Pielakoti on haluttu työpaikka kansainvälisten työntekijöiden keskuudessa
Pielavedellä sijaitseva ikääntyneiden 60-paikkainen asumispalveluyksikkö Pielakoti on yksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen monikulttuurisimmista työpaikoista. Pielakotiin on jo useamman vuoden ajan palkattu ulkomaalaisia työntekijöitä, ja yksikössä onkin työskennellyt kahdeksasta eri maasta, yhteensä 13 eri työntekijää. Viimeisin palkattu työntekijä on alun perin Kongosta.
Pielakodin palveluvastaava Kirsi Rajasuo näkee kansainvälisyyden yksikön ehdottomana vahvuutena.
– Meidän ei ole ollut pakko palkata ulkomaalaisia työntekijöitä siksi, ettei suomalaisia työntekijöitä olisi ollut saatavilla. Olemme nimenomaan halunneet heidät meille, koska he rikastuttavat meidän arkea osaamisellaan, kulttuuritaustallaan ja persoonallaan, Kirsi toteaa.
Yksikössä työskentelevät kansainväliset työntekijät ovat viihtyneet Pielakodissa todella hyvin. He kuvaavat Pielakotia lämpimäksi, avoimeksi ja turvalliseksi työyhteisöksi. Palautteissa korostuvat ystävällinen vastaanotto, selkeä perehdytys, työkavereilta saatu tuki sekä mahdollisuus kysyä ja oppia rauhassa myös suomen kieltä. Kansainvälisille työntekijöille on ollut tärkeää, että apua on saanut niin työtehtäviin, arjen järjestelyihin kuin uuteen työyhteisöön asettumiseen.
– Pielakoti on todella vastaanottavainen kansainvälisiä työntekijöitä kohtaan, ja meitä kannustetaan aidosti työpaikalla. Työkaverit ovat motivoivia ja tukevia, mikä luo ystävällisen ja turvallisen työilmapiirin, jossa on helppo tuntea kuuluvansa joukkoon, kertovat yksikön kansainväliset työntekijät.
Yhteenkuuluvuuden tunne on kasvanut hankkeeseen osallistumisen myötä
Kansainvälisten työntekijöiden viihtyminen työssään on Pielakodille ylpeyden aihe, ja sen onnistumiseen on haluttu panostaa. Työpaikan lisäksi työntekijät ovat viihtyneet Pielavedellä ja halunneet muuttaa sinne myös pysyvästi. Tällä on iso merkitys myös koko Pielaveden kunnalle.
Kansainväliseen työympäristöön panostanut Pielakoti on myös osallistunut kaksivuotiseen VETOA-hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut edistää maahanmuuttajataustaisten hoitajien integroitumista suomalaisiin työyhteisöihin.
Kirsi sekä yksikössä pari vuotta työskennellyt lähihoitajaopiskelija Joseph Kuchta osallistuivat tiistaina 19.5. VETOA-hankkeen päätöstapahtumaan, jossa he saivat pitää puheenvuoron myötätunnosta ja kunnioituksesta kansainvälisessä työyhteisössä.
Kirsi kertoi puheenvuoronsa aikana, että hänen mielestään he eivät ole tehneet mitään ihmeellistä yksikössä, jotta kansainväliset työntekijät ovat viihtyneet heillä ja halunneet jäädä heille töihin. Kielitaidosta ei ole tehty myöskään ongelmaa ja yksikössä on annettu mahdollisuus oppia kieltä rauhassa ja ilman paineita.
– Minusta olemme osanneet kohdata jokaisen ihmisenä ja yksilönä. Olemme pystyneet tukemaan jokaista niistä asioissa, missä he ovat kaivanneet apua. Ja koska suomen kieli on vaikea, niin englantia on saanut käyttää työssään apukielenä. Tämä on ollut monille iso asia, Kirsi kertoo.
Joseph kertoo, että hankkeeseen osallistuminen on lisännyt yksikön yhteenkuuluvuuden tunnetta.
– Meillä on monista eri maista työntekijöitä, joilla on kaikilla erilainen kieli ja kulttuuri. Teimme yksikössä yhdessä julisteen, joka kuvastaa meidän monikulttuurisuuttamme. Se muistuttaa meitä myös jatkossa siitä, miten huomioimme ja kunnioitamme toisiamme, Joseph kertoo.
VETOA-hanke eli Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle
Pohjois-Savon hyvinvointialueelta on osallistunut yksiköitä kaksi vuotiseen VETOA-hankkeeseen, jonka on
- edistänyt maahanmuuttajataustaisten hoitajien integroitumista suomalaisiin työyhteisöihin,
- tukenut työyhteisöjen ja johtajien kulttuurisensitiivistä osaamista sekä
- tukenut organisaatioita kasvavassa hoitajapulassa.
Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työllistymisen haasteet liittyvät usein suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon. Hankkeessa tuotettujen toimien avulla pyrittiin luomaan Pohjois-Savon alueen työyksiköistä tasa-arvoisia, veto- ja pitovoimaisia työpaikkoja. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa työkaluja ja uusia toimintamalleja monikulttuuristen, monikielisten ja monialaisten työyhteisöjen tueksi. Hanke päättyy kesäkuun 2026 lopussa.
Kuvassa Kirsi Rajasuo ja Joseph Kuchta