Vointikyselyt tuovat asiakkaan oman kokemuksen aiempaa vahvemmin osaksi hoitoa
Helmikuussa Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöön otetut vointikyselyt tuottavat yhdenmukaista tietoa asiakkaiden kokemasta voinnista, toimintakyvystä ja elämänlaadusta osana hoitoa.
Ensimmäisinä omaa vointiaan ovat arvioineet KYSin endokrinologian poliklinikan aikuiset diabetespotilaat. Vastaajat ovat pääosin tyypin 1 diabetesta sairastavia henkilöitä. Sähköisen kyselyn vastausprosentti on vaihdellut 40–50 prosentin välillä. Eniten vastauksia on saatu 30–64-vuotiailta asiakkailta.
Tulosten perusteella vastaajat arvioivat, että oma vointi on kokonaisuudessaan hyvä eri elämänlaadun osa-alueilla. 34 prosenttia vastaajista ei raportoinut vaikeuksista millään kyselyn osa-alueella.
Vointikyselyä hyödynnetään vastaanotolla asiakkaiden oireiden ja huolien kartoittamisessa sekä jatkohoidon suunnittelun tukena.
- Kyselyssä on noussut erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla esiin lievää ahdistusta ja masennusta. Tämä on korostanut tarvetta ottaa esimerkiksi hoitoväsymys aiempaa herkemmin puheeksi. Samalla olemme lisänneet jatkohoidon suunnittelua yhdessä potilaan kanssa, tarvittaessa esimerkiksi diabeteslääkärin tai työterveyslääkärin kanssa, sairaanhoitaja Tiia Laitinen endokrinologian poliklinikalta kertoo.
Asiakas saa tekstiviestin kyselystä
Asiakas saa tekstiviestin, jossa häntä pyydetään täyttämään sähköinen kysely OmaSavo Plus -palvelussa. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu turvallisesti vahvan tunnistautumisen kautta OmaSavo Plus -palvelussa. Hyvinvointialue keskittää kaikki digitaaliset lomakkeensa tähän palveluun.
Tekstiviestin lähettäjänä näkyy PSHVA eikä tekstiviesti sisällä aktiivisia linkkejä tietoturvasyistä.
Sähköisten kyselyiden seuraava vaihe alkoi elokuussa, kun diabetespotilaille lähetetään nyt kuuden kuukauden seurantakyselyitä.
Seurantakyselyiden avulla arvioidaan, miten asiakkaiden kokema terveys, toimintakyky ja elämänlaatu muuttuvat ajan myötä.
- Seuraavaksi tarkastelemme kuuden kuukauden seurantakyselyiden tuloksia ja vertaamme niitä lähtötilanteeseen. Itseraportoitu vointitieto auttaa arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja tunnistamaan hoitopolkujen kehittämiskohteita. Jotta voimme hyödyntää tietoa luotettavasti palveluiden kehittämisessä, on tärkeää saada vastauksia seurantavaiheessa. Myös tilanteissa, joissa vointi on pysynyt ennallaan, vastaus on arvokas, projektikoordinaattori Katja Soininen sanoo.
- Yleisen vointitiedon lisäksi tarvitsemme sairauskohtaisia mittareita, jotka tuovat tarkempaa tietoa potilaiden oireista ja tuen tarpeista, Soininen lisää.
Vointitieto tukee palveluiden kehittämistä
Vointietoa kerätään myös Kuopion psykiatrian poliklinikan asiakkailta. Hyvinvointialueen tavoitteena on laajentaa vointikyselyjä vaiheittain eri palveluihin ja asiakasryhmiin.
– Vointikyselyiden käyttöönotto on mahdollistanut Pohjois-Savon hyvinvointialueella ensimmäistä kertaa asiakkaiden vointitiedon sähköisen ja yhdenmukaisen keräämisen osana hoitopolkua. Asiakkaiden oma arvio hyvinvoinnistaan voidaan nyt huomioida aiempaa systemaattisemmin hoidon suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä, Soininen kuvaa.
- Kiitämme tässä vaiheessa kaikkia asiakkaita, jotka ovat jo vastanneet kyselyihin. Jokainen vastaus auttaa kehittämään palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi.