Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan, lasten veri- ja syöpätautien palvelut

Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan


Syöpää sairastava on aina ensisijaisesti lapsi, joka on oman ikäisensä, luontoisensa ja omassa tahdissaan kehittyvä yksilö. Elämän tulisi jatkua mahdollisimman normaalina syöpähoitojen aikanakin. Lapsi ja nuori jaksaa paremmin raskaat hoidot, kun hänellä on tuttua ja turvallista puuhaa.

Vaikka lapsella on vakava sairaus, on hyvä muistaa ne taidot, jotka hän jo osaa. Ei kannata tehdä kaikkea lapsen puolesta, vaan auttaa ja kannustaa häntä omatoimisuuteen aina, kun se on vain mahdollista.

Leikki

Leikkiminen on lapsen perusoikeus. Leikkimällä lapsi tutustuu uusiin asioihin, itseensä ja maailmaan. Sairaalassa leikkiminen on viihdyttävää, mutta myös kehittävää, terapeuttista ja kuntouttavaa. Leikin avulla lapsi pyrkii ymmärtämään ja hyväksymään sairautensa ja sen hoidon sekä koti-ikävän ja eron perheestä. Osastolle on hankittu lahjoitusten avulla eri-ikäisille lapsille sopivia leluja, kirjoja ja pelejä. Nuoret on huomioitu hankkimalla heille erilaisia pelikonsoleita ja tabletteja. 

Vakava sairaus vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Huonommuuden tunteita voidaan estää ja lievittää tarjoamalla lapselle onnistumisen tunteita. Musiikilla on tutkimusten mukaan positiivisia terveydellisiä vaikutuksia. Se voi lievittää kipua ja tukee mielenterveyttä. 

Osastolla aloitettiin musapajatoiminta vuonna 2013. Yhteistyötahona on Kuopion konservatorio, josta osastolla käy viikoittain musiikkipedagogi. Leikkiaulassa yhteismusisointiin voivat osallistua kaikki huoneistaan pääsevät lapset. Huoneissaan oleville järjestetään yksilöllinen musapaja. 

Kesällä 2017 alkoi Sylvan järjestämä kuvataidetoiminta. Toimintaa on vaihtelevasti kahdesti kuukaudessa yleensä yksilöllisesti potilashuoneessa. Lapset ja nuoret voivat ilmaista itseään kuvataiteen keinoin piirtäen ja maalaten.

Psyykkinen turvallisuus

Lapset tarvitsevat aikuisen tukea ja apua. Tutut asiat ja ihmiset tuovat turvallisuutta lapsen elämään. Perusturvallisuutta antaa hyvä perushoito, turvallinen ilmapiiri, säännöllinen päivärytmi ja entiset rutiinit. Omat vaatteet ja omat tavarat sekä lelut luovat tuoksullaan turvaa. Valokuvat helpottavat ikävää ja auttavat pientä pärjäämään sairaalassa.

Luottamuksellisen hoitosuhteen luominen on tärkeä psyykkisen turvallisuuden kannalta. Tulevista tutkimuksista ja toimenpiteistä tulee kertoa ja keskustella etukäteen. Tällöin lapsi pystyy itse paremmin ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Turvallisuus luo pohjaa terveelle itsetunnolle, jonka varassa lapsen on helpompi kohdata vaikeitakin asioita.

Lasten kysymyksiin on vastattava rehellisesti. Lapsi vaistoaa ongelmat; siksi on parempi puhua suoraan. Lapset huomaavat vanhempiensa käyttäytymisestä, ilmeistä ja eleistä, että jokin painaa heidän mieltään. Lapsen on kuultava totuus rehellisesti suoraan omilta vanhemmiltaan ja näin luottamus säilyy. Vanhempien tulisi säilyttää optimismi ja usko tulevaisuuteen. Lapsille muistutetaan, että on hyviä ja huonoja kausia vaihdellen ja niistä selvitään.

Fyysinen turvallisuus

Osastolla fyysinen turvallisuus luodaan ottamalla huomioon ennakkoon mahdolliset vaara- ja vahinkotilanteet. Turvallinen ympäristö antaa lapselle mahdollisuuden oma-aloitteisesti ja autettuna liikkua ja leikkiä, jolloin lapsen itseluottamus lisääntyy. 

Lapsen fyysisestä turvallisuudesta huolehditaan sairaalassa lapsen iän edellyttämällä tavalla. Lääkkeet, nesteensiirtolaitteet ja terävät esineet, kuten sakset pidetään lapsen ulottumattomissa. Kun lapsi leikkii, tulee varmistaa, etteivät keskuslaskimokatetri ja lääkeletkustot aiheuta vaaratilanteita. Ne eivät saa tarttua mihinkään kiinni eivätkä vahingoittua.

On tärkeää huolehtia, että pienen lapsen sängyn laidat pidetään ylhäällä, jotta lapsi ei pääse putoamaan sängystä. Vauvan sängystä tarkistetaan, että sängyssä ei ole tavaroita, jotka saattavat vahingoittaa vauvaa. Vauvoja pyritään nukuttamaan kyljellään, koska heidän huonovointisuutta on joskus vaikea ennakoida ja tunnistaa.

Kontaktit

Sairaalajaksot erottavat lapsen ja nuoren useimmiten sisaruksistaan ja kavereistaan. Jotta sisarusten välinen suhde pysyisi mahdollisimman ennallaan, on tärkeää, että heilläkin on mahdollisuus vierailla osastolla. Terveiden kavereiden vierailut ovat sallittuja, jopa toivottuja. Sisarusten ja kavereiden vierailuajoista on hyvä sopia erikseen osaston henkilökunnan kanssa. Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse tulemaan osastolle, ovat isovanhemmat tai kummit tervetulleita vierailemaan lapsen luona.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Lapsen hoivaan, huolenpitoon sekä opetukseen eli varhaiskasvatukseen sairaalassa osallistuu osana moniammatillista tiimiä varhaiskasvatuksen opettaja. Hän tapaa henkilökohtaisesti sairaalaan tulevan alle kouluikäisen sekä esiopetusikäisen lapsen perheineen. Yhdessä voidaan suunnitella lapsen sairaalajaksolle lapsen iän mukaista kehitystä tukevaa toimintaa huomioiden lapsen jaksaminen ja voimavarat. Leikin avulla voidaan tukea mielikuvitusta, kädentaitoja, kielellisten taitojen oppimista, motoriikkaa jne. Leikki antaa mielikuvitukselle siivet ja näin leikeissä tulee mukaan usein myös terapeuttinen ulottuvuus.

Kuusivuotiaalla lapsella on oikeus esiopetukseen. Tärkeintä esiopetuksessa on oppiminen leikin avulla ja elämyksellisyys. Opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen kunto, kehitystaso, käytössä oleva aika, tilat ja resurssit. Esiopetusta annetaan yleensä yksilöopetuksena.

Esiopetusta toteuttavat Alavan sairaalakoulun erityisopettaja ja KYSin varhaiskasvatuksen opettaja yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa sovitun aikataulun ja oppimisen tavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa mukaillaan lapsen omaa esiopetussuunnitelmaa ja suunnitellaan opetuksen yksilöllinen eteneminen huomioiden lapsen voimavarat.

Koulunkäynti sairaalassa

Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä lapsella on oikeus koulunkäyntiin myös sairauden aikana. Lapsi tai nuori säilyy sairaalaopetuksen aikana oman koulunsa oppilaana. Lapsen ja nuoren itsetunnolle ja minäkuvalle on tärkeää, että oppiminen jatkuu ja siitä saa onnistumisen kokemuksia. Opetus jaksottuu hoitojen mukaan sairaalaopetukseen, koulun kotona järjestämään opetukseen ja koulunkäyntiin omassa koulussa.

Sairastuneen lapsen opiskelun tueksi voidaan tehdä henkilökohtainen oppimissuunnitelma, joka laaditaan oppilaan omakoulun opetussuunnitelman pohjalta. Oppilas opiskelee päivittäin vointinsa mukaan potilashuoneessa vieriopetuksena. Oppilas opiskelee omista koulukirjoista. 

Sairaalaklovnit ry

Sairaalaklovnit on toiminut yhdistyspohjalta vuodesta 2001 lähtien Helsingistä käsin ympäri maata kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Sairaalaklovnien artistit kiertävät osastolla kahdesti viikossa viihdyttäen ja ilahduttaen lapsia ja heidän perheitään.

Sairaalaklovnit ovat odotettuja vieraita. Heidän seurassaan lapsi unohtaa edes hetkeksi olevansa sairas ja sairaalassa. Klovnit voivat toteuttaa sairaalassa myös niin kutsuttua läsnäoloklovneriaa, jolloin he ovat läsnä tukemassa lasta pienen toimenpiteen aikana. Iloinen muisto sairaalaklovnien käynnistä kantaa pitkälle ja auttaa sairaalakokemusten käsittelyssä jälkikäteen.