KYSin vastasyntyneiden teho-osasto sai WHO:n vauvamyönteisyyssertifikaatin ensimmäisenä yliopistosairaalana Suomessa
Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) vastasyntyneiden teho-osasto on saanut Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisen vauvamyönteisyyssertifikaatin. Huhtikuussa myönnetty tunnustus on ensimmäinen yliopistosairaalayksikön saama Neo-BFHI-sertifikaatti Suomessa.
Vastasyntyneiden teho-osastojen kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma on WHO:n ja Unicefin vuonna 2015 käynnistämä terveyden edistämisen toimintaohjelma. Lyhenne Neo-BFHI tulee sanoista Baby-friendly Hospital Initiative for Neonatal Wards.
Ohjelman mukaisen sertifikaatin saaminen edellyttää, että yksikössä noudatetaan WHO:n määrittelemiä perhekeskeisiä, imetystä edistäviä periaatteita ja koko henkilökunta toimii yhtenäisesti niiden mukaisesti. Sertifiointiin tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen auditointi. Ulkoisen toiminnan arvioinnin Suomessa tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nimeämä asiantuntijaryhmä.
Yksilöllistä tukea ja ohjausta imetykseen saa sairaalassa ja kotiuduttua
Vauvamyönteisyyssertifikaatin keskeisenä edellytyksenä on se, että myös sairaalahoidossa pyritään ja päästään täysimetykseen. Äidinmaidon korviketta tai luovutettua äidinmaitoa käytetään vain lääketieteellisestä syystä tai perheen niin päättäessä.
KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla imetysohjauksessa keskitytään perheen ja vauvan yksilölliseen tilanteeseen. Imetyksen tuki ja ohjaus pyritään räätälöimään perheen tarpeiden mukaan. Tukea ja ohjausta imetykseen annetaan koko hoitojakson ajan ja myös kotiutumisen jälkeen.
– Kaikilla osastomme hoitajilla on imetysohjaajakoulutus. Päivitämme lisäksi henkilökunnan tietämystä imetystaitopajoilla kolmen vuoden välein, kertovat imetysohjaajakouluttajat Anna-Miia Niskanen ja Minna Montonen.
KYSissä kaikki vastasyntyneitä hoitavat lastenlääkärit suorittavat WHO:n ja Unicefin lääkäreille suunnatun koulutuksen.
KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla perhe saa olla yhdessä
Hoito KYSin vastasyntyneiden teho-osastolla on Suomessa ainutlaatuista, sillä vastasyntynyttä ei eroteta vanhemmasta. Synnytyksen jälkeen äiti ja vauva hoidetaan samassa perhehuoneessa.
Hoito on perhekeskeistä ja ympäristö järjestetään perheiden tarpeita huomioiden. Osastolla on 18 perhehuonetta, joissa on vuode myös toiselle vanhemmalle ja tarvittaessa sisaruksille. Perhehuoneilla tuetaan vanhemman kiintymistä omaan lapseen ja perheen muodostumista. Äidin ja vauvan katkeamaton yhdessäolo on myös edellytys imetyksen onnistumiselle.
– Perhe ei ole koskaan tiellä, vaan välttämätön ja tärkeä osa keskosen ja sairaan vastasyntyneen hoitotiimiä. Vanhempien antama varhainen ihokontakti ja kenguruhoito ovat tärkeä osa lapsen hoitoa, ja tutkimuksien mukaan ne nopeuttavat vastasyntyneen toipumista, edistävät kasvua ja imetyksen onnistumista sekä lyhentävät sairaalahoidon kestoa, kertoo osastonylilääkäri Ulla Sankilampi.
KYSissä toinen vastasyntyneen vanhemmista on teho-osastolla lähes aina, yli 95 prosenttia vauvan sairaalahoidon ajasta. Myös toinen vanhempi on osastolla tiiviisti. Joskus myös isovanhemmat tai muut läheiset aikuiset ovat vauvan tukena sairaalassa.
Yli kymmenen vuotta työtä vauvamyönteisyyden eteen
– Vauvamyönteisyyssertifikaatin hakeminen on ollut pitkä prosessi, joka alkoi jo ainakin kymmenen vuotta sitten perhekeskeisten toimintamallien lisäämisen myötä. Kaarisairaalaan muutto vuonna 2015 toi vanhemmille aidon mahdollisuuden olla vauvansa mukana tehohoitojakson ajan, muistelevat osastonylilääkäri Sankilampi ja osastonhoitaja Anne Vartiainen.
– Tunnustuksen saaminen on vaatinut kaikkien ammattiryhmien yhteistyötä, asenteiden ja työtapojen muutosta ja eritoten tutkimusnäyttöön pohjautuvien, ennustetta parantavien hoitokäytäntöjen vakiinnuttamista käyttöön.
– Sertifikaatin saaminen tekee näkyväksi määrätietoisen, vuosia jatkuneen moniammatillisen työn tehohoidossa olevien vastasyntyneiden ja perheiden parhaaksi, ja olemme todella ylpeitä tästä saavutuksesta, Sankilampi ja Vartiainen toteavat.
THL:n ulkoinen auditointityöryhmä arvioi KYSin vastasyntyneiden teho-osaston 19.–20.4.2023. Ryhmä seurasi yksikön toimintaa KYSissä kaksi päivää ja haastatteli niiden aikana yli 30 lääkäriä, hoitajaa ja omaista.
Ulkoisen auditoinnin pohjana oli THL:lle toimitettu tilastotieto ohjelman periaatteiden noudattamisesta KYSissä, sairaalan ohjeistus ja hoitokäytännöt sekä vastasyntyneiden vanhemmille suunnatut etukäteiskyselyt. Jatkossa osasto tullaan auditoimaan viiden vuoden välein uudestaan.
Lisää aiheesta THL:n verkkosivuilla: Vauvamyönteisyysohjelma vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoille sekä lastenosastoille (Neo-BFHI)