Murupolku
Mitä IVF-laboratoriossa tapahtuu, Naiset ja synnytys
Mitä IVF-laboratoriossa tapahtuu?
Munasolujen keräyspäivänä miehen toimittamasta siemennestenäytteestä tutkitaan siittiöiden määrä ja liikkuvuus spermalaboratoriossa.
Tämän jälkeen näyte pestään tiheysgradienttisentrifugaatiolla. Näin parhaat siittiöt saadaan eroteltua muusta näytteestä IVF- tai ICSI-hoitoa varten.
Munasolujen keräyksessä IVF-biologi huolehtii kerättyjen follikkelinesteiden toimittamisesta munasolulaboratorioon. Keräyksen ollessa käynnissä toinen IVF-biologi etsii laboratoriossa munasolut ja siirtää ne viljelymaljoille odottamaan hedelmöittämistä.
Munasolut hedelmöitetään keräyspäivän iltapäivänä joko perinteisellä IVF:lla tai mikrohedelmöityksellä (ICSI). Perinteisessä IVF-hedelmöityksessä pestyt siittiöt lisätään munasolumaljalle, jossa ne uivat munasolujen luo hedelmöittääkseen ne. Mikrohedelmöitystä varten munasoluja ympäröivä solukko poistetaan entsymaattisesti.
Tämän jälkeen IVF-biologi hedelmöittää jokaisen kypsän munasolun viemällä yhden siittiön munasolun sisään. Tämä tapahtuu mikromanipulaattorin avulla: munasolua pidetään paikoillaan yhdellä lasipipetillä ja siittiö viedään munasolun sisään toisella, erittäin ohuella pipetillä. Mikrohedelmöityksen jälkeen munasolut siirretään maljalle viljelyliuospisaroihin.
Hedelmöitystä seuraavana aamuna tarkastetaan munasolujen hedelmöityminen. Perinteisellä IVF-menetelmällä hedelmöitetyistä munasoluista poistetaan ensin munasoluja ympäröivä solukko. Hedelmöityneessä munasolussa nähdään kaksi esitumaa, joista toinen on peräisin naiselta ja toinen mieheltä.
Kun hedelmöitynyt munasolu on ensimmäisen kerran jakautunut, aletaan sitä kutsua alkioksi. Alkioita viljellään inkubaattoreissa, joiden olosuhteet jäljittelevät naisen lisääntymiselimistössä vallitsevia olosuhteita. Alkioiden jakautumista ja laatua arvioidaan päivittäin. Tapauksesta riippuen alkioita viljellään aina blastokystivaiheeseen asti.
Alkionsiirtoon valitaan morfologialtaan ja jakautumisnopeudeltaan paras alkio. Loput hyvälaatuiset alkiot pakastetaan vitrifioimalla, ja niitä voidaan myöhemmin käyttää pakastealkionsiirtoihin. Vitrifiointi eli nopea pakastus on todettu laboratoriossamme paremmaksi menetelmäksi kuin hidas pakastus: vitrifioiduista alkioista noin 95 % selviytyy vitrifioinnista ja uudelleen lämmityksestä. Tekniikka on ollut käytössä laboratoriossamme vuodesta 2014.