Tekonivelkirurgian leikkausjonot lyhentyneet merkittävästi Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) on onnistunut lyhentämään tekonivelkirurgian leikkausjonoja polvi- ja lonkkaleikkausten osalta. Toimenpiteiden ansiosta hoitotakuun saavuttaminen vuoden 2025 aikana näyttää mahdolliselta. Leikkausjonon purkaminen on toteutettu tehostamalla omaa toimintaa sekä ostopalveluita hyödyntämällä.
Vuonna 2024 KYS:ssa tehtiin 1564 lonkan ja polven tekonivelleikkausta. Luvussa ovat mukana myös päivystykselliset leikkaukset.
Ostopalveluna hankitaan kaikkiaan 300 leikkausta, joista on tähän mennessä tehty noin puolet. Tavoitteena on tehdä loput sopimuksen kattamista leikkauksista syksyyn mennessä
Tekonivelpotilaan hoitopolku on uudistettu
Avaintekijänä jonojen purkamisessa on ollut sairaalahoitojakson lyhentäminen. Nuoret ja hyväkuntoiset potilaat kotiutuvat nyt pääsääntöisesti leikkauksen jälkeen vietettyään yhden yön heräämössä. Marraskuusta 2024 lähtien tekonivelleikkauksia on tehty myös päiväkirurgisesti, jolloin potilaat kotiutuvat leikkauspäivän iltana.
– Aiemmin leikkausten lisääminen ei ollut mahdollista jatkohoitopaikkojen puutteen rajoittaessa toimintaa, kertoo vastaava ylilääkäri Timo Nyyssönen.
Hoitojakson lyhentäminen on edellyttänyt monenlaisia muutoksia aina leikkauksen valmisteluvaiheesta alkaen. Leikkausjono on käyty järjestelmällisesti läpi ja pitkään leikkausta odottaneiden potilaiden tilanne on kartoitettu puhelinsoitolla. Nyyssönen toteaa, että potilasinformaation on oltava selkeää ja yhtenäistä, jotta potilaat osaavat varautua asianmukaisesti aikaiseen kotiinlähtöön.
Vuodenvaihteesta alkaen on kokeiltu ikääntyneiden palveluiden hallinnoiman tuetun kotiutumisen palvelun varaamista etukäteen valikoiduille Kuopion alueen potilaille. Tavoitteena uudistuksella on edistää kotona pärjäämistä leikkauksen jälkeen.
– Seuraamme potilaspalautetta ja mikäli kokeilu osoittautuu hyväksi, toimintaa pyritään laajentamaan koko hyvinvointialuetta koskevaksi, Nyyssönen kertoo.
Tekonivelleikkauksia pystytään nyt tekemään 240 aiempaa enemmän vuodessa. Hankalasta taloustilanteesta johtuen lisähenkilökuntaa ei käytännössä ole ollut mahdollista palkata ja leikkausten määrän lisäys onkin toteutettu kohdentamalla sairaalan henkilöstöresursseja uudelleen.
– Tilojen ja välineistön riittävyyden puolesta voisimme leikata enemmänkin, toteaa Nyyssönen.
Leikkauksen yhteydessä etupainotteiseen kivun ja pahoinvoinnin estoon kiinnitetään erityistä huomiota. Opioidien sijasta nykyään suositaan pitkäkestoisten puudutteiden käyttöä. Kontrollikuva kaikista potilaista otetaan jo leikkaussalissa. Reseptit, sairaslomat ja jatkohoito-ohjeet kirjataan välittömästi, jolloin potilaan siirtyessä pois leikkausyksiköstä kaikki on valmista kotiin lähtöä varten.
– Varsinainen kirurginen toimenpide on samankaltainen kuin aiemminkin, mutta nykyään pyrimme tekemään etupainotteisesti kaiken, mikä edistää potilaan kotiutumista, selventää Nyyssönen.
Kotiin lähteneiden potilaiden vointi tarkastetaan puhelinsoitolla muutaman päivän kuluttua toimenpiteestä. Rutiininomaisesta kontrollikäynnistä tekonivelkirurgin vastaanotolla on pääosin luovuttu. Vuosien kokemuksen perusteella hyöty vastaanottokäynnistä on jäänyt vähäiseksi ja näin on saatu vapautettua arvokkaita lääkäriresursseja leikkaustoimintaan.
– Akuuteissa ongelmatilanteissa potilaiden pitää joka tapauksessa ottaa suoraan yhteyttä sairaalaan, toteaa Nyyssönen.
Leikkausjononpurku on tehty pääosin omin voimin. Tilannetta on kuitenkin helpottanut toimenpiteiden ostaminen Mehiläisestä. Ostopalvelutoiminta ei sovellu potilaille, joilla on erityisiä riskitekijöitä. Yksityissektorille ohjattavat potilaat valitaan leikkausjonosta tiukkojen kriteerien mukaan ja leikkausten laatua seurataan tarkoin.
– Ostopalveluita emme voi käyttää esimerkiksi potilaille, joilla on kyseessä uusintaleikkaus, Nyyssönen toteaa.
– Nivelrikko kehittyy yleensä asteittain vuosien varrella ja suuri osa potilaista pärjää ilman leikkausta, joten sairaalan kannalta toimenpiteen odotusaika alkaa vasta leikkauspäätöksestä. Odotusaika leikkauspäätöksen jälkeen riippuu oireiden voimakkuudesta. Potilaat, jotka ovat kävelykyvyttömyyden vuoksi laitoshoidossa pystytään leikkaamaan muutaman viikon sisällä. Kotona särkylääkkeiden kera toimeentulevat potilaat pääsevät nyt leikkaukseen noin 6 kuukauden kuluessa, Nyyssönen selventää leikkausjonotuksen kulkua.