Mehiläisen Digiklinikan käyttö päättyy Varkaudessa ja Joroisissa 1.4.2023 alkaen

Mehiläisen Digiklinikka, chat-palveluna tuotettu lääkärin etävastaanotto, on ollut asukkaiden käytössä maksutta Varkaudessa sekä Joroissa heinäkuusta 2019 lähtien ja palvelu on päättymässä 1.4.2023 alkaen. Kaikki yhteydenotot terveysasemalle tapahtuvat huhtikuun alusta lähtien tavanomaisia yhteydenottoväyliä pitkin.  Yhteydenottomahdollisuus sekä Varkauteen että Joroisiin on edelleen mahdollista sähköisesti Klinik-järjestelmän kautta ja puhelinpalvelussa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä.

Klinikiin pääsee Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivujen kautta Palvelut – Terveys- ja sairaanhoitopalvelut – hoitajan vastaanotto. Klinikin kautta yhteydenottopyynnön terveysasemalle Varkaudessa ja Joroissa voi jättää vuorokaudenajasta riippumatta. Terveysaseman ajanvarauksen, neuvonnan ja ohjauksen numero arkisin Varkaudessa p. 017 579 6000 ma-to klo 8.15 - 14.00 ja pe 8.15-12.00 sekä Joroisissa p.  017 579 6999 ma-pe klo 8.00-15.00

Hyvinvointialueella sähköisiä palveluita mm. sähköistä asiointia ja itsepalvelua kehitetään koko alueen laajuisesti palvelemaan sen asukkaita.

Seuraa aluevaltuuston kokousta 27.3.2023

Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontuu Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa (Auditoriorakennus, 2. kerros, Puijonlaaksontie 2, Kuopio), maanantaina 27.3.2023 kello 10.00.

Aluevaltuusto käsittelee mm. Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallintosäännön muutokset sekä asiakasmaksujen hinnastomuutokset ja asiakasmaksujen huojennusohjeen

Tutustu esityslistaan verkkosivuillamme.  

Yleisöllä on mahdollisuus seurata kokousta paikan päällä tai suorana verkosta striimin välityksellä.

Tutkijoiden kehittämä laite voi tarkentaa syöpäkirurgiaa – kliiniset tutkimukset potilailla käyntiin KYSissä

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) on aloitettu kliiniset tutkimukset potilailla laitteella, joka avustaa syöpäkudoksien tunnistuksessa leikkauksen aikana. Startup-yritys Marginumin kehittämä kudostunnistusmenetelmä perustuu Itä-Suomen yliopiston, KYSin Neurokirurgian klinikan ja Itä-Suomen Mikrokirurgiakeskuksen poikkitieteelliseen tutkimukseen.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tämän tyyppistä kudostunnistusteknologiaa tuodaan leikkaussaliin. – Tavoitteenamme on jalostaa tekniikka kultaiseksi standardiksi fluoresenssiohjatussa kirurgiassa, kertoo kokeellisen neurokirurgian dosentti, Marginumin hallituksen puheenjohtaja Antti-Pekka Elomaa.

Tutkijoiden kehittämä solujätteiden kudostunnistin kiinnitetään leikkauksessa rutiinisti käytettävään kirurgiseen imuputkeen, jonka kautta kudosta poistetaan. Kudostunnistimen avulla kirurgi saa lähes reaaliaikaista tietoa poistetun kudoksen todellisesta sisällöstä. Laite tunnistaa kasvainkudoksen fluoresenssin perusteella.

Potilaalle annettu fluoresoiva merkkiaine kertyy kasvaimeen, joka näin saadaan erottumaan leikkauksessa hohtavana muista kudoksista. Kudoksen hohto eli fluoresenssi on perinteisesti tunnistettu silmämääräisesti leikkausmikroskoopin avulla. Tällä menetelmällä fluoresoivaa kasvainta kuitenkin jää tutkitusti huomaamatta, muun muassa kudosjätteen muodostamista esteistä ja kudoshehkun vähäisyydestä johtuen. Solujätteiden monitorointi kudostunnistimen avulla mahdollistaa kirurgille objektiivisen ja aiempaa tarkemman työkalun fluoresenssin havaitsemiseen ja siten uuden työkalun leikkauksen aikaiseen päätöksentekoon. Laitteen käytön odotetaan parantavan kasvaimen poistoastetta ja vähentävän paikallisten uusintaleikkausten tarvetta. Tämä merkitsisi terveydenhuollon säästöjä ja parempaa hoitoa potilaille.

Ensimmäinen tutkittu sovellusalue uudelle menetelmälle ovat korkea-asteiset glioomat, jotka ovat yleisimpiä keskushermoston pahanlaatuisia kasvaimia.

­– Olemme jo onnistuneet varmentamaan konseptin toiminnan, keräämään arvokasta kliinistä dataa ja testaamaan prototyypin suorituskykyä lupaavin tuloksin. Laitetta kehitetään edelleen muun muassa suorituskykyvaatimuksien osalta, kertoo Marginumin toimitusjohtaja Samu Lehtonen, joka opiskelee lääketiedettä Itä-Suomen yliopistossa.

Marginum Oy on vuonna 2020 Kuopiossa aloittanut terveysteknologia-alan yritys.

Kiinteistöpalvelualan lakot vaikuttavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluihin erityisesti Siilinjärvellä ja Varkaudessa

Kiinteistöpalvelualan lakot vaikuttavat välittömästi Siilinjärven terveyskeskuksen ja Varkauden Aaltokeskuksen palveluihin. Lakon aikana kohteiden siivouksessa on puutteita. Siilinjärven terveyskeskuksessa lakolla on vaikutuksia myös ruokapalveluihin ja ruuan jakelussa potilaille voi esiintyä viivettä.

Lakko voi näkyä myös muissa hyvinvointialueen toimipaikoissa tilojen epäpuhtautena. Siitä ei kuitenkaan synny vaaraa asiakkaille ja potilaille. Erikoissairaanhoidon kirurgisiin toimenpiteisiin liittyvät siivoustyöt on rajattu lakon ulkopuolelle.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin lakko alkoi viime yönä ja päättyy perjantaina 24.3.2023 klo 24.00. Lakko koskee kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen alaisia töitä seuraavissa yrityksissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella: ISS Palvelut Oy, L&T Kiinteistöhuolto Oy, L&T Siivous Oy ja SOL Palvelut Oy ja COOR Service.

Pahoittelemme lakosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Lisätiedot:
Anne-Mari Lappalainen, tukipalvelupäällikkö, p. 040 159 8235, anne-mari.lappalainen(at)pshyvinvointialue.fi

Häiriö Kuopion terveyskeskusten takaisinsoittojärjestelmässä on ohi

Kuopion terveyskeskusten takaisinsoittojärjestelmä ja ajanvarauksen puhelinlinja eivät toimineet aamupäivällä 22.3.  Häiriö on nyt ohi ja järjestelmät toimivat normaalisti. Pahoittelemme aiheutunutta häiriötä. 

Häiriö puhelinliikenteessä vaikuttaa Kaavin terveysaseman toimintaan

Puhelinoperaattori DNA:n huoltotöissä ilmenneet ongelmat haittaavat puhelinliikennettä Kaavilla. Häiriön vuoksi kaikki puhelut eivät yhdisty Kaavin terveysasemalle tai muihin Pohjois-Savon hyvinvointialueen numeroihin Kaavilla.

Myöskään hyvinvointialueen numeroista Kaavilta soitetut puhelut eivät yhdisty eikä terveysasemalta voida tällä hetkellä tehdä takaisinsoittoja.

Osa asiakkaiden tiistaina 21. maaliskuuta soittamista puheluista on kuitenkin tallentunut terveysaseman takaisinsoittopalveluun. Asiakkaita pyydetään soittamaan uudelleen, jos takaisinsoittoa terveysasemalta ei tule viimeistään huomisen 22. maaliskuuta aikana.

Hätätilanteessa tulee soittaa 112.

Terve Suomi-tutkimus saapuu Iisalmeen ja Siilinjärvelle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu 10 000 Suomessa asuvaa aikuista laajaan terveystarkastukseen talven ja kevään 2023 aikana. Kutsu lähetetään satunnaisesti valituille yli 20-vuotiaille. Tarkastuksessa selvitetään terveyttä, toimintakykyä ja myöhemmin kehittyvien sairauksien riskitekijöitä. 
Iisalmessa terveystarkastukset toteutetaan 8 - 16.5. 2023 ja Siilinjärvellä 17. - 29.5.2023. Tutkimusaika voidaan siirtää tutkittavan toivomuksesta myös toiselle paikkakunnalle. Kutsu terveystarkastukseen saapuu valituille henkilöille noin 3–8 viikkoa ennen terveystarkastusaikaa. 
Terveystarkastukset ovat osa THL:n laajaa Terve Suomi -tutkimusta, joka käynnistyi viime syksynä. Tuolloin 66 000 aikuista pyydettiin vastaamaan tutkimuksen kyselyosuuteen. Nyt osa heistä saa lisäksi kutsun ilmaiseen terveystarkastukseen. Tarkastuksia tehdään tammi-kesäkuun aikana 50 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
”Tutkimuskokonaisuus on kansallisesti merkittävä ponnistus, jonka avulla koko väestön ja sen osaryhmien terveydestä ja hyvinvoinnista saadaan sellaista tietoa, jota ei muista tietolähteistä voi saada”, kertoo vastaava tutkija Annamari Lundqvist THL:stä. 

Miksi kaikkien kutsun saaneiden kannattaa osallistua tutkimukseen?

Tutkimukseen valittujen henkilöiden kautta muodostuu kokonaiskuva Suomen väestöstä. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveystarkastukseen osallistuvat kaikki kutsun saaneet – niin nuoret ja vanhat kuin itsensä sairaaksi tai terveeksi kokevat. 
Yksittäiselle tutkittavalle kyse on ainutlaatuisesta tilaisuudesta saada hyvin kattavaa ja maksutonta terveystietoa itsestään.
”Terve Suomi -tutkimuksen tietojen avulla voidaan vähentää keskeisistä kansansairauksista johtuvia ennenaikaisia kuolemia ja toimintakyvyn rajoituksia sekä kehittää terveyspalveluja niin, että ne vastaavat asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin”, kertoo Annamari Lundqvist. ”Terve Suomi -tutkimus edeltäjineen muodostaa ainutlaatuisen tietopohjan vaikuttavan sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi.” 

Mitä terveystarkastuksessa tehdään?

Tutkimuskäynnillä muun muassa mitataan verenpaine ja otetaan verinäyte, josta määritetään esimerkiksi D-vitamiini-, kilpirauhas- ja testosteronitasot. Lisäksi tutkitaan näkö ja kuulo, tehdään muistiin, tarkkaavuuteen ja fyysiseen kuntoon liittyviä tehtäviä sekä keuhkojen puhalluskoe. Tutkimukseen liittyy myös kyselyitä, joilla kartoitetaan terveyttä, elintapoja ja toimintakykyä. Osaa terveystarkastukseen kutsutuista pyydetään osallistumaan myös syventäviin lisätutkimuksiin, joita ovat muun muassa hammaslääkärin tutkimus, alkoholinkäyttöä selvittävä haastattelu sekä nukkumista ja liikkumista kartoittava liikemittaritutkimus.
Tutkimukseen osallistuneet saavat itseään koskevat tutkimustulokset, mukaan lukien verinäytevastaukset ja tiedon henkilökohtaisesta riskistään sairastua esimerkiksi uniapneaan, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen. Tarvittaessa tutkittavat saavat ohjeita terveytensä ja hyvinvointinsa kohentamiseksi.
Terveystarkastus kestää noin 1,5–2 tuntia, ja sen suorittavat koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset. 

Lisätietoja
Terve Suomi -tutkimuksen verkkosivut <- thl.fi/tervesuomi
Annamari Lundqvist
Terve Suomen vastaava tutkija
THL
puh. 029 524 7283
etunimi.sukunimi@thl.fi

Iisalmen Kampus Vireen sisäänkäynti pääovesta 20.3. alkaen

Iisalmen Terveyskampuksen Kampus Vire -rakennuksen peruskorjaustöistä johtuneet väliaikaiset ratkaisut kulkureittien osalta päättyvät. 
Asiakkaiden kulku Kampus Vireeseen tapahtuu pääoven kautta maanantaista 20.3. alkaen.

Alueellinen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmä Pohjois-Savoon, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen

Istekki Oy on yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen (Hyvaks) kanssa kilpailuttanut hankintarenkaana alueellisen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän. Hankintaa valmistelemassa olivat Istekin ja HyvaKs:n asiantuntijoiden lisäksi myös eri alojen asiantuntijat Pohjois-Savon hyvinvointialueen  sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) organisaatioista. Määräaikaan mennessä tarjoukset jättivät Mediconsult Oy sekä Tietoevry Finland Oy. Valinta kohdistui kotimaisen Mediconsult Oy:n toimittamaan Saga Sosiaalihuolto -järjestelmään. Hankintapäätös on tehty 15.3.2023 ja sen valitusaika on 14 päivää. Hankinnan laskennallinen arvo (72 kuukautta) on 4 439 175,39 euroa.

Järjestelmän käytettävyyteen ja toiminnalliseen laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Käytettävyyden ja toiminnallisen laadun vertailuun osallistui laajalti hyvinvointialueiden sosiaalihuollon ammattilaisia. Kilpailutukseen osallistuneita järjestelmiä vertailtiin hinnan, laadullisten vähimmäisvaatimusten, toiminnallisen laadun sekä tuotevertailun ja käyttöönottosuunnitelman osalta. Laadullisessa vertailussa tarjoukset olivat hyvin samaa tasoa, mutta kokonaiskustannuksiltaan Mediconsult oli selvästi edullisempi. Hankinnalle yhdessä hyvinvointialueiden kanssa asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Kilpailutuksen lopputuloksena valittiin laadukas ja kustannustehokas järjestelmä. Istekki Oy toimittaa jatkossa kokonaispalveluna sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä Pirhalle yhdessä Mediconsultin kanssa.

Uuden sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän toteutuksen ja alueellisten käyttöönottojen suunnittelu käynnistetään kevään 2023 aikana yhdessä Istekki Oy:n, hyvinvointialueiden sekä Mediconsult Oy:n kanssa. Tavoitteena on, että alueellinen asiakastietojärjestelmä on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla 1.9.2024 mennessä, jolloin astuu voimaan asiakastietolain mukainen velvoite liittyä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi sosiaalihuollon Kanta-arkiston osalta.

Alueellisen sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmän käyttäjiä on arvioitu olevan Pohjois-Savossa n. 6 000, Pirkanmaalla n. 7 200 ja Keski-Suomessa n. 6 700. Kyseessä tulee olemaan paitsi mittava tietojärjestelmän käyttöönottoprojekti, niin ennen kaikkea mahdollisuus uusia ja yhtenäistää alueiden toimintamalleja ja kirjaamista.

Lisätiedot:
Viestintäjohtaja Minttu Lampinen
viestinta@istekki.fi
 

Kysely kaatumisten ehkäisystä nosti esille huolestuttavia tietoja ammattilaisten tiedon puutteista

Kaatumisia ehkäisemällä saadaan säästöjä ja vaikutetaan kuntien saamaan valtionosuuteen. Ammattilaisten kaatumisiin ja niiden ehkäisyyn käytettävät toimintamallit eivät kuitenkaan ole yhtenevät ja ajantasaiset. Ammattilaisille tarvitaan koulutusta tukemaan väestön oman vastuun toteutumista.

Kaatumiset aiheuttavat Suomessa suurimman osan kuolemaan johtaneista tapaturmista. Kaatuminen on myös yleisin aivovamman (1) ja lonkkamurtuman (2) syy. Kaatumiset aiheuttavat kipua, turhia hoitopäiviä ja kuolemia, mutta ne aiheuttavat erittäin suuria kustannuksia yhteiskunnalle paitsi hoitopäivinä ja käynteinä myös sosiaaliturvamaksujen, sairauspäivärahojen, työkyvyttömyys- ja vammaistukien ja kuntoutuksen kustannusten kautta. Vuonna 2017 koti- ja vapaa-ajan tapaturmien kustannukset olivat 780–1157 milj.€. (3)

Kunnille on otettu vuoden 2023 alusta ja hyvinvointialueille otetaan käyttöön vuoden 2026 alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. Tämä tarkoittaa sitä, että rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osittain tehdyn hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Laskennassa käytetään paria kymmentä indikaattoria, joista yksi kunnissa käytettävä on kaatumishoitojaksot (4) ja hyvinvointialueella lonkkamurtumat (5). Nämä ovat tulosindikaattoreita, jotka kuvaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuloksellisuutta väestötasolla toisin sanoen vaikuttavat tulevaisuudessa saatavaan valtionosuuteen.

Vuoden 2022 lopulla toteutetun kyselyn tuloksista selvisi, että ammattilaisilla on tietopuutteita kaatumisten seurauksista, kaatumisiin vaikuttavista tekijöistä ja kaatumisten seurantaan käytettävistä työvälineistä. AKEn tuottamaa materiaalia, kuten Pysytään pystyssä -opasta ei tunneta tai hyödynnetä asiakkaiden / potilaiden ohjauksessa riittävästi. Ohjauksessa käytetään suurimmalta osalta suullista ohjausta ilman tukimateriaaleja, joiden käyttö erityisesti ikääntyneelle väestölle olisi ensiarvoista.

Myös yksiköt ovat eri asemassa muun muassa kaatumisten ehkäisyn toimintamallien suhteen. Toimintamalleja oli kuvattu 40 % yksiköitä, mutta ne olivat käytössä vain viidesosassa. Myöskään kaatumisten kirjaaminen hoitokertomukseen, haittatapahtuma ilmoitusten tekeminen ja tiedottaminen hoitotyön yhteenvedon kautta jatkohoitoon on puutteellista. Kolmasosa vastaajista kertoi myös, ettei kaatumisvaarasta tiedoteta jatkohoitoon. Kaatumisten ehkäisy ei kuulu henkilöstön perehdytykseen.

Kaatumisten määrien seuranta koetaan lähinnä esihenkilöiden tai ylemmän johdon tehtäviin. Niissä yksiköissä, joissa seurantaa kuitenkin tehdään, seuranta käsittää tapahtumasta keskustelun ja pohdinnan (83 %). Kehittämistoimenpiteitä esitetään 43 % mielestä, mutta niiden toteutumista seurataan vain harvoin (17 %).

Suurin osa vastaajista (59 %) ei tiedä onko oman organisaation eri yksiköiden kaatumistilastoja mahdollista nähdä ja kolmasosan mukaan niitä ei ole mahdollisuus tarkastella mistään.
Vastaajista lähes puolet kokivat tarvitsevansa koulutusta kaatumisten ehkäisystä ja siihen liittyvistä asioista. Lähes neljäsosa ei tiedä / ei tunnista tiedon puutteitaan. Koulutusta kaivataan erityisesti kaatumisvaaran arvioinnista ja mittareiden käytöstä ja hyvistä käytännöistä. Kyselyn kooste-esitys luettavissa AKE-materiaalipankissa.

Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto (AKE) toteutti kyselyn marras-joulukuussa 2022 KYSin erityisvastuualueella. Kyselyyn vastasi 626 ammattilaista 12 julkisesta organisaatiosta tai sote alueesta sekä neljästä yksityisestä organisaatiosta. AKE tuottaa tietoa kaatumisten ehkäisystä ammattilaisille, mutta myös väestölle. AKEsta voit lukea lisää www.pshyvinvointialue.fi/ake

Lisätietoja: Tarja Tervo-Heikkinen, tarja.tervo-heikkinen(a)pshyvinvointialue.fi, p. 044 7175161

Lähteet:
1 https://www.kaypahoito.fi/hoi18020 
2 https://www.kaypahoito.fi/hoi50040​​​​​​​
3 Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista (valtioneuvosto.fi)
4 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä verrattuna 10 000 vastaavan ikäiseen henkilöön, Lähde: Hoitoilmoitusjärjestelmä
5 Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä, Lähde: Hilmo

Aluehallitus hyväksyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen korkoriskipolitiikan

Aluehallitus kävi kokouksessaan maanantaina 13.3.2023 keskustelua Pohjois-Savon hyvinvointialueen lainakantaan liittyvistä korkoriskeistä ja hyväksyi hyvinvointialueen korkoriskipolitiikan. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen merkittävä investointiohjelma edellyttää hyvinvointialueelta lainanottoa. Hyvinvointialueella oli 1.2.2023 korollisia lainoja 419,5 M€, jonka lisäksi Vaalijalan kuntayhtymältä siirtyy noin 8 M€ lainoja.

Korkosuojauspolitiikan mukaisesti korkosuojaustilannetta seurataan säännöllisesti lainasalkkuanalyysien ja niihin liittyvien herkkyysanalyysien avulla. Aluehallitukselle raportoidaan korkosuojauspolitiikan toteutumisesta vähintään kerran vuodessa. Aluehallitus päättää korkoriskipolitiikan muutoksista.

Muita päätöksiä

Aluehallitus kävi myös keskustelua laskutuksen ja laskujen maksamisen tilanteesta. Siirtymävaiheessa on ollut laskutukseen liittyviä teknisiä haasteita, joita ratkokaan koko ajan. Lisäksi aluehallitus sai katsauksen keskitettyihin rekrytointi- ja sijaispalveluihin.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hankintaohjeen aluehallitus palautti uudelleenvalmisteluun. 
Muut asiakohdat päätettiin esitysten mukaan.

Kokousaineisto
 

Pohjois-Savon hyvinvointialue supistaa terveyskeskusten kiireettömiä vastaanottoja lääkärivajeen vuoksi

Pohjois-Savon hyvinvointialueella peruspalvelujen vastaanottopalveluissa on huomattava vajaus lääkäreistä. Lääkärivajeen vuoksi useissa toimipisteissä joudutaan vähentämään kiireettömiä lääkärivastaanottoja viimeistään kesälomakauden käynnistyessä. Joillakin paikkakunnilla näin on jo tehty. Tällä turvataan kiirevastaanottojen toiminta.

Vastaanottojen lisäksi lääkärit työskentelevät osastoilla ja perhepalveluissa, joiden lakisääteiset toiminnat on turvattava. Asiakkailta toivotaankin nyt malttia kiireettömien asioiden hoitamisen suhteen. Kehittämistoimia terveyskeskusten toimintojen sujuvoittamiseksi on meneillään, muun muassa sähköisen asioinnin ja etävastaanottojen laajentaminen.

Osassa peruspalvelujen toimipisteitä myös hoitohenkilökunnan saatavuus on vaikeutunut. Tämä heikentää kiireettömien hoitajavastaanottoaikojen saatavuutta ja ruuhkauttaa takaisinsoittopalveluita.

Kaikkiin soittopyyntöihin kuitenkin vastataan ja asiakkaiden toivotaan odottavan yhteydenottoa rauhassa. Useat yhteydenotot samasta asiasta ruuhkauttavat ja hidastavat takaisinsoittopalvelua entisestään.

Ruuhkautumista on ajoittain myös reseptien uusimisessa. Jos reseptiä ei ehditä uusia kahdeksan vuorokauden kuluessa, uusintapyyntö poistuu järjestelmästä. Sen jälkeen asiakkaan itsensä tai uusintapyynnön tehneen apteekin tulee tehdä reseptin uusintapyyntö uudelleen.

Suun terveydenhuollon jonoja aletaan purkaa ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla

Suun terveydenhuollossa on hoitotakuujonossa tuhansia asiakkaita ja valtaosin jono kohdistuu kanta-Kuopioon. Usealla sadalla henkilöllä hoitoonpääsyä odottavista 180 vuorokauden hoitotakuun raja on ylittynyt.

Hoitotakuujonon purkamiseksi hyvinvointialueella on tehty sopimus omana toimintana tehtävästä jononpurusta ilta- ja viikonloppuaikoina. Suunnitteilla on myös muita lisätoimenpiteitä hoitotakuun turvaamiseksi.

Suun terveydenhuollossa myös oikomishoidot ovat ruuhkautuneet. Selvitystyötä oikomishoitojen turvaamiseksi tehdään aktiivisesti.

Digihoitopolku avautui valtimotautia sairastaville

Valtimotaudin digihoitopolku on Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteiskäyttöinen sähköinen terveyspalvelu, jota pilotoidaan kevään 2023 aikana. Pilotoinnin ja siitä saatujen palautteiden ja kehittämisen jälkeen hoitopolku otetaan laajamittaisempaan käyttöön hyvinvointialueella. Valtimotaudin digihoitopolun tavoitteena on parantaa hoidon saavutettavuutta, hoidon tasapainoa, omahoitovalmiuksia sekä mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumaton asiointi.  

Palvelun sisältö

Digihoitopolulla potilas saa tietoa valtimotaudista, hoitotavoitteista, hoidosta sekä hoidon etenemisestä. Polulla voi tallentaa päiväkirjan avulla seuranta-arvoja palveluun ja viestitoiminnolla pitää yhteyttä ammattilaisen kanssa. Potilas saa muistutuksia seurannan ja hoidon toteuttamiseen liittyen. Esitietokysely kartoittaa vointia ja omahoitoa ja kysely antaa automaattisesti ohjeita omahoidon toteuttamiseen vastausten perusteella. Digihoitopolulla voidaan toteuttaa osa valtimotaudin seurannoista etänä. Hoitopolku on saatavilla myös Omapolku-mobiilisovelluksessa. 

Palvelun käyttäjät

Valtimotaudin digihoitopolulle voi ohjata Pohjois-Savon hyvinvointialueen terveydenhuollon asiakkaan, joka sairastaa ahtauttavaa sepelvaltimotautia, aivovaltimotautia tai alaraajavaltimotautia. Ammattilaisina voivat toimia eri terveydenhuollon ammattilaiset kaikissa hyvinvointialueen sote-keskuksissa tai erikoissairaanhoidossa.

Digihoitopolku avataan, kun potilas ja terveydenhuollon ammattilainen ovat arvioineet palvelun sopivuuden hoidon ja seurannan toteuttamiseen joko erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon toimipisteessä. Palvelu voi jatkua niin kauan kuin se soveltuu hoidon toteuttamiseen. 

Digitalisaatio ja sähköiset asiointipalvelut Pohjois-Savon hyvinvointialueella

Sydän- ja verisuonisairaudet, kuten myös diabetes, ovat merkittäviä sairausryhmiä erityisesti Pohjois-Savossa. Valtimotaudin digihoitopolku sekä vuonna 2022 koekäyttöön otettu yhteiskäyttöinen Diabeteksen digihoitopolku ovat osa Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa toteutettavaa sote-palveluiden digitalisaatiota. Digitaalisilla palveluilla voidaan edistää muun muassa potilaiden hoidon saatavuutta ja omahoitovalmiuksia sekä sujuvoittaa asiointia. 

Rautalammin ja Suonenjoen terveysasemien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuus

Rautalammin ja Suonenjoen terveysasemien lääkäreiden kiireettömien vastaanottojen saatavuudessa on viivettä, mutta akuuttivastaanotto palvelee entisenlaisesti.
 
Rautalammin ja Suonenjoen terveysasemilla 1.3-31.5.23 välisenä aikana on lääkäreiden kiireettömien vastaanottojen saatavuudessa viivettä. Syynä tähän on sijaisten huono saatavuus. Vastaanottoajat menevät noin 6–7 viikon päähän. Kiireettömän käynnin esimerkkinä asiakkaat, joiden perussairaus on hyvässä hoitotasapainossa. Lääkäreiden vastaanotoilla hoidetaan tänä aikana pääasiassa kiireellisiä tai puolikiireellisiä asioita. 
 
Rautalammin ja Suonenjoen akuuttivastaanotot toimivat entisenlaisesti:
•    Akuuttivastaanotto Rautalammilla ma-to klo 8–15.30, pe klo 8–14, puhelin 044 4131 256. 
•    Akuuttivastaanotto Suonenjoella kaikkina päivinä klo 8–18, puhelin 044 4131 216.
•    muina aikoina päivystys KYS (Kuopio), soita aina ennen päivystykseen lähtöä Päivystysapuun, puhelin 116 117.
 
Lisätietoja antavat:
•    ylilääkäri Olli Lappalainen, puhelin 040 544 1031
•    sote-keskuspalvelujen läntisen alueen alue-esihenkilö Eija Peltonen, puhelin 044 717 1211
 

Suuressa vaalikeskustelussa puhutaan Pohjois-Savon hyvinvoinnista

Eduskuntavaalikevät saa vauhtia Kuopion alueen kauppakamarin ja kahdeksan alueen toimijan järjestämästä suuresta vaalikeskustelusta keskiviikkona 15. maaliskuuta.

Vaalikeskustelun Se olet sinä! -teema kannustaa vaikuttamaan äänestyskopissa tulevissa eduskuntavaaleissa varsinaisena vaalipäivänä 2. huhtikuuta ja ennakkoäänestyksessä 22.–28. maaliskuuta.

Neljän paneelin pääteemoja ovat hyvinvointi, liikenne, osaaminen ja energia. Pohjois-Savon hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen pitää alustuksen kello 9-10 pidettävässä paneelissa, jossa keskustellaan hyvinvoinnista.

Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään Savonia-ammattikorkeakoulun kampussydämessä Kuopiossa. Sitä voi seurata paikan päällä Savonialla tai Savon Sanomien livelähetyksenä. Tapahtumasta tehdään tallenne, joka on katsottavissa jälkikäteen Savon Sanomien verkkosivustolta.

–  Vaalikeskustelun tavoitteena on yhdessä edistää ja kehittää Pohjois-Savon menestystä. Tilaisuus haluttiin tuoda lähelle opiskelijoita, jotta heillä on mahdollisimman matala kynnys osallistua vaalikeskustelun antiin, kertoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.

Tapahtuman järjestävät Itä-Suomen yliopisto, Kuopion alueen kauppakamari, Pohjois-Savon hyvinvointialue, Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Savon Sanomat, Savon Voima ja Ylä-Savon ammattiopisto.

Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja paneelien osallistujista

Uusi käytäntö aikuisten suun terveydenhuollon ajanvarauksiin Siilinjärvellä

Siilinjärvellä yli 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon asiakkaiden tulee nykyään varata itse aika suun ja hampaiston määräaikaistarkastukseen. Aika hammashoitoon varataan numerosta 017 402 240. Numero palvelee ajanvarausasioissa maanantaista perjantaihin kello 8–14.
 
Tarkastusajan asiakas saa jatkossakin oman henkilökohtaisen kutsuaikataulunsa mukaisesti aikaa varatessaan. Myös ajan hammaskivenpuhdistukseen asiakas varaa itse, ja ajan voi saada asiakkaalle määritellyn kutsuaikataulun mukaisesti. Ajanvaraus kannattaa tehdä noin 2–3 kuukautta ennen suunniteltua tarkastusaikaa.
 
Aiemmin asiakas on Siilinjärvellä voinut halutessaan saada hammashoidosta kirjeitse kutsun määräaikaistarkastukseen. Tästä käytännöstä on luovuttu vuoden alussa aikuisten osalta.
 
Alle 18-vuotiaat ja tietyt täysi-ikäiset erityisryhmät saavat jatkossakin kutsun hammashoitoon henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Ilmoitus varatusta ajasta tulee kirjepostina osoitteeseen, joka on ilmoitettu henkilön kotiosoitteeksi suun terveydenhuoltoon.
 
Muutoksen taustalla on käytännön yhtenäistäminen Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Aikuisten kutsujärjestelmä suun terveydenhuollon perushoidossa ei ole ollut yleisesti käytössä Pohjois-Savossa.

Leppävirran terveysaseman kiireettömän vastaanottotoiminnan supistaminen

Leppävirran terveysaseman kiireetöntä vastaanottoa joudutaan supistamaan kevään ja kesän aikana lääkärien rekrytointivaikeuksien vuoksi – akuuttivastaanotto ja ensiapu palvelevat entisenlaisesti.
 
Leppävirran terveysasemalla on lääkärien suhteen haasteellinen tilanne viikosta 10 alkaen. Lääkärien poissaoloihin ei ole saatu rekrytoitua sijaisia. 

–    Tämänhetkisen tilanteen mukaan helpotusta lääkärivajeeseen on näköpiirissä elokuusta alkaen. Tilanteen vuoksi terveysasemalla hoidetaan pääsääntöisesti kiireellistä ja puolikiireellistä vastaanottoa. Esimerkiksi asiakkaita, jotka ovat perussairauden vuoksi hyvässä hoitotasapainossa, pyydetään odottamaan vuosikontrolliasioissa yhteydenottoa elokuuhun, kertoo ylilääkäri Jari Lukkarinen.
 
Leppävirran akuuttivastaanotto ja ensiapu toimivat entisenlaisesti:

•    Akuuttivastaanotto ja ensiapu toimii vuoronumerolla, maanantai−keskiviikko kello 8.15–14.00, torstai kello 9.00–14.00, perjantai kello 8.15–13.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10.00–18.00
•    kiireellinen ensiapu päivittäin kello 8.00–18.00, puhelin 044 717 1309
•    muina aikoina päivystys KYS (Kuopio) ja Varkaus, soita aina ennen päivystykseen lähtöä Päivystysapuun, puhelin 116 117.
 
Lisätietoja:
•    ylilääkäri Jari Lukkarinen, puhelin 044 717 1301
•    sote-keskuspalvelujen eteläisen alueen alue-esihenkilö Leena Kuusikko, puhelin 0400 574 549
 

Aluehallitus hyväksyi strategisen yhteistyösopimuksen Itä-Suomen yliopiston kanssa

Pohjois-Savon hyvinvointialue on yksi viidestä hyvinvointialueesta, jonka alueella toimii yliopistollinen sairaala. Hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin miljoonan suomalaisen erityistason erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa.

Aluehallitus hyväksyi maanantain 27.2. kokouksessaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston strategisen yhteistyösopimuksen. Hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on tiivistää kumppanuutta Itä-Suomen yliopiston kanssa. Sopimus on osa kumppanuuden tiivistämistä ja pitää sisällään mm. opetus-, tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä.

−Itä-Suomen yliopisto on Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan keskeinen kumppani. Yhteistyön vahvistaminen entisestään on kummallekin osapuolelle erittäin tärkeää ja vahvistaa koko alueen elinvoimaa, painottaa Jussi Lampi, vs. kehittämis- ja strategiajohtaja.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Suunnitelma perustuu hyvinvointialueen strategiaan ja tavoitteisiin, dokumentoituun riskiarviointiin, johdon ja muiden avainhenkilöiden esittämiin näkemyksiin tarkastuskohteista sekä sisäisen tarkastuksen toiminnassaan tunnistamiin riskialueisiin.

Aluehallitus hyväksyi myös pelastustoimen omavalvontaohjelman. Ohjelma ohjaa strategisella tasolla Pohjois-Savon pelastuslaitoksen laadunhallintaa, toiminnan saatavuuden seurantaa, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia sekä palvelujen kehittämistä. Omavalvontaohjelman tarkoituksena on myös viestiä yhteistyökumppaneille ja pelastuslaitoksen toiminta-alueen asukkaille pelastuslaitoksen riskiperusteisesta, suunnitelmallisesta, laadukkaasta ja turvallisesta toiminnasta.

Aluehallitus nimesi yrittäjäfoorumin puheenjohtajaksi aluehallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen ja pyytää Savon yrittäjiä nimeämään varapuheenjohtajan. Terve Kunta -verkostoon aluehallitus nimesi aluehallituksen varapuheenjohtajan Kari Ojalan. 

Kokousaineisto
 

Hyvinvointialueen palvelustrategian työstö alkaa

Aluevaltuusto kuuli kokouksessaan maanantaina 27.2.2023 vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Lammen katsauksen strategiaprosessin etenemisestä.

Aluevaltuusto on hyväksynyt 22.12.2022 Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian. Strategiaprosessi jatkuu tämän vuoden aikana, jolloin määritetään strategisten tavoitteiden mittarit ja laaditaan strategian toimeenpanosuunnitelma. Kevään 2023 aikana tarkennetaan strategiaa palvelustrategian osalta. Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma antaa työlle raamit. 

Strategisten ohjelmien aihealueet ovat:
•    digitaalisten palvelujen kehittäminen
•    henkilöstövoimavarat ja työn tuottavuuden lisääminen
•    palvelustrategia
•    ajantasainen hallinto
•    tutkimus, kehitys, innovaatio ja opetus (TKIO)
•    investoinnit ja tilahallinta

Palvelustrategian etenemisen aikataulu

Lautakunnat ja jaostot käsittelevät palvelustrategian luonnosta kevään kokouksissaan sekä yhteisseminaarissa 16.3. Näkemyksiä palvelustrategiaan pyydetään myös nuorisovaltuustolta, ikäihmistenneuvostolta, vammaisneuvostolta ja järjestöneuvostolta sekä yrittäjäfoorumilta. Pohjois-Savon kuntien edustajat ottavat kantaa palvelustrategiaan kuntafoorumissa ja hyvinvointialueen seutukierroksella. Palvelustrategiaa käsitellään myös henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintaelimen kokouksissa kevään mittaan. Lisäksi palvelustrategiasta toteutetaan kyselyt asukkaille ja henkilöstölle.

Aluevaltuuston palvelustrategian suunnittelukokoukset järjestetään 27.3. ja 15.5. Tämän jälkeen palvelustrategia etenee aluehallituksen käsittelyyn 5.6. Tavoitteena on, että palvelustrategia hyväksytään aluevaltuuston kokouksessa 19.6. 

Lue lisää:

• Strategian toimeenpanosuunnitelma & palvelustrategiaprosessi
• Kokousaineisto Dynasty-palvelussa.

Lapsen ja nuoren pitkittyneeseen kipuun saa apua KYSin kiputiimistä

Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee pitkittynyttä kipua, joka pahimmillaan haittaa elämää merkittävästi. Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) lasten ja nuorten kiputiimi on erikoistunut pitkittyneen kivun hoitoon. Työtä tehdään valtakunnallisen kivunhoidon ammattilaisverkoston tuella nyt myös ennaltaehkäisevästi.

– Noin neljäsosa lapsista ja nuorista kärsii pitkittyneestä kivusta jossain vaiheessa, ja tämä on kasvava ilmiö. Iän myötä pitkittyneen kivun esiintyminen lisääntyy ja eniten sitä on teini-ikäisillä. Tytöillä pitkittynyttä kipua on enemmän kuin pojilla, kertoo erikoislääkäri Eija Piippo-Savolainen KYSin lasten ja nuorten osaamiskeskuksesta.

Piippo-Savolainen toimii vastuulääkärinä KYSin kiputiimissä, johon lapset ja nuoret tulevat lääkärin lähetteellä tai KYSissä oma hoitava lääkäri tuo potilaan asiat kiputiimiin.

​​​​​​​Sairaanhoitaja Veera Eskelinen (kuvassa vas.), erikoislääkäri Eija Piippo-Savolainen ja sairaanhoitaja Tiina-Kaisa Korhonen toimivat lasten ja nuorten moniammatillisessa kiputiimissä.

Lapsella on takanaan usein jo paljon tutkimuksia, sillä ennen kiputiimiin lähettämistä tulisi olla selvitettynä mahdolliset elimelliset syyt kivulle. Pitkittyneen kivun syyt ovat moninaisia ja usein epäselviä.

– Pitkittyneen kivun taustalla voi olla psyykkisiä tekijöitä, stressiä tai vaikea elämäntilanne. Osalla lapsista ja nuorista pitkittynyttä kipua edeltää toimenpide tai sairaus, joka on hallinnassa, mutta silti kivut jatkuvat, Piippo-Savolainen mainitsee.

Lasta hoitava lääkäri osallistuu moniammatillisen kiputiimin tapaamiseen, jossa aluksi kartoitetaan lapsen elämäntilanne ja toimintakyky. Kivun hoito lähtee liikkeelle tavallisen arjen asioista, kuten riittävästä unen saamisesta, ravitsemuksesta, liikunnasta ja koulunkäynnistä.

– Lasten pitkittyneen kivun hoidossa lääkkeillä ei niinkään ole merkitystä, sillä tavalliset tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli eivät auta. Unen laatua parantavia lääkkeitä saatetaan käyttää, mutta lääkkeet eivät ole keskiössä, toisin kuin aikuisten kivunhoidossa, Piippo-Savolainen kertoo.

– Teemme jokaiselle lapselle ja nuorelle henkilökohtaisen omahoitosuunnitelman. Tavoitteena on saada kivulle herkistyneet aivot uusille raiteille kipuedukaatiolla. Tässä käytämme apuna esimerkiksi toimintaterapeutin, psykoterapeutin tai fysioterapeutin ammattitaitoa.

Osaamista on useista eri ammattiryhmistä ja erikoisaloilta. Kiputiimissä edustettuna ovat lastenkirurgia, lastentaudit, lasten reumatologia, fysiatria, lasten- ja nuorisopsykiatria, psykologia, toimintaterapia, fysioterapia ja sosiaalityö.

Kiputiimissä hoidetut lapset ja nuoret ovat olleet 9–18-vuotiaita, mutta pitkittynyttä kipua voi olla hyvin pienelläkin lapsella. – Yleensä sitten yli 16-vuotiaat siirtyvät lastentautien erikoisalalta hoitoon aikuispuolelle, mutta kipuasioissa olemme tarvittaessa tässä joustaneet, Piippo-Savolainen mainitsee.

Lasten ja nuorten kiputiimi tiivistää yhteistyötä opiskeluhuollon kanssa

Lasten ja nuorten moniammatillinen kiputiimi on toiminut KYSillä vuodesta 2018. Nyt toimintansa on aloittanut lasten ja nuorten kipupoliklinikka, jossa kivunhoitoon perehtynyt sairaanhoitaja on helposti perheiden ja eri ammattilaisten tavoitettavissa.

Kipupoliklinikan sairaanhoitajan vastuulla on hoidon koordinoiminen ja yhteistyön tekeminen perheiden, koulujen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Toimenkuvaan kuuluvat myös moniammatilliset yhteisvastaanotot lastentautien poliklinikalla.

Kiputiimin sairaanhoitaja tapaa tarvittaessa myös isoon leikkaukseen tulevat lapset ja nuoret ennen toimenpidettä. Osastolla hoitaja osallistuu akuutin kivun hoitoon osaston oman henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä kivun pitkittyminen.

– Psykologin käyntiä tarjotaan, jos lapsen tai nuoren taustalla on pitkittyneelle kivulle altistavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi aiemmin koettu kova fyysinen kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Tiedetään, että myös vanhemman krooninen kipu tai fyysinen vamma altistaa lapsen pitkittyneelle kivulle, toteaa sairaanhoitaja Veera Eskelinen.

Kiputiimin yhtenä tavoitteena on lisätä Pohjois-Savon hyvinvointialueella koulu- ja opiskeluhuollossa työskentelevien valmiuksia tunnistaa lapsen kipu ja ohjata saamaan apua varhaisessa vaiheessa.

– Kouluterveydenhuolto, koulupsykologit, erityisopettajat ja kuraattorit voivat olla meihin suoraan yhteydessä. Toivomme, että he kysyvät kipuasioissa neuvoa matalalla kynnyksellä. Mahdollista on myös anonyymisti tapahtuva konsultaatio, jossa potilas ei ole tunnistettavissa, Eskelinen vinkkaa.

Kivun hoitoon perehtyneet ammattilaiset kouluttautuvat säännöllisesti. Joka kuukausi on kokous muiden yliopistosairaaloiden lastenklinikoiden asiantuntijoiden kanssa. Vuosittain kokoonnutaan kehittämään lasten ja nuorten pitkittyneen kivun hoitoa koko maassa. Valtakunnallisesti toimintaa koordinoi HUSin Uusi lastensairaala.

KYS on saanut Uuden lastensairaalan tukisäätiön myöntämää Silta-rahoitusta lääkärin ja kivunhoitoon perehtyneen sairaanhoitajan yhteisvastaanoton eli niin sanotun kipupoliklinikan käynnistämiseen.

Silta-rahoituksella tehdään parhaillaan lasten pitkittyneen kivun digihoitopolkua. Digihoitopolut ovat vastaanottokäyntejä täydentäviä palveluja, jotka mahdollistavat sähköisen asioinnin asiakkaan ja hoitopaikan välillä.

– Tavoitteena on tehdä digihoitopolulle jokaiselle yksilöllinen omahoitosuunnitelma, joka tukee kuntoutumista, kertoo sairaanhoitaja Tiina-Kaisa Korhonen.

Pitkittynyt kipu lapsilla ja nuorilla

• Pitkittyneeksi sanotaan kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta tai kudosten odotettua paranemisaikaa pidempään.
   
• Pitkittyessään kipu aiheuttaa aivojen kipua käsittelevissä hermoverkoissa muutoksia. Tämän vuoksi kipu voi jatkua, vaikka kivun laukaissut kudosvaurio olisi parantunut.
   
• Lasten ja nuorten pitkittynyt kipu on tavallisesti päänsärkyä, vatsakipuja ja tukirankaperäistä kipua. Kipu saattaa myös vaihtaa paikkaa niin, että se tuntuu eri aikoina eri puolilla kehoa.
   
• Pahimmillaan kipu alkaa haitata lapsen tai nuoren koulunkäyntiä, harrastuksia ja ystävyyssuhteita, kun osallistuminen normaaliin arjen toimintaan ei onnistu.
   
• Moniammatillisen kivun hoitoon perehtyneen työryhmän arvioon tulisi hakeutua hyvissä ajoin, jos kipu ilman muita oireita pitkittyy ja sen syytä ei tiedetä.