Harjulan sairaalan yksiköt muuttavat KYSin pääsairaalaan marras–joulukuussa

KYSin pääsairaalan peruskorjatun vuodeosastorakennuksen vaiheittainen käyttöönotto on alkanut. Käyttöönoton myötä Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot ja poliklinikkatoiminnot siirtyvät KYSin pääsairaalaan marras-joulukuun vaihteessa.

Harjulan tilojen tyhjentyminen aloitetaan poliklinikkatoimintojen muutoilla marraskuun lopulla ja tätä seuraa osastotoimintojen muutot joulukuun alussa. Muuttorupeama pitää sisällään myös KYSin sisäisiä muuttoja sekä muuttoja Harjulasta muihin kuin KYSin tiloihin. Yksiköiden uudet käyntiosoitteet ja mahdolliset puhelinnumeromuutokset päivitetään hyvinvointialueen verkkosivuille palveluiden tietoihin. Palveluissa voi olla tilapäisiä katkoksia muutoista johtuen.

Kaksitoistakerroksisen peruskorjatun rakennusosan alimpiin kerroksiin sijoittuvat poliklinikkatilat, opetustilat sekä huollon ja logistiikan tilat. Toinen kerros on kuvantamisen tiloja. Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3.–9.

Harjulasta KYSin pääsairaalan peruskorjattuun C-rakennusosaan muuttavien toimintojen mahdolliset nimenmuutokset ja uudet sijainnit:

• Harjulan sisätautien poliklinikan nimi muuttuu. Uusi nimi: Erikoissairaanhoidon diabetespoliklinikka Kuopio. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 1. krs (C1)
• Ikääntyneiden geriatrinen poliklinikka. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 0. krs (C0).
• Kuopion uniapneahoitajat, Kuopion sotekeskus. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. Käyntiosoite: Medisiininen poliklinikka. KYS pääsairaala, C-rakennusosa 0. krs (C0). Uniapneahoitajien puhelinnumero muuttuu ja käyttöön otetaan takaisinsoittojärjestelmä. Uusi numero 1.12.2025 alkaen on 017 273 4250. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8.00–9.00. Ajanvaraukset etukäteen puhelimitse. Ajanvarauskäynneille ilmoittautuminen jatkossa KYSin pääaulan itseilmoittautumisautomaateilla.
• Harjulan osasto 1 nimi muuttuu. Uusi nimi: Akuuttiosasto 1. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ma 1.12.2025. KYS pääsairaala, C-rakennusosa 9. krs (C9).
• Harjulan osasto 2 nimi muuttuu. Uusi nimi: Akuuttiosasto 2. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ti 2.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 6. krs (C6).
• Harjulan osasto 4 ja Harjulan osasto 5 yhdistyvät muuton myötä. Uusi nimi: Vaativan kuntoutuksen osasto. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa ke 3.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 3. krs (C3).
• Harjulan osasto 7, Lehtola, nimi muuttuu. Uusi nimi: Palliatiivinen osasto. Toiminta käynnistyy uusissa tiloissa to 4.12.2025. Käyntiosoite: KYS pääsairaala, C-rakennusosa 7. krs (C7).
• Harjulan hoivaosasto 8-10: toiminta päättyy 10.12.2025. Kaikki hoivaosasto 8-10:n puhelinnumerot poistuvat käytöstä.
• Liikkuva sairaala muuttaa Harjulasta KYSille viikon 50 aikana. Yksikkö antaa mm. infuusiohoitoja pääsairaalan tiloissa.

Edellisten lisäksi Harjulan sairaalasta muuttaa useita yksiköitä myös muihin kuin KYSin tiloihin. Näistä asiakastoimintaa sisältäviä yksiköitä on vain vammaispalveluiden Kivelän toimintakeskus, joka muuttaa arviolta vuoden vaihteessa osoitteeseen: Siunauskappelintie 2, 70110 Kuopio.

Pääopastekartta (pdf). Pääsairaalan C-rakennusosa on kartassa oranssilla.

Vammaispalveluissa kokeillaan etäpalveluita päivätoiminnassa ja asumisen ohjauksessa

Vammaispalveluissa kehitetään uusia digitaalisia tapoja tukea asiakkaiden arkea. Vuoden 2025 loppuun jatkuvissa kokeiluissa testataan etäyhteyksien hyödyntämistä sekä päivätoiminnassa että asumisen ohjauksessa. Tavoitteena on parantaa palvelujen saavutettavuutta ja monipuolistaa niiden sisältöä.

Päivätoimintaa etänä

Hyvinvointialue tarjoaa vammaisten henkilöiden päivätoimintaa sekä omissa toimipisteissään että ostopalveluna. Uudessa kokeilussa päivätoiminta tuotiin asiakkaan kotiin digilaitteen, kuten tabletin, välityksellä. Etäpäivätoiminta suunnattiin henkilöille, jotka pystyivät käyttämään laitteita itsenäisesti tai tuettuna.

– Etäpäivätoiminta parantaa palvelun saatavuutta ja monipuolistaa sen sisältöä, kertoo projektikoordinaattori Minna Oksman.

Toimintaa järjestettiin kahdessa muodossa: kaikille avoimina etätuokioina ja pienemmissä kurssimuotoisissa ryhmissä. Avoimissa tuokioissa jumpattiin, visailtiin, keskusteltiin ajankohtaisista aiheista ja pelattiin bingoa. Kurssimuotoisissa etätapaamisissa keskityttiin yleisiin arjen taitoihin, kuten asiointiin, turvallisuuteen ja kodin hoitoon tai yksilöityihin sisältöihin.

Etäohjauksella tukea asumiseen

Toisessa kokeilussa selvitetään, voisiko tuetun asumisen ohjauskäyntejä toteuttaa osittain videoyhteyden kautta. Mallia on otettu ikääntyneiden palveluista, joissa etähoiva on jo vakiintunut osaksi arkea.

– Asiakkaat kokivat tabletin helppokäyttöiseksi, ja ohjaajien yhteydenotot olivat odotettuja. Myös työntekijöiltä saatiin myönteistä palautetta, kertoo vammaisten asumispalveluiden kehittäjä Elina Puustinen.

Etäohjauksen avulla voidaan muistutella arjen asioista, tukea kodinhoidossa sekä tarjota keskustelu- ja ohjausapua. Etäpalvelut täydentävät asiakkaan muita asumisen tukimuotoja niin, että kokonaisuus vastaa yksilöllisiä tarpeita.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia

Puustisen mukaan kokeilut ovat osoittaneet, että digitalisaatio voi vahvistaa vammaispalveluiden saavutettavuutta ja tehokkuutta:

– Vammaispalveluissa digitalisaation hyödyntäminen on ollut muuta sosiaalitoimea vähäisempää, mutta kokeilujen tulokset rohkaisevat tarttumaan sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Etäpalvelukokeilut liittyvät perhe- ja vammaispalvelujen palvelujärjestelmän uudistukseen, jonka tavoitteena on keventää palvelurakennetta, vahvistaa omaa tuotantoa ja lisätä sähköisten palvelujen käyttöä.

Kuopion tartuntatautivastaanoton puhelinnumero muuttuu 17.11.2025

Kuopion tartuntatautivastaanoton puhelinnumero vaihtuu maanantaina 17. marraskuuta 2025.
Uusi numero on (017) 273 4240.

Puhelinpalvelu on avoinna maanantaista torstaihin kello 9.45–10.45.
Puhelusta muodostuu automaattisesti soittopyyntö. Asiakkaalle soitetaan takaisin kolmen arkipäivän kuluessa.

Ajan peruminen
Tartuntatautivastaanoton ajan voi perua edelleen lähettämällä tekstiviestin numeroon 044 718 2028. Viestissä tulee mainita oma nimi ja ajanvaraustiedot. Tämä käytäntö säilyy ennallaan.

– Aikaisempaan numeroon soitettaessa asiakkaan puhelinnumero ei tallentunut järjestelmään, ja asiakkaan piti yrittää soittoa uudelleen. Nyt uusi palvelunumero tallentaa numeron automaattisesti – soitamme asiakkaalle takaisin kolmen arkipäivän sisällä.
Jos asiakas soittaa salaisesta numerosta, hän saa puhelun aikana ohjeen näppäillä puhelinnumeronsa, ja puhelu ohjautuu puhelinpalveluun. Jos puhelinnumeroa ei jätä ohjeen mukaisesti, puhelu katkeaa eikä yhdisty järjestelmään, sosiaali- ja terveyskeskuksen alue-esihenkilö Minna Rautiainen kertoo.

– Tartuntatautivastaanotolle tarvitaan aina ajanvaraus. Ajan voi varata sähköisesti eTerveyspalvelun kautta tai soittamalla uuteen palvelunumeroon soittoaikana.
Vastaanotolta saa ajan esimerkiksi matkailijan rokotuksiin tai seksitautitesteihin, Rautiainen jatkaa.

– Korona- ja influenssarokotuksiin liittyvissä asioissa tulee yhä olla yhteydessä Kuopion Apaja-rokotuspisteeseen, Rautiainen muistuttaa.

Työkyvyn tuen tiimin laajentaminen -projekti päättyy

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on pilotoitu vuoden 2025 aikana monialaista Työkyvyn tuen tiimi -toimintamallia. Pilotissa toimintamallin ydintoimintaan ovat kuuluneet hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskuksissa työskentelevät työkykykoordinaattorit, joiden yhtenä työtehtävänä on ollut asiakaskoordinointi sekä monialainen verkostotyö.

• Pilotin asiakaskohderyhmänä ovat olleet nuoret työelämän ulkopuolella olevat 18–35-vuotiaat aikuiset, joiden työ- ja toimintakyvyssä on ollut edellytyksiä kohentumiseen kohti kuntoutumista ja/tai työelämää.
  
  
• Pilotointi päättyy joulukuun 2025 aikana, jolloin alueellisten työkykykoordinaattoreiden projektin aikaiset työsuhteet päättyvät.
  
  
• Työkykykoordinaattoreille voi ohjata pilotin kohderyhmään kuuluvia asiakkaita 21.11.2025 saakka.

Pilotoinnista hyviä ja tavoitteita tukevia kokemuksia

Pilotoinnin tavoitteena on ollut parantaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä, vahvistaa asiakkaan tarpeisiin vastaavaa monialaista työskentelyä sekä laajentaa työkyvyn tuen tiimin toimintamalli hyvinvointialueen kaikille palvelualueille sekä Pohjois-Savon työllisyysalueille.

Pilotissa on myös haluttu selkeyttää hyvinvointialueen sisäistä vastuunjakoa ja vahvistaa kohderyhmän osalta palveluintegraatiota. Lisäksi tavoitteena on ollut osatyökykyisten henkilöiden työkyvyn tuen palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin parantaminen sekä yhdyspintojen välisen yhteistyön syventäminen.

Pilotoinnista on saatu useita hyviä kokemuksia. Työkyvyn tuen tiimin ja työkykykoordinaattoritoiminnan on koettu:

• nopeuttavan työkyvyn ja työllistymisen tuen asiakasprosesseja
   
• tiivistävän sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, erityisesti lisäämällä terveydenhuollon roolia työllisyyden edistämisen yhdyspintatyössä
   
• vähentävän häiriökysyntää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa
   
• lisäävän ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista työkyvyn tukemisen osalta.

Projektin jälkeen toiminnasta kertyneet hyötykokemukset siirretään mahdollisuuksien mukaiseksi osaksi hyvinvointialueemme sosiaali- ja terveyskeskuksen ja työikäisten sosiaalipalveluyksikköjen omaa toimintaa.  

--

Vastaa kyselyyn monialaisen työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta sekä työkyvyn tuen tiimin toimintamallin vaikutuksista! 

Keräämme oheisella kyselyllä tietoa Pohjois-Savon monialaisten työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta sekä kokemuksia vuonna 2025 pilotoidun työkyvyn tuen tiimin toimintamallin vaikutuksista monialaiseen yhteistyöhön sekä asiakasprosesseihin. 

Kysely on jatkoa toukokuussa 2025 kartoitetulle yhdyspintatyön tilannekuvakyselylle. 

Yhdyspintatyöllä tarkoitetaan tässä kyselyssä monialaista työllisyyden edistämistä. Kysely kartoittaa kokemuksia erityisesti monialaisesta yhteistyöstä työkyvyn tukemisen asiakaspoluilla sekä niitä edistävissä palveluissa. 

Työllisyyden edistämisen yhdyspinnat muodostuvat työvoimaviranomaisen (kuntien muodostamat työllisyysalueet), Kansaneläkelaitoksen (Kela) sekä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi kumppaneina voi olla esimerkiksi oppilaitoksia tai järjestötoimijoita. 

Toivomme, että vastaat kyselyyn 30.11.2025 mennessä. Vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Osallistu kyselyyn tästä linkistä:
Kysely monialaisen työkyvyn tuen palveluiden yhdyspintatyön tilasta sekä työkyvyn tuen tiimin toimintamallin vaikutuksista 

Pääset kyselyyn myös skannaamalla QR-koodin:
 

--

Projektista lisää verkkosivuillamme: Työkyvyn tuki

Lisätiedot: 

projektipäällikkö Kalle Onnela, kalle.onnela@pshyvinvointialue.fi 

Saitko tekstiviestin kyselystä?

Hyvinvointialue laajentaa asiakaspalautteen keräämistä loppuvuoden 2025 aikana. Jatkossa yhä useampi asiakas voi saada asiointinsa jälkeen tekstiviestillä palautekyselyn. Laajennus koskee KYS erityispalveluita.

Tekstiviesti lähetetään numerosta 12181, ja sen sisältö on seuraava:

”Kiitos asioinnistasi! Anna palautetta saamastasi palvelusta vastaamalla lyhyeen kyselyyn. [Linkki kyselyyn] Terveisin Pohjois-Savon hyvinvointialue.”

Linkki vie lyhyeen kyselyyn, jonka täyttäminen on vapaaehtoista, maksutonta ja mahdollista vain älypuhelimella. Kysely lähetetään ainoastaan täysi-ikäisille asiakkaille, jotka ovat antaneet luvan sähköiseen asiointiin.

Asiakaspalautetta voi antaa myös hyvinvointialueen verkkosivujen kautta. 

Kiitos, että jaat kokemuksesi!
 

Ilmoitus työsuojeluvaalien täydennysvaalista

Työsuojeluvaaleissa täyttämättä jääneiden varatyösuojeluvaltuutetun paikkojen osalta järjestetään täydennysvaalit toimikaudeksi 1.1.2026-31.12.2029.

Ilmoitus vaaleista julkaistaan Pulssi-intrassa sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen yleisillä sivuilla.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella valitaan jokaiselle työsuojeluvaltuutetulle 1. ja 2. varavaltuutettu seuraavan aluejaon mukaisesti:

Strategia ja konsernipalvelut: 1. ja 2. varatyösuojeluvaltuutettu

Ikääntyneiden palvelut: 
Alue 1: 1. ja 2. varatyösuojeluvaltuutettu
(Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Pielavesi ja Keitele sekä pohjoisen asiakasohjaus, omaishoidontuki ja perheneuvonta, päivätoiminta ja turvapalvelukeskus, työnjako ja resurssipooli sekä geriatriset poliklinikat ja kuntoutus)
Alue 2: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
(Varkaus, Joroinen, Leppävirta, Suonenjoki sekä eteläinen asiakasohjaus, omaishoidontuki ja perheneuvonta, päivätoiminta ja työnjako ja resurssipooli)
Alue 5: 1. ja 2. varatyösuojeluvaltuutettu
(ARVI, Kuopion ikääntyneiden asumispalvelut, ikäkeskuksen neuvonta, gerontologinen sosiaalityö, hoivakoordinaattorit ja kotiutusyksikkö, sekä Tervo, Vesanto, Rautalampi, Karttula asumispalvelut ja kotiin annettavat palvelut)

Perhepalvelut: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Vammaispalvelut: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Perusterveydenhuolto:
Alue 1: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
(Suunterveydenhuolto ja lääkäri- ja hoitajavastaanotot)
Alue 2: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
(Osastopalvelut, työikäisten sosiaalipalvelut, avokuntoutus, apuvälineet, mielenterveys- ja päihdepalvelut (perustason), digitaalinen sotekeskus, kuntouttavat sosiaalipalvelut, terveyssosiaalityöntekijät, hoitotarvikejakelu)

Ydinyksiköt: 1. ja 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Lääkinnällisten palveluiden keskus: 1. ja 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelut, kuntoutus: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Akuutti: 2. varatyösuojeluvaltuutettu
Toimihenkilöt: 2.varatyösuojeluvaltuutettu
Työsuojelutoimikunta yksi (1) toimihenkilöiden edustaja

Vaalit toteutetaan työturvallisuuskeskuksen sähköisellä vaaliohjelmalla, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja. Ohjelmasta tulee äänestyslinkki työturvallisuuskeskukselta (vaalit@ttk.fi) sähköpostiin ensimmäisestä äänestyspäivästä alkaen. Vaalitapa on suora enemmistövaali. Valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet. Alueilla, joilla tarvitaan sekä 1. että 2. varavaltuutettu, eniten ääniä saaneesta tulee 1. varavaltuutettu ja toiseksi eniten ääniä saaneesta tulee 2. varavaltuutettu. Vaalia ei toteuteta, mikäli tulee sopuvaalitulos, tämä selviää ehdokasasettelun jälkeen.

Tämän ilmoituksen liitteenä on lomake suostumus ehdokkaaksi vaaleissa. Mikäli haluat asettua ehdolle varatyösuojeluvaltuutetun täydennysvaalissa tai työsuojelutoimikunnan toimihenkilöjäseneksi, täytä lomake ja palauta vaalilautakunnan sihteeri Nea Tolvanen 25.11.2025 klo 24.00 mennessä sähköpostilla nea.tolvanen@pshyvinvointialue.fi.

Ehdokkaat esittäytyvät Pulssi-intrassa. Ohjeet tähän lähetetään ehdokkaille myöhemmin. Ehdokkaat eivät voi käyttää työaikaa vaalimainontaan.

Vaaliin liittyvät päivämäärät:

Vaali-ilmoitus julkaistaan 11.11.2025 ja ehdokasasettelu alkaa. Ehdokasasettelu päättyy 25.11.2025 klo 24.00.

Oman äänioikeutenne ja vaalikelpoisuutenne voitte tarkastaa 11.11.2025 alkaen vaalitoimikunnalta:

Eija Partanen-Raati pj. (Super), 0406303557, eija.partanenraati@pshyvinvointialue.fi
Nea Tolvanen siht. (Tehy), 0447113778, nea.tolvanen@pshyvinvointialue.fi
Reetta Parviainen (Jyty), 0400169804, reetta.parviainen@pshyvinvointialue.fi
Merja Viinikainen (Jhl), 0447175995, merja.viinikainen@pshyvinvointialue.fi
Virpi Hukkanen (Juko),0447185581, virpi.hukkanen@pshyvinvointialue.fi

Äänestysaika alkaa 9.12.2025 klo 8:00 ja päättyy 14.12.2025 klo 24:00.
Vaalin tulos julkaistaan 15.12.2025

Suostumus täydennysvaalit (pdf)

Aluehallitus kannattaa YTA-alueen silmätautien ja tekonivelkirurgian yhteistyön jatkoselvittämistä 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus kokoontui maanantaina 10.11.2025 Suonenjoella. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa esitykset silmätautien ja tekonivelkirurgian järjestämisestä Itä-Suomen yhteistyöalueella ja kuultiin YTA-sopimuksen tilannekatsaus. Lisäksi kokouksessa päätettiin hyvinvointialueen virkistyspaikkojen myynnistä. 

Silmätautien ja tekonivelkirurgian selvitys YTA alueella 

Itä-Suomen yhteistyöalueella (YTA-alue) on käynnissä selvitys erikoissairaanhoidon työnjaosta. Selvityksen yhteydessä toteutetaan erillisselvitykset koskien silmätautien ja tekonivelkirurgian järjestämistä ja uusia yhteisiä tuotantomalleja. Selvityksen aloittamisesta on päättänyt YTA-alueen johtoryhmä 31.10.2024.  

Selvitys keskittyy erikoissairaanhoidon työnjaon nykytilaan, alueen välisiin asiakasvirtoihin, väestön palvelutarpeisiin ja palveluiden järjestämisen haasteisiin. Taustalla vaikuttaa Keski- ja Itä-Suomen väestön ikääntyminen, mikä lisää palvelutarvetta erityisesti silmätaudeissa ja tekonivelkirurgiassa. Samaan aikaan henkilöstöpula ja tiukka taloustilanne edellyttävät hyvinvointialueilta uusia, kustannusvaikuttavia ratkaisuja erikoissairaanhoitoon. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa vaihtoehtoisia, rakenteellisia ratkaisuja silmätautien ja tekonivelkirurgian palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen yhteistyöalueella. 

• Lue lisää: Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen 

Selvitystyö on edennyt ja yhteistyöalueen aluehallitukset käsittelevät asiaa kokouksissaan marraskuun 2025 aikana. Aluehallituksilta pyydetään linjaukset siitä, voidaanko valmistelua jatkaa viranhaltijatyöryhmän esityksen pohjalta.  

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus päätti jatkaa valmistelua selvitystyöryhmän esityksen mukaisesti. Jos kaikki YTA-alueen aluehallitukset päätyvät samaan ratkaisuun, silmätautien osalta käynnistetään ulkopuolinen selvitys, joka keskittyy järjestämisen ja tuotannon liiketoiminnallisiin, taloudellisiin ja juridisiin kysymyksiin. Selvitystä varten etsitään selvityshenkilö, jonka työn kustannukset jaetaan hyvinvointialueiden kesken. Tekonivelkirurgian osalta selvitystyöryhmä valmistelee esityksen aluehallitusten päätettäväksi osana YTA-sopimuksen mukaista erikoissairaanhoidon työnjakoselvitystä. 

Hyvinvointialueen virkistyspaikkojen myynti 

Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueiden virkistyspaikkojen myynnin. Virkistyspaikat ovat lomaosakkeita, jotka sijaitsevat Nilsiän Tahkolla ja Kuusamon Rukalla. Virkistyspaikkojen hallinnoinnista luopuminen säästää henkilöstöresursseista sekä kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskuluja. Virkistyspaikkojen myynti on noussut esille myös henkilöstön ehdotuksissa hyvinvointialueen säästötoimenpiteiksi. 

Virkistyspaikkojen hallinnointiin ja ylläpitoon kohdentuva resurssi voitaisiin taloustilanteen johdosta vapauttaa hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin ja mahdollinen myyntitulo ohjata hyvinvointialueen henkilöstön virkistäytymiseen tasapuolisemmin sekä ottaa käyttöön mahdollisia vaihtoehtoisia malleja kuten esimerkiksi harrastusryhmien rahallinen tukeminen. 

Koko kokousaineisto on luettavissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan sen hyväksymisen jälkeen. 

Tekoälyavustaja helpottamaan tiedonhakua Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivuilla

Pohjois-Savon hyvinvointialue on ottanut testikäyttöön tekoälyavustajan verkkosivuillaan. Uuden avustajan tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden tiedonhakua laajasta verkkosivukokonaisuudesta, joka kattaa tällä hetkellä yli 1300 sivua. 

Tekoälyavustajalle voi esittää kysymyksiä hyvinvointialueen palveluista, ja se ohjaa käyttäjiä oikean tiedon äärelle. Palvelu on suunniteltu tukemaan asiakkaita kaikissa palveluihin liittyvissä asioissa. 

– Verkkosivujemme valtava tietomäärä voi tehdä tärkeän tiedon löytämisestä haastavaa ja olemme saaneet tästä palautetta asiakkailtamme. Testaamme nyt tekoälyavustajaa ja toivomme sen helpottavan tiedonhakua, kertoo vs. viestintä- ja markkinointijohtaja Anne Kettunen. 

Tekoälyavustaja on kokeilussa verkkosivuilla vuoden 2025 loppuun saakka. Se on toistaiseksi vielä testiversio, joten vastauksissa saattaa olla virheitä. Testijakson aikana kerätään käyttäjäpalautetta, jota hyödynnetään tekoälyn opettamisessa ja palvelun mahdollisessa jatkokehityksessä. Tekoälyavustaja ja linkki palautelomakkeeseen löytyvät hyvinvointialueen verkkosivujen etusivulta osoitteessa pshyvinvointialue.fi. 

– Uskon tekoälyn ottavan lähitulevaisuudessa isoja harppauksia ja tulevan entistä vahvemmin osaksi organisaatioiden arkea. Meidänkin on tärkeää pysyä kehityksessä mukana, ja siksi tällainen testaus toimii meille suunnannäyttäjänä, toteaa tietohallintojohtaja Tuomo Pekkarinen. 

Kettunen muistuttaa, että avustajaa käytettäessä on hyvä muistaa keskustelun tapahtuvan tekoälyn kanssa – kaikki vastaukset ovat tekoälyn tuottamia.  

Testijakson kokemusten perusteella arvioidaan mahdollisen tekoälysovelluksen liittämistä mukaan hyvinvointialueen verkkosivuille, joiden uudistus aloitetaan ensi vuonna.

eTutkimusAsiointi korvaa eTutkijan alkuvuodesta 2026

eTutkijan käyttö tulee tiensä päähän. Pohjois-Savon hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden tutkimuksen asianhallintajärjestelmän: eTutkimusAsiointi.

• Lupahakemuksia ei voi jättää (ei oteta käsittelyyn) 1.12.2025-11.1.2026 välisenä aikana!
• eTutkija on käytössä tänä aikana eettisen toimikunnan lausuntohakemusten osalta

• Vuoden 2026 VTR haku tehdään eTutkijan kautta

eTutkijassa uudet ja keskeneräset tutkimus- ja tietolupahakemukset sekä tietojohtamisen opinnäytelupahakemukset tulee saattaa valmiiksi mahdollisimman pian ja viimeistään 30.11.

Joulukuussa 2025 alkaa sulkuaika, jonka aikana edellä mainittuja hakemuksia ei käsitellä. Tämä on erityisesti huomioitava, jos tutkimuksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen tutkimus- ja/ tai tietolupa on päättymässä vuoden lopulla ja siihen tarvitaan jatkoaikaa, tai tutkimukselle tarvitaan uusi PSHVA:n tutkimus- tai tietolupa, taikka tietojohtamisen opinnäytetyölupa voimaan joulu-tammikuun aikana.

Tärkeät päivämäärät

• 30.11.2025 lupahakemusten oltava valmiina eTutkijassa
• 12.12.2025 lupapäätökset oltava hyväksytty
• 12.1.2026 viimeinen päivä jättää hakemukset eettiselle toimikunnalle eTutkijassa
• 12.1.2026 eTutkimusAsiointi otetaan käyttöön

12.12.2025 alkaen toteutetaan datamigraatio eTutkijasta eTutkimusAsiointiin, jonka aikana lupa-asioihin liittyvää aineistoa ei saa tallentaa eTutkijaan, koska ne eivät siirry enää uuteen järjestelmään. Järjestelmäteknisistä syistä lupahakuprosessit on jäädytettävä siirtymäajaksi. Siirtymäajan pituus selittyy osittain joululomien ajoittumisesta tälle ajalle. Tiedepalvelukeskuksen joulusulku on 22.12.2025-6.1.2026.

eTutkimusAsioinnin kautta hoidetaan jatkossa samat asiat kuin eTutkijassakin, mm. haetaan PSHVA:n tieteellisen tutkimuksen tutkimusluvat ja tietoluvat, alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan lausunnot sekä Valtion tutkimusrahoitukset (VTR, Itä-Suomen yhteistyöalue). Uutuutena jatkossa myös kaikki opinnäytetyöluvat haetaan eTutkimusAsioinnin kautta.

Tarkempia tietoja eTutkimusAsioinnin käyttöönotosta ja koulutuksista julkaistaan myöhemmin. Mikäli tämänhetkiseen tiedossa olevaan aikatauluun tulee muutoksia, asiasta tiedotetaan mahdollisimman nopeasti.

 Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö vs. Mikael Turunen, mikael.turunen@pshyvinvointialue.fi

Tukimus- ja Innovaatiojohtaja vs. Anssi Kailaanmäki, anssi.kailaanmaki@pshyvinvointialue.fi

Itä-Suomen Biopankki 10 vuotta terveyden tutkimuksen tukena

Vuonna 2015 perustettu Itä-Suomen Biopankki juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan. Biopankki on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä terveystieteellisen tutkimuksen mahdollistajana ja sen toiminta on ollut merkittävässä roolissa uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämisessä.

Biopankki tallentaa ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tutkimuskäyttöön. Näytteet kerätään kansalaisen hoitoon liittyvän näytteenoton tai tutkimukseen osallistumisen yhteydessä ja niiden avulla tutkijat voivat ymmärtää sairauksien taustalla vaikuttavia mekanismeja sekä kehittää yksilöllisiä hoitomuotoja.

Yhteistyötä ja asiantuntemusta

Itä-Suomen Biopankki tekee tiivistä yhteistyötä muiden biopankkien, tutkijoiden ja alan yritysten kanssa. Kansalaisviestinnän tavoitteena on kannustaa ihmisiä antamaan biopankkisuostumus ja hyväksyntä. Se on teko, joka voi edistää koko kansakunnan terveyttä.

Tutkijoille ja yrityksille biopankki tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja laajan aineistopohjan, joka kattaa lähes kaikki Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden erikoisalat. Erityisesti biopankki tukee tutkimusta, joka liittyy verenkierto-, aineenvaihdunta-, tuki- ja liikuntaelimistön, neurologisten ja syöpäsairauksien sekä mielenterveyden alueisiin.

Arvokas väestöpohja ja pitkäjänteinen tutkimus

Itä-Suomen maantieteellinen eristyneisyys ja vähäinen muuttoliike ovat luoneet alueelle yhtenäisen väestöpohjan, joka tekee biopankin aineistosta erityisen arvokkaan. Lisäksi alueella toimii useita terveysalan koulutus- ja tutkimusorganisaatioita, kuten Kansallinen neurokeskus, mikä vahvistaa biopankin roolia tutkimuksen tukijana.

Biopankissa näytteet ja niihin liittyvät tiedot säilytetään jopa vuosikymmeniä. Tutkimuksissa saatu tieto palautetaan biopankkiin, jolloin se kartuttaa yhteistä tietopohjaa ja tieto kasvaa korkoa.

Sinun näytteesi on tärkeä

Osallistuminen biopankkitoimintaan on vapaaehtoista ja perustuu suostumukseen. Jokaisella on mahdollisuus tukea tutkimusta antamalla suostumus näytteiden ja terveystietojen keräämiseen. Suostumus voi koskea myös aiemmin otettuja näytteitä ja henkilö voi halutessaan kieltää niiden siirron biopankkiin.

Biopankkisuostumus ja hyväksyntä ovat konkreettisia tekoja terveyden edistämiseksi. Tulevaisuudessa biopankkitutkimuksen tulokset voivat jalkautua terveydenhuollon käyttöön ja näin potilaat hyötyvät yksilöllisemmistä hoidoista ja tarkemmasta diagnostiikasta.
Biopankkisuostumus on hyvä teko. Osallistumalla olet mukana rakentamassa tulevaisuuden terveydenhuoltoa.

​​​​​​​

Itä-Suomen Biopankin omistaa Pohjois-Savon hyvinvointialue yhdessä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Etelä-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Selvitys silmätautien ja tekonivelkirurgian yhteistyöaluetasoisesta työnjaosta aluehallituksen käsittelyssä

Itä-Suomen yhteistyöalueella (YTA-alue) on käynnissä selvitys erikoissairaanhoidon työnjaosta. Selvityksen yhteydessä toteutetaan erillisselvitykset koskien silmätautien ja tekonivelkirurgian järjestämistä ja uusia yhteisiä tuotantomalleja. Selvityksen aloittamisesta on päättänyt YTA-alueen johtoryhmä 31.10.2024.

Selvitys keskittyy erikoissairaanhoidon työnjaon nykytilaan, alueen välisiin asiakasvirtoihin, väestön palvelutarpeisiin ja palveluiden järjestämisen haasteisiin. Taustalla vaikuttaa Keski- ja Itä-Suomen väestön ikääntyminen, mikä lisää palvelutarvetta erityisesti silmätaudeissa ja tekonivelkirurgiassa. Samaan aikaan henkilöstöpula ja tiukka taloustilanne edellyttävät hyvinvointialueilta uusia, kustannusvaikuttavia ratkaisuja erikoissairaanhoitoon. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa vaihtoehtoisia, rakenteellisia ratkaisuja silmätautien ja tekonivelkirurgian palveluiden tuottamiseen ja järjestämiseen yhteistyöalueella.

• Lue lisää: Itä-Suomen yhteistyöalue laatii erikoissairaanhoidon työnjakoselvityksen

Selvitystyö on edennyt ja yhteistyöalueen aluehallitukset käsittelevät asiaa kokouksissaan marraskuun 2025 aikana. Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallitus käsittelee selvityksen kokouksessaan maanantaina 10. marraskuuta. Aluehallituksilta pyydetään linjaukset siitä, voidaanko valmistelua jatkaa viranhaltijatyöryhmän esityksen pohjalta.

Mikäli valmistelua päätetään jatkaa, käynnistetään silmätautien osalta ulkopuolinen selvitys, joka keskittyy järjestämisen ja tuotannon liiketoiminnallisiin, taloudellisiin ja juridisiin kysymyksiin. Selvitystä varten etsitään selvityshenkilö, jonka työn kustannukset jaetaan hyvinvointialueiden kesken.

Tekonivelkirurgian osalta selvitystyöryhmä valmistelee esityksen aluehallitusten päätettäväksi osana YTA-sopimuksen mukaista erikoissairaanhoidon työnjakoselvitystä.

• Tutustu aluehallituksen esityslistaan verkkosivuillamme

Yhteistyötä, oivalluksia ja verkostoitumista Kuopiossa

Lokakuun lopussa Pohjois-Savon hyvinvointialueella järjestettiin Tilannekeskus- ja liikkuvat palvelut -verkoston verkostopäivät, jotka kokosivat Kuopioon osallistujia 14 hyvinvointialueelta ympäri Suomen. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi inspiroivia luentoja, vilkkaita keskusteluja ja ennen kaikkea mahdollisuuden kohdata kollegoita kasvokkain.

Verkostopäivien teemat mukailivat ajankohtaisia aiheita, kuten muuttuvia palvelutarpeita, digitalisaatiota sekä häiriötilannekyvykkyyttä. Verkostopäivät päättyivät paneelikeskusteluun, joka koostui muun muassa ensihoidon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon sekä viestinnän kokeneista ammattilaisista. Ajankohtaisena aiheena oli soten häiriötilanteet sekä niihin varautuminen.

Verkostopäivien koordinoinnin ja suunnittelun parissa yli puolen vuoden ajan työskennelleet projektiasiantuntijat Milla Heikkinen ja Atte Uusitalo olivat pitkän rupeaman päätteeksi enemmän kuin hyvillään verkostopäivien annista.

”On ollut mielettömät kaksi päivää verkostoitua Suomen laajuisesti. Järjestäminen on ollut pitkä projekti, joten totta kai on hieno fiilis siitä, että saatu palaute on ollut niin positiivista. Palautteen perusteella esimerkiksi esiintyjät ja luennoitsijat ovat olleet onnistuneita valintoja”, Heikkinen summaa.

Molemmat toteavat, että tämänkaltaisille tapaamisille sekä verkostoitumisille on selkeästi olemassa tarve vahvassa etätyön tekemisen ajassa.

”Yhteistyö ja verkostoitumisen tärkeys nousi keskeisimmiksi aiheiksi näiden päivien aikana – niin luennoissa kuin keskusteluissakin. Etätyö on nykyään niin vahva osa työelämää, että näistä livetapaamisista ottaa kyllä kaiken irti ja saa myös paremmin mahdollisuuden käydä keskustelua ja pohtia asioita”, Uusitalo kertoo.

Ensi vuonna verkostopäivät järjestetäänkin Etelä-Savossa – sekä Heikkinen että Uusitalo odottavat tulevia teemoja innolla. 

Seuraa aluevaltuuston kyselytuntia verkossa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuuston kyselytunti ja suunnitteluseminaari järjestetään maanantaina 3. marraskuuta 2025.

Kyselytunnilla aluevaltuutetut voivat kysyä hyvinvointialueen toimintaan liittyviä kysymyksiä aluehallituksen jäseniltä ja viranhaltijoilta. Kyselytunti on kaikille avoin ja se lähetetään suoranaverkkoyhteyden kautta kello 9-10. Suunnitteluseminaari sen sijaan on suljettu tapahtuma. 

Yleisöllä on mahdollisuus seurata kyselytuntia paikan päällä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) auditoriossa (osoite Puijonlaaksontie 2, M-rakennus) tai suorana verkosta striimin välityksellä . Tilaisuudessa on viittomakielen tulkkaus.

Kuopion yliopistollisen sairaala-alueen kartta.

Sinulle tulee käyttöön sähköinen postilaatikko, kun tunnistaudut vuonna 2026 viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin 

Viranomaispostin vastaanotto muuttuu vuoden 2026 alussa ensisijaisesti digitaaliseksi. Kun tunnistaudut vuoden 2026 alussa tai sen jälkeen ensimmäisen kerran Pohjois-Savon hyvinvointialueen tai jonkin muun viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sinulle luodaan sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin. Jatkossa saat sinne viranomaispostia useilta viranomaisilta. Suomi.fi-viestit korvaa viranomaisilta saapuvan paperipostin: sama asia ei saavu enää myöhemmin kirjeenä kotiin. 

Muutoksen tavoitteena on kannustaa ihmisiä vastaanottamaan viranomaisposti ensisijaisesti sähköisesti. Suomi.fi-viestien käyttö säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle oikeaan paikkaan. 

Suomi.fi-viestejä käyttää tällä hetkellä yli 2 miljoonaa henkilöä. Palvelun käyttöönottoa ehdotetaan jo nyt, kun tunnistautuu jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Vuoden 2026 alusta alkaen erillistä suostumusta käyttöönottoon ei enää kysytä, vaan Suomi.fi-viestien käyttöön tulosta kerrotaan tunnistautumisen yhteydessä. Tämän muutoksen jälkeen Suomi.fi-viestit on käytössä yli neljällä miljoonalla henkilöllä.

Miten ja kenelle Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön vuonna 2026?

• Suomi.fi-viestit tulee käyttöön sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä.
• Näet ilmoituksen Suomi.fi-viestien käyttöönotosta, kun tunnistaudut vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluun eli käytät tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta. 
• Ilmoita käyttöönoton yhteydessä oma sähköpostiosoitteesi ja vahvista se tunnin sisällä. Näin saat sähköpostiisi ilmoituksen aina, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin.
• Sähköpostin ilmoittamisen jälkeen jatkat tunnistautumista normaalisti ja siirryt asiointipalveluun, jonne olit matkalla.
• Huomaathan, että jos asioit organisaation tai toisen henkilön puolesta, Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön sinulle itsellesi – ei sille henkilölle tai organisaatiolle, jonka puolesta olet menossa asioimaan.

Palvelun kautta saat jatkossa sähköisenä seuraavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen viestit Suomi.fi-palveluun

• KYSin erikoissairaanhoidon potilaskirjeet liitteineen, kuten esimerkiksi ajanvarausilmoitukset, tutkimusohjeet ja esitietolomakkeen.
• Päätökset ja vastaukset hallinnollisista asioista, joita olet lähettänyt käsiteltäväksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi oikaisuvaatimukset ja muistutukset.

Jos et käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja vahvasti tunnistautuneena, saat jatkossakin viranomaispostin paperipostina. 

Muutos ei myöskään koske alaikäisiä eikä niitä henkilöitä, jotka ovat edunvalvonnassa tai joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus. 

Havainnekuva, miten Suomi.fi-viestit tulee käyttöön osana vahvaa tunnistautumista julkisen hallinnon sähköiseen palveluun vuoden 2026 alusta alkaen:

Miten pääsen lukemaan Suomi.fi-viesteihin saapuneet viestit? 

• Voit lukea Suomi.fi-viesteihin saapuneet viranomaisviestit Suomi.fi-mobiilisovelluksessa tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit".
• Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella.
• Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. 
• Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi.

Voit myös ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön osoitteessa https://suomi.fi/viestit tai lataamalla käyttöösi Suomi.fi-mobiilisovelluksen.

Entä jos haluan viranomaispostini jatkossakin paperipostina?

Digitaaliseen viranomaispostiin siirtyminen ei tarkoita sitä, ettei kukaan voisi jatkossa vastaanottaa viranomaisten postia paperikirjeinä.

• Suomi.fi-viestit ei tule käyttöön, jos et käytä viranomaisten sähköisiä palveluja. Silloin saat jatkossakin viranomaispostia paperisena.
• Muutos ei koske alaikäisiä eikä edunvalvonnassa olevia.
• Myöskään kaikki viranomaisten lähettämä posti ei saavu digitaalisena Suomi.fi-viesteihin, sillä osa viranomaisista saattaa käyttää sähköiseen viestimiseen myös muita digitaalisia kanavia. Näistä kerrotaan kunkin organisaation palvelun yhteydessä. 

Jos et halua vastaanottaa viranomaispostia Suomi.fi-viesteihin, voit siirtyä Suomi.fi-viesteistä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla palvelun asetuksia tai ottamalla yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalveluun. Muutoksen voi tehdä vasta Suomi.fi-viestien käyttöönoton jälkeen vuonna 2026, ei ennakkoon.

Valinta paperipostin vastaanottamisesta pysyy voimassa puoli vuotta kerrallaan. Jos kuuden kuukauden jälkeen tunnistautuu uudelleen viranomaisten asiointipalveluihin, Suomi.fi-viestit tulee uudelleen käyttöön. 

Jos käytössäsi on Suomi.fi-mobiilisovellus, huomaathan, että 

• pelkkä sovelluksen poistaminen ei poista Suomi.fi-viestejä käytöstäsi. 
• palvelun käytöstä poistaminen pitää aina tehdä Suomi.fi-viestien asetuksissa. 

Halutessaan voit myös itse milloin tahansa ottaa Suomi.fi-viestit uudelleen käyttöön lataamalla käyttöösi Suomi.fi-sovelluksen tai ottamalla palvelun käyttöön osoitteessa suomi.fi/viestit. 

Lisätietoja  

• Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://suomi.fi/fi/viestit    
• Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 
• Suomi.fi-viesteihin postia lähettävät organisaatiot: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/suomifi-viesteja-kayttavat-organisaatiot-ja-palvelut  
• Näin poistan Suomi.fi-viestit käytöstä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/viestien-kaytto/viestien-kayton-lopettaminen 

Mikä on Suomi.fi-viestit?
Suomi.fi-viestit on tietoturvallinen sähköinen postilaatikko, joka korvaa paperipostitse saapuvan viranomaispostin. Palvelua käyttää useat viranomaiset ja määrä kasvaa jatkuvasti. Saapuneet viestit voi lukea Suomi.fi-mobiilisovelluksella tai tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun osoitteessa https://suomi.fii . Näin saapunut posti on luettavissa kaikkialla, missä kuljetkin. 

Suomi.fi-viestit saa käyttöön lataamalla Suomi.fi-mobiilisovelluksen tai tunnistautumalla osoitteessa https://suomi.fi/viestit Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella. Ottamalla Suomi.fi-viestit käyttöön saa jatkossa myös useiden eri viranomaisten lähettämän postin sähköisenä. 

Ilmoitukset uusista saapuneista viesteistä tulevat sähköpostiosoitteeseen, jonka käyttäjä on ilmoittanut palveluun. Suomi.fi-mobiilisovelluksen käyttäjät saavat ilmoituksen myös suoraan sovelluksen kautta.
Lokakuussa 2025 Suomi.fi-viestejä käyttää jo yli 2,2 miljoonaa henkilöä.

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 

Mistä siirtymisessä digitaaliseen viranomaisviestintään on kyse?
Suomi siirtyy vaiheittain kohti sähköistä viranomaisviestintää. Vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti digitaalisesti kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin kirjautuvat täysi-ikäiset henkilöt saavat Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä Suomi.fi-viestit käyttöön ilman erillistä suostumusta, jos palvelu ei ole jo entuudestaan käytössä.

Ne, jotka eivät voi käyttää digipalveluita, saavat jatkossakin viranomaispostin paperilla, elleivät itse valitse toisin. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi myös keskeyttää ilmoittamalla asiasta, jolloin viestit lähetetään jälleen paperipostina. Jos henkilö, joka on valinnut paperipostin, jatkaa sähköistä asiointia, hänelle luodaan kuuden kuukauden jälkeen uudelleen sähköinen postilaatikko Suomi.fi-viesteihin.

Siirtyminen digitaaliseen viestintään tuo merkittäviä hyötyjä. Se säästää yhteiskunnan varoja kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ja helpottaa kansalaisten arkea. Viranomaispostit ovat nopeasti saatavilla, löytyvät yhdestä paikasta ja ovat aina käytettävissä. 

Vuoden 2026 alusta alkaen viranomaisposti toimitetaan ensisijaisesti Suomi.fi-viesteihin kaikille, jotka asioivat sähköisesti. Suomi.fi-viestien lisäksi kansalaisille voi edelleen tulla viranomaisilta postia myös muihin digitaalisiin kanaviin, jos henkilö on ottanut ne käyttöönsä. 

Myöhemmin vuoden 2026 aikana on tarkoitus että, henkilö voisi valita viranomaispostin vastaanottopaikaksi Suomi.fin lisäksi myös jonkin muun digipostipalvelun, joka täyttää viranomaisten viestinvälitykselle asetetut tietoturva- ja muut vaatimukset. Valinnanvapaus edellyttää lainsäädäntöä ja teknistä kehitystä, jotka ovat vasta alussa.

Lue lisää: https://dvv.fi/digi-ensin-hanke  
 

Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa –toimintamalli on käytössä ikääntyneiden palveluissa

Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa – toimintamalli on otettu käyttöön hyvinvointialueen laajuisesti ikääntyneiden kotihoidossa. Toimintamallissa arvioidaan kotihoidon asiakkaan ravitsemustilaa, ravinnonsaantia ja suunterveyttä sekä suun omahoitoa yhtenäisen toimintamallin mukaisesti kuntouttavalla arviointijaksolla sekä säännöllisessä kotihoidossa.

Tarvittaessa kotihoito voi konsultoida suuhygienistiä tai ravitsemusterapeuttia. Asiakas voidaan myös ohjata tarvittaessa jatkohoitoon suun terveydenhuollon palveluihin.

Asiakkaan hyvä ravitsemus ja suunterveys osaksi kotihoidon arkea

Toimintamallin myötä asiakkaiden ravitsemukseen ja suunterveyteen liittyvät haasteet tunnistetaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja niihin pystytään puuttumaan tehokkaasti. Tämä edistää asiakkaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua ja monessa tapauksessa myös vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.

Kokemuksia toimintamallista tähän mennessä:

• Suunhoito on vakiintunut osaksi päivittäistä hoivaa ja huolenpitoa.
• Asiakkaille on hankittu yksilöllisesti sopivia suunhoitovälineitä ja -aineita.
• Arviointien pohjalta on toteutettu tarvittavia ravitsemuksen ja suunterveyden toimenpiteitä.
• Asiakkailta saatu palaute on ollut myönteistä: ”Hyvä kun asioihin puututaan jo varhain ja palvelu tuodaan kotiin.”
• Asiakkaiden toimintakyky ja elämänlaatu ovat parantuneet, ja osalla palveluntarve on jopa vähentynyt.

Yhtenäinen arviointimalli tukee sitä, että asiakkaan ravitsemukseen ja suunterveyteen liittyvät toimet kirjataan potilastietojärjestelmään ja toteutetaan osana päivittäistä hoitoa.

Vuonna 2025 toteutettu toimintamallin käyttöönottoprojekti tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman hankkeessa päättyy 31.10.2025

Käyttöönottoprojektissa on lisätty kotihoidon hoitajien ravitsemuksen ja suunterveyden osaamista verkkokoulutuskokonaisuuden avulla sekä perehdytetty kotihoidon henkilöstö koko hyvinvointialueella toimintamallin käytänteisiin. Toimintamallia toteutetaan jatkossakin osana säännöllisen kotihoidon ja kuntouttavan arviointijakson toimintaa yhteisen toimintamallin mukaisesti.

– On ollut hienoa nähdä, miten uusi toimintamalli on juurtunut osaksi kotihoidon arkea ja saanut konkreettisia tuloksia aikaan. Kotihoidon henkilöstö on omaksunut ravitsemuksen ja suunterveyden arvioinnin osaksi päivittäistä työtä, ja asiakkaat ovat kokeneet varhaisen tuen hyödylliseksi. Yhteinen tavoite – asiakkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen – on toteutunut käytännön tasolla, pohtivat toimintamallin kehittämisen ja käyttöönoton parissa työskennelleet Helena Linninen ja Karoliina Holmavuo.

Nikotiiniriippuvuuteen kannattaa hakea apua – tukea on tarjolla

Nikotiiniriippuvuus on hoidettavissa oleva krooninen sairaus, johon voi saada tehokasta tukea. Ehkäisevän päihdetyön viikolla 45 kannustamme asukkaita puhumaan avoimesti tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Riippuvuudesta voi päästä irti. 

Nikotiinittomuus parantaa terveyttä

Nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava ja myrkyllinen aine, jolla on runsaasti itsenäisiä terveyshaittoja. Nikotiini vaikuttaa haitallisesti sydämeen ja verenkiertoelimistöön muun muassa supistamalla verisuonia ja nostamalla verenpainetta.

Nikotiinista muodostuu syöpää aiheuttavia yhdisteitä ja nikotiinia pidetään syövän kehittymiseen myötävaikuttavana tekijänä. Raskaana olevalla nikotiini kulkeutuu istukan läpi ja vaikuttaa siten kehittyvään sikiöön. 

Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettaminen parantaa hyvinvointia ja vähentää riskiä sairastua useisiin sairauksiin

Apua on saatavilla

Terveydenhuollon ammattilaiset auttavat arvioimaan riippuvuuden tasoa ja tarjoavat yksilöllistä tukea lopettamiseen. Apua on monenlaista – saatavilla on esimerkiksi ammattilaisen tarjoamaa keskustelutukea ja seurantaa sekä tarvittaessa lääkehoitoa ja sen ohjausta.

Nikotiiniriippuvuudesta voi päästä irti – et ole yksin. Apua ja tukea on saatavilla.

Tukea tupakoinnin lopettamiseen on saatavilla myös verkossa ja tietoa saat hyvinvointialueen OmaHyte- sivustolta.

Kannustamme jokaista ottamaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi esimerkiksi neuvolassa, työterveyshuollossa tai terveysasemalla. Lyhytkin keskustelu voi olla ensimmäinen askel kohti nikotiinitonta elämää.

Lisätietoja:

Helena Törmi, hyvinvointikoordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalvelualue, Pohjois-Savon hyvinvointialue
helena.tormi@pshyvinvointialue.fi
 

KYSin vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on valmistunut – toiminta käynnistyy vaiheittain marras-joulukuussa

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) pääsairaalan kaupunkikuvallisesti tunnetuimman osan, vuonna 1959 valmistuneen vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on valmistunut. Loppuvuodesta vuodeosastorakennuksen vaiheittaisen käyttöönoton myötä Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot ja poliklinikkatoiminnot siirtyvät KYSille.

Marras-joulukuussa vaiheittain käyttöönotettavassa vuodeosastorakennuksessa on tilaa noin 21 800 bruttoneliötä ja sen peruskorjauskustannukset ovat noin 77,4 miljoonaa euroa.

Kaksitoistakerroksisen peruskorjausosan alimpiin kerroksiin on valmistunut poliklinikkatiloja, opetustiloja sekä huollon ja logistiikan tiloja. Toiseen kerrokseen sijoittuu kuvantamisen tiloja. Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3.–9.

Peruskorjatuissa tiloissa osastohoitoa tarjotaan 149:lle potilaalle ja niissä tulee työskentelemään noin 500 työntekijää.

Marras-joulukuun vaihteessa tapahtuva muuttokokonaisuus on laajuudeltaan huomattavan suuri. Harjulan tilojen tyhjentyminen aloitetaan tiettyjen poliklinikkatoimintojen muutoilla marraskuun lopulla ja tätä seuraa osastotoimintojen muutot joulukuun alussa. Muuttorupeama pitää sisällään myös KYSin sisäisiä muuttoja sekä muuttoja Harjulasta muihin kuin KYSin tiloihin.

– Hyvinvointialue viestii tarkemmin yksiköiden muutoista marraskuun puolivälissä, kertoo hankepäällikkö Menna Kärnä Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Peruskorjaus haastoi tekijöitä

Pääsairaalan peruskorjaus on kolmas vaihe KYS Uusi Sydän -rakennushanketta, joka toteutetaan vuosina 2018–2027. Allianssimallilla toteutetun peruskorjauksen sekä aiemmin toteutetun uuden laajennusosan päätoteuttajana toimi Rakennusliike Lapti Oy.

Peruskorjausvaihe on ollut poikkeuksellisen haastava vaativuudeltaan ja laajuudeltaan.

– Uudet tilat mahdollistavat Harjulan sairaalan toimintojen integroimisen KYSille, joka tuo merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Kaikki hankkeeseen osallistuneet tahot ovat olleet erittäin sitoutuneita yhteisiin tavoitteisiin ja esiintyneitä haasteita on ratkaistu hyvässä yhteistyössä, kiittää kiinteistöjohtaja Petri Pyy Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

– Ison vuodeosastorakennuksen peruskorjaus aivan käytössä olevan sairaalan naapurissa oli haastava urakka. Onnistunut ja tiivis yhteistyö kaikkien hankeosapuolten kanssa varmisti peruskorjauksen valmistumisen aikataulussa, laadukkaasti ja tavoitteiden mukaisesti. Iso kiitos sekä allianssi- että työmaaorganisaatiolle, joka teki koko pitkän ja vaativan rakennusajan turvallista ja laadukasta työtä turvallisen ja terveellisen sairaalarakennuksen eteen, toteaa aluejohtaja Noora Sokero Laptilta.

KYS Uusi Sydän -rakennushankekokonaisuuden vaativuudesta ja rakennustöiden sujuvuudesta kertoo lukuisat hankkeen saamat tunnustukset. Hankkeelle on myönnetty Rakennusteollisuuden Itä-Suomen alueen työturvallisuuskilpailuissa palkintoja vuosina 2018, 2020 ja 2021. Hankkeen toinen vaihe on myös valittu Itä-Suomen vuoden yhteistyöhankkeeksi vuonna 2023 ja ensimmäinen rakennusvaihe valittiin Rakennuslehden Vuoden työmaaksi vuonna 2019. 

Työt jatkumassa loppuvuodesta

Muuttojen jälkeen Harjulan sairaalan tilojen lisäksi myös KYSin pääsairaalan pohjoispuolella sijaitseva vuonna 1985 rakennettu D-rakennusosa tyhjenee ja suunnitelman mukaan joulukuussa aloitetaan valmistelevat toimet sen purkamiseksi. Purkutöiden on määrä valmistua loppukesällä 2026.

KYS Uusi Sydän -projektin 1. ja 2. vaiheissa rakennettiin kymmenenkerroksinen sairaalatorni vuosien 2018-2023 aikana ja 3. vaiheessa peruskorjattiin KYSin pääsairaalan vuonna 1959 valmistunut vuodeosastorakennus vuosien 2023–2025 aikana. Projektin 4. vaiheessa puretaan sairaalakampuksen pohjoispuolella oleva vuonna 1985 valmistunut vuodeosastotorni ja rakennetaan kuvantamisen- ja huollon tiloja sekä yhdyskäytävät Kaarisairaalan 1., 2. ja 3. kerroksiin. Hankkeessa toteutettava uudisrakennusosa on noin 45 000 neliömetriä ja peruskorjausosa noin 21 500 neliömetriä. Projektin kustannusarvio on 198,5 miljoonaa euroa.

Taksi Helsinki tuottaa sote-kuljetuspalvelut Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla 1.2.2026 alkaen

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet ovat tehneet sopimuksen hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä Taksi Helsingin kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuspalveluiden tuottamisesta 1. helmikuuta 2026 alkaen. Palvelukokonaisuus sisältää sekä välitys- että kuljetuspalvelun.

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden sote-kuljetusten välitys tapahtuu Taksi Helsingin toimesta, ja kuljetukset tuottavat alueiden paikalliset autoilijat. Taksi Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten taksiyhtiöiden kanssa, sillä paikallisuus on tärkeää onnistuneessa palvelutuotannossa.

Hyvinvointialueet päätyivät väliaikaiseen järjestelyyn, koska varsinaisen hankintamenettelyn tulos on parhaillaan markkinaoikeudessa käsiteltävänä. Kuljetuspalvelun saatavuuden ja kustannustehokkaan toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi väliaikainen ratkaisu katsottiin välttämättömäksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuspalvelulla tarkoitetaan muun muassa vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella tapahtuvia hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvia lakisääteisiä kuljetuksia.

Palveluntuotanto käynnistyy sopimuksen mukaisesti 1. helmikuuta 2026. 

” Olemme jo aloittaneet palvelun käyttöönoton suunnittelun, jotta siirtymä väliaikaiseen palveluun sujuu luotettavasti. Meille on tärkeää varmistaa, että sote-kuljetukset toimivat luotettavasti ja yhdenvertaisesti koko alueella. Väliaikainen sopimus on tässä tilanteessa vastuullinen ratkaisu, jolla turvaamme palvelun jatkuvuuden asiakkaille kustannustehokkaasti", toteavat Keski-Suomen hyvinvointialueen logistiikkapäällikkö Sari Hyötyläinen sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankinta- ja logistiikkapäällikkö Niina Kela-Korhonen.

Taksi Helsingin tavoitteena on toimia palveluntuottajana, joka varmistaa yhdenvertaisen ja turvallisen liikkumisen kaikille.

" Tämä sopimus on meille mahdollisuus osoittaa, että vastuullinen ja laadukas palvelu syntyy yhteistyöllä. Haluamme olla luotettava kumppani, joka on sitoutunut tarjoamaan saavutettavaa palvelua kaikille asiakasryhmille – myös haja-asutusalueilla ja erityisryhmien tarpeisiin," tiivistää Taksi Helsingin liiketoimintajohtaja Mikko Koivu.

Kuljetuspalveluiden asiakkaita tiedotetaan käyttöönottoprojektin edetessä hyvinvointialueiden toimesta.

Lisätiedot:

• Sari Hyötyläinen, logistiikkapäällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue, sari.hyotylainen@hyvaks.fi, p. 050 312 5380
• Niina Kela-Korhonen, hankinta- ja logistiikkapäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue, niina.kela-korhonen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 4224
• Mikko Koivu, liiketoimintajohtaja, Taksi Helsinki Oy, mikko.koivu@taksihelsinki.fi, puh. 040 486 7088

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue järjestää sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut Pohjois-Savossa. Toimimme 19 kunnan tai kaupungin alueella. Hyvinvointialueella on töissä noin 12 800 ammattilaista. Palvelujemme piirissä on yli 248 000 asukasta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin miljoonan suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa.

Taksi Helsinki yrityksenä:
Taksi Helsinki Oy on Suomen suurin taksien tilausvälitysyhtiö. Tarjoamme taksipalveluita koko pääkaupunkiseudun alueella. Lisäksi välitämme julkisen sektorin tarjoamia SOTE-kyytejä Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen alueella sekä Kela-kyytejä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa. 

Taksi Helsinki haluaa aidosti palvella, olla turvallinen ja luottamuksesi arvoinen, tarvitsetpa kyydin heti tai myöhemmin, lähelle tai kauas.

Ikääntyneiden asiakasraati tapasi kuudennen kerran – aiheena toimintakyvyn tukeminen arjessa

Ikääntyneiden palveluiden asiakasraati kokoontui kuudennen kerran tiistaina 21. lokakuuta 2025. Tapaamisen teemana oli ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen. Yhteisessä keskustelussa pohdittiin, miten ikääntyneiden arkea voidaan tukea ja miten apua tarvitsevat tunnistetaan riittävän varhain.

Kuntoutusta ikääntyneen kotiin varhaisessa vaiheessa

Tapaamisen aluksi asiakasraatilaiset kuulivat ikääntyneiden varhaisen vaiheen kuntoutuksesta, jota esitteli aiheen kehittämisen parissa työskentelevä projektikoordinaattori Ninni Lappi. Ikääntyneiden kotikuntoutus on palvelu, jossa asiakkaan luona käydään 1–5 kertaa antamassa ohjausta ja neuvontaa toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Tuetun kotiutumisen yhteydessä kuntoutusjakso voi taas kestää 1–14 vuorokautta, ja siinä ovat mukana sekä fysioterapeutit että hoitajat.

Raatilaiset pohtivat, miten ikääntyneiden kuntoutuspalveluissa voitaisiin tunnistaa myös ne, jotka eivät enää jaksa pyytää apua.

– On tärkeää, että apua tarvitsevat tunnistetaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Läheiset näkevät usein parhaiten, miten tilanne on muuttunut, raatilaiset totesivat.

Keskusteluissa nousi esiin myös kysymys siitä, miten toimia tilanteissa, joissa apua ei haluta ottaa vastaan. Tämä nähtiin haastavana, mutta tärkeänä osana asiakkaan ja omaisten tukemista.

Moniammatillinen arkikuntoutus tukee selviytymistä kotona

Tapaamisen toinen osuus käsitteli moniammatillista arkikuntoutusta, jota toteutetaan kuntouttavan arviointijakson, säännöllisen kotihoidon ja asumispalveluiden yhteydessä. Kuntoutusjakso kestää yleensä 4–6 viikkoa, ja sen aikana keskitytään siihen, miten asiakas pärjää parhaiten omassa kodissaan ja arkiaskareissaan.

Raatilaiset tutustuivat arjen toimintasuunnitelma -lomakkeeseen, jonka avulla kuntoutuksen tavoitteet, suunnitelma ja seuranta kirjataan. Lomake herätti paljon keskustelua:

Yksi raatilainen piti lomaketta motivoivana, koska siihen voi merkitä konkreettisesti, mitä on tehnyt ja miten on edistynyt. Toiset taas pohtivat, miten kotihoidon hoitajat ehtivät kuntouttavaan työotteeseen muun työnsä ohessa.

Kiitokset ja jatkosuunnitelmat

Tapaamisen lopussa ikääntyneiden palveluiden palvelualuejohtaja Kaija Kokkonen saapui myös mukaan asiakasraadin tapaamiseen kiittämään raatilaisia aktiivisesta osallistumisesta ja arvokkaasta palautteesta viimeisen vähän yli vuoden yhteistyön aikana.

– On ollut ilo kuulla ikäihmisten ajatuksia palveluista ja niiden kehittämisestä. Asiakasraatitoiminta on tuonut meille tärkeitä näkökulmia siihen, miten viestimme ja palvelumme näyttäytyvät asiakkaille, Kaija totesi.

Kaija kertoi tapaamisessa, että asiakasraatitoimintaa halutaan jatkaa myös ensi vuonna. Alun perin raadin toiminnan oli tarkoitus päättyä tähän syksyyn. Kaikki nykyiset raatilaiset ilmoittivat haluavansa jatkaa mukana myös ensi vuonna.

Raati toivoo, että heistä on ollut hyötyä

Tapaamisen lopuksi raatilaiset kokosivat kokemuksiaan ja ajatuksiaan viimeisen vuoden ajalta.

– Toivomme, että viestimme menevät päättäville tahoille asti, jotta asiakasraadilla on todellista vaikutusta, kuului yhteinen toive.

Raatilaiset pitivät toimintaa myös merkityksellisenä ja antoisana:

"Täällä on oppinut paljon ja saanut viedä tietoa eteenpäin."
"Olen ylpeä, että olen saanut olla mukana – tämä on ollut vaikuttavaa."
"Raati on antanut erilaista näkökulmaa palveluiden toiminnasta."

Kaiken kaikkiaan asiakasraadin jäsenet kokivat tapaamiset hyödyllisiksi, keskustelut arvokkaiksi ja yhteishengen vahvaksi. Kuten eräs raatilainen tiivisti:

– On ollut mukava kuulla erilaisia mielipiteitä ja toivon, että meidän panoksemme parantaa nykyisten ja tulevien vanhusten elämää.

​​​​​​​

Pohjois-Savoon avautuu kaksi uutta vammaisten asumisyksikköä

Pohjois-Savon hyvinvointialue vahvistaa omaa palvelutuotantoaan vammaisten asumispalveluissa. Vuoden 2026 alkupuolella avautuu kaksi uutta yksikköä: lasten ja nuorten ryhmäkoti Kirsikka Siilinjärvelle sekä aikuisten ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Kirkkopuisto Joroisiin.

– Uusien yksiköiden myötä pystymme vastaamaan entistä paremmin alueemme vammaisten henkilöiden asumisen tarpeisiin. Kirkkopuiston perustaminen mahdollistaa pitkäaikaisen laitoshoidon purkamisen ja kodinomaisemman asumisen tarjoamisen, kertoo vammaisten asumispalvelujen palveluyksikköjohtaja Eija Pennanen.

Uusiin yksiköihin syntyy yli 40 työpaikkaa, ja rekrytoinnit toteutetaan loppuvuoden 2025 aikana. 

Asiakkaat ohjautuvat asumispalveluihin vammaispalveluiden sosiaalityön ja ohjauksen kautta. Useimmille muuttajille muutos tarkoittaa siirtymistä laitoshoidosta tai toisesta asumisyksiköstä uuteen kotiin.

Lasten ryhmäkoti Kirsikka Siilinjärvelle

Helmi–maaliskuussa 2026 avautuva ryhmäkoti Kirsikka sijaitsee Siilinjärvellä osoitteessa Vattuahontie 1. Uudisrakennus tarjoaa seitsemän pitkäaikaisen asumisen paikkaa ja seitsemän lyhytaikaisen huolenpidon paikkaa. Lyhytaikainen hoito tukee perheitä esimerkiksi omaishoidon vapaiden aikana.

– Pitkäaikaisesti asuvat lapset voivat kalustaa huoneensa omilla kalusteillaan tai tuoda sinne omaa sisustusta, kertoo vammaisten asumispalveluiden alue-esihenkilö Heli Malkki.

Kirsikassa korostuu kodinomaisuus ja yksilöllisyys. Tilat on suunniteltu erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin: jokaisella lapsella on oma huone, jossa on inva-wc ja suihku. Yhteisissä tiloissa on muun muassa olohuone, ruokailutilat, aistihuone sekä sauna- ja keittiötilat.

Kirkkopuisto tarjoaa kodinomaisen asumisen aikuisille Joroisissa

Kirkkopuiston asumisyksikkö valmistuu helmikuussa 2026 Joroisten keskustaan, osoitteeseen Sairaalatie 1, terveysaseman entisen vuodeosaston tiloihin. Remontissa tiloista muokataan esteettömät, valoisat ja kodinomaiset.

Kirkkopuisto tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville aikuisille. Yksikössä on 16 asuinpaikkaa, jotka jakautuvat neljään pienempään ryhmäkotiin.

– Tilojen jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin mahdollistaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön eri tavoin tukea tarvitseville asiakkaille, kertoo vammaisten asumispalveluiden alue-esihenkilö Sanna Oksanen-Vihervuori.

Kirkkopuiston sijainti lähellä palveluita tukee asukkaiden arkea ja osallisuutta paikallisyhteisössä.

Taustalla tavoite vahvistaa omaa palvelutuotantoa

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on kehittää vammaisten asumispalveluja siten, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita ja mahdollistavat asumisen omassa kodissa. Uudet yksiköt Kirsikka ja Kirkkopuisto ovat osa tätä laajempaa kokonaisuutta.