Vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen

Vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen

Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen

Projekti

Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen (INV 3, Työpaketti 1)
 

Kuvaus

Projektissa yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä, edistetään henkilöstön kirjaamisosaamista ja muodostetaan kirjaamisen kehittämisen rakenteita Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. 
 

Tarve

Kirjaamiskäytäntöjen kehittäminen liittyy niin asiakkaan saaman palvelun laatuun, työntekijöiden osaamiseen kuin hyvinvointialueen tiedolla johtamisen tarpeisiin.  Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen, rahoituspohjan muodostuminen sekä systemaattinen seuranta ja arviointi edellyttävät kattavaa tietopohjaa osaksi tiedolla johtamista. Tietopohja muodostuu asiakas- ja potilastietojärjestelmien kautta saatavista tiedoista.  Lainsäädäntö ja THL ohjeistavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kirjaamaan yhtenäisellä tavalla ja rakenteisesti, mutta kirjaamista koskevissa käytännöissä on paljon eroja alueellamme. Lisäksi sosiaalihuollon rakenteisen kirjaamisen ja sosiaalihuollon asiakastietovarannon (Kanta) käyttöönotto muuttaa sosiaalihuollon tiedonhallintaa ja käytettäviä asiakirjoja merkittävästi. Henkilöstö tarvitsee tukea tässä muutoksessa.  
 

Tavoitteet ja keinot

Työpaketin tavoitteena on muodostaa hyvinvointialueelle tarvittavat kirjaamisen koulutus- ja kehittämisrakenteet, vahvistaa henkilöstön rakenteisen kirjaamisen osaamista, tukea sosiaalihuollon henkilöstöä asiakastietovarannon käyttöönotossa ja yhdenmukaistaa kirjaamisen toimintatapoja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi on kansalliseen yhteiskehittämiseen ja verkostotoimintaan osallistuminen, kirjaamisasiantuntijoiden ja -mentoreiden verkostotoiminnan koordinointi, kirjaamisen työryhmätoiminta ja yhdenmukaiseen kirjaamiseen perehdyttäminen ja kouluttaminen esimerkiksi työpajojen ja kirjaamisklinikka-toiminnan kautta. 
 

Toteutus  

Hanke toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 


Kesto

1.3.2023-31.10.2025. 
 

Rahoitus

Kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU). 
 

Vastuuhenkilöt

Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen
Projektipäällikkö Antti Sairanen
Projektikoordinaattori Virpi Lemmetty
Asiantuntija Satu Luostarinen  

Projekti

Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen (INV 3, Työpaketti 2)


Kuvaus

Projektissa kehitetään rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Keskiössä on osallistuminen THL:n koordinoimaan kansalliseen kehittämistyöhön sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön menetelmien, raportoinnin ja rakenteiden vahvistaminen. 
 

Tarve

Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen (SHL 7§) hyvinvointialueen tehtävä. Sillä tarkoitetaan tiedon tuottamista sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista, sosiaalisista ongelmista sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä eri tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ongelmien ratkaisemiseksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ja rakenteet ovat vasta muotoutumassa eivätkä tiedontuotannon käytännöt ole yhtenäisiä. 

Sosiaalityöhön tarvitaan Pohjois-Savon hyvinvointialueelle malli, jonka avulla rakenteellisen sosiaalityön tietoa tuotetaan ja käsitellään. Sosiaalihuollosta tuotettavaa tietoa tarvitaan sosiaalihuollon palvelujen kehittämiseen, tietojohtamisen ja päätöksenteon tueksi. Rakenteellisella sosiaalityöllä vahvistetaan tiedontuotantoa haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien osalta.   
 

Tavoitteet ja keinot 

1) Edistää kansallista rakenteellisen sosiaalityön tiedontuotannon mallin kehittämistä. Mahdollistaa kansallisesti vertailukelpoisen tiedon tuottaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
2) Laatia Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kansallisen mallin mukainen rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma.
3) Vahvistaa sosiaalihuollon asiantuntijoiden osaamista rakenteellisesta sosiaalityöstä. 
4) Vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämistä johtamisessa ja päätöksenteossa.  
Keskeisenä keinona alueellisen mallin kehittämisessä on hyvinvointialueelle perustettu rakenteellisen sosiaalityön työryhmä ja sen toiminnan käynnistäminen ja tukeminen. Lisäksi keinona on henkilöstön osaamisen lisääminen koulutusten, infotilaisuuksien ja perehdytysmateriaalien kautta.  
 

Toteutus  

Projektia toteutetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella. 
 

Kesto

1.3.2023-30.6.2025.
 

Rahoitus

Projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU). 
 

Vastuuhenkilöt 

Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen
Projektipäällikkö Antti Sairanen
Asiantuntija Satu Luostarinen  

Projekti

Vaikuttavuus ja tiedolla johtaminen (Työpaketti 3)
 

Kuvaus

Työpaketti 3 keskittyy vaikuttavuusperustaisuuden ja tiedolla johtamisen kehittämiseen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Työpaketissa luodaan vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma, vaikuttavuuden prosessikuvaus ja vaikuttavuuden seurantaa eri organisaation tasoille, keskittyen keskeisiksi määriteltyihin asiakasryhmiin. 
 

Tarve 

Työpaketilla vastataan tarpeeseen kehittää vaikuttavuuden mittausta ja tiedolla johtamista, erityisesti seurantaa ja raportointia sote-palveluiden vaikuttavuuden osalta.
 

Tavoitteet

Työpaketin tavoitteina on luoda vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma, kuvata vaikuttavuuden prosesseja sekä luoda raportointikokonaisuudet keskeisten asiakasryhmien hoidon vaikuttavuuden seurantaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
 

Keinot

Edistetään vaikuttavuusmittareiden käyttöönottoa (PROM, PREM, CROM) ja tiedon hyödyntämistä. Hyödynnetään sekä kansallisesti, että paikallisesti kerättäviä tietosisältöjä. Pilotoidaan vaikuttavuusperusteista ohjauksen konseptia rajatulla asiakasryhmällä.
 

Toteutus

Toteutus ajoittuu vuosille 2023–2025, ja koostuu muun muassa vaikuttavuuden prosessien kuvaamisesta, Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomisesta, Pohjois-Savon väestön hyvinvoinnin nykytilan selvittämisestä PROM-tiedon avulla, raportointikokonaisuuksien luomisesta keskeisille asiakasryhmille sekä vaikuttavuustiedon raportoinnin toteuttamisesta eri organisaation tasoille.
 

Rahoitus

Projektia tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
 

Vastuuhenkilöt

Arviointiylilääkäri Kati Kinnunen
Projektipäällikkö Antti Sairanen
Projektiasiantuntija Sonja Julkunen

Projekti

HYPE - Hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa


Kuvaus

Kansallisen vaikuttavuusverkoston tavoitteena on löytää vastauksia ja mittareita siihen, miten hyvinvointialueilla saadaan tuotettua asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia parantavia palveluja yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Työtä vaikuttavien hoitojen ja palvelujen kehittämiseksi on tehty eri puolilla Suomea vuosia. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuuden ajatus erikoissairaanhoitoon, perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon roolina on tuoda verkostoon monitieteellinen TKI-ja koulutusosaamisensa liittyen perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuteen, että näihin liittyvien toimintamallien implementointiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja UEF Vaikuttavuuden talon yhteistyönä toteutamme näihin liittyen Pohjois-Savon alueella kehittämistoimenpiteitä, joissa levitämme koko maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi ja tyypin 2 diabeteksen seuraamuksien vähentämiseksi. 


Pohjois-Savon alueellisten osahankkeiden tavoitteet ja keinot

Osahanke 1. Mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen
Osahankkeessa toteutetaan väestöä edustava mielenterveystutkimus Pohjois-Savon asukkaille, jossa hyödynnetään digitaalisia työkaluja (BitHabit + MySeula) kuvaamaan asukkaiden mielenterveyden ja päihteettömyyden tilaa. Tämän lisäksi tutkittavat saavat käyttöönsä digitaalisen intervention, jolla pyritään edistämään mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä. Toimintamallina toimii kevään 2023 aikana toteutettu Mieliteko-ohjelman pienet teot-kokeilu (lisää tietoa: www.mielitekomedia.fi/fi/elintapavalmennus) 

Osahanke 2: Tyypin 2 Diabeteksen komplikaatioiden ehkäisyn edistäminen 
Osahankkeessa päivitetään Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (PKHVA Siun Sote) tehty perustason palveluntuottajien välinen tilastollisen vertaiskehittämisen analyysi (Martikainen ym. 2022), jota pilotoidaan koko YTA-alueella perustason palveluntuottajien välisen vertaiskehittämisen työkaluna ja vaikuttavuusperustaisen tiedolla johtamisen välineenä. Pilotissa arvioidaan ja mallinnetaan yksilöllistetyn hoidon ja hyvän hoitotasapainon terveystaloudellisia vaikutuksia. Diabeteksen hoidon vaikuttavuuden parantamisessa hyödynnetään myös matalan kynnyksen palveluja, esim. elintapaohjausta. Hoidon vaikuttavuuden parantuessa diabeteksesta johtuvien komplikaatioiden määrä ja hoidon kustannukset vähenevät 

Osahanke 3: Tiedolla johtamisen tutkiminen: PROM-kysely asukkaille 
Osahankkeessa toteutetaan aikuisväestölle suunnattu PROM-mittarikysely, jonka avulla paitsi tuetaan alueen tiedolla johtamista, mutta myös kehitetään vaikuttavuusmittareita. Toimintamallina hyödynnetään aikaisemmin toteutettua WELBY-tutkimusta (Pitkänen ym. 2024). Kerättyä tietoa hyödynnetään myös hyvinvointialueen hyte-työssä ja näin edistetään alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia.


Toteutus

Kokonaisuus on osa kansallista Vaikuttavuuskeskuspilottia, jota koordinoidaan Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Pohjois-Savon osahankkeet toteutetaan yhteistyössä UEF Vaikuttavuuden talon kanssa.
 

Kesto

1.1.2023-31.12.2025


Rahoitus

Projekti on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU). Saatu rahoitus 500 000 euroa. 


Vastuuhenkilöt

Tomi Mäki-Opas, professori, UEF 
Kati Kinnunen, arviointiylilääkäri, PSHVA