OmaTiimi-blogi: Haastattelussa ylilääkäri Antti Sandén: "OmaTiimi-malli lisää hoidon jatkuvuutta"

Pohjois-Savon hyvinvointialueella panostetaan hoidon jatkuvuuteen OmaTiimi-mallin käyttöönotolla. OmaTiimit käynnistetään perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaiheittain vuosien 2024–2026 aikana. 

Eteläisen sote-keskusalueen avoterveydenhuollon ylilääkäri Antti Sandén on keskeisessä roolissa Pohjois-Savon hyvinvointialueella käynnissä olevassa OmaTiimi Pohjois-Savossa (OTSO)-hankkeessa.

Haastattelussa projektiasiantuntija Katja Soinisen kanssa Sandén avaa tarkemmin, mistä OmaTiimi-mallissa on kyse. 

Mitä OmaTiimi-mallilla tavoitellaan?

“Tavoitteena on hoidon jatkuvuuden parantaminen – ihan kaikille, mutta erityisesti niille potilaille ja asiakkaille, joilla on monimutkaisia terveysongelmia ja siksi toistuva tai laaja sote-keskuspalvelujen tarve”, hankkeessa lääkäriasiantuntijana toimiva Sandén kertoo.

Kehittämistyön taustalla on kansallinen Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama selvitys, jonka fokus on hoidon jatkuvuusmallien kehittämisessä ja hoidon jatkuvuuden varmistamisessa. 

“Meillä Pohjois-Savossa on ollut eroja hoidon jatkuvuudessa eri yksiköiden välisessä tarkastelussa osittain henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen ja osittain siksi, ettei hoidon jatkuvuutta edistäviä toimenpiteitä olla vielä tehty. Monialaisuutta hyödyntävän OmaTiimi-mallin avulla edistetään hoitosuhteiden pysyvyyttä ja suunnitelmallisuutta hoidossa”, hän jatkaa.
 

OmaTiimi-malli ratkaisee – mutta miten?

OmaTiimi-malli tarkoittaa sitä, että potilaalla on nimetty hoitotiimi, johon kuuluu useampi ammattilainen. Näin varmistetaan, että tiimin jäsenen poissa ollessa, toinen tuntee potilaan ja voi jatkaa hoitoa ilman katkoksia. 

“Vaikka lääkäri tai hoitaja vaihtuu, vaikutukset potilaan hoitosuhteeseen vähenevät. Haluamme, että yhteistyö potilaan hoidossa toimii saumattomasti, ja että potilas tietää, kehen voi olla yhteydessä”, Sandén selittää. 

Keskisuuret ja suuret sote-keskukset, joissa tiimijakoa ei ole vielä tehty, muodostavat pienempiä tiimejä, jossa on viidestä seitsemään lääkäriä ja hoitajaa, mielenterveys- ja päihdetyön sekä kuntoutuksen ammattilaisia. Ammattilaiset ottavat käyttöön toimintamalleja, joilla edistetään potilaan sujuvia hoitopolkuja ja suunnitelmallista seurantaa. Konsultaatiokäytänteitä kehitetään myös sosiaalityön, erikoissairaanhoidon ja suun terveydenhuollon välillä. Sandénin mukaan OmaTiimi-mallista hyötyvät erityisesti ne potilaat ja asiakkaat, jotka tarvitsevat paljon palveluja. 

“Monisairailla voi samanaikaisesti olla monta eri asiaa meneillään, ja jos yksi asia ei toimi, se voi vaikuttaa hoidon kokonaiskuvaan. Näille potilaille tämä malli on ihan ykkösjuttu”, hän lisää.
 

Henkilöstö mukana alusta asti

OmaTiimi-mallin käyttöönottoa pilotoidaan OTSO-hankkeessa vuoden 2025 aikana, työ on jo alkanut Varkauden, Siilijärven, Lapinlahden ja Karttulan sote-keskuksissa. Lisäksi hankkeessa tehdään suunnitelma OmaTiimi-malliin siirtymisestä koko hyvinvointialueella. 

“Olemme järjestäneet henkilöstölle työpajoja. Tällä hetkellä pohdimme erityisesti asiakassegmentointia – eli ketkä oikeasti hyötyvät tästä mallista. Emme tee tätä kehitystyötä missään tyhjiössä, vaan työntekijät ovat erittäin keskeisessä roolissa mukana rakentamassa”, Sandén painottaa. ”Mallin käyttöönotto edellyttää henkilöstön aktiivista osallistumista ja työyksiköiltä rakentavan palautteen keräämistä.”

Hoidon jatkuvuudella on todettu olevan vaikutusta henkilöstön työtyytyväisyyteen. 

“Tutkimukset ovat jo näyttäneet, että kun hoidon jatkuvuus paranee, henkilöstönkin tyytyväisyys kasvaa. Kun työ toimii, niin kyllä se työhyvinvointikin siitä paranee”, Sandén toteaa hymyillen.
 

Miten hoidon jatkuvuutta mitataan?

Sandén kertoo, että yksi tapa mitata hoidon jatkuvuutta on käyttää niin sanottua COCI-indeksiä (Continuity of Care). 

“Se mittaa sitä, miten hyvin potilaan kontaktit osuvat samoille ammattilaisille. Onhan se vähän viiveellä tuleva mittari, mutta antaa aika hyvän kuvan siitä, miten tässä onnistumme”, hän selittää. Toinen tapa on seurata potilaiden palvelujen käyttöä: 

“Jos lähtötilanteessa potilas käy sote-keskuksessa esimerkiksi 40 kertaa vuodessa ja jatkossa palvelujen tarve vähenee 30 vuosittaiseen käyntikertaan, on sillä suuri merkitys erityisesti potilaalle mutta myös palvelua tarjoavalle yksikölle."
 

Hyviä uutisia asukkaille ja päättäjille

OTSO-hanke tuo konkreettisia hyötyjä paitsi potilaille, myös hyvinvointialueelle. 

"Haluamme turvata hoidon jatkuvuuden, ihan kaikkialla – myös syrjäseuduilla. Tavoitteena on, että palvelut olisivat tasalaatuisia ja helposti saavutettavia", Sandén linjaa.

Sandén haluaa myös lähettää viestin päättäjille, jotka ovat tekemässä säästöpäätöksiä: 

"Meillä on taloudellisia paineita, se on selvä. Mutta sote-keskusten budjetti on ehkä kymmenesosa koko hyvinvointialueen budjetista, ja me kuitenkin huolehditaan koko väestöstä. OTSO-hankkeeseen olemme saaneet ministeriön myöntämää EU-rahaa 2,5 miljoonaa euroa. Meidän on mahdollista sillä rahalla palkata omia työntekijöitä toteuttamaan tätä merkityksellistä muutosta. Kehitämme palveluja ja haemme ulkopuolista rahoitusta, jotta saamme hommat toimimaan paremmin."

Lopuksi: Mikä OTSO-hanke oikein on?

“OmaTiimi on OTSO-hankkeen osahanke, ja sen päätavoite on parantaa hoidon jatkuvuutta. Siihen kuuluu tiimimallin kehittäminen, jossa potilaan hoitoa koordinoi monialainen tiimi. Tämä on erityisen tärkeää potilaille, joilla on monia sairauksia ja paljon hoitokontakteja”, Sandén summaa. 

Muita OTSO-hankkeen kehittämiskokonaisuuksia ovat Opetusvastaanotto 2.0, Hyvinvoinnin monialainen digitaalinen palvelutarjotin (Tarmoa) sekä Hoidon jatkuvuuden digiratkaisut.

Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next generation EU).