Työnjakajat yhdistävät kotihoidon asiakkaat ja hoitajat
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden kotihoidossa työskentelee noin 1 500 työntekijää. He huolehtivat yli 3 500 kotihoidon asiakkaan hoivasta ja huolenpidosta. Jotta näin suuri määrä työntekijöitä ja asiakkaita saadaan kohtaamaan toisensa, tarvitaan avuksi työnjakajia.
Kotihoidon työnjakajat työskentelevät kolmella alueella Pohjois-Savon hyvinvointialueella – pohjoisella, keskisellä ja nyt myös eteläisellä alueella. Eteläisen alueen keskitetty työnjakaminen käynnistyi uutena toimintana viime heinäkuussa. Aikaisemmin alueella kotihoidon työt jaettiin kuntakohtaisesti ja yksiköiden omilla periaatteilla.
– Keskitetyn työnjaon perusideana on, että työt jakaantuvat koko alueen työntekijöiden kesken yhdenmukaisilla periaatteilla. Tämä lisää asiakastyön sujuvuutta, kertoo eteläisen alueen työnjaon esihenkilö Anu Toroi.
Eteläisen alueen keskitetty työnjako jakaa kotihoidon lähi- ja sairaanhoitajien kotikäynnit sekä etähoivan käynnit kahdeksan kunnan alueella. Tällä hetkellä eteläisen alueen keskitetyssä työnjaossa työskentelee kahdeksan henkilöä ja heidän vastuullaan on Karttulan, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautalammin, Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kotihoidon töiden organisointi. Huhtikuussa myös Varkaus ja Joroinen liittyvät mukaan, jolloin käyntejä jaetaan alueen yli tuhannelle kotihoidon asiakkaalle.
Keskitetty työnjako on tehostanut kotihoidon toimintaa
Keskitetty työnjako on tuonut mukanaan muutoksia ja parannuksia eteläisen alueen kotihoidon työhön. He ovat saaneet yhtenäistettyä alueen toimintatapoja, jonka ansiosta työntekijöiden työt jakautuvat nyt samoilla ohjeilla jokaisessa kunnassa ja yksikössä. Myös taloudellisesta näkökulmasta toiminta on nyt aiempaa läpinäkyvämpää.
– Keskitetyn työnjaon ansiosta meidän on nyt alueellisesti helpompi arvioida, missä kunnassa ja yksikössä työntekijöitä tarvitaan eniten ja mistä yksiköstä pystymme mahdollisesti tarjoamaan apua, kertoo Anu Toroi.
Asiakastyön välitön osuus on kasvanut eteläisellä alueella 10 prosentilla viime heinäkuusta. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat ovat pystyneet keskittymään varsinaiseen asiakastyöhön, kun hallinnollisia ja logistisia haasteita on vähennetty. Tavoitteena on, että lähihoitajien työajasta 60 % ja sairaanhoitajien työajasta 40 % olisi suoraa asiakastyötä. Eteläisellä alueella on pääasiassa päästy keskitetyn työnjaon ansiosta näihin tavoitteisiin muutoksen jälkeen.
Työnjakajien apuna toimii optimointijärjestelmä, joka auttaa suunnittelemaan työtä ja reitittämään kotihoidon käyntejä tehokkaammin. Asiakkaiden sijainnit näkyvät esimerkiksi karttanäkymässä, jolloin työnjakajat voivat järjestää työvuoroja ja -matkoja järkevämmin.
– Pitkät ajomatkat ovat yksi eteläisen alueemme erityispiirteistä, joten optimointi auttaa välttämään turhaa ajamista edestakaisin ja tekee työn jakamisesta entistä sujuvampaa, kertoo lähihoitaja ja työnjakajana työskentelevä Kirsi Paasikallio.
Keskitetty työnjako tuo turvaa ja tukea kotihoitoon
Uudistus on herättänyt eteläisen alueen kotihoidon kentällä monenlaista palautetta. Monet työntekijät ovat kehuneet, että työ on muuttunut vaihtelevammaksi, ja se on koettu mieluisana uudistuksena. Toisaalta toivetta on myös tullut siitä, että matka-ajat sekä tie- ja keliolosuhteet otettaisiin vielä paremmin huomioon työn suunnittelussa.
– Kotihoidon tiimityöskentely on myös lujittunut ja on selkeä etu, että useampi tiimin työntekijä tuntee kaikki asiakkaat. Kun useampi työntekijä tuntee asiakkaat, voidaan palveluita tarjota tasapuolisemmin, pohtii Anu Toroi.
Keskitetty työnjako tuo myös turvaa ja tukea kotihoitoon. Työntekijöiden ei tarvitse kohdata haasteita yksin, vaan he voivat tukeutua työnjakoon ja kollegoihin. Eteläisen alueen työnjakajat ovatkin erittäin sitoutuneita kehittämään toimintaa edelleen.
– Meillä on motivoitunut porukka työnjaossa, joka tuntee kotihoidossa tehtävän työn ja ymmärtää työn vaatimukset. He haluavat myös tehdä asioita paremmin ja kehittää toimintaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyväksi. Heidän ansiostaan keskitetty työnjako on saatu toimimaan näin hyvin alueellamme, summaa Anu Toroi.
Yksi eteläisen alueen työnjaon erottava tekijä onkin esimerkiksi se, että he jakavat töitä etukäteen enemmän kuin vaikka keskisellä alueella. Eteläisellä alueella loppuviikon työn tiedetään jo alkuviikosta ja viikon lopussa on jaettu työt seuraavan viikon alkuun saakka. Akuutteja muutoksia toki tulee aina ja niihin työnjako reagoi. Työnjako työskenteleekin viikon jokaisena päivänä.
– Työskentelemme samoissa tiloissa Karttulassa ja meillä on mielestäni toimiva systeemi, jota kehitämme jatkuvasti. Ei ole kahta samanlaista päivää, ja se pitää tämän työn mielenkiintoisena, toteaa Kirsi Paasikallio.
– Tavoitteenamme on jatkossakin kehittää palveluamme niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman laadukasta hoitoa ja hoitajat voivat tehdä työtään sujuvasti, Anu Toroi lisää.
Kuvassa lähihoitaja ja työnjakaja Kirsi Paasikallio, palveluesihenkilö Anu Toroi ja lähihoitaja sekä työnjakaja Minna Tamio.