Pohjois-Savossa on vuonna 2040 ikäihmisiä 30 % enemmän kuin nyt – Miten ikääntyneiden palveluissa varaudutaan kasvavaan palvelutarpeeseen?
Pohjois-Savossa on noin 34 000 yli 75-vuotiasta. 2040-luvulla heitä ennustetaan olevan yli 44 000. Kun suuret ikäluokat saavuttavat 85 vuoden iän seuraavan 15 vuoden sisällä, hoivan tarve kasvaa merkittävästi. Samaan aikaan työntekijöiden saatavuuden ennakoidaan kuitenkin heikkenevän.
Siksi ikääntyneiden palveluissa kysytään nyt tärkeitä kysymyksiä: Miten tulevaisuuden haasteista selvitään? Miten voimme vähentää tulevaisuuden palvelutarpeita? Miten tuemme ikäihmisiä ennen kuin he tarvitsevat säännöllisiä sosiaalihuollon palveluita? Miten autamme silloin, kun toimintakyky alkaa muuttua?
Pohjois-Savon hyvinvointialue varautuu tilanteeseen kehittämällä ikääntyneiden palveluita niin, että ikäihmisten apu ja tuki löytyy mahdollisimman varhain, toimintakykyä tuetaan arjessa ja äkillisissä toimintakyvyn muutoksissa hoito ja kuntoutus järjestyy turvallisesti ikäihmisen kotona.
"Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa meitä katsomaan omaa työtämme uudella tavalla. Meidän on vahvistettava niitä kohtia, joissa voimme vaikuttaa toimintakykyyn ajoissa. Kuntoutuksella tulee olemaan entistä suurempi rooli tulevaisuudessa."
Ennalta ehkäisevä työ alkaa jo ennen säännöllisiä palveluja
Ikäihmisistä puhutaan usein yhtenä ryhmänä. Todellisuudessa kyse on joukosta aikuisia ihmisiä, joiden elämäntilanteet, voimavarat ja tuen tarpeet vaihtelevat. Suurin osa ikäihmisistä pärjää arjessaan itsenäisesti, eikä kaikilla ole säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Kun sairastavuus lisääntyy, myös toimintakyvyn heikkenemisen riski kasvaa. Siksi on tärkeää huomioida ajoissa ne ikäihmiset, jotka hyötyvät monialaisesta geriatrisesta arvioinnista, kuntoutuksesta ja hoidosta.
Ikääntyneiden palveluissa onkin tunnistettu kolme tärkeää murrosvaihetta, joissa oikea-aikaisella työllä voidaan tukea ikäihmisen pärjäämistä ja vastata hänen palvelutarpeensa kasvuun.
Ensimmäinen murrosvaihe on aika ennen säännöllistä sosiaalihuollon palvelutarvetta, kuten kotihoitoa. Tässä vaiheessa tavoitteena on ylläpitää ikäihmisen toimintakykyä ja tunnistaa tuen tarve mahdollisimman varhain eli tehdä ennalta ehkäisevää työtä toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Yhtenä ennalta ehkäisevänä keinona on geriatristen poliklinikoiden palvelut, jotka ovat laajentuneet vuosina 2024–2026 muistipoliklinikoiden tilalle. Poliklinikat toimivat nyt aiempaa laajemmin ikäihmisten hyväksi ja niiden tavoitteena on tunnistaa ja hoitaa toimintakyvyn vajeita aiempaa varhaisemmin, jotta iäkäs pohjoissavolainen pärjäisi omassa arjessaan pidempään.
Samalla matalan kynnyksen muistivastaanottoa ja muistidiagnostiikkaa on yhtenäistetty ja tehostettu.
"Muistikoordinaattoritoimintaa on laajennettu koko hyvinvointialueelle ja työstä on saatu myönteisiä tuloksia. Asiakkaista yli 63 prosenttia koki pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin vastaanottokäynnin jälkeen."
Varhaiseen tukeen kuuluu myös ikääntyneille annettava ohjaus ja neuvonta hyvinvointialueelta sekä verkostojen kanssa tehtävä yhteistyö. Yksi esimerkki verkostoyhteistyöstä on etsivän vanhustyön verkosto, joka on suunnattu niille ikäihmisille, jotka ovat jääneet palvelujen ulkopuolelle tai heillä on haasteita pyytää apua, vaikka he sitä tarvitsisivat. Etsivä vanhustyö pyrkiikin löytämään nämä ikäihmiset jalkautumalla tai verkostoyhteistyöllä.
Muita verkostoja ovat esimerkiksi seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt. Myös heidän tukimuotojen avulla pystytään tukemaan ikäihmisten toimintakykyä.
"Verkostojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä pystymme vastaamaan asiakkaiden avun ja tuen tarpeisiin julkista palvelujärjestelmää laajemmin. Esimerkiksi voimme ohjata asiakkaita yksinäisyyden kokemuksen vuoksi verkostojen toiminnan piiriin."
Kun toimintakyky muuttuu, kuntoutus tuodaan osaksi arkea
Toinen murrosvaihe syntyy silloin, kun ikäihmisen toimintakyky muuttuu ja tulee hetki arvioida säännöllisen palvelun tarvetta. Esimerkiksi kotihoidon kuntouttavalla arviointijaksolla pyritään siihen, että asiakas kuntoutuisi ja säännöllistä kotihoidon palvelua ei tarvittaisi tai hän pärjäisi kevyemmillä palveluilla.
Kolmas murrosvaihe koskee asiakkaita, jotka ovat jo sosiaalihuollon palvelujen piirissä, kuten kotihoidossa tai omaishoidossa. Silloin keskeistä on vastata toimintakyvyn äkillisiin muutoksiin nopeasti ja turvallisesti. Tällöin tarvitaan yleensä monialaista osaamista ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä, kuten kuntoutuksen osaajia, kotihoidon työntekijöitä, lääkäreitä ja sosiaalityöntekijöitä.
"Eri ammattilaisten välinen yhteistyö tuo jatkuvuutta ja turvaa asiakkaille, läheisille ja ammattilaisille. Nyt käytössä oleva ikäihmisen toimintakykyä kuvaava RAI-mittaristo tunnistaa terveyden tilan epävakauden ja mahdollistaa monialaisten interventioiden kohdistamisen oikea-aikaisesti."
Toimintakyvyn tukeminen rakentuu kuntoutuksen lisäksi myös perusasioiden huolellisesta tekemisestä. Ikääntyneiden palveluissa kiinnitetään huomiota muun muassa ravitsemukseen, suun terveyteen, lääkitykseen ja geriatrisen kuntoutuksen tehostamiseen.
Asiakkaan näkökulmasta on tärkeintä, että palvelut muodostavat hänelle sopivan kokonaisuuden
Ikääntyneiden palveluissa on myös vahvistettu toimintatapaa, jossa asiakkaan akuuttitilanne pyritään hoitamaan ja ratkaisemaan kotona tai hoitoa jatketaan kotona osastohoidon tai päivystyksen sijaan aina, kun se on mahdollista. Päivystys ja osastohoito ovat tärkeitä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta ikäihmiselle siirtyminen paikasta toiseen voi olla myös kuormittavaa.
Tämä edellyttää rakenteita, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon monialainen ammattitaito on saatavilla yhdessä sovituilla tavoilla. Hyvinvointialueelle on muodostettu tätä varten esimerkiksi kotiutus- ja arviointiyksiköitä, liikkuvan sairaalan yksiköitä sekä alue-ensihoidon yksiköitä.
Myös ikääntyneiden kotiutuskoordinaation toiminta on alkanut vuoden 2026 aikana ja jatkossa kaikki kotiutukset osastoilta ja päivystyksistä ikääntyneiden palveluihin ohjataan kotiutuskoordinaation kautta. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kotiutumista potilasturvallisuus huomioiden.
"Muutos ei kuitenkaan synny pelkästään uusista rakenteista. Se vaatii ennen kaikkea asenteen ja tekemisen muuttamista. Palvelujen täytyy mukauttaa omaa toimintaansa paremmin erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä on, että apu muodostaa kokonaisuuden eikä eri palveluita tarvitse hakea monesta paikasta."
Monialaisen työn vaikutukset näkyvät myös konkreettisesti. Muutoksia on kuvattu alla olevassa infograafissa.
Mikko Korhonen
Ikääntyneiden palveluiden toimialajohtaja
Pohjois-Savon hyvinvointialue