Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet ja onnistumiset

Pohjois-Savon hyvinvointikertomus analysoi asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Pohjois-Savoa on verrattu koko maan ja vertailuhyvinvointialueiden Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kainuun ja Pirkanmaan tilanteeseen.

Luonnossa liikkuminen vahvistaa hyvinvointia ja ruokatottumuksissa on yhä parannettavaa

Luonnossa liikkuminen vahvistaa hyvinvointia kaikenikäisillä. Erityisesti yläkoululaiset ovat liikkuneet aktiivisesti, mutta ammatillisen oppilaitoksen pojat, työikäiset ja jo heikommassa toimintakyvyssä olevat iäkkäät liikkuvat niukasti. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat syövät aiempaa paremmin lounaan, mutta erityisesti yläkoululaisten tyttöjen ja työikäisten ruokailutottumukset huolestuttavat. Kehitettävää on myös riittävän unen, palautumisen ja aivoterveyden edistämisessä varsinkin nuorilla aikuisilla ja työikäisillä.

Päihteiden käytön vähentämisessä on edelleen tehtävää

Lukiolaiset ja ammatillisen oppilaitoksen nuoret kokevat vähemmän ahdistusta ja masennusoireita. Alkoholin käytön vähentämisessä on edelleen tehtävää, erityisesti ammatillisen oppilaitosten nuorten, työikäisten miesten ja ikäihmisten parissa. Raskaana olevien ja työikäisten osalta tulee paneutua tupakoinnin vähentämiseen. Sähkötupakan vähentämisen toimet tulee kohdistua peruskoululaisiin ja työikäisiin. Korkeasti koulutettujen miesten haasteena on huumeiden käyttö. Alakouluikäiset kaipaavat tukea netin haitallisen käytön vähentämiseen.  

Syrjintä, väkivalta ja kaatumisten ehkäisy vaativat huomiota
 

Seksuaalista häirintää ja väkivaltaan puuttumista ja ennaltaehkäisytyötä tulee edelleen vahvistaa. Syrjintää koetaan erityisesti iän ja terveydentilan perusteella. Ikäihmiset kokevat kaltoinkohtelua kotihoidossa joko omaisen, toisten asiakkaiden tai henkilökunnan toimesta. Kaatumistapaturmien ehkäisytoimenpiteitä tulee vahvistaa. Pohjois-Savon hyvinvointialueella tapaturmien ja väkivallan ehkäisemiseen tietoa ja osaamista kaivataan erityisesti osastopalveluissa. Perhekeskuspalveluissa on vahva osaaminen väkivallan ehkäisyyn. Osa hyvinvointialueen toimijoista ei koe, että väkivallan ehkäisy on osa heidän työtänsä. Väkivallan ehkäisemiseksi kaivataan henkilöstölle koulutusta. 

Asukkaiden osallisuuden systematisointia tarvitaan 

Asukkaiden osallisuuden menetelmien käytössä on kehitettävää. Asiakaspalaute, ohjaaminen järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan piiriin ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen eivät ole säännönmukaista. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvän kehityksen jälkeen kääntyneet laskuun. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ovat hyvät, mutta prosessit vaativat huomiota

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on vahvasti mukana hyvinvointialueen ja alueen kuntien strategiassa, osana taloutta ja tilinpäätöstä. Huomiota tulee kiinnittää tehtyjen toimenpiteiden kirjaamiseen, varsinkin kun se vaikuttaa yhtenä valtionrahoituksen perusteena olevaan HYTE-kertoimeen. Ennaltaehkäisevä ja hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ tulee saada myös yhä vahvemmin osaksi kunkin hyvinvointialueen toimialan käyttösuunnitelmia. Lisäksi tulee vahvistaa yhteneväisiä käytäntöjä alkoholin riskikäytön seulonnassa (AUDIT-C) ja elintapaneuvonnassa. Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteissa on huomioitu tiivis yhteistyö kuntien, järjestötoimijoiden ja muiden HYTE-toimijoiden kanssa. Järjestöyhteistyörakennetta kehitetään hyvinvointialueen aluejaon mukaisilla järjestörakenteilla ja kulttuurin vahvistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Hyvinvointisuunnitelmaan työstetään monialaisesti ja toimijaisesti ratkaisuja 

Tulevaisuudessa Pohjois-Savon hyvinvointialueella tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin hyvinvointivajeisiin: 
o    osallisuuden vahvistamiseen 
o    hyvinvointia ja terveyttä edistävien elintapojen edistämiseen
o    vanhemmuuden vahvistamiseen
o    mielenterveystaitojen vahvistamiseen
o    riippuvuuksien ehkäisemiseen
o    väkivallan, syrjinnän ja tapaturmien vähentämiseen
o    HYTE-tiedolla johtamisen ja yhteneväisten toimintatapojen edistämiseen

Näiden edistämiseksi työstetään hyvinvointisuunnitelma, johon kuvataan hyvinvointivajeisiin eri toimijoiden kanssa yhdessä sovitut ratkaisutoimenpiteet vastuutahoineen vuosille 2025–2029. Tämä tehdään monialaisella, poikkihallinnollisella ja asukkaita osallistavalla työskentelyllä. Hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tärkein merkitys on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit väestön hyvinvointitietojen mukaan ja näin toteuttaa tiedolla johtamista. 

Lisätietoja:

Pohjois-Savon hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2025–2029: OSA1 Hyvinvointikertomus