Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetyt työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut jatkuvat valtionavustuskauden jälkeen
Työllisyyden edistämisen ekosysteemi on muutoksessa useiden, lähes samanaikaisten palvelujärjestelmäuudistusten vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden muutosvaihe on yhä käynnissä. TE-palvelut 2024-uudistuksen myötä julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alussa kunnille. Pohjois-Savoon on muodostettu kolme työllisyysaluetta: Ylä-Savo, Kuopio ja Keski-Savo.
Maakuntamme työkyvyttömyys- ja sairastavuusindeksit ovat maan korkeimpia. Sairastavuuden osalta erityisesti mielenterveyden häiriöiden sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien esiintyvyys on alueellamme korkeaa. Lisäksi osassa Pohjois-Savon kunnista työttömyydessä korostuu korkea pitkäaikaistyöttömien määrä. Maakunnassamme olisikin erityisen tärkeää kiinnittää huomioita työkyvyn ja työllistymisen tuen monialaisten palveluiden yhteiskehittämiseen.
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle myönnettiin vuosiksi 2023–2024 valtionavustusta (Suomen kestävän kasvun ohjelma, RRP) näiden tärkeiden palveluiden ja yhteistyön mallien kehittämiseen. Osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta on muun muassa pilotoitu monialaista työkyvyn tuen tiimin toimintamallia sekä IPS-työhönvalmennusta. Lisäksi kehittämistoimia on tehty näiden kahden kuluneen vuoden aikana työttömien terveystarkastusten sekä ammattilaisten työkyvyn tuen palveluiden osaamisen kehittämiseksi.
Seuraavassa kuvataan IPS-työhönvalmennuksen pilotointia ja käyttöönottoa alueemme psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen palveluissa.
IPS periaatteet ja kuka hyötyy IPS-työhönvalmenuksesta
IPS-työhönvalmennus on tutkimusnäyttöön perustuva palvelu, joka edistää mielenterveyskuntoutujien työelämään paluuta tai pääsyä sekä työssä pysymistä. Palvelussa lähtökohtana on asiakkaan oma kiinnostus ja motivaatio työhön. Pohjois-Savon hyvinvointialueella IPS-työhönvalmennukseen ohjaudutaan Kuopion ja Siilinjärven psykiatrian poliklinikoiden psykoosipainotteisista tiimeistä.
IPS-työhönvalmennuksen periaatteiden mukaisesti palvelun tulee olla avoin kaikille asiakkaille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön. Palvelun juurtuessa hyvinvointialueelle niukalla resurssilla tämä ei ole täysin mahdollista toteuttaa ja palvelu tulee alkuvaiheessa suuntautumaan psykoosisairaisiin asiakkaisiin. Lisäksi on tärkeää pohtia oikea-aikaisuus yhdessä asiakkaan, IPS-työhönvalmentajan ja hoitajan kanssa.
Hankeaikana havaittiin, että osa asiakkaista hyötyi erityisesti IPS-työhönvalmennuksesta, edeten kohti työelämää. IPS-työhönvalmennuksesta hyötyy asiakas, jolla on:
● Oma motivaatio ja halu työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Näkee työn merkityksen/tärkeyden osana omaa kuntoutumistaan.
● On sitoutunut omaan hoitoon, kykenee arvioimaan omia haasteita/esteitä sekä osaamista, taitoja ja voimavaroja.
● Sairauden oireet, päihdeongelma ovat hallinnassa ja elämäntilanne on siinä määrän tasapainossa, että voimavaroja jää suuntautua työhön.
● Riittävä työkyky osa-aikaiseen työhön.
● Hyvä olla jokin ammatillinen koulutus tai halu kouluttautua uuteen ammattiin.
Laatuarviointi toimii palvelun kehittämisen tukena
Hankeaikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti laatuarvioinnin, jossa arvioidaan IPS-periaatteiden toteutumista. IPS-työhönvalmennuksen kansainvälinen laatukriteeristö on tieteellisesti validoitu arviointiväline. Laatukriteerit kertovat toiminnan laadusta ja tutkimusperusteisuudesta sekä mahdollistavat tavoitteellisen ja tasalaatuisen palvelun. Laatukriteerien noudattaminen tukee työhönvalmentajien työtä ja ohjaa tiimin työskentelyä.
Laatuarvioinnissa Siilinjärven psykiatrisella poliklinikalla toteutetun IPS-työhönvalmennuksen nähtiin olevan kokonaisvaltainen palvelu, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnallakulkijan. Työnhaussa kärkenä ovat asiakkaan omat toiveet ja taidot, ja työnhakusuunnitelmaa päivitetään asiakkaan kanssa valmennusprosessin aikana. Tuki on tiiviimpää, aina kun se on tarpeellista, esimerkiksi asiakassuhteen alussa ja asiakkaan työllistyessä. Asiakas saa myös henkilökohtaista etuusneuvontaa. IPS-tiimi tutustuu paikallisiin työnantajiin kontaktoimalla heitä useita kertoja ja auttaa asiakkaitaan löytämään monenlaisia töitä. IPS-tiimin jäsenet toimivat kiinteässä yhteistyössä psykiatrian henkilökunnan kanssa, mitä tukevat yhteiset tilat ja yhteinen asiakastietojärjestelmä.
Laatuarviointi toimii kehittämisen tukena. Pienessä tiimissä on tärkeää huomioida, että tiiminvetäjällä on riittävästi aikaa sekä kunkin työhönvalmentajan henkilökohtaiseen, että koko tiimin yhteiseen ohjaamiseen ja tukeen, kun käyttöön ollaan ottamassa alueen toimijoille vielä uutta toimintamallia. IPS-työhönvalmennuksessa on tavoitteena työnhakijan työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Työhönvalmentajat edistävät tätä tavoitetta eri toimintatapoja käyttäen; asteittainen eteneminen palkkatyöhön esimerkiksi työkokeilun tai -harjoittelun kautta on perusteltua, kun se on asiakkaan oma toive ja tukee myöhempää työllistymistä. Jatkossa on tärkeää keskittyä erityisesti työnantajayhteistyön kehittämiseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla asiakkailla on halutessaan mahdollisuus päästä IPS-työhönvalmennukseen, ja että hoitotahon ammattilaiset ottavat säännöllisesti puheeksi asiakkaan kiinnostuksen työntekoon.
IPS-työhönvalmennus juurtuu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kahden työhönvalmentajan työresurssilla. Apulaisosastonhoitaja toimii tiiminvetäjän roolissa. Palvelun kohderyhmäksi rajataan psykoosisairaat potilaat ja palvelua toteutetaan alkuvaiheessa Kuopion sekä Siilinjärven aikuispsykiatrian poliklinikoilla. IPS- työhönvalmennus on osa kuntoutustiimiä.
Monialainen työkyvyn tuen tiimi nopeuttaa asiakkaiden palveluprosesseja sekä ammattilaisten välistä yhteistyötä
Työkykyohjelman laajentaminen -projektissa pilotoidusta työkyvyn tuen tiimin (keskinen palvelualue, 08/2023–08/2024) toiminnasta saatiin Nordic Healthcare Groupin toteuttamassa vaikuttavuuden arvioinnissa viitteitä muun muassa parantuneesta yhteistyöstä sekä asiakashyödyistä monialaisesti toteutetuissa ja asiakaslähtöisissä palveluissa. Hyvinvointialueen sisäisesti toimintamallista koettiin hyötyä erityisesti työikäisten sosiaalipalveluiden sekä perusterveydenhuollon (sote-keskus) välisten palveluiden yhteensovittamisen kohentumisena. Lisäksi perusterveydenhuollon lääkäriresurssien hyödyntämisen koettiin tehostuneen työkyvyn tuen palvelupoluilla. Työkykykoordinaattorin tai terveydenhoitajan keräämien esitietojen sekä lääkäriresurssin ja osaamisen keskittämisellä (esimerkiksi sektorityömaisesti) pystytään mahdollisesti säästämään perusterveydenhuollon lääkäriresurssia ja vähentämään niin sanottua häiriökysyntää. Moniammatillisella ja -alaisella yhteistyöllä pystytään lisäksi nopeuttamaan asiakkaiden palvelupolkuja, kohti työelämää sekä työkykyä edistäviä kuntouttavia palveluita.
Edellä kuvattujen kehittämisprojektien kautta on toteutettu sekä tuettu Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategisia tavoitteita; palvelustrategia, tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan liiton välinen yhdyspintasopimus. Lisäksi toiminnalla on vastattu työkyvyn tuen palveluiden yhteensovittamiseen liittyviin kansallisiin suosituksiin ja ohjeisiin.
Työkyvyn tuen tiimin toimintamallin toteutumista jatketaan alueellamme valtionavustuskauden jälkeen. Toiminta laajenee, alkuun sisäisellä rahoituksella vuodeksi 2025, kaikille kolmelle hyvinvointialueemme palvelualueelle. Näin voidaan samalla vastata työllisyyden edistämisen muutoksiin ja lisätä yhdyspintojen välistä yhteistyötä alueemme asukkaiden palveluiden yhteensovittamiseksi.
Voit tutustua tarkemmin edellä kuvattujen palveluiden ja toimintamallien kuvauksiin Innokylästä:
Työkyvyn tuen tiimi: Työkyvyn tuen tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä
Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus: Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä
IPS-työhönvalmennus: IPS Sijoita ja valmenna! - toimintamalli, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3) | Innokylä
Kirjoittajat:
Kalle Onnela, projektipäällikkö, Työkyvyn ja työllistymisen tuki
Heidi Räsänen, projektiasiantuntija, IPS-työhönvalmennus
Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee Euroopan unionin kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
