Nepsy-tiimin blogi 3/2024 Yhdessä tekeminen - puheesta teoiksi
Nepsy-tiimi jakoi viime kevään blogissaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan monitoimijaisesta yhteistyöstä sekä järjestämästään Pohjois-Savon ensimmäisestä Nepsy-päivästä. Kirjoituksessa totesimme, että Nepsy-päivän aihe “Yhdessä tekeminen” on ollut tiimimme perusta alusta alkaen. Eri organisaatioissa monitoimijaiseen yhteistyöhön ja tiimien yhteistoimintaan kannattaa panostaa, sillä uskomme tällä olevan myös työpaikan pitovoimaa vahvistava vaikutus. Vaikka monitoimijainen työskentely saattaa alussa haastaa, antaa se kuitenkin lopulta enemmän. Tänään, tiimimme toimittua reilun vuoden ajan, voimme iloksemme todeta monitoimijaisen yhteistyön vauhdikkaasti käynnistyneen alueemme neurokirjon lasten, nuorten ja vanhempien ryhmä- ja vertaistoiminnan kehittämistyön myötä.
Monialaisella yhteistyöllä vertaistukea neurokirjon lapsille, nuorille ja perheille
Vertaistoiminnalla on tutkitusti monia myönteisiä vaikutuksia. ADHD-liiton aikuisille tekemän tutkimuksen mukaan vastaajista 67 % koki, että vertaistuella on positiivinen merkitys yksilön hyvinvoinnille. Vertaistuki tarjoaa arvokasta tietoa nepsy-piirteistä, mikä auttaa syventämään itsetuntemusta. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat, että vertaiselle on helpompi jakaa omia kokemuksiaan ja vertaistuen kautta koettiin saavan myös apua arjen haasteisiin. (Barnett-Erlandsson & Suni 2023.) Vertaistukiryhmien vaikutus alaikäisten psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymiseen nousi esille vanhempien ja nuorten itsensä kertomana Brandsman ym. (2024) tutkimuksessa, missä oli tarkoituksena selvittää vertaistuen merkitystä ryhmiin osallistuneille. Useiden tutkimusten mukaan vertaistuen keskeinen merkitys on yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen. Tutkijat ovat toistuvasti tuoneet esiin, että nepsy-piirteiset kokevat usein ulkopuolisuutta, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan. Vertaistuen avulla voidaankin vahvistaa nepsy-piirteisten henkilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä hyvinvointia. (Brandsma ym. 2024,1003; Jurvansuu, Takala & Tourunen 2023, 10; Nordby ym. 2021, 6.)
Kuopion Kirjo Cafe ja kouluikäisten vanhempien vertaistuellinen ryhmätoiminta ovat esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä, jossa eri alojen sekä yksiköiden ammattilaiset yhdistivät osaamisensa vastatakseen arjessa havaittuihin haasteisiin. Näiden ryhmien tavoitteena on ollut tarjota matalan kynnyksen vertaistukea nuorille sekä kouluikäisten lasten vanhemmille, joilla tukea ei ole ollut riittävästi saatavilla.
Kouluikäisten vanhempien ryhmien toteutuksessa Nepsy-tiimi teki yhteistyötä Kuopion oppilashuollon sekä kasvatus- ja perheneuvonnan ammattilaisten kanssa, keskittyen tukemaan ammattilaisia ryhmätoiminnan suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kuopion Kirjo Cafe puolestaan kehitettiin yhteistyössä Kuopion Etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön ammattilaisten kanssa, Nepsy-tiimin tukiessa ryhmätoiminnan suunnittelua ja mainontaa.
Yhteistyö mahdollisti eri alojen ammattilaisten osaamisen yhdistämisen ja asiakaslähtöisten ratkaisujen luomisen. Näiden ryhmien kautta nuoret sekä vanhemmat ovat saaneet mahdollisuuden tiedon saannin lisäksi vertaistukeen ja ajatusten jakamiseen, mikä on merkittävä askel matalan kynnyksen tukitoimien kehittämisessä.
Kysyimme nuorisotyöntekijöiltä sekä nuorilta heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan Kuopion Kirjo Cafesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä:
“Toiminnan suunnittelu on meillä ollut sujuvaa sekä antoisaa yhdessä Nepsy-tiimin ja erityisnuorisotyön kanssa. Toiminnan aloittamisesta tuli Nepsy-tiimiltä meille nuorisotyöntekjijöille selkeä tarve ja se antoi hyvät lähtökohdat yhteistyölle. Toiminnan aloittaminen on ollut innostuksen ja jännityksen sekaista. Meillä on ollut suuri toive saada toiminnasta nuorille mieluisaa ja eniten itse pohdin, saammeko kohderyhmän tavoitettua. Sen suhteen on vielä tekemistä, mutta näin alkuvaiheeksi tämä on mennyt mielestäni hyvin.
Olen kuullut nuorilta aikuisilta hyvää palautetta avoimen toiminnan tarjoamisesta kirjolla oleville ja siitä, että tällaista toimintaa ei ole varsinkaan Kuopiossa aikaisemmin ollut. Parhaimmillaan tällainen avoin ja vapaaehtoinen toiminta tukee nuorten hyvinvointia, sillä paikalle tulevat nuoret voivat saada vertaistukea sekä arvostavaa kohtaamista toisilta. Toiminta on vielä hyvin alussa, joten vaikuttavuuden arviointi jää myöhemmäksi." - Ohjaaja / Etsivä nuorisotyö
“Sain ADHD-diagnoosin viime keväänä. Täällä on helppo tavata muita nuoria. Tällaista avointa nepsy-toimintaa ei ole ollut. Muut tahot ovat mielestäni enemmän mielenterveyspainotteisia, eikä ne tee itselle hyvää ja siksi tämä on hyvä.” - Nuori
“Parasta on vertaistuki, missään muualla ei ole ollut tällaista. Ei ole tullut oloa, että haluaisi lähteä kesken pois. Tykkään kun tehdään yhdessä jotain ja on aina välipalaa. On tullut tavaksi tulla tänne aina joka toinen maanantai.” -Nuori
Ryhmätoiminnan käynnistämisen lisäksi Nepsy-tiimissä on koottu ryhmätoimintamalleja, jotka tarjoavat ammattilaisille konkreettisia välineitä eri ikäisten ryhmien käynnistämisen ja toteuttamisen tueksi. Tavoitteena on rohkaista ammattilaisia kokeilemaan uudenlaisia asiakastyön lähestymistapoja. Olemme erityisen tyytyväisiä myös yhteistyöstä sosionomiopiskelijoiden kanssa, jossa saimme toimia heidän tukijoukkonaan opinnäytetyöprosessin aikana. Opiskelijat kehittivät ryhmätoimintamallin vanhemmille, joilla on ADHD-piirteitä, keskittyen erityisesti vanhemmuuden tukemiseen ADHD-piirteiden näkökulmasta. Tämä ainutlaatuinen malli rikastuttaa vertaistuellisia työvälineitä ja tarjoaa uudenlaista tukea vanhemmille. Opiskelijat kuvaavat opinnäytetyöprosessiaan seuraavasti:
“Hei blogin lukijat!
Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Nepsy-tiimin kanssa aiheesta Vertaisryhmätoimintaa ADHD-piirteisille nuorille vanhemmille – Toimintamalli ryhmänohjaukseen. Yhteistyö Nepsy-tiimin kanssa oli sujuvaa ja antoisaa, ja saimme arvokasta tukea prosessin kaikissa vaiheissa. Tiimin joustava asenne mahdollisti keskittymisen meitä kiinnostaviin teemoihin, erityisesti vanhemmuuden tukemiseen.
Laadimme selkeän ja tarpeellisen toimintamallin, joka vastaa ADHD-piirteisten vanhempien tuen tarpeeseen; Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei aiemmin ole ollut vastaavaa vertaistoimintaa kyseiselle kohderyhmälle. Toimintamalli voi tukea ammattilaisia ja vanhempia myös silloin, kun virallista diagnoosia ei ole.
Suosittelemme yhteistyötä Nepsy-tiimin kanssa, sillä heidän asiantuntemuksensa ja verkostonsa tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia opinnäytetyön tekemiseen sekä sen tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyöstä kiittäen, sosionomiopiskelijat.”
Kirjastojen nepsy-nurkat – Matalan kynnyksen tukea ja asiantuntijatietoa neurokirjon lapsille, nuorille, perheille sekä ammattilaisille
Pohjois-Savon kirjastojen kanssa tehty yhteistyö osoittaa, että nepsy-asioissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatus- ja opetusalan rinnalla myös muiden alojen ammattilaisilla on merkityksellistä annettavaa. Kirjastoyhteistyössä mukana ovat olleet hyvinvointialueen työntekijät, ADHD-liiton paikallisjärjestöt Eijsveijkeet ry ja Varkauden seudun nepsyt ry sekä Kuopion, Varkauden, Iisalmen ja Leppävirran kirjastot. Yhteistyön tuloksena Kuopion ja Varkauden kaupunginkirjastoihin perustettiin Nepsy-nurkat, joissa tarjolla on ohjeita, apuvälineitä ja konkreettisia vinkkejä arkeen.
Yhteistyöllä kohti nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa
Lopuksi haluamme vielä mainita lokakuussa käynnistyneet nepsy-tiimin luotsaamat ADHD-case -työpajat ammattilaisille. Työpajoissa on tarkasteltu monialaisesti alueemme lasten ja nuorten ADHD-hoitoketjua, jotta tuen saaminen olisi oikea-aikaista, riittävää ja yhdenvertaista. Samalla on vahvistettu ammattilaisten oman roolin ja vastuun tunnistamista sekä monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia eri-ikäisten ADHD-asiakkaiden arjessa. ADHD-case -työpajojen lisäksi ammattilaisten nepsy-osaamisen tueksi on valmistunut Nepsy-osaamisen ABC -opas, jonka jalkauttamisen suunnittelu on käynnistynyt. Myös nepsy-tiimin työyksikkökohtaiset nepsy-infot ovat olleet erittäin kysyttyjä. Ensi vuonna on tulossa useita uusia koulutuskokonaisuuksia eri kohderyhmille sekä tuttuun tapaan Pohjois-Savon alueellinen Nepsy-päivä, joka järjestetään hybriditilaisuutena 7.4.2025. Olet lämpimästi tervetullut mukaan koulutuksiimme!
Hankkeen jatkosuunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa, ja näiden askelmerkkien myötä voimme yhdessä edistää monialaista yhteistyötä kohti yhä nepsy-ymmärtäväisempää Pohjois-Savoa.
Kirjoittajat:
Nepsy-koordinaattorit Kati Valén, Hanna Ahokas, Tiina Lappalainen, Anne Saarinen, Hanne Ålander ja Mari Piironen sekä projektiasiantuntija Jaana Heikkinen
Lähteet;
Barnett-Erlandsson, J. & Suni, K. (2023). Tutkimus osoitti puutteen vertaistuessa. [blogi]. Luettavissa https://adhd-liitto.fi/tutkimus-osoitti-puutteen-vertaistuessa / Viitattu 14.11.2024.
Brandsma, T., Visser, K., Volk, J. J. G., Rijn, A. B. V., & Dekker, L. P. (2024). A pilot study on the effect of peer support on quality of life of adolescents with autism spectrum disorder and gender dysphoria. Journal of Autism and Developmental Disorders, 54(3), 997–1008. Luettavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s10803-022-05832-4
Jurvansuu, S., Takala, J. & Tourunen, J. (2023). Ryhmästä osallisuutta? Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osallisuuden sekä toiminta- ja työkyvyn muutokset ryhmätoiminnan aikana. A-klinikkasäätiö; Katsauksia ja näkökulmia 1/2023. 1–18. Luettavissa https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/Ryhmasta_osallisuutta.pdf. Viitattu 14.11.2024
Nordby, E. S., Gilje, S., Jensen, D. A., Sørensen, L., & Stige, S. H. (2021). Goal management training for adults with ADHD–clients’ experiences with a group-based intervention. BMC psychiatry, 21, 1–12. Luettavissa https://link.springer.com/article/10.1186/s12888-021-03114-4
Nepsy-tiimi toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueella osana Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanketta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
