Amputoidun raajan akuuttihoito toteutetaan kirurgisella osastolla. Fysio- ja toimintaterapeutit ovat akuuttiosastolla (esimerkiksi trauma-, tai plastiikkaosastolla) mukana työryhmässä yhdessä lääkärin, sairaanhoitajan kanssa. Akuuttivaiheessa keskeisintä on tyngän haavan ja turvotuksen hoito. Soluväleihin kerääntyvä neste lisää kudospainetta, vaikeuttaa tyngän verenkiertoa ja täten hidastaa haavan paranemista. Turvotuksen hoito aloitetaan heti leikkauksen jälkeen suoraan haavasidoksen päälle. Aluksi sitominen on kevyempää, mutta sidontaa kiristetään paranemisprosessiin edetessä. Tynkä sidotaan elastisella siteellä niin, että tiukkuus vähenee tyngän kärjestä proksimaalisesti. Sitomisen sijaan tynkään voidaan asettaa komprimoiva tynkäsukka.
- Yläraajatyngän sidonta ja tynkäsukan käyttö (linkki tulee myöhemmin)
Jo osastolla potilaalle opetetaan haavanhoitoa, tynkäsukan käyttöä ja/tai tyngänsitomista, itsenäisen kotihoidon mahdollistamiseksi. Turvotuksen hoidon lisäksi tynkäsukalla tai tyngän sitomisella edesautetaan mahdollisesti myöhemmin hankittavan yläraajaproteesin parempaa istuvuutta. Kun haavat ovat parantuneet, voi tyngän muotoiluun käyttää myös silikonituppea, jonka hankkii fysiatrian poliklinikan fysio- tai toimintaterapeutti. Usein protetisointiprosessi alkaa kuitenkin niin varhaisessa vaiheessa, ettei silikonitupen hankinnalle ole perusteita (poikkeuksina haasteellinen turvotus tai kiputilanteet).
Tyngän arpea on tärkeää seurata. Kypsyessään arpi vaalenee vähitellen ja laskeutuu ympäröivän ihon tasolle. Prosessi on yksilöllinen kestäen useita kuukausia. Jos arpi on pitkään tumman punakka, kasvaa korkeutta ja kutisee tai kirvelee, saattaa kyseessä olla arven liikakasvu, jolloin voidaan aloittaa arvenhoito.
On tärkeää huomioida tyngän ihotuntoa, henkilökunta voi rohkaista potilasta tynkäkäden käyttöön ja ihoalueiden kosketteluun. Operoidun yläraajan normaalien liikkuvuuksien säilymisen lisäksi lihaspumppaus edistää paranemista ja vähentää turvotusta.
Amputaatio vaikuttaa potilaan kehon symmetriaan sekä minäkuvaan. Useammalle potilaalle yläraajan menetys on traumaattinen kokemus. Potilaan psyykeen tukeminen on tärkeää jo akuuttivaiheessa. Potilaan tarpeen mukaan osastotyöntekijä (lääkäri, hoitaja) voi konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa, psykiatria tai sairaalapappia (päivystävä p. 040 484 8313). Mikäli potilaan toimeentulo herättää huolta, voi konsultoida sosiaalityöntekijää (TULES puolen sos.tt p. 044 711 3581). Akuutissa vaiheessa potilaalle voi ohjata mielikuvaharjoittelua (erilaisten otteiden ja toimintojen kaksikätistä toteuttamista ajatuksissa). Mindfullness-harjoitteiden sekä hengitysharjoitusten käytöstä on todettu olevan hyötyä ahdistavien tunteiden, pelkojen ja kipuaistimuksen rauhoittamisessa. KYS potilaskanava 52:lla on erilaisia harjoitusvideoita, joita potilas voi toteuttaa turvallisesti potilashuoneessa. Joskus peiliterapia voi toimia haamutuntemusten vähentämisessä. Osaston terapeutti, tai kirurgian poliklinikalla toimiva terapeutti ohjaa potilaalle nämä kuntoutukselliset toimet ja konsultoi tarvittaessa fysiatrian poliklinikalla työskentelevää toimintaterapeuttia (p. 044 717 8629 tai 044 717 5026). Potilaan ollessa vielä osastolla tekee kirurgi lähetteen fysiatrian poliklinikalle kuntoutusarvioon.
Amputaation jälkeinen proteesiarvio tehdään fysiatrian poliklinikalla. Vastaanotolla kartoitetaan potilaan aiempaa toimintakykyä, tehdään uuden tilanteen kuntoutusarvio sekä terapioiden että apuvälineiden suhteen. Arvion aikana arvioidaan tyngän ihon kunto, raajapuutoksen taso, tyngän muoto (turvotus) sekä arven tilanne. Mikäli arvessa on aktiivisuutta (ärsytystä), kireyttä tai siinä esiintyy liikakasvua, keskitytään aluksi arvenhoitoon. Toimintaterapeutti huolehtii tarvittaessa arvenhoidon jatkotoimenpiteistä. Vastaanotolla määritetään myös mahdolliseen protetisointiin liittyvät asiat: tavoiteltava aktiivisuustaso ja siihen liittyvä apuväline- tai proteesitarve. Lisäksi fysiatri arvioi potilaan fysio- ja toimintaterapian tarvetta.
Yksikätisen ohjaus ja apuvälinearvio
Kuntoutusprosessi on aina yksilöllisesti arvioitu. Jos esimerkiksi kuntoutujalla on fyysinen, psyykkinen, tai kognitiivinen este, tai amputaatio on jouduttu tekemään nondominanttiin käteen, voivat kuntoutustoimet olla kehonkäytön ergonomisessa työskentelyssä sekä yksikätisyyden harjoittelussa. Terapiassa havainnoidaan symmetristä kehonkäyttöä arjen askareissa. Lisäksi arvioidaan yksikätisen erilaisten apuvälineiden tarvetta ja harjoitellaan niiden käyttöä. Tavoitteena on, että kuntoutuja selviytyy mahdollisimman itsenäisesti arjen toiminnoista, kuten peseytymisestä, pukeutumisesta, kirjoittamisesta sekä työskentelystä ylä-, etu- sekä alaviistoon.
Yläraajaproteesin hankinta-arvio
Potilas ohjautuu yläraajaproteesin hankinta-arvioon yleensä joko synnynnäisen (anomalia) tai tapaturmaisen (amputaatio) yläraajapuutoksen vuoksi. Keski- ja Itä-Suomen yhteistyöalueella (YTA) yläraajojen proteesien arviointi ja hankinta on keskitetty fysiatrian poliklinikalle Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS). Arvion sopiva ajankohta on yksilöllistä. Tapaturmaisesti amputoidulla arviointi on ajankohtaista vasta, kun yläraajan sukka- tai sidonta- (silikoni) hoito on jo menossa, tai toteutettu. Lähete kirjoitetaan joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta.
Proteesin hankinta-arvio toteutetaan fysiatrian poliklinikalla yhteisvastaanotolla, jossa asiakkaan vastaanottaa fysiatrin lisäksi apuvälineteknikko ja toimintaterapeutti. Arvioinnin perusteella yläraajaan sovitetaan joko staattinen (kosmeettinen) tai dynaaminen (mekaanisesti toimiva tai myoelektrinen) proteesi. Proteesin valintaan vaikuttavat muun muassa asiakkaan yleiskunto, kognitio (oppimiskyky, muisti), arjen toiminnalliset tavoitteet, ikä sekä yläraajan kätisyys (onko puuttuva yläraaja dominantti vai ei-dominantti raaja). Mikäli proteesia ei hankita, keskitytään terapiassa yksikätisenä suoriutumiseen ja kehon ergonomiseen käyttöön.
Proteesin arviointijakso (2-3 käyntiä)
Proteesin tyypin valinta alkaa proteesin arviointijaksolla toimintaterapiassa fysiatrian poliklinikalla. Ohjausta ja arviointia tehdään yhteistyönä (asiakas, toimintaterapeutti, apuvälineteknikko sekä lähiomainen ja/tai henkilökohtainen avustaja). Ensimmäisellä toimintaterapiavastaanotolla apuvälineteknikko (proteesin valmistavalta palveluntuottajalta) tarkistaa proteesin istuvuuden sekä opastaa kuntoutujaa proteesin ohjelmiston käytöstä. Potilas harjoittelee proteesin käyttöä toimintaterapeutin vastaanotolla sekä kotona arjen toimintakykyä tukevissa tehtävissä. Kuntoutuja saa proteesin kotiin lainaksi seuraavaan vastaanottokäyntiin saakka. Toimintaterapeutti seuraa proteesin käytön edistymistä.
Mikäli proteesin hankintaperusteet täyttyvät ja potilas sitoutuu käyttämään sitä, tehdään fysiatrialta maksusitoumus oman proteesin valmistukseen. Yksityinen palveluntarjoaja, joka pyritään valitsemaan kilpailuttamalla, hankkii proteesin komponentit ja valmistaa yksilöllisen proteesin tai viimeistelee koekäytössä olleen proteesin.
Proteesilla harjoittelun jakso (2-5 käyntiä)
Kuntoutujan oman proteesin luovutuksen yhteydessä alkaa harjoittelujakso. Harjoittelujaksolla moniammatillinen tiimi täydentyy tarvittaessa fysioterapeutilla. Erilaisten arkisten toimintojen avulla proteesin erilaiset ominaisuudet tulevat tutuksi ja kuntoutuja oppii hahmottamaan proteesin käytössä huomioitavat rajoitteet sekä huoltotoimenpiteet. Harjoittelujakson tavoitteena on, että asiakas oppii toimimaan arjessaan mahdollisimman ergonomisesti ja kaksikätisesti proteesikättään apuna käyttäen.
Mikäli kuntoutuja tarvitsee harjoittelujakson jälkeen vielä tukea ja ohjausta, voi toimintaterapeutti ottaa yhteyttä lähettävään tahoon ja tarvittaessa suositella ja sopia terapian jatkamisesta perusterveydenhuollossa. Tarvittaessa perusterveydenhuolto voi tehdä maksusitoumuksen avopuolen terapeutin ohjaukseen.
Fysiatri
- Proteesin hankinta-arviolähetteen vastaanotto ja päätös prosessin aloittamisesta
- Tarvittaessa arvenhoitoon liittyvien toimenpiteiden käynnistys
- Arviointijakson jälkeen tarvittaessa minikilpailutus proteesin hankinnasta
- Tarvittaessa suositus jatkoterapiasta
- Proteesin hankintaprosessin kontrollivastaanotto/soitto ja prosessin päätös
Apuvälineteknikko
- Laatii kustannusarvion proteesista
- Hankkii koekäyttöproteesin arviointi jaksolle
- Vastaa proteesin mekaanisesta ja teknisestä toteutuksesta tai valmistuksesta
- Proteesin arviointijakson aikana osallistuu vastaanottoihin KYS fysiatrian poliklinikalla
- Valmistaa/viimeistelee yksilöllisen proteesin (maksusitoumuksen saatuaan)
- Ilmoittaa proteesin valmistumisaikataulusta toimintaterapeutille yhteisvastaanottoajan varausta varten (kuntoutujalle oman proteesin luovutus ja harjoittelujakson käynnistyminen).
Toimintaterapeutti
Akuutissa vaiheessa:
- Osastolla tyngän sidonnan ja/tai tynkäsukan käytön ohjaus tarvittaessa (useammin osastolla toimiva fysioterapeutti hoitaa tämän).
- Tarvittaessa silikonitupen pukemisen ja huollon ohjaus
- Tarvittaessa mielikuva- peiliterapiaharjoitteiden ohjaus sekä karaisuohjeet (osastolta tehdään fysiatrian poliklinikan toimintaterapeutin konsultaatio)
Kuntoutumisvaiheessa poliklinikalla:
- Arven ja ihotunnon kartoitus
- Tynkäsukan (ja mahdollisen silikonitupen) istuvuuden seuranta
- Tarvittaessa istuvamman sukan (ja/tai silikonitupen) tilaus ja luovutus kuntoutujalle. Jos tynkä on jo sopivan muotoinen, siinä ei esiinny enää turvotusta, tai yksilöllisesti valmistettavan proteesin hankintaprosessi on jo käynnistynyt, ei silikonituppea tarvitse tilata.
- Yläraajojen toimintakyvyn edistymisen kartoitus haastattelun ja havainnoinnin ohella standardoiduilla testillä. Erityisesti, jos kuntoutujalla on mekaaninen tai tripodiproteesi käytössä ja ollaan siirtymässä mikroprosessiohjattuun proteesiin. Ohjauksessa kiinnitetään huomiota yläraajojen toimintakykyyn, proteesin kannatteluun ja käyttöön eri asennoissa (istuen, seisten). Tuetaan ja ohjataan itsestä huolehtimisen, tuottavuuden ja vapaa ajan toimintoihin sekä kannustetaan yksilöllisiin toiminnallisiin tavoitteisiin proteesin kanssa.
- Esimerkiksi yläraajojen toiminnallisuuden arviointiin soveltuvia testejä ja kyselyjä
- Box and Block
- Puristusvoiman mittarilla (Jamar/Baseline)
- Grooved tai Nine Hole Peg
- Disabilities of Arm, Shoulder and Hand (DASH/QuickDASH)
Katso videot
Nine Hole Peg
Box and Block
Puristusvoimat
Kirjallisuudessa esiintyneitä muita mahdollisia arviointimenetelmiä ovat
- Minnesota manual Dexterity test
- Valpar-9
- Southampton Hand Assesment Procedure (SHAP)
- Canadian Occupational Performance Measure COPM - strukturoidun haastattelun avulla
Terapiassa edetään kehonkäytön harjoitteissa ja kaksikätisessä työskentelyssä karkeamotorisista toiminnoista hienomotoriseen työskentelyyn.
Lue lisää:
KYS fysiatrian toimintaterapeutti on tarvittaessa konsultoitavissa potilaan ohjautuessa jatkoterapiaan, lisäksi hän koordinoi jatkoterapiaa.
Kotipaikkakunnalla tapahtuneen terapian jälkeen (mieluiten kotona tapahtuneen) kaksikätisen suoriutumisen ja proteesin käytön kontrolli on fysiatrian poliklinikalla, jonka jälkeen hoitokokonaisuuden päätös tämän kuntoutumisjakson osalta. Perusterveydenhuollon tai avopuolen terapeutti tekee yhteenvedon toteutuneesta terapiasta ja lähettää sen KYS fysiatrialle proteesikuntoutumista koordinoivalle toimintaterapeutille. Kontrolliaika vartaan vielä toteutuneen terapiaprosessin jälkeen KYS fysiatrialle.
Fysioterapeutti
Akuutissa vaiheessa:
- Kivun ja turvotuksen hoito (mm. kohoasento, kylmä)
- Tyngän sidonnan ohjaus ja/tai tynkäsukan hankinta
- Tarvittaessa mielikuvaharjoittelun (ajatuksissa kaksikätinen työskentely) ohjaus
- Potilaan fyysisen kunnon ja ylävartalon lihasvoiman ylläpidon ohjaus. Erityisesti hartian alueen liikeharjoitteet ovat tärkeitä, sillä yläraaja-amputaatio johtaa usein rajoittuneisiin olkanivelen ja lapaluun liikkeisiin.
- Liikeharjoitteiden ohjaus, jossa tavoitteena amputoidun raajan liikkuvuuden edistäminen. Liikeharjoittelu estää nivelten jäykistymistä (kontraktuurat) ja edesauttaa protetisoinnin mahdollisuutta. Liikeharjoitteet suunnitellaan huomioiden amputaatiotaso ja potilaan yksilölliset tarpeet. Oleellista on vahvistaa sekä tyngän että koko yläraajan lihasvoimaa progressiivisesti, jotta potilas pystyy myöhemmin kontrolloimaan proteesiaan mahdollisimman hyvin ja käyttämään sitä useita tunteja päivässä.
- Kävelyasennon ja ryhdin kontrollointi, tarvittaessa näitä tukevien harjoitteiden ohjaus
- (Harvoin, mutta tarvittaessa silikonitupen hankinta)
Fysioterapia kuntoutumisvaiheessa:
- Tarvittaessa osallistuminen poliklinikalla proteesin harjoittelujaksolle
- Huomioi fysioterapiassa proteesin mittasuhteet (pituus, paino), jotka ovat erilaiset kuin terveen yläraajan. Erilaisuus voi altistaa kehon epäsymmetriaan. Lisäksi yläraajan amputaatio vaikuttaa aina tasapainoon vartalon painopisteen muuttuessa.
- Potilaan perusliikkumisen, tasapainon ja yläraajojen motorisen hallinnan havainnointi
- Kehon- ja liikkeenhallinnan, lihaskunnon ja kestävyyden edistäminen fysioterapeuttisin menetelmin, sillä vakaa ylävartalo helpottaa proteesin hallintaa ja käyttöä arkielämän eri tilanteissa. Huomio erityisesti kokonaisvaltaisesti ryhtiä ylläpitävien lihasten vahvistumisessa.
- Koordinaatioharjoitteiden ohjaus, jossa pääpaino silmien ja proteesin yhteistoiminnan harjoittelussa. Havainnointi ja harjoittelu potilaan mielenkiinnon mukaan esimerkiksi kunto- tai liikuntasalilla. - Tarpeen vaatiessa jatkofysioterapian suositus omalle paikkakunnalle.
Katso video: kuntopyörällä ajo
Vertaistuki on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä tukemista samassa elämäntilanteessa ja samojen ongelmien kanssa painiskelevien ihmisten kesken. Vertaistuki on täysin vapaaehtoista. Se on myös tasavertaista ja luottamuksellista kumppanuutta, jossa vertaistukiryhmän jäsenet ovat sekä tuen antajia että saajia. Vertaistoiminnassa ihminen ei ole hoidon ja toimenpiteiden kohteena vaan itse toimijana, se perustuu kokemuksellisuudelle. Vertaistukihenkilö on vaitiolovelvollinen, mutta ei kuitenkaan ole terveydenhuollon, vaan oman vammautumisprosessinsa asiantuntija. Vertaistukiryhmiä kokoontuu eri kaupungeissa ja vertaistukea löytyy myös somekanavilla.
- Pohjois-Savon hyvinvointialueen olkapiste
sähköposti: olka@pshyvinvointialue.fi ja p. 044 729 2176 - Suomen Amputoidut ry:n ja Respectan yhteistyönä järjestetään vertaistukitapaamisia Jyväskylässä ja Kuopiossa. www.amputoidut.fi ja http://snary.web35.neutech.fi/
- Blogi: Vertaistuki auttaa eteenpäin
- Movao on globaali yhteisöalusta amputoiduille ja heidän perheenjäsenilleen. Keskustele, löydä kokemustarinoita ja tapahtumia: Movao.community
Vertaistuki-koulutuksen saaneita:
- Heli Lyytikäinen helilyytiainen69 (at) gmail.com (raaja-amputaatiot)
- Pertti Riihiaho p. 044 588 8417 (yläraaja-amputaatio)
- Mirja Niiranen p. 050 343 3277 (yläraaja-amputaatio)
- Antti Ahtilinna p. 040 627 7466 (yläraaja-anomalia)