainen palaute on tärkeä - Vastaamalla kyselyyn autat kehittämään palveluitamme!

Da Vinci Xi -leikkausrobotilla on leikattu KYSissä jo 3000 potilasta

Kahdeksan vuotta sitten Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) hankki Da Vinci Xi -leikkausrobotin ensimmäisenä suomalaisena sairaalana. Robotti on osoittautunut arvokkaaksi ja tehokkaaksi työkaveriksi nykypäivän leikkaussalissa. Tähän kevääseen mennessä KYSissä on leikattu jo 3000 potilasta robottiavusteisesti.

Ensimmäisen robottiavusteisen leikkauksen, kohdunpoiston, suorittivat KYSissä naistentautien dosentti Maarit Anttila ja erikoislääkäri Marja-Liisa Eloranta 23.2.2016. – Nyt huhtikuussa 2024 olemme tehneet gynekologiassa jo yli 1200 robottiavusteista tähystysleikkausta, ylilääkäri Anttila toteaa.

KYSissä tehdään Da Vinci Xi -robotin avulla tähystyskirurgiaa monipuolisesti kolmella erikoisalalla. Gastrokirurgiassa sitä käytetään peräsuolisyövän ja kroonisten suolistotulehdusten (J-pussit) leikkauksissa, urologiassa eturauhasen, virtsarakon ja munuaisten syövän hoidossa, ja gynekologiassa kohtusyövän, kohdunkaulan syövän ja endometrioosin leikkauksissa. Lisäksi erikoisalat tekevät sujuvasti yhteistyöleikkauksia keskenään ja tarvittaessa esimerkiksi plastiikkakirurgian kanssa.

KYSissä on koulutettu jo yli 30 hoitotyön ammattilaista toimimaan robottiavusteisissa leikkauksissa. Ennen leikkausten aloittamista niin leikkaavat lääkärit kuin hoitajatkin käyvät läpi monipuolisen koulutuksen. Lääkärit harjoittelevat myös robotin simulaatio-ohjelmalla.

Robotista hyötyvät niin potilaat kuin lääkäritkin

Robottileikkauksen etuja potilaille ovat vähäinen verenvuoto toimenpiteessä, merkittävästi lyhentyneet sairaalassaoloajat, nopea toipuminen leikkauksesta ja lyhemmät sairauslomat. Leikkauksen jälkeiset kivut ovat vähäisempiä, koska muun muassa haava-alueet ovat pienempiä. Myös sivuvaikutukset ovat vähäisempiä, esimerkkinä erektion säilyminen eturauhasen poistoleikkauksessa.

– Potilaat ovat olleet tyytyväisiä pieniin haavoihin. Erityisen iloisia ovat olleet potilaat, jotka ovat välttyneet pysyvältä tai väliaikaiselta avanteelta isoissa gastrokirurgian leikkauksissa, mainitsee sairaanhoitaja Katja Vänskä pehmytosakirurgian leikkausyksiköstä.

Toimenpidelääkäreille robotti tarjoaa hyvän ergonomisen työasennon. Robottikirurgiassa leikkausalueen näkyvyys on kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisessä kirurgiassa. Robotin kanssa leikkaaminen tarkentuu millimetrin tarkkuudeksi ja kudosrajojen erottaminen helpottuu. Tämä vähentää oleellisesti esimerkiksi verenvuotojen määrää ja kudosvaurioiden riskiä. Lisäksi robotti mahdollistaa paremman ulottuvuuden kohde-elimiin, kuten lantionpohjaan ja ylävatsalle, kuin tavallinen vatsaontelon tähystysleikkaus. Ahtaissa ja syvissä tiloissa robotin 360 astetta pyörivät ranteet helpottavat ompelua.

–  Kahdeksan vuoden kokemus näkyy etenkin siinä, että tiimityöskentelymme on hioutunutta, tehokasta ja toimivaa. Osaamme optimoida ja saamme robotista suurimman mahdollisen hyödyn potilaiden parhaaksi. Kirurgeille robotti on tuonut autonomian käyttää kameraa ja instrumentteja itsenäisesti, kertoo hyvistä puolista osastonylilääkäri Anne Fagerström gastrokirurgian osastolta.

Da Vinci Xi -robotti on KYSissä käytössä viitenä päivänä viikossa aamusta iltaan. Sille olisi enemmänkin tarvetta, mutta työaika loppuu kesken. Toiveissa olisikin toinen robotti, joka mahdollistaisi myös uusia leikkaustoimenpiteitä ja potilasryhmiä, kuten tyrä-, haima- ja maksa- sekä keuhkokirurgiset potilaat.

Katso aiheesta myös video, jolla Anne Fagerström kertoo robottikirurgiasta.
 

Hyvinvointialue satsaa melkein kuusi miljoonaa euroa kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamiseen

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisten palveluiden lautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.4.2024 suunnitelman, jonka avulla lyhennetään kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonoja. 

Hoitotakuu velvoittaa hyvinvointialueet varmistamaan kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Valvira on päätöksellään 20.3 2024 määrännyt Pohjois-Savon Hyvinvointialueen järjestämään kiireettömän erikoissairaanhoitoon pääsyn lainmukaiseksi 31.3 2025 mennessä. Lue Valviran päätös tästä linkistä. 

Eri erikoisaloilla yli kuusi kuukautta hoitoa jonottaneiden määrä 19.4 2024 on 2285 potilasta. Merkittävimmät ylitykset ovat tekonivelkirurgiassa (803 potilasta), maha-suolikanavan kirurgiassa (623 potilasta), silmätaudeilla (203 potilasta), käsikirurgiassa (202 potilasta) ja korva-nenä kurkkutaudeilla (173 potilasta). Silmätaudeilla suunnitelmat leikkausjonon purkamiselle ovat jo olemassa ja toimeenpantu. 

Lautakunnan hyväksymä suunnitelma edellyttää erikoissairaanhoidon tehostamistoimia ja henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyjä. Sisäisillä järjestelyillä tavoitellaan esimerkiksi noin 150 sappileikkauksen vuosittaista lisäystä.

Osana suunnitelmaa lautakunta hyväksyi palvelusetelien ja ostopalvelujen käytön jonojen purkamiseksi. Kaikkien suunniteltujen toimenpiteiden kustannukseksi arvioidaan noin 5 940 000 euroa. Toimenpiteiden rahoitus tulee ensisijaisesti aluevaltuuston hyväksymän yleisten palveluiden talousarvion sisältä.
 
Yleisten palveluiden lautakunnan kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Sähköinen ovenavaus ja turvapalvelut laajenevat koko Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ikääntyneiden palveluissa

Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Saaristokadun alkupäähän

Kuopion turvakoti muuttaa 2.5.2024 Lastentieltä Alavasta Kumpusaareen Haapaniemelle, osoitteeseen Saaristokatu 16. Asiakkaita otetaan vastaan uudelle turvakodille torstaina klo 12.00 alkaen.

Saaristokadun alkupäähän juuri valmistuneessa uudessa turvakodissa huoneet ovat tilavampia ja asiakaspaikkoja on kaksinkertainen määrä vanhaan toimitilaan verrattuna. Kokonaan uutta toimintaa on huone, jonne asiakas voi tulla lemmikin kanssa.

Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista suojaa ja kriisiapua lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille ja perheille iästä, sukupuolesta tai kotikunnasta riippumatta. Asiakas saa turvakodilla apua ja tukea väkivallasta irrottautumiseen. Turvakodissa henkilöstöä on paikalla ympäri vuorokauden, turvakodilla oleminen on vapaaehtoista ja apu on aina maksutonta.

Kuopion turvakodissa on vuosittain keskimäärin noin 130 eri-ikäistä asiakasta vauvoista ikäihmisiin. Asiakasmäärät ovat selkeässä kasvussa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvää asiakasohjausta ja palveluneuvontaa tehdään myös puhelimitse ympärivuorokautisesti. Mikäli Kuopion turvakoti on täynnä, ohjataan asiakas lähikaupunkien turvakoteihin, esimerkiksi Mikkeliin, Joensuuhun tai Jyväskylään.

Ennen turvakotiin lähtemistä asiakkaille suositellaan yhteydenottoa puhelimitse: 017 183 393,  
044 718 1370. Turvakoti sijaitsee osoitteessa Saaristokatu 16, 70620 Kuopio. Uuteen turvakotiin on hyvät kulkuyhteydet ja turvakodille pääsee Kuopion kaupunkiliikenteen bussilinjoilla 5, 6, 6X ja 29.

Uusi Kuopion turvakoti on luonnonkauniilla paikalla. Kuva: Sakari Partanen.

Hammaskuvantaminen siirtyy Savotalolta Puijon sairaalaan kesäkuun alussa

Hammaskuvantaminen (leuan ja hampaiden panoraamaröntgenkuvaus) siirtyy Kuopion pääterveysasemalta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) maanantaina 3.6.2024 alkaen. Muutoksen taustalla on aluehallituksen lokakuussa tekemä päätös keskittää kuvantamispalveluita isompiin toimipisteisiin. Muutos ei koske suunsisäisiä yksittäisten hampaiden röntgenkuvia, joita otetaan edelleen hammaslääkärin vastaanotolla.

Hampaiden kuvantamistutkimukseen kiireettömän lähetteen saanut asiakas voi kesäkuun alusta alkaen varata ajan mihin tahansa hammaskuvantamisia tekevään avoinna olevaan hyvinvointialueen kuvantamispisteeseen.

​​​​​​​

Hampaiden kuvantamistutkimuksia tehdään:

KYS Puijon sairaalassa röntgen 1:ssä arkipäivinä klo 7.30–15
Aalto hyvinvointikeskuksen röntgenissä Varkaudessa arkipäivinä klo 7.30–15.30
Kampus Pulssin röntgenissä Iisalmessa arkipäivinä klo 7.00–16.30
Siilinjärven terveyskeskuksen röntgenissä päivittäin arkipäivinä klo 7.30–15.30
Suonenjoen terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
Juankosken terveysaseman röntgenissä maanantaina ja torstaina klo 7.30–15.30
Pielaveden terveysaseman röntgenissä keskiviikkona klo 7.30–15.30
​​​​​​​Lapinlahden terveysaseman röntgenissä tiistaisin ja perjantaisin 7.00-15.00

Ajan tasalla olevat tiedot röntgeneiden aukioloajoista ja yhteystiedoista hyvinvointialueen verkkosivulta Röntgen https://pshyvinvointialue.fi/rontgen​​​​​​​

Kiireellinen hammaskuvantaminen

Kiireellisen hammaskuvantamisen lähetteen saanut asiakas voi mennä tutkimukseen ilman ajanvarausta KYSin Puijon sairaalaan röntgen 1:n, Aalto hyvinvointikeskukseen Varkaudessa, Kampus Pulssiin Iisalmessa tai Siilinjärven terveyskeskuksen röntgeniin.

Asiakas voi mennä kiireelliseen kuvantamistutkimukseen myös muuhun hammaskuvantamista tekevään hyvinvointialueen röntgeniin niiden aukioloaikoina. Asiakkaan kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa soittamalla, että tutkimukseen pääsy on mahdollinen.

Tutkimuksen jälkeen hoito jatkuu siinä hammashoitolassa, josta asiakas on saanut lähetteen tutkimukseen.

Kuvantamistutkimuksia Savotalolla vuoden 2025 loppuun saakka

Kesäkuun alussa tapahtuvan hammaskuvantamisen siirron jälkeen Kuopion pääterveysasemalle jää edelleen muu natiiviröntgenkuvantamisen ja ultraäänikuvantamisen toiminnot mukaan lukien rintojen alueen diagnostiikka. Kaikki kuvantamistutkimukset siirtyvät Savotalolta KYSin Puijon sairaalaan röntgeniin vuoden 2025 loppuun mennessä.

Sairaalasta kotiutumista kehitetään Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä yhtenäistä ja koko aluetta kattavaa toimintatapaa sairaalasta kotiutumiseen. Uudessa projektissa kehitetään ikääntyneiden palveluihin kotiutusyksikön toimintamallia vastaamaan osaltaan tähän puutteeseen. Projektin tavoitteena on sujuvoittaa sairaalasta tai vuodeosastolta kotiutumisen käytäntöjä niin, että kotiutumisen tukea tarvitseva asiakas saa tarvitsemansa tuen kotiin yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti.

Kotiutusyksikön tarkoituksena on tarjota lyhytaikaista kotiutumisen tukea sitä tarvitseville asiakkaille. Projektissa pohditaan myös sitä, miten toteutus järjestetään eri kunnissa. Kehitettävässä toimintamallissa huomioidaan moniammatillinen yhteistyö yli palvelurajojen. Toimintamalliin kuuluu myös palveluiden tarpeen arvioiminen, jossa yhteistyötä tehdään erityisesti asiakasohjauksen kanssa.

Matalan kynnyksen toimintaa

Kotiutusyksikön toimintamallin keskeisenä ajatuksena on, että palvelun saa kotiutuessa matalalla kynnyksellä, eikä siihen tarvita varsinaista palvelutarpeen arviointia. Riittää, että terveydenhuollon ammattilainen arvioi palvelun myöntämisperusteiden täyttyvän. Projektin aikana pohditaan mittareita, jotka auttavat terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan palveluun ohjaamisen edellytyksiä.

– Itse kuitenkin näkisin, että jos on huoli kotona pärjäämisestä, niin on järkevämpää järjestää kotiutujalle matalan kynnyksen tukea, kuin ottaa se riski, ettei tarvittava omahoito kotona onnistukaan heti itsenäisesti ja asiakas joutuu hakeutumaan uudelleen päivystykseen. Tai että seuraa jotain isompia komplikaatioita, jotka sitten vaativat pidempiaikaista hoitoa. Ennaltaehkäisy on tässäkin se ydin, pohtii projektissa työskentelevä Salla Tukiainen.

Turvallinen ja oikea-aikainen kotiutuminen onkin yksi tekijä, jonka avulla voidaan ehkäistä toimintakyvyn laskua, jolle muun muassa pitkittynyt sairaalassa olo altistaa. Tämän voidaan paitsi tukea ja ylläpitää väestön elämänlaatua, mutta myös hillitä terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Suunnittelusta käyttöönottoon

Kaksivuotinen (2024–2025) projekti koostuu kotiutusyksikön toimintamallin suunnittelusta sekä käyttöönotosta. Yhteistyötä tehdään henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa. Myös asiakaskokemus on tärkeä osa toimintamallin kehittämistä. Tästä saadaan tietoa muun muassa toiminnan pilotoinnin ja asiakasraatien kautta. Tarkoituksena on saada uusi toimintamalli muotoiltua tämän vuoden aikana eri kuntiin sopivaksi, jotta käyttöönotto onnistuu vuonna 2025.

– Meillä on olemassa valtavasti tietotaitoa ja osaamista, jonka valjastaminen yhteiseksi hyödyksi liittyy keskeisesti myös projektin tavoitteisiin. Minuun saa rohkeasti olla yhteydessä, mikäli herää ajatuksia tai kehittämisideoita tähän toimintamalliin liittyen, toivoo Salla Tukiainen.

Kotiutumisen kehittäminen tuo tullessaan uusia mahdollisuuksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Työssä korostuu toimijuuden ja toimintakyvyn tukeminen, ennaltaehkäisy sekä moniammatillinen yhteistyö. Lisäksi monipuolinen työnkuva ja asiakkaiden vaihtuvuus tuovat oman erityisen sävynsä työlle.
 

Lisätietoja projektista antaa:

Projektikoordinaattori Salla Tukiainen
salla.tukiainen@pshyvinvointialue.fi​​​​​​​
p. 040 488 3045

Pohjois-Savon ensimmäistä "YHESSÄ" -nepsy-päivää vietettiin Kuopiossa 18.4.

Pohjois-Savon ensimmäistä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille suunnattua Nepsy-päivää vietettiin Kuopiossa 18.4. Tilaisuuden teemana oli ”YHESSÄ”- Kohti NEPSY-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa. Tilaisuuden järjesti osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankekokonaisuutta toimiva Nepsy-tiimi yhdessä Pohjois-Savon hyvinvointialueen henkilöstön kehittämisyksikön kanssa. 

Nepsy-tiimiläisten koontia päivästä

Idea nepsy-päivän järjestämisestä lähti liikkeelle jo viime keväänä, kun kehittämistyöryhmässä ideointiin yhdessä hankesuunnitelmaan liittyviä kokonaisuuksia. Kun nepsy-tiimin toiminta käynnistyi viime syksynä, oli aika nopeasti selvää, että haluamme tarttua tiiminä nepsy-päivän järjestämiseen. Nepsy-aihepiiriin liittyvä julkinen keskustelu on ollut vilkasta ja nepsy-päivän osallistujamääräkin kertoo siitä, että opetus- ja kasvatusalalla, sosiaalipalveluissa, terveyspalveluissa sekä 3. sektorilla toimivat ammattilaiset pitävät aihetta tärkeänä, sillä saimme nepsy-päivään huikean osallistujajoukon: Teams-yhteyksien takana oli parhaimmillaan noin 400 kuulijaa ja myös auditoriossa oli tupa täynnä.

Päiväämme juontajaksi lupautui ”Aspa-Matti” eli Matti Heinänen, joka veti päivän läpi rennolla otteella. Matti Heinänen toimii Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa asiantuntijana. Hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen avasi nepsy-päivän, minkä jälkeen kuulimme lastenpsykiatrian vastaavan lääkärin Anita Puustjärven luennon neurokehityksellisistä häiriöistä. Ohjaamojen Onnin puheenvuorossa pysähdyttiin ammattilaisten asenteen äärelle. Päivässä oli myös puheenvuoro neuroesteettömyydestä ja kuulimme huikean asiantuntijajoukon paneelikeskustelua onnistumisista monitoimijaisessa yhteistyössä: ammattilaisten väliselle yhteistyölle ei tule rakentaa esteitä asioista, jotka eivät todellisuudessa niitä ole. Loppusanoista vastasi nepsy-tiimin projektipäällikkö Sanna Kukkonen. 

Nepsy-päivässä oli näytteilleasettajina Tatu ry, Eijsveikeet ry, Ohjaamo, Syömishäiriöliitto, LIVE-säätiö, Savas ja OSAPE-hanke. Lisäksi Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa toimivat osaprojektit esittelivät toimintaansa yhteisessä pöydässä. Tämä toi nepsy-päivään oikeaa messutunnelmaa. Olikin harmillista, että jouduimme välillä keskeyttämään mahtavan puheen porinan näytteilleasettajien pöytien äärellä, kun luennot jatkuivat. 

Ensi vuoden nepsy-päivien suunnittelu käynnistyi nepsy-tiimissä jo heti seuraavana päivänä. Meillä olisi toiveissa, että ensi keväänä vietämme useamman päivän tärkeän asian äärellä. Näin ollen toivoisimmekin, että saisimme ensi keväänä yhteistyökumppaneita järjestelyihin, jotta tällä voitaisiin taata päiville jatkumo. Kuten Marko Korhonen totesi alkupuheenvuorossaan: “Tämä on ensimmäinen päivä ja toisen jälkeen siitä tuleekin jo traditio.” 

Päivän antia tiivistettynä

•    Yhteistyössä on voimaa – neurokirjon henkilöiden tilanteet ovat usein sellaisia, ettei niitä mikään taho voi ratkaista yksin.
•    Arvostava kohtaaminen on avainasemassa luottamuksellisen suhteen rakentumisessa. 
•    On tärkeää huomioida vahvuuksia ja ymmärtää erilaisuutta. 
•    Tarvitaan myös luovaa hulluutta. 

Nepsy-tiimin visiona on nepsy-ymmärtäväisempi Pohjois-Savo. Tiimillemme jäi vahva tunne siitä, että Nepsy-päivässä otettiin askeleita kohti visiomme toteutumista. 

Nepsy-tiimi

Hyvinvointialueen asiakaspalautekysely uudistui

Hyvinvointialue uudisti asiakaspalautekyselynsä vastaamaan kansallista asiakaspalautteen sisältöä ja rakennetta.

Suomessa ei ole aikaisemmin ollut yhtenäistä tapaa kerätä asiakaspalautetta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kyselyitä on tehty kirjavin tavoin. THL on yhdessä hyvinvointialueiden kanssa määritellyt, miten sosiaali- ja terveyspalveluista kerätään asiakaspalautetta. Tavoitteena on, että tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä kertyy sosiaali- ja terveyspalveluista kansallisesti yhtenevällä tavalla kaikilla hyvinvointialueilla. Lue lisää THL:n verkkosivuilta.

Voit antaa asiakaspalautetta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle seuraavilla tavoilla:

• Asiakaspalautekyselyllä voit antaa palautetta yksikköön, jossa olet asioinut.
• Avoimella palautteella voit jättää palautteen, kehittämisehdotuksen tai kiitoksen hyvinvointialueen toiminnasta, palveluista, yhteistyöstä tai muusta aiheesta.
• Asiakaspalauteautomaateilla toimipaikkojen auloissa.

Palautetta voit antaa myös välittömästi asioinnin yhteydessä.  

Palautteen antaminen on tärkeää ja haluamme kuulla kokemuksesi Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluista. Palautteesi perusteella saamme tärkeää tietoa siitä, miten onnistumme ja missä asioissa meillä on parantamisen varaa.

Asiakaspalautejärjestelmää myös kehitetään edelleen, joten kehitysehdotukset muun muassa palautelomakkeen käytettävyydestä ovat tervetulleita.

Kiitos, kun annat palautetta!

HOP-keskuksen kehittäminen on käynnistynyt

Mikä on HOP-keskus?

Henkilökohtaisen avun, omais- ja perhehoidon keskuksen (HOP-keskuksen) toiminta käynnistyi yhtä aikaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa 1.1.2023. HOP-keskus tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta henkilökohtaisen avun sekä omais- ja perhehoidon palveluista asiakkaille ja hyvinvointialueen työntekijöille. HOP-keskus vastaa omais- ja perhehoidon palkkioiden ja vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkojen maksatuksesta hyvinvointialueellamme. Sen tehtäviin kuuluu henkilökohtaisen avun ja omais- ja perhehoidon palvelujen koordinointiin ja kehittämiseen osallistuminen. HOP-keskuksessa työskentelee toimistosihteereitä, palveluohjaajia ja palveluesihenkilö. HOP-keskuksella on pieni toimistotila Kuopiossa, mutta keskuksen työntekijät työskentelevät ympäri Pohjois-Savoa verkostomaisesti.

Mitä kehitetään?

HOP-keskus on vielä nuori, kehittyvä yksikkö, jossa toimintaa on tarve tarkastella ja kehittää yhteistyössä niin asiakkaiden kuin sote-ammattilaistenkin kanssa. HOP-keskuksen toiminta on kiinteästi yhteydessä eri toimialoihin: erityisesti perhe- ja vammaispalveluihin sekä ikääntyneiden palveluihin. Tavoitteenamme on, että voimme yhdessä tuottaa yhdenvertaiset ja hyvin koordinoidut palvelut henkilökohtaisen avun, omais- ja perhehoidon asiakkaille. Jotta pääsemme tähän tavoitteeseen, meidän täytyy luoda eri palvelukokonaisuuksille selkeät rakenteet ja selkeyttää:

• millainen on HOP-keskuksen ydin ja tehtävät,
• miten toteutamme asiakkaille jouhevat palvelut,
• kuinka kehitämme ja parannamme erityisesti omais- ja perhehoidon palveluita hyvinvointialueellamme.

Nämä asiat vaativat yhteistä pohdintaa, keskustelua, neuvottelua ja sopimista eri toimijoiden kesken. Valmiita vastauksia ei ole olemassa, vaan meidän täytyy nyt kääriä hihat ja alkaa rakentamaan Pohjois-Savon omaa HOP-keskusta yhdessä, ja juuri meidän asukkaitamme parhaiten palvelevaksi kokonaisuudeksi.

Jäikö jotain kysyttävää?

Voit olla yhteydessä projektipäällikkö Katja Myllyseen
katja.myllynen@pshyvinvointialue.fi 

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hallintosääntöön

Kokouksessaan 22.4.2024 aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle muutoksia hyvinvointialueen hallintosääntöön. Muutokset ovat tarpeellisia mm. maaliskuussa päättyneen yhteistoimintamenettelyn neuvottelutuloksen myötä. Yhteistoimintamenettelyssä tehostettiin ja kevennettiin hyvinvointialueen johtamis- ja asiantuntijarakennetta ja poistettiin tehtävien päällekkäisyyksiä. 

Lisätietoa yhteistoimintamenettelyn päättymisestä aluehallituksen päätöstiedotteessa 27.3.2024.

Ehdotettujen hallintosäännön muutosten tavoitteena on myös selkeyttää aluevaltuuston ja lautakuntien toimivaltaa hyvinvointialueen palveluverkkouudistuksen osalta. Päivitetyssä hallintosäännössä linjataan, että aluevaltuusto tekee palveluverkkouudistukseen liittyvät ylätason strategiset päätökset. Lautakunnat vastaavat uudistuksen käytännön toimeenpanoon liittyvistä päätöksistä.  Muutoksista hallintosääntöön päättää aluevaltuusto. 

Kokouksessaan aluehallitus sai tiedoksi hyvinvointialueen talouden toteuman tammi-maaliskuulta 2024. Alkuvuoden alijäämä oli 8.481.131 €. Aluehallitus hyväksyi myös useita eropyyntöjä aluehallituksen varajäsenyydestä. Syynä eropyynnöille oli esteellisyys päätöksenteossa. 
Lisätietoa aluehallituksen esteellisyyteen liittyvistä linjauksista aluehallituksen päätöstiedotteessa 9.4.2024. 

Aluehallituksen kokousaineisto on kokonaisuudessaan luettavissa verkkosivuillamme, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen. 
 

Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten sulkemiseen vuoden 2025 lopussa valmistaudutaan huolella

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystysten lakkauttamisesta Iisalmessa ja Varkaudessa viimeistään 31.12.2025. Vuoden 2026 alusta lähtien Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimisi vain yksi yöpäivystys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole suunnitteilla muutoksia Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten toimintaan ennen annettua takarajaa. Nyt käynnistyy yöpäivystysten sulkemisen suunnittelu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavien kuukausien aikana kartoitetaan yöpäivystysten toimintaa ja erityisesti yöpäivystysten potilaiden hoidontarpeita. 

Tämän valmistelun tavoitteena on varmistaa, että muutos vuoden 2025 lopussa on hallittu ja siitä ei koituisi haittaa potilaille tai kohtuutonta kuormitusta hyvinvointialueen henkilöstölle. 
 

Iltakiirevastaanotot Iisalmessa ja Varkaudessa yksi tapa vähentää KYSin yöpäivystyksen kuormitusta

Iltavastaanotot klo 22:00 asti Iisalmessa ja Varkaudessa voisivat olla yksi tapa hoitaa kiireellisiä potilaita jo illalla ja näin vähentää painetta KYSin yöpäivystyksessä. 

”Meillä on yli puolitoista vuotta aikaa valmistella tulevaa muutosta yhdessä päivystyksissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Uskon, että jos rakennamme toimivan kiireellisten potilaiden iltavastaanoton Iisalmeen ja Varkauteen, ei KYSin päivystys kuormitu jatkossakaan kohtuuttomasti yön aikana” kertoo Jari Saarinen, yleisten palvelujen toimialajohtaja. 

”Jo tälläkin hetkellä yöaikaan ensihoito toimittaa vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan KYSiin Iisalmesta ja Varkaudesta. Näin tulemme toimimaan myös jatkossa. Tavoitteenamme on, että huolellisella valmistelulla yhteistyössä päivystyksen ja ensihoidon henkilöstön kanssa tuleva muutos on hallittavissa, eikä siitä koidu haittaa potilaillemme tai kohtuutonta työkuormaa henkilökunnallemme” lisää Saarinen. 
 

Vuodeosastojen päivystävät lääkärit yöaikaan kotisairaalan, kotihoidon, palvelutalojen ja ensihoidon tukena

Iisalmen ja Varkauden vuodeosastot ovat keskeinen osa nyt valmistelussa olevaa palvelujärjestelmän uudistusta. Tästäkin syystä on tärkeää turvata Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen toiminta, kun yöpäivystykset loppuvat. Tähän asti kotisairaala, kotihoito, alueen palvelutalot ja ensihoito ovat voineet konsultoida yöpäivystysten lääkäriä. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta, jossa Iisalmen ja Varkauden vuodeosastojen päivystävä lääkäri toimisi vastaavalla tavalla oman alueensa konsulttilääkärinä yöaikaan.