Fysiatria yllättää monipuolisuudellaan – erikoisala, jossa toimintakyky on keskiössä
Mikä fysiatriassa yleensä yllättää eniten lääkäreitä, jotka eivät tunne alaa?
Eniten yllättää todennäköisesti se, että aiemmin monimutkaiselta ja mahdottomalta tuntuneet tapaukset muuttuvat yksinkertaisiksi, kun niiden ratkomiseen on aikaa. Lisäksi ala on yllättävän monipuolinen ja mahdollistaa useanlaisia toimenkuvia aina selkäydinvammaisten potilaiden hoidosta ja kuntoutuksellisista arvioista edistyneiden apuvälineiden arviointiin, edistyneeseen kivunhoitoon tai tuki- ja liikuntaelinvammoihin.
Millaisia potilastarinoita fysiatriassa kohtaa, jotka jäävät erityisesti mieleen?
Mieleen painuvimpia ovat tapaukset, joissa pitkäaikaisesta vaivasta kärsinyt potilas on saanut merkittävän avun oikean diagnoosin, oikeanlaisen hoidon ja kuntoutustoimien myötä.
Miten fysiatri eroaa muista erikoislääkäreistä arjessa ja ajattelutavassa?
Fysiatrian vastaanotoille käytössämme on tavanomaista pidemmät vastaanottoajat, mikä mahdollistaa rauhallisen potilaan kohtaamisen. Kokonaisuutena työpäivät ovat usein melko monipuolisia. Vaikka fysiatrian työn keskiössä on tuki- ja liikuntaelinsairauksien diagnostiikka, ajattelutapa ei ole yhtä sairauskeskeinen kuin muilla aloilla. Fysiatrian keskeinen piirre on tavoitella parempaa toimintakykyä yksilölle tärkeissä asioissa ja sairauden kanssa elämisen jatkamista mahdollisimman sujuvasti, ei niinkään välttämättä sairauden parantamista, jos se ei ole mahdollista.
Millainen on fysiatrian erikoislääkärin tavallinen työpäivä – ja mikä siinä on parasta?
Se riippuu hyvin pitkälti siitä, missä on töissä. Esimerkiksi selkäkeskuksessa tavallinen työpäivä koostuu polikliinisestä työstä eli potilasvastaanotoista ja soitto/paperiajoista sekä monialaisista meetingeistä. Yliopistosairaalassa fysiatreilla on lisäksi erikoisvastuualueita, joita voivat olla esimerkiksi opetukseen liittyvät asiat, proteesi- ja apuvälineasiat tai vaikkapa vaativan sairaalakuntoutuksen koordinointi, joihin liittyviä työtehtäviä voi kuulua päivään. Parasta työssä on ehdottomasti ihmisten tarinat, joita vastaanotolla kuulee sekä työkaverit.
Miten fysiatria yhdistää kliinisen lääketieteen, toiminnallisuuden ja moniammatillisen työn?
Fysiatria pitää sisällään paljon diagnostiikkaa, lääketieteellistä hoitoa ja kokonaisuuksien ymmärtämistä tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. Toiminnallisuus on keskiössä ja fysiatrinen arvio nojaa pitkälti siihen, miten ruumiin toiminnot, sairaudet ja rakenteet sekä mahdolliset yksilölliset ja ympäristötekijät vaikuttavat arjen suorituksiin ja osallistumiseen. Fysiatrialla lääkäri toimii kokonaisuuden koordinaattorina. Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti tarvittaessa esim. fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, riippuen pitkälti siitä, millä elämän eri osa-alueilla kapuloita potilaiden rattaisiin lyödään.
Millaisia urapolkuja ja työmahdollisuuksia fysiatria tarjoaa erikoistumisen jälkeen Pohjois-Savon hyvinvointialueella?
Työmahdollisuuksia Pohjois-Savon hyvinvointialueella erikoistumisen jälkeen ovat mm. työskentely erikoislääkärinä fysiatrian poliklinikalla, eri kuntoutusosastojen lääkärinä tai konsulttina toimiminen, työ kuntoutuspoliklinikalla, työ kliinisenä opettajana lääketieteen perusopetuksessa, ylilääkärinä tai vaikkapa tutkijana. Useinkaan fysiatrit eivät ole ns. yhden tempun poneja vaan erikoislääkärit voivat tehdä työtä useammassa yksikössä ja näin monipuolistaa työn sisältöä.
Kenelle fysiatria sopii erityisen hyvin – ja kenelle se ei välttämättä ole paras valinta?
Fysiatria alana sopii hyvin henkilöille ketkä kykenevät tunnistamaan laajemmastakin ongelmasta ns. punaisen langan. Ja henkilöille, jotka haluavat tehdä työnsä arkena klo 8 ja 16 välillä, eli pitävät viikonloppuvapaista ja eivätkä innostu päivystämisestä. Henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista ja pystyvät kommunikoimaan potilaille asiallisesti kuunnellen ja tarvittaessa pitkiäkin aikoja. Jos taas toivoo työltään runsaasti toimenpiteitä, päivystystyyppistä työnkuvaa tai ei pidä polikliinisestä vastaanottotyöstä, ala ei varmuudella ole sopiva. Fysiatria ei alana usein myöskään tarjoa nopeita ratkaisuja tai ”sankariutta” eli mikäli työltään tällaista toivoo, ei fysiatria ole paras vaihtoehto.
Mikä sai sinut itse valitsemaan fysiatrian, ja miksi tekisit saman valinnan uudelleen?
No oikeastaan edellä kuvailin juuri ne asiat miksi itse valitsin fysiatrian omaksi erikoisalakseni. Pohdin aikanaan alaa missä yllä olevista kriteereistä mahdollisimman moni täyttyisi. Ja toisekseen tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet viehättivät lääkäriopintojen aikana loogisuudellaan. Myöhemmin ala on yllättänyt moninaisuudellaan ja olen paremmin ymmärtänyt fysiatrian alan, ja meidän alallamme hoidettavien potilaiden, monipuolisuuden, joka yhdessä arkisin päiväaikaan suoritettavan työn kanssa saisi minut valitsemaan fysiatrian uudelleen ja uudelleen.