Palvelujärjestelmän uudistaminen tärkeää henkilöstön saatavuuden vuoksi
Pohjois-Savon hyvinvointialue laati yhteistyössä Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa ennusteen siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön tarve ja saatavuus kehittyy vuosina 2024–2035. Henkilöennusteen tavoitteena oli ennakoida, miten henkilöstön saatavuuteen on mahdollista vaikuttaa ammattiryhmittäin vuosina 2024–2035 Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Osana henkilöstöennustetta on huomioitu Pohjois-Savon hyvinvointialueen eri toimet henkilöstötarpeen muutoksiin. Toimenpiteitä ovat erityisesti palvelujärjestelmän uudistamisohjelman ja kansainvälisen rekrytoinnin vaikutukset sekä kansallisen lainsäädännön muutokset.
Hoitohenkilöstön tarve kasvaa tulevaisuudessa
Hoitohenkilöstön tarpeen ennustetaan kasvavan entisestään Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuoteen 2035 mennessä. Syynä henkilöstötarpeeseen on väestön ikääntymisen aiheuttama palvelutarpeen kasvu.
Lähihoitajien tarve kasvaa peräti 40 prosentilla ja sairaanhoitajien 13 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tarve olisi vielä suurempi, mikäli palvelujärjestelmän uudistuksessa ehdotettuja toimenpiteitä, kansainvälistä rekrytointia ja koulutuspaikkamäärien lisäämistä ei tehtäisi. Ottaen huomioon hoitohenkilöstön ennakoidun saatavuuden tulevaisuudessa, tarkoittaisi tämä, että lähihoitajia olisi saatavilla lähes 1 100 vähemmän ja sairaanhoitajia noin 250 vähemmän, kuin mitä tarve on.
Muissa ammattiryhmissä henkilöstötarpeen arvioidaan säilyvän suurin piirtein ennallaan tai laskevan hieman, johtuen hyvinvointialueen omista ja kansallisista toimenpiteistä.
Palvelujärjestelmän uudistamisella ja kansainvälisellä rekrytoinnilla vastataan saatavuushaasteisiin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä on selkeä vaikutus ennustetun henkilöstövajeen suuruuteen. Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa osittain myös kansalliset toimenpiteet, kuten koulutusmäärien nostaminen, hoitotyön mitoitus ikääntyneiden palveluissa sekä hoitotakuun muutokset perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa. Nämä eivät kuitenkaan riitä turvaamaan henkilöstön saatavuutta, vaan lisäksi tarvitaan vaikuttavia hyvinvointialueen omia toimenpiteitä.
Mikäli uudistamisohjelman toimenpiteitä ja kv-rekrytointia ei otettaisi huomioon, olisi ennusteen mukainen vaje Pohjois-Savon hyvinvointialueella vuonna 2035 seuraavanlainen:
- lähihoitajat -1673 henkilöä
- sairaanhoitajat -262 henkilöä
- sosionomit -16 henkilöä
- yli- ja erikoislääkärit -5 henkilöä
- yleislääkärit +28 henkilöä
Kun laskelmissa otetaan huomioon uudistamisohjelman toimenpiteiden ja kansainvälisen rekrytoinnin ennakoitu vaikutus, on silti edelleen lähihoitajien ja sairaanhoitajien tarve merkittävä. Lääkäreiden osalta tarve ja saatavuus kohtaavat vuoteen 2035 mennessä.
Tarve ja saatavuus, kun uudistamisohjelman toimenpiteet ja kv-rekrytointi otetaan huomioon:
- lähihoitajat -1081 henkilöä
- sairaanhoitajat -250 henkilöä
- sosionomit -4 henkilöä
- yli- ja erikoislääkärit +39 henkilöä
- yleislääkärit +55- henkilöä
Kansainvälinen rekrytointi kohdistuu pääasiassa lähihoitajiin, mutta myös sairaanhoitajiin ja yleislääkäreihin. Hyvinvointialueen kv-rekrytoinnin panostuksilla arvioidaan saatavan 1200 lähihoitajan lisätyöpanos vuosien 2024–2035 aikana, mutta tämä ei riitä kuitenkaan kattamaan hoitohenkilöstön tarvetta. Muissa ammattiryhmissä kv-rekrytoinnin vaikutuksen arvioidaan olevan pieni.
Työn tekemisen mallien ja palveluiden tuottamisen tapaa uudistettava
Henkilöstötarpeeseen vastaamiseksi on Pohjois-Savon hyvinvointialueen pystyttävä uudistamaan omaa toimintaansa ja palvelutuotantoaan. Ennustettua palveluntarvetta tulee vähentää tehokkailla ennaltaehkäisevillä toimintamalleilla ja vastaamalla kysyntään kevyemmillä palvelumuodoilla. Henkilöstön työn tuottavuutta on kasvatettava suuremman palveluvolyymin tuottamiseksi. Kansainvälisen rekrytoinnin ja koulutusratkaisuiden onnistuminen on tärkeää.
−Rakennemuutosten lisäksi henkilöstön työnjakoa ja liikkuvuuden tukemista sekä monipaikkatyöskentelyä vahvistetaan. Esimerkiksi tehtävien siirrot muun muassa hoitajilta hoiva-avustajille ja logistikoille mahdollistavat resurssien vapautumista varsinaiseen asiakas- ja potilastyöhön. Työn tuottavuutta voidaan tehostaa henkilöstön työskentelyä tukevien ja tehostavien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotolla, kuten automaatioratkaisuilla, järjestelmien yhtenäistämisellä ja kotiin vietävien digitaalisten palveluiden hyödyntämisellä, kuvailee henkilöstöjohtaja Mari Antikainen.
−Myös kansallisella tasolla tarvitaan edelleen mittavia toimenpiteitä, jotka parantaisivat henkilöstön saatavuutta ja vähentäisivät henkilöstötarvetta. Tällaisia ovat muun muassa ammattilaisten työnjaon selkeyttäminen, avustavien tehtävien tunnistaminen ja kelpoisuusehtojen tarkastelu sekä ammattihenkilöstön kirjallisen työn määrän vähentäminen. Teknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen tulisi ottaa huomioon henkilöstömitoituksen laskemisessa hoivatyössä, jatkaa Antikainen.