Projekti
Sähköinen perhekeskus
Kuvaus
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton avulla parannetaan perheiden ja nuorten monikanavaisten palveluiden saatavuutta verkossa. Sähköisen perhekeskuksen käyttöönoton aikana tuetaan alueen ammattilaisia ottamaan sähköinen perhekeskus työvälineeksi ja osaksi palveluprosesseja. Samalla vahvistetaan asukkaiden osallisuutta omaan hyvinvointiin ja palvelun kehittämiseen.
Tarve
Pohjois-Savossa on kehitetty perhekeskusmallia jo vuosia ja tunnistettu tarve sähköiselle perhekeskukselle. Lapsiperheiden ja nuorten tuki- ja palveluverkosto on monitasoinen ja tiedot ovat olleet hajanaisesti saatavilla eri sivustoilla. Hankkeessa käyttöönotettava sähköinen perhekeskus kokoaa yhteen hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien palvelut ja tulee osaksi alueen perhekeskustyötä ja palvelutuotantoa. Sähköinen perhekeskus vahvistaa ongelmien varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäisyä sekä vanhemmuutta. Palveluiden ja tiedon helppo saatavuus madaltaa avun hakemisen kynnystä.
Tavoitteet ja keinot
Koordinoidaan alueellisesti eri sektoreiden palveluiden kuvaamista ja kokoamista. Edistetään sivuston kehittämistä ja käyttöönottoa alueellisissa ja kansallisissa perhekeskustyön verkostoissa ja koordinoidaan työtä Pshva:lla saadun palautteen ja datan perusteella. Valmentamalla sitoutetaan ammattilaisia sivuston käyttämiseen osana palveluja ja juurrutetaan sähköinen perhekeskus osaksi perustyötä. Viestitään sidosryhmille ja tuetaan niitä asukkaille markkinoinnissa. Tarjotaan asiakkaille itsehoidon ja -arvioinnin työkaluja ongelmien varhaisen tunnistamisen ja palveluihin hakeutumisen tueksi.
Rahoitus
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto on osa Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Sari Soininen-Keskitalo, projektipäällikkö
Merja Jumpponen, projektikoordinaattori
Ulla Särkkä, projektikoordinaattori
Projekti
Terveyskylän jatkokehittäminen
Kuvaus
Terveyskylä palvelukonseptin avulla edistetään ongelmien varhaista tunnistamista, vaikuttavampaa ennaltaehkäisyä sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Kansallisesti saatavilla oleva palvelu tukee yhdenvertaisuutta, sujuvuutta ja toimii kynnyksettömästi.
Tarve
Hyvinvointialueiden digitaalisten palveluiden yhteishankkeiden avulla edistetään hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjuja- ja kokonaisuuksia siten, että niillä tuetaan ja edistetään jatkuvuutta, moniammatillista yhteistyötä sekä palvelujen yhteensovittamista erikois- ja perustason toimijoiden välillä sekä asiakaskeskeistä toimintatapaa.
Tavoitteet ja keinot
Laajennetaan Terveyskylän palveluiden käyttöä Pohjois-Savon hyvinvointialueella, sekä edistetään kansalaisten omahoitoa lisäämällä Omapolun ja Terveyskylän avoimien itsehoito-ohjelmien käyttöä. Tuetaan ammattilaisten tietotaito-osaamista ja laajennetaan TerveyskyläPROn sisällön käyttöä. Laajennetaan mobiilisovelluksen käyttöä digihoitopoluilla, toteutetaan monikanavaista viestintää Terveyskylän palveluista, jatketaan Tulsote -hankkeessa tehtyjen valtimotaudin ja diabeteksen digihoitopolkujen sekä Tulppa-verkkovalmennuksen käytön vakiinnuttamista ja toteutetaan hoitopolkujen jatkokehittämissuunnitelmat ja Terveyskylän palveluiden vaikuttavuuden ja kustannushyötyjen arviointi PSHVAlla.
Rahoitus
Terveyskylän jatkokehittämistä tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Sari Soininen-Keskitalo, projektipäällikkö
Jaana Hyytiäinen, projektikoordinaattori
Tarja Jumpponen-Vaskelainen, projektikoordinaattori
Eeva Härkönen, projektikoordinaattori
Projekti
Asiakaspalautteen keruu
Kuvaus
Projektissa kehitetään asiakaspalautteen keruuta ja palautteen hyödynnettävyyttä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määritellyt yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, miten asiakaspalautetta tulee hyvinvointialueilla kerätä kansallisesti yhtenäisellä tavalla.
Asiakaspalautteen kansallisen keruun yhtenäistäminen - THL
Tarve
Hyvinvointialueen asukkailla ja asiakkailla tulee olla yhdenvertainen, oikea-aikainen ja helposti saavutettavissa oleva mahdollisuus antaa asiakaspalautetta saamistaan palveluista ja hoidoista. Palautetietoa tulee myös hyödyntää systemaattisesti paremman asiakaskokemuksen saavuttamiseksi.
Tavoitteet
Projektin tavoitteena on, että hyvinvointialueella on käytössään tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä. Tämän tulee tuottaa laadukasta, vertailukelpoista ja reaaliaikaista tietoa asiakastyytyväisyydestä. Lisäksi asiakaskokemuksen johtamiseen liittyvät toimintamallit tulee kuvata sekä suunnitella henkilöstökoulutusta palautetiedon hyödyntämiseksi. Työpaketissa viestinnälliset tavoitteet liittyvät väestön tiedottamiseen sekä sisäiseen että ulkoiseen raportointiin.
Keinot
Asiakaspalautteen kerääminen kansallisesti yhtenäisellä tavalla aloitetaan asteittain 1.1.2025 alkaen. Asiakaspalautteen kerääminen tullaan suorittamaan pääosin SMS-tekstiviestikyselynä. Muina palautekanavina toimivat muun muassa tabletit, QR-koodi tai verkkosivulinkki. Henkilöstöä koulutetaan palautteen hyödyntämisen sekä järjestelmän käytön osalta. Lisäksi alueen väestöä tiedotetaan, miten he voivat antaa palautetta ja kuinka sitä hyödynnetään hyvinvointialueen toiminnan kehittämisessä.
Toteutus
Vuosien 2023-2025 aikana.
Rahoitus
Työtä tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Päivi Eskelinen, asiantuntijayksikön päällikkö
Säde Rytkönen, hyte- ja osallisuuspäällikkö
Antti Sairanen, projektipäällikkö
Projekti
Kansalaisten etäpalvelut
Kuvaus
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tavoitteena lisätä merkittävästi kansalaisten sähköistä asiointia sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoteen 2025 mennessä. Kansalaisten etäpalveluita kehittämällä edistetään yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta alueella sekä turvataan kansalaiselle monipuoliset yhteydenottokanavat terveys- ja sosiaalipalveluihin. Toimivat etäasioinnin palvelut mahdollistavat sujuvat, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut kansalaisille ja tukevat nopeampaa hoitoon ja palveluihin pääsyä. Kansalaisten etäpalveluita tulee kehittää hyvinvointialueella edelleen ja sovittaa yhteen toimiviksi palveluketjuiksi ja kokonaisuuksiksi.
Tarve
Etäpalveluiden kehittämisellä ja laaja-alaisella käyttöönottamisella tuetaan kansalaisten itsehoitoa, ongelmien varhaisempaa tunnistamista ja vaikuttavampaa ennaltaehkäisyä.
Tavoitteet ja keinot
Käyttöönotetaan ja kehitetään alueellisesti yhtenäisiä etäpalveluita sosiaali- ja terveyspalveluissa muun muassa ohjauksessa ja neuvonnassa sekä palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnissa. Keskeisenä kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat kansalaiset.
Sähköisellä asiointipolulla kansalaisen asiointia kuvataan palvelumuotoilun keinoin. Palveluissa huomioidaan saatavuuden, saavutettavuuden ja helppokäyttökäyttöisyyden vaateet sekä toteuttamisessa hyödynnetään hyvinvointialueen kokemuksia jo käyttöönotetuista ja pilotoiduista etäpalveluratkaisuista.
Käyttöönotettavilla etäpalveluilla mahdollistetaan ja tuetaan asiakkaiden omatoimista asiointia. Edistetään joustavuutta omien asioiden hoitamiseen sekä oma- ja itsehoidon toteuttamiseen. Keskeisenä kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat kansalaiset. Kehittämistyössä huomioidaan asiakasosallisuus, yhteiskehittäminen ja moniverkostoyhteistyö sekä alueelliset ja valtakunnalliset kehityshankkeet ja näiden kanssa tehtävä yhteistyö.
Rahoitus
Projektia tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Sari Soininen-Keskitalo, projektipäällikkö
Sonja Savolainen, projektikoordinaattori
Projekti
Ammattilaisten digitaaliset työvälineet
Kuvaus
Ammattilaisten digitaaliset työvälineet -työpaketissa on tavoitteena tukea digitaalisten työvälineiden laaja-alaista käyttöä ja jatkokehittämällä tuoda uudenlaisia digitaalisia työvälineitä sekä toimintamalleja ammattilaisten käyttöön. Digitalisaation yleistyminen lisää myös tarvetta henkilöstön osaamisen ylläpitämiselle sekä kehittämiselle, jolla tuetaan digitaalisten palveluiden käyttöönottoa. Ammattilaisten digitaaliset työvälineet työpaketissa keskeisimmät kehittämisen kohteet ovat etävastaanottojen / etäasioinnin käytön laajentaminen, ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen sekä digituen toimintamallin kehittäminen.
Tarve
Digitaalisten työvälineiden avulla sujuvoitetaan ja nopeutetaan asiakkaan ohjautumista sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja näin ollen lisätään sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta ja edistetään perustason hoitotakuun toteutumista. Erityisesti tuetaan työyksikkölähtöisesti työntekijöiden ja esimiesten valmiuksia kehittää omaa työtään niin, että kehittämisen toimintatavat heijastuvat myönteisesti työolosuhteisiin.
Tavoitteet ja keinot
Etävastaanotto: Etävastaanottojen käytön laajentamisella ja kehittämisellä tuetaan ammattilaisia hyödyntämään digitaalisia palveluita työssään sekä ottamaan etävastaanoton yhdeksi työtavaksi käyttöönsä. Uudenlaiset työn tekemisen muodot ja monipuolistuvat työnkuvat tukevat ammattilaisten työhyvinvointia ja jaksamista.
Etävastaanottojen laajentaminen hyvinvointialueella tukee henkilöstöresurssien oikeanlaista kohdentamista sekä tasalaatuisten ja tasavertaisten palvelujen tuottamista. Lisäksi toimivat työvälineet ja toimintamallit vapauttavat työaikaa erityistä tukea tarvitsevien palveluihin. Kehittämistyössä huomioidaan monialainen verkostotyö yhtenäisten toimintamallien suunnittelussa ja kehittämisessä.
Digiosaamisen vahvistaminen ja digituki: Pohjois-Savon hyvinvointialueen tavoitteena on lisätä merkittävästi digitaalisten palveluiden käyttöä, joka lisää tarvetta henkilöstön osaamisen ylläpitämiselle sekä kehittämiselle, asukkaiden tietoisuuden lisäämistä digitaalisista palveluista ja digituen saatavuuden parantamista. Hyvinvointialueen digitaalisten palveluiden kehittäminen - strategisessa ohjelmassa on tunnistettu ammattilaisten digitaalisen osaamisen vahvistamisen tarve ja toimenpiteeksi asetettu osaamisen vahvistaminen sekä asukkaiden tietoisuuden kasvattaminen palveluista.
Digituen malleja kehitetään sekä ammattilaisille että asukkaille ja varmistetaan digituen saatavuus. Digiosaamisen vahvistamisen ja digituen työpaketissa kehittämisen kohteena ovat digiosaamisen nykytilan selvittäminen, koulutusmallien suunnittelu ja toteutus organisaation sisäisenä yhteistyönä sekä digituen toimintamallin kehittäminen. Työpaketilla sisällöllä tuetaan Pohjois- Savon hyvinvointialueen strategisia toimenpiteitä sekä tavoitteisiin pääsemistä.
Rahoitus
Projektia tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Sari Soininen-Keskitalo, projektipäällikkö
Petri Vasiljev, projektikoordinaattori
Marjo Rosvall, projektikoordinaattori
Sanna-Mari Temonen, projektisuunnittelija
Anna-Miia Niskanen, projektisuunnittelija
Projekti
Sähköinen ajanvaraus
Kuvaus
Sähköinen ajanvaraus on yksi keskeisistä sähköisen asioinnin tavoista. Syksyllä 2022 tehdyn nykytilakartoituksen mukaan sähköinen ajanvaraus on Pohjois-Savossa käytössä hajanaisesti ja ainoastaan terveydenhuollossa. Sähköisen ajanvarauksen kehittäminen ja laaja käyttöönottaminen hyvinvointialueen sote-palveluissa tukee henkilöstöresurssien oikeanlaista kohdentamista ja edistää palveluiden saatavuutta. Sähköisellä ajanvarauksella voidaan tukea asiakkaiden palveluihin hakeutumista ja sujuvoittaa ajanvarausprosessia niin asiakkaan kuin ammattilaistenkin näkökulmasta. Ammattilaisten aikaa pystytään vapauttamaan ajanvaraustoiminnasta välittömään hoitotyöhön, kun ajanvaraukseen liittyviä puheluita saadaan vähennettyä. Kun asiakkaan on mahdollista itse hallita ajanvarauksiaan, voidaan peruuttamatta jääneiden aikojen (hukan) määrää vähentää. Tämä lisää myös asiakkaan oman ajankäytön hallintaa.
Tarve
Pohjois-Savon hyvinvointialueella nähdään tahtotilana, että sähköistä ajanvarausta tulee kehittää alueella voimakkaasti. Lisäksi nähdään tärkeänä olla mukana kansallisessa sähköisen ajanvarauksen kehittämistyössä.
Tavoitteet ja keinot
Tehdään nykytilan kartoitus sähköisen ajanvarauksen tilanteesta. Kartoitetaan sähköisen ajanvarauksen tarpeet yhdessä toimialueiden kanssa. Valitaan keskeiset potilasryhmät/ajanvaraustyypit, joiden osalta tehdään etenemissuunnitelma toimialueiden kanssa. Osallistutaan alueelliseen ja kansalliseen sähköisen ajanvarauksen kehittämistyöhön.
Rahoitus
Projektia tehdään osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU).
Vastuuhenkilöt
Sari Soininen-Keskitalo, projektipäällikkö