Hedelmällisyystutkimukset, Naiset ja synnytys

Hedelmällisyystutkimukset

Tutkimuksiin voit päästä lähetteellä. Ensimmäisellä käynnillä teemme hedelmällisyyden alkukartoituksen. Selvittelyt voivat olla tarpeen, mikäli raskaus ei ole alkanut vuoden yrityksen jälkeen, tai jo aikaisemmin, jos on tiedossa hedelmällisyyttä heikentävä tila tai sairaus, kuten endometrioosi.

Hedelmällisyyteen voivat vaikuttaa elintavat, tietyt sairaudet ja niihin käytetty lääkitys, sekä olennaisena osana naisen kuukautiskierron säännöllisyys sekä miehen siemennesteen laatu. Koska ovulaation todennäköisyyteen vaikuttaa olennaisesti kilpirauhasen toiminta sekä maitohormonin, prolaktiinin, pitoisuus, on nämä tarkistettu jo ennen vastaanotolle tuloa.

Vastaanotolla teemme naiselle gynekologisen tutkimuksen, johon kuuluu ultraääni. Näin saamme tietoa kohdun rakenteesta, munasarjojen munasoluvarastoista sekä niiden toiminnasta. Tarvittaessa käytämme hormonimäärityksiä apuna munasarjavarastojen kartoituksessa.

Ennen kuin laboratoriomme voi käsitellä sukusoluja, testaamme veriteitse tarttuvat taudit (HIV, hepatiitit B ja C sekä kuppa). Tällä hetkellä emme voi hoitaa näiden tautien kantajia. Infektioseulat ovat voimassa 1 vuoden ja 1. hoidon yhteydessä 3 kk.

Lapsettomuuden syyt

Munanjohtimien aukiolotutkimus (tuuba-uä, HSSG) tehdään, mikäli nainen on sairastanut klamydian tai hänellä on jokin muu munanjohtimien toimintaa heikentävä riskitekijä, kuten vatsanalueen leikkaus, endometrioosi, myooma tai kohdun poikkeava anatomia.

Hyvin harvoin raskausviiveen taustalta löytyy täysi steriliteetti, eli kyvyttömyys saada lapsia. Perinteisesti sanotaan, että neljäsosa lapsettomuudesta johtuu naisesta, neljäsosa miehestä, neljäsosa molemmista ja lopuissa syy jää selittämättömäksi. Todellisessa elämässä rajat ovat kuitenkin häilyviä. Jos pariskunnan toinen osapuoli on hyvin hedelmällinen, hän voi kompensoida toisen heikentynyttä hedelmällisyyttä, ja raskaus alkaa ilman toimenpiteitä. Jo tieto siitä, että spontaanin raskauden mahdollisuus on olemassa, voi rauhoittaa mieltä.

Yleisimpiä syitä lapsettomuudelle ovat PCOS (monirakkulaisten munasarjojen syndrooma), endometrioosi, munanjohtimien tukkeutuminen tai heikentynyt sperma.

Lapsettomuusstressi

Tahaton lapsettomuus voi olla siihen mennessä koetun elämän suurimpia vastoinkäymisiä. Kysymyksessä on jossain määrin vaiettu aihe, josta ei ole helppo puhua ystävillekään. Surraan jotain menetettyä, jota ei ole ollut kuin mielikuvissa. Puhuminen kuitenkin usein auttaa keventämään omaa taakkaa. Oma kumppani, vertaistuki ovat tärkeitä väyliä purkaa ahdistusta. Suomessa toimii lapsettomien tukiyhdistys Simpukka, jonne voi ottaa yhteyttä missä vaiheessa tahansa lapsettomuustaivalta.

Jatkosuunnitelmat

Löydösten perusteella teemme pariskunnan toiveita kuunnellen jatkosuunnitelmat. Mikäli taustalla on ovulaatio-ongelmaa, voi ovulaatiotukihoito auttaa. Mikäli siemennesteenlaatu on vain hieman heikentynyt, voi inseminaatio tuottaa toivotun tuloksen. Jos munanjohtimet ovat vaurioituneet, on IVF/ICSI-hoito, eli koeputkihedelmöityshoito, luonteva valinta.

Mikäli lapsettomuuden syy on jäänyt selittämättömäksi ja lapsitoive on ollut jo usean vuoden ajan, voidaan myös tässä tapauksessa päätyä koeputkihedelmöityshoitoon. ICSI-hoito, eli mikrohedelmöityshoito, on aiheellinen, mikäli siittiötiheys on hyvin alhainen. Siittiötiheydestä riippuen teemme miehelle tarkemmat laboratoriotutkimukset ja kivesten ultraäänen. Tietyissä tapauksissa miehen siittiötuotantoa voidaan parantaa hormonilääkityksellä. Jos siittiöitä ei ole siemennesteessä, voidaan tehdä kivesbiopsia, jossa siittiöt otetaan puudutuksen jälkeen suoraan kiveksistä.

Siemennesteanalyysi on tärkein tutkimus miehen hedelmällisyyttä selvitettäessä. Spermalaboratoriossa siemennestenäytteestä tutkitaan siittiöiden määrä, liikkuvuus ja morfologia. Siittiöistä voidaan tarvittaessa tutkia myös DNA:n fragmentoitumista eli pilkkoutumista.

Aika siemennesteanalyysiin varataan soittamalla spermalaboratorioon, p. 044 717 8452 (ma-pe klo 7.30-15.00). IVF-laboratoriomme tiloissa on huone siemennestenäytteen antamista varten.

Paino ja ruokavalio

Yli- ja alipaino lisää raskauden alkamisen viivettä sekä naisilla että miehillä. Ylipainoisilla jo 5 - 10 % pudotus lähtöpainosta parantaa hedelmällisyyttä. Painon saaminen mahdollisimman lähelle normaalialuetta parantaa hedelmöityshoitojen tuloksia sekä vähentää keskenmenojen riskiä kuten myös muita raskauskomplikaatioiden riskiä.

Syömishäiriöt on pyrittävä hoitamaan ennen raskauden alkua, sillä ne lisäävät raskauskomplikaatioiden riskiä kuten pienipainoisuutta.

Raskautta toivovan naisen ruokavalion tulisi olla monipuolinen. D-vitamiinilisä (10ug/vrk) on suositeltavaa, kuten myös foolihappo (0,4mg/vrk). Tietyissä sairauksissa, kuten keliakiassa, epilepsiassa tai diabeteksessa tarvitaan suurempaa annosta.

Tupakointi

Tupakointi, myös passiivinen, heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Tutkimusten mukaan tupakointi nopeuttaa munasarjojen toiminnan hiipumista. Tupakointi lisää merkittävästi raskauskomplikaatioiden riskiä.
Alkoholi

Runsas alkoholinkäyttö voi viivästyttää raskauden alkamista. Alkoholinkäyttö on lopetettava viimeistään, kun raskaus alkaa. Turvallisia annosmääriä ei ole määritelty. Voit tarkistaa oman alkoholikäyttösi kohtuullisuuden esimerkiksi AUDIT-kyselyllä.
Anaboliset steroidit

Anabolisten steroidien, kuten testosteronin, käyttö on lisääntynyt merkittävästi myös ns. tavallisten urheilijoiden keskuudessa. Myös laillisesti myytävät ravintolisät voivat sisältää anabolisia steroideja, vaikka tätä ei ole tuotu tuoteselosteessa ilmi.

Anabolisilla steroideilla on merkittäviä terveyshaittoja, joista lasta toivovalle miehelle merkittävin lienee sperman laadun heikentyminen. Elimistön ulkopuolelta otettava testosteroni lamaa oman testosteronin tuotannon kiveksissä, mikä voi johtaa jo lyhyen käytön jälkeen azoospermiaan eli siittiökatoon.

Testosteronin käytön lopettaminen johtaa usein ohimeneviin puutosoireisiin, kuten väsymykseen, mielialan laskuun ja seksuaalisen haluttomuuden lisääntymiseen. Tarvittaessa apua vieroituksessa voidaan harkita erikoissairaanhoidossa.

Ikä

Naisen iällä on merkittävä vaikutus hedelmällisyyteen. Myös miehen ikä vaikuttaa, mutta ei niin radikaalisti kuin naisen. Naisilla munasoluja ei tule lisää, kun taas miehillä spermatogeneesiä tapahtuu jatkuvasti.

Jokaisella tyttösikiöllä on yksilöllinen määrä munasoluja, joiden määrä vähenee jatkuvasti. Puberteetin alkaessa niitä on enää kolmasosa jäljellä. Vähentyminen kiihtyy noin 30–35 ikävuoden jälkeen.

Hedelmällisyyden heikkenemiseen vaikuttavat elintavat, kuten tupakointi, sekä esimerkiksi syöpähoidot ja perimä. Osalla naisista munasarjojen toiminta on hiipunut jo alle 30-vuotiaana, toisilla taas spontaanit raskaudet voivat alkaa helpostikin yli 40-vuotiaana.

Munasarjojen aktiivisuuden vähentyessä keskenmenojen todennäköisyys kasvaa. Ikä onkin merkittävin hedelmällisyyteen vaikuttavista asioista

Tutkimus tehdään- alkukierrosta noin kierronpäivä 8-11. Aika varataan IVF-hoitajalta 017 172 712 (ma-pe kello 8-12). Ennen tutkimusta on hyvä ottaa särkylääkettä noin tunti ennen toimenpidettä.

Tutkimuksessa laitetaan kohtuonteloon ohut katetri, jonka kautta ilma-vesiseos tai erityinen ultraäänivarjoaine kulkee munanjohtimiin. Ilmakuplat tai varjoaine näkyvät ultraäänessä munanjohtimien ollessa auki.

Joillakin naisilla kohtu supistelee tutkimuksen aikana, mikä voi tuntua alavatsakipuna. Useimmilla tutkimus on kuitenkin varsin kivuton.

Mikäli siittiöitä ei löydy siemennesteestä tai ejakulointi ei onnistu, voidaan siittiöitä etsiä kiveksistä. Toimenpide tehdään puudutuksessa. Siittiöt voidaan käyttää tuoreeltaan, eli samana päivänä naiselta kerätyt munasolut mikrohedelmöitetään (ICSI) tai sitten siittiöt pakastetaan.

Jos siittiöitä ei löydä tälläkään tavalla, voidaan kiveksiin tehdä mikrokirurginen toimenpide (MD-TESE). Siinä etsitään siittiöitä suoraan siementiehyistä mikroskoopin avulla. Mikäli MD-TESE katsotaan aiheelliseksi, teemme lähetteen Turun yliopistolliseen sairaalaan, jossa tehdään ko. toimenpiteitä. Kivesbiopsioita tehdään myös KYSissä. Kivesbiopsia vaatii usein yhden päivän sairausloman.

Mikäli siittiöitä ei löydetä, hoitomuotona voi olla luovutettujen siittiöiden käyttö.