Palautetietoinen työote – palautteella vaikuttavuuteen
Lastensuojelussa työn vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaaminen on ollut vähäistä. Asiaan on viime vuosina kiinnitetty entistä enemmän huomiota, osin siksi, että elämme ajassa, jossa resurssit ja niiden (kustannus)tehokas kohdentaminen ovat tapetilla enemmän kuin pitkään aikaan. Myös hyvinvointialueen strategia ohjaa huomioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Työn vaikutusten todentamisella on merkitystä niin asiakkaan kuin palvelujärjestelmänkin kannalta. Palautetietoisessa työotteessa yhdistyy parhaimmillaan sekä asiakkaan että organisaation tarpeiden huomiointi. Työote tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa tuottaako työ todellista muutosta, lisää asiakkaan osallisuutta sekä tekee työn vaikutuksia ja vaikuttavuutta näkyväksi.
Palautetietoisessa työotteessa on kyse asiakkaan äänen ja osallisuuden kunnioittamisesta. Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, ei palvelun kohteena. Asiakkaan antama arvio ja siitä käyty keskustelu ohjaavat työskentelyä. Tavoitteena on, että työskentelyä voidaan kohdentaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita huomioiden.
Organisaatiotasolla palautetietoinen työote on toimintakulttuuri, joka tukee myös tiedolla johtamista, resurssien kohdentamista sekä työskentelyn vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Työntekijälle se avaa mahdollisuuden tarkastella, toimiiko työskentely tehden siitä helpommin todennettavaa ja perusteltua. Asiakkaan osallisuus ja kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistuvat. Parhaimmillaan palautetietoinen työote syventää asiakkaan ja työntekijän välistä yhteistyötä ja luottamusta.
Mittarit toimivat palautetietoisen työotteen työkaluina, mutta eivät ole itseisarvo. Asiakkaan tilanteen ja yhteistyösuhteen säännöllinen arviointi avaa niin keskustelun kuin reagoimisenkin mahdollisuuksia. Mittarit ja niiden tuloksista käytävä keskustelu voivat tukea sekä asiakkaan itsetuntemusta että auttaa asiakasta ja hänen työntekijäänsä huomaamaan asioiden välisiä suhteita. Työntekijälle mittareiden käyttö antaa mahdollisuuden tarkastella omaa työtään ja tekemisen tapoja. Työotteen mittarit eivät ole onnistumisen tai epäonnistumisen mittareita, vaan suunnannäyttäjiä. Ne kertovat toki työn laadusta, mutta ennen kaikkea muutoksesta ja asiakkaan kokemuksesta.
Palautetietoinen työote ei ole vain menetelmä, vaan tapa olla asiakkaan kanssa. Kun tieto ja yhteistyö kohtaavat, syntyy työskentelyä, joka on sekä vaikuttavaa että aidosti asiakkaan tarpeista rakentuvaa. Palvelujärjestelmän muuttuessa ja resurssien paineen kasvaessa palautetietoinen työote tarjoaa suuntaviivoja niin asiakaskohtaiseen työhön kuin laajemmin vaikuttavuuden tarkasteluun.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen lastensuojelussa on käynnissä palautetietoisen työotteen, sen mittareiden ja sähköisen järjestelmän kokeilu osana Matkalla riittävään vanhemmuuteen hanketta. Kokeilun myötä keräämme kokemuksia siitä, miten nämä toimivat käytännössä sekä tietoa käyttöönoton edellytyksistä.
Päivi Rasinmäki, Kehittäjä-perheterapeutti
Matkalla riittävään vanhemmuuteen -hanke, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Matkalla riittävään vanhemmuuteen - Pohjois-Savo
