Pohjois-Savon hyvinvointialue panostaa ikääntyneiden perhehoitoon – uusia perhehoitajia valmistui toukokuussa 10
Pohjois-Savon hyvinvointialueen ikääntyneiden perhehoito tarjoaa ikäihmisille hoivaa ja huolenpitoa kodinomaisessa ympäristössä, kuten perhehoitajan kodissa tai ikäihmisen omassa kodissa. Perhehoito voi olla lyhytaikaista, esimerkiksi omaishoitoperheen tukena toteutuvaa päivä- tai vuorokausihoitoa. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ikäihminen muuttaa asumaan perhekotiin.
– Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka hyötyy turvallisesta, kodinomaisesta ympäristöstä ja yhdessä eletyn arjen tuesta. Tällä hetkellä tarjoamme perhehoitoa omaishoitoperheiden tueksi sekä pitkäaikaisena perhehoitona yhteisöllisen asumisen vaihtoehtona, kertoo perhehoidon koordinaattori Kaisa-Liisa Hyvärinen.
Perhehoitoa saa tällä hetkellä hieman yli 100 asiakasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tavoitteena onkin vahvistaa ikäihmisten perhehoidon saatavuutta. Erityisesti pitkäaikaisia perhekoteja, joita on tällä hetkellä seitsemän, tarvitaan lisää eri puolille maakuntaa. Myös perhehoidon toimivuutta ja hyötyjä kotihoidon rinnalle arvioidaan lähitulevaisuudessa.
10 uutta perhehoitajaa valmistui Pohjois-Savoon
Perhehoitaja on Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyväksymä henkilö, joka on suorittanut lakisääteisen perhehoidon ennakkovalmennuksen. Pohjois-Savossa ikäihmisten perhehoitajia on tällä hetkellä hieman alle 40.
Kevään 2026 perhehoitajien valmennusryhmä päättyi toukokuun alussa. Ryhmästä valmistui kymmenen uutta perhehoitajaa Pohjois-Savoon.
Osa uusista perhehoitajista aloittaa työn heti valmennuksen jälkeen. He voivat toimia kiertävinä perhehoitajina tai tarjota lyhytaikaista perhehoitoa omassa kodissaan. Muutamalla on valmiina myös pitkäaikainen perhekoti, johon he odottavat asiakkaita. Osalla aloittaminen siirtyy elämäntilanteen vuoksi syksyyn tai ensi vuoden puolelle.
Iisalmelainen Marja Hartikainen on koulutukseltaan lähihoitaja. Hän on aikaisemmin työskennellyt puolisonsa kanssa omassa kotipalveluyrityksessä ja hoitanut myös omia ikääntyneitä läheisiään. Marjalla on taustaa myös sijaisperheenä toimimisesta. Perhehoitajaksi hän hakeutui, koska haluaa tehdä työtä rauhallisessa ja kodinomaisessa arjessa.
– Tykkään vanhuksista ja haluan nyt asiakkaita kotiini. En halua suunnitella elämää liikaa etukäteen, mutta odotan tavallista arkea ikäihmisten kanssa, Marja kertoo.
Yrittäjänä Marja on tottunut vauhdikkaaseen arkeen ja jatkuvaan liikkeellä olemiseen. Siksi perhehoidossa häntä puhuttelee erityisesti mahdollisuus pysähtyä.
– Olen ajellut kuin ”rallikuski Vatanen” kovalla kiireellä. Nyt tuntuu ihanalta saada olla rauhassa kotona asiakkaiden kanssa.
Rautavaaralainen Ritva Lukkarinen hakeutui valmennukseen, kun hän pohti, mitä haluaisi seuraavaksi tehdä. Hän on toiminut omaishoitajana tyttärelleen ja hänellä on hoitajataustaa mielenterveyspuolelta.
Ajatus perhehoidosta kirkastui, kun Ritva oli kuuntelemassa perhehoidon koordinaattori Kaisa-Liisan esittelyä aiheesta. Ritvaa perhehoidossa kiinnostaa mahdollisuus tehdä hoivatyötä kiireettömämmin ja antaa aikaa ikäihmisille.
– Siinä hetkessä napsahti, että tämähän voisi olla minun juttuni. Minulla on halu hoivata. Kiire ja tietokoneella istuminen eivät viehätä. Toivon, että saan tehdä mielekästä työtä ja olla ikäihmisten rinnalla arjessa, Ritva sanoo.
Perhehoito alkaa tutustumisesta
Perhehoitoa myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Ennen perhehoidon aloitusta asiakas ja perhehoitaja tutustuvat toisiinsa. Samalla arvioidaan yhdessä, sopiiko perhehoito asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin.
Asiakkaan kuuleminen on tärkeää. Myös perhehoitaja arvioi omia valmiuksiaan suhteessa asiakkaan hoivan ja huolenpidon tarpeisiin. Hyvä perhehoito rakentuu asiakkaan, omaisten ja perhehoitajan väliselle luottamukselle.
Perhehoidon arki voi olla ulkoilua, keskustelua, pelejä, puutarhan ihailua, kissan rapsutusta, muistelua tai yhdessä leipomista. Se voi olla myös rauhaa, lepoa ja turvallista yhdessäoloa. Tavalliset asiat ovat perhehoidossa usein kaikkein tärkeimpiä.
Perhehoitaja huolehtii myös asiakkaan yksilöllisistä hoidon tarpeista, kuten hygieniasta ja lääkehoidon turvallisesta toteutumisesta sovitulla tavalla. Tarvittaessa perhehoitaja tekee yhteistyötä ammattilaisten kanssa esimerkiksi sairauksien, oireiden tai toimintakyvyn muutosten seurannassa.