Politiikkasuositus: Asiakasviestinnän lisääminen vointimittareiden hyödyistä edistäisi sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta
Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisen hankkeen tutkimustiedon pohjalta suositellaan, että viestintää käyttöön otettavista vointimittareista sekä kerätyn tiedon hyödyistä lisätään, jotta asiakkaat ja potilaat saadaan sitoutumaan vointimittarikyselyihin osallistumiseen entistä paremmin.
Tutkimuksessa selvitettiin suhtautumista terveydenhuollon vointimittaritiedon hyödyntämiseen.
Terveydenhuollossa kerätään tietoa erilaisilla vointimittareilla asiakkaan tai potilaan itsensä arvioimasta hyvinvoinnista, elämänlaadusta ja toimintakyvystä ennen ja jälkeen saadun palvelun tai hoidon. Mittarin avulla raportoitu tieto on hyödynnettävissä, terveydenhuollon käytettävissä ja vertailtavissa eri potilasryhmien, organisaatioiden ja alueiden välillä. Tietoa asiakkaiden ja potilaiden kokemuksista vointimittareiden käyttöön liittyen on verrattain vähän. Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella pohjoissavolaisen väestön suhtautumista erilaisten vointimittareiden hyödyntämiseen terveydenhuollossa sekä toimia päätöksenteon tukena.
Keskeisiä havaintoja
Tutkimuksen mukaan yli 92 % pohjoissavolaisista suhtautui vointitiedon käytön osalta myönteisesti oman hoidon suunnitteluun, samaa ongelmaa koskevien asiakkaiden palveluiden kehittämiseen ja 93 % oman hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen. Valtakunnalliseen kehittämiseen suhtautui myönteisesti 89 % vastaajista. Naiset ja korkeasti koulutetut olivat tietojen käyttöön muita myönteisempiä, kun taas yrittäjät suhtautuivat siihen varautuneemmin.
Tutkimukseen pohjaavat suositukset
• Lisätään asiakasviestintää vointimittareista
Asiakkaita ja potilaita tulee informoida selkeästi vointimittareiden tarkoituksesta, hyödyistä ja mahdollisista vaikutuksista, jotta heidät saadaan sitoutumaan vointikyselyihin vastaamiseen.
• Varmistetaan tiedon hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti
Vointimittaritiedon tarkoituksenmukainen hyödyntäminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta, mikä hyödyttää viime kädessä myös tiedon antajaa eli hoidon keskiössä olevaa asiakasta tai potilasta.
Taustaa
Tutkimus toteutettiin osana Hyvinvoinnin edistäminen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa -hanketta (HYPE). Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon ja kansallisen Vaikuttavuuskeskus-verkoston yhteisessä hankkeessa tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.
Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkia hyvinvointikyselyyn vastanneita pohjoissavolaisia sekä muun Suomen aikuisväestöä, josta oli poistettu pohjoissavolaiset vastaajat. Selvitimme, mihin pohjoissavolaiset (n=3133) haluaisivat kerättyä vointitietoa käytettävän.
Lisätietoja:
Professori Tomi Mäki-Opas, p. 050 323 4020, tomi.maki-opas@pshyvinvointialue.fi
Projektikoordinaattori Tuukka Kelahaara, tuukka.kelahaara@pshyvinvointialue.fi
Politiikkasuositus:
Tuukka Kelahaara, Hanna Rekola & Tomi Mäki-Opas (2025). Pohjoissavolaisten suhtautuminen vointimittareiden hyödyntämiseen terveydenhuollossa.
