Eron yhteydessä vanhempien tulee päättää, miten lapsen huoltajuus sekä asumis- ja tapaamisjärjestelyt hoidetaan. Myös lapsen elatuksesta tulee sopia. Vanhemmat voivat sopia ko. asioista keskenään, mutta mikäli he haluavat viralliset sopimukset, vanhempien tulee varata aika lastenvalvojalle. Vahvistettua kirjallista sopimusta tarvitaan esimerkiksi Kelan maksamaa elatustukea varten.

Vanhempien tulee keskustella yhdessä, ovatko he valmiita laatimaan lasta koskevia sopimuksia tai muuttamaan aiemmin tehtyjä sopimuksia. Mikäli näin on, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä lapsen asuinkunnan mukaiseen lastenvalvojaan. 

Vanhempien tulee keskustella sopimusten sisällöstä etukäteen. Tukena voi käyttää STM:n verkkosivujen vanhemmuussuunnitelmaa.

Vanhemmuussuunnitelma (STM)

Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan avustaa vanhempia pääsemään asioista sopimukseen. Kun asioista on sovittu, lastenvalvoja laatii sovituista asioista täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan.

Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yksimielisiä sopimuksia.  Tarvittaessa vanhemmat voivat asioida perheasioiden sovittelijan luona (Kasvatus- ja perheneuvonta) ennen lastenvalvojalle hakeutumista. Perheasioiden sovittelussa saa maksutta ohjausta ja neuvontaa lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien ristiriitojen ratkaisemiseksi. 

Vanhemman tulee ilmoittaa varatusta ajasta ja paikasta lapsen toiselle vanhemmalle. Vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa hänen toiveistaan ja mielipiteestään ennen sopimusten laatimista.

Mikäli vanhemmat haluavat, että elatussopimusta laadittaessa käytetään laskelmaa, on täytettävä tulo-menoselvityslomake ja otettava mukaan siinä mainitut tositteet tuloista ja menoista.

Tulo ja menoselvitys/elatusapulaskelma (pdf)

Jos vanhemmat haluavat muuttaa voimassa olevaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta, on lastenvalvojan ajanvaraukselle otettava mukaan aiemmin vahvistettu sopimus tai tuomioistuimen päätös.

Vanhempien vastuulla on ratkaista lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevat asiat. Vanhempien on keskusteltava lapsen kanssa hänen näkemyksistään ja mielipiteestään sekä otettava se huomioon sopimuksia laadittaessa. Keskustelussa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.  

Lapselle on hyvä kertoa muutoksista mahdollisimman konkreettisesti. Lasta ei saa painostaa kertomaan mielipidettään eikä lapsen ole pakko ottaa kantaa sopimusasioihin. Lastenvalvojalla on velvollisuus varmistaa, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa sopimusasioissa.

Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on tärkeää ja lapsen edun mukaista. Jos yhdessä sopiminen ei yrityksistä huolimatta onnistu, vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun.

Kasvatus- ja perheneuvonta - Pohjois-Savo

Mikäli asiat eivät ratkea sovittelussakaan, asian voi viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Asia pannaan vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsella on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. 

Vielä tässäkin vaiheessa vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeudesta sovittelua. Sovittelua haetaan käräjäoikeudelle toimitetulla vapaamuotoisella hakemuksella tai käräjäoikeuden kansliasta saatavalla lomakkeella. Sovittelua johtaa perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa lapsiasioihin perehtynyt sovittelija. 

Huolto- ja tapaamisasia on aina ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Lapsen etu ei kuitenkaan ole sama asia kuin lapsen tahto, vaan lapsen toiveet ja mielipide ovat vain yksi lapsen edun arviointiin vaikuttava seikka. 
 

Huoltaja päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Hänellä on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta. Lapsen huoltaja toimii myös lapsen edunvalvojana ja hoitaa lapsen taloudellisia asioita.  

Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa. Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona. 

Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta kykyä keskustella ja päättää lasta koskevista asioista yhdessä. 

Yksinhuoltaja on lapsen ainoa huoltaja ja tekee yksin kaikki lasta koskevat päätökset. Silloin kun lapsi on toisen vanhemman luona, hän kuitenkin saa päättää lapsen päivittäisen hoidon ja kasvatuksen asioista. Yksinhuoltajuus ei vaikuta lapsen ja toisen vanhemman tapaamisoikeuteen eikä elatusvelvollisuuteen. 

Vanhemmat voivat laatia lastenvalvojan luona sopimuksen myös tiedonsaantioikeudesta, jolloin myös vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, on oikeus saada lasta koskevia tietoja eri viranomaisilta.

Vanhemmat voivat sopia, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella muulle henkilölle. Oheishuoltoa voi hakea myös tuomioistuimelta. Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin huoltajavanhemmalla, mutta oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.

Yhteishuoltajina vanhempien tulee keskustella ja päättää lapsen asioista yhdessä. Lapsen muuttoon tarvitaan kummankin huoltajan suostumus. Muuton vuoksi voi olla tarpeen sopia lapsen asumis- ja tapaamisjärjestelyt uudelleen lapsen edun mukaisesti. Asumisratkaisussa tulee huomioida lapsen oikeus tavata ja pitää yhteyttä toiseen vanhempaan. 

Passin voi saada ilman toisen huoltajan suostumusta, mikäli passin myöntämättä jättäminen olisi selvästi vastoin lapsen etua. Passin myöntävä viranomainen selvittää tapauskohtaisesti, mikä on lapsen edun mukaista.

Vanhempien tulee neuvotella lapsen asumisesta, ja asuminen tulee ratkaista erityisesti lapsen etu huomioiden. Ratkaisussa kannattaa huomioida se, miten lapsen arki käytännössä parhaiten järjestyy. Ratkaisua tehdessä voi hyödyntää myös STM:n nettisivuilta löytyvää vanhemmuussuunnitelmaa.

Vuoroasuminen tarkoittaa, että lapsi asuu puolet tai lähes puolet ajasta kummankin vanhemman luona. Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Virallisen osoitteen mukaan määräytyy muun muassa lapsen lähikoulu ja koulukyyditykset. Lapsen virallinen osoite voi vaikuttaa esimerkiksi asumistuen määräytymiseen.

Vanhemmat voivat Kelan kanssa sopia, kummalle vanhemmalle lapsilisä maksetaan.

Vuoroasumisen onnistuminen vaatii lähtökohtaisesti vanhempien hyvää yhteistyötä ja että vanhemmat asuvat suhteellisen lähekkäin. Vuoroasumisen tulee perustua lapsen tarpeeseen ja etuun – ei vanhempien tahtoon tai taloudellisiin intresseihin.

Vuoroasumista ei yleensä suositella alle kolmevuotiaille, sillä lapsella tulee olla riittävästi ikää ja kykyä ennakoida tulevaa ja sopeutua kahden kodin rutiineihin ja sääntöihin. 

Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat sopia tapaamisista suullisesti tai kirjallisesti, mutta ainoastaan vahvistettu tapaamissopimus on täytäntöönpanokelpoinen.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa vanhempien tulee ottaa huomioon lapsen mielipide ja toiveet, lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja kotien välinen etäisyys. Tapaamissopimukseen voidaan kirjata säännöllisen tapaamisrytmin lisäksi lomien ja juhlapyhien vietosta sekä tarvittaessa myös muusta yhteydenpidosta. Tapaamissopimus voi auttaa välttymään erimielisyyksiltä.

Kela vaatii tapaamissopimuksen, mikäli vanhempi hakee tapaamiskuluihin toimeentulotukea.  

Tapaamisoikeudesta sovittaessa vanhemmat voivat käyttää apuna STM:n verkkosivujen vanhemmuussuunnitelmaa.
 

Aiempaa sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Erimielisyystilanteissa vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun:
Kasvatus- ja perheneuvonta - Pohjois-Savo

Kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen huolimatta mahdollisista vanhempien välisistä ristiriidoista ja keskinäisistä väleistä.
 

Vanhempien tulisi pyrkiä selvittämään syytä, mikäli lapsi kieltäytyy tapaamasta toista vanhempaa. Tarvittaessa vanhemmat voivat olla yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvontaan, joka järjestää perheasioiden sovittelua. 

Ensisijaisesti tapaamisoikeus on lapsen oikeus. Vanhempien velvollisuus on turvata lapselle myönteinen ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaan.
 

Mikäli vanhemmilla on lastenvalvojan vahvistama sopimus tai käräjäoikeuden päätös tapaamisoikeudesta, tulee kummankin vanhemman noudattaa sitä. Mikäli lapsen kanssa asuva vanhempi ei noudata sopimusta/päätöstä, tapaajavanhempi voi hakea sopimuksen/päätöksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta kirjallisesti. 

Sopimusta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti voi laittaa täytäntöön, mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi itse vastustaa tapaamisia. 

• Sopimuksen tai päätöksen täytäntöönpano - THL

Mikäli vanhemmilla ei ole voimassa olevaa vahvistettua sopimusta/päätöstä tapaamisoikeudesta, tulee vanhempien keskustella keskenään ja selvittää lapsen mielipide ja näkemys tapaamisista. Tämän jälkeen vanhemmat voivat varata ajan lastenvalvojalle laatiakseen täytäntöönpanokelpoisen sopimuksen. 

Erimielisyystilanteissa vanhemmat voivat hakeutua perheasioiden sovitteluun tai tarvittaessa hakea ratkaisua tuomioistuimesta. 

Tapaajavanhempaa ei voi pakottein velvoittaa tapaamaan lasta. Tapaamisoikeuden toistuva laiminlyönti, turha odottaminen ja pettymykset, ei ole lapsen etu.

Toistuva tapaamisoikeuden laiminlyönti voi johtaa tapaamisoikeuden supistamiseen tai tuomioistuin voi evätä tapaamisoikeuden kokonaan.

Mikäli tapaajavanhempi ei palauta lasta tapaamisen päättyessä, voi lähivanhempi hakea sopimuksen täytäntöönpanoa tuomioistuimesta.

Kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Tapaamiset eivät kuitenkaan saa vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä eikä lasta pidä luovuttaa esimerkiksi päihtyneelle tai uhkaavasti käyttäytyvälle vanhemmalle.

Lähivanhemman tehtävä on arvioida ja päättää, voiko tapaaminen toteutua. Tapaamista ei saa kuitenkaan estää ilman pätevää syytä. Ongelmatilanteissa vanhempien tulee tarvittaessa neuvotella uudestaan tapaamisten ehdoista. Tapaamiset voidaan tarvittaessa järjestää tuettuina tai valvottuina.

Elatusapu on muualla asuvan vanhemman kuukausittain lähivanhemmalle maksama rahasumma, jolla hän osaltaan huolehtii lapsen elatuksesta. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien sopiman elatusavun tai erimielisyystilanteissa vanhemmat voivat hakea päätöstä käräjäoikeudesta. 

Elatustuki on Kelan maksama rahasumma, mikäli elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu Kelan elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen maksukyvyn vuoksi. Kela ei maksa elatustukea ilman lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä.

Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Elatusavun arvioinnissa voidaan hyödyntää oikeusministeriön ohjeen mukaista elatusapulaskuria. Laskelma elatusavusta voidaan tehdä lastenvalvojan avustuksella. Vanhemmat voivat myös itse arvioida elatusavun määrää esimerkiksi laskurilla Elatusapulaskuri - eKollega

Laki ei määrittele “minimielatusapua”, mutta usein tällä viitataan Kelan maksaman elatustuen summaan. 

Elatusapua voidaan maksaa myös vuoroasumistilanteessa, jolloin kumpi tahansa vanhemmista voidaan vahvistaa elatusavun maksajaksi. 

Elatusavun saaja voi toimittaa alkuperäisen vahvistetun elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen Kelalle ja hakea elatustukea laiminlyönnin perusteella. 

Elatusapu voidaan periä myös ulosotossa. 

Mikäli vanhemmilla ei ole voimassa olevaa elatussopimusta, he voivat varata ajan lastenvalvojalle tai hakea päätöstä tuomioistuimesta. 

Mikäli vanhemman elatuskyky tai lapsen elatuksen tarve olennaisesti muuttuu, voi voimassa olevaa sopimusta/päätöstä muuttaa uudella lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella.

Sopimuksen muuttaminen edellyttää, että muutos ei ole lyhytaikainen ja muutos on kohtuullinen lapsen edun ja elatusapua maksavan kannalta.

Erimielisyystilanteessa vanhemmat voivat myös hakea muutosta voimassa olevaan sopimukseen/päätökseen tuomioistuimesta. 

Jos elatusvelvollisen elatuskyky heikentyy lyhytaikaisesti, voi elatusapuvelan maksuvapautusta hakea Kelasta Elatusapuvelan perintä | Henkilöasiakkaat | Kela

Mikäli neuvottelusta huolimatta vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen elatusavun määrästä, voi ratkaisua hakea lapsen asuinpaikkakunnan tuomioistuimesta. Tätä varten voi ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen asianajajaan. 

Elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Kuitenkin elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos sitä pidetään kohtuullisena.

Kumpikin vanhempi on vastuussa sekä nuoren varsinaisista opintomenoista että koulutuksen aikaisista elinkustannuksista. Lastenvalvoja voi vahvistaa koulutusavustuksesta sopimuksen. Koulutusavustuksen maksunsaaja on nuori ja jos hän on täyttänyt 18 vuotta sopimusta tehtäessä, allekirjoittaa hän sopimuksen itse. 

Lastenvalvoja aloittaa vanhemmuuden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta, jolle ei ole todettu tai vahvistettu toista vanhempaa tai vanhemmuus on kumottu. 

Lapsen äidin tulee varata lastenvalvojalle aika yksin tai yhdessä toisen mahdollisen vanhemman kanssa. Ajanvarauksella tulee olla mukana voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Neuvottelun tarkoituksena on saada sellaisia tietoja, joiden avulla vanhemmuus voidaan selvittää.

Ajanvarauksella lastenvalvoja täyttää tarvittavat asiakirjat ja kertoo vanhemmuuden tunnustamisen merkityksen ja vanhemmuuden vahvistamisen oikeusvaikutukset.

Vanhemmalla on velvollisuus pysyä totuudessa antaessaan tietoja vanhemmuuden selvittämiseksi. Vanhemmuuden selvittämiseksi lastenvalvoja voi tilata DNA-testit.

Vanhemmuuden vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto. Lastenvalvoja auttaa tarvittaessa vanhempia laatimaan sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Kyllä tulee. Lastenvalvoja voi tehdä päätöksen vanhemmuuden selvittämisen keskeyttämisestä, jos äiti on saanut lapsen itsellisesti hedelmöityshoidolla. Tapaamiseen tulee ottaa mukaan henkilöllisyystodistus ja lääkärintodistus hedelmöityshoidosta. 

Se, joka on tunnustanut vanhemmuutensa ennen lapsen syntymää, voi peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle (DVV) ennen lapsen syntymää. Lisätiedot ilmoituksen tekemisestä DVV:n sivulta
Vanhemmuuden vahvistaminen ja kumoaminen | Digi- ja väestötietovirasto | Digi- ja väestötietovirasto

Synnyttänyt äiti ja lapsen toinen vanhempi (joko avioliiton perusteella todettu isä tai raskaudenaikaisen tunnustamisen perusteella vahvistettu vanhempi) voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä.

Synnyttänyt äiti, hänen aviopuolisonsa tai henkilö, joka katsoo olevansa lapsen vanhempi, voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä.

Synnyttänyt äiti, hänen aviopuolisonsa tai henkilö, joka katsoo olevansa lapsen vanhempi, voivat tarvittaessa pyytää vanhemmuuden selvittämistä lastenvalvojalta ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Oikeusgeneettinen tutkimus tilataan tällöin aina osana vanhemmuuden selvittämistä.

Mikäli lapsen syntymästä on kulunut yli kuusi kuukautta, vanhemmuutta ei voida selvittää lastenvalvojan luona. Vanhemmat voivat tilata oikeusgeneettisen tutkimuksen yksityishenkilönä

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Yksityishenkilön pyytämä oikeusgeneettinen tutkimus - THL
• Vanhemmuuden vahvistaminen tai kumoaminen DVV

Lapsen synnyttänyt äiti tarvitsee kotimaastaan siviilisäätytodistuksen, joka osoittaa, onko lapsen äiti avioliitossa vai ei. Siviilisäätytodistus tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon.

Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, selvitetään vanhemmuus lastenvalvojan luona, kun siviilisäädystä on merkintä väestötietojärjestelmässä. Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa vanhemmuuden tunnustamisen perusteella. 

Jos vanhemmat ovat avioliitossa, Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa vanhemmuuden avioliiton perusteella.